Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma · Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma Luonnos, ePerusteet 27.4.2016

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma Luonnos, ePerusteet 27.4.2016 HUOM! Grafiikka yhtenäistetään ja teksti oikoluetaan myöhemmin Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma on julkaistu ePerusteet –palvelussa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/39651/perusopetus/tiedot

Eteläpohjalainen perusopetuksen

opetussuunnitelma

Alavuden kaupunki

Kunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri

Unelmieni koulu. Yli-Rahnasto Ringa Alahärmä 2014.


Sisällys 1. Eteläpohjalaisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta ........................................ 5

1.1 Eteläpohjalainen tuntijako ........................................................................................ 7

1.2 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat ..................................... 9

1.3 Eteläpohjalaiset painotukset ................................................................................... 10

1.4 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen ........................................ 11

2. Eteläpohjalainen perusopetus yleissivistyksen perustana........................................ 12

2.1 Eteläpohjalaisen perusopetuksen arvoperusta ....................................................... 12

2.2 Eteläpohjalaisen perusopetuksen oppimiskäsitys .................................................. 13

2.3 Eteläpohjalainen kieliohjelma ................................................................................. 13

2.4 Eteläpohjalaisen perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö............................................................................................................................. 13

2.5 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma .................................................................. 14

2.6 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa .................. 14

3. Eteläpohjalaisen perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet ............................................ 15

3.1 Laaja-alainen osaaminen eteläpohjalaisessa opetussuunnitelmassa .................... 16

3.2 Yrittäjämäinen toimintatapa ................................................................................. 17

3.2.1 Yrittäjämäinen toimintatapa vuosiluokilla 1-9 .................................................. 21

3.2.2 Yrittäjämäinen toimintatapa, 7. vuosiluokan oppiaine ..................................... 29

4. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Etelä-Pohjanmaalla ........................... 34

4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat ................................................................................ 36

4.2 Työtavat .................................................................................................................. 37

4.3 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Etelä-Pohjanmaalla............................................................................................................................. 37

4.3.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet .............................................................. 39

5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla..... 40

5.1 Oppilaiden osallisuus ............................................................................................. 41

5.2 Kodin ja koulun yhteistyö ........................................................................................ 41

5.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa .............................. 41

5.4 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ......................................... 41

5.5 Opetuksen järjestämistapoja................................................................................ 43

5.5.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus .................................................................... 43

5.5.2 Yhdysluokkaopetus ..................................................................................... 43

5.5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ................................................................. 44

5.5.4 Joustava perusopetus .................................................................................. 44

5.5.5 Opetus erityisissä tilanteissa ....................................................................... 45

5.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Etelä-Pohjanmaalla.. 47

6. Arviointikulttuurin eteläpohjalaiset painotukset ......................................................... 48

6.1. Maakunnallinen arviointikulttuuri ........................................................................... 48

6.2. Arvioinnin periaatteet ............................................................................................ 48

6.3. Oppilaan itsearviointi ja vertaisarviointi ................................................................. 49

6.4. Väli- ja lukuvuosiarviointi ....................................................................................... 50

6.5. Arviointimuodot eräissä opetuksen järjestämistavoissa ........................................ 61

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset .................................................................................................................. 63

7.1 Yleinen tuki .......................................................................................................... 70

7.2 Tehostettu tuki ..................................................................................................... 70

7.3 Erityinen tuki ........................................................................................................ 70

7.4 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot .............................................................. 70

7.5 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut ........................................................................... 70

8. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat ............................. 71

9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ............................................................. 74

10. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen ....................................................................... 76

11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus ............................................................................................................. 78

12. Valinnaisuus ............................................................................................................... 79

5


1.Eteläpohjalaisen opetussuunnitelman

merkitys ja laadinta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma

Etelä-Pohjanmaalla on yhteinen maakunnallinen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma.

Esiopetuksen opetussuunnitelma on oma kokonaisuutensa. Maakunnallinen opetussuunnitelma on

laadittu 17 kunnan yhteistyönä (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kauhajoki,

Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri). Yhteistyötä

on koordinoinut Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Eteläpohjalainen opetussuunnitelma

koskettaa yli 20 000 oppilasta (Lähde: Tilastokeskus 2014. Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2014,

http://www.tilastokeskus.fi/til/pop/) ja yli 2200 kuntien opetusalan henkilöä.

Eteläpohjalainen opetussuunnitelmatyö on tehty osana Osaajia

Etelä-Pohjanmaalle (Osaava) - hanketta. Osaava-hankkeen

ohjausryhmä on toiminut opetussuunnitelmatyön ohjausryhmänä.

Johtoryhmä on koordinoinut opetussuunnitelmaprosessin

kokonaisuutta. Koontiryhmä on koonnut maakunnallisesti työstetyt

aine- ja aihekokonaisuudet. Aine- ja aiheryhmät ovat laatineet

maakunnalliset oppiainekohtaiset tarkennukset.

Ohjausryhmä ja johtoryhmä ovat koostuneet pääosin kuntien

sivistysjohdosta ja rehtoreista. Koontiryhmä on koostunut alueiden

opetussuunnitelmatiimien puheenjohtajista ja asiantuntijoista.

Maakunnallisissa aine- ja aiheryhmissä työskenteli n. 200

opettajaa. Tämän lisäksi kuntien/ alueiden

opetussuunnitelmaryhmät ja koulujen omat ryhmät työstivät

opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuivat myös huoltajat, oppilaat ja muut

sidosryhmät; kaikilla eteläpohjalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa yhteisesti luotuun arvopohjaan.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/424807

http://www.tilastokeskus.fi/til/pop/

6

Etelä-Pohjanmaalla maakunnallinen opetussuunnitelmatyö tukee perusopetuksen yhtenäisyyttä ja

tasa-arvoisen perusopetuksen toteutumista. Eteläpohjalainen opetussuunnitelma on tehty laajana

yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan opetuksen kesken.

Perusopetuksen opetussuunnitelma muodostuu seuraavista osista:

• Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet

• Eteläpohjalainen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

• Koulukohtaiset opetussuunnitelmat mahdollisin opetuksen järjestäjän tason linjauksin

• Alavudella on yksi kuntakohtainen opetussuunnitelma

• Koulujen vuosisuunnitelmat

Valtakunnallinen opetussuunnitelma ohjaa kouluja laatimaan koulukohtaisen opetussuunnitelman

mahdollisin kuntakohtaisin lisäyksin ja pohtimaan koulun toimintakulttuuria. Koulukohtaisia

opetussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa.

Opetussuunnitelmatyössä on kiinnitetty huomiota nivelvaiheisiin ja kasvatuksen jatkumon

varmistamiseen. Oppilaiden tukeminen, toimintatavat, yhteistyö, työnjako ja vastuut eri nivelvaiheissa

on kuvattu luvuissa 7 ja 8. Lisäksi kunnilla on omat linjauksensa ja suunnitelmansa nivelvaiheiden

yhteistyöhön.

Tässä luvussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden paikallisesti päätettävissä asioissa

viitataan sisältöihin, jotka löytyvät opetussuunnitelman muista luvuista. Maakunnallisesti on päätetty,

että nämä asiasisällöt kirjataan ko. lukuihin. Kirjaamisesta on ohjeistus jokaisen luvun lopussa.

Lukuun 5:

Opetuksen järjestämistapoihin liittyvät linjaukset päätetään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa (ks.

eteläpohjalainen OPS luku 5)

• Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (esim.

oppilaskunnat, vanhempainyhdistys jne)

• Opetuksen järjestäminen yhdysluokkaopetuksena

• Opetuksen järjestäminen vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti

etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna.

Lukuun 7:

Oppilaiden tukeminen, toimintatavat, yhteistyö, työnjako ja vastuut eri nivelvaiheissa on kuvattu

eteläpohjalaisen opetussuunnitelman luvussa 7.

• Kunta laatii ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,

toimintatavat, työn ja vastuun jako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja

koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt

(kts. myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).

Lukuun 8:

Etelä-Pohjanmaalla oppilashuollon ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät osuudet on laadittu

yhteistyössä kunkin kunnan oppilashuollon kasvun ja oppimisen tuki -ryhmän kanssa (ks.

eteläpohjalainen OPS luku 8). Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

oppilashuollon käytänteet ja eri toimijoiden vastuualueet.

• Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatiminen yhteistyössä

kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Lukuun 12:

• Oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu.

7


Maakunnallinen opetussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty suomenkielellä annettavaa opetusta

varten. Luvut 10 Kaksikielinen opetus ja 9.4 Muut monikieliset oppilaat on käännetty

kokonaisuudessaan englanniksi. Lisäksi opetussuunnitelmasta on luotu tiivistelmä englanniksi.

Maakunnallinen opetussuunnitelma julkaistaan Opetushallituksen ePerusteet –palvelussa.

1.1 Eteläpohjalainen tuntijako

Eteläpohjalainen perusopetuksen tuntijako

(hyväksytty ohjausryhmässä 18.12.2014)

Maakunnallinen tuntijako takaa oppilaille tasavertaiset lähtökohdat ja helpottaa oppilaiden siirtymistä

kuntien välillä asuinpaikkaa muutettaessa. Valmistelu on tehty valtioneuvoston asetuksen 422/2012

(28.6.2012) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja perusopetuksen

tuntijaon mukaisesti. Kunnat voivat halutessaan resurssoida lisää tunteja.

Maakunnalliseen tuntijakoon on lisätty neljä (4) tuntia valtioneuvoston tuntijakoasetukseen

verrattuna:

• Alkuopetuksen painotustunnit: Alkuopetukseen on lisätty tunti ensimmäiselle vuosiluokalle

(kunta- tai koulukohtaisesti päätettävissä, mihin oppiaineeseen painotustunti sijoitetaan) ja

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/liitteet/asetusehdotus_1_2.pdf



8

tunti toiselle vuosiluokalle (toisen vuosiluokan tunti suositellaan sijoitettavaksi englannin

kieleen).

• Yläkoulun kahdeksannelle vuosiluokalle on lisätty tunti B1-kieleen.

• Yrittäjämäinen toimintatapa: Sijoitettu yksi tunti seitsemännelle vuosiluokalle.

Muita huomioita:

• Alakoulussa taide- ja taitoaineiden valinnaisista (T&T-val) tunneista yksi tunti on sidottu

käsityöhön vuosiluokilla 3, 5 ja 6 (eteläpohjalainen linjaus).

• Vuosiluokilla 4, 5, ja 6 (3h) sekä vuosiluokilla 8 ja 9 (5h) taide- ja taitoaineiden valinnaiset

tunnit voi sijoittaa:

o Koulukohtaisella päätöksellä taide- ja taitoaineisiin.

o Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi

taide- ja taitoaineiden opinnoiksi.

• Valinnaisia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen.

• Valinnaiset aineet (VAL) ovat oppilaan omaa valintaa.

9


• Yrittäjämäinen toimintatapa läpäisee koko peruskoulun. Alakoulussa yhden tarjonnassa

olevan valinnaisen aineen (VAL) tulee tukea yrittäjämäistä toimintatapaa.

Valinnaisuus on linjattu luvussa 12. Etelä-Pohjanmaalla A1-kieli on englanti ja B1-kieli on ruotsi.

Kuntakohtaisesti opetuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjonnan.

1.2 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Maakunnallisella tasolla yhteistyökumppanit ovat luonteeltaan yhteisiä, maakunnallisia toimijoita (esim.

Etelä-Pohjanmaan liitto, Lapuan hiippakunta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä- Pohjanmaan

maakuntakirjasto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, Etelä-Pohjanmaan

yrittäjät). Lisäksi koulujen, kuntien ja alueiden tasolla on luontevia paikallisia yhteistyökumppaneita,

jotka kirjataan koulun opetussuunnitelmaan.

Etelä-Pohjanmaan liiton laatimat strategiat tukevat eteläpohjalaisen opetussuunnitelman sisältöjä.

Näihin suunnitelmiin viitataan myös muissa opetussuunnitelman luvuissa.

Maakunnalliset strategiat:

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia

Kunnilla on myös omia, perusopetusta tukevia muita strategioita ja suunnitelmia, jotka on huomioitu

koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Alavuden kaupungin strategiat:

Alavuden hallintosääntö

Uusi Alavus 2020 kehittämisohjelma

Henkilöstöohjelma 2014-2020

Tasa-arvosuunnitelma

Mielestään selvä – Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin päihde- ja mielenterveyssuunnitelma

Liikenneturvallisuussuunnitelma

Kaupungin TVT-strategia

Terveydenhoitosuunnitelma

Lastensuojelun suunnitelma

Varhaiskasvatuksen suunnitelma (VASU)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

Alavuden kaupungin kuljetussääntö

Koulukohtaiset suunnitelmat

pelastussuunnitelma

kriisisuunnitelma

oppilashuoltosuunnitelma

kiusaamisen vastainen suunnitelma

kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen suunnitelma

http://www.epliitto.fi/

http://www.lapuanhiippakunta.fi/

https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/Etela-Pohjanmaanmaakuntamuseo.html

https://kirjasto.seinajoki.fi/



http://www.mll.fi/

http://www.plu.fi/

https://www.yrittajat.fi/etelapohjanmaanyrittajat

https://www.yrittajat.fi/etelapohjanmaanyrittajat

http://www.epliitto.fi/images/A_44_Etela-Pohjanmaan_tulevaisuuden_evaat_Maakuntasuunnitelma_2040_Maakuntaohjelma_2014-2017.pdf

http://www.epliitto.fi/images/B_63_Etela-Pohjanmaan_kansainvalistymisen_toimintaohjelma_Paivitys_2014.pdf

http://www.epliitto.fi/images/A_50_Etela-Pohjanmaa_Jotakin_parempaa_Kulttuuristrategia_2015-2020.pdf

10

1.3 Eteläpohjalaiset painotukset


Maakunnallisessa opetussuunnitelmassa painotettavat teemat ovat yrittäjämäinen toimintatapa ja

osallisuus. Nämä painotukset näkyvät opetussuunnitelman sisällöissä, monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa ja koulujen toimintakulttuurissa.

Yrittäjämäinen toimintatapa

Yrittäjämäinen toimintatapa on ennen kaikkea asenne ja tapa toimia. Se on kansalaistaito, jota

tarvitaan elämässä, opiskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö toisen

palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä.

Yrittäjämäinen toimintatapa on mukana kaikessa koulun toiminnassa ja siten se luo pohjan koko

koulun toimintakulttuurille. Luovat toimintatavat yhdessä erilaisten verkostojen kanssa rohkaisevat

katsomaan myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Yrittäjämäisen toimintatavan rakentuminen

Oppilas kerää perusopetuksen aikana portfolion, johon hän kerää itselleen tärkeitä asioita,

onnistumisen kokemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Portfolion avulla oppilas rakentaa

identiteettiään, paikkaansa maailmassa, luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman

oppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dokumentointi luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Portfoliota voidaan käyttää oppimisen ja arvioinnin tukena kaikissa oppiaineissa. Pääsääntöisesti

portfolio tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee oppilaan mukana koko yhtenäisen

perusopetuksen ajan.

Oppiaine toimii oppimaan oppimisen apuvälineenä. Tavoitteena on omien vahvuuksien löytäminen ja

yhdessä toimiminen uusilla tavoilla oppilaiden osallistamista korostaen.

Osallisuus

Etelä-Pohjanmaalla osallisuus on oppivan yhteisön yhdessä rakentamista. Se on aktiivista

kansalaisuutta, osallisuuden edistämistä ja demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaat osallistuvat

koulussa oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot

kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat

täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä.

Maakunnallisessa opetussuunnitelmatyössä on kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyöhön eri

hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

11


1.4 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen


Opetussuunnitelma nähdään jatkuvana ja kehittyvänä prosessina. Opetussuunnitelma on elävä,

yhteiskunnan muuttumiseen joustavasti reagoiva asiakirja, jota päivitetään tarpeen mukaan.

Opetussuunnitelman arviointi on osa tätä prosessia. Maakunnallisen opetussuunnitelman toteutumista

arvioidaan ja päivitetään valtakunnallisten linjausten mukaan. Maakunnallisen

opetussuunnitelmaorganisaation tehtävänä on koordinoida ja kehittää edelleen eteläpohjalaista

yhteistyötä ja ohjata kuntien/koulujen opetussuunnitelmatyötä. Ohjausryhmä vastaa edelleen

prosessin etenemisestä ja yhteisistä linjauksista sekä verkostoista. Johtoryhmä kutsutaan tarvittaessa

koolle käynnistämään ja ohjeistamaan tarvittavia toimenpiteitä. Koontiryhmä päivittää

opetussuunnitelman sisältöjä tarvittaessa yhteistyössä aine- ja aiheryhmien kanssa. Tässä

prosessissa pidetään oppilaat, huoltajat ja muut yhteistyötahot mukana mahdollisuuksien mukaan.

12

2. Eteläpohjalainen perusopetus

yleissivistyksen perustana

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 2. Perusopetus yleissivistyksen perustana


”Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, missä jo 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja

sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1860 Ilmajoelle, ja se oli kuudes

Suomen kansakouluista. Ensimmäiset kansanopistot perustettiin 1800–1900-lukujen vaihteessa

Ilmajoelle ja Lapualle, ja yhteiskoulut vuonna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjoelle. Kansanopistot olivat

Etelä-Pohjanmaalla merkittävä oppilaitosmuoto talonpoikaisnuorisolle. Niillä oli tärkeä yleissivistävä,

kasvatuksellinen ja nuorten kokonaispersoonallisuutta kehittävä merkitys. Eteläpohjalaiseen

luonteenlaatuun on perinteisesti yhdistetty suorapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, oikeamielisyys ja

rohkeus. Ittellisyydellä tarkoitetaan vahvaa itsetuntoa, omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä, joita täällä on

aina arvostettu. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työikäisistä onkin suurempi kuin muualla

Suomessa.” (Lähde: Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa. Kulttuuristrategia 2015-2020, s. 5-6).

Perusopetuksen tehtävä Etelä-Pohjanmaalla on rakentaa yhdessä elinvoimaista maakuntaa, jossa

oppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläpohjalainen kulttuuriperintö nähdään voimavarana

muutoksessa kohti kulttuurisesti moninaista yhteiskuntaa. Lapsista ja nuorista kasvatetaan yritteliäitä,

osallistuvia, omasta ja muiden hyvinvoinnista huolehtivia ja ympäristöstä välittäviä aikuisia.

2.1 Eteläpohjalaisen perusopetuksen arvoperusta


Eteläpohjalaisen opetussuunnitelman arvokeskustelu on toteutettu alkuvuodesta 2014.

Eteläpohjalaisissa kunnissa järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia, arvoiltoja. Lisäksi kuntalaisilla

oli mahdollisuus vastata sähköiseen arvokyselyyn helmikuussa 2014. Maakunnan perusopetuksen

oppilaat saivat osallistua arvotyöhön Unelmieni koulutyöllä (runot, mielipidekirjoitukset ja

kuvataidetyöt). Oppilaiden töitä on käytetty maakunnallisen opetussuunnitelman elävöittämisessä.

Arvotyöskentelyn tuloksena ovat syntyneet eteläpohjalaiset arvoteemat. Esille nousseet arvot olivat

Etelä-Pohjanmaalla melko yhtenäiset kunnasta riippumatta. Lähes samat teemat nousevat esiin myös

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman arvoissa: yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys,

yhteistyö, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys (Lähde: Etelä- Pohjanmaan tulevaisuuden eväät – Maakuntasuunnitelma

2040 & maakuntaohjelma 2014-2017, s. 22).

Eteläpohjalaiset arvoteemat

Opimme

Oppilas on aktiivinen tietojen ja taitojen oppija. Opettajan tehtävä

on auttaa ja kannustaa oppilasta löytämään erilaisia tapoja

ja menetelmiä oppia yhdessä muiden kanssa. Elinikäinen

oppiminen on jatkuvaa uusien polkujen löytämistä: taitojen

oppimista, tiedon hakua ja käsittelyä sekä kriittistä arviointia alati muuttuvassa ympäristössä.


13


Tunnemme

Koulun on tärkeää tukea oppilaan elämänhallintataitojen kehittymistä yhdessä kotien kanssa. Omien

vahvuuksien löytäminen ja tunteminen kehittävät oppilaan tervettä itsetuntoa ja luottamusta elämässä

selviämiseen. Oppilasta opetetaan tunnistamaan oman toiminnan vaikutukset myös toisiin ihmisiin.

Toimimme

Yhteisöllisessä koulussa vuorovaikutus ihmisten välillä on ystävällistä ja tasa-arvoista. Erilaiset ihmiset

toimivat yhdessä toisiaan arvostaen. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavoitteellisesti ja

sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen.

Iloitsemme

Koulun toimintakulttuuri luo turvallisen oppimisympäristön. Kouluyhteisössä on tilaa uteliaisuudelle ja

erilaiselle oppimiselle. Koulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvoivassa

koulussa on ilo oppia!

Alavudella korostetaan yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta kaikessa koulun toiminnassa. Jokaista kohdellaan arvostaen ja tasavertaisesti. Korostamme hyvän käyttäytymisen merkitystä elämässä. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja iloitsemaan omasta ja toisten oppimisesta, ahkeruudesta ja saavutuksista. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain kyselyjen ja keskusteluiden avulla.

2.2 Eteläpohjalaisen perusopetuksen oppimiskäsitys


Maakunnalliset aineryhmät ovat käsitelleet oppimiskäsitystä ja arvoperustaa kunkin oppiaineen

kohdalla. Koulujen oma arvotyöskentely ja toimintakulttuuri on kuvattu koulun opetussuunnitelmaan.

Koulun arvot ja oppimiskäsitys näkyvät koulun toimintakulttuurissa ja arjessa.

Opetussuunnitelman kehittäminen nähdään jatkuvana prosessina. Opetussuunnitelma on elävä,

yhteiskunnan muuttumiseen reagoiva asiakirja, jota päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman

arviointi on osa tätä prosessia. Eteläpohjalaisen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja

päivitetään valtakunnallisten ohjeiden mukaan.

2.3 Eteläpohjalainen kieliohjelma


Etelä-Pohjanmaalla A1-kieli on englanti ja B1-kieli on ruotsi. Kuntakohtaisesti opetuksen järjestäjä

määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjonnan. Valinnaisuus on linjattu luvussa 12.

2.4 Eteläpohjalaisen perusopetuksen yhtenäisyys ja

siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö


Etelä-Pohjanmaalla maakunnallinen opetussuunnitelmatyö tukee perusopetuksen yhtenäisyyttä ja

tasa-arvoisen perusopetuksen toteutumista. Eteläpohjalainen opetussuunnitelma on tehty laajana

yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan opetuksen kesken. Toimintakulttuurilla on keskeinen

merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulutyön

laatuun.

14

2.5 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma


Kunta laatii ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,

toimintatavat, työn ja vastuun jako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun

yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös

vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).

2.6 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

viranomaisten kanssa


Yhteistyö ja käytänteet sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa on kirjattu koulujen

opetussuunnitelmiin.

15


Eteläpohjalaisen perusopetuksen tehtävä ja

tavoitteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 3. Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet


Perusopetuksen tehtävä Etelä-Pohjanmaalla on rakentaa yhdessä elinvoimaista maakuntaa, jossa

oppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläpohjalainen kulttuuriperintö on voimavara muutoksessa kohti

kulttuurisesti moninaista ja alati muuttuvaa yhteiskuntaa. Lapsista ja nuorista kasvatetaan ja opetetaan

yritteliäitä, osallistuvia, omasta ja muiden hyvinvoinnista huolehtivia ja ympäristöstä välittäviä

kansalaisia. ”Perustana on kaikille lähipalveluna tarjottava laadukas perusopetus, joka takaa

perusosaamisen ja yleissivistyksen huomioiden erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa. Osaamisen

kehittäminen oman osaamisen rajoissa kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Ratkaisevaa tässä on

opettajien osaaminen, mutta myös ympäristön tuki ja arvostus.” (Lähde: Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät

– maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014-2017, s. 43).

Maakuntasuunnitelmasta 2040 nousee esiin eteläpohjalaisen opetussuunnitelman käytänteitä tukevia

teemoja:

• verkostoituminen • yhteisöllisyys • osallisuus • valmiudet kansainväliseen toimintaan • modernit oppimismenetelmät ja –ympäristöt • kestävä kehitys • hyvinvointi • digitaalisuus • yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentaminen ja osaamisen jatkumon takaaminen.

(Lähde: Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014-2017).

Unelmien koulu. Palomäki Dita, Peuran koulu, Kurikka. "Työni kuvastaa tulevaisuuden koulua. Ja juuri

tällaista koulua haluaisin käydä".

Eteläpohjalaisen opetussuunnitelman paikalliset painotukset ovat yrittäjämäinen toimintatapa ja

osallisuus. Yrittäjämäinen toimintatapa on mukana kaikessa koulun toiminnassa ja siten se luo pohjan


16

koko koulun toimintakulttuurille. Tämän lisäksi vuosiluokalla 7 yrittäjämäinen toimintatapa on uusi

oppiaine. Se on maakunnallinen painotus, joka saa tuntijaossa yhden vuosiviikkotunnin. Osallistamista

kehitetään koulun tasolla; kuinka opetellaan uusia tapoja toimia avoimesti yhdessä?

3.1 Laaja-alainen osaaminen eteläpohjalaisessa opetussuunnitelmassa


Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet kulkevat opetussuunnitelman oppiaineiden sisällä, monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa ja koulujen vuosittaisissa teemoissa. Näitä sisältöjä tarkennetaan koulujen

opetus- ja vuosisuunnitelmissa. Koulun tasolla laaja-alaisen osaamisen sisällöt näkyvät koulun

toimintakulttuurissa konkreettisesti päivittäisessä suunnittelussa ja työssä. Opetukselle ja kasvatukselle

asetetuista tavoitteista huolehditaan laadukkaan perusopetuksen, riittävän resursoinnin ja opettajien

osaamisen kehittämisen kautta. Koulu kehittyy jatkuvan opetussuunnitelmatyön ja ajantasaisen

toimintakulttuurin kautta. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää laaja-alaisen osaamisen

toteutumista oman arviointijärjestelmänsä mukaisesti. Rehtorit ja koulunjohtajat luovat edellytykset

laaja-alaisen osaamisen toteutumiselle koulun arjessa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden

toteutumista tukevat järjestelyt ja toimenpiteet kirjataan koulun opetus- ja vuosisuunnitelmaan. Arviointi

tapahtuu koulun toimintakulttuurin tasolla pedagogisen kehittämisen kautta.

Koulu on oppiva yhteisö. Oppimisessa painopiste siirtyy aktiivisesti toimivalle oppilaalle.

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa. Oleellista ei ole enää Miksi? vaan Miten? Koulu on edelläkävijä -

”Jos haluat nähdä tulevaisuuteen, käännä katseesi nuorempaan sukupolveen”.

Koulussa opitaan paljon uusia taitoja, vaikkapa laittamaan tukkaan raitoja. Kun harjoitellaan uusia

juttuja, ovat ne sitten myöhemmin tuttuja. (Otsonkoulu, Ähtäri. 3C-luokan yhteinen runo).

Laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain, ks.

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 13-15.

17


3.2 Yrittäjämäinen toimintatapa





palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Luovat toimintatavat yhdessä erilaisten verkostojen kanssa

rohkaisevat katsomaan myös ympäröivään yhteiskuntaan.


koulun toimintakulttuurille. Tämän lisäksi vuosiluokalla 7 yrittäjämäinen toimintatapa on uusi oppiaine.

Se on maakunnallinen painotus, joka saa tuntijaossa yhden vuosiviikkotunnin.

Mitä yrittäjämäinen toimintapa on?


Yrittäjämäinen toimintatapa pitää sisällään innovatiivisuuden, hallitun riskinoton sekä tavoitteellisen

toiminnan. Yrittäjämäisesti toimiva ihminen uskaltaa ottaa uusia askeleita, vaikka niissä voisi

epäonnistuakin. Yrittäjämäiseen toimintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen kaikkeen

tekemiseen sekä oman itsen tavoitteellinen kehittäminen.

Yrittäjämäistä toimintatapaa voidaan toteuttaa oppilaitoksissa monella eri tavalla. Yrittäjämäinen

toimintatapa otetaan huomioon monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kouluissa voidaan valita vuosittain erilaisia painopistealueita. Erilaiset tapahtumat, projektit ja

teemapäivät voivat olla sen näkyvimpiä muotoja. Toiminnan toteutumisessa koulussa on tärkeä

oivaltaa, että kyse ei ole pelkästään uuden kehittämisestä vaan vanhojen olemassa olevien

rakenteiden hyödyntämisestä uudella tavalla.

Kysy, kuka:

ideoi?

suunnittelee?

valitsee toteutettavat ideat?

ponnistelee?

saa elämyksiä?

panee itsensä likoon?

harjoittelee yhteistyötaitoja?

18

harjoittelee esiintymistä?

harjoittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua?

huolehtii verkostoista?

kantaa vastuun tekemisestä?

Jos vastaus on suurimmassa osassa oppilas, toimintaa voidaan pitää oppilaan yrittäjämäisenä

toimintana. (Lähde: Levon-instituutin Auringonkukka-projekti)

Yrittäjämäinen toimintatapa otetaan huomioon monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja

toteutuksessa. Kouluissa voidaan valita vuosittain erilaisia painopistealueita.


Yrittäjämäinen oppiminen lähtee omasta itsestä ja elämän eri osa-alueista. Se laajenee kehämäisesti

perheen ja luokan kautta suurempiin yhteisöihin. Mukaan otetaan kuhunkin osa- alueeseen sopivat

sidosryhmät esimerkiksi yritykset ja kolmas sektori. Yrittäjämäinen toimintatapa tässä muodossa voi

alkaa jo varhaiskasvatuksessa.

Yrittäjämäinen toiminta on yritteliästä asennetta, päättäväisyyttä, vastuuntuntoa, innovatiivisuutta,

tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kykyä tehdä oikeita asioita. Yrittäjämäisesti toimiva ihminen uskaltaa

ottaa uusia askeleita, vaikka niissä voisi epäonnistuakin. Yrittäjämäiseen toimintaan liittyy myös

vastuullinen suhtautuminen asioihin ja ihmisiin ja oman itsen tavoitteellinen kehittäminen.

Yrittäjämäinen toimintapa ei ole erillinen, muusta toiminnasta irrallinen kokonaisuus, vaan se nähdään

tapana toimia. Se on mukana kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen asenteen ja

taitojen kehittäminen.

Oppilaitokset vahvistavat ja kehittävät yrittäjämäistä toimintakulttuuria yhdessä erilaisten

verkostojensa kanssa samalla rohkaistuen katsomaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajan

rooli on yhä enemmän keskittynyt ohjaamiseen ja valmentamiseen ja oppilas ottaa vastuun omista

tekemisistään.


Itsetuntemus (T1)

Millainen minä olen ja millaiseksi haluan kasvaa?

Mitä osaan, mitä täytyy vielä harjoitella?

Mitä taitoja tarvitaan erilaisissa töissä ja tehtävissä?

Mitä taitoja tarvitaan yhteiskunnassa?

Oppilaan itsearviointitaidot

19


Yhteisöllisyys (T2)

Hyvät käytöstavat

Yhteistyötaidot/vuorovaikutustaidot ja toisen ihmisen huomioiminen

Yhteisten asioiden hoitaminen

Rakentavan palautteen antaminen ja vastaan ottaminen

Johtaminen ja johdettavana toimiminen

Työ ja tekeminen (T3)

Oman ja toisten työn arvostaminen, työn suunnittelu, toteutus ja loppuun saattaminen. Oman

työn ja oman itsensä johtaminen.

Pitkäjänteinen työn tekeminen.

Omien ideoiden rohkea kokeilu ja hallittu riskinotto, sekä opittujen tietojen ja taitojen

soveltaminen

Ongelmanratkaisutaidot

Hallitun riskinoton harjoittelu

Yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan tutustuminen. Laillisuuskasvatus esim. koulun

järjestyssäännöt

Taloudenhallinta

Verkostoituminen

Joka vuosi oppilasryhmät tutustuvat johonkin ammattiin, työpaikkaan tai yritykseen.

0.-4. luokilla tutustutaan lähipiirin esim. vanhempien tai isovanhempien työhön ja koulussa

toimivien henkilöiden ammatteihin ja työtehtäviin.

5.-6. – luokilla tutustutaan lähialueen yrityksiin.

7.-9. –luokilla tutustutaan oman kunnan alueella oleviin yrityksiin ja osallistutaan TET:tiin.

Ympäristö (T4)

Monipuoliset oppimisympäristöt

Koulun ulkopuoliset toimijat

Sidosryhmät ja verkostot

Kestävä kehitys

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Koulun monipuolisten oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin pitää tukea oppilaiden

itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdollistaa toiminnalliset työtavat; opettaa työn

arvostamiseen ja loppuun saattamiseen, luovuuteen sekä hallittuun riskinottoon. Työtapojen

valinnassa keskeistä on luoda turvallinen ja avoin oppimisympäristö, jossa on lupa kokeilla, onnistua ja

epäonnistua myös luokkahuoneen ulkopuolella aidoissa ympäristöissä. Kun on kivaa, oppii ja kun

oppii, on kivaa!

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Yrittäjämäisen toimintatavan tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen, eriyttämisen ja tuen

järjestämisessä on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuuden

asteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on vahvistaa työskentelyn kehittymistä

vuorovaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökohtana ovat oppilaiden osaamistasojen

mukaiset oppimistilanteet ja joustavat opetusjärjestelyt.

Oppilaan oppimisen arviointi ja portfolion rakentaminen

Keskeistä on oppilaan itsearviointitaitojen kehittyminen sekä rakentavan palautteen vastaanottamisen

ja antamisen taitojen kehittäminen. Vahvuuksia ja osaamisen kohtia voi nostaa mistä tahansa

oppilaan toiminnasta. Yrittäjämäinen toimintatapa otetaan huomioon myös monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa ja huomioidaan ainekohtaisissa arvioinneissa.

Portfolio on "Opiskelijan tekemistä töistä koostuva mielekäs kokoelma, joka kertoo hänen

työskentelystään, edistymisestään ja saavutuksistaan yhdellä tai useammalla alueella, ja jossa on

20

mukana opiskelijan omakohtaisia pohdintoja." (Paulson,Paulson & Mayer: 1991). Nykyisten

oppimisnäkemysten mukaan oman oppimisen seuranta on olennainen osa oppimistapahtumaa. Kun

opittavaa aineistoa dokumentoidaan monella eri tavalla portfolioon, tulee oppimistapahtuma näkyväksi

itselle ja muille. Dokumentoinnin muotoja ovat esimerkiksi oppimispäiväkirjat, tallenteet, kuvalliset

muistiinmerkinnät kuten valokuvat, videot, piirrokset, kartat, pienoismallit ja maalaukset. Portfoliota voi

käyttää oppimisen ja arvioinnin tukena kaikissa oppiaineissa.

Oppilas kerää perusopetuksen aikana portfolion, jonka hän saa mukaansa seuraavalle asteelle

siirryttäessä, ja jota voidaan käyttää osana ammatinvalinnanohjausta. Oppilas kerää portfolioon

itselleen tärkeitä asioita, onnistumisen kokemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Ne voivat olla

mitä tahansa, esimerkiksi onnistunut ainekirjoitus, kuva tai esimerkillisen käyttäytymisen kokemus.

Kehittämisen kohteita voidaan nostaa esille yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa ja kirjata portfolioon.

Osan portfolioon tulevista töistä valitsee oppilas, osan opettaja, osan huoltaja. Valintaa voidaan tehdä

esimerkiksi arviointikeskustelun yhteydessä.

Portfoliota keräävä oppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, luo suhdetta itseensä,

toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman oppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dokumentointi luo

edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.



perusopetuksen ajan. Vuosiluokilla 7-9 aineenopettajat täydentävät yhdessä oppilaan kanssa oman

oppiaineen osalta oppilaiden portfoliota. Luokanopettaja/ -ohjaaja pitää huolen, että jokainen oppilas

saa merkintöjä portfoliossa. Oppilasta opastetaan kehittämään käytännön tvt- taitojaan omien

tuotosten laadinnassa ja dokumentoinnissa. Dokumentoinnin muotoja voivat olla esimerkiksi:

oppimispäiväkirjat

tallennukset

kuvalliset muistiinmerkinnät (valokuvat, videot, piirrokset, kartat, pienoismallit, maalaukset).

Portfoliossa on olennaista sen sisältämä oppilaan oma itsearviointi työskentelystään. Portfolio sisältää

myös opettajan ja huoltajan arvioita. Olennaista on, että portfolio on tekijänsä näköinen. Kun opittavaa

aineistoa dokumentoidaan monella eri tavalla portfolioon, tulee oppimistapahtuma näkyväksi itselle ja

muille. On tärkeää, että oppilaat oppivat jo varhain seuraamaan omaa oppimistaan.

Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas on aktiivinen toimija ja oppii toimimaan yhä

itseohjautuvammin.

Portfolio on yksi työväline yrittäjämäisen toimintatavan (nelikenttäkuvio) tavoitteiden saavuttamiseen.

Vuosiluokkien 4-6 valinnaisaine

Valinnaisaine on toiminnallinen oppimiskokonaisuus, jossa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset

vahvuudet osana tiimityötä. Oppimisessa korostuu oppilaan oma ajattelu, suunnittelu ja rohkea

ideoiden toteuttaminen. Mahdollisuuksien mukaan käsitellään omaa ja yhteisön taloutta ja vaikutuksia

toimintaan. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten

arvostamiseen ja arvioimiseen.

Valinnaisaine perustuu yrittäjämäisen toimintatavan opetuksen tavoitteisiin. Valinnaisaineen puitteissa

toteutetaan esimerkiksi ajankohtaisia lukuvuoteen, paikalliseen kulttuuriin, kestävään kehitykseen,

kehitysyhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön, erilaisiin ongelmanratkaisutehtäviin sekä työelämään liittyviä

projekteja. Oppilaiden ja opettajan oma erityisosaaminen otetaan käyttöön. Alakoulussa yhden

valinnaisen (VAL) aineen tulee tukea yrittäjämäistä toimintatapaa. Valinnaisaineen nimi on

koulukohtaisesti määriteltävissä. Sisällöissä ja tavoitteissa on konkreettisesti tultava esille

yrittäjämäinen toimintatapa.

Yrittäjämäinen toimintatapa valinnaisaineena arvioidaan käyttäen monipuolisia menetelmiä jatkuvan

arvioinnin periaatteella. Valinnaisaine arvostellaan suoritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty.

21


Tukea yrittäjämäisen toimintatavan sisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen löytyy esimerkiksi:

”Pikku yrittäjyys” www.pikkuyrittajat.fi

Hyvät tavat arkipäivässä –projekti

Projekti koulun ulkopuolisen toimijan kanssa esim. diakonia, vanhustyö, Unicef, kestävä kehitys, kierrätys, kulttuuri, yrittäjät, myyjäiset, kansainvälisyys

Sanomalehti, koulun uutiset –projekti

Kuka minä olen -viikko tai -päivä. Oppilas saa kertoa itsestään, tuoda kouluun lelun, lemmikin tms. kutsua vieraan. jne. (Rinnalle kullekin opettajille myös päivä tai viikko, jolloin opettaja kertoo itsestään, harrastuksistaan, jne. Lisätään tietoa ja ymmärrystä kollegasta, motivaatiota työhön, oman ja toisen työn arvostusta. Vaikka tämä onkin opettajien keskinäinen juttu, siitä pitäisi tihkua jotakin myös koko koululle esim. päivänavauksena, tai erilaisena oppituntina, tai projektina.)

Kirja-, näytelmä, musiikki- tai tapahtuma-projekti

Valinnaisaineessa ja projekteissa opetetaan mahdollisimman paljon myös yrittäjyyden kovaa sisältöainesta eli liiketoimintaosaamisen alkeita.

Pienimuotoista yritystoiminnan harjoittamista (materiaalia mm. 4H, NY)

Yrityskylä-konsepti (TAT)

3.2.1 Yrittäjämäinen toimintatapa vuosiluokilla 1-9

Yrittäjämäisen toimintatavan vuosiluokkaistetut tavoitteet

Yrittäjämäisen toimintatavan tavoitteena on edistää oppilaiden kykyä löytää omat vahvuutensa,

vahvistaa itsetuntoa sekä vuorovaikutuksen taitoja. Oppilasta kannustetaan innovatiivisuuteen ja

luovuuteen erilaisissa oppimistilanteissa ja – ympäristöissä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

kuuluvat kaikkiin yrittäjämäisen toimintatavan opetuksen tavoitteisiin. Tästä johtuen niitä ei ole kirjattu

erikseen.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokalla 1 yrittäjämäisen toimintatavan opetuksen painopiste on oppilaiden itsetuntemuksen sekä

yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja

arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien

käytöstapojen sekä positiivisen luokkahengen avulla rakennetaan hyvää pohjaa yhteisöllisyydelle.

Opetuksen tavoitteet

Itsetuntemus (T1)

ohjata oppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen.

rohkaista tunnistamaan ja kehittämään omia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteitaan

rohkaista hallittuun riskinottoon, suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteessa joustavasti ja luovasti

auttaa tiedostamaan omat vaikutusmahdollisuudet ja vastuu

ohjata arkielämän ja oman elämän hallintaan

harjaannuttaa johtamaan itseään, ryhmää sekä toimimaan itse johdettavana.

rohkaista kysymään, kyseenalaistamaan, pohtimaan asioita eri näkökulmista

rohkaista innovoimaan ja innostumaan


harjaannuttaa ja innostaa itseä sekä muita toimimaan yhdessä oppilaiden, opettajien ja

muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa

kannustaa toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissä

harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti

kehittää vuorovaikutustaitoja auttaa ymmärtämään niiden merkitys

harjaannuttaa vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

http://www.pikkuyrittajat.fi/

22


edistää oppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnostusta työtä ja työelämää kohtaa sekä

tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkoihin

oppia suunnittelemaan omaa työtään, arvioimaan riskejä ja toiminnan vaikutuksia

harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja

kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa

oppia arvioimaan ja arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä

Ympäristö (T4)

tutustuttaa huoltajien ja koulun ammatteihin

perehdyttää eettisen toiminnan perusteisiin

auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa toiminnassa

Vuosiluokka 2



arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien

käytöstapojen sekä positiivisen luokkahengen avulla rakennetaan hyvää pohjaa yhteisöllisyydelle.


Itsetuntemus (T1)



rohkaista hallittuun riskinottoon, suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan

muutostilanteessa joustavasti ja luovasti



harjaannuttaa johtamaan itseään, ryhmää sekä toimimaan itse johdettavana.













oppia suunnittelemaan omaa työtään, arvioimaan riskejä ja toiminnan vaikutuksia




Ympäristö (T4)

tutustuttaa huoltajien ja koulun ammatteihin



23


Vuosiluokka 3



arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen.

Hyvien käytöstapojen sekä positiivisen luokkahengen avulla rakennetaan hyvää pohjaa

yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan oppilaan myönteistä asennetta ja kiinnostusta omaa ja toisen työtä

sekä työelämää kohtaan.


Itsetuntemus (T1)






harjaannuttaa johtamaan itseään, ryhmää sekä toimimaan itse johdettavana


rohkaista innovoimaan ja innostumaan Yhteisöllisyys (T2)

harjaannuttaa ja innostaa itseä sekä muita toimimaan yhdessä oppilaiden, opettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa






edistää oppilaiden myönteistä asennetta ja ki kiinnostusta työtä ja työelämää kohtaa sekä


oppia suunnittelemaan työprosesseja, arvioimaan riskejä ja toiminnan vaikutuksia




Ympäristö (T4)

tutustuttaa huoltajien, koulun ja lähialueen ammatteihin



Vuosiluokka 4








Itsetuntemus (T1)



24





















Ympäristö (T4)




Vuosiluokka 5








Itsetuntemus (T1)








rohkaista innovoimaan ja innostumaan Yhteisöllisyys (T2)




25











arvioimaan ja arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä

Ympäristö (T4)




Vuosiluokka 6








Itsetuntemus (T1)

ohjata oppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen






















26

Ympäristö (T4)




Vuosiluokka 7

Vuosiluokalla 7 oppilaat asettavat yhä enemmän itse tavoitteensa eri aineisiin ja oppivat ottamaan

vastuuta omasta toiminnastaan. Oppilaiden tulee omaksua aloitteellisuus ja yritteliäisyys

toimintatavakseen esim. omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten kautta. Tavoitteena

on, että oppilaille kasvaa luova toimintatapa, kyky nähdä ja halu toimia joko vähän tai paljon paremmin.

Vähän parempi tapa toimia voi tarkoittaa jo olemassa olevien asioiden parantamista ja paljon parempi

tapa voi olla suuri innovaatio, joka muuttaa koko toiminnan. Jokainen on itsensä ”käyntikortti”; kun

hoitaa asiansa hyvin, niin todennäköisesti siitä seuraa jotain positiivista lisää. Koulun kaikki

oppimisympäristöt ovat aktiivisessa käytössä. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään myös

lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkoja ja luontoa, yrityksiä, museoita, kirjastoa jne.


Itsetuntemus (T1)







rohkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja pohtimaan asioita eri näkökulmista


harjaannuttaa onnistumisen ja epäonnistumisen tuomien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä ohjata jatkotoimenpiteisiin, uudelleen tai toisella tavalla kokeilemiseen ja yrittämiseen










tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkoihin sekä elinkeinoelämän rakenteisiin

oppia suunnittelemaan työprosesseja, arvioimaan riskejä ja toiminnan vaikutuksia, sekä

erottamaan kannattava toiminta kannattamattomasta




kannustaa, rohkaista ja opastaa näkemään ongelmia, epäkohtia ja puutteita sekä löytämään

niihin pieniä tai suuria ratkaisuja

kannustaa rohkeaan kokeiluun ja ideoiden kehittelyyn

kannustaa tekemään asiat entistä paremmin

27


Ympäristö (T4)

tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteisiin sekä ammatteihin



auttaa ymmärtämään kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet

Vuosiluokka 8











Itsetuntemus (T1)






















harjoitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja

yhteistyötaitoja







28

Ympäristö (T4)





Vuosiluokka 9











Itsetuntemus (T1)






















harjoitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja

yhteistyötaitoja






29



Ympäristö (T4)





3.2.2 Yrittäjämäinen toimintatapa, 7. vuosiluokan oppiaine


YRITTÄJÄMÄINEN TOIMINTATAPA –OPPIAINE vuosiluokalla 7

Oppiaineen tehtävä

Yrittäjämäinen toimintapa ei ole erillinen, muusta toiminnasta irrallinen kokonaisuus, vaan se nähdään

tapana toimia. Se on mukana kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen asenteen ja

taitojen kehittäminen.

Yrittäjämäisen toiminnan lähtökohtia ovat innovatiivisuus, hallittu riskinotto sekä toiminnan

aikaansaaminen. Innovatiivisuus voidaan määritellä kyvyksi ja haluksi luoda ja ottaa käyttöön uusia tai

olennaisesti parannettuja tuotteita, prosesseja, palveluita tai keksintöjä. Myös toiminta itsessään voi

olla innovatiivista. Opetuksen tavoitteena on pyrkiä edistämään kaikenlaista innovatiivisuutta,

yhteistyötä ja vastuullisuutta.

Luovaan toimintaan sekä uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun liittyy aina onnistumisen tai

epäonnistumisen riski. Riski voi olla taloudellinen, psykologinen tai sosiaalinen. Niin yllättävä tai

odotettua suurempi onnistuminen kuin pelätty ja valmistautumaton epäonnistuminenkin voivat asettaa

toimijan vaikeaan tilanteeseen. Oppilaiden kanssa käsitellään näiden riskien olemassaoloa siten, että

kukin voi ja osaa arvioida niitä omalla kohdallaan.

Hallittu riskinotto perustuu itsetuntemukseen sekä tietoon kohteesta. Siihen tarvitaan myös tietoa

ympäristön muista toimijoista ja toiminnan lainalaisuuksista. Oppimisen tavoitteena tulisi olla

optimistinen näkemys itsestä, mikä vahvistaa myönteistä minäkäsitystä ja uskoa omiin

vaikutusmahdollisuuksiin.

Yrittäjämäinen toimintatapa pitää sisällään kyvyn nähdä ja ymmärtää eri tekijöiden vaikutus

kokonaisuuteen sekä kyvyn saada osatekijät toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Se on myös

toiminnan loppuunsaattamista. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan avoimesti ympäröivän

yhteiskunnan haasteisiin, ideoimaan ja suunnittelemaan, tekemään sinnikkäästi työtä päämäärän

saavuttamiseksi sekä kantamaan vastuuta tekemästään.

Lähtökohtana voi olla ilmiöpohjainen oppiminen. Oppimiskokonaisuus voi muodostua pienistä osista,

olla koko lukuvuoden kestävä projekti tai kaikkea siltä väliltä. Suositeltavaa kuitenkin on, että opetus

järjestetään vähintään kahden tunnin kokonaisuuksina. Tämä mahdollistaa paremmin oppiaineelle

luonteenomaisen toiminnan. Kaikenlainen yhteistyö kolmannen sektorin, yritysten ja muun

yhteiskunnan toimijoiden kanssa on suotavaa.

Vuosiluokalla 7 yrittäjämäinen toimintatapa saa tuntijaossa yhden vuosiviikkotunnin uutena

oppiaineena. Oppiaineen keskeinen aines on kuvattu nelikenttäkuviossa.

30

Yrittäjämäinen toimintatapa –oppiaineen keskeinen aines.

Oppiaineen tavoitteet

Yrittäjämäisen toimintatavan yleiset tavoitteet vuosiluokalla 7. Näitä tavoitteita syvennetään

yrittäjämäinen toimintatapa –oppiaineessa:

Itsetuntemus (T1)




























31



Ympäristö (T4)





Oppiaineen sisällöt

Kurssin tarkennettuja sisältöjä on avattu yrittäjämäisen toimintatavan karttaan (kuva alla). Kurssin

keskeiset sisällöt on kirjoitettu karttaan isoilla kirjaimilla, minkä lisäksi kartasta löytyy

toteutusesimerkkejä opettajalle ohjaamisen tueksi. Keskeiset sisällöt suoritetaan kurssin aikana

halutussa järjestyksessä:

S1 Itsetuntemus

S2 Yhteisöllisyys

S3 Työ ja tekeminen

S4 Ympäristö

Esimerkkejä sisältöjen toteuttamiseksi:

Oppilaat tutustuvat koulun lähellä sijaitsevaan museoalueeseen ja siihen liittyvään

historiaan/tapahtumaan sekä käyvät tutustumassa paikanpäällä. Oppilaat kirjoittavat historiaa

uudelleen jatkamalla tarinaa otsikolla "jos asiat olisivatkin menneet...". (Keskeisistä sisällöistä

tulee YMPÄRISTÖ-PAIKALLISKULTTUURI suoritetuksi ja myös TYÖ JA TEKEMINEN-

TIEDONHANKINTA)

Oppilaat keräävät lähimetsästä puolukoita ja myyvät ne marjanostajille tai lahjoittavat

paikallisille vanhuksille (Keskeisistä sisällöistä tulee suoritetuksi YHTEISÖLLISYYS ja myös

YMPÄRISTÖ-VASTUULLISUUS)

Oppilaat ideoivat ja toteuttavat jonkin projektin esimerkiksi teemalla näin täällä elettiin 100

vuotta sitten ja pitävät yhtenä päivänä jonkinlaisen tapahtumapäivän muille oppilaille tai vaikka

koulun ulkopuolisille.(Tällaisessa projektissa on mahdollisuus toteuttaa vaikka kaikki keskeiset

sisällöt yhdellä projektilla, riippuen miten valmistelu ja toteutus suoritetaan.)

Oppilaat järjestävät messut (harraste-, yritys-, joulu-) (Projektissa toteutuvat kaikki sisällöt)

Yhteistyöhanke vanhuspalveluiden tai UNICEF:in kanssa (Projektissa toteutuvat kaikki sisällöt

32

Yrittäjämäinen toimintatapa –oppiaineen keskeiset sisällöt.

Oppimisympäristöt ja työtavat

Koulun monipuolisten oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin pitää tukea oppilaiden

itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdollistaa toiminnalliset työtavat; opettaa ja kannustaa

työn arvostamiseen ja loppuun saattamiseen, luovuuteen sekä hallittuun riskinottoon. Työtapojen

valinnassa keskeistä on luoda turvallinen ja avoin oppimisympäristö, jossa on lupa kokeilla, onnistua ja

epäonnistua myös luokkahuoneen ulkopuolella aidoissa ympäristöissä. Kun on kivaa, oppii ja kun

oppii, on kivaa! Oppilaiden työskentelyssä ajankohtaisuus, vastuullisuus ja paikalliskulttuuri,

projektiosaaminen, osallistuminen, vaikuttaminen, tiedonhankint ja konkreettinen tuotos. Oppilaat ovat

mukana suunnittelemassa sisältöjen toteuttamistapoja ja keskeiset sisällöt käsitellään yhdessä

sovitulla tavalla, siten että samassa projektissa voi suorittaa yhden tai useamman sisällön kerrallaan.

Opettaja ohjaa toimintaa.

Mitä on oppilaan yrittäjämäinen toimintatapa?

Kysy, kuka:

ideoi?

suunnittelee?

valitsee toteutettavat ideat?

ponnistelee?

saa elämyksiä?

panee itsensä likoon?

harjoittelee yhteistyötaitoja?

harjoittelee esiintymistä?

harjoittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua?

huolehtii verkostoista?

kantaa vastuun tekemisestä?

Jos vastaus on suurimmassa osassa oppilas, toimintaa voidaan pitää oppilaan yrittäjämäisenä

toimintana. (Lähde: Levon-instituutin Auringonkukka-projekti)

33


Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Yrittäjämäisen toimintatavan tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen, eriyttämisen ja tuen

järjestämisessä on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuuden

asteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on työskentelyn kehittyminen vuorovaikutteiseksi ja

pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökohtana ovat oppilaiden osaamistasojen mukaiset oppimistilanteet

ja joustavat opetusjärjestelyt. Kurssin suoritustapa lisää oppilaiden omaa vastuuta kurssin

hyväksytystä suorittamisesta.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppilas täydentää rakentamaansa portfoliota. Yrittäjämäinen toimintatapa –oppiaine arvioidaan

sanallisesti (hyväksytty/hylätty).

Hyväksytyn arvosanan kriteerit

Aktiivinen osallistuminen kurssin eri vaiheisiin (suunnittelu, toteutus, raportointi)

Konkreettinen tuotos ja sen dokumentointi

Vertais- ja itsearvioinnin suorittaminen

Kurssin aikana oppilaat laativat kurssikansion, johon sisällytetään hyväksytyn arvosanan kriteerien

edellyttämät asiat. Lopussa oppilaat tekevät raportin, jossa he kertovat perustellen miten jokainen

vaadittu osa-alue (= kurssin keskeiset sisällöt) on suoritettu. Itsearvioinnissa oppilaat reflektoivat miltä

tuntui itse suunnitella kurssin sisältö ja tavoitteet, sekä miltä kurssin suorittaminen tuntui. Lisäksi opettaja

voi vaatia reflektioon käsiteltäväksi muita tärkeiksi kokemiaan asioita.

34

Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Etelä-Pohjanmaalla

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

4. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetusssuunnitelma

Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koulun

toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien yhteisten periaatteiden pohdinta on tärkeä osa koulun

opetussuunnitelmatyötä ja samalla koulun toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja arviointia.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Koulun

toimintakulttuuri vaikuttaa koulutyön laatuun.

Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

Työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Eteläpohjalaista oppivan yhteisön toimintakulttuuria kehittävät periaatteet.


35


Etelä-Pohjanmaalla laadukkaan toimintakulttuurin keskiössä on koulu, oppiva yhteisö. Sen ympärille

rakentuu kokonaisuus toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista (ks. perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteet luku 4.2). Maakuntastrategiassa eritellyt tulevaisuuden osaamistarpeet

on sisällytetty oppivan yhteisön toimintakulttuuria ohjaaviin periaatteisiin puhekuplien muodossa.

Kaiken taustalla vaikuttavat maakunnalliset arvoteemat: Opimme, tunnemme, toimimme ja iloitsemme

(ks. Eteläpohjalainen opetussuunnitelma, luku 2).

Koulut voivat hyödyntää yllä olevaa kuviota oman koulunsa toimintakulttuurin kehittämisessä ja

arvioinnissa. Kuvioon voidaan luoda kolmas ulottuvuus, missä pohditaan toimintakulttuuria koulun

omasta näkökulmasta.

Tavoitteena on, että eteläpohjalaisten koulujen toimintakulttuuri tukee lapsen kasvua elinikäiseen

oppimiseen, osallisuuteen, elämänhallintataitoihin sekä kestävän kehityksen, erilaisten

oppimisympäristöjen ja eteläpohjalaisen kulttuuriperinnön tuntemiseen. Laadukkaan toimintakulttuurin

kautta oppilaalle syntyy ehjä kasvatuksen ja opetuksen polku esiopetuksesta perusopetuksen

päättövaiheeseen. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä erityisesti nivelvaiheissa sekä kuntien ja

koulujen omien yhteistyöverkostojen hyödyntämistä. Toimintakulttuuria arvioidaan osana

maakunnallisen opetussuunnitelman arviointia.

Koulut kirjaavat vuosisuunnitelmiinsa koulun toimintakulttuurin kehittämisen, edistämisen ja arvioinnin käytännöt. Eteläpohjalaiset painotukset Eteläpohjalainen opetussuunnitelmatyö tukee yhtenäistä perusopetuksen toimintakulttuuria. Etelä-Pohjanmaalla koulujen toimintakulttuurin painotukset ovat yrittäjämäinen toimintatapa ja osallisuus, jotka on huomioitava oppimisympäristöjen kehittämisessä ja työtapojen valinnassa.

• Yrittäjämäinen toimintatapa



palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä.


koulun toimintakulttuurille. Luovat toimintatavat yhdessä erilaisten verkostojen kanssa rohkaisevat

katsomaan myös ympäröivään yhteiskuntaan.

36

Oppilas kerää perusopetuksen aikana portfolion, johon hän kerää itselleen tärkeitä asioita,

onnistumisen kokemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Portfolion avulla oppilas rakentaa

identiteettiään, paikkaansa maailmassa, luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman

oppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dokumentointi luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.



perusopetuksen ajan.

• Osallisuus

Etelä-Pohjanmaalla osallisuus on oppivan yhteisön rakentamista yhdessä. Se on aktiivista

kansalaisuutta, osallisuuden edistämistä ja demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaat osallistuvat

koulussa oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot

kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat

täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä.

Maakunnallisessa opetussuunnitelmatyössä on kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyöhön eri

hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat


Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu

ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita

opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt

muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden.

37


Etelä-Pohjanmaalla kannustetaan monipuolisten oppimiympäristöjen hyödyntämiseen, esim.

koulurakennuksen ulkopuolella tapahtuvaan monipuoliseen oppimiseen. Monimuotoiset

oppimisympäristöt mahdollistavat vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen, yhdessä tekemisen sekä

jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan toimintakulttuurin. Toimintakulttuurin monipuolistamisessa myös

tilojen rooli on keskeinen. Tärkeää on erilaisten yhteistyömuotojen kehittäminen koulun ja kodin sekä

muiden yhteistyötahojen kanssa.

Piirustus: Uudenlainen oppimisympäristö. Unelmien koulu. Koskiahde Helmi, Männikön koulu,Lapua

”Kouluun tultais aamulla varhain, ja opetuslaatu ois mitä parhain.” Unelmien koulu. Köykkä Oona,

Paulaharjun koulu, Kurikka

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtavoista tulee keskustella myös

huoltajien kanssa. Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet

sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Huomioon otetaan myös eri

oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet.

4.2 Työtavat


Katso edellinen kappale "Oppimisympäristöt ja työtavat"

4.3 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset

oppimiskokonaisuudet Etelä-Pohjanmaalla


Maakunnallinen opetussuunnitelmatyö, yhteinen tuntijako sekä eteläpohjalaiset painotukset,

yrittäjämäinen toimintatapa ja osallisuus, tukevat esi- ja perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen

eheyttämistä.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että oppimiskokonaisuudet

toteutuvat usean oppiaineen sisällä samanaikaisesti eheyttämällä. Etelä-Pohjanmaalla jokaisen

oppilaan opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.

Ohjaavana lähtökohtana voidaan pitää, että monialaisen oppimiskokonaisuuden laajuus vastaa

oppilaan viikkotuntimäärää. Viikkotuntimäärän voi esimerkiksi hajauttaa pidemmälle ajanjaksolle,

toteuttaa useiden teemapäivien kokonaisuutena tai projektiviikkona. Erilaisia käytännön

toteuttamistapoja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun löytyy perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden luvusta 4. Keskeistä on, että oppilaalla on mahdollisuus syventyä

38

riittävästi oppimiskokonaisuuden sisältöihin.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteita, sisältöjä, käytäntöjä ja arviointia suunniteltaessa

otetaan huomioon eteläpohjalaiset painotukset ja erityispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen teemat.

Toteuttamisen tulee ilmentää maakunnan ja koulun arvoja sekä oppimiskäsitystä. Lisäksi huomioidaan

oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä sekä työnjakoa koskevat toimintatavat.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan koulukohtaisesti. Monialaiset oppimiskokonaisuudet

linjataan koulujen opetussuunnitelmissa. Koulukohtaisissa vuosisuunnitelmissa on maininta siitä, mitkä

ovat lukuvuodelle suunnitellut ja valitut monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä miten oppilaat

osallistetaan oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. Koulukohtaisissa vuosisuunnitelmissa

tarkennetaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämisen käytännöt sekä

oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilasarvioinnin käytänteet. Oppiaineet ovat vuorollaan mukana

oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnissa painotetaan työskentelyn arviointia (ks.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6.3):

taito työskennellä itsenäisesti

taito työskennellä yhdessä

taito suunnitella omaa työtään

taito säädellä omaa työtään

taito arvioida omaa työtään

taito toimia vastuullisesti

taito toimia parhaansa yrittäen

taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa

Oppilaan osoittama osaaminen huomioidaan oppiaineiden sanallista arviota tai arvosanaa annettaessa. Oppilas saa palautetta työskentelystään monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisen aikana. Hänelle on annettava mahdollisuus monipuoliseen osaamisen arviointiin (ks. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6). Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on perusopetuksen keskeisiä tavoitteita. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toimivuutta oman arviointijärjestelmänsä mukaisesti.

Alavuden kouluissa toteutettavat monialaiset oppimiskokonaisuudet ilmentävät koulun arvomaailmaa. Kokonaisuuksien tavoitteena on tarjota oppilaille monipuolisia työskentelymenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Lisäksi niiden tavoitteena on muun muassa tarjota onnistumisen elämyksiä, vahvistaa kotiseututietämystä, ohjata hyviin käytöstapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Oppimiskokonaisuuksien sisällöt ja toteuttamistavat suunnitellaan vuosiluokittain, oppilaiden ja opettajien vahvuudet ja osaamisalueet huomioiden. Oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Tarkemmat sisällöt kirjataan vuosisuunnitelmiin.

39


Piirustus: Monialaista oppimista unelmien koulussa. Unelmien koulu. Kia P., Sara K., Sanni O.,

Kuortane.

”Unelmiemme koulu olisi viihtyisä paikka, josta saisi ainutlaatuisia kokemuksia, kavereita, ja ennen

kaikkea oppia. Siellä oppilaat käyttäytyisivät hyvin ja opettajat antaisivat enemmän vastuuta oppilaille.”

Unelmien koulu. Alakortes Henrietta ja Ohlgren Teeo, Pukkilan koulu, Kauhajoki. ”Yhdessä tehtäisiin

kaikkea kivaa, ei kukaan silloin toista vihaa.” Unelmien koulu. Haapaniemi Laura, Teuvan Yhteiskoulu,

Teuva.

4.3.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet


Katso edellinen kappale "Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet"

40

5.Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön

järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen


Kouluyhteisön jokainen jäsen kantaa vastuuta turvallisesta oppimisympäristöstä ja oppilaiden hyvinvoinnista. Koulun yhteisöllisyys rakentuu eteläpohjalaisten arvoteemojen pohjalta (ks. eteläpohjalainen opetussuunnitelma, luku 2). Yhteisöllisessä koulussa vuorovaikutus ihmisten välillä on ystävällistä ja tasa-arvoista. Erilaiset ihmiset toimivat yhdessä toisiaan arvostaen. Koulun toimintakulttuuri luo turvallisen oppimisympäristön. Koulujen toimintakulttuuria Alavudella on kuvattu luvussa 2.

Turvallista koulupäivää, yhteistyötä ja kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavoitteellisesti

ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnan, oppimisen

ja hyvinvoinnin tukemisesta. Oppilailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan ja osallistua

oppimisensa suunnitteluun. Oppilaiden osallistamista kuvataan tarkemmin oppiainekohtaisissa

osioissa, lisäksi kaikissa Alavuden kaupungin kouluissa toimii oppilaskunta. Oppilaita osallistavat

työtavat ja opetusmenetelmät edistävät työrauhaa. Alavuden kaupungin kouluissa on omat

järjestyssäännöt, joissa oppilaiden vastuu on määritelty. Alakouluissa oppilaiden kanssa pohditaan

luokan yhteisiä sääntöjä koulun järjestyssääntöjen lisäksi. Kummitoiminnan avulla isommat oppilaat

ottavat vastuuta pienemmistä. Vanhemmat ja muut sidosryhmät tukevat koulun arkea. Sidosryhmillä

tarkoitetaan Alavudella mm. seurakuntia, urheiluseuroja ja muita harrasteyhdistyksiä. Koulussa

viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvoivassa koulussa on ilo oppia. Oppilailla on

kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön,

reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen

noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja

sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.

Koulun yhteisöllisyys rakentuu monesta eri asiasta. Pohjalla vaikuttavat yhteiset arvot ja koulun

toimintakulttuuri. Yhteinen vastuu koulupäivästä edellyttää koulun sisäistä yhteistyötä. Muita

vaikuttavia tekijöitä ovat mm.:

kodin ja koulun yhteistyö

vanhempainyhdistys toimii aktiivisena sidosryhmänä vanhempien, oppilaiden ja koulun välillä

Alavuden koulujen yhteinen hyvinvointikysely Wilma-kyselynä oppilaille ja vanhemmille

tuki- ja kummioppilastoiminta

oppilaskuntatoiminta

järjestyssäännöt

yhteisöllinen oppilashuolto

välituntitoiminta

aamu- ja iltapäivätoiminta

kouluruokailu

koulumatkat ja –kuljetukset

koulukirjasto: yhteistyö kirjaston ja kirjastoauton kanssa

koulun kerhotoiminta

Koulu tiedottaa lukuvuoden alussa kodeille, että oppilaan poissaolosta on ilmoitettava koululle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Luokanopettaja on velvollinen seuraamaan oppilaan toistuvia, epäilyttäviä tai runsaita poissaoloja ja tuomaan julki huolensa toistuvista ja liiallisista poissaoloista.

Yhte

ine

n v

astu

u k

oulu

päiv

ästä

ja y

hte

isty

ö E

telä

-Po

hja

nm

aalla


41


Opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Mahdollisimman varhain ollaan yhteydessä kotiin. Tämän jälkeen mukaan tulee koulukuraattori. Lastensuojeluun otetaan yhteyttä, elleivät edellä mainitut toimet tuota tulosta. Vanhemmille tiedotetaan aina toimista etukäteen. Mikäli oppilaan käytös muuttuu huomattavasti, huoltajat, opettajat ja muut oppilaan hyvinvoinnista vastaavat aikuiset ovat velvollisia informoimaan toisiaan.

Järjestyssäännöt palautetaan mieliin lukuvuoden alussa. Järjestyssääntöjä päivitettäessä oppilaita kuullaan. Kurinpidossa noudatetaan koulukohtaista kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa.

Moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.

Koti ja koulu toimivat yhteistyössä lapsen parhaaksi. Vanhempainvartteja ja -iltoja järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Kouluissamme tuetaan vanhempainyhdistystoimintaa. Vanhempainyhdistyksen kokouksiin osallistuu pyydettäessä opettajajäsen.

5.1 Oppilaiden osallisuus


Katso kappale "Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö"

5.2 Kodin ja koulun yhteistyö



5.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen

kanssa



5.4 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö


Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelun tavoitteena on koulun sääntöjen parempi noudattaminen ja niiden

ymmärtäminen, jälki-istuntorangaistusten vähentäminen sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön

tiivistäminen. Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja

määräaikainen erottaminen (PoL 36§).

Kaikki ohjaaminen ja ojentaminen eivät johda kasvatuskeskusteluun. Oppilaita huomautetaan

asiattomasta toiminnasta aina tarvittaessa; oppilaiden ohjaaminen ja ojentaminen sekä

kasvatukselliset keskustelut kuuluvat koulun kasvatustyöhön. Ennen kasvatuskeskustelua kouluilla voi

olla käytössä omia käytänteitä hyvän kouluarjen ylläpitämiseksi. Kasvatuskeskustelun paikka on siinä,

missä aiemmin harkittiin jälki-istuntoa. Kyse on tilanteesta, jolloin kasvatuksellisesta ohjauksesta on

tarpeen kirjata ja tiedottaa huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua

kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi (PoL 35a§). Jälki-istunto voidaan

42

antaa toistuvien kasvatuskeskustelujen jälkeen tai ilman kasvatuskeskustelua, jos teko on ollut törkeä.

Jälki-istunnossa saa teettää kasvatuksellisia töitä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti. Alavuden kouluilla on erillinen koulukohtainen

kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma.

Kurinpitokeinoja käytettäessä on noudatettava hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen

käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista

tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen

voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon.

Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita

häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Jokaisella koulun opettajalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jossa koulun sääntöjä rikotaan. Opettaja kuulee osapuolia ja tarvittaessa kirjaa tapahtuneen raporttiin, joka arkistoidaan. Asiakirjaan (kasvatuskeskustelu) kirjataan häiriötilanteeseen osallisina olleet oppilaat ja heidän näkemyksensä tapahtuneesta. Opettaja määrää myös mahdolliset rangaistukset. Rangaistuksina käytetään niitä kurinpidollisia keinoja, jotka on lueteltu perusopetuslaissa. Asiasta tiedotetaan luokanopettajalle /luokanvalvojalle, rehtorille ja asianosaisten oppilaiden huoltajille. Opettajakunta kertaa kurinpidolliset keinot aina lukuvuotta aloitettaessa. Koulun järjestyssäännöistä tiedotetaan koulun lukuvuositiedotteessa sekä koulun peda.net-sivuilla.

43


5.5 Opetuksen järjestämistapoja

5.5.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus


Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta voidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten

oppilaiden opetuksen järjestämisessä. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa

etenemisen mahdollistava järjestely. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai

opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. (ks. perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteet, luku 5). Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa sisäisen yrittäjyyden, eriyttämisen

molempiin suuntiin sekä osallistaa oppilasta ja huoltajia. Jokaiselle vuosiluokkiin sitomatonta opetusta

saavalle oppilaalle tulee tehdä oppimissuunnitelma, jossa myös käsitellään oppilaan arviointi (ks.

eteläpohjalainen opetussuunnitelma, luku 6).

Alavudella oppilas voi edetä opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattomasti erillisellä päätöksellä.

5.5.2 Yhdysluokkaopetus

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetusuunnitelma

Yhdysluokkaopetus

Maakunnassamme on paljon pieniä kouluja, joissa toteutetaan yhdysluokkaopetusta. Mikäli yhdysluokassa järjestetään opetusta vuorokurssiperiaatteen mukaisesti, parillisina vuosina luetaan parillista vuorokurssia esim. 2017-2018 luetaan 2., 4. ja 6. luokan vuorokurssia. Eteläpohjalaisissa kouluissa voidaan tehdä koulukohtaisia pedagogisia ratkaisuja, jotta vuorokurssien toteuttaminen on toimivaa ja käytännön kannalta järkevää. Nämä kirjataan koulun opetussuunnitelmaan tai vuosisuunnitelmaan opetuksen järjestän linjauksen mukaisesti. Alavuden kouluissa opetetaan ensisijaisesti vuosikurssien mukaisesti äidinkieltä, matematiikkaa ja vieraita kieliä.

Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa (422/2012) määritellyistä viikkotuntimääristä ei voi poiketa.

Opetushallitus on tässä opetussuunnitelmaprosessissa linjannut, että yhdysluokkaopetuksessa

3. ja 4.-luokkien viikkotuntimäärää ei voi tasata.

Tuntijaon käytännön soveltaminen riippuu kulloinkin käytettävissä olevan tuntikehyksen määrästä. Alla

olevat ratkaisuesimerkit pohjaavat maakunnalliseen tuntijakoon. Kunnat voivat halutessaan resursoida

enemmän tunteja. (Ks. eteläpohjalainen opetussuunnitelma, luku 1).

Yhdysluokkaopetuksen haasteet uudessa tuntijaossa

1.-2. luokka

1.-2. luokan tuntikehys voi olla suoraan maakunnallisen mallin mukainen. Koulun on päätettävä

painotustuntien järjestäminen opetuksen järjestäjän linjausten pohjalta. Alavudella

yhdysluokkaopetusta antavissa kouluissa 1. ja 2. luokan painotustunti lisätään äidinkielen

oppimäärään. Tämän tunnin oppisisällöt koostuvat lähinnä kielellistä tietoisuutta lisäävistä peleistä,

leikeistä ja draamatuokioista. Opetuskielenä käytetään äidinkieltä ja A1-kieltä.

44

3.-4. luokan tuntijaon ratkaisumahdollisuuksia

3.-4.lk Liikunta

Tuntijako: 3.lk:lla on liikuntaa 1 tunti enemmän kuin 4.lk:lla.

Ratkaisumahdollisuuksia:

1) Kolmasluokkalaiset yhdistetään 1.-2.luokan liikuntaan, jolloin 4.lk:n T&T olisi yhdistettynä 5.-6.lk:n

kanssa.

2) Neljäsluokkalaisten T&T-valinta on liikunta, jolloin 3.-4.lk on mahdollista pitää samassa ryhmässä.

3.-4.lk Kuvataide Tuntijako: 3.lk:lla on 1 tunti enemmän kuvataide kuin 4.lk:lla.

Ratkaisumahdollisuuksia:

1) Kolmasluokkalaisten kuvataide ja neljäsluokkalaisten uskonto ovat samaan aikaan.

2) Neljäsluokkalaisten T&T-valinta olisi kuvataide, jolloin 3.-4.lk:n kuvataide olisi mahdollista pitää yhtä

aikaa. Tässä tapauksessa 3.lk:n 1 liikuntatunti olisi oltava 1.- 2.lk:n kanssa yhtä aikaa.

4.-6. luokan valinnainen

- Pienillä kouluilla oppilaiden valinnan mahdollisuutta saadaan lisättyä järjestämällä opetus jaksoittain

teemaopetuksena. Tässä huomioitava opetuksen järjestäjän linjaukset.

5.-6. luokka

Tuntijako: Viikkotuntimäärä sama 25. 5-luokalla englantia 3 viikkotuntia ja matematiikkaa 4

viikkotuntia. 6-luokalla englantia 2 viikkotuntia ja matematiikkaa 3 viikkotuntia sekä ruotsia 2

viikkotuntia.

5.5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus


Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Eteläpohjalainen opetussuunnitelmatyö mahdollistaa yhteistyön etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen

järjestämisessä. Esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa etäyhteyksien hyödyntäminen voi olla

tarkoituksenmukaista. Kunnat käyttävät etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta tarpeen mukaan.

Etäopetuksella on mahdollisuus edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta. Katsomusaineiden opetuksessa

hyödynnetään etäopetusta yhteistyössä maakunnallisesti.

5.5.4 Joustava perusopetus


Joustava perusopetus

Joustava perusopetus on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yläkoulu.

Tavoitteena on tukea monipuolisesti nuoria ja ehkäistä ongelmia puuttumalla niihin varhaisessa

vaiheessa. Tarkoituksena on kehittää perusopetuksen toimintatapoja ja opetusmenetelmiä niin, että

ne vastaavat paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Jokaiselle joustavan perusopetuksen oppilaalle

laaditaan oppimissuunnitelma, joka sisältää myös oppilaan arvioinnin (ks. maakunnallinen OPS, luku

6.) Alavudella on mahdollista suorittaa peruskoulun yläkoulua joustavan perusopetuksen toimintana.

Joustavan perusopetuksen keskeiset toimintatavat ja käytänteet määritellään joustavaa perusopetusta

järjestävän koulun vuosisuunnitelmassa.

45


5.5.5 Opetus erityisissä tilanteissa


Opetus erityisissä tilanteissa

Sairaalaopetus

Seinäjoen kaupungin ylläpitämässä Ruutipuiston sairaalakoulussa annetaan opetusta

erikoissairaanhoidossa oleville oppilaille, jotka tulevat eri puolilta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä.

Sairaalaopetus koskee pääasiassa lasten- tai nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa tai polikliinisessa

hoidossa olevia lapsia ja nuoria. Myös somaattisessa hoidossa olevat, neurologisissa tutkimuksissa tai

hoidossa olevat sekä syömishäiriöyksikön peruskouluikäiset potilaat ovat oikeutettuja

sairaalaopetukseen.

Erikoissairaanhoidossa olevan perusopetuksen oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti omassa

lähikoulussa, johon oppilas on otettu oppilaaksi. Oppilaan kotikunta päättää oppilaan lähikoulusta.

Sairaalaopetukseen oppilas otetaan, mikäli opetuksen järjestäminen ei tukitoimista huolimatta ole

oppilaan edun mukaista.

Sairaalakouluun tullaan hoidon kautta. Hoitoon hakeudutaan huoltajien toimesta. Nuorten kohdalla

hoitoon voidaan hakeutua myös omatoimisesti. Lähikoulun monialainen, yksilökohtaisen

oppilashuoltoryhmä voi olla lapsen, nuoren ja huoltajien tukena hoitoonohjauksessa, mutta ei voi

sivuuttaa perheitä ja huoltajia. Lähetteen psykiatrian poliklinikalle kirjoittaa lääkäri.

Sairaalaopetuksessa olevan oppilaan tulee olla aina sisäänkirjoitettuna sairaalaan ja

erikoissairaanhoidon hoitokontakti määriteltynä joko osasto- tai avohoidolliseksi ennen

oppilaaksiottoa. Oppilaaksiottopäätöksen tekee sairaalakoulun rehtori kuultuaan päätöksen tueksi

kaikkia tarvittavia osapuolia. Sairaalakoulun rehtori ottaa oppilaaksi sekä Seinäjoella asuvat että

vieraasta kunnasta tulevat osasto- ja avo-oppilaat. Avohoidossa oleva oppilas käy lähikoulua tai

sairaalakoulua kotoa tai sijoituspaikasta käsin. Myös hoidon jonovaiheessa oleva oppilas voidaan

oppilastilanteen salliessa ottaa väliaikaisesti sairaalaopetukseen avohoidollisena oppilaana, mikäli

omassa lähikoulussa annettavat tukitoimet eivät riitä.

Sairaalaopetukseen sovelletaan perusopetuslain säännöksiä, mikä edellyttää, että potilaana olevien

oppilaiden opetus on järjestettävä perusopetuslain 3 §:n mukaisesti oppilaan ikäkauden ja edellytysten

mukaisesti. Sairaalakoulussa noudatetaan oman koulun tai tarvittaessa sairaalakoulun

opetussuunnitelmaa. Erikoissairaanhoidossa oleva oppilas on myös oikeutettu maksuttomaan

kuljetukseen tai riittävään avustukseen osallistuessaan sairaalaopetukseen.

Oppilaalla on lakiin perustuva oikeus palata lähikouluun sairaalaopetuksen jälkeen. Oppilaan

kotikunnan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan kanssa moniammatillisessa

yhteistyössä järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan

siirtyessä takaisin lähikouluun. Oppilaalle voidaan nivelvaiheessa järjestää esimerkiksi liukuva paluu

omalle koululle siten, että hän käy vielä hoidossa ollessaan koulupäiviä omassa lähikoulussaan tai

muu tukitoimi.

Sairaalakoulun opiskeluhuoltoryhmänä toimivat osastojen hoitotiimit, joissa on mukana sairaalakoulun

edustus. Kun oppilashuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan

oppilashuollon tarvetta, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden

kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot oppilashuoltokertomukseen. Vieraskuntalaisten

oppilaiden osalta yksilökohtaisessa työssä lain edellyttämistä kirjaamisista oppilashuoltokertomuksiin

vastaavat oppilaan kotikunnan toimijat sekä ennen että jälkeen sairaalaopetusjakson.

Osastolta sairaalakouluun:

Yhteydenotto sairaalakouluun tapahtuu lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen, somaattisten

osastojen tai syömishäiriöyksikön toimesta. Yhteys otetaan sairaalakoulun johtajaan tai opettajaan.

Sairaalakoululle annetaan ensimmäiset tiedot lapsesta ja nuoresta viikoittain pidettävissä

46

koulupalavereissa osastoilla. Koulupalavereihin osallistuvat myös oppilaat. Sairaalakoulun opettaja

osallistuu myös hoitosuunnitelmaneuvotteluihin, joissa saadaan lisävalaisua oppilaiden taustoihin ja

tilanteisiin. Hoitosuunnitelmaneuvotteluissa aloitetaan yhteistyö myös oppilaiden vanhempien kanssa.

Somaattisilta osastoilta otetaan yhteys sairaalakouluun ja sovitaan opetuksen järjestämisestä

tapauskohtaisesti. Oppilaan hoitotiimi osastolla toimii yksilöllisen oppilashuoltotyön

asiantuntijaryhmänä osastojakson ajan. Oppilaan koulupaikka säilyy omalla kotikoululla.

Poliklinikalta sairaalakouluun (avo-oppilas):

Yhteydenotto sairaalakouluun tapahtuu lasten tai nuorisopsykiatrian poliklinikan toimesta, jotka

määrittävät hoidon piirissä olevien sairaalakoulupaikan tarpeen. Yhteys otetaan sairaalakoulun

johtajaan. Pidetään kouluneuvottelu, jossa kartoitetaan kaikki mahdollinen perustasolla annettu tuki,

joka on edellytyksenä avopaikalle. Sovitaan opetuksen järjestämisestä ja jakson pituudesta

tapauskohtaisesti. Oppilaan hoitotiimi psykiatrian poliklinikalla toimii yksilöllisen oppilashuoltotyön

asiantuntijaryhmänä sairaalakoulujakson ajan. Oppilaan koulupaikka säilyy omalla kotikoululla.

Sairaalakoulun avo-oppilaspaikka ei ole vaihtoehto lastensuojelullisille toimille.

Takaisin omaan kotikouluun:

Järjestetään kouluasioita koskeva neuvottelu, jossa varmistetaan koulun kannalta oleellisen tiedon

siirtyminen kotikouluun. Nivelvaihe ja siihen valmistautuminen on hyvä olla riittävän pitkä.

Nivelvaiheeseen suunnitellaan riittävät ja perustellut tukitoimet. Tukitoimet ja vastuuhenkilöt kirjataan

ylös. Siirtymiseen liittyvät asiat dokumentoidaan.

Oppilaan arviointi sairaalaopetuksessa:

Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa vain lyhyen jakson, todistuksen antaa oppilaan oma kotikoulu.

Kotikoulun tulee ottaa todistusta antaessaan huomioon sairaalakoulun antamat tiedot

sairaalakoulussa opiskellusta ajasta. Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa pidemmän jakson,

lukukauden tai sitä pidemmän ajan, todistuksen antaa sairaalakoulu. Päättötodistus annetaan

oppilaalle aina kotikoulun lomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa kotikoulun rehtori. Päättöarvioinnin

suorittavat kotikoulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. (ks. maakunnallinen

OPS, luku 6).

Sairaalakoululla on erikoissairaanhoidon tukena omat tehtävänsä:

Tarjotaan sairaalahoidossa oleville normaaleja arjen toimintoja kuten koulunkäynti.

Pyritään ylläpitämään ja tarvittaessa palauttamaan koulunkäyntirutiineja.

Aloitetaan tarvittaessa korjaava opetus esimerkiksi pitkien poissaolojaksojen jälkeen. Korjaavalla opetuksella tarkoitetaan esimerkiksi poissaoloista johtuvien opillisten aukkojen paikkaamista.

Arvioidaan oppilaan psyykkistä toimintakykyä yhteistyössä hoidon kanssa.

Kartoitetaan mahdollisia oppimisen ja koulunkäynnin haasteita.

Etsitään oppilaan vahvuuksia.

Pidetään yhteyttä ja neuvotellaan hoidon, kotikoulun sekä oppilaiden huoltajien ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa.

Noudatetaan oman koulun tai tarvittaessa sairaalakoulun opetussuunnitelmaa.

47


5.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu

toiminta Etelä-Pohjanmaalla


Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Kasvatuksellinen moniammatillinen yhteistyö vahvistaa turvallista kouluarkea ja tukee yhteisön

hyvinvointia. Eteläpohjalainen koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Esimerkiksi koulun kerhot,

koulukirjastotoiminta, oppilaskuntatoiminta, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu, koulumatkat ja

–kuljetukset, retket, juhlat ja tapahtumat kasvattavat oppilasta vastuullisuuteen, omatoimisuuteen ja

aktiiviseen kansalaisuuteen. Ne myös osaltaan vahvistavat osallisuutta, kokemusta hyvästä ja

turvallisesta koulupäivästä sekä mahdollistavat oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan

koulupäivän.

Eteläpohjalaisessa opetussuunnitelmassa painotetaan osallisuutta. Oppilaita osallistetaan koulun

toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyötä on kuvattu myös maakunnallisen

opetussuunnitelman luvussa 1.

Opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan yhteistyön toimintakäytännöt. Alavuden kaupungin koulukuljetussäännössä määritellään

ne periaatteet, joiden mukaan koulukuljetus järjestetään esioppilaille ja perusopetuksen oppilaille. Lisäksi koulukuljetussäännön tehtävänä on toimia tiedonjakajana koulukuljetuksista vastaaville autoilijoille, kouluille sekä oppilaiden huoltajille.

48

6. Arviointikulttuurin eteläpohjalaiset

painotukset

6.1. Maakunnallinen arviointikulttuuri

Arviointi perustuu aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja maakunnallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa. Arviointi toteutetaan maakunnassa yhtenäisin periaattein, jolloin oppilaat ovat samanarvoisessa asemassa. Maakunnallisia painopisteitä ovat yrittäjämäinen toimintatapa ja osallisuus, jotka huomioidaan arvioinnissa.

6.2. Arvioinnin periaatteet

Arviointi on oppilaan ikätason mukaista. Arviointi on säännöllistä, monimuotoista ja tavoitteellista. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja tukea oppimisprosessia ja edistää oppimaan oppimista. Taulukossa on esitelty useita arvioimisen keinoja, joiden kesto ja toteuttamistapa voivat vaihdella.

Taulukko 1. Opintojen aikaisen arvioinnin periaatteet ja toteutusesimerkkejä

Arvioinnin periaate Toteutusesimerkkejä Osallisuus itsearviointi

o oppilas asettaa omat tavoitteensa ja arvioi niiden toteutumisen

portfolio

vertaisarviointi, pari- ja ryhmäarviointi

Jatkuvuus väliarvioinnit

keskustelu oppimisprosessin aikana

Kannustavuus huomio koko oppimisen prosessiin

huomataan pienetkin edistysaskeleet

Monipuolisuus arviointikeskustelut


monialaiset oppimiskokonaisuudet

kirjallinen itsearviointi

todistukset

portfolio

draama

kuvallinen ilmaisu

projektin arviointi

koko oppimisprosessin arviointi

tietotekniikka apuna

Oppimisen edistäminen jatkuva arviointi oppimisprosessin aikana

kannustus ja tuki ryhmältä tai opettajalta

rajatut ja selvät tavoitteet

Oikeudenmukaisuus ja eettisyys oppilaita ei vertailla, vaan arvioidaan oppilaan

49


omaa edistymistä

tavoitteiden ja koko arvioinnin näkyväksi tekeminen (esim. tavoitteet ja arviointitavat ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille selkeästi)

Totuudellisuus myös korjaamista vaativat asiat esille kannustavassa hengessä

suora palaute

epäonnistumisen ja pettymyksen sietokyvyn kasvattaminen

Yrittäjämäinen toimintatapa kurssikansio, portfolio

itsearviointi o oppilas reflektoi omaa oppimistaan


kannustavalla arvioinnilla oppilasta motivoidaan yrittämään parhaansa

Yhteistyö kotien kanssa tavoitteet ja arviointitavat etukäteen tiedoksi

vanhempainillat (informatiivisesti, esim. tavoitteet käydään läpi)

muut tapaamiset

tiedotteet

arviointikeskustelut

selkeä tiedottaminen, jos oppimisessa tapahtuu muutoksia

palaute vanhemmilta tavoitteiden saavuttamisesta esim. arviointikeskusteluissa

koulun kotisivu esim. käyttäytymisen kriteerit

6.3. Oppilaan itsearviointi ja vertaisarviointi Itsearvioinnin avulla kasvatetaan lapsen ja nuoren itsetuntemusta ja itseluottamusta. Itsearvioinnin pitää olla arkipäiväinen osa koulutyötä, realistista, kohtuullista ja ajankohtaista. Erilaiset itsearviointidokumentit voidaan tallettaa esim. oppilaskansioon ja niihin voidaan palata lukuvuoden aikana, näin oppilaan omat tuotokset ja opettajan antamat arvioinnit tulevat yhtä merkityksellisiksi. Oppilaan käsitys omasta itsestään oppijana vahvistuu. Vertaisarvioinnissa oppilaat ohjataan arvioimaan yhteistä tai toistensa työskentelyä ja valmiita tuotoksia suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarvioinnissa voidaan arvioida myös, kuinka ryhmä on saavuttanut asetettuja tavoitteita. Alavuden kaupungin kouluissa itsearviointi suoritetaan kaksi kertaa lukuvuodessa opetuksen järjestäjän hyväksymillä lomakkeilla. Itsearviointia hyödynnetään arvioinneissa.

Oppilaita kasvatetaan jo alakoulussa tekemään itse- ja vertaisarviointia osana oppimistaan ja koulunkäyntiään. Jatkumo siirtyy yläkoulun puolelle.

50

Kuvio 1. Itse- ja vertaisarviointi

6.4. Väli- ja lukuvuosiarviointi Lukuvuositodistuksen lisäksi koulun tulee antaa arviointipalautetta vähintään kerran lukuvuoden aikana. Palaute voi olla välitodistus, arviointitiedote tai arviointikeskustelu. Lukuvuosi- ja välitodistuksen tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteissa ja perusopetusasetuksessa 852/1998 annettuja ohjeita. Muusta arviointipalautteesta tulee laatia allekirjoitettu, kirjallinen dokumentti.

Lukuvuosiarviointi Oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet tai oppiainekokonaisuudet arvioidaan sanallisesti tai numeerisesti. Ne oppiaineet, joita ei arvioida numeerisesti tai tarkemmin sanallisesti, arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Työskentelytaidot arvioidaan oppiaineiden yhteydessä. Opetuksen järjestäjä määrää todistuksen muodon.

Vuosiluokilla 1-3 lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia. Vuosiluokilla 4-6

lukuvuositodistuksessa numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Viidennellä

vuosiluokalla arvioidaan yhteiskuntaoppi kuudennelle vuosiluokalle määriteltyjen arviointikriteerien

mukaisesti. Taide- ja taitoaineet voidaan arvioida pelkästään sanallisesti lukuvuositodistuksessa

vuosiluokilla 4-6 opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Alavuden kaupungin kouluissa käytetään

opetuksen järjestäjän hyväksymiä lukuvuositodistuksia.

51


Vuosiluokalla 7 lukuvuositodistuksessa numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.

Tavoitteiden ja sisältöjen vuoksi terveystieto arvioidaan vuosiluokan 7 lukuvuositodistuksessa hyväksytty/hylätty. Vuosiluokilla 8 ja 9 käytetään numeroarviointia. Oppilaan, huoltajien ja opettajien pitää kyetä tulkitsemaan todistusta niin, että oppimisen edistyminen ja osaaminen tulee selkeästi esille.

Väliarviointi Väliarviointi toteutetaan vuosiluokilla 1-5 arviointikeskusteluna, johon kutsutaan oppilas ja huoltajat.

Arviontikeskustelun tavoitteena on tukea ja edistää oppilaan oppimista ja kasvua. Arvioinnin toteuttaa luokanopettaja. Hän keskustelee muiden luokkaa opettavien opettajien kanssa oppilaan edistymisestä ennen arviointikeskustelua. Tämä palaute välitetään oppilaalle ja huoltajalle arviointikeskustelussa. Arviointikeskustelun pohjana käytetään luokilla 1 ja 3-5 maakunnassa yhtenäistä lomaketta (liite 1), jonka opettaja kirjaa. Arviointikeskustelu toteutetaan marras-tammikuussa, viikkoon 5 mennessä. Arviointikeskustelut toteutetaan kodin ja koulun yhteistyöajalla oppituntien ulkopuolella. Kaikki keskusteluun osallistuneet allekirjoittavat asiakirjan. Asiakirja arkistoidaan opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Allekirjoitettu alkuperäinen arviointilomake annetaan huoltajille. Mikäli huoltaja ei kutsusta huolimatta saavu arviointikeskusteluun, opettaja toteuttaa arviointikeskustelun oppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviointiraportin huoltajalle tiedoksi.

Toisella luokalla arviointikeskustelu toteutetaan kevätlukukaudella viikkoon 12 mennessä, jolloin se toimii samalla nivelvaiheen arviointina (liite 2).

Vanhempainvartit ja arviointikeskustelu voidaan yhdistää. Eli käytännössä arviointikeskustelu voi korvata syksyn vanhempainvartin. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, opettaja ja huoltajat voivat tarkastella erillisen vanhempainvartin toteuttamista tapauskohtaisesti.

Väliarviointi toteutetaan lukuvuosilla 6-9 samoin periaattein kuin kyseisen vuosiluokan lukuvuosiarviointi.

Kuudennen vuosiluokan väliarviointi annetaan syyslukukauden päätteeksi. Työskentelytaidot arvioidaan oppiaineiden yhteydessä. Vuosiluokalla 7 taide- ja taitoaineet voidaan arvioida numeerisesti ja/tai sanallisesti opetuksen järjestäjän linjauksen mukaisesti. Alavuden kaupungin 7. luokalla taide- ja taitoaineet arvioidaan numeerisesti. Tavoitteiden ja sisältöjen vuoksi terveystieto arvioidaan hyväksytty/hylätty, kuten 7. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa. Väliarviointi voidaan toteuttaa myös jaksoarviointina.

(Katso myös eteläpohjalainen opetussuunnitelma, kohta nivelkohtien arviointi)

Taulukko 2. Väli- ja lukuvuosiarviointi

Vuosiluokka Arviointimuodot

1.luokka Väliarviointi

o toteutetaan arviointikeskusteluna oppilas-huoltajat-opettaja marras-tammikuussa, viikkoon viisi mennessä

o keskustelussa mukana olevia kuullaan

o opettaja toimii kirjaajana

o maakunnassa yhtenäinen lomake (liite 1)

Lukuvuosiarviointi

o sanallinen

o kaikki oppilaan opiskelemat oppiaineet arvioidaan

52

o laajemmin arvioidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut oppiaineet arvioidaan vähintään hyväksytty/hylätty.

o käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio. Arvio annetaan todistuksen liitteellä.

Monialainen oppimiskokonaisuus huomioidaan arvioinnissa.

Alavuden kaupungin kouluissa oppilaan itsearviointi suoritetaan kaksi kertaa lukuvuodessa

2. luokka Väliarviointi / arviointi nivelkohdassa

o toteutetaan arviointikeskusteluna oppilas-huoltajat-opettaja,

kevätlukukaudella viikkoon 12 mennessä

o kaikkia keskustelussa mukana olevia kuullaan



Lukuvuosiarviointi

o sanallinen


o laajemmin arvioidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut oppiaineet arvioidaan vähintään hyväksytty/hylätty.




3. luokka Väliarviointi

o toteutetaan arviointikeskusteluna oppilas-huoltaja-opettaja marras-tammikuussa, viikkoon viisi mennessä




Lukuvuosiarviointi

o sanallinen

53



o laajemmin arvioidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli sekä matematiikka. Muut oppiaineet vähintään hyväksytty/hylätty.





o toteutetaan arviointikeskusteluna oppilas-huoltajat-opettaja marras-tammikuussa, viikkoon viisi mennessä




Lukuvuosiarviointi

o numeerinen, jota voidaan täydentää sanallisesti


o numeerisesti arvioidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli

matematiikka, ympäristöoppi ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviointia voidaan täydentää sanallisesti. Muut oppiaineet arvioidaan vähintään hyväksytty/hylätty.

o Huom! Taide- ja taitoaineet voidaan arvioida edelleen

sanallisesti.

o valinnaiset aineet (VAL) arvioidaan hyväksytty/hylätty




o toteutetaan arviointikeskusteluna oppilas-huoltajat-opettaja viikkoon viisi mennessä




54

Lukuvuosiarviointi



o numeerisesti arvioidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, matematiikka, A2-kieli, yhteiskuntaoppi ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviointia voidaan täydentää sanallisesti. Muut oppiaineet arvioidaan vähintään hyväksytty/hylätty.

o Huom! Taide- ja taitoaineet voidaan arvioida edelleen sanallisesti.

o Huom! Yhteiskuntaoppi arvioidaan 6. vuosiluokan

arviointikriteereillä.







o arvioidaan numeerisesti kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviointia voidaan täydentää sanallisesti.

o Huom! Taide- ja taitoaineet voidaan arvioida edelleen sanallisesti.


Arviointi nivelkohdassa

o opettaja antaa oppilaalle palautetta ja tiedottaa huoltajaa oppimisen edistymisestä riittävän ajoissa ennen lukuvuoden päättymistä

o nivelkohdan arviointitiedot liitetään osaksi opetuksen järjestäjän käyttämää siirtolomaketta

o Alavudella nivelkohdan arviointikeskustelu suoritetaan opetuksen järjestäjän lomakkeen pohjalta viikkoon 12 mennessä ( liite 3)

Lukuvuosiarviointi

o numeerinen, jota voidaan täydentää sanallisesti opetussuunnitelman perusteiden arviointikriteerien mukaisesti (arvosana 8)


o arvioidaan numeerisesti kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviointia voidaan täydentää sanallisesti.


55


sanallisesti.






o arvioidaan päättyvien kurssien oppiaineet ja käyttäytyminen


sanallisesti.

o Alavudella taide- ja taitoaineet arvioidaan numeerisesti

o Huom! Tavoitteiden ja sisältöjen vuoksi terveystieto arvioidaan hyväksytty/hylätty

Lukuvuosiarviointi


o arvioidaan päättyvien kurssien oppiaineet ja käyttäytyminen

o Huom! Tavoitteiden ja sisältöjen vuoksi terveystieto arvioidaan hyväksytty/hylätty

o lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi sisältää arviot siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet kaikissa opiskelemissaan oppiaineissa.

HUOM! Päättyvät aineet arvioidaan lukuvuositodistukseen päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti

o päättyviä numeerisesti arvioitavia aineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö ja kotitalous

o päättyvä yrittäjämäinen toimintatapa arvioidaan hyväksytty/hylätty – merkinnällä




numeerinen

arvioidaan päättyvien kurssien oppiaineet ja käyttäytyminen

Lukuvuosiarviointi

numeerinen

56

arvioidaan päättyvien kurssien oppiaineet ja käyttäytyminen

lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi sisältää arviot siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet kaikissa opiskelemissaan oppiaineissa

HUOM! Päättyvät aineet arvioidaan lukuvuositodistukseen numeerisesti päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti

Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty

T&T -valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota väli- ja lukuvuositodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriä.




numeerinen

arvioidaan kaikki oppiaineet

Lukuvuosiarviointi o numeerinen

Päättötodistus

o numeerinen arvio opetussuunnitelman päättöarviointikriteerien mukaisesti (arvosana 8)

Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty.

T&T -valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota väli- ja päättötodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriä.



Käyttäytymisen arviointi ja arviointiperusteet

Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat kunnissa/kouluissa käydyt arvokeskustelut, kunnan/koulun

kasvatustavoitteet, yhteisön toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Oppilaille ja huoltajille tulee antaa

mahdollisuus osallistua koulun arvokeskusteluun.

Käyttäytymisen arviointi ei saa perustua persoonaan, temperamenttiin tai oppilaan henkilökohtaisiin

ominaisuuksiin. Käyttäytymisen arviointi ei ole osa oppiaineen arviointia.

Käyttäytymisen arvioinnin keskeisinä kohteina ovat toisen huomioonottaminen, hyvät tavat, yhteisesti

sovitut toimintatavat ja säännöt sekä tilanteeseen sopiva käyttäytyminen.

57


Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa muotoa kuin oppiaineissa. Arviota oppilaan

käyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla väli- ja päättötodistuksiin. Todistukseen voi kuulua liitteenä

arvio oppilaan käyttäytymisestä. Liitteestä ei tule mainintaa todistukseen. Väli- ja päättöarvioinnin

liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot.

Taulukko 3. Käyttäytymisestä annettavan arvosanan kriteerit

Arvosana Kriteerit

10 erinomainen

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan.

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevaisesti muita kohtaan.

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä.

Oppilas edistää työrauhaa.

Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä.

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä.

Oppilasta ei ole ojennettu kirjallisesti eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia.

9 kiitettävä


Oppilas käyttäytyy kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan.

Oppilas käyttäytyy oikeudenmukaisesti ja suvaitsevaisesti muita kohtaan.

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä.

Oppilas antaa toisille työrauhan.

Oppilaan kielenkäyttö on asiallista.

Oppilasta ei ole ojennettu kirjallisesti eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia.

8 hyvä


Oppilas sopeutuu yleensä työhön erilaisissa ryhmissä.

Oppilas antaa toisille yleensä työrauhan.

Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan.

Oppilaan kielenkäyttö on yleensä asiallista.

Oppilasta on voitu ojentaa, jolloin hän muuttaa käyttäytymistään ohjattuun suuntaan.

7 tyydyttävä

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.

Oppilas häiritsee joskus työrauhaa.

Oppilaalla on jonkin verran ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.

Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon.

Oppilaan kielenkäyttö vaatii ohjausta.

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan.

Oppilas on voinut saada joitain kurinpitorangaistuksia.

6 kohtalainen

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.

Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toisia huomioon.

Oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa.

Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein ohjausta.

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan toistuvasti.

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia.

5 välttävä

Oppilaalla on usein vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.

Oppilas ei anna toisille työrauhaa.

Oppilas ei osaa ottaa toisia huomioon.

Oppilaan kielenkäyttö on asiatonta.

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan jatkuvasti.

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia, joilla ei ole ollut vaikutusta.

Oppilaan käytös on välinpitämätöntä.

4 hylätty

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä.

58

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia (Opetussuunnitelman perusteet ja maakunnallinen OPS luku 4) tulee olla vähintään yksi lukuvuoden aikana. Se ilmoitetaan koulun vuosisuunnitelmassa ja sen laajuus vastaa oppilaan viikkotuntimäärää. Oppimiskokonaisuuden arviointi otetaan huomioon mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa. Arvioinnissa painotetaan työskentelytaitoja. Alavuden kaupungin kouluissa arvioinnin suorittavat oppimiskokonaisuuden järjestävät opettajat.

Valinnaisuuden arviointi

Valinnaisaineista (VAL) luokilla 4-6 kirjataan oppilaan suorittamat valinnaisainekokonaisuudet ja ne arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Luokilla 7-9 alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Kahden tai useamman vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan luokilla 7-9 numeerisesti. Valinnaisten aineiden (VAL) sisällä olevat taitoja taideaineiden valinnaiset oppikokonaisuudet / aineet arvioidaan valinnaisten aineiden arviointiohjeiden mukaisesti. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (T&T-VAL) ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden opetusta ja ne myös arvioidaan osana niiden opetusta. Tämä tarkoittaa, ettei taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriä. Alavuden kaupungin kouluissa todistukseen merkitään suoritetut valinnaiset aineet sekä niiden viikkotuntimäärät.

Kuvio 2. Alakoulun valinnaisten arviointi

59


Kuvio 3. Yläkoulun valinnaisten arviointi

60

Nivelkohtien arviointi luokilla 2 ja 6

Toisen luokan arviointikeskustelu tukee nivelkohdan arviointia. Arviointikeskustelussa tulee huomioida erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidoissa ja omista tehtävistä huolehtimisessa. Nivelkohdassa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa. Liitteen 2 lomakkeen avulla annetaan ohjaavaa palautetta. Nivelkohdan arviointilomake tai väliarviointilomake täytetään arviointikeskustelussa. Kaikkia keskustelussa mukana olevia kuullaan ja opettaja toimii kirjaajana. Pääpaino on oppilaan itsearvioinnilla. Kuhunkin kohtaan kirjattavien asioiden määrää ei ole rajattu. Kaikki keskusteluun osallistuneet allekirjoittavat asiakirjan ja asiakirja arkistoidaan opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaan. Allekirjoitettu alkuperäinen arviointilomake annetaan huoltajille. Kuudennen luokan lopulla opettaja antaa ohjaavaa palautetta oppilaalle. Oppilaan työskentelyn taitojen ja oppimisen taitojen edistymisestä tiedotetaan myös huoltajille. Nivelkohta on osa oppilaan siirtoprosessia alakoulusta yläkouluun. Siinä arvioidaan monipuolisesti työskentelyn, ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä, edistymistä oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa sekä opiskelumotivaation tasoa. Nivelkohdan arviointitiedot liitetään osaksi siirtoprosessissa käytössä olevaa lomaketta. Tiedot annetaan tiedoksi myös huoltajille. Tietojen siirtoon yläkoululle käytetään kunnissa jo olemassa olevia muotoja. (Katso myös eteläpohjalainen opetussuunnitelma, kohta väliarviointi). Alavudella arviointikeskustelun pohjana ja osana tietojen siirtoa käytetään opetuksen järjestäjän

nivelvaiheen siirtolomaketta (liite 3).

Opintojen eteneminen

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Jos oppilas on vaarassa jäädä luokalle, opettajan tehtävä on hyvissä ajoin keskustella oppilaan ja huoltajan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus osoittaa hyväksytyt tiedot ja taidot erillisessä kokeessa tai muulla näytöllä, jolla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Jos oppilas ei suoriudu vuosiluokan oppiaineen oppimäärästä, luokalta siirtyminen on ehdollista. Tällöin annetaan ainekohtaisesti mahdollisuus yhteen erilliseen kokeeseen. Erillisen kokeen ajankohta määritellään lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa.

Oppilas voidaan myös jättää luokalla, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Päättöarviointi ajoittuu maakunnallisen tuntijaon mukaisesti vuosiluokille 7, 8 tai 9. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Päättöarviointi on pääsääntöisesti numeerista, paitsi taulukossa 3 mainituissa eräissä opetuksen järjestämistavoissa. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu

61


valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Tarkemmat määräykset päättöarvioinnista ja päättötodistuksen muodosta ovat perusopetuksen opetussuunnitelman luvuissa 6.5. Perusopetuksen päättöarviointi ja 6.6. Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät. Päättötodistuksen ulkoasusta päättää opetuksen järjestäjä.

6.5. Arviointimuodot eräissä opetuksen järjestämistavoissa

Arviointi yhdysluokassa

Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Arviointi suoritetaan kyseisen vuorokurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukaan. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Oppilaalla on tarvittaessa siirtymismahdollisuus oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen eli vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun, josta opetuksen järjestäjä päättää. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa edetä nopeammin kuin vuosiluokkiin sidotussa opiskelussa tai välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat.

Taulukko 4. Arviointimuodot eräissä opetuksen järjestämistavoissa

Opetuksen järjestämistapa Arviointimuodot

tehostettu tuki oppimisen arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelman perusteiden yleisiin tavoitteisiin

yksilöllistetyt oppimäärät itsearviointi

arvioidaan aina HOJKS: iin merkityn suunnitelman mukaisesti sanallisesti tai numeerisesti

toiminta-alueittain opiskelu itsearviointi

sanallinen arvio

vuosiluokkiin sitomaton opetus itsearviointi

arvioidaan opinto-ohjelmaan kirjatut ja suoritetut opintokokonaisuudet

lukuvuositodistus annetaan suoritetuista opintokokonaisuuksista

päättötodistus annetaan, kun koko perusopetuksen oppimäärä on suoritettu

joustava perusopetus opetuksen järjestäjä päättää arvioinnista laatimassaan joustavan perusopetuksen opetussuunnitelmassa

sairaalaopetus itsearviointi

lyhytjaksoisessa opiskelussa arvioinnin antaa kotikoulu huomioiden

62

sairaalakoulusta saadun arviointipalautteen

vähintään lukukauden mittaisessa opiskelussa arvioinnin suorittaa sairaalakoulu

päättötodistus annetaan kotikoulun lomakkeella ja kotikoulun rehtori allekirjoittaa todistuksen

o päättöarvioinnin suorittavat kotikoulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä

maahanmuuttajien opetus itsearviointi

arvioidaan opetussuunnitelman mukaiset oppisisällöt sanallisesti tai numeerisesti

o arvioidaan aineenhallintaa, ei suomenkielen osaamista

o arviointitapoja: kirjallinen, suullinen, eleet, piirrokset

päättöarviointi numeerinen

63


7.Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön

järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset


7. 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki


Varhainen puuttuminen Etelä-Pohjanmaalla pyrimme vastaamaan tuen tarpeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntatasoisesti luodaan edellytyksiä joustavien rakenteiden käyttöön sekä oikea- aikaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamallit kuvataan opetuksen järjestäjän määrittelemällä tavalla. Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinoista esitetään seuraavassa taulukossa. Alavudella toimintamallit kuvataan Oppimisen tuen oppaassa olevassa vuosisuunnitelmassa.

Yhteistyö oppimisen ja koulunkäynnin tuessa

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä koulu on aloitteellinen. Alavudella korostetaan myös

vanhempien aloitteellisuutta. Kodin kanssa tähdätään keskustelevaan toimintakulttuuriin. Yhteys koteihin luodaan jo ennen oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeen ilmenemistä. Mikäli huolta ilmenee, se otetaan rohkeasti puheeksi huoltajan kanssa. Myös huoltajia kannustetaan olemaan yhteydessä kouluun oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvissä


64

asioissa. Varhaisella puuttumisella on tarkoitus estää ongelmien syntyminen ja kasautuminen. Yhteistyön olisi hyvä perustua ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen ohjaamiseen.

Alavudella tuen tarpeen arviointia tehdään jo päivähoidon ja neuvolan moniammatillisessa Pikkuvekara-yhteistyöryhmässä.

.

Opetuksen järjestäjä määrittelee oppilashuollollisen yhteistyön ja tuen järjestämisen toimintamallit

oppilashuoltosuunnitelmassa (ks. maakunnallinen opetussuunnitelma luku 8). Alavudella oppimisen

tuen järjestämisen toimintamallit on kuvattu Oppimisen tuen oppaassa.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan oppilaanohjauksella. Oppilaanohjauksesta vastaavat kaikki

oppilaan kanssa toimivat aikuiset. Ohjaus käsittää muun muassa oppimaan oppimisen,

opiskelutekniikoiden, opintopolkujen valitsemisen ja arjenhallinnan taitoja. Yläkoulussa oppilaanohjaus

on oma oppiaineensa.

Opetuksen järjestäjä laatii ohjaussuunnitelman, jota koulut täydentävät. Ohjaussuunnitelmassa

kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työ- ja vastuunjako sekä

työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä

työelämään tutustumisen järjestelyt.

65


Tuen tarpeen kartoittaminen nivelvaiheissa

Kouluissa tehdään suunnitelmallista tuen tarpeen seulontaa ja seurantaa, joka takaa tarpeellisten

tukitoimien järjestämisen ja siirtämisen nivelvaiheiden yli.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkumo nivelvaiheissa varmistetaan siirtopalavereilla. Siirtopalaverit

järjestetään seuraavissa nivelvaiheissa oppilaskohtaisena tai monialaisena yhteistyöpalaverina:

o esikoulu-1.luokka: viimeistään huhtikuussa, tutkimusprosessien käynnistäminen hyvissä

ajoin viimeistään joulun jälkeen, (esimerkiksi esikoulun henkilökunta, koulun erityisopettaja/

luokanopettaja, huoltajat) Alavudella esiopetuksen oppimissuunnitelma korvaa nivelvaiheen

siirtolomakkeen.

o siirtyminen 7. luokalle: viimeistään huhtikuussa siirtopalaverit (esimerkiksi luokanopettaja,

erityisopettaja, oppilas, huoltajat, tarvittaessa tuleva luokanohjaaja). Nivelvaiheessa

siirryttäessä yläkoulun puolelle voidaan käyttää apuna siirtolomaketta.

o perusopetuksen päätösvaihe (esimerkiksi luokanohjaaja, opo/erityisopettaja, oppilas,

huoltaja, pyydetään lupa pedagogisten asiakirjojen ja lausuntojen toimittamisesta oppilaan

tulevalle oppilaitokselle)

Siirtopalaverien järjestämisen vastuu on vastaanottavan koulun rehtorilla (nimeää vastuuhenkilöt).

Ennen siirtopalaveria pyritään saamaan käyttöön mahdolliset ajantasaiset lausunnot. Siirtopalaverin

yhteydessä käydään läpi päivitetyt pedagogiset asiakirjat.

Oppimisen tuki

Oppimisen tuen toimintaperiaatteet ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet kuvataan koulun opetussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä voi määritellä ne myös koottuna esimerkiksi oppimisen tuen oppaaseen. Alavudella käytössä Oppimisen tuen opas.

66

Alavuden oppimisen tuen pedagogiset asiakirjat ovat Pedanetissa “Erityisopetuksen työkalut”. Pedagoginen kahvila huolehtii asiakirjojen päivityksestä.

Luokkaa opettava opettaja/luokanohjaaja vastaa oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimista konsultoiden

monialaisia ammattilaisia. Toiminnallinen vastuu on luokan omalla/ainetta opettavalla opettajalla,

kokonaisvastuu koulunjohtajalla/rehtorilla. Oppimisen tuen eri vaiheissa korostetaan yhteistyötä

oppilaan ja huoltajan kanssa sekä kuulemisen merkitystä.

Huoltajia informoidaan oppimisen tuen käytänteistä. Oppilas ja huoltaja otetaan välittömästi mukaan

tukitoimien laadintaan ja toteuttamiseen.

Oppimisen tuen eri vaiheissa konsultoidaan eri hallintokuntien asiantuntijoita tai pyydetään tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. Näitä voidaan käyttää hyödyksi tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja järjestämisessä. Alavudella psykologiset tutkimukset ja testit tulisi painottaa koulupolun alkupuolelle. Oppilashuoltotyössä pohditaan moniammatillisesti lausuntojen tarvetta.

67


68

Opetuksen järjestäjä voi laatia koulujen yhteisen vuosikellon oppimisen tuen ja asiakirjojen laatimisen aikatauluista, ohessa esimerkki (Lähde: Ilmajoen kolmiportaisen tuen

suunnitelma, 2014). Alavudella vuosisuunnitelma on Oppimisen tuen oppaassa.

Perusopetuksessa säädetyt tukimuodot

Opiskelun erityiset painoalueet

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä ja oppimäärän yksilöllistämistä tulee oppilaalle olla

määriteltynä opiskelun erityiset painoalueet. Opiskelun erityisiä painoalueita käytetään tehostetussa

tuessa ja erityisessä tuessa.

Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät

sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan.

Opetusta järjestettäessä tulee huomioida oppilaan oppimisedellytykset, jolloin opetus voi perustua

erilaajuisiin oppimääriin.

Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oppilaan oman

vuosiluokan yleisen oppimäärän keskeisimmistä sisällöistä eli niin sanotuista ydinsisällöistä.

Eteläpohjalaisessa maakunnallisessa opetussuunnitelmassa nämä keskeiset ydinsisällöt nostetaan

esiin. Erityisissä painoalueissa oppilas pyrkii oman vuosiluokkansa tavoitteisiin. Painoalueet eivät voi

69


siis olla alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää

vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai

HOJKS:ssa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole yksilöllistetty. Sisältöjen lisäksi kuvataan myös

mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin

tavoin hän voi osoittaa osaamisensa.

Painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä maakunnallisten linjausten

mukaisesti (nostetaan esiin ainekohtaisissa osuuksissa). Huoltajan ja oppilaan tulee kuitenkin tietää,

miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä painoalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu

hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin. Alavudella vanhemmat osallistuvat

mahdollisuuksien mukaan oppimissuunnitelman laatimiseen.

Opiskelussa käytettävät muut tukimuodot ja ulkopuolinen toiminta

Opetuksen järjestäjä / koulu määrittelee koulun käyttämät tukimuodot (kts s. 1. taulukko Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinoista), toteuttamistavat ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyön. Lisäksi määritetään, mikä on koulun tarjoamaa tukea ja mikä koulun ulkopuolista toimintaa (terapiat). Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Täysin koulun ulkopuolinen toiminta (esim. terapiat) ei kuulu koulun vastuun piiriin. Terapian toteutuessa koulupäivän aikana, on huolehdittava vastuukysymyksistä sekä opetussuunnitelman mukaisen (yleinen, yksilöllistetty, toiminta-alueittain toteutettava) opetuksen toteutumisesta. Ulkopuolinen toimija on vastuussa oppilaasta koulupäivän aikana toteutettavan esim. terapian ajan ja opettaja on vastuussa opetussuunnitelman toteutumisesta.

Rehtorin vastuulla on, että koulun käyttämissä tukimuodoissa roolit, työnjako ja vastuut ovat koulun

moniammatillisen henkilöstön tiedossa. Rehtori vastaa koulun resurssien jakamisesta prioriteettien

mukaisesti. Oppilaan tuen tarve määritellään pedagogisissa asiakirjoissa.

Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös tehdään pääsääntöisesti jo lapsen ollessa (viisivuotiaana) varhaiskasvatuksen piirissä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatushenkilöstön ja perusopetuksen henkilöstön välillä on erityisen tärkeää. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden päätös varhaiskasvatuksen aikana on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, päätös voidaan tehdä myöhemminkin. Tämä päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon, opetettaviin oppiaineisiin sekä opetuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Opetuksen järjestäjä linjaa myös pidennetyn oppivelvollisuuden toimintamallit, monialaisen yhteistyön ja käytänteet. Alavudella pidennetyn oppivelvollisuuden

aloitusikä on oppilaskohtaista ja eteneminen suunnitellaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Toimintamalli, yhteistyö ja käytänteet suunnitellaan oppilaskohtaisesti huomioiden tuki erityisesti nivelvaiheissa.

Opetuksen järjestäjä nimeää henkilöt, jotka toimivat nivelvaiheissa yhteistyössä. Alavudella opetuksen

tuen tehtäväkohtaisia vastuita kuvataan mm. Oppimisen tuen oppaan vuosisuunnitelmassa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyytää tarvittaessa konsultaatiota opetustoimen henkilöstöltä oppilaan

tuen jatkumon varmistamiseksi. Opetuksen järjestäjä kirjaa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan

opetuksen järjestämistavat ja toimintamallit. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetuksen

järjestäminen kuvataan oppilaan HOJKSissa.

Valmistava opetus Alavudella toteutetaan paikallista Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa.

70

7.1 Yleinen tuki


Katso kappale "Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset

linjaukset"

7.2 Tehostettu tuki



linjaukset".

7.3 Erityinen tuki



linjaukset".

7.4 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot



linjaukset".

7.5 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut



linjaukset".

71


8. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen

tavoitteet ja toimintatavat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 8. Oppilashuolto


Oppilashuollon paikallinen kuvaus maakunnalliseen opetussuunnitelmaan (OPS:n perusteet, luku 8.5)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287 määrittelee, miten kuntatasolla toteutetaan oppilas- ja

opiskelijahuoltolain mukaista oppilashuoltoa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisella oppilashuollolla

tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen

hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa

oppilaitosyhteisössä. Oppilashuoltolain piirissä ovat kaikki esi- ja perusopetuksen oppilaat,

valmistavan opetuksen oppilaat, toisen asteen koulutuksessa olevat lukiolaiset ja ammatillisen

koulutuksen opiskelijat. Oppilashuoltolaki ei koske perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa,

aikuisten lukiokoulutusta, eikä ammatillisen koulutuksen yksityisopiskelijaa tai ammatillisen

aikuiskoulutuksen opiskelijaa.

Oppilashuolto toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana

yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, joka nivoutuu saumattomasti yhteen perusopetuslain säädettyjen

oppilashuollollisten toimien kanssa. Koulu tai yksikkö kirjaa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän

toimintatavat oppilashuollon suunnitelmaan. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen

oppilashuoltoon, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 5 §:ssä säädetään.

Oppilashuollon kokonaisuus kunnissa muodostuu koulutuksen järjestäjän hyväksymän

opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuollosta sekä palveluista, joita ovat esimerkiksi psykologi- ja

kuraattoripalvelut sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan

opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden

ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjät

vastaavat siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan kouluja

yksikkökohtainen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaikissa esi- ja perusopetusta tarjoavissa

yksiköissä. Tarvittaessa suunnitelma voi olla useamman yksikön yhteinen. Oppilaitos- ja

yksikkökohtaisten suunnitelmien laatimista ohjaa kunnissa valtuustokausittain laadittavat ja

päivitettävät lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, jotka perustuvat lastensuojelulain 12 §:ään.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan hyvinvointikertomusta. Ne on laadittava

monialaisesti yhteistyössä. Työn koordinointia varten kunnassa on oltava monialainen

yhteistyöverkosto, kuten esimerkiksi nuorisolain 7a §:n mukainen lasten- ja nuorten palveluverkosto tai

oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 §:n mukainen monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulu- ja

yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun valtuusto on

hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman.

Koulu- ja yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadinnassa voi hyödyntää maakunnallista

pohjaa (alla). Laadittaessa oppilashuoltosuunnitelmaa on samalla kirjattava, milloin on päivitetty

suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä

toimintasuunnitelma äkillisissä kriiseissä sekä vaara- ja uhkatilanteissa.


72

Oppilashuoltosuunnitelma -pohja

73


Oppilashuolto ja pedagoginen tuki

74

9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät

erityiskysymykset


8. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä


KULTTUURINEN MONINAISUUS

Oppilaiden jokapäiväisessä kohtaamisessa pyritään molemminpuoliseen kulttuurivaihtoon. Eri kieli- ja

kulttuuriryhmien oppilaat osallistetaan ympäröivään kouluyhteisöön. Suomalaisen ja eteläpohjalaisen

kulttuurin sekä muiden kulttuurien ominaispiirteitä ja perinteitä opitaan jokapäiväisessä arjessa. Tässä

yhteistyössä hyödynnetään eri asiantuntijoita sekä eri yhteistyötahoja. Mahdollisia toimintatapoja:

o työpajat (ruoka, musiikki, vaatteet, kuvataide) o teemapäivät tai –viikot o etnisyys näkyväksi koulun seinille: taidetta, tuotoksia, tietoa o elävä kirjasto (jonkun alan asiantuntija lainataan luokkaan) o kerhotoiminta o juhlapäivät o kummitoiminta

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

Yhteistyö kodin ja koulun välillä on kahdensuuntaista. Tulkkipalvelua on käytettävä, ellei yhteistä kieltä

ole. Oppilasta ei saa käyttää tulkkina. Tieto suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja Suomen

koulujärjestelmästä välitetään huoltajille. Perheen kasvatusperinteet sekä koulunkäynnin

oppimishistoria selvitetään. Maahanmuuttajaoppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista tuetaan

tarvittaessa moniammatillisesti (kuraattori, terveydenhoitopalvelut, psykologi- ja

perheneuvontapalvelut, mahdollinen traumaterapia).

OPETUSJÄRJESTELYT

Maahanmuuttajaoppilaat

Perusopetukseen valmistava opetus

Maahanmuuttajaoppilas osallistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen aloittaessaan

koulunkäynnin Suomessa. Opetushallitus on päättänyt 13.11.2015 perusopetukseen valmistavan

opetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan maakunnallisena yhteistyönä.

Opetuksen järjestäjä/koulu täsmentää valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa tarvittaessa.

Nivelluokat

Oppilaat, joilla ei valmistavan opetuksen jälkeen ole riittäviä valmiuksia siirtyä suomenkieliseen

perusopetukseen, jatkavat opiskelua nivelluokassa tai vahvasti tuettuna yleisopetuksen luokassa.

Maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma

Maahanmuuttajaoppilaille ja maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa

perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän mukaan opiskelevat ne oppilaat, joiden

äidinkieli ei ole suomi tai joiden suomen kielen taito ei ole kaikilla kielen osa-alueilla äidinkielisen

tasolla. S2-oppimäärä voidaan järjestää erillisenä opetuksena kokonaan tai osittain. Perusopetuksen

maahanmuuttajaoppilailla on oikeus S2-opetukseen.


http://www.oph.fi/download/172848_perusopetukseen_valmistavan_opetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

http://www.oph.fi/download/172848_perusopetukseen_valmistavan_opetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

75


Maahanmuuttajien tukiopetus ja erityisopetus

Oppilaalla on perusopetukseen tulon jälkeen oikeus saada maahanmuuttajien tukiopetusta.

Maahanmuuttajaoppilas on oikeutettu saamaan tavallista tukiopetusta ja erityisopetusta.

Oman uskonnon opetus

Katsomusaineiden opetus toteutetaan pääosin integroidusti. Opetus rakennetaan perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteissa annettujen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Oppilas arvioidaan

hänen opiskelemansa katsomusaineen, joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon, tavoitteiden

perusteella. Opetuksen toteutuksessa huolehditaan kunkin integroidun aineen sisältöjen ja tavoitteiden

toteutumisesta.

Oman äidinkielen opetus

Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.

Ruotsin kieli

Maahanmuuttajaoppilasta ei voida vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta kuin erityisen painavista syistä.

On varmistettava, että oppilas ja huoltajat ymmärtävät, mitä vaikutuksia vapautuksella on jatko-

opintoihin, työllistymiseen ja palkkaukseen.

Arviointi

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla numeerista tai sanallista. Peruskoulun päättöarviointi on

oltava numeroin. Arvioinnissa ei arvioida suomen kielen osaamista vaan aineenhallintaa. Oppilas voi

osoittaa osaamistaan monin eri tavoin; kirjallisesti, suullisesti, piirtämällä tai elein. Kokeita laadittaessa

on huomioitava, että oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa puutteellisesta kielitaidosta

huolimatta. Oppilaan arviointi tapahtuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja

eteläpohjalaisen opetussuunnitelman luvun 6 mukaisesti opetuksen järjestäjän linjaukset huomioiden.

Romanioppilaat

Suomen perustuslaissa on turvattu romanien oikeus oman kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Etelä-Pohjanmaalla tuetaan suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämistä sekä

romanikulttuurin tuntemuksen lisäämistä. Kouluyhteisössä edistetään romanivähemmistön ja

valtakulttuurin kohtaamista. Romanilasten koulunkäynnin tukemisessa painotetaan oppilaan ja hänen

vanhempiensa vastaanottoa koulussa sekä romanikodin ja koulun yhteistyötä. Lakeuden Romanit ry

toimii Etelä-Pohjanmaan alueella romanien etujärjestönä.

Viittomakieliset oppilaat

Viittomakieli on äänetön kieli, millä voi ilmaista itseään samalla tavoin kuin muilla puhutuilla kielillä.

Siinä on esimerkiksi alueellisia murteita, juhlatyyliä sekä lasten jokeltelua kuten puhutuissa kielissä.

Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisen perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oman äidinkielen (viittomakielen) avulla

oppilaiden suomen kielen taitoa ja lisätä siten valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Kuurojen liitto ry

Saamelaiset

Saamelaisoppilaan identiteettiä tuetaan siten, että oppilaalla on mahdollisuus säilyttää yhteys kieleen

ja kulttuuriin.

http://www.kuurojenliitto.fi/

76

10. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

10. Kaksikielinen opetus

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma Kaksikielinen opetus

Kaksikielinen opetus on tarkoitettu oppilaalle joka on kiinnostunut opiskelemaan eri oppiaineita

muullakin kielellä kuin koulun opetuskielellä. Kaksikielisen opetuksen kohdekielestä ja opetuksen

järjestämisestä päätetään Etelä-Pohjanmaalla kuntakohtaisesti. Kaksikielinen opetus Etelä-

Pohjanmaalla perustuu maakunnallisiin arvoteemoihin (lisätään helakuvioon):

Opimme - We learn

o Elinikäinen kielten oppiminen

Tunnemme - We feel

o Vuorovaikutus a kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen

Toimimme - We act

o Aktiivisuus ja toiminnallisuus

Iloitsemme - We rejoice

o Monipuoliset työtavat ja oppimisen ilo

Laaja-alainen osaaminen kaksikielisessä opetuksessa

1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Aiheiden käsittely kahdella kielellä aktivoi oppimaan oppimisen taitoja. Oppilas yhdistää oppimiaan

asioita ja ymmärtää niiden välisiä riippuvuussuhteita. Opettaja ohjaa oppilaita uusiin ratkaisuihin ja

rohkaisee oppilasta selviämään epävarmuutta aiheuttavista tilanteista. Kaksikielisessä opiskelussa

korostuu käsitteiden ymmärtämisen tärkeys. Opettajan tehtävänä on tarjota ymmärtämistä edistäviä

tukirakenteita ja malleja opiskelustrategioiden kehittämiseksi. Vuorovaikutteiset ja toiminnalliset

työtavat korostuvat ja vahvistavat oppilaan tietoisuutta itsestään oppijana kahdella kielellä

opiskeltaessa.

2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kaksikielinen opetus tukee oppilaan kielten oppimista sekä erilaisten kulttuurien arvostamista.

Opetuksen suunnittelussa huomioidaan aktiivisesti kulttuurisen osaamisen merkitys. Opetuksessa

korostuu yhteistoiminnallisuus; vuorovaikutus on olennainen osa oppimista vieraalla kielellä.

Kaksikielisessä opetuksessa tuetaan oppilasta kehittymään monipuoliseksi kielenkäyttäjäksi sekä

äidinkielellä että kohdekielellä. Erilaiset ilmaisun muodot, kuten esimerkiksi draaman keinot, tukevat

tätä tavoitetta.

3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Oppilaan oma vastuu asioiden ymmärtämisestä korostuu asiasisältöjä opiskeltaessa kahden eri kielen

kautta yleisopetuksen tuntimäärän mukaisesti. Elämänhallintataitojen osuus korostuu ja jokainen

vaikuttaa toiminnallaan omaan ja toistensa hyvinvointiin.

4. Monilukutaito

Kaksikielisessä opetuksessa käytetään runsaasti vieraskielisiä verkkolähteitä ja mediaa. Oppilasta

kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja monipuoliseen tekstien tuottamiseen ja tulkintaan. Monimuotoisia

tekstejä hyödynnettäessä korostuu kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppilas oppii viestinnän

käyttämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja eri kielillä.


77


5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologiset taidot kehittyvät hyödynnettäessä esim. vieraskielisiä oppimispelejä ja

verkkosivustoja opetuksen välineinä. Sähköisen materiaalin käyttö korostuu kaksikielisen opetuksen

osana. Oppilas oppii käyttämään tietoja viestintäteknologiaa myös kansainvälisessä

vuorovaikutuksessa sekä ymmärtää sen mahdollisuuksia ja riskejä globaalisesti.

6. Työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteistyö muiden oppilaiden kanssa projektitöiden ja ryhmätoiminnan avulla tukee vastuunottoa

yhteisistä asioista. Tämä on osa yrittäjämäistä toimintatapaa ja työelämätaitojen kehittymistä.

Oppilasta kannustetaan ja ohjataan pitämään yllä yritteliästä otetta koulutyöhön, mikä on tärkeää

opiskeltaessa kaksikielisellä luokalla. Oppilasta rohkaistaan suhtautumaan muutokseen ja uudenlaisiin

tilanteisiin avoimesti ja luontevasti. Mahdollisuus vahvaan kielitaitoon tukee oppilaan jatko-opiskelua ja

työllistymistä.

7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ilmaisun ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu opiskeltaessa kaksikielisellä luokalla, mikä kehittää

valmiuksia omien näkemysten ilmaisemiseen rakentavasti. Oppilaat oppivat osallistumaan oman

opiskelunsa suunnitteluun ja yhteisön toimintaan. Kaksikielisessä opiskelussa korostuu kulttuurinen

näkökulma ja globaalikasvatuksen tavoitteet. Näiden toteuttaminen luo edellytyksiä myös kestävän

tulevaisuuden rakentamiselle.

78

11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai

kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva

perusopetus


11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva

perusopetus


Etelä-Pohjanmaan Steiner-koulu on 9-vuotinen yhtenäiskoulu Seinäjoen Törnävällä. Oppilaat

suorittavat Suomen lain mukaisen oppivelvollisuuden steinerpedagogiikkaan pohjautuvien

opintomenetelmien avulla ja voivat koulusta valmistuessaan jatkaa opintojaan missä tahansa toisen

asteen oppilaitoksessa.

http://www.epsteiner.fi/index.html http://steinerkasvatus.fi/index.php?page=etusivu

http://www.steinerkoulu.fi/index.php?page=stops2016

https://eperusteet.opintopolku.fi/%23/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/433862


http://www.epsteiner.fi/index.html

http://steinerkasvatus.fi/index.php?page=etusivu

http://www.steinerkoulu.fi/index.php?page=stops2016

79


12. Valinnaisuus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

12. Valinnaisuus perusopetuksessa


Taide- ja taitoaineiden valinnaiset (T&T)

o Alakoulussa taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista yksi viikkotunti on sidottu

käsityöhön vuosiluokilla 3, 5 ja 6.

o Vuosiluokille 4, 5, 6, 8 ja 9 taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit voi vapaasti sijoittaa

koulukohtaisesti taide- ja taitoaineisiin tai antaa oppilaan valittavaksi (valinnaisuudeksi

koulun tarjoamien taide- ja taitoaineiden oppimiskokonaisuuksina).

Valinnaiset aineet (VAL)

o Oppilaan valinnaisuutta on vuosiluokilla 4, 5 ja 6 yksi viikkotunti. Vuosiluokilla 8 ja 9 kolme

viikkotuntia.

o Valinnaiset aineet ovat oppilaiden todellista valintaa.

o Valinnaiset aineet tarjotaan joustavasti koulun vahvuuksien ja resurssien mukaan.

o Valinnaiset aineet voivat olla eripituisia ja -laajuisia oppikokonaisuuksia.

o Valinnaisia aineita voidaan käyttää painotetun opetuksen toteuttamiseen

(esim. musiikkipainotteinen opetus, yrittäjämäinen toimintatapa, osallisuus)

o Alakoulussa yhden valinnaisen aineen tulee tukea yrittäjämäinen toimintatapa-ajatusta.

o Oppilaalle tulee tarjota riittävä tuki valinnaisissa aineissa.

Valinnaiset aineet toteutetaan käyttämällä monipuolisia ja ajankohtaisia sisältöjä/ilmiöitä/teemoja.

Valinnaisuus voi liittyä mihin tahansa yksittäiseen oppiaineeseen – myös taide- tai taitoaineisiin tai kieliin

- useampiin oppiaineisiin tai suoraan esimerkiksi laaja-alaiseen osaamiseen. Valinnaisten aineiden

toteuttamisessa voidaan hyödyntää opettajavaihtoa eri koulujen välillä. Valinnaiset aineet voi suunnitella

toteutettavaksi useamman vuosiluokan yhdistelmänä.

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

Opetuksen järjestäjä päättää, tarjoaako se kaikille yhteisten kieliopintojen lisäksi mahdollisuuden

kielten valinnaisiin opintoihin. Valinnaisten kielten opiskelu on oppilaille vapaaehtoista.

Valinnaisaineista luokilla 4-6 kirjataan oppilaan suorittamat valinnaisainekokonaisuudet. Yläkoulussa

alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti. Kahden tai useamman

vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan yläkoulussa numeerisesti.


80

Liite 1. (Liitteessä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arviointikohteet) VÄLIARVIOINTI luokkatasoilla 1, 3-5 ARVIOINTIKESKUSTELU Lk: Pvm: Läsnäolijat: Oppilas Huoltaja(t) Luokanopettaja OPILLISET TAIDOT Nämä sujuvat hyvin Näissä tarvitsen harjoitusta TYÖSKENTELYTAIDOT Nämä sujuvat hyvin Näissä tarvitsen harjoitusta KÄYTTÄYTYMINEN MUITA HUOMIOITA (esim. mahdollinen tuen tarve) Allekirjoitukset

81


Liite 2. (Liitteessä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arviointikohteet) VÄLIARVIOINTI JA NIVELKOHDAN ARVIOINTI luokkatasolla 2 ARVIOINTIKESKUSTELU Lk: Pvm: Läsnäolijat: Oppilas Huoltaja(t) Luokanopettaja KIELELLISET VALMIUDET - Kysymisen ja kuuntelemisen taidot - Vuorovaikutustaidot - Taito ilmaista itseään erilaisin keinoin Nykytilanne Tavoitteet MATEMAATTISET TAIDOT Nykytilanne Tavoitteet TYÖSKENTELYTAIDOT - Taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - Omista tehtävistä huolehtiminen Nykytilanne Tavoitteet MUITA HUOMIOITA - Mahdollinen tuen tarve Allekirjoitukset

82

Liite 3 NIVELKOHDAN ARVIOINTI JA SIIRTOLOMAKE luokkatasolla 6 ARVIOINTIKESKUSTELU Lk: Pvm: Läsnäolijat: Oppilas Huoltaja(t) Luokanopettaja KIELELLISET VALMIUDET - Kysymisen ja kuuntelemisen taidot - Vuorovaikutustaidot - Taito ilmaista itseään erilaisin keinoin MATEMAATTISET TAIDOT TYÖSKENTELYTAIDOT - Taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - Omista tehtävistä huolehtiminen MUITA HUOMIOITA - Mahdollinen tuen tarve Allekirjoitukset

83


Liite 4 Pohja koulun oppilashuollon suunnitelmalle Tämä suunnitelmapohja on seudullisen Osaava -työryhmän laatima, jota kunta voi halutessaan käyttää oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelman laadinnassa. Pohja on esi- ja perusopetukseen, mutta sitä voi soveltaa toiselle asteelle. Opiskeluhuollosta käytetään tässä versiossa nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta oppilas, päiväkodista yksikkö, oppilaitoksesta koulu ja koulutuksen järjestäjästä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla usean yksikön tai koulun yhteinen, jos yhteisen suunnitelman laatiminen on perusteltua. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

oppilashuoltosuunnitelma

Kuntatason monialainen oppilashuollon ohjausryhmä

Oppilashuoltopalveluiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koulu- ja yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä (yhteisöllinen)

Koulun hyvinvoinnin ja turvallisuuden

edistäminen, Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta

Oppilashuoltosuunnitelma

Monialainen asiantuntijaryhmä

Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely Konsultaatio yksittäisten

toimijoiden kanssa (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja)

Vaatii oppilaan/huoltajan suostumuksen Kirjataan

oppilashuoltokertomukseen ja asiakasrekisteriin

Perusopetuslain mukainen

oppilashuolto ja oppimisen tukeen

liittyvät opetusjärjestelyt

Tehostetun tuen aloittaminen ja

järjestäminen sekä pedagogisen

selvityksen käsittely. Perusopetuslain 35-36

§:n mukaiset oppilashuollolliset toimenpiteet, elleivät

ne edellytä välittömästi

yksilökohtaisen oppilashuollon

aloittamista ja monialaisen

asiantuntijaryhmän kokoamista.

OPPILASHUOLLON RAKENNE KUNNASSA

Kasvun ja oppimisen

tuen ryhmä

84

Toteuttaminen Oppilashuollon suunnittelu ja tiedottaminen

- koulun henkilöstö, oppilas/oppilaskunta ja huoltajat osallistetaan oppilashuollon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin - yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyötahoja

Koulun oppilashuollon kokonaistarve Kuvataan esimerkiksi:

- kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet; oppilasmäärä ja yleinen perherakenne - tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa - Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskeva seurantatieto, esimerkiksi kouluterveyskyselyt ja

yhteenvedot laajoista terveystarkastuksista - opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto

Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Kuvataan esimerkiksi:

- kouluterveydenhuolto- sekä psykologi ja kuraattoripalvelut - oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava

yhteistyö

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä

Tavoitteet

- Kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvoinnin seuraaminen, arvioiminen ja kehittäminen - Kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen (koulurakennus, -tilat ja – välineet)

Tehtävät

- Yhteisöllinen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilashuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta,

arvioinnista ja kehittämisestä. o Järjestyssääntöjen valmistelu ja päivittäminen o Miten perusopetuslain edellyttämää oppilashuoltoa toteutetaan (menettelytavat kasvatuskeskustelujen

toteuttamisessa, tavaroiden tarkastaminen ja haltuunotto) o Toimintatavat kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

(koulurakennus, opetustilat ja – välineet, eri oppimisympäristöt, välitunnit) o Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen o Koulun ulkopuolisten, hyvinvointia edistävien tahojen kanssa tehtävän yhteistyön menettelytavat o Nivelvaiheiden vastuut ja toimintatavat o Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus o Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen o Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

- Oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori - Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen oppilashuollon

suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. - Ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita.

Kokoontuminen ja kirjaaminen

Kuvataan esimerkiksi:

- Oppilashuoltoryhmä kokoontuu x kertaa/kuukaudessa/lukukaudessa/-vuodessa. Koollekutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja.

- Kokouksista kirjoitetaan muistiot (käytetään omavalvonnassa)

Yksilöllinen oppilashuoltotyö

Tavoitteet - Seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista

85


- Varhaisen tuen turvaaminen, ongelmien ehkäiseminen ja ratkaiseminen - Yksittäisen oppilaan tuen ja opiskeluhuollon tarpeen selvittäminen ja siihen liittyvä monialainen oppilashuolto.

Tehtävät - Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja

edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi - Annetaan oppilaalle kouluja opiskelijaterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä

monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa Yksilökohtainen oppilashuoltotyö voidaan aloittaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: o Tehostetun ja erityisen tuen järjestämisessä todetaan, että oppilaan tilanne (koulunkäynti, perhetilanne, vapaa-aika)

vaatii monialaista työskentelyä o Joustavaan perusopetukseen tai sairaalaopetukseen siirryttäessä o Kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä o Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseksi koulussa o Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten perusteella o Koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden (nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito tai poliisi)

aloitteesta

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano

- Kootaan tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti - Ryhmä voi koostua esimerkiksi seuraavista työntekijöistä: terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja,

erityisopettaja ja oppijan ryhmäohjaaja tai keskeinen opettaja. Myös rehtori voi olla jäsenenä, mutta hänellä on tietojen suhteen hyväksikäyttökielto.

- Ryhmä nimeää vastuuhenkilön, jolla on kirjaamisvelvoite - Ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen ja että se

säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä.

- toiminta ja nimeäminen edellyttävät oppilaan tai huoltajan suostumusta. Perusopetuslain 16 a ja 17 §:ää on täsmennetty siten, että tehostetun ja erityisen tuen antamiseen liittyvien selvitysten tekeminen ei ole oppilashuoltoa, vaan moniammatillista yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, minkä perusteella selvitysten tekemisestä sekä tehostetusta ja erityisestä tuesta ei voi kieltäytyä.

Kokoontuminen, kirjaaminen, salassapito ja tiedonsiirto Monialainen asiantuntijaryhmä

- kokoontuu tarvittaessa - Oppilashuolto perustuu aina oppilaan ja huoltajien suostumukseen, joten esimerkiksi asiantuntijaryhmän kokoontumisesta

tiedotetaan aina huoltajille Kirjaukset

- Oppilashuoltokertomukset (Liite 1. esimerkkilomake) Liitteeseen pitää merkitä, että tallennetaan aikajärjestyksessä oppilashuoltorekisteriin

- Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet kirjaavat lisäksi omiin rekistereihinsä, kuten lait edellyttävät (esimerkiksi kuraattorit omaan asiakasrekisteriinsä, kouluterveydenhoitajat ja psykologit potilaskertomukseen)

- Salassapito

- Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

- Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen

edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka 2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 22§).

- Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden

estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23§).

Tiedonsiirto Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää

86

opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.

Seuranta ja arviointi Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arviointi Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta

Toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

- seurannasta vastuussa oleva taho koulussa - seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi - seurannan aikataulu - seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen

oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Tähän kokonaisuuteen sisältyvät seuraavat liitteet: Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite x) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (liite x)

Tämä oppilashuoltosuunnitelma on päivitetty _____________________________ Kriisisuunnitelma on päivitetty __________________________________________ Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ehkäisevä suunnitelma on päivitetty ________________ Tämä suunnitelma ja siihen liittyvät liitteet on käyty yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä __________________________________

87


Liite 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltokaavio

Documents

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma · Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma Luonnos, ePerusteet 27.4.2016