AiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHtiAiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHti

AVH2/2011

Neurokirurgian mahdollisuudet aivoverenvuodoissa

Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito

Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden

sairauksissa

2 AVH 2/2011

teemanaKirurgia

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.10. vuosikertaiSSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSPäätoimittaja tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fi toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi toimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKt, professori, yksikön johtaja Risto O. RoinetYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKt, apulaisylilääkäri terttu erilätampereen yliopistollinen sairaalaPirkanmaan sairaanhoitopiiri;Aivoliitto ry:n puheenjohtajaLKt, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja eija Puha, tYKS Neurologian klinikkaYhdistyksen edustaja Sisko VäisänenYlä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryPst, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonentampereen yliopisto, psykologian laitosAivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Salla PallariViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassilatoiminnanjohtaja tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUPainotalo Miktor Oytaitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor OyKuvat futureimagebank.com jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTtJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPäivi Nikkanen p. 02 2138 225,paivi.nikkanen@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

NO teeMAt AiNeiStOt iLMOitUKSet iLMeStYY 3 terveyden edistäminen 15.8.2011 31.8.2011 30.9.2011

4 Aktiivinen arki 28.10.2011 2.11.2011 2.12.2011

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Tyler Olson

3AVH 2/2011

s isältö

ARTIKKELIT6 Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito

8 Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden

sairauksissa

12 Neurokirurgian mahdollisuudet

aivoverenvuodoissa

16 Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus

päivitettiin

20 Hoksottimet töihin NeKti-kuntoutuksessa

26 Miksi kannattaa liittyä jäseneksi

Aivoliittoon?

28 Juttu-tupatoimintaa Aivoliiton ja opistojen

yhteistyönä

38 Mikä on muuttunut vammaispalvelussa?

40 Puhevammaisella oikeus tulkkauspalveluun

42 Arpajaisilla tukea vertaistukeen

44 Kulttuuri kukoistaa turun yhdistyksessä

46 terveydenhoitolailla sujuvuutta palveluihin

PALSTAT5 Pääkirjoitus

15 Kolumni

24 Liitto tiedottaa

30 tapahtumakalenteri

32 Koulutuskalenteri

34 Kirjahylly

35 Poimittua

43 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

47 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

50 Runoruutu

51 Yhdistykset alueittain

55 Aivoliiton yhteystiedot

2/2

01

1

Aivoinfarktien ja aivoverenvuotojen kirurginen ja suonensisäinen hoito

s. 6–14

Käypä hoito –suositus: Aivo-infarktia ehkäistään terveillä elintavoilla

s. 16

Kulttuuri kukoistaa Turussa – myös Turun AVH-yhdistyk-sessä

s. 44

4 AVH 2/2011

AVH-päivät 2011: AVH ja työelämä

Aika: 26.–27.10.2011

Paikka: Tampere-talo, Studio

Kohderyhmä: työterveyshuolto, kuntouttajat, muut terveydenhuollon työntekijät,muut kiinnostuneet

Ohj

elm

a

8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15 Päivien avaus

9.15–10.15 Aivoinfarktin preventio – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet Professori Juhani Sivenius

10.15–10.45 Jaloittelutauko

10.45–11.30 Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Palvelukeskuksen päällikkö Maria Rautio, Työterveyslaitos

11.30–12.15 Verenpainetaudin seulonta ja hoidon seuranta Metson työterveyshuollossa Vastaava työterveyslääkäri Hannu Virtanen, Metson työterveys

12.15–13.15 Lounas

13.15–14.00 Terveellisyys joukkoruokailussa

14.00–14.30 Iltapäiväkahvit

14.30–15.15 Terveyden edistämisen kriteeristö Teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitos

15.15–16.00 Huolla aivojasi – myös ennen kuin jotain tapahtuu Neuropsykologi Tarja Ketola, Mehiläinen

Torstai 27.10.

TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Hotelli Scandic Tampere Cityssä on varattu edullinen huonekiintiö päivien osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin. Tilaustunnus AVH261011 on mainittava varausta tehtäessä. Kiintiö on voimassa 26.9.2011 saakka.

Hotellin yhteystiedot: Hämeenkatu 1, 33100 Tampere p. 03 2446 111 (vaihde), 03 2441 2210 (myyntipalvelu ma–pe), tamperecity@scandichotels.com.

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

Keskiviikko 26.10.

ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI

Hinnat: 1 päivä 2 päivääOsallistumismaksu 180€ 280€AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet 115€ 165€Päätoimiset opiskelijat 115€ 165€

Ilmoittautuminen 22.9. mennessä.Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus.

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15 Päivän avaus

9.15–10.30 AVH ja kuntoutuminen

10.30–10.45 Tauko

10.45–11.30 Työterveyshuollon rooli työelämään palaamisessa

11.30–12.00 Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Opintopsykologi Taija Tuominen, Tampereen yliopisto

12.00–13.00 Lounas

13.00–14.15 Eri teitä takaisin työelämään, kuntoutujien puheenvuoroja

14.15–14.45 Iltapäiväkahvit

14.45–15.15 AVH ja onnistunut työllistyminen -hanke etsii keinoja tukea työhön palaamista Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö, Kruunupuisto

15.15–15.45 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen – kokemuksia Tyyne -kursseista Ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Mari Slutbäck, Kuntoutuskeskus Kankaanpää

15.45–16.00 Päivien yhteenveto

5AVH 2/2011

Pää

Kir

Joitu

Sr

iSto

o. r

oin

e

hoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin se annetaan.

tässä AVH-lehden teemanumerossa esitellään neurokirurgian, verisuonikirurgian ja toimen-pideradiologian viimeaikaisia saavutuksia ja

mahdollisuuksia AVH-potilaiden hoidossa.

Aivovaltimon pullistumien eli aneurysmien hoi-to tapahtuu yhä useammin endovaskulaarisesti eli suonensisäisesti ilman kallon avausta. Neurokirurgi päättää, soveltuuko potilas paremmin tähän vai neu-rokirurgiseen hoitoon, jossa tarvitaan kraniotomia eli kallon avaus.

erittäin vaikean aivoinfarktin hoitoon on tullut uusi kirurginen hoitomuoto, hemikraniektomia, jol-la potilas voi joskus pelastua varmalta kuolemalta ja jopa toipua omatoimiseksi.

Aivoinfarktin liuotushoito toteutetaan laskimoon annettavalla lääkkeellä 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. Hoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisem-min se annetaan. Joskus liuotushoito ei ehdi ajoissa, ei auta tai sitä ei voida käyttää vasta-aiheiden vuoksi.

Joissakin tapauksissa turvaudutaan silloin suo-nensisäiseen hoitoon valtimotukoksen avaamisek-si. Pohjoismaissa on keskuksia, joissa jo lähes 10 % aivoinfarktipotilaista hoidetaan valtimoteitse katet-

ritekniikalla. Kyseessä ei ole enää tuiki harvinainen hoitomuoto, kuten laserin käyttöön perustuva aivo-valtimoiden ohituskirurgia edelleen on.

Kaulavaltimoahtauma on tavallinen aivoinfarktin syy. Sen paras hoito on tuoreiden tutkimusten mu-kaan edelleen valtimon avaus ja nuohous eli endar-terektomia. Mikäli kaulavaltimokirurgiaa ei voida käyttää, valtimoon voidaan joissain tapauksissa asentaa verkkoputki eli stentti AVH:n ennaltaeh-käisemiseksi.

Kirurgiset ja valtimonsisäiset toimenpiteet kuu-luvat tänään hoitosuositustenkin mukaan AVH-potilaiden hoitoon, johon on viime vuosina saatu runsaasti lisää uusia mahdollisuuksia. Neurologit, neurokirurgit, verisuonikirurgit ja toimenpideradio-logit hoitavat jatkossa AVH-potilaita yhä useammin tiimityönä, minkä tulee heijastua myös toiminnan suunnitteluun. esimerkkinä tästä on Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirin tuore potilaslähtöinen orga-nisaatiouudistus, jossa AVH-akuuttihoidon vaatimat resurssit on osattu ottaa huomioon.

Professori Risto O. Roine on TYKS Neurologian klinikan vastaava ylilääkäri.

Uusia mahdollisuuksia AVH-potilaiden hoidossa

6 AVH 2/2011

Kim

mo

Ko

rh

on

en

Kaulavaltimoiden ateroskleroosi (valtimotauti, valtimokovettu-matauti) voi altistaa aivoin-

farktille joko veritulppien esiintymi-sen (embolisaation) tai ahtauman aiheuttaman verenkiertovajauksen pohjalta.

Aivoinfarktin ehkäisyssä ja hoi-dossa on ensisijaista riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen, diabeteksen, rytmihäiriöiden, sydän-sairauksien, kohonneiden rasva-arvo-jen ja tupakoinnin, tunnistaminen ja hoito.

Kaulavaltimoiden ahtauma voi-daan avata joko kirurgisesti tai suo-nensisäisesti. Mikäli kaulavaltimoah-tauma päädytään avaamaan, se on aina ennaltaehkäisevää hoitoa. Ka-joavalla hoidolla ei kyetä korjaamaan verenkiertohäiriön jo aiheuttamia vaurioita aivoissa.

Aivojen verenkierrosta huolehtii neljä päävaltimoa. Näistä kaksi sijait-see kaularangan takaosassa (nikama-valtimot) ja kaksi kaulalla molemmin puolin (pään valtimot).

Leikkauksessa pään valtimon sisemmän haaran sisäkalvo ja sen alainen plakki, joka ahtauttaa valti-moa, poistetaan (endarterektomia). toimenpiteessä leikkaushaava tulee kaulalle; kaulavaltimo paljastetaan ja avataan. Ahtautuman poiston jäl-keen avattu valtimo suljetaan ompe-lemalla.

toimenpiteen ajaksi valtimon ve-renkierto suljetaan ja aivojen veren-kierrosta huolehtii tällä aikaa muut alueen verisuonet. Leikkaus voidaan tehdä joko nukutuksessa tai puudu-tuksessa.

Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito

Kaulavaltimoiden ahtaumia voidaan avata

joko kirurgisesti tai suonensisäisesti.

1

3

4

2 21

Ant

ti Va

lta

Veri tulee aivoihin kahta nikamavaltimoa (1) ja kahta kaulavaltimoa (2) pitkin. Kaulavaltimo haarautuu leukakulman alapuolella sisempään ja ulompaan haaraan. Tämä kohta on altis valtimokovettumataudin aiheuttamille muutoksille. Kaulavaltimoiden sisemmät haarat ja nikamavaltimot muodostavat aivojen pohjas-sa valtimokehän, josta aivo-kudosta ruokkivat verisuonet lähtevät.

7AVH 2/2011

Leikkaus vain tiukkaan ahtaumaan

Kirurginen hoito on aiheellista, jos potilaalla on ahtautumasta aiheutu-via oireita ja samalla todetaan sisem-män päänvaltimon tiukka ahtautuma (70–99 %). Oireena voi olla ohimene-vä aivoverenkiertohäiriö (tiA), näkö-kenttäpuutos tai aivoinfarkti.

Mikäli pään valtimon ahtautuma on lievempi (50–69 %), tai potilaalla ei ole oireita, niin leikkaushoitoa har-kitaan potilaskohtaisesti. Alle 50 %:n ahtaumia ei operatiivisesti hoideta. Potilaan tulee olla hyvin toipumassa aivoinfarktista ennen kuin leikkaus-hoitoon lähdetään.

Oireettomalla potilaalla todettu suhahdus kaulalla eli stetoskoopilla kuultu sivuääni ja pään valtimon ah-tautuma edellyttää ensisijaisesti riski-tekijöiden toteamista ja hoitoa.

Aivoinfarktin uusimisen todennä-köisyys on suurimmillaan ensimmäis-ten viikkojen aikana. Kirurginen hoito on parasta suorittaa mahdollisimman pian ensioireiden jälkeen jo kahden viikon sisällä.

vaLtimokirurgiassa riskejä

Kaulan valtimokirurgia ei ole riskitön-tä. Siihen liittyy 3–7 %:n aivoinfarkti-riski.

Lievempinä komplikaatioina leik-kaukseen liittyy kaulalla kulkevien hermojen vaurioituminen joko pysy-västi tai ohimenevästi. Näiden seu-rauksena voi olla muun muassa pu-hevaikeutta ja suupielen roikkumista

tämän vuoksi leikkaukseen on valittava vain potilaat, jotka toi-menpiteestä myös hyötyvät ja joilla aivohalvausriski lääkehoidolla on leikkausriskiä suurempi. ennen toi-menpidettä potilaalle selvitetään leikkauksen kulku ja siihen liittyvät riskit ja yhdessä leikkaavan lääkärin kanssa päätetään leikkaushoidosta.

ahtaumien suonensisäinen hoito

Kaulan valtimoahtauman suonen-sisäinen hoito laajentamalla ja aset-tamalla suonen sisälle pieni metalli-verkko, stentti, on myös mahdollista.

toimenpide on potilaalle varsinaista leikkaushoitoa kevyempi, mutta sii-hen liittyvä aivohalvausriski on suu-rempi. tämän vuoksi se rajoitetaan potilaille, joilla kirurginen hoito on erityisen riskialtista. tällaisia ovat esimerkiksi potilaat, joilla kaulan valtimo on jo kertaalleen jouduttu leikkaamaan tai jotka ovat saaneet sädehoitoa kaulalle.

Hoito pyritään keskittämään yk-siköihin, joissa toimenpiteestä on kokemusta. Suonensisäisen hoidon välineet kehittyvät jatkuvasti ja tek-niikat muuttuvat. Sen merkitys kau-lan valtimoahtauman hoidossa on jatkuvan keskustelun aihe ja tilanne voi muuttua.

LT, Thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Kimmo Korhonen

toimii Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kaulan valtimoahtaumaa voidaan hoitaa suonensisäisesti

laajentamalla valtimoa pienellä metal-liverkolla, stentillä.

8 AVH 2/2011

riit

ta r

au

tio

ja

ar

to h

aa

pan

en

Aivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivovaltimotu-koksesta tai aivovaltimovuo-

dosta aiheutuvaa tilannetta. Aivo-infarktin oireet riippuvat valtimotu-koksen paikasta, tukoksen kestosta ja sen avautumisesta sekä syntyvän aivokudosvaurion laajuudesta.

Aivoverenkiertohäiriöiden oireita ovat ainakin toisen puolen halvaus, puheentuoton tai ymmärtämisen on-gelmat, hahmotushäiriöt, näkökent-täpuutos, kaksoiskuvat, huimaus ja nielemisvaikeudet.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suo-

messa kuten muuallakin länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy sepel-valtimotaudin ja syöpäsairauksien jälkeen. ensimmäisen aivoinfarktin saa vuosittain noin 14 600 suomalais-ta, ja kaikkiaan infarkteja ilmaantuu noin 17 100 vuodessa.

Aivoinfarktin osuus aivohalvauk-sista – aivoinfarkteista ja aivoveren-vuodoista – on ollut suomalaistut-kimusten aineistoissa 61–79 %. Ai-voinfarktin kuvantaminen tapahtuu tietokonetomografialla tai magneet-tikuvauksella.

Liuotushoitoa tai tukoksen mekaanista

poistoa

Aivoinfarktin akuuttivaiheen ensim-mäinen hoitomuoto on suonensisäi-nen liuotushoito, joka sopii kuitenkin vain osassa tapauksista. Hoito anne-taan aivoverenkiertohäiriöiden hoi-toon perehtyneissä yksiköissä.

Mikäli suonensisäinen lääkitys ei tehoa yhden tunnin kuluessa, voi-daan yrittää aivovaltimotukoksen mekaanista avausta. Lääkeaineen ruiskuttamista suoraan aivovaltimo-tukokseen on satunnaisesti tehty turun yliopistollisessa keskussairaa-lassakin (tYKS) jo useamman vuo-den aikana. Merkittävä muutos tuli 2000-luvun alkupuolella, kun mark-kinoille alkoi tulla erilaisia mekaanisia tukoksen poistoon ja hajoitukseen tarkoitettuja välineitä.

Mekaaniseen tukoksen poistoon lähdettäessä potilas otetaan angio-laboratorioon. Angiolaboratorio on röntgenosaston sisällä toimiva yksik-kö, jossa työskentelee toimenpide-radiologeja eli -röntgenlääkäreitä ja -hoitajia.

toimenpiteen tekijältä edelly-tetään pitkää kokemusta suonensi-säisestä toimenpideradiologiasta ja monipuolista välineiden osaamista, koska erilaiset anatomiset olosuhteet asettavat haasteita kaulasuonten si-sällä etenemisessä.

Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden sairauksissaViime vuosina vähemmän kajoavat hoidot ovat kehittyneet lääketieteessä. Tämän kehityksen tuloksena on alettu liuottaa tai poistaa suonensisäisesti

tukoksia aivovaltimoista. Suonensisäistä reittiä voidaan käyttää myös aivovaltimon pullistumien eli aneurysmien hoitoon.

tYKS

, ang

iolo

gian

osa

sto

Kolmiulotteinen kuva oikeaa isoaivopuoliskoa suonittavasta valtimosta, aneurysma keskellä kuvaa.

9AVH 2/2011

tYKS

, ang

iolo

gian

osa

sto

muoviLetku ja väLineet vaLtimoon

toimenpiteen aikana potilas makaa toimenpidepöydällä ja kuvaus ja toimenpide tehdään röntgenläpiva-laisua käyttäen. Mekaaninen aivoval-timotukoksen poisto on toimenpide, joka tehdään potilaan hereillä ollessa, mikäli tämä on rauhallinen. Aivovalti-motukokseen liittyen potilas saattaa kuitenkin olla levoton, joten nuku-tuslääkäri tulee tarvittaessa lääkitse-mään potilasta.

itse toimenpide tehdään nivus-valtimon kautta. Nivusalue puudute-taan ja siitä viedään ohut muoviletku valtimon sisään. tämän muoviletkun sisältä edetään lonkkavaltimon, vat-savaltimon ja kaulavaltimon kautta aina aivovaltimoiden korkeudelle saakka. Ohut letku viedään aiemmin todetun tukoksen läpi ja sitä hajote-taan mekaanisesti. Nykyään markki-noilla on erilaisia tähän tarkoitettuja välineitä.

Aivovaltimotukosta voidaan ha-jottaa ”vispilän” tapaisella pienellä harjalla, avata nesteellä täytettäväl-lä pallolla tai imeä pois. tYKSissä on useimmiten tapana viedä tukoksen kohtaan verkkoputki. Kun verisuo-nesta vedetään verkkoputki ulos, saa-daan tukos tai osa tukkeumasta sen mukana pois ja verisuoneen avoin virtaus.

tYKSissä on aivovaltimotukoksen mekaanista poistoa tehty systemaat-tisesti vuodesta 2009. Kansainvälisen käytännön mukaan se tehdään sellai-sille potilaille, joille laskimonsisäinen lääkitys ei auta, tai jos kuvantamises-sa todetaan ”matalalla” sijaitseva tu-kos. Kuluvana vuonna tällaista hoitoa sovelletaan arviolta noin kymmenen potilaan kohdalla.

puLListuma voi puhjeta

Aivovaltimoissa esiintyy pullistumia eli valtimoaneurysmia. Sellaisen oi-reena voi olla esimerkiksi potilaan näkemät kaksoiskuvat tai silmän mustuaisen laajentuminen. Useim-miten kuitenkin puhkeamattomat aneurysmat ovat oireettomia ja niitä todetaan esimerkiksi muista syistä

tehtyjen aivojen magneettikuvauksi-en yhteydessä.

Aivovaltimon aneurysma voi olla vaarallinen, koska se voi kasvaa ja puhjeta.

Aneurysmien riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja runsas alkoholin käyttö. Jostain syys-tä Suomessa ja Japanissa aivovalti-moiden aneurysmia esiintyy paljon, jopa yli kaksi kertaa enemmän kuin Keski-euroopassa.

Puhjetessaan aneurysma aiheut-taa lukinkalvonalaisen verenvuodon, jota yleisesti kutsutaan myös aivo-verenvuodoksi. tällaisen lukinkal-vonalaisen verenvuodon oireet ovat yleensä voimakkaat: äkkiä alkava päänsärky, oksentelu, niskajäykkyys ja kolmasosalla tajuttomuus. tautiin liittyy myös huomattavaa kuollei-suutta.

Osa vuodoista loppuu, mutta vuodolla on suuri taipumus uusiutua.

tYKS

, ang

iolo

gian

osa

sto

Kaksiulotteinen kuva oikeaa isoaivopuoliskoa suonittavasta valtimosta, aneurys-ma keskellä kuvaa.

Aneurysma on hoidettu suonensisäisellä täytöllä (platinalangoilla, GDC-embo-lisaatio, ns. Guglielmi detachable coil).

10 AVH 2/2011

Uusintavuodon seuraukset ovat yleensä pahemmat. tä-män vuoksi potilas otetaan aina neurokirurgiseen hoi-toon.

Leikkaus tai suonensisäinen hoito

Perinteisesti tällaisia aivovaltimoiden aneurysmia on hoi-dettu kirurgisesti. Kirurgisessa leikkauksessa kallo avataan ja aneurysman kaulaan asetetaan aneurysmapussin sul-kemiseksi metalliklipsi eli puristin. tällaista klipsiä voidaan verrata toiminnaltaan pyykkipoikaan.

1980-luvulta lähtien eri puolilla maailmaa on pyritty kehittämään vähemmän kajoavia menetelmiä eri sai-rauksien hoitamiseksi. Myös kallonsisäisiä verisuonipul-listumia pyrittiin hoitamaan verisuonen kautta eli endo-vaskulaarisesti.

Suuri edistysaskel oli, kun 1980-luvun lopussa italia-lainen Guglielmi kehitti aivoaneurysmien tukkimiseksi platinalangasta tehdyn sähköllä irrotettavan kierukan, jota kutsutaan koiliksi. tällaisia platinalankakierukoita uitetaan reisivaltimosta viedyn ohuen katetrin kautta aneurysmapussiin. Kun aneurysmaan saadaan tarpeeksi platinalankaa, sen sisältö tukkeutuu.

toimenpide tehdään läpivalaisuohjauksessa. Jos aneurysma on kovin laajakaulainen, voidaan sen kohdalle joskus asettaa metalliverkko eli stentti, jonka avulla koilit saadaan pysymään aneurysman sisällä.

tutkimus muutti hoitokäytäntöjä

endovaskulaarinen hoito on saanut etenkin turussa vah-van aseman. tärkeä syy tähän on, että tYKS oli ainoana suomalaisena keskuksena mukana suuressa aivovaltimo-aneurysmien hoitoa käsittelevässä iSAt-tutkimuksessa (international Subarachnoid Aneurysm trial) vuosina 1998–2002.

iSAt-tutkimusta johdettiin Oxfordista ja siihen osallis-tui keskuksia euroopasta, Kanadasta ja Australiasta. tässä tutkimuksessa endovaskulaarisella hoidolla saatiin hyviä tuloksia ja sen vuoksi hoitokäytäntöjä muutettiin endo-vaskulaarisen hoidon suuntaan eri puolilla maailmaa.

LT Riitta Rautio toimii radiologian erikoislääkärinä ja LKT Arto Haapanen osastonylilääkärinä ja radiologian do-

senttina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Puh. (03) 2350 700

Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoon

www.fysioline.fi

Tuhansia tyytyväisiä

käyttäjiä!

Helposti liikuteltava moottoroitu harjoituslaite

kotiin ja ammattilaisille. Vakiovarusteena jalkapolkimet,

käsikahvat ja kaukosäädin.

11AVH 2/2011

12 AVH 2/2011

Se

pp

o j

uv

ela

Aivovaltimoaneurysma on iän mukana kehittyvä valtimo-pullistuma yleensä aivoval-

timoiden haarautumiskohtaan. Val-timopullistumia esiintyy 2–5 %:lle väestöstä eliniän aikana. Niitä löyde-tään harvoin alle 30 vuoden iässä ja ne ovat hieman yleisempiä naisilla, varsinkin vaihdevuosien jälkeen. Use-ampia kuin yksi valtimopullistuma löytyy 30 %:lla aneurysmapotilaista.

Sattumalta löydetty aneurysma puhkeaa hieman keskimäärin alle yhden prosentin vuotuisella riskillä. tällaisen aneurysman hoitoon liittyy keskimäärin 5–10 %:n mahdollisuus saada aivoinfarkti, joten jokaisen

vuotamattoman aneurysmapotilaan hoito harkitaan erikseen.

eLintapamuutokset vähentäneet vuotoja

Suomessa noin 850 potilasta saa vuosittain aivovaltimoaneurysmasta johtuvan lukinkalvonalaisen veren-vuodon. Heistä vuotoon menehtyy 350, useimmat ensimmäiseen veren-vuotoon.

Aneurysmavuodon riskitekijöi-tä ovat tupakointi (vastaa noin 40 % tapauksista), verenpainetauti (20 %) ja alkoholin suurkulutus (15 %). tupakointi ja verenpainetauti toden-

näköisesti aiheuttavat aneurysmia ja edellinen mahdollisesti kasvattaa si-tä heikentämällä valtimon seinämää. Alkoholin käyttö lisää riskiä nykykäsi-tyksen mukaan lähinnä kohottamalla verenpaineen ohimenevästi.

Perhepiirissä aneurysmia on 5–10 % henkilöistä. todellisia perinnöllisiä aneurysmia on kuitenkin vielä har-vemmin, koska perhepiirissä elinta-vat ja riskiä lisäävät sairaudet yleensä ovat samankaltaisia. Väestön elinta-pamuutosten, varsinkin tupakoinnin vähentymisen vuoksi, aneurysma-vuodot ovat aiempaa harvinaisempia ja potilaiden keski-ikä on noussut 10 vuodella 50 vuodesta 60 vuoteen vii-meisten 20–30 vuoden aikana.

Hengissä selvinneiden vuotanut aneurysma pyritään sulkemaan joko neurokirurgin toimesta avoleikkauk-sessa tai neuroradiologin toimesta suonensisäisesti viemällä reisivalti-

Neurokirurgian mahdollisuudet aivoverenvuodoissa

Aivovaltimoaneurysmia eli aivovaltimonpullistumia ja niistä aiheutuneita vuotoja, muita aivoverenvuotoja sekä aivojen turvotusta voidaan hoitaa neurokirurgisin toimenpitein. Niiden avulla voidaan pelastaa potilaita ja

vähentää vammautumista.

tYKS

/Neu

roki

rurg

ian

yksi

kkö

Kaksiosainen aivovaltimoaneurysma, jossa aneurysmien kärjessä ns. sekun-daaripullistumat, jotka ovat olleet vuotokohtana.

13AVH 2/2011

mon kautta ohut katetri valtimon-sisäisesti aneurysman suuaukolle ja täyttämällä pullistuma ohuella pla-tinakierukalla.

riskinä uusintavuodot ja aivoverenkiertohäiriöt

Näillä toimenpiteillä pyritään estä-mään uusintaverenvuoto, joka on lähes aina pahempi ennusteeltaan kuin ensimmäinen verenvuoto. Uu-sintavuotoriski on suurimmillaan ensimmäisen vuorokauden aikana vuototapahtumasta.

Osassa potilastapauksia (10–15 %) aivovaltimoaneurysma joudutaan sulkemaan kiireellisesti avoleikkauk-sessa päivystysleikkauksena, jos ve-rihyytymä on aivokalvojen välitilan lisäksi merkittävästi levinnyt aivoku-doksen sisälle (yli 3 cm läpimittainen hyytymä) tai joskus myös aivokammi-oiden sisälle. Nämä tilanteet aiheut-tavat tajunnan tilan laskun ja selvän hengenvaaran.

toimenpiteistä huolimatta osa potilaista menehtyy vaikeaan vuo-toon. Nykyisin noin 70 %:lle potilaista tehdään aneurysmaan kohdistunut toimenpide vuototapahtuman jäl-keen.

Suurimmat riskit uusintavuoto-riskin eliminoimisen jälkeen ovat ai-voverenkiertohäiriöt. Näitä voi aihe-uttaa itse aneurysmaan kohdistunut toimenpide. Jos leikkauksesta aiheu-tuu aivoveritulppa, sen ennustetta huonontava vaikutus on merkittävä. Siksi nykyisin aivovaltimopullistu-man sulun tulisi suorittaa vain koke-nut neurokirurgi tai neuroradiologi, jolloin veritulppariski merkittävästi pienenee.

Osalle potilaista kehittyy myö-häisaivoverenkiertohäiriöitä (30 %), joka voi aiheuttaa aivoveritulpan. tämän riskiä voidaan pienentää te-hostamalla potilaan aivoverenkieroa tarvittaessa teho-osastolla. tämän potilaan toimintakykyä heikentävä vaikutus on pienempi kuin toimen-piteestä johtuvan veritulpan.

Jos potilas selviää hengissä kolme kuukautta vuodon jälkeen, mahdolli-suus toipua itsenäiseen elämään on yli 70 %. Sairauden työkykyä heiken-

tävä vaikutus hengissä selvinneillä on vähäisempi kuin muilla aivove-renkiertohäiriöillä.

verenpainetaudista aivoverenvuotoja

Aivoverenvuoto on noin puolta ylei-sempi kuin aneurysmaverenvuoto. Suomessa esiintyy noin 2 000 tapa-usta vuosittain. Aivoverenvuotoon sairastuneet ovat kuitenkin noin 10 vuotta aneurysmapotilaita vanhem-pia; heidän keski-ikänsä on lähes 70 vuotta. Sairastuneet ovat useammin miehiä kuin naisia.

Aivoverenvuoto voi liittyä myös aivokasvaimeen tai veren lisäänty-neeseen vuototaipumukseen eri-laisista syistä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia verrattuna spontaaniin eli itsesyntyiseen aivoverenvuotoon, jonka syitä ei varsinaisesti kuvanta-mistutkimuksissa voida todeta.

tärkein riskitekijä on hoitamaton verenpainetauti vastaten yli 50 % sai-rastumisista. Lisäksi alkoholin suur-kulutus lisää aivoverenvuotoriskiä, myös muista syistä kuin kohonneen verenpaineen tai lisääntyneen veren-vuototaipumuksen kautta.

tunnettu lääke varfariini, jota käytetään verisuonitukosten estämi-seen, lisää aivoverenvuodon riskiä, jos veren hyytymistä estävä vaikutus on liian suuri. Varfariinin aiheuttamaan aivoverenvuotoon liittyy korkea kuo-levuus (70 %) kun muuten kuolevuus aivoverenvuotoon on noin 30 %.

joka kymmenes Leikkaushoitoon

Aivoverenvuotopotilaita hoidetaan kirurgisesti huomattavasti harvem-min kuin aivovaltimoaneurysmapo-tilaita. Vain noin 10 % aivoverenvuo-topotilaista kuuluu leikkaushoidon piiriin. Näitä ovat lähinnä pinnalliset aivoverenvuodot iso- tai pikkuaivois-sa, jotka ovat kooltaan vähintään 3 cm läpimitaltaan ja aiheuttavat ta-junnan tilan laskun. Riittävän isojen syvissä aivojen rakenteissa olevien verihyytymien poisto mikrokirurgi-sesti on mahdollista, jos tajuttomuus ei ole kovin syvä, mutta yleensä poti-laille jää varsin vaikeita neurologisia oireita verenvuodosta.

Spontaaniin aivoverenvuotoon sairastuneet toipuvat huonommin kuin aivovaltimoaneurysmavuotoon sairastuneet. tämä johtuu siitä, että valtaosa aivoverenvuodoista tapah-tuu aivojen keskeisiin alueisiin ns. tyvitumakealueella. Nämä verenvuo-dot ovat yleensä verenpainetaudin aiheuttamia ja niihin liittyy korkea kuolevuus ja vammautuneisuus.

tärkein hoitomuoto näiden suh-teen onkin ennaltaehkäisy. Lievästi-kin koholla olevat verenpainearvot (yli 140/90) olisi syytä hoitaa ennen kuin mahdollinen verenvuoto tapah-tuu. Myös käytössä olevien verenpai-nelääkkeiden äkillinen lopetus lisää aivoverenvuotoriskiä seuraavien viik-kojen aikana.

Aivojen sisäinen verenvuoto aiheutuu verisuonen seinämän repeyty-misestä. Se voi syntyä verenpainetaudin vaurioittamasta suonesta, valtimonpullistumasta eli aneurysmasta tai vamman seurauksena.

Ant

ti Va

lta

14 AVH 2/2011

LeikkaukseLLa tiLaa turvonneiLLe aivoiLLe

Viime vuosien aikana ns. hemikra-niektomialeikkaus on asteittain yleis-tynyt aivovamma- ja aivoverenkierto-häiriöpotilailla. tässä leikkauksessa poistetaan kallon luuta noin 13 x 10 cm:n alueelta, jonka alla on aivoku-dokseen kehittymässä voimakas tur-votus joko vammasta tai aivoveren-kiertohäiriöstä johtuen. Luun poiston jälkeen suljetaan aivokalvot ja iho.

ilman aivokudosta vapauttavaa leikkausta tällainen potilas yleen-sä menehtyy sairauteen. Aiemmin poistettiin valikoiduilla potilailla tur-vonnutta aivokudosta, mutta siitä on luovuttu, koska tällöin poistettaisiin myös toipuvaa aivokudosta.

Aivokudoksen vapautusleikka-us hemikraniektomilla on auttanut monia potilaita toipumaan henkeä uhkaavasta tilanteesta. tällainen leikkaus on syytä tehdä ennen kuin aivokudos on tyräytynyt viereisen

Tekstiä on toimituksen käytössä

aivolohkon alueelle, jolloin toimen-piteestä yleensä ei ole enää hyötyä. Poistettu luukappale laitetaan pa-kasteeseen ja asennetaan potilaalle myöhemmin takaisin uudessa leik-kauksessa mieluimmin noin kahden kuukauden kuluttua.

Leikkaus on pienentänyt valikoi-duilla potilailla paitsi kuolleisuutta myös vammautuneisuutta. Kuole-vuuden pienentyminen ei ole aiheut-tanut vammautuneiden osuuden lisääntymistä vaan päinvastoin. toi-menpide on kuitenkin syytä tehdä ajoissa.

Leikkausaiheet ovat asteittain laa-jentuneet muihinkin aivoturvotusta aiheuttaviin sairauksiin, vammoihin tai toimenpiteisiin. Vahva tieteelli-nen näyttö kuitenkin vielä puuttuu. Kliinisen kokemuksen mukaan leik-kauksesta on kyllä hyötyä, kun se kohdennetaan oikeisiin potilaisiin.

Neurokirurgi, osastonylilääkäri, dosentti Seppo Juvela työskentelee

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Lukinkalvonalainen vuoto (SAV) eli aivojen pinnallinen verenvuoto.

Ant

ti Va

lta

15AVH 2/2011

Pienenä tyttönä aloittaessani koulunkäynnin viereiselle penkille istui kiva kiharapäinen Jussi. Jussi sairastui ensimmäisenä koulusyk-

synään, ja pulpetti pysyi tyhjänä kolmisen viikkoa. eräänä aamuna opettaja kertoi itkuisena, että Jussi oli yöllä menehtynyt verisyöpään. 60-luvulla kaikki leukemialapset kuolivat nopeasti.

Nyt Jussin mahdollisuus parantua akuutista leu-kemiasta olisi dramaattisesti parempi. Peräti 85 % leukemiaan sairastuneista lapsista paranee sairau-destaan. Syöpätaudit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voimme iloita monen sairauden ennustetta paranta-neesta lääketieteen nopeasta kehityksestä.

terveydenhuolto on suuren murroksen edessä kaikissa OeCD-maissa. Väestö ikääntyy nopeasti ja Suomi euroopan kärkijoukoissa. Lääketieteellisen teknologian nopean kehityksen ansiosta on mah-dollista hoitaa aiempaa paremmin vaikeitakin sai-rauksia. teollisuusmaiden terveydenhoidon kustan-nukset kasvavat.

toisaalta tietotekniikan hyödyntäminen avaa uu-sia mahdollisuuksia myös säästää kustannuksissa. Yhtenäiset sähköiset tietojärjestelmät sekä etähoi-don ja erikoisosaajien konsultaation mahdollistava telelääketiede voisivat merkittävästi lisätä tervey-denhoidon tehokkuutta. esimerkiksi neurologi- ja radiologipuute estää joissakin keskussairaaloissa aivoinfarktin päivystysluonteisen liuotushoidon, jolla voitaisiin pelastaa ihmishenkiä ja ehkäistä py-syviä vammautumisia. tarvittavat konsultaatiot olisi mahdollista hoitaa sähköisen kuvansiirron keinoin vaikkapa yhdestä yliopistollisesta keskussairaalasta käsin.

terveydenhuollon ristiriita on, että joudumme lääketieteellisin keinoin hoitamaan suurin kustan-

nuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisi-vät terveelliset ja järkevät elintavat. Jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamat sairaudet saataisiin poistettua, terveydenhoidon rahoituksesta ei tarvit-sisi kantaa huolta. elintapasairauksien lisääntymisen vuoksi on jopa ennustettu, että elinikä kääntyisi las-kuun lähivuosina Suomessa ja muissa länsimaissa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät nuor-ten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. työterveyslaitos las-kee nuorten työkyvyttömyyden hinnaksi vuodessa noin 6,6 miljardia euroa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoi-suus palvelujen saatavuudessa ja korkeat omakus-tannusosuudet lääke- ja palvelukustannuksista. terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto auttaisi etenkin paljon sairastavia.

terveyskeskusten aikuisneuvolat voisivat tarjo-ta ennaltaehkäiseviä palveluita niille ryhmille, jotka eivät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- ja opiskelijaterveyshuollon piirissä. terveys- ja sosiaa-litoimesta saadaan tulevaisuudessa kustannussääs-töjä vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja.

terveyden kannalta haitallisten tuotteiden vero-tuksen korottaminen lisää tarvittavia resursseja ter-veyspalveluihin ja edistää kansanterveyttä.

Päivi Räsänen on kansanedustaja (KD) ja lääketieteen lisensiaatti. Hän on myös eduskunnan strokeryhmän jäsen.

Ko

lum

ni

pä

ivi r

äS

än

en

joudumme hoitamaan suurin kustannuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset ja järkevät elintavat.

Terveydenhuolto murroksessa

Stud

io e

lite

16 AVH 2/2011

Suuri osa aivoinfarkteista on eh-käistävissä hoitamalla tehok-kaasti keskeisiä riskitekijöitä

kuten kohonnutta verenpainetta, diabetesta, eteisvärinää sekä veren rasva-aineenvaihduntahäiriöitä eli dyslipidemiaa. Yhtä lailla tärkeää ovat elämäntapatekijöiden hallinta mukaan lukien tupakoimattomuus, riittävä fyysinen aktiivisuus sekä yli-painon hallinta.

Aivoinfarktia epäiltäessä tulee soittaa nopeasti yleiseen hätänu-meroon 112. Nopea hoitoon hakeu-tuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä aivoinfarktin liuotushoito on

aloitettava ensitunteina. Aivoinfark-tiin sairastumisen takia menetetään enemmän elämänlaadultaan hyviä elinvuosia kuin minkään muun sai-rauden takia.

mitä uutta päivityksessä on?

tiedämme, että vuonna 2007 sai 14 600 henkilöä Suomessa aivoinfarktin. Uusiutuneet aivoinfarktit mukaan lukien tapausmäärä oli kaiken kaik-kiaan 17 100. Noin neljänneksellä aivoinfarktipotilaista on edeltävästi ohimenevä ja korjaantuva oireisto,

niin sanottu tiA-oire (englanniksi transient ischemic attack).

Uudet tutkimukset ovat osoitta-neet, että tiA-kohtauksen tunnista-misella ja nopeasti tehdyillä lisäselvit-telyillä ja viiveettömällä estohoidon aloituksella estetään tehokkaasti aivoinfarkteja. tämän vuoksi tiA:n määritelmää, diagnostiikkaa ja hoi-tokäytäntöjä koskeva osio on uudis-tettu ja sitä on laajennettu.

Akuuttihoidon osalta on merkittä-vää, että aivoinfarktin liuotushoidon aikaikkunaa on laajennettu neljään ja puoleen tuntiin ja näin ollen tämä hoito soveltuu useammalle potilaal-

tiin

a S

air

an

en

, Kir

Si t

ar

na

ne

n, p

iia v

uo

re

la j

a p

er

ttu

lin

dS

be

rg Aivoinfarktin Käypä hoito

-suositus päivitettiin

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä päivitti Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen

ja se julkaistiin 11.1.2011. Suosituksessa käsitellään iskeemistä eli veren vähyydestä johtuvaa aivoinfarktia ja ohimeneviä

oireita aiheuttavaa TIA-kohtausta.

17AVH 2/2011

le. Hoidon saatavuutta voidaan laa-jentaa myös arvioimalla liuotushoi-don sopivuutta telelääketieteelliseen etäkonsultaation (telestroke) perus-teella. tämänkaltainen etäkonsultaa-tiotoiminta on aloitettu Suomessa vuonna 2007.

Päivityksessä esitetään myös tie-toa uusista, valtakunnallisesti muu-tamiin yliopistosairaaloihin keskite-tyistä akuuttihoitomuodoista, jotka ovat harkittavissa laskimonsisäisen liuotuksen tukena (valtimonsisäiset hoidot).

Sydän- ja verenkiertosairauksien suositusten kanssa yhteneväisesti, verenpaineen ja dyslipidemiaa hoito-tavoitteet ovat aiempaa tiukemmat aivoinfarktin sairastamisen jälkeen. Kuntoutuksen osalta on laadittu uu-sia näytönastekatsauksia useista tera-piamuodoista.

aivoinfarktia ehkäistään terveiLLä eLintavoiLLa

On tärkeää tietää, että seuraaviin ai-voinfarktin vaaraa lisääviin tekijöihin voimme vaikuttaa itse elämäntavoil-lamme sekä ravinto- ja liikuntatottu-mustemme kautta:• Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä. Verenpaineen hoidon yleinen tavoite on 140/85 mmHg. Aivohalvauksen tai sydäninfark- tin sairastaneilla, diabeetikoilla ja munuaistautipotilailla se on sitä- kin tiukempi eli alle 130/80 mmHg.• Kokonaiskolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 5 mmol/l ja LDL-ko- lesterolipitoisuuden alle 3 mmol/l ja tätäkin alhaisempi, jos riski verisuonisairauksiin on korkea (alle 4,0–4,5 ja alle 2,0–2,5). • tupakointi kaksinkertaistaa AVH- riskin. Joka viides aivoinfarkti joh- tuu tupakoinnista. Myös alkoho- lin ja huumeiden käyttö lisää tu- kostaipumusta.• Ylipaino on riski myös aivoveri- suonille. Liikunta vähentää aivo- verenkierron häiriöiden lisäksi muitakin sydän- ja verisuonisai- rauksia.

aivoinfarkti yLLättää

Aivoinfarkti iskee usein täysin yllät-täen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneis-sa. Sairastunut on yleensä tajuissaan, mutta ei itse välttämättä edes tunnis-ta oireitaan, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus taikka suupielen roikkuminen. Jos läheiset tai muut silminnäkijät epäilevät aivohalvausta, tulee soittaa välittömästi hätänume-roon 112.

Sairaalassa selvitetään, onko ky-seessä aivoinfarkti. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa sa-mankaltaiset oireet, mutta ne erote-taan toisistaan aivojen kuvantamis-tutkimuksilla. Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuottamalla, jos mahdollista. Kaikista aivoinfarktiin vuonna 2007 sairastuneista 6 % sai liuotushoidon.

Kaikille aloitetaan uusien tukkeu-tumien ehkäisy joko veritulpan syn-tyä estävillä tai veren hyytymistaipu-musta vähentävillä lääkkeillä (ASA eli aspiriini, dipyridamoli, klopidogreeli tai varfariini). Useimmiten tarvitaan myös verenpaine- ja kolesterolilää-kitystä.

Mikäli potilaalla todetaan tutki-muksissa oireen aiheuttanut kaula-valtimoahtauma, sen leikkaushoidol-la voidaan myös estää aivoinfarktin uusiutumista.

Parhaan lopputuloksen varmis-tamiseksi aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan, mikäli mahdollista, ns.

AVH-yksikössä, joka on aivoveren-kiertohäiriöiden akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö. Suomessa aivohalvaukseen vuonna 2007 sairastuneista hoidet-tiin AVH-yksikössä 62 %.

kuntoutus kannattaa

Varhainen kuntoutus takaa parhaan tuloksen. Jokaiselle aivoinfarktipoti-laalle tehdään jo akuuttisairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta siinä vaiheessa, kun potilaan tila on va-kiintunut. Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen kunkin poti-laan yksilöllisen tilanteen mukaan, ja jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan määräajoin. Aivoinfarkti on osalla sairastuneista krooninen sairaus, jos-sa toimintakyvyllä on taipumus huo-nontua iän myötä.

Äskettäin valmistuneessa Kelan rahoittamassa hankkeessa selvitet-tiin järjestelmällisten kirjallisuusha-kujen perusteella hyvien kuntou-tuskäytäntöjen vaikuttavuusnäyttö, mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapian osalta. Näytönasteen määritys perus-tuu Käypä hoito -kriteereihin.

Lisätietoja: www. kaypahoito.fi

Kirjoittajat: Tiina Sairanen, LT, neurologian

erikoislääkäri; HYKS:n neurologian kli-nikka (työryhmän kokoava kirjoittaja)

Kirsi Tarnanen, vastaava toimittaja, Duodecim

Piia Vuorela, LT, synnytys- ja naisten-tautiopin erikoislääkäri; HUS:n nais-

tenklinikka, (Käypä hoito -toimittaja) Perttu Lindsberg, professori, osas-

tonylilääkäri; HYKS:n neurologian kli-nikka (työryhmän puheenjohtaja)

Aivoliitto on erityisen tyy-tyväinen siihen, että Käypä hoito -suosituksessa on otet-tu nyt mukaan myös AVH-yhdyshenkilöt tärkeänä osana hoitoprosessia.

18 AVH 2/2011

����������������������������������� ������������������������ � ��������������������������������������������������������

������������������

��������������

��������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������������������������������������

�� ������������������������������ �������������������������������������

������������������������������ ������ ��������������������������������� �������� ������������������� �����

������������������� ������������

� ���������������� �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������� ��� � ­�����������­���

�������������������� ������������������������������������ ��������������������������������������������������� ��������������������������������� ����� ­������������­�����������­��­

�������������������� �������������������������������������� ��������������������������������������������������� ��������������������������������������������������� ����� ���������������­�����������­��­

kuntoutuskeskus.fi

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.

Aivohalvauskurssi 14.9.–30.9.2011 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta:kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi

19AVH 2/2011

Kuntorannantie 14, Varkauswww.kuntoranta.fi

Suuret Juhannus Juhlat 3 vrk

Tanssiviikonloppu2 vrk, puolihoito

Hyvän Tuulen Kesäloma 6 vrk

129€/hlö/2hh

209€/hlö/2hh

444€/perhehuone

149€/hlö/2hh

Varaukset jalisätiedot (017) 560 1403 taimyynti@kuntoranta.fi

Voimassa vuoden 2011 loppuun (ei juhlapyhien aikaan).

Tarjous voimassa 1.6.-28.8.2011 (ei juhlapyhien aikaan).

alk.

alk.

alk.

Perhehuone(2 aikuista + 2 lasta 4-17 v)

20 AVH 2/2011

Aivohalvauspotilailla on usein kognitiivisia häiriöitä eli tie-don hankintaan, varastointiin

ja käyttöön liittyviä vaikeuksia. Ylei-siä ovat tarkkaavuuden ongelmat, muistin heikentyminen ja hankaluu-det toiminnan punaisen langan säi-lyttämisessä eli toiminnanohjauksen vaikeudet.

Monilla on myös avaruudellisen hahmottamisen hankaluuksia, neg-lect eli toisen puolen huomiotta jää-minen tai afasia eli puheen tai kirjoi-tuksen ymmärtämiseen tai tuottami-seen liittyviä vaikeuksia.

Vaikka NeKti-kuntoutus keskit-tyykin ensisijaisesti halvaantuneen kehonpuolen liikkeiden harjoitte-luun, kuntoutujat käyttävät työsken-nellessään myös monia kognitiivisia taitoja. etenkin kuntoutusjakson päiväohjelman intensiivisyys ja virik-keellinen harjoitusympäristö tuovat tavalliseen arkeen verrattuna lisä-haastetta hoksottimille.

Kokeneet ryhmänvetäjät osaavat ottaa huomioon hahmottamisen, puheen, muistin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat kun-toutustilanteissa. Harjoitukset määri-tetään kullekin sopivan haastavaksi ja ohjaajat antavat harjoituksiin vinkke-jä, ohjeita ja palautetta. tarvittaessa ohjaajilla on mahdollisuus konsul-toida neuropsykologia tai puhetera-peuttia, ja myös yksilökuntoutusta voidaan toteuttaa harjoittelun lisänä.

ryhmä rohkaisee toimimaan

Miten kognitiivisista oireista kärsivät kuntoutujat sitten ovat pärjänneet NeKtissä?

– Hyvin. esimerkiksi afaattiset kuntoutujat ovat aktiivisesti seuran-neet toisten keskustelua ja nauttineet ryhmän vitsinheitosta, vaikka omien sanojen tuottaminen ja osin ehkä pu-heen ymmärryskin on heikentynyttä. Monet ovat saaneet varmuutta omi-en ajatustensa esiin tuomiseen muun muassa eleillä, osoittamalla ja muuta-malla sanalla kertoen. tämän rohkais-tumisen toivotaan auttavan viestin-nässä myös arjessa, kun kuntoutujat tapaavat ihmisiä ja asioivat vaikkapa kaupassa, toteaa fysioterapeutti, pro-jektisihteeri Anne Ruokonen.

Anne Ruokosen mukaan ryh-mäläiset ovat hienosti huomioineet toistensa vaikeuksia esimerkiksi har-joitustilaan siirryttäessä.

– Yhdessäkin ryhmässä hyvin kävelevä työnsi pyörätuolissa kun-

ma

ria

ra

ati

Ka

ine

n

Hoksottimet töihin NEKTI-kuntoutuksessa

SensaMove -vartalonhallinnan harjoitusjärjestelmä vaatii Mikael Sjöblomil-ta painonsiirtoa, avaruudellista hahmottamista ja toiminnan suunnittelua. Harjoittelu vaatii myös kärsivällisyyttä, kun tehtävä käy aina vain haastavam-maksi.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-kuntoutuksessa

harjoitellaan liikkeiden ja motoriikan ohella

myös hahmottamiseen, puheeseen, muistiin,

tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen

liittyviä taitoja.

Hel

i Veh

kala

21AVH 2/2011

toutujakollegaansa, joka puolestaan toimi kartanlukijana huonompimuis-tiselle kaverilleen.

Ryhmään osallistuminen antaa kuntoutujille virikkeitä ja vertaistu-kea. Ryhmäläiset vaihtavat jakson aikana päivittäin kuulumisiaan ja oppivat toistensa elämäntarinoita eli muisti prosessoi jatkuvasti uutta tie-toa. Harjoittelu itsessään vaatii paljon tarkkaavuutta ja keskittymistä.

Uudet laitteet ja harjoitteet haas-tavat toiminnanohjauksen taitoja. Häiriöiden sietoakin harjoitellaan, kun jopa viisi muuta kuntoutujaa harjoittelee samassa tilassa. etenkin käden harjoittelutilassa kognitiota haastetaan tehostetusti, kun pelin-omaisissa tietokonepohjaisissa har-joituksissa koetetaan nopeasti havai-ta kohteita ja reagoida niihin, tehdä päätelmiä tilanteesta sekä suunnitel-la seuraavaa siirtoa.

aLoitekyvyLLe haastetta

Kuntoutujat ovat kommentoineet, että ryhmäharjoittelu haastaa oma-toimisempaan kuntoutukseen kuin perinteinen yksilöterapia. toisten työskentelyä katsoessa voi tulla tun-ne siitä, ettei viitsi itsekään pitkään laiskotella. Jos ohjaaja on kiinni toi-sen kuntoutujan ohjaamisessa, alka-vat monet miettiä joutenolon tilalle itselleen kuntouttavaa tekemistä. Yk-silökuntoutuksessa samanlaista aloit-teisuutta ei vaadita, koska terapeutti on koko ajan käytettävissä.

Ryhmätilanteissa tauotkaan ei-vät silti ole turhia: ihmisen aivojen peilisolut reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Kun kuntoutuja levätessään katsoo toisen harjoitte-lua, myös hänen omissa aivoissaan tapahtuu peilisoluteorian mukaan aktivoitumista niillä alueilla, joita liik-keessä tarvitaan.

kuntoutujien edistymistä testataan

Osana NeKti-kuntoutuksen kehitys-työtä tutkittiin vuosien 2009 ja 2010 aikana 25 kuntoutujaa neuropsyko-logisin testimenetelmin. Mukana oli muistia, hahmottamista sekä tark-

kaavuutta ja silmä-käsi-yhteistyötä vaativia tehtäviä.

Alustavien tulosten mukaan mo-nilla kuntoutujilla suoriutuminen oli loppututkimuksessa hieman al-kututkimusta parempaa. etenkin prosessointinopeudessa näyttäisi ta-pahtuneen kuntoutusjakson aikana kohenemista.

Perinteiseen yksilökuntoutukseen osallistuneista kuntoutujista tarvi-taan kuitenkin vielä lisää verrokki-tietoa, jotta voidaan tehdä lopullisia päätelmiä NeKti-kuntoutuksen vai-kutuksista kognitiivisiin toimintoihin. Kuntoutusmalli ei voi korvata yksilöl-listä neuropsykologista kuntoutusta niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta se näyttäisi toimivan yleisvirittäjänä.

tutkimusryhmässä olleiden kun-toutusjakso kesti kolme viikkoa. tämä oli monien kuntoutujien kohdalla eh-kä liiankin pitkä jakso intensiiviseen työskentelyyn. Se näkyi jakson lopul-la väsyvyytenä.

Nykyisin NeKti-jakson pituus on kaksi viikkoa. Sen aikana ehtii käyttää päätään monella eri tavalla. Pyrähdys

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin NeKti-kuntoutusmallissa kun-toutusta toteutetaan fysio- ja toimintaterapeutin ohjaa-missa pienryhmissä yhteensä kolme tuntia päivässä erilaisia teknologisia kuntoutusväli-neitä hyödyntäen. Kuntoutus-mallia on kehitetty syksystä 2009 alkaen.

Käden harjoittelutilassa on erilaisia laitteita ja pelejä, jotka motivoivat harjoitta-maan halvautunutta kättä. Terapeutti valitsee kuntoutujalle sopivan laitteen ja oh-jaimen. Kuvassa Mikael ampuu lintuja yläraajan harjoitusjärjestelmä RehaSlidella.

Hel

i Veh

kala

kodin seinien ulkopuolelle antaa vir-taa tehdä asioita uudella tavalla myös tavallisessa arjessa. itsetunnon kan-nalta on merkittävää, että on jakson aikana onnistunut voittamaan itsen-sä monena päivänä.

Psykologi Maria Raatikainen työsken-telee Suomen aivotutkimus- ja kun-

toutuskeskus Neuronissa. Hän on kerännyt ja analysoinut neuropsyko-

logisen tutkimusaineiston NEKTI-projektista TEKESin tuella.

22 AVH 2/2011

Yksilöllisiä palveluja kuntouttavasti

Caritas-Säätiö on oululainen yleishyödyllinen yhteisö, joka tarjoaa monipuolisia asumis-, kuntoutus-, kotihoito- ja ateriapalveluja vanhuksille ja vammaisille Oulussa ja ympäristökunnissa. Tarjoam-me erisisältöisiä vammaispalveluja liikunta- ja vaikeavammaisille, kehitysvammaisille sekä vammautuneille.

Lue lisää ja katso uudet esittelyvideomme: www.caritas-saatio.fi

Tarjoamme räätälöityjä palveluja, joihin kuuluu koti nykyaikai-sissa tiloissamme, ympärivuorokautinen hoito ja avustamien, kuntoutus sekä virkistystoiminta. Vahva osaamisemme takaa yksilöllisen ja kuntouttavan asumispalvelun. Henkilöstöömme kuuluu lähi- ja sairaanhoitajia, henkilökohtaisia avustajia, so-sionomeja, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä lääkäri.

UUTTA! Oulun keskustaan vuonna 2010 avatussa kodikkaassa palvelu-koti Veturissa on 10 asiakaspaikkaa. Asiakkaillamme on aivo-vamma tai neurologinen sairaus, joka vaikuttaa toimintakykyyn laaja-alaisesti.

Kesällä 2011 avataan Oulunsaloon uusi aikuisneurologisten asiakkaiden asumispalveluyksikkö. Kysy vapaita paikkoja!

Yhteydenotot: Ulla Rasvala, vammaispalvelupäällikkö, puh. 045 636 5370, ulla.rasvala@caritas-saatio.fi

23AVH 2/2011

24 AVH 2/2011

liitto tiedottaa

ray:n avustusstrategia vuosiLLe 2012–2015

Strategiakaudella 2012–2015 RAY suuntaa rahoitusta erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suo-riutumista ja elämänhallintaa. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertais-tukeen.

– Haluamme varmistaa, että järjestöjen toimintaedel-lytykset on turvattu ja ihmisillä on mahdollisuus toimia ja osallistua. Jo se edistää heidän terveyttään ja hyvinvointi-aan, Mika Pyykkö toteaa.

RAY:n pelitoiminnan liikevoitto jaetaan vuosittain avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustuk-sia myönnetään toimintaan, joka ei kuulu kuntien tai val-tion järjestämisvastuulle eikä ole myytävää, maksullista palvelua.

RAY suuntaa avustuksia vuosina 2012–2015

1. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen 2. terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3. Ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen.

ensimmäisessä rahoituslinjassa avustetaan järjestötoi-mintaa, joka vahvistaa ihmisten sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. toisessa päälinjassa, ehkäisevässä työssä, on tärkeää estää esimerkiksi syrjäytymistä tai merkittävi-en kansansairauksien yleistymistä.

Kolmannessa päälinjassa keskeisiä tuen tarvitsijoita ovat ne, joille kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vai-keudet kuten pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, turvattomuus tai köyhyys.

Liiton tavoitteet ja strategiat vuoteen 2020

Aivoliitto ry:n Tavoitteet ja strategiat 2020 -asiakirja on valmisteilla. Se perustuu vuoteen 2015 asti voimassa ole-vaan liittostrategiaan ja vammaispoliittiseen ohjelmaan, mutta uusi asiakirja kokoaa edellä mainitut yhdeksi koko-naisuudeksi. Asetettavat tavoitteet perustuvat voimassa oleviin liiton sääntöihin, lainsäädäntöön ja strategisiin kumppanuuksiin.

Liiton koko toiminnalle rakennetaan seuranta- ja ar-viointimahdollisuus, jotta voimme toteuttaa sosiaalista tilinpitoa ja seurata tavoitteiden toteutumista järjestel-mällisesti. Näin voimme kertoa tuloksista liiton sidosryh-mille kuten jäsenistö, rahoittajat, suuri yleisö ja yhteistyö-kumppanit.

tavoitteena on rakentaa mahdollisimman selkeä ko-konaisuus, kunhan liittokokous on 11.6.2011 vahvistanut suunnitelman pohjan.

Vuoden 2012 alussa aloittava liittovaltuusto tulee toi-mikautensa aikana vahvistamaan nyt asetetuille tavoit-teille toimenpideohjelman ja seurannan.

strategiset kumppanuudet

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat rakentaneet strategista yhteistyötä, jonka tavoitteena on laaja-alainen kansanterveysviestintä, suurten kansansairauksien ennal-taehkäisy, hoitoketjun turvaaminen sekä kunkin kansa-laisen toimintakyvyn ja osallisuuden mahdollistaminen. Yhteinen vaalivaikuttaminen, yhteiset hankehakemukset ja oikeuksienvalvonta ovat jo nyt yhteistyön arkea. tavoit-teena on saada enemmän aikaan laajalla rintamalla, jotta ihmisten arjen sujuminen voidaan turvata.

ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä viestinnän, koulutuksen ja oikeuksienvalvonnan rintamalla. työ jatkuu ja tänä vuon-na lisänä ovat yhteiset yhdistysten puheenjohtajapäivät sekä yhteisesti järjestetty tuettu loma. Pienin askelein edeten pyrimme palvelemaan entistä paremmin kenttää ja perheitä.

Aivovammaliiton kanssa on rakennettu yhteistyötä sa-malla kun Lääkäriseura Duodecimin johdolla on laadittu yh-teistä konsensuslausumaa äkillisistä aivovaurioista. tänä vuonna konsensuksen seurantakokouksen järjestelyvas-tuu on Aivoliitolla. Liittojen jäsenkunnan tarpeet ovat osin erilaisia ja osin samanlaisia. Yhteistä on kuitenkin se, et-tä jokaiselle turvataan oikea-aikainen hoito ja kuntoutus.

25AVH 2/2011

esitteet uusiutumassa

Aivoliiton nimenvaihdoksen ja visuaalisen ilmeen muut-tumisen myötä liiton esite- ja esittelymateriaali on uusiu-tumassa. Valmistuneita ovat jo Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -juliste, kuvateline (roll up), liiton yleisesite ja spastisuusopas.

Julisteita on tulossa myös afasiasta ja Juttu-tuvasta ja esitteitä muun muassa kielellisestä erityisvaikeudesta. Viittis-kansioistakin on otettu uusi painos.

suvituuLen paLveLuasunnot

erityisosaamiskeskus Suvituulen viereen valmistuu alus-tavan aikataulun mukaan syyskuussa 2012 palveluasun-toja. Asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla on kommunikointivaikeuksia tai muita kognitiivisia ongelmia ja joiden asumispalveluista vastaa kotikunta. Asunnot ovat esteettömiä yksiöitä ja kaksioita. Niitä on yhteensä 17. Asukasvalinnat ajoittuvat keväälle 2012.

marjoiLLa menoksi

Aivoliitto on mukana Arktiset Aromit ry:n toteuttamassa kampanjassa, jossa peruskoulut haastettiin viettämään koulumarjakuukautta viime syyskuussa. Marjoilla menoksi -esitettä ja -julistetta jaettiin kouluihin ja niiden kautta vanhemmille. Marjoilla menoksi -aineiston laadinnassa ovat avustaneet useat järjestöt.

Uuden marjakauden lähestyessä on aika tyhjentää pa-kastin ja kellarit marjoista. Ohjeita marjaherkkuihin löytyy tämän lehden takakannesta.

suvituuLen toimisto suLjettu heinäkuun

Suvituulen toimisto on suljettu kesällä neljä viikkoa ajalla 4.–29.7.2011.

liitto tiedottaa

VIITTISViittomia perheille

26 AVH 2/2011

Aivoliitossa on jäsenenä 32 AVH-yhdistystä ja 21 SLi-yhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on noin

10 000. Yhdistykset kerhoineen tarjo-avat vertaistukea yli 100 paikkakun-nalla. Voit liittyä joko AVH-yhdistyk-seen, SLi-yhdistykseen tai AVH-am-mattilaisten yhdistykseen.

monipuoLista toimintaa ja vertaistukea

Paikallisyhdistykset tarjoavat mah-dollisuuden vaihtaa ajatuksia ja ko-kemuksia sekä saada uusia ystäviä ja vertaistukea. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi kerhotoimintaa, luentoja, neuvontapalveluja, matkoja, retkiä ja muuta yhteistä toimintaa. Olet terve-tullut osallistumaan! Jokaiselle löytyy varmaan tehtävää osaamisen ja voi-mien mukaan. Jos haluaa olla vain jä-senenä, niin sekin sopii; saat ainakin lehden, jossa on ajankohtaista tietoa.

tänä vuonna vietettävä Vapaaeh-toistoiminnan vuosi on tuonut esiin osallistumisen ja yhdistystoiminnan annin ja tärkeyden. Vertaistuki on

monelle jäsenelle parasta antia – sa-man kokenut ymmärtää jo puolesta sanasta, ellei ilman sanojakin.

Voit liittyä myös Aivoliiton kan-natusjäseneksi. Liiton kannatusjä-senenä tuet liiton toimintaa ja saat samalla tietoa aivoverenkiertohäiri-öistä ja kielellisestä erityisvaikeudes-ta. Kannatusjäsenenä voit osallistua Aivoliiton koulutuksiin ja tapahtu-miin jäsenhintaan. Kannatusjäsen voi olla myös yritys tai yhteisö. Kan-natusjäsenmaksu on yksilöjäseneltä 50 €/vuosi ja yritykseltä/yhteisöltä/säätiöltä 80 €/vuosi.

jäsenyys tuo etuja

Aivoliiton jäsenyyden mukanaan tuomia etuja ovat muun muassa eri-laiset koulutustilaisuudet, loma- ja kurssitoiminta, alueilla toimivien jär-

jestösuunnittelijoiden palvelut sekä lakipalvelut sosiaaliturvaan ja kun-toutukseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet saavat myös neljä kertaa vuo-dessa ilmestyvän AVH- tai Kielipolku-lehden. AVH -lehden saa halutessaan myös äänilehtenä.

Aivoliitto tuottaa myös julkaisuja ja tiedotteita yhdistysten toiminnan tukemiseksi sekä oppaita sairastu-neille, omaisille ja ammattilaisille.

Jäsenmaksun suuruus vaihtelee yhdistyksittäin, sillä kukin yhdistys päättää jäsenmaksustaan itsenäises-ti. Jäsenmaksu on yleensä 15–25 €.

Valtakunnallisesti toimivan Aivo-liiton keskustoimisto sijaitsee turus-sa, Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Jäsenpalveluita on tarjolla myös Hel-singissä, tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemel-lä.

vir

pi l

um

imä

Ki

Miksi kannattaa liittyä jäseneksi Aivoliittoon?

Onko sinulla tai läheiselläsi kielellinen erityisvaikeus tai oletko sairastanut aivoverenkiertohäiriön? Oletko näiden asioiden parissa työskentelevä ammattilainen? Haluaisitko muusta syystä tukea Aivoliiton edustamien

ryhmien arjessa selviytymistä? Voisitko liittyä jäseneksi tai kannatusjäseneksi Aivoliittoon?

Aivoliitto ry on kansanter-veys-, vammais- ja potilas-järjestö, joka tukee edus-tamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Näitä ryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja heidän lähei-sensä sekä perheet, joiden lapsella tai nuorella on kie-lellinen erityisvaikeus (SLI).

Sisk

o Pä

ivär

inta

27AVH 2/2011

Aluetoimistoissa työskentelevät järjestösuunnittelijat (ent. aluesih-teerit) palvelevat muun muassa yh-distystoimintaan, sosiaaliturvaan, kuntoutukseen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa, järjestävät koulu-tus- ym. tilaisuuksia, tiedottavat jäse-nistölle ajankohtaisista asioista sekä koordinoivat alueellisia tapahtumia yhteistyössä jäsenistön ja ammatti-laisten kanssa.

aivoLiitto vaikuttaa päätöksentekoon

Aivoliitto toimii jäsenistön oikeuk-sienvalvojana ja vaikuttaa siihen, et-tä sen edustamien ryhmien erityistar-peet tulisivat huomioiduksi päätök-senteossa. Vaikuttamistyötä tehdään muun muassa ministeriöiden, edus-kunnan strokeryhmän, valtakunnal-lisen vammaisneuvoston ja Vam-maisfoorumin kautta, usein yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Aivoliitto kuuluu myös Neurologisten vammaisjärjestöjen verkostoon.

tuoreita saavutuksia ovat olleet mm. tulkkauspalvelulain valmistumi-nen ja palvelujen siirtyminen Kelalle sekä vammaispalvelulain uudistus ja sen myötä voimaan astunut henkilö-kohtainen apu.

Lääkäriseura Duodecimin kans-sa tehtävän yhteistyön myötä liitto on seurannut ja antanut lausuntoja Käypä hoito -suosituksiin ja niiden päivityksiin.

Aivoliitto tekee laaja-alaista yh-teistyötä eri järjestöjen sekä Sosiaa-li- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) kanssa sekä alueellisesti että valta-kunnallisesti. Näin liitto vaikuttaa myös hoito- ja kuntoutuspalvelutoi-minnan kehittämiseen sosiaali- ja ter-veydenhuollon kansallisessa kehittä-misohjelmassa (Kaste).

Valtimoterveyden edistämisek-si teemme tiivistä yhteistyötä myös Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa. Yhteinen intressimme on tuo-da esille terveellisten elämäntapojen vaikutukset valtimosairauksien eh-käisemiseen ja turvata laadukkaat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Kielelli-seen erityisvaikeuteen liittyvissä asi-

oissa liitto tekee tiivistä yhteistyötä ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerlii-ton kanssa.

jäsenistö käyttää päätösvaLtaa

Aivoliiton ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenyhdistysten edustajista koostu-va liittokokous, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Seuraava liittokokous pidetään 11.6.2011 turussa. Liittoko-kous valitsee liittovaltuuston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja jäsenet ovat jäsen-yhdistysten edustajia.

Liittovaltuusto valitsee puoles-taan liittohallituksen kahdeksi vuo-deksi kerrallaan. Liittohallituksen jäsenet ovat eri alojen ammattilaisia sekä yhdistysten edustajia. Liitto-

hallituksen toiminnan tukena ovat johtoryhmä sekä neuvottelukunnat: AVH-neuvottelukunta, SLi-neuvotte-lukunta, kuntoutusneuvottelukunta ja Nuortentalon neuvottelukunta. Neuvottelukuntien jäsenet ovat alan-sa asiantuntijoita.

tervetuLoa jäseneksi!

Voit liittyä jäseneksi muun muassa tästä lehdestä löytyvän lomakkeen avulla. täytä siihen tietosi, taita ja kiinnitä sivut yhteen ja postita – pos-timaksu on jo maksettu. Jäseneksiliit-tymislomake löytyy myös Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi, josta löydät myös lisätietoja.

Virpi Lumimäki toimii järjestösuunnittelijana Rovaniemellä.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

28 AVH 2/2011

Juttu-tupatoimintaa Aivoliiton ja opistojen yhteistyönä

Ovet auki afaattisille -projektin myötä Aivoliitto ry on käynnistänyt yhteistyön työväen- ja kansalaisopistojen kanssa eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Syksystä lähtien viiden paikkakunnan opistoissa järjestetään Juttu-tupa-

kursseja afaattisille henkilöille.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Uusimpina tulokkaina ovat es-poo ja Kajaani. tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä edel-

leen muille paikkakunnille ympäri Suomea.

yhteistyö käytännössä

Juttu-tupa-kurssit kuuluvat opistojen kurssiohjelmaan samalla tavalla kuin opiston muut kurssit, esimerkiksi kie-likurssit ja kädentaitokurssit. Kurssi on osa opistojen kurssitarjontaa eri-tyisryhmille ja se on suunnattu afaat-tisille henkilöille.

Juttu-tupa-kurssien tavoitteena on edistää osallisuutta, ehkäistä so-siaalista syrjäytymistä sekä tarjota afaattiselle henkilölle mahdollisuus keskusteluun ja kommunikoinnin se-kä vuorovaikutustaitojen harjoittami-seen turvallisessa ryhmässä. Kurssin opettajana toimii erityiskoulutuksen saanut opettaja, jolla on valmiuksia tukea opiskelijoita kommunikoinnis-sa.

Aivoliiton Ovet auki afaattisille -projektin kautta työväen- ja kansa-laisopistot saavat koulutus-, mark-kinointi- ja suunnitteluapua sekä opettajaohjausta työssään. Aivoliitto tarjoaa opistoille myös mahdollisuu-den järjestää yleisöluennon aivove-renkiertohäiriöistä ja afasiasta sekä järjestää opiston henkilökunnalle koulutusta.Ve

sa-M

atti

Väär

ä

Turun juttutupalaiset harjoittelevat puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointi-keinoja.

29AVH 2/2011

juttu-tupa-kurssi

Kaikkien paikkakuntien Juttu-tupa-kursseilla on samat tavoitteet: edis-tää osallisuutta, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjota afaattisel-le henkilölle mahdollisuuksia kes-kusteluun ja kommunikoinnin sekä vuorovaikutustaitojen harjoittami-seen turvallisessa ryhmässä. Kurssilla noudetaan samantapaista runkoa ja ohjelmaa, jota toteutetaan opettajan valitsemalla tavalla.

Kurssikerta koostuu kolmesta osasta, joiden välissä pidetään va-paamuotoinen kahvitauko. Kokoon-tumisen aluksi käydään läpi uutisia ja ajankohtaisia asioita keskustellen. Sen jälkeen on teemakeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella ja syventyä tiettyyn aiheeseen. teema vaihtuu kolme kertaa lukukauden aikana. tulevan syyslukukauden tee-makeskustelun aiheita ovat historia, terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö.

Kurssikokoontumisen lopussa opitaan käyttämään erilaisia kom-munikointia tukevia keinoja sekä harjoitellaan niiden käyttöä tutussa ryhmässä.

Helsingin ja espoon opistoissa jär-jestetään myös afaattisille henkilöille suunnattu Juttu-tupa-ruoanlaitto-kurssi, josta enemmän tietoa opisto-jen opinto-ohjelmasta.

iLmoittautuminen ja kurssimaksu

ilmoittautuminen kursseille tapah-tuu suoraan opiston kansliaan. Kurs-sia koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä opiston kansliaan tai Aivolii-

ton projektihenkilökuntaan. Opistot määrittävät kursseille opistokohtai-sen kurssimaksun, joka suoritetaan lukukauden alussa opistolle.

suomenkieLiset juttu-tupa-kurssit

Espooespoon työväenopisto, Adjutan-tinkatu 1, Mäkkylä, tarja-luokka. Maanantaisin klo 9–11.30, ajalla 5.9.–12.12.2011. ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydes-sä tai kurssikansliaan (Satu Seppä-nen, p. 09 8165 7813).

HelsinkiHelsingin suomenkielinen työväen-opisto, Helsinginkatu 26, kotitalous-luokka. Perjantaisin klo 10–12.15, ajalla 9.9.–2.12.2011.

KajaaniKajaanin Kaukametsän opisto, Kos-kikatu 2–4. tiistaisin klo 14.00–17.30, ajalla 6.9.–29.11.2011. ilmoittautu-minen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30 ajalla 14.9.–30.11.2011.

RovaniemiRovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. torstaisin klo 9.00–12.00, ajalla 15.9.–8.12.2011.

Turkuturku, erityisosaamiskeskus Suvi-tuuli. tiistaisin kaksi ryhmää klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 23.8.–13.12.2011.

svensksprÅkiga kurser

HelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. 14.9.–7.12.2011, onsdagar kl 10.00–13.00.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. Anmälning i samband med för-sta kursgången eller till institutets kansli. 12.9.–21.11.2011, måndagar klo 10.00–13.00.

LisätietojaOvet auki afaattisille -projektista

ja Juttu-tupa-toiminnasta www.aivoliitto.fi ,

projektikoordinaattori Victoria Mankki, p. 0400 909904 tai projekti-

työntekijä Pirjo Laine, p.050 597 7663.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

30 AVH 2/2011

10.–12.6.Puheenjohtajapäivät, Turku

Aivoliiton puheenjohtajapäivät yh-distysten puheenjohtajille perjan-taista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvi-tuulessa.

11.6.Liittokokous, Turku

Aivoliiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

17.8.Viranomaiset Manskilla

-tapahtuma, KouvolaKeskiviikkona 17.8 vietetään jälleen perinteistä viranomaisten ja järjes-töjen yhteistä katutapahtumaa Kou-volan kävelykatu Manskilla. tarjolla tietoa, viihdettä ja hyvää seuraa! Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

24.–26.8.Kansanterveyskonferenssi, Turku

Aivoliitto on mukana pohjoismaises-sa kansanterveyskonferenssissa. Sen teeman on terveyden edistäminen ja rakenteet – pohjoismainen hyvin-vointivaltio haastavalla tiellä.

29.8.NV-verkoston kokous, Kotka

Maanantaina 29.8 pidetään Kotkan Neurologisten Vammaisjärjestöjen verkostokokous klo. 17.00 pääkir-jastossa osoitteessa Kirkkokatu 24, Kotka. Lisätiedot järjestösuunnitteli-ja Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

kesäkuu

eLokuu

Syyskuu

9.-10.9.NV-järjestöjen vapaaehtoisten

virkistysviikonloppu, RokuaVirkistysviikonloppu järjestetään Rokuan kuntoutuskeskuksessa. Hin-ta: 62 euroa/henkilö kahden hen-gen huoneessa sisältää ohjelman ja ruokailut. tänä vuonna haluamme tarjota virkistystä ja keskinäistä vuo-rovaikutusta NV-järjestöjen vapaa-ehtoisille. Lisätietoja ohjelmasta ja il-moittautumiset järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi .

10.–11.9.Tukihenkilöiden perinteiset neuvottelupäivät, Varkaus

Lauantaina ja sunnuntaina 10.–11.9., Kylpylähotelli Kuntoranta. Päivät on tarkoitettu AVH-yhdistysten tuki-henkilötoiminnassa mukana oleville. Päivien hinta on 20 euroa henkilö ja se sisältää päivien koulutusohjel-man, majoittautumisen ja ruokailut. ilmoittautumiset viimeistään 26.8. mennessä järjestösuunnittelija Heli taskiselle tai Risto Lappalaiselle, heli.taskinen@aivoliitto.fi , p. 040 5437289 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi, p.040 5437290.

11.9.Järjestömarkkinat, Hamina

Sunnuntaina 11.9. klo. 9.00 alkaen järjestetään järjestömarkkinat Ruis-salon kirjaston Vehkalahti-salissa osoitteessa Ruissalontie 8. Ohjelman valmistuttua se lähetetään paikallis-yhdistyksille. Lisätiedot järjestösuun-nittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

13.9.NV-cafe, Tampere

tiistaina 13.9. NV-cafe on Neurologis-ten vammaisjärjestöjen yhdistysaktii-vien kontakti- ja keskusteluilta yhteis-työn suunnittelemiseksi. Paikka: Buf-fet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26. Lisätiedot järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi .

15.9.AVH-yhdyshenkilöiden työko-

kous, Hämeenlinnatorstaina 15.9. klo 13.00–15.30 pide-tään ilveskodissa, Veteraanipolku 3, Kanta-Hämeen alueen AVH-yhdys-henkilöiden työkokous. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

29.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

Lappeenrantatorstaina 29.9. klo 17.30–19.00, Kaup-pakadun palvelukeskus, Kauppa-katu 58–60. Yleisötilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. tilaisuus järjestetään yhteistyössä etelä-Karjalan Sydän-piirin sekä Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistyksen kanssa. Ohjel-massa kardiologin luento, tietoiskut liikunnasta ja painonhallinnasta sekä suolan käytöstä. Lisätiedot järjestö-suunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

TAPAHTUMAKALENTERI

syyskuu

31AVH 2/2011

TAPAHTUMAKALENTERI

Lokakuu

8.–9.10.Itä- ja Keski-Suomen

NV-järjestötoimijoiden koulutus, Kuopio

torstaina ja perjantaina 8.–9.10., Kyl-pylähotelli Rauhalahti. Koulutuksen teemana on yhteistyö ja verkostoi-tuminen. Mukaan kutsutaan kaksi toimijaa/(neurologinen) yhdistys ja paikkoja on 35 osallistujalle ilmoit-tautumisjärjestyksessä. Päivien hinta on 40 euroa/hlö 2-hengen huonees-sa. Hinta sisältää päivien ohjelman, majoittautumisen ja ruokailut. ilmoit-tautuminen 9.9. mennessä Pirkko Ul-maselle, pirkko.ulmanen@epilepsia.fi , p. 040 511 0092. Lisätietoja tilaisuu-desta antaa järjestösuunnittelija Heli taskinen, heli.taskinen@aivoliitto.fi , p. 040 5437289.

10.10.Pohjoismainen afasiapäivä

12.10.NV-cafe, Lahti

Keskiviikkona 12.10. klo 17.00–19.00 järjestetään NV-cafe eli Neurologis-ten vammaisjärjestöjen yhdistys-aktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paik-ka ilmoitetaan paikallisyhdistyksille myöhemmin. Lisätiedot järjestö-suunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

13.10.AVH-yhdyshenkilöiden

työkokous, Lahtitorstaina 13.10. klo 13.00–15.00 pide-tään Päijät-Hämeen keskussairaalas-sa, Keskussairaalankatu 7, Päijät-Hä-meen alueen AVH-yhdyshenkilöiden

työkokous. Lisätiedot järjestösuun-nittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

19.10.Juhlaparaati, Kouvola

Keskiviikkona 19.10. klo 18.00–20.00 Kouvola-talon Simelius-salissa, osoit-teessa Varuskuntakatu 11, järjeste-tään vapaaehtoistoiminnan vuoden Juhlaparaati. tapahtuman tarkoi-tuksena on vahvistaa vapaaehtois-toiminnan vetovoimaisuutta sekä kiittää lukuisia vapaaehtoistoimintaa tekeviä ihmisiä. Lisätiedot järjestö-suunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

21.–23.10.Terveysmessut, Helsinki

Aivoliitolla on osasto terveysmessuil-la Helsingin messukeskuksessa.

26.–27.10.AVH-päivät, Tampere

tampere-talo, kohderyhmänä erityi-sesti työterveyshuollon henkilöstö.

29.10.Maailman AVH-päivä,

World Stroke DayWorld Stroke Organizationin (WSO) järjestämä maailmanlaajuinen tee-mapäivä.

Marraskuu

10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi ja

Koti-messut, TamperePaikka: tampereen Messu- ja Urhei-lukeskus.

marraskuu

Lokakuu (erilliseen inforuutuun)

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi . Neu-rologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi .

Lisätietoja

32 AVH 2/2011

AVH ja Parkinsonin tautiKohderyhmä: terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet.Aika ja paikka: 15.–16.9., erityisosaamiskeskus Suvituuli. ensimmäinen päivä käsittelee aivoveren- kiertohäiriöitä, toinen Parkinsonin tautia.Hinta: 110€/pvä, 180€ 2pv. , sisältää opetuksen, materiaalin, lounaat ja kahvitRyhmän koko: enintään 20 henkilöä

KOULUTUSKALENTERI

syyskuu syyskuu-jouLukuu

Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja

kommunikaatio-ongelmistaKohderyhmä: terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet.Syksyn koulutukset: 27.9. Seinäjoki, Järjestötalo, Kauppakatu 1. 4.10. Pori, Porin seudun kansalaisopisto, Gallen-Kallelankatu 14. 10.11. Helsinki, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8. 24.11.turku, erityisosaamiskeskus Suvituuli. 1.12. Vaasan seutu, Mustasaaren aikuisopisto (ruotsinkielinen koulutus). Lahden koulutuksen aika ja paikka varmistuvat myöhemmin.Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen (Pori, Seinäjoki, turku) ja Victoria Mankki (Lahti, Helsinki, Vaasa)Hinta: 80€, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvitRyhmän koko: enintään 20 henkilöä

Vuonna 2011 on vapaaehtoistoimin-nassa iloa. Ikinuori Aira Samulin piristää palvelutaloja vierailuillaan. Aira on laulattanut, naurattanut ja pyörätuolitanssittanut vierailuillaan yli sadassa paikassa ympäri Suomen. ”Vaikka minä paljon kierrän, niin en ihan joka paikkaan ehdi – käykäähän muutkin ilahduttamassa vanhuksia visiiteillänne!”

Aira tilittää ikääntyvien iloksi 61 tuntia vuodessa. Entä sinä?Vuonna 2011 on vapaaehtoistoimin-nassa iloa. Ikinuori Aira Samulin piristää palvelutaloja vierailuillaan. Aira on laulattanut, naurattanut ja pyörätuolitanssittanut vierailuillaan yli sadassa paikassa ympäri Suomen. ”Vaikka minä paljon kierrän, niin en

käykäähän muutkin ilahduttamassa vanhuksia

tuntitili.fiTunteja vapaaehtois-

toimintaan.

Vuosi 2011 on Euroopan vapaa-ehtoistoiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Sijoituk-sesi tuottaa uusia elämyksiä ja taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta kaverisikin mukaan!

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi /koulutukset.Ok-opintokeskus tukee kaikkia koulutuksia.Lisätietoa koulutuksista:Koulutussuunnittelija Riitta tuusariitta.tuusa@aivoliitto.fi p. 040 543 7288

33AVH 2/2011

Tekstiä on toimituksen käytössä

haLuatteko kouLuttaa koko työyhteisöä?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöi-dään tilaajan tarpeiden mukaan. esimerkiksi:

puhutko afasiaa? keinoja kommunikoinnin heLpottamiseksi

(sCa®)

Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommuni-kointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kou-lutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallis-tujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

kun kuntoutujaLLa on kognitiivisia vaikeuksia

Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hah-mottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulu-tukseen.

avh:n nykyhoito ja kuntoutus

Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla:1. AVH sairautena. ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn2. Fyysinen toimintakyky3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio4. Kokonaisvaltainen kuntoutus

Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sai-raanhoitaja ja toimintaterapeutti.

kysy Lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fiAivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 tAMPeRe

34 AVH 2/2011

Kirjahyllyomaishoito

hoitoyhteistyönä

Kustannus Oy Duodecimin uutuus-kirja Omaishoito – Tietoa ja tukea yh-teistyöhön nostaa esiin omaishoidon kasvavan merkityksen ja kehittämis-tarpeet.

Omaisistaan huolehtiville omais-hoidon tuen hakeminen ja tukipalve-lujen vastaanottaminen on monesti vaikeaa, eivätkä läheisistään huo-lehtivat läheskään aina itse huomaa muuttuneensa omaishoitajiksi. ter-veyden- ja sosiaalihuollon ammatti-laisten osaamiseen tulisikin kuulua omaishoitotilanteiden tunnistami-nen sekä omaisestaan huolehtivan läheisen ohjaaminen ja tukeminen. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela muistuttaa, ettei suomalai-nen hyvinvointiyhteiskunta toimisi ilman omaisistaan huolehtivien pa-nosta. Siksi päättäjienkin tulisi nähdä omaishoidon merkitys sekä kehittä-mistarpeet ja -mahdollisuudet.

tM Tuija Kotiranta tuo esiin, että selviytyminen omin voimin merkit-see omaishoitoperheelle riippumat-tomuutta, kotiin tulevat ammattilai-set voidaan kokea uhkana. Omaishoi-toperheen tulisi voida määrittää itse, milloin ja millaista palvelua se haluaa kotiinsa. Ammattilaisten kyky tukea perheitä niiden omista lähtökoh-dista käsin on Kotirannan mukaan omaishoidon yhteistyön ydinasioita. Omaishoidon toimintamallien tulisi olla niin joustavia, että ne antavat mahdollisuuden perhelähtöisyyden toteutumiselle.

LKt Erkki Mäkinen näkee lääkä-rin ja omaishoitajan toisilleen tärkei-nä kumppaneina. Omaishoitajalla on paras tieto hoidettavansa toiminta-kyvystä ja tarpeista. Hän on ensisi-jainen hoidon toteuttaja. Lääkäri saa omaishoitajalta päätöksentekoonsa välttämättömät tiedot hoidettavan tilasta. Omaishoitaja saa lääkäriltä ohjausta ja neuvoja hoidon toteutta-misessa.

tuija Kotiranta, erkki Mäkinen ja Merja Salanko-Vuorela ovat toimitta-neet Omaishoito-kirjan yhdessä Mer-ja Kaivolaisen ja Merja Purhosen kanssa. Kirja on ensimmäinen erityi-sesti hoitoyhteistyön näkökulmasta laadittu omaishoitoa käsittelevä teos. Kirja on tarkoitettu lääkäreille, muille terveyden- ja sosiaalihuollon ammat-tilaisille, opiskelijoille sekä omaishoi-tajille.

Omaishoito – Tietoa ja tukea yh-teistyöhön. Merja Kaivolainen, Tuija Kotiranta, Erkki Mäkinen, Merja Pur-

honen, Merja Salanko-Vuorela (toim.). 1. painos 2011. Kustannus Oy Duode-

cim. ISBN 978-951-656-359-9.

osasto 32

Osasto 32 on oululaisen Aivoliiton jäsenen Juhani Karjalaisen kirjoit-tama romaani. Se on kuivan huu-morin maustama, osin satiirinen ja paikoin absurdi tarina verojohtaja Kalle Mattalasta, poikamiehestä, joka aivoinfarktin halvaannuttamana toi-puu yliopistosairaalan neurologisella osastolla.

Mattalan kämppäkaveriksi osuu

hänen entinen asiakkaansa, yrittäjä tuure Rehunen, joka ei tunnista Mat-talaa, mutta kiroaa yhä neljännes-vuosisadan takaista verotarkastusta. Mattalaa puolestaan hämmästyttää omalääkärin taannoinen diagnoosi, oikeastaan diagnoosin puute.

Asiapitoista tarinaa värittää lä-hinnä Mattalan entinen opiskelu- ja työkaveri elina Virtanen, joka vieras-tunneilla hämmentää Mattalan maa-ilmaa. Mattalan elämä menee viikos-sa uusiksi monilta osin.

Sairaalan steriili ja harmaa ympä-ristö saa potilaan aatoksen poukkoi-lemaan myös rautateillä, varusmies-palvelussa ja poliisien toimissa sekä tietysti verohallinnossa ja pikkuisen elontiellä kohdatuissa naisissakin.

Osasto 32 on fi ktiota, mutta taus-talla on kirjoittajan omakohtainen kokemus aivoinfarktista. Myös pää-henkilössä on aika paljon Karjalaista itseään, joka Mattalan tavoin on työs-kennellyt verotuksen parissa. Kirja on toipumistarina. Myös Karjalainen on toipunut hyvin omasta infarktistaan, jonka hän sai vuonna 2001.

Kirjoittaminen on ollut Juhani Karjalaisen rakkain harrastus. Aikai-semmin hän on julkaissut omakus-tanteena novellikokoelman Hillamie-het sekä lehtikirjoituksia ja tekstejä erilaisissa kokoelmajulkaisuissa.

Kirjaa on saatavissa ainakin kus-tantajan verkkokaupasta sekä edul-lisemmin kirjoittajalta itseltään, p. 08 510 384, sähköposti juhani.karjalainen@dnainternet.net.

Juhani Karjalainen. Osas-to 32. 2011. Kustannus HD.

ISBN:978-952-5556-92-6.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila,

paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi .

www.kustannushd.fi

”Kuka nimittikään sairaalaa kuritushuoneen ja kolmannen luokan hotellin yhdistelmäksi.”

Kuivan huumorin maustama, osin satiirinen ja paikoin absurdi tarina verojohtaja Kalle Mattalasta, poikamiehestä, joka aivoinfarktin halvaannuttamana toipuu yliopistosairaalan neurologisella osastolla.Mattalan kämppäkaveriksi osuu hänen entinen asiakkaansa, yrittäjä Tuure Rehunen, joka ei tunnista Mattalaa, mutta kiroaa yhä neljännesvuosisadan takaista verotarkastusta. Mattalaa puolestaan hämmästyttää omalääkärin taannoinen diagnoosi, oikeastaan diagnoosin puute.Asiapitoista tarinaa värittää lähinnä Mattalan entinen opiskelu- ja työkaveri Elina Virtanen, joka vierastunneilla hämmentää Mattalan maailmaa. Mattalan elämä menee viikossa uusiksi monilta osin.Sairaalan steriili ja harmaa ympäristö saa potilaan aatoksen poukkoilemaan myös rautateillä, varusmiespalvelussa ja poliisien toimissa sekä tietysti verohallinnossa ja pikkuisen elontiellä kohdatuissa naisissakin.

9 789525 556926

ISBN 978-952-5556-92-6

Osasto 32

Juhani Karjalainen

Juhani Karjalainen

35AVH 2/2011

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTAU

SLÄH

ETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

PoimittuaOtava käynnisti huhtikuun alussa kampanjan luke-

misen edistämiseksi. Lukeminen on pääasia -kam-panjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisille,

kuinka hyödyllistä ja mukavaa lukeminen on – kaikissa muo-doissaan!

Lukeminen kilpailee kiireisessä maailmassa monien mui-den vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Lukemista arvostetaan edelleen mutta helposti se joutuu ”sitku on aikaa” jonotuslis-talle. Lukeminen on mielenhuoltoa ja vähintään yhtä tärke-ää kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen, joten sille pitää varata samalla tavalla aikaa.

Koska lukeminen on aivojen treeniä, kampanja leikittelee liikuntatermeillä ja on mukana erilaisissa liikuntatapahtu-missa, esimerkiksi Likkojen lenkillä tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Kampanja näkyy syksyllä Helsingin kirjamessuilla ja ensi talvena kouluissa. lukeminen.fi on lukemisen sivusto, joka antaa virikkeitä ja lukuvinkkejä. Siellä voi käydä keskus-telua, saada ja antaa suosituksia.

Pitkäkestoisen kampanjan tavoitteena on herättää keskustelu lukemisen merkityksestä sekä maailmankuvan avartajana että hyvän mielen tuojana. Mikä onkaan parem-

Lukeminen on pääasiapi tapa rauhoittua kuin tarttua mieluisaan kirjaan tai lehteen?

http://lukeminen.fi

36 AVH 2/2011

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

Poimittua

Paljonko jogurteissa on sokeria? Mikä valmiskei-toista on vähäsuolaisin? Kuinka paljon energiaa ja suolaa hampurilaiset tai pakastealtaan pizzat

sisältävät? Mitkä ovat valmislihapullien ja makkaroiden lihapitoisuudet?

tiedot löydät Kuluttajaliiton koostamasta sivustosta. Sieltä löytyvät ravintoarvotiedot ja vertailut kahdesta-kymmenestä tuotteesta, muun muassa muroista, lapsille suunnatuista jogurteista, vanukkaista, rahkoista ja viileis-tä, maitohappobakteereja sisältävistä jogurteista, erilai-sista juomista, sekä kekseistä ja välipalapatukoista. Lisäksi sivuille on kerätty tuotetietoja valmisaterioista sekä liha-pitoisuudet lihapyöryköistä, makkaroista ja nakeista.

www.kuluttajaliitto.fi/tuotevertailut

Tiedätkö mitä haukkaat?

37AVH 2/2011

Pesutupa ViherpeippoKavallinpelto 13, 02710 Espoo

puh. 09-509 3115, 0400 631 182

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

TURUN SEUDUNINVATAKSIT

Tilauskeskus 02-233 22331 + 8 tilataksit

Soraliike LehtovaaraUitontie 10, Piikkiöpuh. 02-472 6561

LUMON OY

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUSEteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa

puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555www.vanhustenkotiapu.fi

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

www.pkssk.fi

KEMIN I APTEEKKIAsemakatu 1, Kemi, puh. 050 505 2561

Martinkuja 4, 02270 Espoopuh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291

www.vestek.fi

38 AVH 2/2011

Vammaispalvelulain muutokset astuivat voimaan 1.9.2009. So-siaali- ja terveysministeriö aset-

ti 5.5.2009 laajapohjaisen Vammais-palvelujen muutosten toimeenpanon ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli ohjata lainmuutosten toteutumisen seurantaa.

Vammaispalvelujen asiakaskun-nan näkemys uudistuksen toimivuu-desta on keskeistä, kun arvioidaan la-kiuudistuksen ja sen toimeenpanon onnistumista. Vammaisfoorumin vai-kuttajaverkosto oli luonteva yhteis-työkumppani kyselyn tietosisältöjen rakentamiseen ja toteutukseen.

muutokset järjestöjen kokemina

Kyselyyn vastanneista järjestöistä eräät olivat tiedustelleet asioita laa-jemminkin muun muassa alueellisilta työntekijöiltään sekä jäsenjärjestöil-tään.

Kyselyyn vastaaminen ei kuiten-kaan edellyttänyt tilastointiin perus-tuvaa koontitietoa. Ajatuksena oli kerätä järjestöjen kokemuksia ja nä-kemyksiä siitä, mitä on tapahtunut vammaiskentässä vuosi vammais-palvelulain muutoksen voimaantu-lon jälkeen.

Yhteistyössä syntynyt Webropol-kysely lähetettiin joulukuussa 2010 Valtakunnallisen vammaisneuvoston sähköpostilistan 91 järjestölle. Kyse-lyyn vastasi 17 järjestöä. Vaikka vas-taajien määrä jäi suppeaksi, kyselyyn vastanneet järjestöt edustivat vam-

maispalvelulain ja kehitysvammais-ten erityishuoltolain kannalta varsin monipuolisesti järjestökenttää.

kyseLyn keskeisiä tuLoksia oLivat:

• Vammaispalvelulain muutoksista tiedottaminen on kuntasektorilla jäänyt puutteelliseksi ja tiedotus on ollut pitkälti järjestövetoista.• Vammaisten henkilöiden itsemää- räämisoikeus ei vielä toteudu lain hengen mukaisena.• erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden tarvekartoituksessa vaihtoehtoisten kommunikaatio- menetelmien käyttäminen on edelleen riittämätöntä.• Vammaispalvelun palvelutarpeen arvion (7 pv) ja päätösten (3 kk) toteutumisen määräajoissa nähtiin ongelmia – yhdeksi syyksi katsottiin sosiaalityöhön varattu-

jen toimintaresurssien riittämät- tömyys.• Suurelle osaa vammaisia henkilöi- tä ei vielä ole tehty lain tarkoit- tamia palvelusuunnitelmia – li- säksi kirjaamiskäytännöissä on puutteita ja asiakasta ei edes vält- tämättä kuulla palvelusuunnitel- maa laadittaessa.• Henkilökohtaisen avun uudet kriteerit ovat rajanneet palvelun piiristä esimerkiksi ne kehitys- vammaiset, jotka eivät kykene määrittämään avuntarvettaan ja ne joiden kohdalla apu tulki- taan pikemmin hoidoksi, hoivaksi tai huolenpidoksi. Lisäksi huo- mautettiin, että VpL 8 c §:n 1 mo- mentin 3–5 kohdan harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumi- seen ja sosiaalisen vuorovaiku- tuksen ylläpitämiseen useat kun- nat ovat kategorisesti myöntä- neet vuonna 2010 minimiavun

ma

tti o

jala

ja

Ke

ijo

jo

Kin

en

Mikä on muuttunut vammaispalvelussa?

Järjestökyselyllä selvitettiin,

miten 1.9.2009 voimaan astuneet

vammaispalvelulain muutokset ovat

toteutuneet.

39AVH 2/2011

tuntimäärät (10t/kk).• Henkilökohtaisen avun vaihto- ehtoisissa järjestämistavoissa työnantajamalli on ensisijainen. Varsin vähän on tarjolla palve- luseteli- tai kunnan ostopalveluna tai omana palvelunaan järjestä- mää henkilökohtaista apua.Kyselyn tuloksia on arvioitu vam-maisfoorumin vaikuttajaverkoston ja Assistentti-infon neuvottelukun-nan kokouksissa. Yleisarviona on ollut, että kyselyn kysymyksiin vas-taamisessa korostuivat ehkä liikaa lainsäädäntöuudistukseen liittyvät ongelmat, vaikka uudistus toi muka-naan hyvääkin.

Vammaispalvelulain uudistuksen kipupisteet siis nousivat selkeästi esille, mutta hieman erilaisilla kysy-myksenasetteluilla olisi saatu tietoa myös niistä myönteisistä kokemuk-sista, joita lakiuudistus on kuntien vammaisille asukkaille tuonut.

vieLä parantamista

Järjestökyselyn perusteella tarvitaan

Tekstiä on toimituksen käytössä

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759 www.ptkeskus.fi

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ

Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaaJay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltä-vyys ja kestävät materiaalit sekä silmiä-hivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

UUTUUS

edelleen vahvaa tiedottamista ja asi-akkaan ohjaamista vammaispalvelu-lain muutoksista sekä sen soveltami-sesta. erityisesti voimavarakysymys – kykeneekö määrittämään oman avuntarpeensa – on aiheuttanut on-gelmia.

Kokemuksia on myös siitä, että harrastuksia varten kunnat saattavat kategorisesti pitäytyä minimitunti-määrissä, joka kuluvan vuoden alusta on 30 tuntia/kk.

Sosiaalityöhön varattujen toimin-taresurssien riittämättömyys näkyy ongelmana siinä, että palvelusuun-nitelmia jää tekemättä ja palvelutar-peen selvittäminen sekä päätöksen-teko eivät toteudu aina lain mukai-sesti tai asiakaslähtöisesti.

Järjestökysely nosti esille niitä ongelmia, joita kentällä tällä hetkellä nähdään vammaispalvelulain sovel-tamisessa. Näihin tilanteisiin voidaan vaikuttaa luomalla yhdenmukaisia kansallisen tason käytäntöjä, jotka nojautuvat oikeusasteiden lainvoi-maisiin päätöksiin.

asiakkaiden näkemykset kuuLuviin

Uusi Vammaispalvelujen käsikirja saattaakin jatkossa muodostua hy-väksi instrumentiksi uusien käytän-töjen jalkauttamisessa vammaispal-velujen kenttään.

Lisäksi tulevaisuudessa voisi olla tarvetta luoda toimintamalli/meka-nismi, jolla vammaisten henkilöiden ääni – kokemukset vammaispalve-luista – voitaisiin kerätä ja raportoi-da jatkuvana ja systemaattisena jär-jestötoimintana. Järjestöjen kautta saadaan kuuluviin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden, so-siaaliturvan asiakkaiden, näkemys ja kokemus esimerkiksi vammaispalve-lulain toteutumisesta.

vammaispalvelujenkasikirja.fihandbokforhandikappservice.fi

Kirjoittajista ylilääkäri Matti Ojala toimii Terveyden ja hyvinvoinnin lai-

toksessa ja sosiaaliturvasuunnittelija Keijo Jokinen Lihastautiliitto ry:ssä.

40 AVH 2/2011

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta astui voi-maan 1.9.2010. Laissa sääde-

tään Suomessa asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansaneläke-laitoksen järjestämään tulkkauspal-veluun.

tuLkkaus on viestin väLittämistä

tulkkauksella tarkoitetaan viittoma-kielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtu-vaa viestin välittämistä; viestin välit-täminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää mene-telmää.

etätulkkauksella tarkoitetaan tulk-kausta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja muihin osapuoliin kuva- ja ääniyhteydessä.

Kansaneläkelaitos kilpailuttaa etätulkkaukseen liittyvän tulkkaus-palvelun kevään-alkukesän 2011 ai-kana ja etätulkkaus olisi käytettävissä syksyllä 2011.

Oikeus tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulk-kausta työssä käymiseen, opiske-luun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaa omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja

hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

vähintään 180 tuLkkaustuntia

Puhevammaisella henkilöllä on mah-dollisuus saada vähintään 180 tulk-kaustuntia kalenterivuoden aikana. tulkkauspalvelua voi saada enem-män, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perustel-tua.

Opiskelutulkkausta on järjestet-tävä siinä laajuudessa, kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee perusope-tuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin; edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; tukevat työelämässä pysymistä tai etenemis-tä.

Puhevammaisten tulkkauspal-velua voi käyttää myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssäkäymiseen. tulkkauspalve-lua ulkomaan matkalle tulee hakea etukäteen. Palvelua järjestetään kah-

den viikon ylittävältä ajalta vain pe-rustellusta syystä.

maksutonta paLveLua

tulkkauspalvelu on palvelunkäyt-täjälle maksutonta. etätulkkausta käyttävälle henkilölle korvataan tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä etäyhteyden käytöstä aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Li-säksi etätulkkauksen järjestämiseen kuuluvien välineiden ja laitteiden määritteleminen, kokeileminen, käy-tön opetus ja seuranta sekä huollon järjestäminen ovat maksuttomia.

tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyt-täjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidin-kielensä ja kulttuuritaustansa.

tuLkkauspaLveLu-päätöksen hakeminen

tulkkauspalvelua haetaan kirjalli-sesti Kansaneläkelaitokselta. Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu voi

Sin

iKK

a v

uo

rin

en

Puhevammaisella oikeus tulkkauspalveluun

Kenellä on oikeus tulkkauspalveluun?

Paljonko palvelua voi saada? Miten sitä

haetaan?

Kommunikaation apuna käytetään puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

41AVH 2/2011

tulostaa hakemuslomakkeen sekä hakemukseen liitettävän asiakaspro-fiililomakkeen.

Hakemukseen tulee myös liittää sosiaali- tai terveydenhuollon asi-antuntijan tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä puhevam-maisen henkilön kommunikointikei-nosta.

Hakemuksen voi lähettää Kelaan postitse tai sen voi jättää mihin ta-hansa Kelan palvelupisteeseen.

kuka on puhevammaisten tuLkki?

Puhevammaisten tulkin erikoisam-mattitutkinnon voi suorittaa monissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksis-sa sekä ammattiopistoissa eri puolilla Suomea.

tulkin koulutuksessa perehdy-tään alan eettisiin periaatteisiin ja tulkkauspalvelua ohjaavaan lainsää-däntöön. Koulutuksen suorittanut puhevammaisten tulkki hallitsee tulkkauspalvelun perusteet ja sen eri menetelmät.

Puhevammaisten tulkki pyrkii siihen, että hänen asiakkaansa tu-lee kaikissa tilanteissa kuulluksi. Hän huolehtii siitä, että asiakkaan aloit-teenteko- ja itsemääräämisoikeus säilyy. Puhevammaisten tulkki auttaa asiakasta kommunikoimaan arkielä-män vuorovaikutustilanteissa.

Jos puhevammaisella henkilöllä ei ole kommunikointikeinoa, sitä et-sitään ja kehitetään yhdessä puhe-terapeutin ja muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa.

Puhevammaisten tulkki ei myös-kään korvaa tai täydennä avustaja-palveluita tai muita sellaisia palve-luita, joita puhevammainen henkilö mahdollisesti tulkkauspalvelun lisäk-si tarvitsee.

mistä puhevammaisten tuLkki Löytyy?

Keväällä 2010 Kela kilpailutti sekä puhevammaisten tulkkeja välittävän välitysjärjestelmän että tulkkauspal-veluntuottajat.

Kelan vakuutusalueiden mukai-

sesti Suomessa on viisi tulkkauspal-velun välityskeskusta: 1) Helsingissä – sivupisteet Hämeen-linnassa, Lahdessa ja Porvoossa 2) turussa – sivupisteet Porissa ja tampereella 3) Joensuussa – sivupisteet Kuopios-sa ja Mikkelissä 4) Jyväskylässä – sivupisteet Seinäjo-ella ja Vaasassa sekä 5) Oulussa – sivupisteet Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Välityskeskus etsii puhevammai-selle asiakkaalle tilaukseen sopivan tulkin kilpailutusjärjestyksen mukai-sesti.

aLussa perehdyttämistä

Puhevammaisten tulkkauspalve-luun kuuluu myös tulkin käyttöön perehdyttäminen, jota asiakas voi tarvita aloittaessaan tulkin käytön tai kun hänen kommunikointikeinonsa muuttuu.

Uuden tulkin perehdyttämisen voi järjestää puhevammaisen henki-lö itse tai yhdessä hänellä aiemmin toimineen tulkin tai muun hänen kommunikaatiokeinonsa ja apuväli-neensä tuntevan henkilön kanssa.

tuLkkiringissä 2-4 tuLkkia

Puhevammaisella asiakkaalle olisi hyvä muodostaa tulkkirinki. tulk-kirinki on asiakkaalle muodostettu tulkkiryhmä, jossa on rajattu määrä asiakkaan käyttämiin kommunikaa-tiomenetelmiin perehtyneitä tulk-keja. tulkkiringin muodostamisen lähtökohtana on löytää asiakkaalle hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivat

tulkit. esimerkiksi puhevammaisen asiakkaan käyttämät kommunikaa-tiomenetelmät ja -tavat voivat olla hyvin yksilöllisiä ja usein tulkin pitää olla perehtynyt juuri kyseisen asiak-kaan käyttämiin menetelmiin.

Puhevammaiselle asiakkaalle oli-si hyvä saada tulkkirinkiin vähintään kaksi tulkkia, jotta tulkin käyttö olisi mahdollisimman usein järjestettä-vissä. tulkkiringin suositeltava koko puhevammaisella asiakkaalla on 2-4 tulkkia.

kommunikoinnin apuväLineet

Puhevammaisten tulkkauspalveluun voi sisältyä vähäistä kommunikaatio-materiaalin valmistamista asiakkaal-le silloin, kun se liittyy välittömästi tulkkaustilaukseen. Muutoin kom-munikointimateriaalin tuottaminen, päivittäminen, laajentaminen ja uu-siminen ovat terveydenhuollon lää-kinnällisen kuntoutuksen vastuulla.

tulkkauspalvelun siirtyminen Kelaan ei vaikuta kuntien velvolli-suuteen järjestää tulkkauspalvelua saaville henkilöille muita heidän vammaisuuden perusteella tarvitse-mia palveluita tai lääkinnällisen kun-toutuksen palveluita.

Lisätietoja keLasta ja esitteistä

tulkkauspalveluun liittyvissä kysy-myksissä saa lisätietoja Kelan toimis-toista sekä Kelan Vammaisten tulk-kauspalvelukeskuksesta, Peltolantie 3, 20720 turku, puhelin 020 634 2802, sähköpostiosoite vatu@kela.fi.

Kirjallista materiaalia: Laki vammaisten henkilöiden tulk-

kauspalvelusta 133/2010 Kelan esite Vammaisten henkilöiden

tulkkauspalvelut Kehitysvammaliitto ry:n esite Opas

puhevammaisten tulkkauspalvelusta Kelan Ohjeet vammaisten tulkkaus-

palvelun tuottajille

Sinikka Vuorinen työskentelee pu-hevammaisten tulkkina Aivoliitossa.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

42 AVH 2/2011

tällä kertaa arpajaisia järjestä-mässä on seitsemän potilasjär-jestöä: Aivoliitto ry, ADHD-liitto

ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nive-lyhdistys ry, Mielenterveyden keskus-liitto ry, Selkäliitto ry sekä Suomen CP-liitto ry. Arpajaiset järjestetään ajalla 29.8.–31.12.2011. Arpajaisten käytännön toimeenpanosta huoleh-tii Kultareuna ry.

Kyseessä ovat vanhanajan arpa-jaiset suljettuine arpalippuineen. Arpalipun sisälle on painettu voiton nimi. Arpoja on yhteensä 530 000 kpl. Yhden arvan hinta on kolme eu-roa. Arpojen yhteisarvo on 1590 000 euroa. Voittoina on muun muassa Aurinkomatkojen lahjakortteja, kun-toviikonloppuja kahdelle sekä paljon muuta. Päävoittona on Opel Astra -henkilöauto.

Arpoja toimitetaan myyntiin ar-pajaisten järjestäjäliittojen jäsenille kirjeitse, minkä lisäksi liitot sekä Kul-tareuna ry myyvät arpoja erilaisissa tilaisuuksissaan suoraan ostajille.

vertaistueLLa suuri merkitys

Arpajaisten suojelijana toimii jälleen tohtori Pentti Arajärvi. Arajärven mukaan vertaistukea on aina tarvittu ja tullaan aina tarvitsemaan. Vertais-tuen merkitys nyky-yhteiskunnassa on edelleen tavattoman suuri. tohto-ri Arajärvi näkee vertaistuen tyypilli-senä kansalaisjärjestöille sopivana toimintana, eikä sitä oikein millään muulla järjestelmällä pystyttäisi or-ganisoimaankaan.

Vertaistuen muodolla Pentti Ara-järvi ei näe suurta merkitystä. ei ole väliä saako henkilö tarvitsemansa tuen vaikkapa internetin keskuste-lupalstoilta tai kahvilatapaamisilta, kunhan tukea saa sitä tarvitessaan. ihan kokonaan Arajärvi ei kuitenkaan oikeita tapaamisia unohtaisi.

tohtori Arajärvi toteaa, että jär-jestöt ovat yksi niistä keskeisistä elementeistä, joilla Suomi on raken-

nettu Suomeksi. Jos Suomi halutaan edelleen pitää sellaisena hyvinvoin-tivaltiona kuin useimmat tuntuvat sen haluavan pitää, niin silloin on järjestötoiminta pidettävä vahvana, Pentti Arajärvi kiteyttää. Hän ei ole huolestunut siitä, että järjestötoi-minta olisi kuihtumassa, sillä uusia toimijoita tuntuu aina riittävän. toki notkahduksia jäsenmäärissä aina voi tulla ja jotkut yhdistykset päättävät toimintansa, mutta kokonaisuutena järjestötoiminta on edelleen voimis-saan.

tohtori Pentti Arajärvi haluaa vä-littää kiitoksensa kaikille järjestötoi-mijoille heidän tärkeästä työstään ja toivottaa heille voimia, hyviä koke-muksia sekä onnistumisen elämyksiä järjestötyön parissa. Järjestötoiminta on hyvin keskeinen osa yhteiskunnan hyvinvointia.

Jari Hämäläinen toimii ADHD-liitossa tiedottajana.

jar

i hä

mä

läin

en

Arpajaisilla tukea vertaistukeen

Vertaistuki on monille tärkeä osa eri elämäntilanteita.

Vertaistukea järjestävät ja koordinoivat

kansalaisjärjestöt. Vaikka kyse on

vapaaehtoistyöstä, ei sen järjestäminen

kuitenkaan ole ilmaista. Nyt jo toista kertaa järjestettäviltä Vertaistukiarpajaisilta

toivotaan tukea vertaistuen

järjestämiseen. Jari

Häm

äläi

nen

Vertaistukiarpajaiset 29.8.–31.12.2011

Aina on arpa ostettava, jos on auto palkintona, naurahtaa Pentti Arajärvi muis-tellessaan erään entisen työtoverinsa ohjetta.

43AVH 2/2011

Ko

rVA

Am

Ato

n K

oVA

leVy

liiKK

eelläv

irp

i lum

imä

Ki

74-vuotias Erkki Viitala sai yhdistyksen jäsen-postissa tiedon Ryhmävoimaa! -hankkeesta. erkki tarttui puhelimeen välittömästi ja ilmoitti

kiinnostuksensa osallistua hankkeen ryhmään. Se oli tarkoitettu henkilöille, joilla on aivoverenkiertohäiri-ön tai Parkinsonin taudin aiheuttamia toimintakyvyn haasteita.

erkki koki ryhmän omakseen, vaikka ketään tut-tua siinä ei aluksi ollut. Heti toisella kokoontumis-kerralla tuntui jo siltä, että porukka on kuin vanhoja tuttuja keskenään ja että kaikki osallistujat ovat diag-nooseista riippumatta hyvin samanlaisia. Kannusta-vat vetäjät keräsivät ryhmän saman pöydän ääreen keskustelemaan liikunnasta. Vetäjät saivat ryhmä-läiset myös kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja sekä ohjasivat myös henkilökohtaisten liikuntasuunnitel-mien laatimisessa.

Kokoontumisten välillä oli kotitehtäviä, jotka laittoivat miettimään omaa liikkumisen määrää ja laatua.

erkin mielestä ryhmällä on liikunnan lisäksi monia muitakin myönteisiä vaikutuksia. Porukassa juttele-minen kahvihetken lomassa sai tuntemaan nuortu-mista! ihan samalla tavalla kuin hänen musiikkihar-rastuksessaan, jossa hän tapaa muita hanuristeja kerran kuukaudessa.

erkki on saanut Parkinson-diagnoosin noin kuusi vuotta sitten. Hän on ollut aktiivinen liikkuja jo ai-kaisemminkin. Hän on huomannut, että liikunta on välttämätöntä selkä- ja polvikipujen hallinnassa. erk-ki käy säännöllisesti yhdistyksen järjestämässä allas-jumpassa sekä kuntosalilla kerran viikossa. Juoksu-harrastuksen hän on lopettanut polvien kipeytymi-sen vuoksi. Lisäksi hän hoitaa kuntoaan ulkoilemalla Otto-koiran kanssa kolme kertaa päivässä.

Ryhmävoimaa! -kokoontumisten aikana erkki sai henkilökohtaisen harjoitusohjelman kotiin. Oh-jelma sisältää muun muassa ylävartalon harjoituk-sia käsipainoilla sekä tasapainoharjoituksia. Nämä liikkeet täydentävät arjen muuta liikuntaa. erkin päivä alkaa henkilökohtaisella voimisteluohjelmalla. – Nyt on aikaa huolehtia omasta liikkumisesta, toteaa erkki. töissä ollessa niin ei ollut.

Kokoontumisten loputtua erkki on myös kau-pungilla liikkuessaan tavannut muita ryhmäläisiä ja juttua on riittänyt. Jäljellä on vielä yksi ryhmätapaa-minen. Se ajoittuu noin kolmen kuukauden päähän ryhmän edellisestä käynnistä. Motivaatio liikkumi-seen on hyvä ja tuntemuksistaan erkki pääsee vielä kertomaan ryhmän ohjaajalle, jonka kanssa on so-vittu puhelinaika. Näin pyritään tarkistamaan, onko henkilökohtainen suunnitelma ollut erkille sopiva ja motivaatio liikkumiseen säilynyt.

Lisätietoja: Aivoliitto ry, www.aivoliitto.fi

Suomen Parkinson-liitto ry, www.parkinson.fi

Virpi Lumimäki työskentelee Aivoliitossa järjestösuunnittelijana.

Ryhmästä voimaa liikuntaan

Porukassa on mukavaa harrastaa ja kenties innostua kokeilemaan uusia liikuntamuotoja. Ryhmävoimaa!-hanke sai heti innokkaan osallistujan

porilaisesta Erkki Viitalasta.

Ryhmävoimaa! on Aivoliiton ja Suomen Par-kinson-liiton yhteinen terveysliikuntahanke. Porissa hanke toteutettiin yhdessä Porin kau-pungin vapaa-aikaviraston kanssa. Muita han-kepaikkakuntia ovat Vaasa ja Mikkeli, syksyllä mahdollisesti myös Seinäjoki ja Kolari.

Sirp

a La

akso

nen

Ryhmävoimaa-hankkeeseen osallistuneita yhteispot-retissa: Johanna Savolainen (takarivi vasemmalta), Erkki Viitala, Rauno Salomaa, Terttu Salomaa ja Anna Setälä; Kauko Vesanto (eturivi vasemmalta), Pirkko Brander, Asko Virta, Kari Saarinen, Viena Turja ja Irja Arponen-Suoniemi.

44 AVH 2/2011

Kulttuurin parantava vaikutus tiedetään ja tunnustetaan tu-russa. Kaupungin terveyden-

huollossa jopa jaetaan kulttuurikun-toreseptejä.

Reseptivapaasti kulttuurin kautta saatavaa kuntoa on jo vuosien ajan jäsenilleen jakanut Turun seudun ai-vohalvaus- ja afasisyhdistys ry. Yhdis-tyksen piirissä aktiivisesti toimivia kulttuurikerhoja ovat kuvataidepiiri Afan Angelot, valokuvauskerho Pikse-lit, laulukuoro Suvituulen Satakielet, senioritanssiryhmä Ruusun seniorit ja salsatanssiryhmä.

Näiden kerhojen piirissä moni yhdistyksen jäsen saa virkistystä elä-mänmenoonsa, voi jatkaa jo ennen sairastumista aloitettua harrastusta tai avata oven aivan uudelle itseil-maisun alueelle.

kuLttuurikerhoiLLa turussa pitkät perinteet

turun yhdistyksen kuvataide- ja va-lokuvausryhmät sekä laulukuoro ja tanssiryhmät ovat toimineet jo liki kymmenen vuotta, kertoo puheen-johtaja Maritta Melander.

Kerhot ovat jopa niin suosittu-ja, ettei niihin valitettavasti voida joka vuosi ottaa uusia harrastajia. – Kerhojen toiminta on mitä suurim-massa määrin kiinni ohjaajista, Me-lander korostaa.

Maritta Melander lähettää läm-pimät kiitokset kaikille ohjaajille, jotka ovat vuodesta toiseen jaksa-neet pääosin palkatonta työtään. – Mutta ehkä tämä kertoo myös sii-tä, että jäsentemme kanssa työsken-tely on ohjaajille niin antoisaa, että

he tuntevat saavansa palkkion siinä muodossa.

eLetty eLämä heijastuu teoksiin

Afan Angelot -kuvataideryhmä on kokoontunut jo toistakymmentä vuotta kuvaamataidonopettaja Teea Brunilan johdolla. tulosta on syn-tynyt jo usean näyttelynkin verran. – Meidän työmme eivät häpeä yh-tään moniin ”oikeisiin” näyttelyihin verrattuna. työt ovat taitavan oh-jaajan johdolla tehtyjä, niissä näkyy eletty elämä, sen mukanaan tuomat kokemukset ja kokemukset, kiteyttää Jorma Mankinen.

Kerholaiset kehuvat yhdestä suusta harrastuksen tarjoamaa mo-nipuolisuutta. Ohjaaja huolehtii siitä,

että maalaamisen, piirtämisen, muo-vailun, kaiken kaikkiaan taiteente-on eri vaihtoehdot ja välineet ovat tulleet tutuksi. Jokainen on voinut tuntea onnistumista itselleen parhai-ten sopivan tekniikan parissa. Vaikka varsinaisia mestaritaiteilijoita ei olla-kaan muokkaamassa, ovat kerholai-set päässeet taiteilijafiilikseen jopa alastonmallin avulla.

taiteentuntemus kehittyy

Kaikki aika ei kuitenkaan kulu omatoimisen taiteenteon parissa. tutustuminen taiteeseen muun muassa erilaisissa näyttelyissä on oleellinen osa kerhon toimintaa. – Aikamoisia taiteentuntijoita me jo ollaan, toteavat kerholaiset. tämäkin

SiS

Ko

pe

So

ne

n

Kulttuuri kukoistaa Turun yhdistyksessä

Turun AVH-yhdistyksessä maalataan, lauletaan, kuvataan ja tanssitaan. Kulttuuria on harrastettu kerhoissa jäsenten virkistykseksi jo kauan ennen

kuin kulttuuripääkaupunkivuodesta oli tietoakaan.

Taidekerholaiset pääsevät toteuttamaan itseään monipuolisilla materiaaleilla. Nämä teokset ovat syntyneet kipsinauhan ja värien avulla. Jorma Mankisen työ on koruton, Aino Lehtismäen esittelemä sormusten koristama käsi on Eija Saajalan tulkinta aiheesta.

Sisk

o Pe

sone

n

45AVH 2/2011

taito antaa mukavan lisän arkipäi-vään.

turun ja lähiseudun näyttelyt on tietenkin kaikki vuosien varrella kat-sastettu, mutta myös pääkaupunkiin on tehty retkiä, täytyihän esimer-kiksi kuulu Picasso-näyttely nähdä.– Porukalla on hauskempi käy-dä näyttelyissä kuin yksin, tuu-maavat kerholaiset. erityisen an-toisia näyttelyvierailuista tekee se, että mukana on osaava opas. – Yksin siellä vain kävelisi ympäriinsä ja ulos tullessa tuumisi, että siinä se. Nyt tulee näyttelystä paljon viisaam-pana ja uutta oppineena, kun teea on selittänyt taustat ja taidesuunnat, Jorma Mankinen kuvailee.

– Kun lähdetään liikkeelle jou-kolla, jossa on mukana liikuntaes-teisiä, kannattaa kohteeseen aina soittaa etukäteen ja varmistaa, et-tä kaikki sujuu parhaalla mahdol-lisella tavalla, sanoo teea Brunila. – toki useimmat yleisölle avoinna olevat paikat nykyisin ovat jo esteet-tömiä. Myös näyttelyn järjestäjän kannalta on mukavaa, että etukä-teen tiedetään paikalle tulevan ehkä hieman erityishuomiota kaipaavan ryhmän.

puhetta taiteiLun Lomassa

Näyttelyt käydään läpi myös myö-hemmin keskustellen. tämän tavoit-teena ei ole pelkästään mielipiteiden

vaihto nähdystä. Puheen tuottamisen harjoittelu on teea Brunilan mukaan lisäarvo kerhon toiminnassa. Puhe-han saattaa monella sairastumisen jälkeen takellella.

tutussa runsaasti virikkeitä antavassa ympäristössä työsken-telyn lomassa jutunjuurta syn-tyy helposti, paitsi näyttelyistä ja retkistä, myös omasta tai kave-rin meneillään olevasta työstä. – Ystäviä kun ollaan, kyllä uskaltaa toiselle sanoa mielipiteensä hänen työstäänkin, kerholaiset toteavat.

Ja ystävyys, sehän harrastusryh-missä on monelle vähintäänkin yhtä tärkeä kuin varsinainen aihekin.

pikseLeitä ja satakieLiä

Seitsemisen vuotta toiminnassa ollut valokuvauskerho Pikselit ko-koontuu joka toinen viikko kat-selemaan kulloisenkin tehtävän mukaan otettuja kuvia, keskustele-maan sekä tutustumaan uusiin tek-niikoihin ja laitteisiin. Myös näytte-lyissä vierailut kuuluvat ohjelmaan. – Valokuvausretket ovat hyvin suosit-tuja, kertoo ohjaaja Tuula Jokivuori.

Useamman päivän retkiä on tehty muun muassa saaristoon.

Kerholla on myös ollut useita näyt-telyitä turussa. tänä vuonna aiotaan osallistua pohjoismaisen afasianeu-voston järjestämään julistekilpailuun sekä turun kulttuurivuoden merkeis-sä järjestettävään vammaiskulttuurin

valokuvauskilpailuun.Kymmenvuotias Suvituulen Sata-

kielet -kuoro harjoittelee joka toinen viikko.

– Kuoro on ollut toivottu esiintyjä yhdistyksen kaikissa juhlissa, mutta myös muissa tilaisuuksissa, kertoo ohjaaja Hannele Eklund.

tanssia omaisiLLe ja potiLaiLLe

Omaisten tanssiryhmä, Ruusun Se-niorit, tarjoaa AVH-potilaan omai-selle mahdollisuuden irrottautua arjesta tuttujen kanssa tanssien. – Harrastus on haastavaa, sillä uusi-en tanssikuvioiden opiskelu vaatii muun muassa hyvää oppimiskykyä vielä vanhoilla päivillä. Myös tanssi-ryhmällä on ollut paljon esiintymisiä, kertoo Maritta Melander.

Nuorten tanssiryhmänä aloitta-nut salsatanssiryhmä laajeni koske-maan kaikkia yhdistyksen jäseniä viime syksynä. Opetuksesta ja oh-jauksesta on vastannut fysiotera-peutti Sari Kivimäki, joka terapian lisäksi hallitsee latinalaiset tanssit. – Paitsi mukavaa yhdessäoloa lattarit tarjoavat myös hyvää tasapainohar-joittelua. Nuoret tanssijat ovat esiin-tyneet sekä yhdistyksen omissa että muun muassa Aivoliiton juhlassa.

Sisko Pesonen on Turun seudun aivohalvaus- ja afasisyhdistys ry:n

jäsen.

1) Aino Lehtismäki ja Taina Niemi tekevät yhteistyötä. 2) Kuvaamataidonopettaja Teea Brunila on ohjannut kuvataidepiiri-läisiä koko kerhon toiminnan ajan. Kevään viimeisessä kokoontumisessa kurssilaiset kukittivat hänet. 3) Hilkka Honkasa-lon työssä hehkuu oranssi.

Sisk

o Pe

sone

n

46 AVH 2/2011

terveydenhuoltolaki lisää asiak-kaan valinnanvapautta oman hoitonsa järjestämispaikan ja

hoitavan ammattihenkilön suhteen. tämä tarkoittaa, että asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yh-teistoiminta-alueen sisällä. ilmoitus terveysaseman valinnasta on tehtä-vä kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä sekä asiakkaan uudelle että vanhalle terveysasemalle. Asiakas voi valita terveysaseman tai terveyskes-kuksen myös oman kuntansa ulko-puolelta. tältä osin laki tulee voimaan vuonna 2014. Asiakas voi valita vain yhden terveysaseman tai terveyskes-kuksen kerrallaan ja valinnan voi teh-dä kerran vuodessa.

Asiakas voi valita myös hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksi-kön erityisvastuualueensa sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnalli-sesti. Lisäksi asiakkaalla on mahdol-lisuus valita häntä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, silloin kun valinta on yksikön toiminnan kannalta järjestet-tävissä. Potilas on mahdollisuuksien mukaan ohjattava jatkohoitoon hän-tä aiemmin hoitaneelle lääkärille.

Hoidon saumattomuutta paran-netaan siten, että kunnan peruster-veydenhuollolla on kokonaisvastuu asiakkaasta. Asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma hänen omassa terveyskeskuksessaan. terveyden-huollon palvelujen järjestäjällä on velvoite toimia yhteistyössä sosiaali-huollon palvelujen järjestäjän kanssa

asiakkaan tilanteen niin edellyttäes-sä. Sairaanhoitopiirin alueella muo-dostetaan yhteinen potilasrekisteri, jolloin potilastiedot liikkuvat suju-vasti yksiköiden välillä.

Näin sosiaali- ja terveydenhuol-lon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallin-nollisia raja-aitoja madalletaan. Sau-maton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on elintärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveys-työn ja päihdehuollon sekä syrjäyty-misvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla.

Kuntoutuksen palveluketju eri-koissairaanhoidon ja perustervey-denhuollon kesken selkiytyy. terve-yskeskusten ja sairaaloiden lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela, yksityiset vakuutuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikara-joissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjes-tämisestä tai kustannuksista ei ole

vielä selkiytynyt. tarkoitus on paran-taa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja viivytyksetöntä alkamista sekä varmistaa kuntoutuksen jatkuminen saumattomasti.

Kaikille iäkkäille kuntalaisille koh-dennetaan neuvontapalveluja, jot-ka tukevat itsenäistä selviytymistä. Neuvontapalvelut sisältävät hyvin-vointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta sekä yksilöille ja ryhmille annettavaa neuvontaa ja ohjausta. Neuvonta-palveluilla pyritään myös löytämään entistä varhemmin ihmiset, joiden toimintakyky on heikkenemässä. Heille pyritään löytämään pärjäämis-tä tukevia omahoidon keinoja tai pal-veluja, joilla itsenäinen selviytyminen turvattaisiin jatkossakin.

Satu Lukka toimii Aivoliiton järjestösuunnittelijana

Etelä-Suomen alueella.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamat useimmin kysytyt kysymykset

terveydenhuoltolaista, www.stm.fi

Sa

tu l

uK

Ka Terveydenhuoltolailla

sujuvuutta palveluihinUusi terveydenhuoltolaki astui voimaan 1. toukokuuta. Terveydenhuoltolain

tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Perinteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja madaltuu, samoin

sosiaalipalvelut nivelletään paremmin palvelukokonaisuuteen. Sujuvan sairaanhoidon lisäksi terveydenhuoltolailla pyritään lisäämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäämään asiakkaan omaa roolia hoitonsa

suunnittelussa ja toteutuksessa.

47AVH 2/2011

Yhdessä

postia yhdistyksiLtätutkimusten mukaan noin 60 % aivoverenkiertohäiriön sairas-tanneista arvioidaan kärsivän

jonkinasteisesta masennuksesta. Ma-sennus on merkittävin AVH-potilaan elämänlaatua heikentävä tekijä. Se heikentää potilaan motivaatiota kun-toutumiseen ja lisää sen myötä avun-tarvetta ja vammaisuutta. Masennus heikentää potilaiden kognitiivisia toimintoja sekä lisää muistisairauden kehittymisen vaaraa. Akuutin vai-heen masennusoireiden on todettu lisäävään jopa AVH-potilaan kuole-manriskiä.

Keski-Uudenmaan aivohalvausyh-distys ry järjesti 5. toukokuuta AVH- ja masennus -teemalla yleisötilaisuu-den Keravalla. tilaisuudessa luennoi ylilääkäri Risto Vataja Kellokosken sairaalasta. tilaisuus kokosi paikalle kolmisenkymmentä asiasta kiinnos-tunutta kuulijaa ja kyselijää.

Ylilääkäri Vataja totesi, että tär-keintä on havaita AVH-sairastaneen

masennusoireet ja hoitaa potilas. Ai-vohalvauksen jälkeisen masennuk-sen riskitekijöitä ovat mm. potilaan lisääntynyt avuntarve päivittäisissä toiminnoissa ja riippuvuus toisten avusta. Myös aikaisemmin sairastettu depressio lisää riskiä sairastua. Myös aivoinfarktin sijainnilla on todettu olevan merkitysti masennukseen sairastumiseen.

AVH-potilaan masennukseen tyy-pillisesti liittyviä oireita ovat mm. tun-teiden epävakaus, mikä saattaa ilme-tä itku- tai nauruherkkyytenä. Muita tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi ärtyneisyys, aggressiivisuus, levot-tomuus, kielteinen suhtautuminen, motoriikan hidastuminen tai mielen-kiinnon väheneminen ympäristöön ja ihmisiin.

Masennus on hoidettavissa ja hoi-tokeinoja on monia. tärkeintä on po-tilaan ja omaisen neuvominen, ohjaa-minen ja tukeminen. Masentuneista 39 % hoidetaan masennuslääkkeillä.

Lääkehoito aloitetaan varovasti ja annosta nostetaan tai lääkettä vaih-detaan kunnes vaste saadaan. Vaka-vassa masennuksen hoidossa käy-tetään vähintään vuoden kestoista lääkehoitoa. Myös erilaisia terapioita voidaan käyttää. Joskus potilaan tila vaati sairaalahoitoa, jossa potilaalle voidaan antaa mm. sähköhoitoa tai magneettistimulaatiohoitoa.

tilaisuuteen osallistuneita huolet-ti hoitoon pääsy ja oikean diagnoosin saaminen. Usein hoidossa keskity-tään somaattisiin ja neuropsykolo-gisiin oireisiin ja mielenterveys jää taka-alalle. Asiasta puhumista estää edelleen usein leimatuksi tulemisen pelko. tässä meillä kaikilla on rohkais-tumisen paikka.

Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö

Keravalla keskustelussa AVH ja masennus

Marja Jakku (vas.), Eero Knuuti, Arja Ihalainen, Salla-Mari Hast, Marja Ris-timäki ja Susanna Klemettinen jakoivat tietoa verenpaineesta, yhdistyksestä ja Aivoliitosta.

Kansainvälisenä AVH-päivänä 10.5. Länsi-Pohjan afasia- ja aivohalvausyhdistys esitteli

yhdistyksen ja liiton toimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa yhdessä jär-jestösuunnittelijan kanssa.

Mukana tapahtumassa olivat myös terveydenhoitajaopiskelijat Salla-Mari Hast ja Susanna Klemet-tinen, jotka mittasivat verenpainetta ja antoivat tietoa verenpaineen suo-situsarvoista ja mittaustavasta.

Järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki

Kansainvälisen AVH-päivän merkeissä

Virp

i Lum

imäk

i

48 AVH 2/2011

Tarina-kerho: kommunikointia ja vertaistukea

Pohjois-Karjalan Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n alaisen Tari-na-kerhon toiminta alkoi tam-

mikuussa 2010. Kerhon ohjelma oli monipuolista ja antoisaa. toiminnan suunnittelu aloitettiin yhteistyössä hallituksen kanssa 14.1.2010. Kerhon vetäjä kertoi hallitukselle suunnitel-mistaan kerhon toiminnoiksi. Kerho toimi Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n sääntöjen ja mää-räysten mukaisesti.

Kerhon perimmäisenä ajatuksena oli saada keskusteluyhteys afaattisten henkilöiden ja lähi-ihmisten välille. Kerhossa rohkaistiin vuorovaikutuk-seen toisten ihmisten kanssa omilla kommunikointikeinoillaan. Niitä oli-vat puhe, kuvakommunikointi, piirtä-minen, kirjoittaminen, eleet, ilmeet, toiminta, esinekommunikointi, näyt-täminen, tukiviittomat ja tulkin väli-tyksellä kommunikointi.

erityisesti kerhossa kiinnitettiin huomiota vertaistukeen ja toisten ihmisten kuuntelemiseen. Yhtälailla afaattiset henkilöt haluavat sanoa oman mielipiteensä asioihin, olla vai-kuttamassa omaan elämäänsä, oma-toimisuuteensa ja päättää asioistaan itsenäisesti. He haluavat osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasaver-taisesti.

Heidän kommunikointinsa voi olla hidasta, mutta kerhon avulla opeteltiin odottamaan, mitä sanot-tavaa afaattisella henkilöllä oli. Lä-hi-ihmisten tuki ja ymmärrys antaa afaattiselle aikaa etsiä sanat rauhassa ja hyväksyä hänen vähäinenkin kom-munikointikeinonsa.

Afasia ei ole vain sairastuneen asia, vaan tukea tarvitsevat niin afaattinen henkilö kuin hänen lähi-ihmisensäkin. Myös afaattisen pitäi-si ymmärtää lähimmäistään, miksi keskinäinen kommunikointi voi olla vaikeaa. Miksi lähimmäinen ei ym-märrä häntä? Kerho panosti siihen, etteivät afaattiset henkilöt ja heidän omaisensa eristäytyisi yhteiskunnas-ta. ihmissuhteiden ylläpitäminen ja osallistuminen pitäisi olla tärkeitä

asioita myös sairastumisen jälkeen. Siihen rohkaistiin erityisesti.

Afasia vaikuttaa monella tavalla kommunikointiin. Puhuminen, pu-heen, kirjoitetun tekstin ja lukemisen ymmärtäminen voivat olla vaikeita. Kirjoittaminen ja lukeminen voivat olla myös haasteellisia. Kerhon tär-keitä arvoja olivat kannustaminen itsetunnon ylläpitämiseen hyvänä ja ihmisarvon säilyttämiseen vammasta huolimatta.

tarina-kerhon tunnelma oli hyvin positiivinen ja iloinen. ihmiset kom-munikoivat vapautuneesti ja aktiivi-sesti. tällä kerholla on ollut todellakin tilausta.

tärkeä tukiverkosto

Kerhon vastuullisena vetäjänä toimi Tarja Varis. Kerho valitsi hänen tu-ekseen vetäjiksi myös Matti Rädyn ja Riitta Kukkosen. ensiarvoisen tärkeänä vetäjä piti kerhoon osallis-tuneiden ideoita ja tukea sekä yhdis-tyksen hallituksen kerhonvetäjälle antamaa ohjausta.

Vetäjä kävi syksyllä 2010 Kuopios-sa yhdistyksen tarjoamassa Aivohal-vaus- ja dysfasialiitto ry:n (nykyisin Aivoliitto) pitämässä kerhonohjaaji-en koulutuksessa. Hyvin antoisaa yh-teistyötä tehtiin Enon aivohalvaus- ja afasiakerhon ja Nuottakerhon kanssa suunnittelemalla mm. vuoden 2011 varainhankintamuotoja ja yhteisiä

tapaamisia. Pohjois-Karjalan sairaan-hoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayh-tymän puheterapeutin Teija Lemi-sen kanssa yhteistyö oli monipuolista ja kannustavaa.

yhteistyössä eteenpäin

17.2.2011 tarina-kerho sai vieraiksi Aivoliitosta itä-Suomen aluetoimis-ton järjestösuunnittelija Heli Taski-sen ja Itä-Suomen AVH-kerhot. Ylei-sömagneetti Heli taskinen veti lähes täyden salin vieraita, vaikka pakka-nen paukkui yli 30 asteessa. tunnel-ma tilaisuudessa oli iloisen rempseä. Salin täytti kerholaisten tapaamisen riemu ja siellä oli lähes juhlan tuntu.

Heli taskinen valaisi yhteistyön merkitystä kerhotoiminnassa. Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, et-tä yhteistyöllä saadaan paljon enem-män aikaan. Yksittäisten ihmisten ei tarvitse kantaa vastuuta koko kerhon vetämisestä yksinään. Kerhotoimin-nan suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan kaikkien yhteistyötahojen ja kerhoon osallistuvien panosta. Se luo kerhotoiminnalle valoisat tulevai-suuden näkymät ja myös edellytykset sille, että kerhon ohjelma on mieluisa ja tapahtumat ovat elämää rikastut-tavia ja virkistäviä unohtamatta ver-taistukea.

Tarja Varis

tarj

a Va

ris

49AVH 2/2011

Sunnuntaina, helmikuun 20. päivänä oli pakkas-ta, lunta satoi runsaasti kovan tuulen siivittä-mänä. Kiikoisissa tapahtui keskipäivällä paha

autokolari, jossa kolme henkeä sai surmansa. Eila Alanen ja hänen sulhasensa Risto Honkanen me-nehtyivät heti, kun rekkaa ohittamaan lähtenyt auto ajoi vauhdilla päin heidän autoaan.

eila oli syntynyt Kokemäellä 16.9.1942. Seitsemän vuotta myöhemmin perhe muutti Nokialle. Sieltä Ah-ti Alanen aikanaan löysi eilan ja toi Karkkuun vai-mokseen. He muuttivat myöhemmin Vammalaan ja sittemmin Äetsään.

Kesäkuussa 1993 eila ja Ahti Alanen ottivat yh-teyttä, kun olin mieheni kanssa AVH-sopeutumisval-mennuskurssilla Hoikan opistolla. He suunnittelivat aivohalvauskerhoa Vammalan seudulle. Saman vuo-den syksyllä kerhomme toiminta alkoi. tällöin eila oli vielä työelämässä ja pääsi harvoin kerran kuukaudes-sa tapahtuviin tapaamisiin, mutta eläkkeelle jäätyään hän oli mukana uskollisesti joka kerta.

Kun runsaat kuusi vuotta sitten menetimme ker-hon vetäjän, eila siirtyi nykyisen Sastamalan aivohal-vauskerhon vetäjäksi ja miehensä kuoltua kerhon ko-ko toiminnan johtajaksi. eila oli valoisa luonteeltaan. Hän oli luotettava, rohkea, reipas ja aloiterikas, kuin luotu tällaisen vetäjän rooliin.

eilan ja Riston äkillinen poismeno on heidän kum-

mankin lapsille perheineen ja muille omaisille järkyt-tävä asia ja heille jäi unohtumaton, raskas suru. Myös meitä aivohalvauskerholaisia näiden ystäviemme menetys puhuttaa. Paitsi hyvän ystävän menetim-me myös kerhomme erittäin hyvän vetäjän, iloisen ja hyväntuulisen eilan.

Kerhomme kokoontui 11.3.2011 ilman eilaa. Hän oli pyytänyt pastori Reijo Ylimyksen vieraaksem-me. Kokoontumisen luonne muuttui ja siitä tuli ei-lan muistotilaisuus. Laulajatar Pirjo Turunen lauloi kanttori Päivi Vuoriston säestämänä tilanteeseen valitsemiaan lauluja, mm. Ave Marian ja Mun kante-leeni kauniimmin. Kiitokset heille.

Kiitoksia myös Reijo Ylimykselle, joka hienosti otti tilanteen haltuunsa. Oli hyvä päivä, eilan näköi-nen juhla. Pastori kirjoitti kerhon vieraskirjaan: ”Älä pelkää, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”

Seuraavana päivänä oli eilan siunaustilaisuus Kii-kan kirkossa. Meitä kerholaisia oli kolme arkun kum-mallakin puolella laskemassa eilalle jäähyväiskukat. Nauhoissa oli kirjoitettuna: eilalle suurta kiitollisuut-ta ja kaipausta tuntien, aivohalvauskerholaiset.

”Äkkiä on hetki: Lehti väreilee alas hiljaisuuteen siivissään koko metsän valo.”

Aune Knuutti

Eila Alasen muistolle

Vietimme Mikkelin seudun afa-sia- ja aivohalvausyhdistyksen aluekerhojen kanssa kevät-

kauden päättäjäisiä Pieksämäellä Snellmanin päivänä. Ohjelmassa oli yhdessäoloa, tutustumista toisiin aluekerhoihin, haitarin ja viulun soit-toa, näytelmä ja oheinen runo. tun-nelma oli kuin vanhanajan iltamissa.

Osallistujien joukosta kuului myös kommentteja, että tällainen päivä pitää ottaa uusiksi. ehkäpä en-si keväänä jonkun toisen aluekerhon vieraana. Lämmin kiitos järjestäjille ja mukana olleille.

Runon ja kuvan myötä toivotam-me aurinkoisia kesäpäiviä ja lähe-tämme terveisiä täältä itä-Suomesta kaikille tämän lehden lukijoille.

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

Kevätkauden päättäjäiset PieksämäelläVoi erehtyäSiemenen pienen maahan pistänhellästi multaan peitän sen.Sadevettä vähän laitanmultaan päälle siemenen.

Hoidan kastelen ja kitkenkasvimaani pikkuisen.Aamuin katson joko nouseetaimi kylvetyn siemenen.

Turhaanko teen työtä tätä,turhaanko kitkin kastelin?Jos mä kitkin taimen pienen,-siemenestä kasvaneen?Sirkkalehdet samanlaisetvoivat olla monilla.Minä pieni ihminenvoin erehtyä niin monesti.

Helena KoponenPieksämäen kerho

Hel

i tas

kine

n

50 AVH 2/2011

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toi-mitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2011 tarkoitetut aineistot 15.8.2011 mennessä.

ru

no

ru

utu

ra

imo

nie

min

en

SAMPERIN NAPITKahdeksan nappia paidassani, se on pirun paljon esteitä voitettavana pai-dan kiinnisaamiseen. Eikö sinustakin? Vain kahdeksan mokomaa pyörylää ja reikää.Tämähän on kuin estejuoksua, paljon hikoi-lua ja yrittämistä koko ajan.Maalikin on niin mokoman kaukana.Missä onkaan jutun idea. Kuntoutustako se on koko ajan. Sormet eivät kuitenkaan tottele.Apua en tarvitse, minä pärjään ihan itse – teoriassa. Siis en kutsu apua. En keneltäkään.Hiki nousee taas pintaan aitojalta. Maali lähestyy, enää vain seitsemän jäljellä.Piruparka mihin jouduinkaan. TAIDAN PANNA TEEPAIDAN YLLENI.Nyt ovat napit loppuneet jo ajat sitten – ja napinreiät. En sittenkään ole maalissa vielä.Tarvitsen apua vieläkin.

Raimo Nieminen on Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry:n jäsen.

51AVH 2/2011

yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRep. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Luoteisen Keski-Suomen kerhotuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Pellervonkatu 9, 33540 tampere toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatArto OjalaSimpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoskip. 0400 737 998arto.ojala@luukku.com

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoLeo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhotimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat)

Laitilan kerhoSari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi

Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben

Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

Mynämäen aluekerhoReino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450

Nuora Leena Suma p. 040 581 2474

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@aivohalvaus.net Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl

p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464

Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIA-YHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443

Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho eija Alanko emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HeLSiNKiveijo.kivisto@aivoliitto.fi

52 AVH 2/2011

yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli taskinentulliportinkatu 25B, 70100 Kuopiop. 040 5437289heli.taskinen@aivoliitto.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta

ja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa tuominen tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

inkeri Riikonen (pj.) Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163

Perjantaikerhoks. inkeri Riikonen

SOLMU-kerhoeeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOeNSUU 050 300 2060 sirkka.reko@luukku.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhotaina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoLea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus-

Salon aluekerhoLiisa Hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

Siimasimputeero Ojaranta p. 0400 875 890

Someron aluekerhoMinna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho eija ViitamäkiPekantie 11, 63400 Alavus eija.viitamaki@pp.inet.fi työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisinma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15p. 06 415 7643 ja 040 723 9477

Isojoen kerhotiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoerkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Vaasan kerho Ville Ruismäki erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin seudun kerhoJuhani HuhtikangasLatojoentie 520, 63500 Lehtimäkip. 0400 661859

Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho tuija Mannila erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotesa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.fi Veli-Pekka Raulap. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoMaija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 euraijoki p. 041 482 1236

ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF

Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732

Närpes klubbenefer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973

Vasa klubbenLars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

53AVH 2/2011

yhdistykset alueittain

Forssan aluekerhotuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi .net

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhotaina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi

Haminan kerhoesa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061esa.vitikainen@pp.inet.fi

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka

p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net

Jumppakerhoeskolan palvelukeskusLisätiedot Asko Vepsä

Kouvolan kerhoeija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

Kuusankosken kerho elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)elma Mäkinen, ks. hierontakerho

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi /halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi

Imatran kerhohalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521sisko.paivarinta@armas.fi

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

järjestösuunnittelija Risto LappalainenKauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaanip. 040 5437 290risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMauno JunkkariSiikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376

Utajärven kerhoMirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola

p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi

Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja Göös idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj)

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

terttu Härkönen tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoterttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875

Tarina-kerhotarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Piennartie 3 C 11 81200 eNO p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYtulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi

Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Kosken aivoparkkiKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com

Siilinjärven aluekerhotyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297

Suonenjoen AivoParkkiAino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 iisalmi p. (017) 272 7484

54 AVH 2/2011

yhdistykset alueittain

AVH-lehti toivottaa

lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa

kesää!

Posti kantaa loppukesästä sinulle omalta järjestöltäsi vertaistukiarpoja sisältävän kirjeen. Lunastamalla arvat tuet arvokasta vertaistukityötä, ja voit voittaa jonkun yli 50 000 palkinnosta!

Vertaistukija tukee samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa lähimmäistään. Vertaistukityö on aina palka-tonta vapaaehtoistyötä, ja vertaistukiarpajaisten tuotto käytetään tämän arvokkaan työmuodon mahdollista-miseen.

Vertaistukiarpajaisissa ovat mukana Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyh-distys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen CP-liitto ry

Arpa auttaa vertaistukijaa!

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANieMip. 040 737 5879virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta

eila.aikio@luukku.com Kirsi-Marja Ankkuri (siht.) Kerkkäkuja 23, 96900 Saarenkylä p. 0400 531 7824 kirsi-marja.ankkuri@pp.inet.fi

Inarin avh-kerho Kari tammela itkosentie 1, 99870 inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Inarin kala- ja luontoporukkaKari tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Kemijärven kerhoJorma Koski Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi p. 040 722 3749 jorma.k.koski@hotmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880

paula.lehtonen@pp.inet.fi Sodankylän kerho

eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoeero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

eila Aikio (pj.) Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322

Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerhoSeppo toivanen

p. 040 556 2882Tyrnävän kerho

Seija Mällinen tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 tyrnävä p. 08 545 0204

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071

armi@kotinet.com Pyhäjokialueen Neuroklubi

Anne HaagaKopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366

Ylivieska NeuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

55AVH 2/2011

AiVoliitto rySuvilinnantie 220900 tURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi , www.aivoliitto.fi .

Alueellinen toimintAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HeLSiNKi p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JäSenPAlVelutJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430

lAKiPAlVeluA JäSeniStÖlleLakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi .

KuntoutuSPAlVelut JAKommuniKAAtioKeSKuSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

tulKKiPAlVelutPuhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinentulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

KoulutuSPAlVelut JA AVH-yHDySHenKilÖtoimintAKoulutussuunnittelija Riitta tuusatampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRe p. 040 5437 288

Kielellinen erityiSVAiKeuS -toimintASuunnittelija elina Salotampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRe p. 040 543 7292

ProJeKtitOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

toimiSto JA HAllintotoiminnanjohtaja tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VieStintäViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

Suomen nuortentAlo oyJohtaja Marjatta Laakso toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo turku Suvilinnantie 10, 20900 tURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPiO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMi p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi

liittoVAltuuSton PuHeenJoHtAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com.

liiton JA liittoHAllituKSen PuHeenJoHtAJAterttu erilä, neurologian apulaisylilääkäritampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi .

erityiSoSAAmiSKeSKuS SuVituulitilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509 taitoptreat@toptreat.fi .

yhteystiedot

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj