AmIE – Ambient Intelligence for the Elderly AmIE Oulun kaupunki –projekti

Loppuraportti

Jaana Kokko

AmIE Oulun kaupunki Kp 0530

Projekti 1720 Oulun kaupunki

Keskushallinto Innovaatiot ja

markkinointi

2

Sisältö

1. JOHDANTO ..................................................................................... 3

2. HANKETIIVISTELMÄ ......................................................................... 4

3. HANKKEEN TAUSTA ......................................................................... 7

4. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT JA AIKATAULU ......................................... 8

5. PROJEKTIIN OSALLISTUNEET TAHOT JA HENKILÖT .............................. 9

6. HANKKEEN TAVOITTEET .................................................................. 11

6.1. AmIE-hankkeen tavoitteet ............................................................... 11

6.2. AmIE Oulun kaupunki –hankkeen tavoitteet ....................................... 11

7. AmIE OUKA - HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ................... 12

7.1. Kehitetyt teknologiset palvelut ja –ratkaisut ...................................... 12

7.2. Teknologiapilotit ............................................................................. 13

7.2.1. Soneco – hoitajan turvallisuus .................................................... 13

7.2.2. Soneco – ikääntyneet asiakkaat .................................................. 14

7.2.3. Incode – Brigston ...................................................................... 16

7.2.4. Mawell – Connect ...................................................................... 16

7.2.5. Mawell – SHYP (sähköinen hyvinvointiprofiili) ................................ 17

7.2.6. Audio Riders – Carerider ............................................................ 18

7.2.7. VTT – Elderly Online Wellness Monitoring EOWM hyvinvoinnin

arviointiohjelma oheisohjelmineen ........................................................... 19

7.3. Geronteknologisten tuotteiden kartoitus ............................................ 20

7.4. Hyvinvointiprofiili ............................................................................ 20

8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ......................................................... 22

9. TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS ....................................................... 23

10. HANKKEEN ARVIOINTI .................................................................... 24

11. JATKOTOIMENPITEET ...................................................................... 25

LIITTEET ............................................................................................... 26

LIITE 1 ................................................................................................. 27

3

1. JOHDANTO

Euroopan väestö vanhenee. Väestön ikääntyminen johtuu ennen kaikkea taloudellisesta, sosiaalisesta ja lääketieteellisestä kehityksestä, jota on saatu

aikaan eurooppalaisille tarjotuissa palveluissa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, kun suurten ikäluokkien

edustajista iso osa jää eläkkeelle. Huoltosuhteen (huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuu elättämään) ennustetaan olevan

vuonna 2050 50 %. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on

sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin.

AmIE-projekti on kansainvälinen ITEA 2 projekti, jossa visiona on parantaa vanhusten elämänlaatua kokonaisvaltaisesti: tarjota vanhuksille palveluja,

jotka helpottavat itsehoitoa, avustavat arkisissa kotirutiineissa, sekä helpottavat ja huolehtivat sosiaalisen vuorovaikutuksen olemassaolosta ja

jatkuvuudesta. Tärkeänä piirteenä on, että palvelut tarjotaan käyttäjän ja tilanteen tarpeiden mukaisesti, sekä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

AmIE-projektia toteuttaa 22 toimijaa viidestä eri Euroopan maasta. Suomesta

hankkeessa ovat mukana VTT, Audio Riders, Mawell, Oulun kaupunki, Soneco sekä Yrjö ja Hanna omin alaprojektein. AmIE Oulun kaupunki –projektissa on

tavoitteena kehittää ikääntyvän kotona selviytymistä tukevia palveluja ja ratkaisuja yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kanssa. Oulun kaupunki

myös tarjoaa kehitettävän teknologian pilotointi- ja testausmahdollisuuden

asiakaslähtöisesti aidossa käyttäjäympäristössä.

4

2. HANKETIIVISTELMÄ

Hankkeen nimi AmIE Oulun kaupunki Projektinumero 1720 Toteuttava yksikkö Oulun kaupunki, keskushallinto, Innovaatiot ja markkinointi,

Kehittäminen ja seutuyhteistyö Vastuullinen johtaja Kehittämisjohtaja Katriina Puhakka Hanketyyppi Kaupungin oma alaprojekti ITEA 2 AmIE –projektissa Yhteistyökumppanit 23 toimijaa viidestä (5) Euroopan maasta. Vetäjänä espanjalainen

Telefonica I+D/Ricardo de las Heras. Suomalaiset osapuolet ovat VTT (tutkimus- ja tuotekehitys), Audio Riders (tuotekehitys), Incode (tuotekehitys, mukana kesä 2008 saakka), Mawell (tuotekehitys), Oulun kaupunki (keskushallinto ja sosiaali- ja terveystoimi, palveluntuotanto ja tuotetestausasiantuntijuus), Soneco (tuotekehitys) sekä Yrjö ja Hanna säätiö (palveluntuottaja).

Strateginen painopiste Oulun kaupungin vuoteen 2015 ulottuvan strategian mukaisesti

Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia edistävä yhteinen palveluverkosto, joka hyödyntää uusinta teknologiaa.

Sosiaali- ja terveystoimessa on tavoitteena olla edelläkävijänä hyvinvointiteknologian tuotteiden kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Vanhustyön strateginen tavoite on, että 92 % yli 75-vuotiasta asuu kotonaan sinne tuotettujen palvelujen tukemana.

Toteutusaika 1.5.2007 – 31.10.2009 Hankkeen tavoitteet Yleisenä päämääränä on kehittää työprosesseja, hyödyntää tutkimustuloksia palvelutuotannossa ja tuoda uutta teknologiaa osaksi tarjottavia palvelutuotteita mm. ikäihmisen turvallisuuteen, toimintakykyyn ja yksinäisyyteen liittyvien uhkatekijöiden poistamiseksi seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

1) Kehittää vanhusten kotona selviytymistä tukevia hyvinvointiprofiiliin perustuvia älykkäitä teknologisia palveluja ja ratkaisuja yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kanssa kansainvälistä osaamista hyödyntäen.

2) Oulun kaupunki tarjoaa konsortion tutkimus- ja yritysosapuolille kehitettävän teknologian pilotointi- ja testausmahdollisuuden asiakaslähtöisesti aidossa käyttäjäympäristössä, käytännön prosessien yhteydessä.

3) Kartoittaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kehitettyjä teknologisia tuotteita ja sovellutuksia.

4) Levittää kaupungin kehittämää hyvinvointiprofiilia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

5

Keskeiset toimenpiteet työpakettien mukaan Vaatimusmäärittely: Määriteltiin hyvinvointiprofiiliin perustuvia, ikääntyvän kotona asumista tukevia tai kotihoidon työprosesseja hyödyntäviä hyvinvointiteknologisia ratkaisuja yhteistyössä projektikumppaneiden kanssa. Kenttäkokeet: Pilotoitiin käyttäjäkeskeisesti hyvinvointiteknologiatuotteita– ja järjestelmiä hyvinvointiprofiilin avulla tunnistettavien ikäihmisen turvallisuuteen, toimintakykyyn ja yksinäisyyteen liittyvien uhkatekijöiden poistamiseksi. Projektin hallinta, tiedottaminen ja yhteistyö. Saavutetut tulokset Tavoitteiden mukaiset tulokset:

1) Projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Suomen konsortion kesken teknisten tuotteiden ja järjestelmien kehittämiseksi. Suomen Elderly Online Wellness Monitoring (EOWM) –kokonaisuutta, johon eri järjestelmät voivat integroitua ei projektin loppuun mennessä saatu. EOWM-kokonaisuuteen kuuluvat Sonecon helppokäyttöinen GSM-puhelin, Audio Riders:n Carerider sänkysensorit ikääntyneen hyvinvoinnin arvioimiseen, Mawell:n SHYP (sähköinen hyvinvointiprofiili) ja VTT:n hyvinvoinnin arviointiohjelma oheisohjelmineen.

2) Oulun kaupunki tarjosi ympäristön tuotetestausarviointiin. Sovelluksia on testattu Oulun kaupungin kotihoidossa, todellisessa ympäristössä asiakkaan kotona tai hoitotyön prosesseissa. Sovellukset osoittautuivat kotona asumista tukeviksi tai hoitohenkilökuntaa hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Järjestelmäkuvaukset ja pilottien kulut luettavissa loppuraporteissa.

3) Kartoitettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kehitettyjä geronteknologisia tuotteita ja sovelluksia. Listaus loppuraportin liitteenä.

4) Oulun kaupungissa kehitetty hyvinvointiprofiili on toiminut Suomen konsortion ohjaavana asiana projektissa, Hyvinvointiprofiilikyselylomakkeen avulla voidaan määrittää ihmisen hyvinvoinnin tila yhdeksällä eri osa-alueella ja hyvinvointiprofiiliverkkokuvassa on nähtävissä yhdellä silmäyksellä asiakkaan oma kokemus hyvinvoinnistaan, hoitajan arvio, hyvinvointitavoite sekä hyvinvoinnin alueellinen taso. Projektissa hyvinvointiprofiili on käännätetty englannin kielelle ja sitä on jaettu mm. web-repositoryn kautta projektipartnereille. Hyvinvointiprofiili on saatavissa www-sivujen (http://www.ouka.fi/sote/projektit/hankkeet_AmIE.html) kautta sekä suomen, että englannin kielellä. Hyvinvointiprofiilia on esitelty mm. Hyväikä-messuilla Tampereella.

Käyttöönotto Kenttäkokeet ovat osoittaneet, että Sonecon puhelin soveltuu ennen kaikkea turvavälineeksi ikääntyneelle. Helppokäyttöinen GSM-puhelin on huomioitu turvapalvelujen kilpailuttamisessa. Sonecon turvaviestin on hankittu Oulun kaupungin ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön hoitajan turvallisuus –pilotin myötä. Jatkotoimenpiteet Kotihoidon palvelujen kehittäminen jatkuu. Tuotetestaus hoidetaan jatkossa pääosin teknologiaterveyskeskus –konseptin alla. Vanhustyö on esittänyt 2010 vuoden talousarvioon yhden henkilön resurssia käytettäväksi teknologiaterveyskeskuksen kotihoito-osioon. AmIE-projektista saadut kenttäkokeiden kokemukset ja

6

geronteknologinen kartoitus tullaan huomioimaan jatkossa. On havaittu, että pilottien suunnitteluun täytyy käyttää enemmän aikaa asiakkaiden kartoittamiseksi ja henkilöresurssien mitoittamiseksi. Myös henkilökunnan koulutukselle on tarvetta teknologiatestauksessa. Projektissa kehitettyjen ratkaisujen osalta jatkotoimenpiteet: VTT:n kehittämän hyvinvoinnin arviointiohjelmiston ja oheisohjelmien osalta käydään keskusteluja mukaanotosta Oulun kaupungin kehittäessä virtuaalikotihoitoa. Sähköinen hyvinvointiprofiili järjestelmineen on saatu toimivaksi versioksi. Kehitysaihiota on vielä. Carerider-sänkysensoreiden kustannushyötylaskelmat lasketaan loppuun VTT:n toimesta. Yllä mainittujen ratkaisujen käyttöönottoa voidaan mahdollisesti harkita tulevaisuudessa. Rahoitus Oulun kaupunki 50%, Tekes 50%. Rahoitustoteuma

2007 2008 2009 Yhteensä

Oulun kaupunki 50% 8 486,48 16 881,34 24 307,87 49 675,69

TEKES 50% 8 486,48 16 881,34 24 307,87 49 675,69

Yhteensä 16 972,96 33 762,68 48 615,74 99 351,38

7

3. HANKKEEN TAUSTA

Oulun kaupunki on n. 137 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Suomessa. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu tilaaja-tuottajamallin

mukaisesti, jolloin palvelujen tuottajana voi olla oman kunnallisen palvelutuotannon lisäksi mm. sekä yksityinen että kolmas sektori. Vanhustyön

tuottajapuoleen kuuluvat Kotona asumista tukevat palvelut, Hoivahoito ja Oulun kaupungin sairaala. Oulussa on noin 7700 yli 75-vuotiasta, joista 91,5%

asuu kotona. Kotihoidon palveluja saa noin 25,5% yli 75-vuotiaista

Oululaisista, säännöllisen kotihoidon piirissä heistä on 12,5%. Oulun kaupungin kotihoidossa on noin 300 työntekijää.

AmIE Oulun kaupunki –hanke pohjautui seuraaviin strategisiin tavoitteisiin:

Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia edistävä yhteinen palveluverkosto, joka hyödyntää uusinta teknologiaa. Oulun kaupungin

vanhustyön strategian päätavoitteena on että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissaan sinne tuotettujen palveluiden

turvin. Lisäksi Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen (sote) yksi strateginen päämäärä on "Olemme kansainvälinen edelläkävijä

asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa"

Oulun kaupunki on edistänyt erilaisilla tietoyhteiskuntahankkeilla,

kehittämisalustoilla sekä pilotoinneilla mobiili- ja verkkopalveluiden

kehittymistä ja integraatiota. Kehitystä vauhditetaan mobiili- ja verkkopalveluissa yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kuten VTT:n kanssa.

Kaupungin rooli on tarjota aito testausympäristö pilotoitaville sovelluksille, tuotteille, innovaatioille, tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Vanhustyö on aktiivisesti osallistunut toiminnan kehittämiseen yksityisen

sektorin kanssa. Toteutus on tapahtunut pääasiallisesti erilaisten projektien kautta. Strategiaan perustuvana kehittämistyön painopisteenä on kotona

selviytymistä tukevat innovaatiot ja ratkaisut. Kotona asuvat ikäihmiset ovat tärkeitä toimijoita kehittämistyössä vanhustyön ammattilaisten rinnalla.

8

4. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT JA AIKATAULU

AmIE Oulun kaupunki –hanke, projektinumero 1720, kustannuspaikka 0530, diaarinumero 180/31/07. Hankkeen postiosoitteena toimi Innovaatiot ja

markkinointiryhmän toimipiste Sepänkatu 18 A.

Tutkimushanke on osa EUREKA:an kuuluvan ITEA2-klusteriprojektin (Information Technology for European Advancement) “AmIE – Ambient

Intelligence for the Elderly” -projektia, joka on saanut FPP -hyväksynnän (FPP

= full project proposal) ITEA-konsortion ohjausryhmältä 18.11.2006 (ref. numero: IP 06002). Hankkeen rahoituksenmukainen toteutusaika oli 1.5.2007

– 31.10.2009. Kansainvälisen AmIE-hankkeen käynnistämisen viivästymisen vuoksi, osa AmIE-hankkeen osapuolista haki jatkoa toteutusajalle, mutta AmIE

Oulun kaupunki –hanke koki tämän tarpeettomaksi tavoitteiden täytyttyä eikä jatkoaikaan ollut mahdollisuutta rahoituksenkaan vuoksi.

9

5. PROJEKTIIN OSALLISTUNEET TAHOT JA HENKILÖT

AmIE Oulun kaupunki –hanke on osa kansainvälistä ITEA 2 AmIE -hanketta. Alkuperäisen PCA:n allekirjoittamisen jälkeen konsortiossa on tapahtunut

jonkin verran muutoksia, AmIE-projektia toteutti loppuvaiheessa 23 osapuolta viidestä eri maasta.

AmIE –hankkeessa tehtiin maittain tiivistä yhteistyötä. Suomen konsortion

vetäjänä toimi VTT. Suomen konsortion muita osapuolia Oulun kaupungin ja

VTT:n lisäksi olivat Audio Riders Oy, Incode Oy, Mawell Oy, Soneco Oy sekä Yrjö ja Hanna. Incode Oy haettiin konkurssiin vuoden 2008 aikana ja näin ollen

yritys jättäytyi pois projektista.

AmIE Oulun kaupunki -hanke on ollut Oulun kaupungin keskushallinnon hallinnoima hanke. Hankkeelle ovat työskennelleet seuraavat henkilöt:

henkilö ja nimike % työajasta ajalla

kehitysjohtaja Katriina Puhakka, projektin

vastuullinen johtaja

Janne Mustonen, projektipäällikkö 10% 1.5.2007- 31.1.2008

Jaana Kokko, projektipäällikkö 50% 1.4.2008 – 31.3.2009

Jaana Kokko, projektipäällikkö 100% 1.4.2009 – 31.10.2009

Jaana Kokko, projektikoordinaattori 50% 3.9.2007 – 31.3.2008

Aila Eteläinen, projektisihteeri 10% 1.5.2007 – 31.1.2009

1.7.2009 – 31.10.2009

Marja-Liisa Leinonen, projektisihteeri 10% 1.2.2009 – 30.6.2009

AmIE Oulun kaupunki –hankkeessa on toiminut johtoryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt tai heidän varamiehensä:

toimija henkilöt

Oulun kaupunki Katriina Puhakka (pj.)

Tekes Asko Pietarila

VTT Heidi Similä tai Jouni Kaartinen

Oulun kaupunki Janne Mustonen

Oulun kaupunki Jaana Kokko

Oulun kaupunki Aila Eteläinen tai Marja-Liisa Leinonen (siht.)

Oulun kaupunki Anna Haverinen

Oulun kaupunki Eija Palsinajärvi-Äikäs

AudioRiders Arvo Laitinen

Incode Lauri Haapanen tai Jussi Määttä

Mawell Petri Morko, Taina Kolehmainen tai Anssi Ylimaula

Soneco Jouni Juntunen tai Juha Rapeli

Johtoryhmän tehtävänä on ollut ohjata projektin toteutumista ja seurata sen edistymistä. Johtoryhmä kokoontui hankkeen aikana 7 kertaa.

10

AmIE Oulun kaupungilla oli nimetty projektiryhmä, jonka tarkoituksena on

valmistella johtoryhmälle päätösesitykset ja johtaa käytännön toteutusta. Projektiryhmään ovat kuuluneet:

toimija henkilöt

Oulun kaupunki Pentti Koistinen

VTT Heidi Similä

Audio Riders Arvo Laitinen

Incode Lauri Haapanen

Mawell Petri Morko

Soneco Jouni Juntunen

Oulun kaupunki Rita Oinas

Oulun kaupunki Janne Mustonen (pj.)

Oulun kaupunki Jari Ohtonen

Oulun kaupunki Jaana Kokko (siht.)

Tekes Asko Pietarila

Projektiryhmä koettiin kuitenkin hallinnollisesti raskaaksi pienten resurssien projektissa ja päätettiin lakkauttaa heti projektin alkuvaiheessa. Käytännön

työstä on kuitenkin konsultoitu seuraavia tahoja: Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, tuottaja, vanhuspalvelut

o palvelujohtaja Rita Oinas o vanhustyö, kotona asumista tukevat palvelut johtoryhmä

o kotihoito o muut palvelut: TEHKO-tiimi, palvelukodit, Helmerin päivätoiminta,

Aleksinkulma Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, tilaaja, vanhustyö

o Vanhustyön johtaja Anna Haverinen Terveydenhuolto

o Oulun kaupunginsairaala: ylilääkäri Pentti Koistinen, osasto B2

Tietohallinto Oulun tietotekniikka (OTT)

Teknologiaterveyskeskus ja Omahoito-projekti Mäntykoti

Lisäksi on suoritettu yksittäisiä vierailuja ja yritystapaamisia, joissa on käyty ajatusten vaihtoa teknologiasta vanhustyössä. Projektilla on käynyt vieraita

mm. Rovaniemeltä, Nilsiästä ja Kuusamosta.

11

6. HANKKEEN TAVOITTEET

6.1. AmIE-hankkeen tavoitteet AmIE-hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää organisaation sisäisiä ja

ulkoisia toiminnan tehostamiseen perustuvia palveluja sekä kehittää järjestelmää, joka pystyy mukautumaan käyttäjän tarpeisiin auttaen heitä

selviytymään päivittäisistä askareista tarjoamalla tarvittaessa tukea ilman, että käyttäjä tuntee itsenä liiasta huomiosta nöyryytetyksi. AmIE-järjestelmän

erityispiirteitä ovat joustavuus ja kognitiiviset ominaisuudet, ja näiden kautta sen kyky oppia ja mukautua sekä käyttäjän että tilanteen mukaan. AmIE:n

sisällyttäminen maantieteellisiin verkkorakenteisiin mahdollistaa sen käytön myös kodin ulkopuolella eri ympäristöissä.

6.2. AmIE Oulun kaupunki –hankkeen tavoitteet Oulun kaupungin päämääränä on kehittää työprosesseja, hyödyntää

tutkimustuloksia palvelutuotannossa ja tuoda uutta teknologiaa osaksi tarjottavia palvelutuotteita mm. ikäihmisen turvallisuuteen, toimintakykyyn ja

yksinäisyyteen liittyvien uhkatekijöiden poistamiseksi. Tavoitteena on

1. kehittää vanhusten kotona selviytymistä tukevia hyvinvointiprofiiliin perustuvia älykkäitä teknologisia palveluja ja ratkaisuja yhteistyössä

verkoston muiden toimijoiden kanssa kansainvälistä osaamista hyödyntäen.

2. tarjota konsortion tutkimus- ja yritys-osapuolille kehitettävän teknologian pilotointi- ja testausmahdollisuuden asiakaslähtöisesti

aidossa käyttäjäympäristössä, käytännön prosessien yhteydessä.

3. kartoittaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kehitettyjä teknologisia tuotteita ja sovellutuksia

4. levittää kaupungin kehittämää hyvinvointiprofiilia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

12

7. AmIE OUKA - HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

7.1. Kehitetyt teknologiset palvelut ja –ratkaisut AmIE Ouka tehtävä 1 mukaisesti toteutetaan AmIE-projektin työpaketin 1 WP1

User requirements and system analysis. Tehtävä sisältää vanhustyössä kehitetyn hyvinvointiprofiilin hyödyntämisen käyttäjälähtöisessä kotihoidon

palvelukonseptin kehittämisessä ja sekä asiakas- ja palvelutuottajan näkökulmista tehtävän vaatimusmäärittelyjen laatimisen. Hyvinvointiprofiilia

käytetään työkaluna, jonka avulla määritetään tavoitteet aktiviteettia lisäävistä toimenpiteistä. Tässä hankkeessa haetaan erityisesti ratkaisuja ja

toimintamalleja, joilla voidaan edistää vanhuksen sosiaalisen verkoston luomista ja ylläpitoa, ylläpitää toimintakykyä sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Suomen konsortion AmIE-tavoitteena oli rakentaa Elderly Online Wellness Monitoring (EOWM) -kokonaisuus, johon erilaiset ikääntyvän kotona asumista

tukevat tuotteet tai palvelut voivat integroitua.

Yrityksillä oli jo olemassa olevia tuotteita, joita haluttiin kehittää ikääntyvien

tarpeita vastaavaksi, tai järjestelmiä, joita haluttiin kehittää suomalaista sosiaali- ja terveydenhoitoa vastaavaksi. Lisäksi suunniteltiin uusi tuote,

jollaista ei ole kaupallisilla markkinoilla. Tuloksena saatiin seuraavia tuotteita/ratkaisuja:

Soneco: Soneco CC

Soneco CC on helppokäyttöiseksi miellettävä, pienikokoinen GSM-puhelin, jossa on yksi toimintanappi. Laitteella voi soittaa 1-3 ennalta ohjelmoituun

numeroon ja vastaanottaa puheluita mistä tahansa numerosta.

Incode: Brigston Incode Brigston on matkapuhelimessa toimiva langaton

ympäristönhallintajärjestelmä. Käyttäjän lähiympäristössä olevia sähköisiä laitteita, kuten ovia, ikkunoita ja valaistusta voidaan ohjata Bluetooth-

matkapuhelimella.

Mawell: Connect

Etsi hoitaja –palvelu. Web-pohjaisella paikannuspalvelulla paikannetaan hoitajan GPS-puhelimet ja saadaan niiden näkyvyys kartalle. Tätä paikkatietoa

voidaan hyödyntää hoitajan turvallisuusnäkökulmasta tai asiakaskäyntien suunnittelussa.

Mawell: SHYP

Sähköinen hyvinvointiprofiili. Ohjelma, joka mahdollistaa Oulun kaupungissa hyvinvointia edistävillä (hehko) kotikäynneillä käytettävän hyvinvointiprofiilin

laatimisen web-pohjaisesti.

13

Audio Riders: Carerider

Carerider-sänkysensorit ikääntyvien hyvinvoinnin seurantaan ja avuntarpeen ohjaukseen. Carerider:n avulla voidaan tarkkailla etätietokoneelta ikääntyneen

yön kulkua seuraavin parametrein: paikkatieto, liike, kieriskely, hengitys ja

ääni.

VTT: hyvinvoinnin arviointiohjelma ja oheisohjelmat käytettävinä kosketusnäytöllisellä tietokoneella

Ohjelmat, joita käytetään kosketusnäytöllisellä tietokoneella. Hyvinvoinnin arviointiohjelmalla voidaan asettaa ikääntyvälle ilmestymään kysymyksiä,

joihin vastaamalla ikääntynyt viestittää hyvinvoinnistaan hyvinvoinnin eri osa-alueilla ja ilmestyvien muistutusten avulla voidaan ikääntynyttä orientoida

päivän kulkuun. Oheisohjelmat voivat vaikuttaa ikääntyneen hyvinvointiin (mielekäs ajanviete, fyysisen toimintakyky, sosiaalisuus).

7.2. Teknologiapilotit Vaatimusmäärittelyn jälkeen kotihoitoa hyödyntäviä tai ikääntyvän kotona

asumista tukevia ratkaisuja päädyttiin testaamaan aidossa käyttäjäympäristössä seuraavasti:

7.2.1. Soneco – hoitajan turvallisuus AmIE-yhteistyökumppanilla, Sonecolla, oli jo projektin alkaessa valmis

teknologinen tuote, Soneco CC, joka voitiin mieltää helppokäyttöiseksi GSM-puhelimeksi. Puhelimessa on yksi toimintanappi, jolla voi soittaa 1-3 ennalta

ohjelmoituun numeroon. Hoitajan turvallisuus –pilotin toivottiin tuovan ratkaisun yksin työskentelevien hoitajan turvallisuuteen. Hoitajan

turvallisuuden voidaan katsoa liittyvän olennaisesti myös ikääntyvän asiakkaan turvallisuuteen. Tavoitteena oli myös testata laitteen käytettävyyttä tulevaa

Ikääntyneet asiakkaat –pilottia silmälläpitäen.

Laitetta testattiin kolmessa eri toimintaympäristössä, joissa yksin tehtävän työn katsottiin olevan turvatonta: liikkuva yöpartio, Wellamokoti ja

Aleksinkulma.

Liikkuva yöpartio käsittää n. klo 21-7 tehtävän työn, jossa työntekijät käyvät

auttamassa kotona asuvaa ikääntynyttä tai vammaista asiakasta joko suunnitellusti tai tarvittaessa. Yöpartio on jaettu kahteen partioon, pohjoinen

ja etelä, Oulujoen toimiessa rajana. Kukin partio koostuu kahdesta henkilöstä. Eteläpuolen partio käsittää kaksi lähi-/perushoitajaa, jotka tekevät parityötä.

Osa asiakkaista on kahden autettavia. Pohjoispuolen yöpartio koostuu sairaanhoitaja/lähihoitaja parista. Tämä pari ottaa suunniteltujen käyntien

lisäksi vastaan myös koko kaupungin turvapalveluasiakkaiden hälytyskäynnit, joihin vastaa tarvittaessa itse tai siirtää hälytyskäynnit eteläiselle yöpartiolle.

Pohjoinen yöpartio jakaantuu tarvittaessa yksintyöskentelyyn.

14

Wellamokoti on kaupungin oma ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö,

jossa asuu kymmenen keskivaikeasti tai vaikeasti dementoitunutta henkilöä. Näiden asiakkaiden yövalvonnan lisäksi, yöhoitaja hoitaa samassa yhteydessä

sijaitsevan palvelutalon asiakkaiden (n=35) tarvittavia tai suunniteltuja

yökäyntejä. Kyseiset asunnot sijaitsevat luhtitalossa, joihin on käynti ulkokautta.

Aleksinkulman toimintakeskus on tarkoitettu oululaisille eläkeläis-, vammais-

ja veteraanijärjestöille kohtaamis- ja kokoontumispaikaksi. Aleksinkulmassa on toimintaa iltaisinkin ja välillä joukkoon eksyy ulkopuolisia kulkijoita.

Kukin edellä mainituista yksiköistä sai käyttöönsä Sonecon CC puhelimen.

Wellamokodilla ja Aleksinkulmalla oli mahdollisuus soittaa Securitakselle. Oulun kaupungilla on sopimus Securitaksen kanssa työntekijän turvallisuuden

huolehtimisesta. Securitas ei ottanut vastuulleen yöpartion turvallisuutta, koska auttamisen takaamiseksi partion tarkka sijainti tulisi tietää. Sonecon

puhelin voidaan tarvittaessa paikantaa GSM-teknologialla, mutta se ei ole riittävän tarkka selventääkseen hoitajan sijaintia. Yöpartiolle asetettiin

hälytysmahdollisuudet toisilleen, Wellamokodille asetettiin lisäksi mahdollisuus

soittaa yöpartiolle. Pilotin kesto oli yöpartiolla 2 kk, muilla 5 kk.

Pilotin tuloksina saimme yöpartion osalta seuraavaa: Yksi yöpartion hoitaja kieltäytyi osallistumasta pilottiin, koska hänen mielestä hoitajilla on tarpeeksi

puhelimia kannettavanaan (työn puolesta 2 kpl). Lisäksi tarkkaa paikannusta (GPS) kaivattiin myös hoitajien puolesta. Wellamokodissa puhelinta kannettiin

mukana ja koettiin, että se tuo turvallisuuden tuntoa. Aleksinkulmassa ei pilotin toteutusvaiheessa ollut enää yksintyöskentelyä (työllistetty henkilö

apuna) ja puhelinta ei koettu tarpeelliseksi. Vaaratilanteita ei pilotin aikana sattunut.

Puhelimen kanto-/kiinnitystapoja kokeiltiin erilaisia, hoitajalle soveltuu

paremmin lanteella kannettava ns. vyömalli, kuin kaulassa roikkuva malli. Puheluissa havaittiin hieman äänen kiertoa ja kaikumista, mutta muuten

puhelin tuntui käytettävältä ja näin ollen soveltui vietäväksi kenttäkokeeseen

ikääntyville asiakkaille.

Pilotin myötä Sonecon turvaviestin on hankittu Wellamokotiin käyttöön hoitajan turvallisuusvälineeksi.

7.2.2. Soneco – ikääntyneet asiakkaat

Ikääntyneet asiakkaat –pilotin tarkoituksena oli selvittää, miten ikääntyneet

kotihoidon asiakkaat kokevat GSM-puhelimen käytön, vaikuttaako laite ikääntyneen kokemukseen turvallisuudesta ja voiko puhelin vaikuttaa

asiakkaan muihin hyvinvointiprofiilin osa-alueisiin, kuten sosiaalisuus ja yksinäisyys (puhelut omaisille ja ystäville) tai fyysinen toimintakyky (ulkona

liikkumisessa turvallisuuden tuntu lisääntyy, lisääntyykö liikkuminen).

15

Laitetta päätettiin testata kahdella alueella eteläisessä kotihoidossa. Laitetta

esiteltiin kotihoidon työntekijöille, he miettivät kenelle asiakkaista puhelin olisi tarpeellinen ja sovelias sekä kertoivat asiasta asiakkaalle alustavasti. Jos

asiakas oli kiinnostunut lähtemään mukaan, hänelle käytiin esittelemässä

laitetta, jonka jälkeen hän teki lopullisen päätöksen pilottiin osallistumisesta. Tavoitteena oli hankkia 15 asiakasta, mutta lopullinen asiakasmäärä jäi

kahteentoista (12). Myös suunnitellut kotihoidon aluerajat rikottiin ja osa asiakkaista tuli palvelutaloympäristöstä. Aluerajojen rikkominen tarkoitti yhä

useamman kotihoidon työntekijän perehdyttämistä asiaan. Asiakkailla oli mahdollisuus soittaa oman alueen kotihoidon henkilökunnalle ja osalle

asiakkaista laitettiin soittomahdollisuus myös omaisille. Pilotissa asiakkaalle ei koitunut puhelimen käytöstä kustannuksia.

Asiakkaat olivat mukana noin neljän kuukauden ajan. Asiakkaista oli tarkoitus

laatia alku- ja loppukäynnillä hyvinvointiprofiili, jonka avulla voisimme mitata, pystyykö tekninen apuväline vaikuttamaan hyvinvointiprofiilin osa-alueisiin

pilotin aikana. Hyvinvointiprofiilin laatiminen ja tekniikan opettelu samalla kertaa osoittautui ikääntyneelle liian raskaaksi kokemukseksi ja tästä jouduttiin

osittain luopumaan.

Kenttäkokeessa oli mukana 12 asiakasta, joiden ikäkeskiarvo oli 76 vuotta.

Asiakkaan kanssa tehtiin sopimus kenttäkokeesta. SIM-kortti tuli asiakkaalle projektin puolesta ja puhelut kustannettiin kahteenkymmeneen euroon saakka

kuukautta kohti, tosin kenelläkään asiakkaista ei puhelujen hinta ylittynyt. Osalle asiakkaista ohjelmoitiin valmiiksi useampi numero, joihin soittaa

puhelimella ja osalle numeroita ohjelmoitiin vain yksi. Ensimmäinen numero oli aina oman alueen kotihoitajalle.

Laitteen toimintanappia painettaessa, kolme eriväristä led-valoa (vihreä –

keltainen - punainen) alkoivat vilkkua vuorotellen 4 sekunnin ajan. Asiakkaan kanssa päätettiin yhdessä, mikä puhelinnumero tallennetaan minkäkin värin

alle. Asiakkaan tuli painaa toimintonappia toisen kerran haluamansa valon vilkkuessa ja tällöin puhelu yhdistyi valon alle tallennettuun numeroon. Jos

asiakkaalle oli ohjelmoitu vain yksi soitettava numero, asiakkaan tuli painaa

toimintonappia vain kerran ja puhelu yhdistyi. Asiakkaalle ei opetettu laitteen sammuttamista tai käynnistämistä, vaan puhelin oli päällä jatkuvasti. Laitteella

pystyi soittamaan myös hätänumeroon 112 painamalla toimintanappia yhtäjaksoisesti kymmenen sekuntia. Laitetta kehotettiin lataamaan

säännöllisesti torstai- ja sunnuntaiöisin. Jos lataaminen unohtui, laite ilmoitti tekstiviestillä ensimmäiseen ohjelmoituun numeroon akun varauksen

alenemisesta tietylle tasolle.

Kenttäkoe osoitti, että asiakas, jolle hoitaja määritteli laitteen tarpeelliseksi ulkona kaatuilemisen vuoksi, mutta kenellä itsellään ei ollut pelkoa

kaatumisesta, ei motivoitunut kenttäkokeeseen eikä kantanut laitetta mukanaan. Muutamat asiakkaat, jotka osasivat alkuopastuksen jälkeen

käyttää laitetta, unohtivat toimintaperiaatteen kuukaudessa, jos eivät käyttäneet laitetta. Vahinkosoittoja hätänumeroon sattui ainakin kolmella

16

asiakkaalla. Kuitenkin muutamalle asiakkaalle, joilla oli pelkoa ulkona

kaatumisesta tai sairaskohtauksesta, laite toi turvallisuutta. Toisaalta asiakas, jolla ulkona liikkuminen jäänyt turvattomuuden vuoksi, ei motivoitunut laitteen

avulla liikkumaan ulkona. Osalla asiakkaista oli kuulon alenema ja he kokivat

laitteen käytön osittain hankalaksi. Pilotin aikana yksi asiakas sai sairaskohtauksen, sai laitteen avulla nopeasti apua lähellä asuvalta

omaiseltaan ja katsoi pelastuneen laitteen ansiosta.

Laitteen kolmen numeron soittomahdollisuus yhdellä toimintanapilla toi hankaluuksia asiakkaille ja tulevaisuudessa laitteeseen olisi hyvä asettaa vain

yksi numero, jolloin laite yhdistää haluttuun numeroon heti painalluksen tapahduttua. Lataaminen oli ongelma yhdelle asiakkaista.

Pilotin perusteella helppokäyttöinen GSM-puhelin otettiin huomioon uutena

turvapalvelumuotona Oulun seudun ikääntyville suunnattujen turvapalvelujen kilpailuttamisessa vuonna 2009.

7.2.3. Incode – Brigston Brigston-ympäristönhallintajärjestelmä -pilotin tarkoituksena oli testata

järjestelmän soveltuvuutta ikäihmiselle ja kehittää järjestelmää ikääntyvän tarpeet huomioiden. Brigston on kehitetty lähinnä nuorille vammaisille

henkilöille. Pilotin suunnittelu toteutettiin ja soveltuva asiakas löydettiin. Pilottia ei kuitenkaan ehditty aloittaa Incoden jättäydyttyä pois projektista.

7.2.4. Mawell – Connect Connect – etsi hoitaja –kenttäkokeen tarkoituksena oli jatkaa hoitajan

turvallisuus -pilottia ja hahmotella uutta mahdollista hoitoprosessia. Pilotissa Mawell Contact Centerin työntekijät, jotka tekevät työtä vuorokauden ympäri,

paikansivat Oulun kaupungin yöpartion työntekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, toimiiko puhelimen GPS-paikannus ja Mawellin kehittämä Etsi Hoitaja -palvelu

riittävän tarkasti ja luotettavasti voidaksemme taata yöpartion turvallisuuden. Puhelimen kalenteritoimintoa käyttäen työntekijällä olisi mahdollisuus merkitä,

milloin hän voi vapaalla ollessaan olla käytettävissä ns. extra-työhön, jos toinen yöpartion hoitaja sairastuu tai on muuten äkillisesti pois. Ulkopuolisen

sijaisen saaminen tuuraamaan yöpartioon on vaikeaa, koska asiakkaat ja

käyntipaikat olisi hyvä tuntea ja uuden sijaisen tulisi ensin perehtyä työhön kokeneemman mukana.

Tulevaisuuden hoitoprosessia hahmotellessa ajateltiin, että jos GPS-

paikantaminen on luotettavaa, Contact Centerin työntekijä tai mahdollisesti älykäs ohjelma voisi toimia työnohjaajana ja optimoijana asiakkaiden

hoitokäyntien suunnittelussa. Tulevaisuudessa asiakkaiden määrän lisääntyessä ja hoidon tarpeen kasvaessa suunniteltujen asiakaskäyntien

17

lisäksi tulee toteutettavaksi myös yhä enemmän hälytys- ja tarvittaessa

suoritettavia akuutteja käyntejä.

Pilottivaihe kesti 5,5 kuukautta. Hoitajille annettiin pilotin ajaksi käyttöön

Nokia 6110 Navigator –puhelimet. Kustannuksista vastasi Mawell Oy. Puhelimet olivat henkilökohtaisia ja hoitajat kytkivät paikannusohjelman päälle

vuoroon tullessaan. Vaaratilanteen sattuessa, Contact Centerin työntekijä tekisi hälytyksen auttavalle taholle. Pilottivaiheeseen ei linkitetty ulkopuolisia

turvapalveluja, vaan auttava taho olisi ollut lähinnä poliisi. Contact Centerin ja yöpartion työntekijät soittivat toisilleen kerran yössä paikkatiedon

vertailemiseksi. Kalenteritoimintoa ei juurikaan käytetty. Vaaratilanteita ei sattunut.

Tuloksena merkittävintä oli, että virrankulutus nykyisissä päätelaitteissa on

vielä suurta. Paikkatiedon hakemisen tiheys vaikuttaa virrankulutukseen. Jos hoitaja paikannetaan 10 minuutin välein, testatun päätelaitteen virrankulutus

oli siedettävällä tasolla. Toisaalta paikkatieto ehtii vaihtua olennaisesti 10 minuutin aikana, joten haku ei tällöin ollut tarkoituksen mukainen. Jos taas

hakuväli oli n. 1 min, päätelaitetta tuli ladata useita kertoja yön aikana.

Hoitajat eivät ole halukkaita kantamaan useita päätelaitteita mukanaan, siksi

markkinoilta tulisi löytyä laite, johon tarvittavat ohjelmat (potilastietojärjestelmä, käyntiseurannat, paikannus, jne.) olisi ohjelmoitavissa

niin, että virrankulutus pysyy siedettävällä tasolla. Connect-järjestelmän käyttöönotto vaatisi kotihoidon palvelujen uudistamista ja työprosessien

muuttamista.

7.2.5. Mawell – SHYP (sähköinen hyvinvointiprofiili)

Mawell toteutti hyvinvointiprofiilin sähköistämisen, eli hyvinvointiprofiilin saattamisen web-pohjaiseksi työkaluksi, käytettäväksi ikääntyvän hyvinvointia

edistäville kotikäynneille. Mawell toteutti paperiversiota vastaavan kyselylomakkeen sähköisellä eForm lomakkeella. Hoitajille luotiin ohjelmaan

omat käyttäjätunnukset salasanoineen, joilla he saivat asiakkaan kotoa salatun yhteyden kannettavan tietokoneen Citrix-järjestelmän avulla Oulun kaupungin

palvelimella sijaitsevaan Medimaker-palvelimeen ja laativat asiakkaan SHYP:n online-tilassa. MediMaker-palvelimen tietoja hallinnoi Mawell.

Viisi kotihoidon työntekijää testasi työkalun ensimmäistä versiota aidoilla

hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä. Palautteiden perusteella ohjelmasta kehitettiin seuraava versio, jota testattiin yhden hoitajan toimesta. Kaikkiaan

SHYP:ja laadittiin 23 asiakkaalta.

SHYP:sta johtumattomia tietoliikenneyhteysongelmia ilmeni ajoittain kotikäynneillä. Hyvinvointiprofiilityökaluun jäi vielä kehitysaihioita, mutta pilotti

osoitti, että hyvinvointiprofiilin laatiminen onnistuu myös web-pohjaisesti. Lisäksi mahdollista tietojen analysointia varten, tiedot ovat valmiiksi

tallennettuna tietokantaan.

18

7.2.6. Audio Riders – Carerider

Projektissa mietittiin Carerider patjanalusantureiden soveltumista Oulun kaupungin kotihoidon tarpeisiin. Carerider seuraa asiakkaan hyvinvointia ja

ohjaa avuntarvetta patjan alle sijoitettujen antureiden avulla. Hoitaja voi tarkkailla anturidatan tuottamaa tietoa tietokoneelta, jolla on yhteys Oulun

kaupungin verkkoon Oukan palvelimelle.

Oulun kaupungin näkökulmasta Carerider:n suora hyöty olisi yökäyntiasiakkaiden reaaliaikaisen hoidon tarpeen määrittämisessä. Yöpartiolla

sekä palvelutalojen yöhoitajilla on asiakkaita, joiden luona täytyy suorittaa ns.

tarkistuskäynti. Kyseiset asiakkaat eivät esim. itse osaa hälyttää apua tarvittaessa, ovat kaatuilevia tai muuten huonokuntoisia asiakkaita. Carerider

mahdollistaa myös yön kulun tarkastelun jälkikäteen, esim. aamulla asiakkaan tunnetilojen tulkitsemisen. Lisäksi jos on epäilyä asiakkaan kotona

selviämisestä, voivat päättäjät ja omaiset tehdä Careriderin avulla yön kulusta kertyvän datan avulla johtopäätöksiä.

Carerider-pilotti toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

anturit asennettiin palvelutalon asiakkaalle, jolla ne olivat 10 kk ajan. Asiakkaan yökäynnin tarve vaihteli, toisaalta asiakas osasi hälyttää

tarvittaessa itse apua, mutta kaatuessaan saattoi menettää tajuntansa. Yöaikaista kaatuilua oli esiintynyt kohtalaisesti. Asiakkaalle asennettiin anturit,

tieto siirtyi datakaapelia pitkin verkkoon Oulun kaupungin palvelimelle ja hoitajat pystyivät tarkkailemaan yön kulkua reaaliajassa tai jälkikäteen Oulun

kaupungin verkkoon yhteydessä olevalta tietokoneelta. Asiakasta hoitaville

henkilöille annettiin järjestelmään käyttäjätunnukset ja salasanat. Kyseisen palvelutalon yöhoitajat kieltäytyivät kuitenkin reaaliaikaisesta seurannasta

vedoten työkiireisiinsä. Anturitietoa kuitenkin seurattiin tarvittaessa jälkikäteen, esim. löytyisikö sen kautta selitystä asiakkaan

huonovointisuudelle.

Asiakkaan poistuttua palvelutalosta, anturit sijoitettiin yöpartion asiakkaalle tarkoituksena seurata, voisiko yökäynnin tehdä ensin virtuaalisesti, ts. tutkia

anturitiedon perusteella tarvitseeko asiakas käyntiä ja jos tarvitsisi, käynti suoritettaisiin. Yöpartion asiakas oli pilotin alkaessa kuitenkin tavanomaista

huonovointisempi ja käynti suoritettiin joka tapauksessa.

Kuitenkin kahdessa edellä mainitussa tapauksessa verrattiin anturitietoa hoitajan havaintoihin asiakkaiden voinnista yökäynnillä. Näiden tietojen

perusteella anturitiedosta luotettavaksi koettiin paikkatieto, kieriskely, liike ja

ääni. Erilaisia tiedonsiirtotekniikoita toteutettiin ja myös langaton tiedonsiirto (3G) toimi luotettavasti, vaikka kuuluvuusaluekartan mukaan asiakas asui

kuuluvuuden rajoilla.

Carerider-antureita kokeiltiin pikaisesti myös levottomalla kuntoutussairaalan asiakkaalla, jota jouduttiin hetkellisesti jopa sitomaan asiakkaan turvallisuuden

19

takaamiseksi. Anturit näyttivät levottomia öitä. Reaaliaikaisuudesta saatava

hyöty, ts. joilla sängystä lähtemiset ja sen myötä kaatumiset olisi voitu ehkäistä, jäi osoittamatta toteen. Hoitajien ollessa kiireisiä, ei anturitiedon

seuraaminen ollut mahdollista, eikä mobiilihälytyksiä tämän pilotin puitteissa

toteutettu.

7.2.7. VTT – Elderly Online Wellness Monitoring EOWM hyvinvoinnin arviointiohjelma oheisohjelmineen

VTT kehitti hyvinvoinnin arviointiohjelman ja oheisohjelmia, joita ikääntyvälle

tarjottiin käytettäväksi kosketusnäytöllisellä tietokoneella. Tietokoneen käyttöliittymä suunniteltiin helppokäyttöiseksi niin, että ikääntynyt pystyy sitä

käyttämään eikä se vaadi paljoa käyttäjän toimia.

Kenttäkokeessa oli tarkoitus testata, miten ikääntyneet asiakkaat kokevat tietokoneen käytön, voiko hyvinvoinnin arviointiohjelmalla saada arvokasta

tietoa ikääntyneen hyvinvoinnista ja voisiko se olla osa hoitoprosessia sekä sitä, voiko oheisohjelmat tuoda ikääntyneen elämään mielekästä tekemistä?

Kotihoidossa koettiin, että mahdollisia asiakkaita, jotka hyötyisivät kyseisestä ratkaisusta, voisivat olla ikääntyneet asiakkaat, joille tehdään käynti

harvemmin kuin kerran päivässä. Hyvinvoinnin arviointiohjelma voisi kerätä asiakkaan kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja hoitajat voisivat reagoida

siihen tarvittaessa käyntien välillä tai keskustella asiakkaan kanssa käynnillä asiakkaan omasta tuntemuksesta hyvinvointinsa suhteen. Toinen mahdollinen

asiakasryhmä voisi olla ikääntyneet omaishoitajat, jotka oman jaksamisen kustannuksella hoitavat omaistaan. Kolmanneksi ryhmäksi määriteltiin

asiakkaat, joille on suoritettu hehko-käynti, ja joilla on ollut vajavuutta jollakin hyvinvoinnin osa-alueella. Haluttiin tutkia voisiko ohjelmien avulla saada

kyseisen osa-alueen hyvinvointikokemusta kasvamaan.

Asiakashankintaprosessi osoittautui raskaaksi. Ikääntyneillä oli kovasti ennakkoluuloja tietokoneen käyttöä kohtaan, lähinnä ikääntyneet epäilivät

omia kykyjään ja osaamistaan. Lopuksi kenttäkokeeseen saatiin mukaan kymmenen asiakasta, mutta heidän profiilinsa erosivat kovasti suunnitelluista.

Mukaan saatiin kaksi omaishoitajaa, kolme kotihoidon asiakasta, joilla oli

päivittäiset kotihoidon käynnit ja päivätoiminnan kautta mukaan saatiin 5 asiakasta. Päivätoiminnan asiakkailla ei ollut säännöllisiä kotihoidon käyntejä.

Asiakkaiden ikäkeskiarvo oli 76,5 vuotta. Asiakkaat olivat mukana 4 – 9 kuukauden ajan.

Hyvinvoinnin arviointiohjelman testauksessa jokaiselle asiakkaille esitettiin

päivittäin kysymyksiä ja muistutuksia, mutta vastauksiin reagoiminen joko hoitohenkilökunnan tai omaisten taholta jäi vähäiseksi. Silti kysymyksistä ja

muistutuksista tuli osalle asiakkaalle tärkeä osa ikääntyneen päivän kulkua. Eräs asiakas kommentoi, kun kone oli toimimatta muutaman päivän, että tuli

ikävä, kun kone ei toivottanut hyvää huomenta. Eräs kommentti taas kuului,

20

että hänen täytyy toimia (suorittaa tietyt tehtävät), koska tietää, että kone

kysyy niistä kohta eikä viitsi valehdella. Yksi asiakas osasi jopa laatia itse itselleen kysymyksiä ja muistutuksia.

Oheisohjelmia olivat kunto-ohjelma, muistipeli, pasianssi ja valokuvakollaasi. Ohjelmat olivat pidettyjä ja hyödyllisiäkin. Esim. muistamaton asiakas, joka ei

kykene liikkumaan itsenäisesti asunnon ulkopuolella eksymisen vuoksi, kärsii liikunnan puutteesta. Motivaatiota liikkumiseen kuitenkin löytyi. Kunto-ohjelma

mahdollisti hänelle ohjatun päivittäisen liikuntatuokion, vaikka useitakin kertoja päivässä. Muistipelin vaikutusta muistiin on vaikea arvioida, mutta sen

voi katsoa olleen aivojumppaa ja mielekästä tekemistä.

Ohjelma ja koneen käyttö koettiin helppokäyttöiseksi, eikä käyttäjästä lähteviä virhetilanteita sattunut. Koneen aukaiseminen tai sammuttaminen ei vaatinut

käyttäjän toimia. Virhetilanteissa, jotka johtuivat ohjelman toteutuksesta, asiakkaat käyttäytyivät vaihtelevasti. Osa pelkäsi rikkoneensa koneen, osa

käytti virtajohtoja pois pistokkeesta ja sai näin koneen uudelleen toimimaan. Vaikka asiakashankintaprosessi oli vaikea ja osa mukaan saaduista

asiakkaistakin lähti epäillen mukaan, lähes kaikki asiakkaat olivat pilotin

loppuvaiheessa tyytyväisiä, katsoivat hyötyneen ohjelmista ja ohjelmien olleen helppokäyttöisiä.

7.3. Geronteknologisten tuotteiden kartoitus

Hyvinvointiteknologisten tuotteiden ja ennen kaikkea geronteknologisten, eli ikääntyneille suunnattujen teknologisten tuotteiden, suunnittelu ja valmistus

on lisääntynyt viime vuosina. Tuotteet syntyvät usein erilaisten

kehitysprojektien tuloksena. Tuotteiden käyttöönotto on kuitenkin suhteellisen hidasta johtuen osaksi siitä, että tuotteiden olemassaolosta ja

mahdollisuuksista ei olla tietoisia. Projektissa on listattu erilaisia geronteknologisia ratkaisuja, jotka ovat jo markkinoille vietyjä kaupallisia

tuotteita. Listaus ratkaisuista on loppuraportin liitteenä.

7.4. Hyvinvointiprofiili Hyvinvointiprofiili kuvaa ihmisen hyvinvointia yhdeksällä eri osa-alueella.

Hyvinvointiprofiilin laatimiseen käytetään apuna

hyvinvointiprofiilikyselylomaketta, joka koostuu 80 kysymyksestä ja turvallinen ympäristö -havainnointilomakkeesta. Hyvinvointiprofiili laaditaan hyvinvointia

edistävillä kotikäynneillä, joita kohdennetaan tällä hetkellä 80-vuotta täyttäneille Oululaisille henkilöille, jotka eivät kuulu koti- tai laitoshoidon piiriin.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tarkoituksena on antaa asiakkaalle tarvittaessa palvelunohjausta ja –neuvontaa. Ehkäiseviä kotikäyntejä tulisi

Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan suorittaa jokaisessa kunnassa ja kohdentaa niille henkilöille, jotka

eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaina, mutta kuuluvat riskiryhmiin.

21

Hyvinvointiprofiilikyselylomakkeeseen tehtiin AmIE-projektin aikana muutamia muutoksia. Fyysinen toimintakyky –osiota muutettiin hyvinvointiprofiilin

kehittäjän Pentti Koistisen toimesta, lisäksi taustatieto-osioon otettiin mukaan

asiakkaan terveysasemapiiri mahdollista alueellista vertailua varten.

AmIE Oulun kaupunki –projekti tavoitteena oli viedä hyvinvointiprofiili ja sen tuomat mahdollisuudet kansainväliseen käyttöön. Oulun kaupungin

hyvinvointiprofiili ohjasi Suomen konsortion ajattelua ikääntyvän kotona asumisen ongelmakohtien havaitsemisessa ja AmIE-järjestelmän

määrittelemisessä.

Hyvinvointiprofiilin käyttö piloteissa ikääntyneen hyvinvointia määrittävänä mittarina ei onnistunut. Hyvinvointiprofiilin laadinta asiakasta haastattelemalla

vie aikaa 1-2 tuntia. Myös teknologian opettaminen asiakkaille vei aikansa. Näin ollen sekä profiilin laatiminen että teknologian opetus samalla kerralla

osoittautui liian raskaaksi ikääntyneelle asiakkaalle ja olisi vaatinut pilotointiaikataulujen uudelleen suunnittelua.

Hyvinvointiprofiili käännätettiin englannin kielelle projektin varoin. Sitä jaettiin vapaasti käytettäväksi kansainväliselle konsortiolle AmIE all partners-

sähköpostilistan ja yhteisen web repositoryn kautta.

Hyvätek-hankkeen tavoitteena oli integroida hyvinvointiprofiili kotihoidon Effica-tietojärjestelmään, mutta tämä jäi toteutumatta. AmIE-projektissa

toteutettiin SHYP-projekti, jonka ansiosta hyvinvointiprofiilista saatiin web-pohjaisen työkalun alustava versio, jota testattiin aidoilla HEHKO-käynneillä.

SHYP:stä kerrottiin tarkemmin luvussa 7.2.5.

22

8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

AmIE-konsortio kokoontui Kick Off –tapaamisessa Madridissa, Espanjassa 26. -27.7.2007. Tällöin osa partnereista ei ollut vielä saanut rahoituspäätöksiä ja

näin ollen projektin aloitus viivästyi. Tämän vuoksi kansainvälinen AmIE-projekti jatkuu vielä vuoden 2010 puolelle.

Projektikonsortion vetäjänä on toiminut Ricardo de las Heras, Telefonica,

Espanja. Projektia on toteutettu seuraavien työpakettien mukaisesti:

WP1 – User requirements and system analysis WP2 - Architecture definition

WP3 – HCI (human-computer interaction) WP4 - Development (Except HCI)

WP5 - Parameters and rule definition WP6 - Integration

WP7 - Field trials WP8 - Management, dissemination and exploitation

AmIE Oulun kaupunki –projekti on ollut osallisena työpaketeissa WP1 User

requirements and system analysis ja WP 7 Field trials.

AmIE-konsortio on kokoontunut quartaly-meetingeihin, joissa on suunniteltu projektin etenemistä ja esitelty projektin tuloksia. Oulun kaupunki ja VTT

järjestivät kokouksen Oulussa 6.-7.5.2008. AmIE-konsortion kokoukset ja

Oulun kaupungin osallistuminen nähtävissä taulukossa:

kokous osallistujat Oulun kaupunki

Kick off –meeting, Madrid,

Espanja 26.-27.7.2007

Janne Mustonen, Eija Palsinajärvi

- Äikäs

Bryssel, Belgia 23. – 24.10.2007 Janne Mustonen, Jaana Kokko

Bryssel, Belgia 5. - 6.2.2008 ei osallistujaa

Oulu 6. - 7.5.2008 Jaana Kokko

Istanbul, Turkki 7. - 8.10.2008 Jaana Kokko

Eindhoven, Alankomaat 27.-28.1.2009

Jaana Kokko

Brugge, Belgia 9. – 10.6.2009 Jaana Kokko

Madrid, Espanja 28.10.2009 Jaana Kokko

23

9. TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS

Projektia on esitelty seuraavissa seminaareissa:

17.3.2008 Hyvinvointiteknologiaseminaari, Oulu (Pippuria)

24. - 27.9.2008 HyväIkä-messut, Tampere

6. - 7.11.2008 Ihmistä lähellä, Teknologia, palvelut ja ympäristö

ikääntyneiden elämänlaadun tukena, Rovaniemi

(Yliopisto)

3.12.2008 Saavutettavuus verkossa, Oulu (Kumppanuuskeskus)

3.9.2009 NFC-Forum, Touching Business Seminar, Oulu

6.10.2009 AmIE-päätösseminaari, Oulu

29. – 30.10.2009 ITEA 2 Symposium & ARTEMIS Autumn Event, Madrid,

Espanja

17.11.2009 Pohjois-Suomen vanhustyö –messut, Oulu

Projekti on ollut esillä seuraavissa lehtiartikkeleissa:

”Innovaatioita pilotoidaan ikäihmisten kotona, Teknologia auttaa

voimaan paremmin”, Oululehti 10.11.2008

”Jalka oven väliin opiskeluaikana”, Oamk verkkolehti 18.2.2008

”Tulevaisuuden mummo elää tekniikan keskellä”, Pohjolan Työ 7/2008

”Omassa kodissa pidempään teknologian turvin”, Super-lehti 3/2009

”Hyvinvointiteknologiaa kehitetään Oulussa”, Vanhustenhuollon uudet

tuulet 2/2009

24

10. HANKKEEN ARVIOINTI

AmIE Oulun kaupunki -projektia toteutettiin reilun kahden vuoden ajan. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin tuloksin, siitäkin huolimatta

että projektin budjetti oli muihin vastaavanlaisiin projekteihin verrattuna erittäin pieni. Yhteistyö konsortiossa sujui hyvin ja Suomen konsortiossa tehtiin

tiivistä yhteistyötä. AmIE-kokonaisuuteen liittyvät ratkaisut määriteltiin ja sovelluksia testattiin Oulun kaupungissa seitsemässä eri kenttäkokeessa.

Määritellyistä tuotteista kaksi on tuotteena saatavissa markkinoilla ja yksi

tuotteistusprosessissa. Myös projektin muut tavoitteet saavutettiin. Projektin henkilöresursseissa tapahtui jonkin verran muutoksia, mutta tämä ei

vaikuttanut projektin kulkuun.

Kenttäkokeita toteutettiin runsaasti ja näistä opittiin paljon tulevaisuutta varten. Henkilökunnan osalta pilotit vaatisivat huolellisempaa suunnittelua niin,

että ne voitaisiin toteuttaa hoitotyön lomassa. Resursointiin tulisi huomioida projektin vaatima henkilökunnan irrottautuminen hoitotyöstä, kuten sijaisten

tarve koulutusten ajaksi ja hoitajien työpanoksen tarve. Myös teknologian pehmeä sisäänajo olisi tarpeen, ts. teknologian mahdollisuuksista hoitotyössä

tulisi puhua enemmän ja tämän myötä pyrkiä muuttamaan mahdollisia negatiivisia asenteita teknologiaa kohtaan.

Asiakashankinta osoittautui työlääksi. Tämän päivän kotihoidon asiakkaat ovat

suhteellisen iäkkäitä, huonokuntoisiakin ja teknologia ei ole heille tuttua.

Tuotteita ja palveluja pyrittiin kehittämään kuitenkin kotihoidon näkökulmasta. Vaikka hoitajat kokivat asiakkaan mahdollisesti hyötyvän kehitetystä

teknologisesta ratkaisusta, asiakas itse ei ehkä kokenut tarpeelliseksi osallistua testaukseen. Usein syynä oli väsymys ja mielenkiinnottomuus uuden ja

erilaisen oppimiseen. Asiakkaan tuli kokea hyötyvänsä teknologiasta ja jos teknologian tai avun tarve asiakkaalle koettiin hoitohenkilökunnan taholta,

asiakkaan motivoituminen oli usein puutteellista.

Teknologisten tuotteiden kehittämisessä tulisi muistaa, että uusia teknisiä ratkaisuja ei tulisi istuttaa vanhaan toimintamalliin, vaan ikääntyville

suunnattuja palveluja ja tuotteita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja teknologisten tuotteiden on kehityttävä käyttäjäkeskeisesti palvelujen

kehittämisen rinnalla asiakkaiden ja palveluorganisaatioiden näkökulmasta. AmIE:ssa kehitettyjä ratkaisuja oli testattava vanhassa toimintamallissa ja

tämä tuotti hankaluuksia.

25

11. JATKOTOIMENPITEET

Kokonaisvaltaista AmIE-järjestelmää ei projektissa saatu, mutta tarve kokonaisvaltaiselle järjestelmälle on edelleen olemassa. Kotona asumisen

tueksi on olemassa paljon teknologiaa, mutta ratkaisut ovat erillisiä ja yhteen sopimattomia. Lisäksi ratkaisujen käyttöönotto on hidasta; ratkaisuista ei ole

riittävästi tietoa ja asiakas harvoin ymmärtää teknologian mahdollisuudet vastata asiakkaan tarpeisiin.

Oulun kaupungissa otetaan käyttöön uusi kehittämisen toimintamalli. Toimintamallin myötä parannetaan strategista ohjausvaikutusta ja resurssien

käyttöä kehittämistoiminnassa sekä rohkaistaan kaupungin henkilöstöä kehittämiseen. Samalla uudistetaan kehittämisen tukipalvelut ja nykyinen

projektiohjeistus.

Oulun kaupungin kotihoitoa kehittämiselle on jatkossa suuri tarve. Kotihoidon palvelua ei voida tuottaa tulevaisuudessa tämän hetkisellä tavalla

käytettävissä olevien varojen ja henkilökunnan saatavuuden vuoksi. Kotihoidon toimintamalli pyritään uudistamaan ja asiakaslähtöisen teknologian

käyttöönotto on myös osa uudistusta.

Teknologiatestausta toteutetaan mahdollisen projektitoiminnan lisäksi myös teknologiaterveyskeskus tuotetestaus –konseptin alla.

Teknologiaterveyskeskus Oulu tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille

TTKaakkuri tuotetestauspalvelua. Palvelun avulla voidaan merkittävästi parantaa tuotteiden toimivuutta käytännön hoitotilanteissa. Tuotetestaus

aidossa terveydenhuollon ympäristössä antaa tuotteen kehittäjälle paljon mahdollisuuksia kokeilla ja testata tuotetta verrattuna simuloituun

testiympäristöön. Palvelussa testaajina toimivat terveydenhoitoalan ammattilaiset aidossa terveydenhuoltoympäristössä. Palvelu edistää

terveysteknologiatuotteiden käyttäjäystävällisyyttä. Palvelu laajennetaan kotihoidon toimintaympäristöön vuoden 2010 aikana.

26

LIITTEET

Liite 1. Listaus Geronteknologisista tuotteista ja palveluista

27

LIITE 1

Listaus Geronteknologisista tuotteista ja palveluista Addoz

lääkekello

http://www.addoz.com/

Alert Services paikannuspalvelu

http://www.securitas.com/alert-services

Arcticare

etähuolenpitoratkaisu

www.arcticare.com

ArcticCoders Prosafe-henkilöturvallisuusjärjestelmä www.arcticcoders.fi

AudioRiders Sävelsirkku, Carerider

www.audioriders.fi

Belleviews

Bellememory

www.belleviews.fi

Dominopalvelut turvapuhelinratkaisut

www.dominopalvelut.fi

Doro

helppokäyttöiset matkapuhelimet www.doro.com

Easy Innovations lääkeannostelija

http://www.easy-innovations.fi/

Elsi Technologies Elsi turvalattia

www.elsi.fi

Esperi

turvapuhelinpalvelut

www.esperi.fi

Exrei

Everon hälytys- ja turvajärjestelmä www.exrei.fi

FinnCabinova Cabinova-liesivahti

www.finncabinova.com

Hedengren CareTech, care IP-turvapuhelin

www.hedengrensecurity.fi

Iloq

lukitusjärjestelmät

www.iloq.fi

Innohome

Kodinkonevahdit

www.innohome.fi

Incode

Brigston-

ympäristönhallintajärjestelmä

J&J Intressi ForamenRehab -kuntoutusohjelmat www.intressi.com

Kopu/Securi turvapuhelinpalvelut

www.kopu.fi

LDS

LDS Finder henkilöpaikannus

www.lds.fi

Medivire

turvapuhelinpalvelut

www.medivire.fi

Miratel

NEO-turvapalvelupuhelin

www.miratel.fi

Mobile Care &

Safety hyvinvointiteknologiasovellukset

http://mobilecands.weebly.com/

Mohinet

SecLoc-lukitusjärjestelmä

www.mohinet.fi

Ondico

Comsys Picture Phone

www.ondico.se

OpalBlue

henkilöpaikannus

www.opalblue.fi

Pikosystems Swan CareCom-hälytysjärjestelmä www.pikosystems.fi

Seniortek

Senioriturva

www.seniortek.fi

Soneco

CallCare GSM-puhelin

www.soneco.fi

Symarctic

paikannus

www.symarctic.com

Tunstall

turvaratkaisut

www.tunstall.fi

Ultracom

paikanninlaitteet ja -palvelut

www.ultracom.fi

Videra

Virtual Home Care

www.videra.com

Vivago

hyvinvointiranneke

www.ist.fi

lisäksi:

Healthex

terveysliikuntapalvelut

www.healthex.fi

HUR

kuntosalilaitteet

www.hur.fi

Mawell

terveydenhuollon sähköiset palvelut www.mawell.com

Medineuvo

terveydenhuollon palvelut ja

järjestelmät

www.medineuvo.com

Siperia Systems palveluohjaus-ohjelmisto

www.siperiasystems.com