Bittejä maailmalta

BETT 2015-matkaraportit

BETT 2015 käynnistyy – raportoimme täällä Julkaistu: 17.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

BETT on vuosittain järjestettävä Euroopan suurin, kansainvälinen opetusteknologian tapahtuma Lontoossa, messukeskus ExCelissä. Tapahtumaan osallistuu myös satoja suomalaisia opetusalan toimijoita. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan odotetaan tänä vuonna yli 35 000 opetusalan ammattilaista.

BETT-viikkoon  kytkeytyy paljon myös muuta toimintaa jo tiistaista alkaen, kuten mahdollisuus kouluvierailuhin, joihin osa ryhmästämme osallistuu.

Tässä blogissa Turun sivistystoimialalta vuoden 2015 tapahtumaan osallistuvat raportoivat näkemästään ja kokemastaan niin itse tapahtumassa kuin kouluvierailuilla.

BETTiin tänä vuonna lähtevät  Juho Airola, Juha Pitkänen ja Mika Luoto (Kerttulin lukio) sekä Jouni Paakkinen, Mikko Hirvonen ja Antti Huttunen  (TOP-keskus)*. Osallistujat eivät matkusta yhtenä ryhmänä, joten luvassa on havaintoja tapahtuman eri puolilta sekä eri oheisvierailuista.

Raportoimme makupaloja  tapahtuman aikana (21.-24.1.2015) sekä sulateltuja paloja myös sen jälkeen.

Muiden suomalaisten vieraiden tunnelmia voi seurata esim. Twitterissä hashtagillä#finnbett ja kansainvälisesti #bett2015.

Lisää matkaraportteja löytyy Matleena Laakson blogin kautta:BETT 2015: Suomalaisten matkaraportit

http://www.matleenalaakso.fi/2015/01/bett-2015-suomalaisten-matkaraportit.html

(*jos olet osallistumassa Turusta, emmekä tiedä asiasta, ota yhteyttä Jouniin ja tule mukaan bloggaamaan!)

1

Osio 1

Ensitunnelmat: BETT 2015Julkaistu: 21.1.2015 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen

TOP-keskuksen BETT-edustuksen keskiviikkopäivä alkoi Applen järjestemällä tutustumismatkalla Flitch Green Academyn kouluun. Varsin antoisen reissun jälkeen, logististen ongelmien ratkettua, ehdimme vielä koko iltapäiväksi Lontoon Exceliin BETT-messuille.

Valtavalle messualueelle mahtuu toinen toistaan kirjavampaa ständiä. Perinteisten kaikkien tuntemien suuryritysten, kuten Googlen, Intelin ja Microsoftin lisäksi paikalla on satoja muita toimjoita.

Seuraavaan on koottu ensitunnelmia muutamien aihepiirien nostoin:

– Robotit ja ohjelmointi – selvästi enemmän esillä kuin muutamaa vuotta aiemmin. Aiheesta lisää myöhemmin.

– Kosketustaulut ym. – tabletlaitteiden vahva tuleminen ei ainakaan täällä näy, vaan erilaisia kosketustauluratkaisuja ja muita vastaavia on esillä entistä enemmän. Suunta lienee kuitenkin yhä enemmän pois opettajajohtoisuudesta kohti oppilaiden osallistamista.

– ”verkkoturvallisuus” ja oppilaiden kontrollointi, ilmeisesti brittien kestosuosikki

– 3D ja lisätty todellisuus – muutamia mielenkiintoisia ratkaisuja

– Tabletlaitteiden säilytys, lataus ja synkronointi (aiheesta lisää myöhemmin)

Puitteet kunnossa: puhelimen sai kätevästi ladattua kahvittelun ja bloggaamisen ohessa.

2

Tabletlaitteiden kuljetus-, synkronointi- ja latausratkaisut

J u l k a i s t u : 2 2 . 1 . 2 0 1 5 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen

Ta b l e t t e j a o n h a n k i t t u ki ihtyväl lä tahdil la Turun kou lu ih in v i ime vuos ien aikana. Kasvava laitemäärä on h e r ä t t ä n y t k i i n n o s t u s t a e r i l a i s i a k u l j e t u s - , s y n k r o n o i n t i - j a latausratkaisuja kohtaan. BETT-messuilla oli tarjolla kymmenien eri valmistajien tuotteita.

Synkronoint i tarpeet ovat olennaisesti vähentyneet, eikä useimmiten varsin hinnakkaille ratkaisuille tahdo enää löytyä mielekästä käyttöä. Suurin osa valmistajista näyttää kuitenkin keskittyvän edelleen tähän puoleen. Arkkupakastimen k o k o i s i a k ä r r y j ä o l i t a r j o l l a r u n s a a s t i , s a m o i n matkalaukkumallisia laatikoita.

K o u l u i s s a k e n t i e s hyödyllisimmät vaihtoehdot kuitenkin loist ivat yhä p o i s s a o l o l l a a n . Va i n l a i t t e i d e n l a t a a m i s e n h o i t a v a a k u n n o l l i s t a s ä i l y t y s r a t k a i s u a e i löytynyt, joskin muutama valmistaja lupai l i n i i tä t u l e v a n l ä h i t u l e v a i s u u d e s s a . K e v y e t , l u o k k a t i l a a n sopivat muoviset säilytys- ja kuljetusjärjestelmät vaikuttivat kuitenkin lupaavilta.

Myös langattomat latausratkaisut tekevät selvästi tuloaan. Toistaiseksi niiden käyttäminen vaatii tabletteihin kuitenkin valmistaj ien omat tekni ikkaa tukevat suojakuoret.Kuvan laitteen erikoispiirre ol i se, että si ihen oli sisäänrakennettu myös UV-valo, jonka tarkoitus on desinfioida

laitteet latauksen aikana (kannen saa suljettua).

Sivuhuomiona todettakoon, että Applen omenalogo vilahti vain muutamalla osastolla. Kotimaassa tablet on monesti yhtä kuin iPad, mutta täällä esimerkiksi Android oli vahvasti esillä.

3

Osio 2

Innovaatioita erityistarpeisiin – esimerkkinä musiikki

Julkaistu: 23.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

BETT-tapahtuman näytteilleasettajien valtava joukko varmistaa sen, että välineitä löytyy niin suurten massojen tarpeisiin kuin pienempien erityisryhmien avuksi – oli sitten kyse ohjelmistoista tai laitteista.

Esimerkkinä kolme  valtavirrasta poikkeavaa apuvälinettä musiikin opetukseen sekä musiikkia hyödyntävään terapiaan oppijoille, jotka eivät esim. aistivamman tai kehitysvamman vuoksi pysty hyödyntämään tyypillisiä instrumentteja.

Musii  valmistaa useita  aisteja hyödyntävää laitetta, jossa soittimina toimivat  kolme puhallettavaa kartiota. Kartioita painamalla voi soittaa musiikkiasteikkoja – keskeltä kartiota soivat keskimmäiset sävelet jne. Kosketus aktivoi tuntoaistia ja äänien lisäksi kosketukseen reagoivat väriä vaihtavat valot, jotka samalla stimuloivat näköaistia. Äänen sointia, äänenvoimakkuutta, tempoa jne. opettaja voi vaihtaa  ja säädellä tietokoneelta, joka ohjaa Musii-laitetta.

Samaa monikanavaisuuden per iaatetta hyödyntää omintakeisella tavallaan Skoogmusicin  Skoog. Pehmeän kuution viidellä sivulla on erivärinen puolipallo, joista kukin tuottaa oman sävelensä. Skoog-kuutiota voi painaa, puristaa, hieroa, heiluttaa jne. Enemmänkin ”eteeristä” äänimaailmaa luovaan ja sitä muokkaavaan Musii’hin verrattuna Skoog on aito instrumentti, jolla voi helposti soittaa melodioita. Tietokoneohjelmiston avulla valitaan mm. soitin, jonka ääntä Skoog matkii. Kuutiossa on jopa MIDI-kytkentä ja mahdo l l i suus yhd i s tää se Ga rageband-apps i i n . Katso havainnollistava video Skoogin sivustolta.

Kolmas mielenkiintoinen tuote oli Jean-Michel Jarren esiintymisiä seuranneille tutunoloinen ”laserharppu” nimeltä Beamz. Laitteessa on 2 + 2 lasersädettä, jotka toimivat soittimen näkymättöminä kielinä. Soittaminen on mahdollista, vaikka soittajan liikuntakyky olisi rajoittunut tai lihasvoimat

4

heikot. Beamzia  soitetaan liikuttamalla käsiä lasersäteiden poikki. Laitetta ohjaavaan ohjelmistoon sisältyy 50 valmista laulupohjaa ja tuki on usealle alustalle (PC, Mac, iOS). Myös Beamzin sivustolta löytyy hyvä video.

Suomi BETTissä

Julkaistu: 23.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Vaikka BETTiin tänä vuonna osallistuu suomalaisia opetusalan toimijoita ennakkoarvioiden mukaan jopa 700 henkilöä, suomalaiset opetusteknologiayritykset ovat varsin vähän esillä. Onnistuimme bongaamaan vain kaksi kotimaisen yrityksen ständiä.

Petra’s Planet Edu oli mukana viime vuoden tapaan suurella ja näyttävällä osastolla. Made in Finland oli myyntivaltti, jota pidettiin selvästi esillä.   Petran planeetan opetusversio on kovaa vauhtia matkalla maailmalle, jonne tuotteen markkina jo painottuukin. Haarakonttorikin löytyy Suomen lisäksi jo

5

Englannista ja Kanadasta. Alakoululaisille suunnattu oppimisalusta on lapsen maailman näköinen ja mm. oma hahmo on nykyaikaan sopivasti tuunattavissa.

Toinen kotimainen, GraphoGame, ei niin sanotusti heti soittanut kelloja, kunnes kävi ilmi, että kyseessä on meillä esi- ja alkuopetuksessa erittäin  laajasti käytetty Ekapeli, jota oli paikan päällä esittelemässä pääkehittäjä Jyväskylän yliopisto. Peliin on jo kehitetty eri kieliversioita ja pelin vahva menestys ja tutkimusperustaisuus on hyvä myyntivaltti maailmalla.

Kolmanneksi voisi väljästi  laskea Young Digital Planetin, joka on vahvasti puolalainen toimija, mutta osa Sanoma-konsernia.

Näiden lisäksi mukana muilla osastoilla oli luonnollisesti tuttuja kasvoja kotimaasta, sillä monella monikansallisella

opetusteknologian tuottajalla on vakiintuneet kumppaninsa Suomessa ja he olivat mukana vastaanottamassa vierailijoita kaukaa kotoa.

6

Osaamisen kehittämistä vertaisoppien – istuuko

Suomeen?Julkaistu: 24.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Suomessa käy te tään j onk in ve r r an opp i t un t i en tallennusjärjestelmiä, erityisesti toisella asteella ja korkea-asteella. Esimerkiksi Turussa Kerttulin urheilulukiossa tallennejärjestelmällä tarjotaan urheilun vuoksi oppitunneilta pois olleille opiskelijoille mahdollisuus päästä osalliseksi oppitunnin tapahtumista. Myös monella paikkakunnalla t o i m i v a D I A K k ä y t t ä ä l u e n t o j e n t a l l e n n u s - j a välitysjärjestelmää ratkaisemaan hajautettuun organisaatioon liittyvää problematiikkaa.

IRIS Connect on brittiyritys, jonka tarjoama laitteisto ja ohjelmisto l i ikkuu hieman samoi l la vesi l lä, mutta käyttötarkoitus on lopulta varsin erilainen. Välineet mahdollistavat oppituntien välittämisen suorana tai niiden tallentamisen, mutta kohderyhmänä eivät ole opiskelijat, vaan toiset opettajat tai opettajien (täydennys)kouluttajat. Tällainen tapa kehittää osaamista seuraamalla kollegan opetusta ja kommentoimalla sitä on varsin harvinaista Suomessa, puhumattakaan että arvioija olisi joku ulkopuolinen – opettajaksi opiskelevien opintoja lukuunottamatta. Kenties metodilla kuitenkin olisi annettavaa myös täkäläiseen täydennyskoulutuskulttuuriin. Oleellista lienee, että osapuolet

ymmärtävät arvioinnin luonteen ja päämäärän oikein, puolin ja toisin. IRIS Connectin välineillä opettajapari tai -ryhmä voi olla maantieteellisesti hyvinkin laajalta alueelta.

Järjestelmän ideana on, että se välittää alustaan kahta rinnakkaiskuvaa, toisessa näkyvät oppijat ja toinen kamera on kohdistettu opettajaan. Selainpohjaisella alustalla voidaan opetusta kommentoida aikaleimatuilla merkinnöillä. Suorissa lähetyksissä on jopa mahdollista antaa reaaliaikaisesti palautetta korvanapin kautta, mutta kuulemma tätä useimmat arastelevat ja melko harva ominaisuutta käyttää. Tunnin pitänyt opettaja voi tämän jälkeen katsoa tallenteen ja nähdä, mitä vertaisarvioija on oppitunnin eri käänteissä havainnoinut kommentoinut ja voi itse vaikka vastata palautteeseen.

7

K u v a n e t u a l a l l a o l e v a s i n i m u s t a k a m e r a l a i t e (Mobile LiveView Camera) sijoitetaan luokkaan ja se pystyy välittämään suoraakin kuvaa ja ääntä kahdesta mikrofonista palvel imen k a u t t a . K e v y e m p i j a edullisempi vaihtoehto näkyy taka-alalla (Discovery Kit) ja se hyödyntää tavallisia iPad M i n i - l a i t t e i t a . To i n e n laitteista on master ja toinen slave/orja.

Kiinteässä telineessä oleva iPad asetetaan kuvaamaan oppilaita luokan edestä. Toinen sijoitetaan taaempaa tai keskeltä kuvaamaan opettaja. Sen moottoroitu alusta kääntyy ja seuraa opettajaa, missä hän milloinkin liikkuu. Tämä toteutuu opettajan kaulassa olevan infrapunalähettimen avulla. Kahden pädin videot ladataan automaattisesti alustaan, jossa ne näkyvät rinnakkain, ajan suhteen synkronoituna.

IRIS Connectilla on laaja käyttäjäkunta kotimaassaan, missä tällainen vertaisarviointi on arkipäivää, mutta tuote on käytössä myös 12 muussa maassa. Suomessakin ensimmäinen avaus on jo tehty Jyväskylässä.

8

Osio 3

Opetuskerta yhdellä sormella?

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juha Pitkänen

Bett-tapahtuman lukuisista näytteilleasettajista yksi erottautui joukosta esittelemällä tuotteen, jolla voi hallita uudella tavalla projektorin kautta tapahtuvia esityksiä. Kyseessä on älysormi, jonka avulla voi hallita projektorin kautta nähtävää esitystä. Tuo te tekee p innas ta , j ohon kuva he i j as te taan vuorovaikutteisen. Heijastuspintana voi ol la esim. valkokangas, valkoinen seinä tai pöytä. Uutta tässä tuotteessa on etätoiminto eli heijastuspintaan ei tarvitse koskea. Lisäksi liikeohjaus antaa 3-ulotteisuuden tuntua esitykseen. Syvyysvaikutelman lisäksi sormi toimii normaalina hiirenä, lasersoittimina ja se ottaa vastaan äänikomentoja.

Laite kiinnitetään etusormeen.

Tuote herätti paljon kiinnostusta vierailijoissa ja vierailimme osastolla vielä toisenakin päivänä, jotta olisimme saaneet hieman tarkempia teknisiä tietoja laitteesta. Varsinaisia ”speksejä” emme kuitenkaan onnistuneet saamaan. Jätimme yhteystiedot ja jäämme odottamaan Birdin tarkempia teknisiä faktoja.

Birdin esittely keräsi paljon kiinnostuneita vierailjoita

Tuotteen esittelyvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=Wzsa0zYH-tQ&feature=youtu.be

9

Toteutukseen tarvitaan näkemämme perusteella:

• Projektori(mallilla ja merkillä ei ole merkitystä)

• Heijastuspinta(valkokangas, seinä, pöytä)

• Bird paketti(sormilaite, latauslaite, bluetooth sensori projektorin lähellä)

• Tietokone, johon asennetaan tuotteen ohjelmisto

• Hinta noin 250 USD

• Valmistusmaa:Israel

Osio 4

Arkkitehtuurin suunnittelua 3D:nä – digitaaalisesti ja itse

rakentaenJulkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juho Airola

Niin yläkoulun kuin lukionkin kuvataiteessa olen välillä törmännyt tunnille ja huomannut opiskelijoiden ahkerasti työstävän kolmiulotteisia malleja joko omasta huoneestaan tai vaikkapa itse suunnittelemistaan taloista. Tapoja tehdä tämä on monia ja vaikken kuvataiteilija itse olekaan niin ainakin kynää ja paperia, liimaa, kartonkia ja pahvia sekä legoja on tunneilla näkynyt.

M e s s u i l l a s i s ä i n e n l e g o - p u o l i s k o n i k o k i Ahaa-elämyksen  ohittaessani Arckitin-osaston. Arckitin rakennussarjat on tarkoitettu arkkitehtisuunnittelun avuksi. Palikoita (seiniä, läpinäkyviä seiniä, kulmia, lattioita, kattoja,

portaita jne) myydään 60, 120 ja 240 neliön taloille sopivina setteinä sekä irtona. Tämän lisäksi sarjoihin kuuluu erilaisia pintamateriaaleja kuvaavia arkkeja.

Palikat tuntuivat liittyvän toisiinsa aika nopeasti ja ne on siis uudelleen käytettävissä. Legoista koko jutun erottaa palikoiden avulla tehtyjen talomallien realistisuus (palikat on suunniteltu arkkitehtien toimesta rakennuksia varten).

Mikä itseäni ehkä eniten asiassa innosti oli paketin mukana

tuleva Arckit Digital-ohjelmisto, joka hyödyntää SketchUp 3D Warehouse-ohjelmistoa. Suomeksi sanottuna ajatusmalli on siis ensin suunnitella digitaalisesti 3D-tuotos (samanlaisilla palikoilla kuin oikeasti on käytössä) ja sitten rakentaa tuotos oikeasti palikoista. Tai miksei sitten toisinpäin, jolloin pintojen värittäminen lienee helpompaa ja tuootoksen saa oikeasti kotiinsakin.

Sarjoja saa tilattua Suomeenkin valmistajan kotisivuilta (99-339 euron hintaan -sisältäen postikulut).

10

#Error404: The Explosions-based Computing Show

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juho Airola

Messujen näyttävimmästä annista vastasi varmasti Fran Scottin Bett-areenaesitys.

Esityksessään hyvinkin eläväinen Fran (neurotieteilijä / TV tuottaja-esiintyjä / pyrotekniikan harrastaja) esitti yhden ikimuistettavan tavan kertoa kohdeyleisölleen (tarkoitettu 4-10 vuotiaille) mikä on tietokone ja miten sitä ohjelmoidaan.

Noin puolen tunnin interaktiivisessa esityksessä tietokoneena to im i Raspber ry P i , syö t tö la i t t eeks i va l i t s imme huutoäänestyksel lä banaanin (päärynän si jaan) ja

tulostuslaitteina toimivat yhdessä määrittelemässämme jär jestyksessä er i la iset räjähtävät vetypal lot sekä pallomeripallot.

Sen verran vauhdikkaasta ja ammattitaitoisesta showsta oli kyse, että asia selkisi hienosti ja aikamoni ohikulkija valahti  kalmankalpeaksi räjähdysten jyskyttäessä areenaa ja pallomeripallojen lennessä kohti taivaita.

Raspberry Pi-osastoja messuilta löytyi useampiakin keskittyen aina alakoulusta lukion loppuun asti. Pi:llähän voi edullisesti mm. tuottaa musiikkia, koodata (esim Python, Scratch, …), ohjata robottikäsiä, jne. Asiasta kiinnostuneet laittakaapa

11

Googleen vaikkapa hakusanoiksi Fuze, Raspberry Pi tai vaikkapa cpc.co.uk

Jos haluat saada oikean astronautin suorittamaan kokeellisen Raspberry Pi-tuotoksen niin sinulla on aikaa osallistua kilpailuun 3.4.2015 (alakoulu ja lukion ideavaihe).

12

Osio 5

Pedagogian ja tekniikan sulava liitto

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Antti Huttunen

BETT-messuille matkannut kolmihenkinen TOP-keskuksen isku joukkomme o l i mukana Applen jä r jes tämäl lä kouluvierailulla Flitch Green Academyyn hieman Lontoon ulkopuolella. Koulu on saavuttanut keskimääräistä parempia oppimistuloksia ja kiittää niistä paljolti tietotekniikan järkevää opetuskäyttöä. Kaikissa luokissa, joihin tutustuimme, oli tuntien aika osalla oppilaista käytössä kynä ja paperi, osalla puolestaan iPadit tai Macbookit. Laitteiden käyttö näytti o levan kaik i l la oppi la i l la verraten sujuvaa, myös neljävuotiaiden ryhmässä – koulun oppilaiden ikähaarukka kun on englantilaisittain 4-11 vuotta.

Laitteiden käyttöä pienryhmissä varjosti suomalaisesta näkökulmasta ryhmittelyperusteet: opettaja oli ainakin osalla tunneista jakanut heikommat oppilaat (”less able”) kynäilemään ja askartelemaan, kun nohevammat oppilaat käsittelivät teknisiä laitteita. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti toimittu joka tunti, ja erityisesti päivittäisen Challenge-hetken aikana oppilaat saivat itse valita tehtävän sekä siihen liittyvät työvälineet.

Flitch Green Academy oli kaiken kaikkiaan mainio esimerkki pedagogian ja tekniikan yhdistämisestä. Koulussa painotettiin nimenomaan tietotekniikan mielekästä opetuskäyttöä ja esimerkiksi iPadeillä käytettiin vain pientä määrää valikoituja appseja. Oppilaat oppivat kouluvuosien mittaan käyttämään monipuolisesti erilaisia laitteita ja samalla myös ilmaisemaan

13

itseään eri tavoin. Puolen päivän mittainen vierailumme oli yksi antoisimpia kokemuksia Lontoon BETT-matkallamme.

Mihin tämä maailma on oikein menossa?

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Antti Huttunen

Lontoon vuosittaiset BETT-opetusteknologiamessut olivat jälleen  väärällään tekniikkaa, asiantuntijoita ja myyntimiehiä. Näin ollen koko valtava Excel-keskus suorastaan kuhisi erilaisia mielipiteitä opetuksen tulevaisuudesta.

Tietotekniikan oppimista tukevaan voimaan uskottiin käytännössä yksimielisesti. BETTissä esillä olleessa tuote- ja palveluvalikoimassa jokaiselle ikäryhmälle ja taitotasolle näytti olevan tarjolla jotakin teknistä apua. Kriittisempi yrmikkö jopa toteaisi, ettei kaikki teknisesti mahdollinen ole aina oppimisen kannalta  järkevää. Tietotekniikka kuitenkin kiistattomasti mahdollistaa uusia tapoja oppilaiden oppia ja opettajien opettaa. Tämä joustavuus tuottaa varmasti yksilöllisempää, mielekkäämpää ja tuloksellisempaa oppimista.

Suurin yleisö tavoitettiin messujen isoimmalla esityspaikalla, BETT-areenalla. Siellä yritykset, opettajat ja visionäärit jakoivat näkemyksiään siitä, millaista oppimisen pitäisi olla. Muutaman esityksen kuunneltuani trendeistä voisi pinnalle nostaa ainakin käytännönläheisyyden ja henkilökohtaisuuden. Puhujat tuntuivat siis korostavan eriyttämisen merkitystä ja perinteisen oppiainejaon uusimista. Eräs esiintyjä ehdotti opetettaviksi taidoiksi mm. sosiaalisuutta sekä myönteistä ajattelua. Itse en o i k e i n i n n o s t u t u l e v a i s u u s k u v a s t a , j o s s a maaniset  yläkoululaiset  smalltalkkaavat siitä, miten mahdottomia kertolaskut ja yhdyssanat ovat.  Sanokaa vain vanhanaikaiseksi.

Reaaliaikaisesta etäopetuksesta kiinnostuneena henkilönä jäi erityisesti mieleen se, ettei mitään jäänyt mieleen. Paikalla oli vain muutama luentotal lenteis i in l i i t tyvä la i te- ja ohjelmamaakari ja jopa videoneuvottelukameroita oli tarjolla.

14

Verkkovälitteisestä etäopetuksesta ei käytännössä puhuttu mitään, Microsoft tosin kertoi oppilaiden käyttäneen Lynciä yrittäjyysprojektissaan. Mutta selvästi maailmalla etäopetus ymmärretään  oppimisalustalla käytäväksi verkkokurssiksi pienemmässä tai suuremmassa, – jopa maailmanlaajuisessa – mittakaavassa. Se, mitä Turun peruskoulujen etäopetuksessa tehdään, olisi Suomen rajojen ulkopuolella  aika vierasta. Olemmekohan siis edelläkävijä vai marginaali-ilmiö? Opetuksen ja tekniikan paritanssin tulevia askelkuvioita voi vain arvailla.

15

Osio 6

Lisättyä todellisuutta jälleen etsimässä

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juha Pitkänen

Voiko oppimista tehostaa lisäämällä tekniikan avulla oppimistilanteeseen kolmannen ulottuvuuden tai lisäämällä näkemäämme kuvaan asioita, jotka meitä kiinnostavat?

Vastauksia haimme vierailemalla lähes kaikissa Bettin pisteissä, joissa esiteltiin erilaisia virtuaalilaseja, kuulokkeita tai 3D-oppimateriaaleja. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mikä on tuotteiden laatu ja mahdollinen hyöty oppimisen näkökulmasta.

Virtuaalilaseja pääsimme kokeilemaan muutamilla osastoilla ja lasien hyötymahdollisuudet opetuksessa jäivät kokemamme perusteella vähäisiksi. Esimerkiksi Epsonin osastolla oli esitteillä Moverio-lasit, joilla esimerksi golfin pelaaja saa lasit päässään lisätietoa tuulen suunnasta ja nopeudesta, kohteiden etäisyyksistä, radan karttapohjasta  sekä mailasuosituksen. Lasien hinta on noin 700 euroa.

Google Glass laseja emme tapahtumasta löytäneet, koska nykyisen mallin valmistus on lopetettu tammikuussa 2015. Magic Leap -yritykseltä odotetaan vastaavaa uutta tuotetta Googlelle. Samanaikaisesti Bett-tapahtuman kanssa Microsoft julkaisi omat virtuaalilasinsa(Hololens). Lasit perustuvat uuteen

tekniikkaan, jolla näkökenttään voidaan tuoda digitaalisia kuvia, jotka yhdistyvät ympäristöön. Markkinoille Microsoftin laseja odotetaan aikaisintaan syksyllä 2015.

Hieman samantapaisia laseja (Oculus Rift) pääsimme testaamaan  kuitenkin paikan päällä.  Lasien avulla pääsi kokeilemaan virutaalimaailmassa vuoristojuna-ajelua. Kokemus oli keikuttava, mutta varsin digitaalinen.

3D- tuotteita ja materiaaleja näimme noin kymmenellä eri osastolla. Kokeilimme esimerkiksi  HP:n osastolla piirtämistä kolmiulotteiselle piirtolaudalle  (huonolla menestyksellä), katselimme erilaisilla laseilla erilaisia opetusmateriaaleja ja tutustuimme laitteistotekniikkaan, jolla 3-ulotteinen kuva toteutetaan.Erityisesti sisällön tuottajat olivat nyt esillä, koska

16

3-ulotteisen kuvan tuottamiseen ei tarvita enää muuta kuin esimerkiksi 3D-televisio.

Sisällön tuottajista tutustuimme tarkemmin ruotsalaiseen The 3D Classroomin materiaaliin. Ideana heillä oli tuottaa 3 D - o p e t u s m a t e r i a a l i a k i e l i - j a oppiastevapaasti. Erityisesti biologian ja maantieteen materiaalit näyttivät hienoilta. Matemati ikan s isäl tö e i er i ty isest i säväyttänyt. Ohjelmisto oli kuitenkin varsin

yksinkertaista käyttää ja sitä voi käyttää esimerkiksi opettajajohtoisesti eri ikäisilille oppijoille. Tämän tyyppisen 3D-oppimislabran tekeminen olisi materiaalien osalta lisenssimaksuna noin 2000 euron investointi lukuvuodessa. Lisäksi tarvitaan 3D-televisio.

Lopuksi vielä yksi hieman erikoinen Forbrainin kehittämä tekninen laite. Kävimme tutustumassa laitteeseen kahtena päivänä. Toisena päivänä emme suhtautuneet laitteeseen enää niin epäilevästi, koska tuote valittiin edellisenä iltana Bett voittajaksi sarjassa Best ICT Special Educational Needs Solution. Kyseessä on laite, joka tehostaa oppimista kuulokkeiden avulla.

17

Osio 7

Ohjelmointi ja robotiikka BETT:ssä

Julkaistu: 26.1.2015 | Kirjoittanut: Mika Luoto

Tulevan peruskoulun opetussuunnitelman myötä ohjelmointia aletaan opettaa Suomessakin aiempaa nuoremmille ja systemaattisemmin, joten oli mielenkiintoista tutkia millaisia uusia ideoita BETT tarjosi tällä saralla. Tarjolla olikin monenlaisia sovelluksia ja laitteita, joilla ohjelmoinnin aloittamisesta saadaan mahdollisimman hauskaa ja helppoa.

Osassa ohjelmia, kuten meillekin tutussa Kodussa ja Brittiläisessä Codeletics:ssä ohjelmoidaan näytöllä olevia hahmoja tai kokonaisia pelimaailmoja. Toisissa taas ohjelmoidaan yksinkertaisia robotteja, jolloin  saadaan ne

konkreettisesti tekemään jotain ja ohjelmointi muuttuu ”eläväksi”.

Tällaisia olivat mm. Sphero-pallo ja Romo-robottivaunu. Romon ohjelmointi oli tehty erityisen helpoksi, sillä telaketjuilla

kulkevan vaunun kyydissä kulkee IOS-laite, johon saattoi lennossa ohjelmoida uusia komentoja. Kaikki edellä mainitut laitteet ja ohjelmat oli suunnattu lapsille tai ainakin ohjelmointia aloitteleville. huomattavasti monikäyttöisemmiltä näyttivät sen sijaan Rasberry Pi oheislaitteineen ja Legon ohjelmointipaketit.

18

Rasberry Pi on monille tuttu yhden piirilevyn tietokone, jonka yksinkertaisuus ja edullisuus tekee siitä loistavan laitteen aloittaa ohjelmoinnin opettelu. Sopivilla lisävarusteilla, kuten Fuze-paketilla höystettynä Rasberryn Pin avulla voi opiskella myös elektroniikkaa. Kalleimpaan pakettiin kuuluu myös robottikäsi, joka voidaan ohjelmoida li ikkumaan ja työskentelemään kuten avaruusasemilla. Tähän ajatukseen ilmeisesti liittyen Rasberry Pi on avannut kilpailun, jossa on ta rko i tuksena suunn i te l l a j ok in mahdo l l i s imman mielenkiintoinen koe, peli tai sovellus, jonka Brittiläinen astronautti Tim Peake voi toteuttaa kansainvälisellä ESA-avaruusasemalla. Parhaat ideat siis toteutetaan ja keksijä myös palkitaan.

Myös Lego on panostanut viime vuosina valtavasti kehittääkseen matematiikkaan, luonnontieteisiin ja ohjelmointiin sopivia laitteita ja ohjelmia. Vain pieni osa niistä on suunniteltu pienille lapsille ja ainakin pikaisen tutustumisen perusteella monet niistä tuntuivat sopivan hyvin myös lukio-opetukseen.

19

Osio 8

Oppijan ydintaitojen jäljilläJulkaistu: 26.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Tämä kirjoitus liittyy Applen järjestämään kouluvierailuun Flitch Green Academyyn. Antin raportista saat käsityksen koulun toiminnasta sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä. Tässä artikkelissa pyrin välttämään Antin jo kertomien seikkojen toistamista. Sen sijaan  keskityn laajentamaan aihetta koulun pedagogiikkaan ja sen ydinkohtiin, kuinka ne itse koin ja ymmärsin.

Kotimaassa uudet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet sisältävät seitsemän laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta L1-L7, jotka eivät suoranaisesti liity yksittäisen oppiaineen oppimäärään, mutta joita  oppijoissa haluamme erityisesti  kehittää.

Turku  on yhtenä seitsemästä kaupungista mukana Pohjantähti-yhteistyössä, jossa keskeisessä roolissa on kansainvälisen New Pedagogies for Deep Learning -ohjelman (NPDL) toteuttaminen Suomessa. Kärkinä ovat seitsemän kaupungin noin 120 koulua. Tässä ohjelmassa pyritään kehittämään oppijoissa kuutta ydintaitoa (engl. deep learning competences):

20

▪ Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

▪ Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

▪ Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

▪ Monilukutaito (L4)

▪ Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

▪ Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

▪ Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

▪ Character

▪ Citizenship

▪ Collaboration

▪ Communication

▪ Creativity

▪ Critical Thinking

Koska toimin Turun yhdyshenkilönä NPDL-ohjelmassa, ydintaitoihin perustuva pedagoginen ajattelu on viime kuukausina tullut varsin työstetyksi ja tutuksi.

Siksipä osallistuessani tälle    vierailulle  koulun esittelemä, ydintaitojen kehittämiseen keskittyvä pedagogiikan malli tuntui kotoisalta ja sen tahtiin oli helppo nyökytellä.  Vaikka ydintaitojen luettelo tai terminologia ei luonnollisesti ollut 1:1 OPS 2016:n tai NPDL:n kanssa, yhtymäkohdat olivat kuitenkin selviä, tavoitteet samansuuntaisia ja erityisesti koulun käytännöllinen toteutustapa mainio.

Ydintaidot (5 kpl) esitellään koulussa   lapsille lintuhahmojen kautta:

▪ Challenge conqueror

▪ Confident character

▪ Cool collaborator

▪ Creative navigator

▪ Critical thinker

Myös ilmiöpohjaisuus oppiainekeskeisyyden sijaan oli selvästi esil lä. Kalvolla esimerkki yhdestä i lmiöpohjaisesta kokonaisuudesta ja sen näkymisestä eri oppiaineissa.

21

Oppitunneilla,   varsinkin ns. challenge-tuokioiden aikana, oppimistehtävät olivat sekä ilmiöpohjaisia että aina tiettyyn ydintaitoon erityisesti liitettyjä. Tehtävä annettiin laminoidulla kortilla. Tehtävänannon lisäksi kortilla näkyi lintuhahmo, joka ilmaisi, mitä ydintaitoa erityisesti pyrittiin kehittämään.

Lisää luettavaa aiheesta:

▪ Matleena Laakson vierailuraportti

▪ Applen esittely koulusta

C o o l c o l l a b o r a t o r s ! R a k e t t i a n i m a a t i o s y n t y y yhteistyöllä.

Mielestäni tämä oli oiva tapa palastella tavoitteistoa ja abstraktia asiaa, joka erityisesti nuorelle oppijalle saattaa olla vaikea hahmottaa. Kun ydintaidot ovat jatkuvasti esillä oppimistehtävien yhteydessä, ne tulevat näkyviksi ja selviksi oppijoille. Tämä ilmeni myös keskusteluissa noin 9-vuotiaiden oppilaiden kanssa. He olivat tietoisia, miten oppimistehtävä liittyi viiteen lintuhahmoon.

Oli myös antoisaa nähdä, kuinka oppilaat hyödynsivät iPadejä, Macbookeja sekä perinteisempää oppimisvälineistöä tavoitteiden ”lihallistamisessa”. Tästä lisää Antin tekstissä.

22

Osio 9

”Play is a powerful teacher”? – arviossa Sphero-robotit

Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen

BETT-messuilla esiteltiin ennätysmäärä ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyviä laitteita. Erityisen runsaasti tarjottiin esi- ja alkuopetukseen sopivia sekä leikinomaista oppimista tukevia ratkaisuja. Sphero oli niistä kiinnostavimpia.

Sphero on pallonmuotoinen robotti, jota ohjataan älypuhelimen tai tabletin avulla. Ohjelmointiin tarvitaan itse robotin lisäksi MacroLab- ja OrbBasic-sovellukset (ks. kuvat alapuolella), joihin ladataan erikseen nk. SPRK Core Lesson -paketteja . SPRK-oppituntien avulla lapset voivat harjoitella ohjelmointia, robotiikan perusteita ja matematiikka valmistajan mukaan in a fun way. Lisäksi tarjolla on vaativampia STEM Challenges -paketteja, joita voidaan käyttää mm. erilaisissa oppimisprojekteissa.

Intuitiiviseksi kuvatun käyttöliittymän avulla robottia ohjataan reaaliaikaisesti älypuhelimen tai tabletin kosketusnäytöltä. Myös itse Sphero-palloa voidaan käyttää ohjaimena, jolloin älypuhelimen näytöllä näkyvä objekti liikkuu pallon liikkeiden tahdissa. Oheinen amerikkalaisvalmistajan oma mainosvideo antaa mielenkiintoisen kuvan Spheron mahdollisuuksista, joita artikkelissa olisi muutoin varsin hankala kuvailla. Video on toki syytä katsoa hypesuodattimen läpi.

https://www.youtube.com/watch?v=EaNmAjxxIDU#t=74

SPRK Education Program - programming, robotics, and math for kids

23

Ominaisuuksia:

▪ induktiivinen lataus (ajoaika 1 h)

▪ toimii Android-, iOS- ja Windows 8/Windows Phone -laitteilla

▪ yli 30 sovellusta, moninpelimahdollisuus

▪ nopeus 4.5 MPH / 2M/S

▪ tukee iPhone, iPad, iPod touch, Android ja Windows 8/Phone -käyttöjärjestelmiä

▪ bluetooth (manuaalinen kytkentä/yhdistäminen)

▪ veden- ja ”lemmikinkestävä”, voi käyttää myös ulkona

Kaiken kaikkiaan Sphero vaikutti mielenkiintoiselta ja ennen kaikkea monipuol isel ta tuotteel ta, vaikka kaikkia mainospuheita ei uskoisikaan. Monet vastaavantyyppiset ohjelmointi- ja robotiikkasovellukset ovat usein liian yksipuolisia ja niiden luova soveltaminen on vaikeaa. Spheron vahvuus näyt tä is i ku i tenk in o levan n imenomaan skaalautuvuus.

Suhtaudun melko kriittisesti tämäntyyppisiin laitteisiin, sillä kysymykseen ”Mitä hyötyä tästä oikeasti on?” ei useimmiten saa vastausta ja tuote on lopulta vain ihan kiva lelu. Sphero vaikuttaa kuitenkin tässä suhteessa poikkeukselliselta, jos valmistajan lupaukset ja omat ennakkoarvioni pitävät paikkansa:

Peruspakettia on myynnissä muutamissa kotimaisissa verkkokaupoissa noin 140-150 € hintaan. Valmistaja tarjoaa kuitenkin myös edu-hinnoittelua, mikä kannattaa huomioida hankintoja tehdessä. Suomessa robotteja on kokeiltu menestyksekkäästi ainakin Lappeenrannan Taped-hankeessa – katso käytännön ohjelmointiesimerkkejä sisältävä video tästä.

L i s ä t i e t o j a : w w w . g o s p h e r o . c o m

24

▪ sopinee hyvin koko perusasteelle, erityisesti alakouluun

▪ mahdollistaa yksittäisten taitojen harjoittelun, oppiainekohtaisen soveltamisen ja ilmiöpohjaiset kokonaisuudet

▪ pelillisyys ja vauhdikas, konkreettinen tekeminen motivoivat

▪ Core Lessons -paketit perustaitojen opetteluun: geometria, ohjelmoinnin alkeet ym.

▪ STEM Challenges -paketit: ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot, oppimisprojektit

▪ pelit ja sovellukset: heti ei tule mieleen muita vastaavia tuotteita, joille kehitettäisiin erikseen suhteellisen järkeviltä vaikuttavia pelejä ja sovelluksia

▪ lisätty todellisuus – Sphero muuttuu tabletin ruudulla liikkuvaksi hahmoksi

▪ sopii myös kevyempään viihdekäyttöön ja erilaisiin kilpailuihin jne.

Osio 10

Kerta kiellon päälle: Ohjelmoinnista ja

robotiikasta BETTissäJulkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Kerttulin lukion Mika ja TOP-keskuksen Mikko jo ansiokkaasti ker to ivat oh je lmoint i in ja robot i ikkaan l i i t tyv is tä mielenkiintoisista tuotteista BETT 2015 -tapahtumassa. Heitetään silti vielä kolmaskin lusikka samaa soppaa hämmentämään.

Ohjelmointituotteista nostan esille vielä Robot Mesh -yrityksen tuoteperheen, joka sisältää kolme ohjelmistoa (tai oikeastaan kaksi). Tuotekokonaisuudessa miellytti looginen eteneminen astetta haastavampaan ohjelmointiin.

Blockly ja Python on paketoitu yhdeksi tuotteeksi – samassa ohjelmassa on siis kaksi eri käyttöliittymää. Etenemistä tasolta toiselle auttaa se, että Blockly-näkymässä pystyy seuraamaan, kuinka Python-koodi rakentuu viereen, kun käyttäjä kokoaa koodia palikoista.

Flowol 4 ylemmässä ruudussa ja Blockly/Python läppärissä.

Ohjelmat voi myös laittaa komentamaan laitteita. Mukava lisä oli se, että kuvan esimerkissä koodin toimintaa pystyi testaamaan simuloidulla maailmanpyörällä, vaikka fyysistä sellaista ei riittäisi joka oppilaalle koodausvaiheessa. BETT-osastolla toki sellainenkin oli. Koulussa siis voisi ensin hioa koodin kuntoon simuloinnin avulla ja sen jälkeen kytkeä yhteiskäytössä olevaan oikeaan laitteeseen.

25

▪ Flowol 4 – ohjelmointi tapahtuu yksinkertaisten vuokaavioiden avulla

▪ Blockly – ohjelma koostetaan tekstipalikoista, suositun Scratch-ohjelman tapaan

▪ Python – ohjelmointi tapahtuu koodia kirjoittamalla, kyseessä on Python-kielen yksinkertaistettu versio

Mika viittasi kirjoituksessaan Romo-robottiin, joka hyödyntää iPodia tai iPhonea ja sen sovellusta. Alla kuva Romosta sekä kahdesta muusta p ikkurobot i s ta , jo i ta oh ja taan Android-puhelimella. Huomaa Albertin kuvassa olevat kortit, joilla voi harjoitella koodin kasaamista.

Romo

Albert

Atti

Ja lopuksi vielä video  Romosta, jonka tässä  komensin seuraamaan viivaa. Romon saa myös jahtaamaan esim. tietyn väristä palloa. Myös kasvontunnistusominaisuuksia kerrottiin  olevan, mutta sen toimivuus jäi demoamatta. Romon toiminta perustuu paljolti valmiiseen appsiin, joten ohjelmoinnin opetuksessa sen anti on tämän tutustumisen perusteella köykäisempi kuin em. muissa tuottteissa.

https://www.youtube.com/watch?v=B-7wNXOJjAQ

26

Epilogi: Datalehtien historian havinaa

Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Paluupäivän aikataulu ei enää sallinut kiiruhtamista läpi Lontoon itäiseen ExCeliin ennen paluulentoa lännen Heathrow’lta. Siksipä TOP-keskuksen o s a r y h m ä s u u n t a s i a a m u l l a opiskelemaan IT-historiaa  Science Museumiin.  Kyseinen museohan  on aina mahtava kokemus, mutta tällä kertaa meitä veti sinne hiljattain avattu uusi tietoyhteiskunnan historiaan keskittyvä  Information Age -näyttely, jonka aihepiiri oli meille tietysti mitä antoisin.

Museossa on entuudestaan laajahko näyttely varhaisia, mekaanisia laskukoneita, mm. Babbagen differenssikone 2. Uusi näyttely alkaa tietoliikenneosiolla,   lennättimestä ja Atlantin alittavista ensimmäisistä merikaapeleista alkaen. Esillä on   matkapuhelintekniikkaa (ml. Nokia), sekä TV- ja radioteknologiaa, mutta meille kiinnostavin osa oli

tietotekniikka, joka muodostikin kokoelman sydämen. Alla muutamia kuvia historiaa tehneistä laitteista.

Pilot ACE (1950) ohjauskonsoli.

Pilot ACE (1950). Laitteen määritykset laati itse Alan Turing 1945.

Neuvostovalmisteinen BESM-6 (1960).

27

Ensimmäinen hiiri (replika). Douglas Engelbart esitteli hiiren ”kaikkien aikojen demossaan” 1968.

PDP-10 (n. 1970). Kahden tällaisen välillä lähetettiin maailman ens immäinen sähköpost i In ternet iä edel täneessä Arpanet-verkossa.

Videoneuvottelulaite vuodelta 1977.

Rinta rinnan. Ensimmäisen Macintoshin esituotantomalli sekä Windows 1.0.

Osa Googlen ensimmäistä hakupalvelinta.

Tällä NeXT-työasemalla Sir Tim Berners-Lee kehitti WWW:n CERNissä.

28

Hiiren kuvatekstissä mainittu Douglas Engelbartin ”kaikkien aikojen demo” (Mother of all demos) vuodelta 1968 löytyy YouTubesta ja on katsomisen arvoinen. Yhdeltä istumalta Engelbart ryhmineen esittelee mm. tietokonehiiren, tekstinkäsittelyohjelman, hypertekstin (linkit), ohjelmaikkunat ja etäneuvottelun sekä paljon muutakin. Huikean visionäärinen setti ollakseen vuodelta 1968, sillä kaikki edellämainitut ovat muodostuneet keskeisiksi elementeiksi tietotekniikan hyödyntämisessä.

https://www.youtube.com/watch?v=yJDv-zdhzMY

The Mother of All Demos, presented by Douglas Engelbart (1968)

Information Age -näyttely on pysyvä. Science Museumissa on vielä helmikuun 2015 loppuun saakka myös pienimuotoinen elektronisen musiikin näyttely.

29