HENNALAN VARUSKUNTA-ALUE - Lahti

HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEKulttuuriympäristöselvitys

2Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys

Hennalan rakennusten sijainti- ja ajoituskartta

Rakennuksista on käytetty alueella vakiintunutta nume-rointia. Siinä tapauksessa, että uudisosasta on käytetty samaa rakennusnumeroa kuin vanhasta osasta, ne on merkitty U- ja V-kirjaimilla, esimerkiksi sairaalan vanha osa (V26) ja uusi osa (U26). Eri-ikäisten rakennusten valmistumisajankohta on ilmaistu eri väreillä:

venäläisten aika – noin 1912–1913

1920-luku – (1910-luvulla aloitetut rakennukset)

1930–1940-luvut

1950-luku

1960–1970-luvut

1980-luvun jälkeinen aika

Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.

3Arkkitehtitoimisto Livady

Hennalan varuskunta-alue. Kulttuuriympäristöselvitys

ISBN 978-952-7062-30-2 (painettu julkaisu)ISBN 978-952-7062-31-9 (pdf)

Tilaajat Senaatti-kiinteistötjaLahdenkaupunki

Tekijät ArkkitehtitoimistoLivadyOy: NettaBöök,PasiKolhonen,PanuLehtovuori,MikkoMälkki,MathiasWahlberg

Valmistunut 28.2.2015

Julkaisupaikka Helsinki

Painos 30kappaletta

Paino GranoOy

Valokuvat LivadyOy,elleitoisinmainittu.

Kannenkuva Hennalanpäävartio(22)tammikuussa2015.

Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys

4

Sisältö

1 Johdanto 7

1.1 Selvityksen tavoitteista 7

1.2 Hennalan kasarmin valtakunnallisesta ja maakunnallisesta arvosta (MARY ja RKY 2009) 8

1.3 Nykyinen kaavatilanne 8

1.4 Lähteistä 9

1.5 Ohjeita selvityksen lukemiseen 9

2 Hennalan rakentumisen vaiheet 11

2.1 Venäläisten aika (vuoteen 1917) 112.1.1Hennalankasarminsyntymiseenjohtaneitasyitä 11

2.1.2Ensimmäinenrakennusvaihe1912–1913 12

2.1.3Hennalantyhjeneminenvuonna1917jakeskenjääneetrakennukset 13

2.1.4VenäläistenajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 13

2.2 Tampereen Rykmentin aika (1918–1939) 142.2.1SuomensisällissotajaHennalavankileirinä1918–1919 14

2.2.2Kasarmivenäläisenäkeskitysleirinä–TampereenRykmenttiasettuuHennalaan1919–1920 16

2.2.3Toinenrakennusvaihe–mittaviakorjaustöitä1920–1939 17

2.2.4TampereenRykmentinajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 20

2.3 Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika (1939–1978) 222.3.1Hennalatoisenmaailmansodanaikaan1939–1945 22

2.3.2Peruskorjauksiajauusiaasuinrakennuksia1945–1959 23

2.3.3Sairaalanlaajennusosa,muonituskeskussekäkoulutus-jakurssikeskus1960–1978 24

2.3.4ToisenmaailmansodanjälkeiseltäajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 27

2.4 Hämeen Rykmentin ja korjausrakentamisen aika (1979–2014) 282.4.1Perusparannuksiajamuutoksia1979–2006 28

2.4.2HämeenRykmenttijaHuoltokoulu1986–2014 29

2.4.3Ajoneuvorakennuksiajapäiväkoti1982–1997 29

2.4.4HämeenRykmentinajaltanäkyvätpiirteetHennalassa 30

2.5 Kasarmialueen kehittymisestä lyhyesti 31

2.6 Aikajana 31

3 Kasarmialueen arkkitehtuurista 35

3.1 Venäläisen kasarmisuunnittelun taustat ja tavoitteet 353.1.1Rakennustensijoittelujasenperiaatteet 37

3.1.2Hygieenisyydentarpeet 38

3.1.3Hierarkioidenilmentämisentarpeet 38

3.1.4Tiilijatyyli 39

3.1.5Hygieniajahierarkiapohjakaavoissa 40

3.1.6Kasarminkirkonarkkitehtuurista 43

3.2. Suomalaistamispyrkimyksiä 43

3.3 Vaaleat 1950-luvun asuintalot 44

3.4 Modernismia punatiilestä ja betonista 44

3.5 Käyttörakentamista 1980-luvulta 2000-luvulle 45

3.6 Hennalan arkkitehtuurista lyhyesti 47

3.7 Kasarmialueen sisätiloista 49Upseerikerho(7) 50

Komentajantalo(8) 52

Päävartio(22) 53

Miehistökasarmit(23,24) 56

Sairaalanvanhaosa(V26) 58

Sairaalanuusiosa(U26) 60

Muonituskeskus(40) 61

Esikuntarakennus(V40) 63

Koulutus-jakurssikeskus(U40) 64

Toimiupseerikerho(46) 66

Sotilasmusiikkimuseo(53) 66

Sotalääketieteenmuseo(54) 67

Sotilaskoti(59) 68

Arkkitehtitoimisto Livady

5

4 Hennalan asemasta kulttuurihistoriallisena ympäristönä 71

4.1 Hennala alueellisissa ja valtakunnallisissa selvityksissä 71

4.2 Museoviraston muistio vuodelta 2002 71

4.3 Rakennuksia koskevat selvitykset 72

4.4 Maisemaselvitykset 74

4.5 Luonto- ja kasvillisuusselvitykset puutarha- ja puistotaiteen kannalta 76

4.6 Yhteenveto tehdyistä selvityksistä 774.6.1Arvokaskokonaisuusjasenosa-alueet 78

4.6.2Asemakaavallinenratkaisu 78

4.6.3Hierarkiajatoiminnot 78

4.6.4Yhtenäinenpunatiilinen(sotilas)arkkitehtuuri 79

4.6.5Onnistunuttäydennysrakentaminen 80

4.6.6Rakennustensäilyneisyysjasuojeltavuus 80

4.6.7Puisto-japuutarhakulttuuri 80

4.6.8Historiallinenmerkitys 81

5 Hennalan piirteitä osa-alueittain 82

5.1 Kasarmialueen keskeinen osa 835.1.1Sotilaskodinmäki 84

5.1.2Venäläisaikaistenrakennustenkolmio 86

5.1.3Museorakennustenalue 88

5.1.4Lippukenttäjasenympäristö 90

5.1.51960–1970-luvuillavalmistuneidenrakennustenvyöhyke 92

5.2 Koillinen asuntoalue 935.2.1Upseerikerhonjakomentajantalonympäristö 94

5.2.2Lehmuskujanympäristö 96

5.2.31950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinalue 98

5.3 Varikkoalue 99

5.4 Avoimet alueet ja metsiköt 1005.4.1Itsenäisyydenpuistojavaruskunta-alueeneteläinenosa 100

5.4.2Harjoituskenttä 101

5.4.3LäntinenmetsäaluejaHalkomäki 101

6 Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä

6.1 Hennalan varuskunta-alueen asema Lahden kaupunkirakenteessa 102

6.2 Vaalimisen ja kehittämisen kysymyksistä selvitysalueella 102

6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia 103

6.4 Karttaesitys selvitysalueen muutoksensietokyvystä kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta 105

6.4.1Kartantulkitsemisensaatteeksi 105

6.4.2Karttaesitysjasiihenliittyvienvärienselitykset 106

7 Lähteet 108

Lyhenteitä 111

Selvityksessäkäytettyjenkäsitteidenmäärittelyjä 111

Hennalanrakennustensijainti-jaajoituskartta 113


6

Hennalan kasarmin sisäänkäyntinäkymä tammikuussa 2015. Vasemmalla lippukenttä, oikealla miehistökasarmi (23).


7

1 Johdanto

Hennalanvaruskunta-aluekäsittääLahdenHenna-lassasijaitsevanhistoriallisenkasarmialueensekäsiihenliittyvääharjoitusaluetta,johonsisältyysekämetsäistäettäavointamaastoa.Hennalankasar-mialuetta,jokasijoittuuvaruskunta-alueenitäosaan,pidetäänrakennus-jakulttuurihistoriannäkökul-mistavaltakunnallisestimerkittävänä.Vuonna2009vahvistetussavaltakunnallisestimerkittävienraken-nettujenkulttuuriympäristöjenlistauksessa(RKY2009)aluettakuvaillaanseuraavasti:”Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilynei-tä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman raken-nuskannan rinnakkainelo.

Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-luvulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisai-kaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talous-rakennuksista. Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puisto-käytäviä. 1910-luvun kasarmit ovat samaa venäläistä rautateiden varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raase-porissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vas-taavien kasarmien tyypillisestä ruutukaavaperinteestä.

Kokonaisuuteen kuuluu mm. kaksi suurta miehis-tömajoitusrakennusta, upseeriston ja aliupseeriston

asuinalue, laaja kirjo varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala, upseerikerho ja aluetta hallitsevalle mäelle kasarmin kruunuksi sovitettu entinen sotilaskirk-ko, joka on muutettu itsenäisyyden aikana sotilasko-diksi. Lisärakentamisesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmi-alueen näkymiä.

Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä.” (Museovirasto2009a.)

ArkkitehtitoimistoLivadysaijoulukuussa2014teh-täväkseenlaatiakulttuuriympäristöselvityksenHen-nalanvaruskunta-alueesta.TyöntilasivatSenaatti-kiinteistötjaLahdenkaupunkiosanaEAKR-projektia”RakennemuutosjaHennalanvaruskunta-alueenuusitulevaisuus”.Työnaloituskokouspidettiin2.12.2014Museovirastossa,jasiihenosallistuivatArkkitehtitoimistoLivadynedustajienlisäksitilaaji-enedustajinaLahdenkaupunginkaavoitusarkkitehtiArmiPatrikainenjaprojektipäällikköPirkko-LeenaJakonensekäOlliKantanenSenaatti-kiinteistöistä.SuojeluviranomaisinakokouksiinottivatosaaJarkkoSinisalojaKaijaKiiveri-HakkarainenMuseovirastos-tasekäRiittaNiskanenLahdenkaupunginmuseosta.VälivaiheenaLivadyesitteliselvityksenlaatimisenperiaatteitajatyönetenemistäohjausryhmälleLah-dessa2.2.2015.

1.1 Selvityksen tavoitteista

Selvityksentavoitteeksiasetettiinkulttuurihistorialli-siinarvoihinliittyväntiedontuottaminenHennalanvaruskunta-jaharjoitusaluettakoskevankaavoituk-senjapäätöksenteontueksisekätietolähteeksi.

KäsilläolevassaselvityksessävalotetaanHennalanvaruskunta-alueenjaharjoitusalueenrakentumisenjakehittymisenvaiheitasekäesitetääntulkintasiitä,millaisiareunaehtojasentulevallekehittymisellevoi-taisiinasettaavaltakunnallisestimerkittävänkulttuu-riympäristönnäkökulmasta.Selvityksessäonkeski-tyttyalueenhistoriaan,ominaispiirteisiinjaarvoihin.Selvityksentyöohjelmaaneiolesisältänytyksittäisiinrakennuksiinliittyviätarkempiaselvityksiäeikäesi-merkiksiyksityiskohtaisiakasvillisuusinventointeja.Työnaloituksenyhteydessäonsovittu,ettäselvi-tystyöntekijätesittävätnäkemyksensätarkempientutkimustentarpeesta.

Hennalankasarmialueestaontehtyuseitaselvityk-siä,joistatuoreinnytkäsilläolevaaselvitystäennenonRambollOy:ntekemäHennalan varuskunta-alu-een maisemaselvitys syksyltä2014.Livadynlaadittavak-siannetunkulttuuriympäristöselvityksentavoitteeksimääriteltiin,ettäsentulisisisältääaiemminlaadittu-jaselvityksiäsynteettisempija”täyteläisempi”sanal-linenjakuvallinennäkemysalueenrakennuksistajamaisemastaalueenjatkokehittämisenjasuojelutar-peidenmäärittelyntueksi.

Selvityksentulimyösalustavallatasollaottaakantaasiihen,mitenkaavoituksessatulisisuhtautuaniihinsisätiloihin,jotkatarkemmantutkimuksenva-lossatodetaanrakennus-taikulttuurihistoriallisestiarvokkaiksi.Kattavasisätilojenläpikäymineneiaika-taulusyistäkuitenkaanolluttämäntyönyhteydessämahdollinen.Tavoitteeksinyttehdyssäselvityksessäasetettiinkirjatayleispiirteisellätasollahuomioitavalikoiduistasisätiloistajaesittääsuosituksiamah-dollisistajatkotutkimuksista.Sisätilojakoskevienkenttätöidenosaltapäädyttiinsiihen,ettänetehtiinrajatussamuodossayhdessämuseoviranomaistenkanssa.Tämätoteutuisiten,ettäselvityksentekijätkävivät22.1.2015yhdessäRiittaNiskasenjaJarkkoSi-nisalonkanssaHennalassaläpivalittujenkohteidensisätilojajakeskustelivatalueenjasenrakennustensuojelu-,kehittämis-jarhs-kysymyksistä.Selvi-tystyöhönliittyneet,ulkotilojakoskevatkenttätyöttehtiintammikuussa2015.


8

1.2 Hennalan kasarmin valtakunnallisesta ja maakunnallisesta arvosta (MARY ja RKY 2009)

Selvitysaluekoostuunoin40hehtaarinkasarmialu-eestajanoin40hehtaarinrakentamattomastajakaa-voittamattomastavaruskunta-alueeseensisältyvästäharjoitusalueesta.Selvitysalueellasijaitseetammi-kuussa2015laskutavastariippuenkaikkiaannoin55rakennusta.Kasarmi-aluekuuluuLahdenmaakun-nallisestiarvokkaisiinkulttuuriympäristöihin,jotkamääriteltiinPäijät-HämeenLiitontekemänmaakun-nallisestiarvokkaidenrakennettujenkulttuuriym-päristöjenMARY-inventoinnissa(Wager2006,8).MARY-aluerajaukseenkuuluvaanHennalankasar-miinluetaanHennalanvaruskunta-alueenneosat,jotkajäävätsitähalkovanvoimalinjanitäpuolelle.

Voimalinjanitäpuolinenosavaruskunta-alueestaonsuureltaosinvaltioneuvostonvahvistamaaval-takunnallisestimerkittävienkulttuuriympäristöjenRKY 2009-aluetta.Alueeseenelimellisestiliittyväpohjoisinosa,jolleontoteutettuvaruskuntaanliittynytasuinalue,onkuitenkinsyystätaitoisestajäänytRKY 2009-rajauksenulkopuolelle.Myöskäänvaruskunta-alueeneteläisinosaeisisällyrajaukseen.Vuoden2010alustaRKY 2009ontoiminutvaltio-neuvostonpäätöksellämaankäyttö-jarakennuslakiinperustuvienvaltakunnallistenalueidenkäyttötavoit-teidentarkoittamanarakennetunkulttuuriympäris-töninventointina,jokaohjaamaankäyttötavoitteitakohdealueilla(Museovirasto2009a).Tavoitteenaon”valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täy-dennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttami-nen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityis-piirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella.”(Museovirasto2009b.)

RKY-alueenmääritelmänmukaisestiHennalanka-sarmialueenkatsotaanedustavanmaammekehitys-vaiheitarakennettunaympäristönäsekäkuvastavanmaammehistoriaa(Museovirasto,Ympäristöminis-teriö2009).

RKY 2009-kuvauksessaalueenarvoamuodos-tavinatekijöinäviitataansekäkokonaisvaltaiseenasemakaavalliseensuunnitteluunettärakennustenarkkitehtuuriin.RKY-statusedellyttääalueeseen

liittyvienkulttuurihistoriallistenarvojentarkasteluatutkimustietoonperustuen.RKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetantavatmyöshyvätsuuntaviivatselvitysalueensuunnittelullejavaalimiselle(Museo-virasto,Ympäristöministeriöetal.2009).

1.3 Nykyinen kaavatilanne

Puolustusvoimienluovuttuaalueestaseon1.1.2015lähtienSenaatti-kiinteistöjenhallinnassalukuunot-tamattakoillisosan1950-ja1960-luvunkerrostalojasekämuutamiaentisiäkasarmirakennuksia.LahdenkaupungiltasaadunmaanomistuskartanmukaanosastapohjoispäänmääräaloilleonmuodostettuyksityisettaloyhtiötjaosaalueestaonKruunukiin-teistöjenomistuksessa.

Lahdenkaupunginedustajiltasaaduntiedonmu-kaankasarmialuettaontarkoituskehittääasuin-jatyöpaikka-alueeksi.

Itäiselläosallaselvitysaluettaelivarsinaisellakasar-mialueellaonselvitystälaadittaessavoimassaasema-kaavajokaonsaanutlainvoiman20.5.1953.Kasar-minapalvellutalueonkaavassaosoitettuyleistenrakennustentontiksi.Merkittäväosaselvitysalueesta,elisenläntinenosa,ontätäselvitystälaadittaessaollutasemakaavoittamatonta.(Lahdenkarttapalvelu2015.)

Lahdenkaupunginvoimassaolevassa,14.5.2012hyväksytyssäyleiskaavassa(Lahdenyleiskaava2025)selvitysalueonmerkittypuolustusvoimienalueeksi.VoimassaolevaRKY-alueenrajausonmerkittykaava-karttaanselityksellä”kulttuuriympäristönjaraken-netunympäristönkannaltatärkeäalue.”(Lahdentekninenjaympäristötoimiala2012.)

Vuonna2008vahvistetussaPäijät-Hämeenmaa-kuntakaavassaselvitysalueosoitettupuolustusvoimi-enalueeksi”jollaarvokkaanrakennetunympäristönperuspiirteetsäilytetään.”Voimalinjanitäpuolellesijoittavaosuusselvitysalueestaonlisäksierikseenosoitettukulttuuriympäristöntaimaisemanvaalimi-senkannaltatärkeäksialueeksi.(Päijät-Hämeenliitto2008.)

Selvitysalueen rajat on merkitty vaaleanpunaisella vuoden 2005 ortokuvaan. RKY-alueen raja on esitetty keltaisella.

Ilmakuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady


9

1.4 Lähteistä 1.5 Ohjeita selvityksen lukemiseen

Tässäselvityksessäontukeuduttualueensuunnitte-lunjasenrakentumisenvaiheidenosaltaolemassaolevaankirjalliseenaineistoon,historialliseenkuva-materiaaliinsekäkartta-aineistoon.Näidenpohjaltasaatuatietoaontäydennettykenttätöin.Rakennus-tenarkkitehtonistajahistoriallistamerkittävyyttäjatutkimustarpeitaonarvioituohjausryhmänkanssakeskustellen.

Tämänselvityksenpääasiallisinalähteinäonkäy-tettytutkimuksia,joitaHennalastaonviimevuosinatehtymelkorunsaasti.Nyttehdynselvityksenyhdek-sitavoitteeksiasetettiinaloituskokouksessaluodaai-emmintehdyistätutkimuksistasynteesi,jokapalveli-sialueenjatkosuunnittelustakäytävääkeskustelua.

RakennuskantaaoninventoituMuseoviraston(Kauppi)toimestavuonna2004,jolloinPuolustus-hallinnonrakennuslaitosteettivaruskunta-alueestamaankäyttö-jamaisemasuunnitelman.Tuoreempirakennuskulttuurinselvitysonvuodelta2012(TmiLauriPutkonen).Vuonna2014ontehtymaisemasel-vitys(RambollOy)sekärakennustarkasteluraken-nustenmahdollistenuusienkäyttöjentutkimiseksi(Realprojekti).

SirpaHailanväitöskirjatutkimusVenäläinen ratio-naalisuus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaali-sena käytäntönäontoiminutolennaisenalähteenävenäläisaikaisenkasarmisuunnittelunperiaatteidenymmärtämiseksi.SeonmyöstoiminuttärkeimpänälähteenäHennalanvenäläisenkasarmiarkkitehtuu-rinperuspiirteidenjatulkinnanosalta.Venäläisellä1910-luvunsotilasarkkitehtuurillaonSuomenitse-näistyttyäolluthistoriallis-poliittistapainolastia1,ja

1 Toisaalta tiilikasarmeja ei koettu edes rakentamisajan-kohtanaan kauniiksi, ei oikeastaan arkkitehtuuriksikaan (Haila 1996, 119–121).

Hailanvuonna1996ilmestynytkirjaonmaassammeensimmäinenjatoistaiseksiainoaksijäänytperus-teellinentutkimusaiheesta.Setarkastelee,mitennormit,suunnittelumallit,rakennustekniikka,hygie-niavaatimuksetjasotilashierarkiavaikuttivat1910-lu-vunkasarmiarkkitehtuuriin,javalaiseekasarmienpunatiiliarkkitehtuurintaustoja.

YllämainittujenlähteidenmukaanHennalaakoskeviaalkuperäisiävenäläisiärakennuspiirus-tuksiaeiolelöytynyt,eimyöskäänkaikkiaSuomenitsenäisyydenalkuvuosiensuomalaisiasuunnitelma-piirustuksia.Nyttehdynselvitystyönpuitteissaeioleollutmahdollisuuttatutustuavenäläisiinarkistoihin.Pietaristasaamiemmetietojenmukaanaiheentutki-musvaikuttaaolevanvähäistätaiolematontamyösVenäjällä.PietarinNIITIAGRAASN2vastasitam-mikuussa2015tiedusteluihinmateriaaleista,ettäonluultavaa,ettäsikälikuinolemassaonvielälöytymät-tömiäaineistoja,nesijaitsevatMoskovassa.

YksittäistenrakennustenperuskorjauksiakoskeviaalkuperäispiirustuksiaSuomenitsenäisyydenajaltalieneeparemminsaatavissa,muttaniitäeioletämänselvityksenyhteydessäjäljitetty,muunmuassatyöntiukanaikataulunvuoksi.

2 �autshno-issledovatelski institut teorii i istorii arhitek-�autshno-issledovatelski institut teorii i istorii arhitek-tury i gradostroitelstva rossiskoi akademii arhitektury i stroitelnyh nauk (Scientific Research Institute of History and Theory of Architecture and Town Planning)

Kasarminerillisistärakennuksistapuhuttaessakäy-tetäänkunkinkohteenperässäalueellavakiintunuttanumerointia,jotakäytetäänmyösvuoden2004javuoden2012rakennuskannanselvityksissä.Kohde-numerointivastaamyöspääosinvenäläistenHenna-lastalaatimassa,päiväämättömässäasemapiirustuk-sessakäytettyätapaa.Läheskaikkienrakennustenkäyttötarkoitusonjossainvaiheessamuuttunut.Numerointionkuitenkinpysynytsamana.

Joitainrakennuksiaonmyöhemmässävaiheessalaajennettu.Siinätapauksessa,ettäuudisosastaonkäytettysamaarakennusnumeroakuinvanhastaosastaonneerotettuU-jaV-kirjaimilla,esimerkiksisairaalanvanhaosa(V26)jauusiosa(U26).Puret-tujenrakennustenrakennusnumerotonmonessatapauksessaotettukäyttöönuudisrakennuksissa.Selvyydenvuoksipurettujenrakennustennumeroin-ninyhteydessäkäytetäänP-kirjainta.Esimerkiksi:purettuasuinrakennus(P30).Elleilähteistäolevoinutpäätelläkäsitellynrakennuksennumeroa,onsemyöstekstissäjätettymainitsematta.Lukemisenhelpottamiseksisijaintikarttanumeroineenonsijoi-tettusekäselvityksenalkuunettäloppuun.

Alaluvussa5onesitettykartta,johononmerkittyselvityksessäkäsitellytpaikatniistäkäytettyinenimi-tyksineen.

Luku2Hennalan rakentumisen vaiheetantaayksi-tyiskohtaistatietoaHennalankasarmialueenhistori-astasekäsiitä,millaisiinpäätöksiinjaperiaatteisiin

senrakentaminenonperustunut.Luvussa3Aiem-mat tutkimukset ja selvitykset tarkastellaanHennalanvaruskunta-aluettakäsitteleviätutkimuksiakulttuu-riympäristöarvojennäkökulmasta.Luku4,Arkkiteh-tuurista ja rakennuskannasta,valottaaHennalanase-makaavallisenratkaisunjaarkkitehtuurintaustoja.Luvussa5,Hennalan piirteitä osa-alueittain,kuvataanselvitysalueeneriosa-alueidensuunnittelunhisto-riaajaluonnehditaanyleisestiniidenrakennettuaympäristöä.Luvussa6,Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä, esitetääntiivistet-tynäselvitysalueenmuotoutumisenvaiheetjaalueenasemaaLahdenkaupunkirakenteessa,käydäänläpiselvitysalueenkulttuuriympäristöarvojenulottuvuuk-sia,keskustellaanyleisestiselvitysalueenkehittä-misenkysymyksistäsekäannetaansuosituksiasenkulttuuriympäristöarvojenvaalimiseksi.

Alaluvun6.4karttakuvassaesitetäänselvityk-senmyötämuodostunutyleispiirteinennäkemysselvitysalueenosa-alueilleominaisistaarvoistajamuutoksensietokyvystä.Luettaessakarttaanliittyviähuomioitajasuosituksiaonhuomattava,etteiniissäesitettyjäyksittäisiälauseitatulekäyttääkontekstis-taanirrotettuina,vaanneonymmärrettäväyhtey-dessäselvityksenkokotietosisältöön.Muutoksensie-tokykyähavainnollistavaakarttaaeimyöskääntuleymmärtääminkäänlaisenasuunnitelmakarttana.


10

Ajoittamaton valokuva päävartiosta (22). Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto / Valokuvaamo Häme.


11

TässäluvussaesitetäänHennalankasarmintärkeim-mätrakennusvaiheetjatarkastellaanniitähistoriantapahtumienvalossa.Varuskunta-alueenkehitysvai-heidenlogiikkatuodaanesilleasettamalladokumen-toidutrakentamistapahtumateriaikakausienyhteis-kunnallistenjahierarkkistenmuutostenyhteyteen.Tarkastelussaonkolmepäälinjaa:rakennustenhistoria,kasarminkäytönhistoriajakatsausyh-teiskunnallisiintapahtumiineliLahdenkaupunginsekäSuomenhistoriaan.Kunkinalaluvunlopuksiluodaankatsaussiihen,mitäkäsitellynaikakaudenrakentamisestaonnähtävissänykypäivänä.Luvun2lopussatoisiaanristeäväthistoriantapahtumatesite-täänaikajanalla.

Hennalankasarminrakentumisessaonerotettavis-saneljämerkittäväävaihetta.Ensimmäistäraken-nusvaihettavoikutsuavenäläisten ajaksi.SepäättyyVenäjänvallankumoukseenjaSuomenitsenäistymi-seenvuonna1917.Varuskunta-alueenyleinenhahmojavaltaosarakennuksistaovatperäisinpääasiassatältäajalta.

SeuraavarakennusvaihesijoittuuSuomensisällis-sodanjatoisenmaailmansodanväliselleajalle(1918–1939),jolloinTampereen RykmenttiolisijoitettunaHennalaan.Tänäaikanarakennettiinvalmiiksiuseatvenäläistenaikanakeskeneräisiksijääneetrakennuk-set.1930-luvullakohennettiinalueenpuistomaisiaulkotilojajateitä.Samallaesimerkiksivesijohto-javiemäriverkostosekäsähkötuusittiin.

Kolmannenrakennusvaiheenvoimäärittäätoisenmaailmansodanjälkeiseenaikaan,jolloinHennalaanolisijoitetuinauseitaerijoukko-osastojajatoiminto-ja.1950-luvullarakennettiinuusiaasuinrakennuksiajaesimerkiksimiehistörakennustensisätilatuudis-tettiinkauttaaltaan.1960-ja1970-luvullavalmistuimerkittäviätäydennysrakennuksia,muunmuassasairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40).

Viimeinenrakennusvaihe,ennenkuinalueva-pautuipuolustusvoimienkäytöstä,sijoittuuvuoden1979jälkeiseenaikaan.TällöinHennalankasarmin

2 Hennalan rakentumisen vaiheet

käyttäjinäolivatHämeen Rykmentti jasenalainen Huoltokoulutuskeskus.Pääasiassatehtiinkäyttöraken-nuksiaerilaisiintarpeisiin,muunmuassavarastojajaautokatoksia.Alueenrakennuskannanperuskorja-usolivarsinkattavaa,jamonetrakennuksetotettiinuuteenkäyttöön.

TämänhistoriakatsauksenpääasiallisinalähteinäonkäytettyHennalankasarmialueestaaiemmintehtyjäselvityksiä:Lahden varuskunta – Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma – Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta(Museovirasto/Kauppi)2004),Lahden Hennalan varuskunta-alue – Selvitys Hennalan kasarmin rakennuskulttuurista(TmiLauriPutkonen2012)jaHennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys (RambollOy2014).LisäksitärkeinälähteenäovatolleetSeppoToivosenkirjoitukset(2011jajulkaise-maton).Edellämainittujalähteitäeioleyksilöitytässäluvussa.

2.1 Venäläisten aika (vuoteen 1917)

Hennalankasarminsyntymiseenvaikuttivatpitkäl-tisamattekijätkuinpienenLahdenkylänkehittymi-seenkaupungiksijamaakuntakeskukseksi.

1800-luvunpuoliväliinastiLahtioliollutpienikylä,jonkapääasiallisetelinkeinotolivatmaatalousjakalastus.Ratkaisevaksikäänteeksitulevankaupun-ginkannaltamuodostuivuoden1867päätösRiihi-mäen–PietarinradanlinjaamisestaLahdenkautta.Lahdensijaintijoentisestäänliikenteellisessäsol-mukohdassavaikuttirautatienlinjaukseen.Samoillavaltiopäivillä,joillaradanrakentamisestapäätettiin,tehtiinmyöspäätösVesijärvenjaPäijänteenyhdistä-misestäVääksynkanavalla,jonkakauttasaavutettiinuittoyhteyslaajaanvesistöön.VesiyhteydenlisäksiLahdessakohtasiviisiyleistämaantietä,joidenkauttakulkisuurinosaitäisenjaläntisenSuomenvälisestäliikenteestä.

EnsimmäinenveturisaapuiuuttarautatietäpitkinLahteenelokuussa1869,jaseuraavanvuodenalussakokoRiihimäki–Pietari-rataosuusvihittiinkäyttöön.UusiratayhdistiSuomenPietarinkauttakokomuu-hunEurooppaan.Vääksynkanavavalmistuivuon-na1871javesiyhteysPäijänteeltäLahteenyhdistyiratayhteyteenrannikolle.Uusienyhteyksienansiostaaluealkoinopeastikasvaajakehittyä.Kauaskatseisetliikemiehetvainusivatuudenlaisetkuljetusmahdol-lisuudet,jaLahteenalkoisyntyäetenkinsaha-japuunjalostusteollisuutta.LahtinimitettiinHollolankuntaankuuluvaksikauppalaksivuonna1878jalo-pultaitsenäiseksikaupungiksivuonna1905.(Arkki-tehditMustonenOy2012,8–9;Simanainen2012,6;Turpeinen1980,17;Wikipedia/Lahti2014.)

KasarminperustaminenLahteenjaHennalanalu-eelleperustuiVenäjänpyrkimykseenturvataPietariSuomenkauttatuleviltahyökkäyksiltä.Sisä-Suomeaeisinälläänotettulukuunsotanäyttämönä,vaanmahdollisenvihollisen(SaksantaiRuotsin)oletettiintulevanSuomeenItämereltä.Suomeensijoitettavienjoukkojenensisijaisenatehtävänäoliestäävihol-lisenmaihinnousujaseneteneminenrautateitäpitkin.Senlisäksiolitaltutettavamahdollisetsisäiset

2.1.1 Hennalan kasarmin syntymiseen johtaneita syitä

kansannousut,silläniinkutsuttujensortovuosientaivenäläistämiskaudenaikana1800–1900-lukujenvaihteessasuomalaistenaseellistenryhmittymienpelättiinkääntyvänPietarinpuolustuksensijastasitävastaan.Vuosien1901–1905aikanasuomalainensotaväkilakkautettiinjatilalletulivatkokonaanve-näläisetjoukot.SamallaSuomensotilasalueliitettiinPietarinsotilaspiiriin.(Takala2008,33;Haila1996,19–20.)

VenäjänjaPietarinnäkökulmastaSuomenran-nikonpuolustusoliensisijaista,muttamyösrauta-tiepaikkakunnillaolitärkeästrateginenmerkitys.Muunmuassavuoden1905suurlakkoolilamaut-tanutrautatieliikenteen,mikäolivaikeuttanutarmeijanjoukkojensiirtoja.Lakkooliosoittanut,ettärautatieyhteyksienylläpitokriisitilanteissaolielintärkeää.19.12.1908PietarinsotilaspiirinpäällikköNikolaiNikolajevitshmääräsi3.Suomenmaalaisentarkk’ampujaprikaatinsijoitettavaksiPietari–Helsin-ki-rautatielinjalle,mistäalkoimittavakasarmiraken-nusohjelmaradanvarsitaajamissa.LahtijaHennalankasarmikuuluivatosanaVenäjänlaajamittaiseenSuomenlinnoittamissuunnitelmaan,jonkamukaanvuosina1909–1912perustettiinHelsinginjaPietarinvälisenrautatiensuojaksiHennalanlisäksineljäva-ruskuntaa:Kouvola,Koria,RiihimäkijaTammisaari.(Peippo1993,127;Haila1996,23.)

Väritetty valokuva Hennalan kasarmeista ja niitä ym-päröivistä pelloista 1910-luvulla. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Viljelymaita nykyisen harjoituskentän paikalla vuonna 1918. Taustalla näkyvät puretut kasarmit P30 ja P32.Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


12

Kaikkien1910-luvullaSuomeenrakennettujenlinnoi-tustenjavaruskuntiensuunnittelustavastasipaikal-linenvenäläinenrakennuskomissio,jokanoudattiVenäjänsotilaskasarmienpäärakennuskomissionlaatimiaperiaatepiirustuksia.1Venäjäkustansiuudetkasarmit,muttarahatolitarkoitusperiätakaisinsuo-malaisilta,jotkanäinjoutuivatosallistumaanhuo-mattaviinrakennuskustannuksiin.2(Haila1996,22.)

HennalanalueenvalikoitumisenLahteenperus-tettavankasarminsijoituspaikaksivoidaansanoaal-kaneenhelmikuussa1908,jolloinjoukkovenäläisiäupseerejasaapuiLahteentarkastelemaanVierumäenleiripaikkaajakaupunginympäristöä.Vuoden1909lopussa.Suomenmaalaisentarkk’ampujarykmentinLahdenkomppaniamajoittuitilapäisiintiloihinMöy-sänjärvenrannalleIonofinhuopatehtaalleeliMöysänpirtille,javuoden1910lopussatoinenkomppaniasiirtyiNikolainkadunelinykyisenVapaudenkadunvarrelle,Mattsoninoluttehtaalle.AluksivenäläisetsuunnittelivatkasarmiensijoituspaikaksiFellmaninpeltoja(nykyisenlinja-autoasemanjaurheilukeskuk-senvälissä),mutta10.6.1910VenäjänkeisarillisenhallituksenPietarinsotilaspiirinviidessotilasraken-nuskomissiooniostiJyliseväneliMetsä-Hennalanmaat.Kasarminperuskivilaskettiin8.10.1911.(Pihka-la1980,491.)

1 Oletettavasti Lahden kasarmialueen alkuperäisistä pii-rustuksista on säilynyt ainoastaan pari asemapiirrosta. Muut piirustukset ovat mahdollisesti joko tuhoutuneet tai viety Venäjälle.

2 Suomen Venäjälle maksamia korvauksia käsittelee Pertti Luntinen kirjassaan Sotilasmiljoonat (1984). Teoksen lo-pussa hän kiteyttää tutkimuksensa tuloksen seuraavasti: ”Sotilasmiljoona-asiassa oli siis syvimmiltään kyse siitä, että Venäjän valtakunnanrahastoon otettiin Suomesta niin paljon rahaa kuin pystyttiin.”

2.1.2 Ensimmäinen rakennusvaihe 1912–1913

1870-luvunpuolivälissätehtyihinmittauksiinpe-rustuvanSenaatinkartanmukaankasarmintontillaonalunperinollutHennalantalo3jasiihenkuuluvapelto.Taloonsijainnutsuurinpiirteinsuurtenmie-histörakennusten(23,24)välissä,samallakohdallamissänykyisinonkorkealipputanko.Peltoaukeaonvastannutalaltaanlikimainnykyistälippukenttää.Talolleonjohtanutpohjoisestatulevatie,jonkalinja-usvastaajossainmäärinkasarmialuettahalkaisevaa,pohjois–eteläsuuntaistatietä.Voidaanpäätellä,ettäalueellaaiemminolluttalo,siihenliittyneetpellotjatieovatosaltaanantaneetlähtökohdatHennalankasarmialueensuunnittelulle.

Kasarminrakentaminenlähtinopeastikäyntiin,japääosarakennustöistäsaatiinvalmiiksivuosien1912ja1913aikana.Esimerkiksisuuretmiehistöraken-nukset(23,34)olivatasumiskunnossajoelokuussa1912,jolloinniihinsijoittui11.Suomenmaalaisentarkk’ampujarykmentinpataljoona.HennalankasarminrakentamisellaolihuomattavatyöllistävävaikutuskokoLahdenalueelle,silläurakkatoitöitävuosiksinoin3000rakentajalle,joistasuurinosaolisuomalaisia.SamaanaikaanLahdenväkilukuolinoin5000(Wikipedia/Lahti2014).Rakennuk-siinkäytetyttiilethankittiinpääasiassapaikallisiltavalmistajilta,esimerkiksiMukkulanjaOitintiiliteh-tailta,joidentuotantokasvoivoimakkaasti.KasarminrautarakenteetsensijaantuotiinVenäjältä.

Hennalankasarmialueenyleisilmeestätulivarsinyhdenmukainen.Ilmeinensyytähänonkeskitettysuunnittelukäytäntö,jokaperustuipäärakennus-komissiossalaadittuihinperiaatepiirustuksiin.RakennustapanoudattaaVenäjänsotilasrakentami-senyleisvaltakunnallisiaohjeita:punatiilijulkisivutkoristeltiinsekäsotilas-ettäteollisuusrakentamiselleominaisillatiiliornamenteilla.Perustuksettehtiin

3 Hennalan tilan nimi löytyy pitäjänkartasta, jonka tark-ka ajoittaminen on ongelmallista (ks. Ramboll Oy 2014, 16).

luonnonkivestä,eikärakennustenallaollutkella-reita.PorrashuoneidenrakenteetkappaholvattiinI-palkeilla.Tyypillisiäyksityiskohtiajapiirteitäolivatvalurautaisetporraskaiteet,korkeathuonetilat,peiliovet,moniruutuisetikkunat,kylmäullakkojapeltikatto.Hennalankasarminrationaalinenraken-ne-jamateriaalimaailmaedustiaikansakestävääperusrakentamista.4

OsaltaanHennalanrakennustensamankaltai-suusselittyymyössillä,ettäsuurinosavenäläistenajanrakennuksistaonrakennettusamanaikaisesti.Tiedetään,ettäkasarmit23ja24otettiinkäyttöönelokuussa1912,muidenrakennustentarkastaval-mistumisajankohdastaeiolevarmuutta.Valtaosavenäläistenajanrakennuksistavalmistuikuitenkinvuosien1912–1913aikana.Näistärakennuksistaolivatvuonna2014yhäkäytössä5upseerienasuinraken-nukset(1,3,4,5,6),upseerikerho(7),rykmentinkomentajantalo(8),rykmentinjääkellari(13),hal-kovaja(14),upseeriensaunajapesula(15),varastot(18,29,35),rykmentinkansliajapäävartio(22),konekiväärijoukkueenelikuularuisku-jatiedustelu-komennuskuntienkasarmi(25),rykmentinsairaalanvanhaosa(V26),kaalikellari(31),sairaalanpesula(33),sairaalantartuntatautienosasto(34),asevarik-ko(36),sepänpaja(38),hevostallit(39,41),kansliajapäävartio(V40),varuskunta-alueenulkopuolellasijaitsevakappeli(57).Suurinosavuosina1912–1913valmistuneistarakennuksistaonmyöhemminotettuuuteenkäyttöön.

Osa1910-luvullavalmistuneistarakennuksistaonmyöhemminpurettu.Vuonna2014tehdynmaise-maselvityksen(RambollOy)javenäläistenlaatiman,päiväämättömänasemapiirustuksenperusteellapurettujarakennuksiaolisivatolleetmuunmuassa

4 Kasarmirakennusten arkkitehtuuria kuvaillaan tar-kemmin luvussa 3. Kasarmialueen arkkitehtuurista ja rakennuskannasta.

5 Tässä on esitetty rakennusten alkuperäinen käyttötarkoi-tus.

oppilasjoukkueenkaksikerroksinenkasarmi(P30)jakolmekerroksinenasuinrakennus(P32),jotkasijait-sivatnykyisenmuonituskeskuksen(30)paikkeilla.

Näidenlisäksilikimainnykyistenajoneuvotilojenkohdallerakennettiin1910-luvullavaunuvajat(P48,P51),hevostalli(P49),korppuvaja(P50),vetovälinei-denvarasto(P56),jotkaovatmyössaaneetväistyämyöhemmänrakentamisentieltä.Suurinpiirteinnykyisenautokatoksen(50)paikallaoli1910-luvullavalmistunutampumarataanliittynytpienirakennus(P58).

NykyistenSotilasmusiikkimuseon(53)jaSoti-laslääketieteenmuseon(54)vierelläolialunperinkolmikerroksinenupseerienasuinrakennus(P55)janäihinrakennuksiinliittyväkellari(P52),jotkaonpurettu.Alueenkaakkoisosanalkuperäisistäasuin-rakennuksistaonmyöhemminpurettuyksi(P2),jasenpaikallaonnytvuonna1967valmistunutasuin-rakennus(92).Asuinalueellaolimyösuseitapieniävarastorakennuksia,jotkaonmyöhemminpurettu.

Hailamainitsee,ettävuonna1910tehdynselvi-tyksenmukaanmonetennenHennalaaperuste-tutvenäläisetkasarmiteivätolleettäyttäneetedesvaatimattomimpiahygienianvaatimuksia.Erityisestiahtausjahuonoilmanvaihtoolivatolleetsilmiinpis-täviä.NäistäsyistäsairastuvuusVenäjänarmeijassaolisuurempaakuinlänsimaissasamaanaikaan.Hennalankaltaisissa,1910-luvullarakennetuissakasarmeissatämäotettiinkuitenkinsuunnittelussahuomioon.Vaikkaasetuksenmääräämätiukkati-lanormiaiheuttiyhäahtautta,olihygieniaankiin-nitettypaljonhuomiota.Esimerkiksitiiltäpidettiinpaitsikestävänämyöshygieenisenämateriaalina.(Haila1996,23–24.)Rakennuksissaolipuulämmi-tys,osassamyösvesijohtojaviemäri.Vuonna1912Lahdensotilasrakennuskomiteapyysikaupungiltavesijohdonpidentämistäkasarmialueenrajalle.NäinHennalanvaruskunta-alueliitettiinkunnallistekniik-kaan.


13

OsaHennalankasarmillealunperinsuunnitelluistarakennuksistajäirakentamattataikeskeneräisiksi.Ensimmäinenmaailmansotaalkoivuonna1914,ja31.päiväheinäkuutaVenäjälläjulistettiinyleinenliikekannallepano.TällälieneeollutvaikutusmyösHennalanrakentamiseenjaetenkinsenVenäjältätulevaanrahoitukseen.Vuonna1912–1913aloitettuja,mutta”keskentekoisiksi”jääneitärakennuksiaolivatkuormastonvarasto(44),leipomo(45)janiinsanot-tuna”klubirakennuksena”tunnettukasarmi(46),joidenrakentaminenolialoitettuvuonna1913.Va-ruskuntakirkon(59)rakentaminenaloitettiinvuon-na1914,jatavoitteenaolisaadasevalmiiksisamanvuodenjoulukuussa.Rakennusjäikuitenkinkesken.Muitavuonna1914aloitettuja,muttakeskeneräisiksijääneitärakennuksiaolivatprikaatinkomentajanasunto(53)jakanslia(54).Nykyisenmuuntamon(19)rakentamisajankohtaeioletiedossa;sesaattaaollavenäläistenajalta,1920-luvultatai1930-luvunalusta.

VaruskunnassavainTarkk’ampujienkomentajallaoliomatalonsa,muutupseeritasuivatkerrostalois-sa.Vanhemmilleupseereillekuuluneetrakennuk-setolivatlähempänäupseerikerhoakuinnuortenupseerienasunnot.Asuinrakennuksetvalmistuivatrakennuksistaviimeiseksi.Varuskunnallaolipyrki-mysjonkinasteiseenomavaraisuuteen.Kotieläimi-näpidettiinrasvahäntälampaita,hevosiajaaaseja.Kasarmillaoliisotuunit,joissapaistettiinleipää.Alueellaolimyöskolmesuurtatallia(39,41,P49),joissaoliasemapiirustuksestakäännetynselvitys-tekstinmukaantilat147hevoselle.

VenäläistenaikanaHennalankasarminrakenta-misessaoliilmeisestikeskityttysuurimmaksiosaksirakennuksiinjaaluerakenteetovatjääneetpahastikesken.Esimerkiksialueellenykyiselläänluonteen-omainen,puistomainenyleisilmepuurivistöineenonperäisinmyöhemmältäajalta,pääasiassa1930-lu-vulta.Varhaisissaasemapiirustuksissaeioleesitettyjuurikaanistutuksiataikäsiteltyjäviheralueita,jakirkolle(59)suunnitellutportaatjäivättekemättä.Vuodelta1930peräisinolevassaTappara-lehden

2.1.3 Hennalan tyhjeneminen vuonna 1917 ja kesken jääneet rakennukset

kirjoituksessaHennalantieverkostoakuvaillaanlä-hinnä”veneelläkuljettavaksi”jakokoaluettasanoilla”suotajakuraa,jakaikenylläkylmä,raskassumu”(Toivonen,julkaisematon,9–10).

LahtelaistensuhtautuminenHennalaansijoitettui-hinvenäläisiinsotilaisiinolikaksijakoinen.Varus-kunnallaolitodellasuuritaloudellinenmerkityskokokaupungillejasenkehitykselle.Esimerkiksitiedetään,ettäensimmäisenmaailmansodanaihe-uttamanVenäjänliikekannallepanonseurauksenasyksyllä1915Hennalaanolimajoitettunanoin8100sotilasta,kunLahdenkaupungissaolisamaanaikaanarvioltavainnoin6300asukasta.OletettavastisuurikasarmioliLahdentärkeinyksittäinenkauppakump-pani.Toisaaltavenäläisiäpidettiinkurittomanasak-kina,jotajopapelättiin.ErityisestiHennalanlippu-kentänliepeilläteltoissamajoittuneetkasakatolivatkaupunkilaistenepäsuosiossa,silläheilläolitarinanmukaantapanahakeamaataloistaelintarvikkeitailmaiseksi.Lahtelaistensuhtautuminenvenäläisiinalkoimuuttuavarsinkielteiseksietenkinvuoden1917aikana.Epäluottamuksestakertooesimerkiksise,ettäeräänäLahdentyöväenjärjestyskaartinperusta-mismotiivinaolivat”Hennalassaolleenvenäläisenvarusväenkurittomuudetjaryöstötsekäyleinenpelkoepäjärjestyksestä”.(Pihkala1980,491;Takala2008,33–34.)

Vuoden1917helmikuun6vallankumouksenvaiku-tuksestaVenäjänarmeijanmoraalilaski.SotilaidenpaluuVenäjällealkoisyksyllä.Enimmilläänelokuus-sa1917Suomessaoliollutnoin125000venäläistäsotilasta,vuodenlopussaheitäolienää40000.Hennalantyhjennyskäynnistyilokakuussa1917,samoihinaikoihinaikaankuinbolševikitsuorittivatVenäjällävallankaappauksen.Suomensisällissodanalkaessavuonna1918varuskunnassaolijäljelläenäämuutamaupseerijavartiomies.(Takala2008,34.)

6 ”Helmikuun vallankumous” tapahtui maaliskuussa 1917.

Venäläistenajan1911–1917voidaanhyvälläsyylläsanoaolevanHennalankasarminrakennusvaiheistamerkittävin.Hennalanalueennoinviidestäkym-menestänykyisestärakennuksestaylipuoletonrakennettu1910-luvulla.Tältäajaltaovatperäisinnekeskeisetperiaatteetjapiirteet,joihinalueenmyö-hempikinrakentaminenontavallataitoisellasopeu-tettu.

Toisinkuinuseissamuissasamanajankasar-meissa,Hennalanrakennuksetsijoittuvattontillemaastonmuotojanoudattaen.Varuskuntakirkoksisuunniteltusotilaskoti(59)onsijoitettualueenkor-keimmallekohdalle.Sitäkiertäämuidenrakennus-tenkolmiomainenkehä,jossaerirakennukseton

2.1.4 Venäläisten ajalta säilyneet piirteet Hennalassa

jaoteltutoiminnallisiinryhmiin.Upseerienasunnotovaterillisenäryhmänäänalueenkoillisosassa.Suuritasainenlippukenttäonalueenitäosassa,miehistö-rakennusten(23,24)edessä.Päävartio(22)japää-asiallinenkulkualueelleovatasuinalueen,kentänjakasarmientaitekohdassa.Kaikkinämäpiirteetolihahmoteltujovenäläisenrakennuskomissionpäiväämättömässäasemapiirustuksessa,janeovatyhänähtävissäalueella.Hennalanarkkitehtuurinjaasemakaavoituksenpiirteitäkäsitellääntarkemminluvussa3 KasarmialueenArkkitehtuurista ja rakennus-kannasta.

Väritetty valokuva 1910-luvulta. Miehistökasarmit (23, 34) ja lippukenttä. Taustalla näkyvät sotilaskirkon (59) tornit. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


14

2.2 Tampereen Rykmentin aika (1918–1939)

2.2.1 Suomen sisällissota ja Hennala vankileirinä 1918–1919

Vuodet1917–1918olivatkäänteentekeviäsekäSuo-menjaVenäjänettäHennalankasarminhistoriassa.Venäjällätehtiinvallankumous,Suomiitsenäistyi,javenäläisetjoukotjättivätHennalan.Suomessaalkoisuurlakko14.11.1917.Lahdessatyöväkiottivallankä-siinsä.Lakkolaisetmiehittävätpostin,lennättimen,puhelinkeskuksenjapoliisilaitoksen.VenäläistensotilaidenlähdettyäLahdenTyöväenJärjestyskaarti(Punakaarti)ottiHennalanharjoituskäyttöönsä.Kaartimarssikasarmilleyhtenäkulkueena13.1.1918.Suomensisällissotaalkoisiitäkahdenviikonpäästä.SodanpuhjettuapunaisetmiehittivätLahdenrau-tatieasemanjakaupungintalonjapitivätkaupunkiahallussaankolmenkuukaudenajan.(Takala2008,9,20,23.)

Seosavenäläistensotilasomaisuudesta,jotaeioltuvietyVenäjälle,oliluovutettuSuomenpunaisellekansanvaltuuskunnalletaisuoraanpunakaartille.Lahdestatulisisällissodassatärkeäpunaistentäy-dennyskeskus,jostalähetettiinjoukkojarintamalle.PunainenesikuntaistuiHennalassa,javaruskunnanvahvuusolienimmilläännoin4000miestä.

LoviisassamaihinnousseetsaksalaisetjoukotaloittivatLahdenvalloituksen19.4.1918.TaistelujenetenemisestäjayksityiskohtaisistavaiheistavoilukeaesimerkiksiHannuTakalankirjastaTaistelu Lahdesta 1918.LopullinenkäänneLahdenpunaistenkukis-tumisessatapahtuikuitenkinsaksalaistenvallattua

Hennalankasarmit1.toukokuuta.7Tämänjälkeenpunaisetantautuivatnopeassatahdissa.(Takala2008,40–88.)

TaistelujenpäätyttyäLahdessajouduttiinkäsittele-määnvaltavaavankimäärää.KaupunginkeskustantuntumassaolleelleFellmanninpellolle,kouluihinjateollisuuslaitoksiinkootuistavangeistanoinpuoletsiirrettiinHennalaanperustettuunLahdenSotavan-kilaan,jostatulimyöhemminLahdenPakkotyölaitos.Seoliyksisuurimmistasisällissodanvankileireistä.Hennalassaolirunsaimmillaannoin10900puna-vankia.Olotvankileirilläolivaterittäinhuonotniinhygieniankuinravinnonkinsuhteen.Leirilläkuoliyli1100vankia,joistanoinpuoletteloitettiin.8Kasar-mialueenulkopuolellaolevantiilisentsasounanelirukoushuoneen(57)seinässäonmuistolaatta,jossakerrotaan,ettäseoliyksileirinteloituspaikoista.Teloituksiatehtiintiettävästimyösasuinrakennusnumero5takana.Vankeja”vietiin viitosen taakke”.(Takala2008,112.)

7 Useissa käytössä olleissa lähteissä mainitaan, että Hennalassa käydyt taistelut aiheuttivat rakennuksille vaurioita. Vahinkoja ei kuitenkaan ole eritelty.

8 Eri lähteiden ilmoittamat kuolleisuusluvut vaihtelevat jonkin verran, esimerkiksi: 1187 kuollutta, joista noin 500 teloitettua (Tmi Lauri Putkonen 2012, 7) tai 1128 kuollutta, joista 667 teloitettua (Toivonen 2011, 6).

Käytetyistälähteistäeikäyyksiselitteisestiilmi,mitkäHennalanrakennuksetolivatmissäkinkäy-tössäpunavankileiriaikana.Vankienmääräonkuitenkinolluterittäinsuuri,jaoletettavastikaikkivalmiinaolleetrakennuksetolivaljastettuvankileirinkäyttöön.Vankilakäytössäolivatainakinsuuretmie-histörakennukset(23,24)päävartio(22)sekäkanslia/päävartioelinykyinenesikuntarakennuksenvanhaosa(V40).Naisvankejaolisijoitettuinaainakinmyöhemminpurettuunkasarmirakennukseen(P39)(Vanhanen&Kiimalainen2008,157).Upseerienasuinrakennus(1)toimivankileirintoimistona,muutvalmiitasuinrakennuksetolivatsuomalaistenupsee-rienasuntoina. Toimisto-/esikuntarakennus(25)toimivankileirinsairaalana.Myöstartuntatautienosasto(34)sekäsairaalanpesula(33)olivatvankilei-rinsairaalakäytössä.Varasto(29)olimiehistösauna-na.

SeppoToivosenjulkaisemattomassatekstissäHen-nalan historiaa ja vähän Lahdenkinonlainaus,jossaHennalanvankileirinlääkäriMaunoVannaskuvaileetilanahtautta,tautejajalikaisuuttakarmivallatavalla:”Ollakseni oikeudenmukainen täytyy minun tunnustaa, että vankeja oli vain yhdessä kerroksessa lattialla, eikä päällekkäin, niin kuin anjovispurkissa. Mutta kylläkin niin tiheässä, että makaamaan kaikki eivät mahtuneet, vaan toiset istuivat rinnakkain ja tukivat siten nukku-

essaan toinen toisiaan. Vintti ja porraskäytävät olivat yhtä täynnä kuin muutkin paikat. (…)

11. elokuuta. Kävin tarkastamassa kasarmia n:o 4.9 Tuossa mies, kuolemassa muurin kulmaan, mies, joka ennen vappua oli viimeksi ollut saunassa. Ullakot, huo-neet, portaat ja piha miehiä täynnä. Aamuisin lainehti-vat käytävät ulostuksista, joita ämpärillä koetetaan edes hukan vähentää. (…) Likaisuus on ylitsevuotavaa.”10

Hennalanvankileirijapakkotyölaitostyhjennettiinlokakuuhun1919mennessä.

9 Vannaksen käyttämät numerot eivät vastaa tässä selvi-tyksessä käytettyä rakennusnumerointia.

10 Suomen valokuvataiteen museon Punamustavalkea 1918 -näyttelyyn liittyvän julkaisun lähdeluettelosta löytyy maininta Seppo Toivosen julkaisemattomasta käsikirjoituksesta Hennalan vankileirin historia vuodelta 2008. (Kukkonen & Heikka (toim.) 2008). Tätä tekstiä tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössä, mutta oletetta-vasti siinä on yksityiskohtaisempia tietoja vankileirin järjestelyistä ja olosuhteista. Toivonen on järjestänyt myös aiheesta luentoja ja näyttelyn Sotilasmusiikkimuseossa (53).

Fellmannin pellolle koottuja punavankeja toukokuussa 1918. Kuva: Suomen vapaussota kuvissa II, 1934, 290–291.


15

Saksalaisen yliluutnantti Hans Tröbstin Hennalan vankileiriltä ottama valokuva.Kuva: Hans Tröbst / Kukkonen & Heikka 2008.

Ylilääkäri J. Vitali ja hoitajia Hennalan vankilan edessä vuonna 1918.

Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

20 000 punavankia – miehiä, naisia ja lapsia sekä 6 000 hevosta – Fellmannin pellolla. Kuva: Suomen vapaussota kuvissa II, 1934, 288–289.


16

2.2.2 Kasarmi venäläisenä keskitysleirinä – Tampereen Rykmentti asettuu Hennalaan 1919–1920

Keväällä1920sijoitettiin700–800itärajantakaaSuomeenpyrkiväävenäläistäjakarjalaistapakolaistaHennalan venäläinen keskitysleiri -nimiseenlaitok-seen.Nykykielenkäytössäkeskitysleiri-sananvoisiehkäkorvatasanallavastaanottokeskus,jokakuvaisiparemminsentoimintaa.SaapuessaanHennalaanosallapakolaisistaoliperheetmukanaan.Useattulijatolivatpukeutuneetkuluneisiintsaarinajanunivormuihin,jaheidänkenkänsäolivatrikkinäisiä.Kasarmeillapakolaisilletarjottiinhetiteetäjavoi-leipiäjaheidätasetettiinkaranteeniinmahdollistenkulkutautienehkäisemiseksi.Karanteeninjälkeenheilläolimahdollisuuspäästäerillisluvallakasarmi-alueenulkopuolelle,esimerkiksikaupunkiinostok-sille.

Hennalanvenäläinenkeskitysleirikäyttivainosaakasarmialueesta.SamaanaikaanosarakennuksistaoliSuomenarmeijankäytössä.Tilojenjakautumineneituleilmikäytetyistälähteistä.Leirinmuonitukses-tajahuollostavastasivatYhdysvaltojenjaVenäjänPunaisetRistit.PakolaisiamajoitettiinLahdessanoinpuolivuotta,jasyksyllä1920heidätsiirrettiinHä-meenlinnaan.

Hennalassaolisyksystä1919alkaentoiminutTampereenRykmentinniinkutsuttu”harjoituspa-taljoona”.Lokakuussa1920HennalastalopultatuliRykmentinvakituinenvaruskuntapaikka.Tampe-reenRykmenttiolisaanutalkunsatoisenJääkäriryk-mentintäydennyspataljoonanavuonna1918,jaseolimyöhemminnimettysisällissodassatapahtuneenTampereenvaltauksenmuistoksi.Onymmärrettä-vää,ettäTampereenRykmentinasettuessaLahteenkaikkienkaupunkilaistensuhtautuminensiiheneiollutpelkästäänmyönteistä.Hennalankasarmitolivatpunavankileiriajaltajääneetetenkintyöläis-väestönkatkeruudenkohteeksi,jaSuomenarmeijanähtiinvielävalkoistenvallanjatkeena.Lahtioliitsenäisyydenalkuaikoinaenimmäkseentyöläiskau-punki,jasenkunnallishallintoolivasemmistoenem-mistöinenjovuoden1933kuntaliitoksenjälkeen.Tällöinentisiäpunakaartilaisiaolinoussutkaupun-ginjohtopaikoille.Rykmentinupseeristolla,jokaolipääasiassaoikeistolaista,olisuurityörakentaaluottamuksellisiasuhteitalahtelaisiin.Ajanmittaanasenteetkuitenkinlievenivät.(Peippo1993,127–128,134;Toivonen2011,7;Pihkala1980,491.)

Yksisyypoliittistenjännitteidenasteittaiseenlau-keamiseenolivarmaankinnormaalissaarjessasekävaruskunnanjakaupunkilaistenvälisessäkanssakäy-misessä.TampereenRykmenttiolielintarvikkeidensuhteenläheskokonaankaupankäynninvarassa,jasetoilahtelaisillemerkittäviätuloja.Varuskunnanpelloillakokeiltiinperunanviljelyävainpoikkeusta-pauksena.Sensijaansikojakasvatettiinkasarminomassasikalassa(P49)lähes15vuotta(Peippo1993,143;Museovirastonlausunto6.7.2001).Näinsaatiintyydytetyksiosarykmentinlihantarpeesta,jasamallatulivatruoantähteethyödynnetyksi.

Vuosien1920ja1939välisenäaikanaLahdenvä-kilukumoninkertaistuijakaupunkikasvoivoimak-kaasti.11TänäaikanaLahtitulitunnetuksiesimerkik-sipuuseppienjahuonekalutehtaidenkaupunkina.Vuonna1924FellmanninkartanonmaatliitettiinLahteen,jokasaisatamanVesijärvenrantaan.Sa-

11 Vuonna 1920 Lahdessa oli noin 7200 asukasta ja vuonna 1940 jo noin 27 900 asukasta (Wikipedia 2015). Osittain tämä selittyy vuoden 1933 alueliitoksella, jossa esimerkiksi Hollolan kuntaan kuulunut Hennala liite-tään Lahteen.

mallakaupunginpinta-alaläheskaksinkertaistui.(Peippo1993,129–130.)

HennalankasarminjaLahdenkaupunginvuoro-vaikutuseirajoittunutpelkästäänkauppasuhteisiin.Esimerkiksivuonna1922Lahdessavallitsiasuntopu-la,jamuutamienHennalassaolevienkäyttämättö-mienkasarmienottamistaasuntokäyttöönanottiin.Hankeeikuitenkaantoteutunut.Lahdenkauppa-torinjaHennalanvälilläolijo1920-luvullatoimivalinjaliikenne.Vuonna1929Hennalassajärjestettiinensimmäisetomaistenpäivät,joidentarkoituksenaolitutustuttaaasevelvollistenvanhempiaarmeijanoloihin.(Pihkala1980,405,442;Peippo1993,135.)

HelenaPeippo(1993)kuvaileevaruskunnanjakaupunkilaistenyhteiseloayksityiskohtaisemmintekstissäänHennalan varuskunta ja Lahden kaupunki 1920- ja 1930-luvuilla.

Tampereen Rykmentin paraati lippukentällä 1930-luvulla.Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Koillisen asuinalueen sisäänkäyn-tiportti Hennalankadun puolella vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


17

2.2.3 Toinen rakennusvaihe – mittavia korjaustöitä 1920–1939

Venäläistensotilaidenlähdön,sisällissodantaistelu-jenjapunavankileirinjäljiltäHennalankasarmiolihuonossakunnossa.Osarakennuksistaolijäänytkeskeneräisiksi,myösulkoalueetjatieverkostoolivatjääneetvailleviimeistelyä.TampereenRykmenttitekiraivaus-jasiivoustöitäharjoitustenlomassa.Sotilaidenlisäksivaruskuntatyöllisti1920–1930-lu-vuillaainakin50siviilityöntekijää(Peippo1993,144).Rakennustenkorjaustöidenyhteydessäsiviiliväkeäsaattoiollatöissäkaksinkertainenmäärä.Vuoteen1924astirakennustenkorjauksestavastasiHämeenlääninrakennuskonttorijasenjälkeenPuolustusmi-nisteriöninsinööriosasto.

HämeenRykmentinaikanatehdytrakennustyötkeskittyivätenimmäkseenvuosien1920ja1926välil-le.Tänäaikanatehtiinvalmiiksisuurimäärävenä-läistenaikanakeskeneräisiksijääneitärakennuksiajakunnostettiinsisällissodanjasenjälkimaininkienvaurioita.KasarminuutenakäyttäjänäHämeenRykmenttiottimyösmonetjovalmiitrakennuksetuuteenkäyttöön.1930-luvullarakennustöissäkes-kityttiinasuinolojenjakasarmintoiminnanparan-tamiseen.Esimerkiksivuonna1931kunnostettiinkasarmit,kantahenkilökunnanasunnot,pesula,ruokala,sikalajatallit.Varsinainenuudisrakenta-minenolikuitenkin1920-ja1930-luvullavähäistä.Valmiiksirakennetutkeskeneräisetrakennuksetjakäyttötarkoituksenmuutoksetonyksilöityoheisessainfolaatikossa.

ItsenäisenSuomenarmeijankasarmienhaluttiinpoikkeavanVenäjänvallanjaerityisestisortokauden

aikaisistakasarmeista.Tästäilmeisimpänäesimerk-kinäHennalassatoimiivenäläisiltäjovuonna1914keskeneräiseksijääneen,kasarminkeskipisteeksisuunnitellunortodoksisensotilaskirkon(59)muu-tos.Suomalaisetmuokkasivatsensotilaskodiksivuonna1924.Tyyliltäänkirkkoolialunperinmuis-tuttanutsamanaikaisestirakennettujaRiihimäenjaKouvolanortodoksisiakirkkoja,seolirakennettupu-natiilestä,jasiinäoligraniittinenkivijalka.Ulkopuo-leltakirkkooliolluttarkoitusmaalatajasisäpuoleltarapata.Kirkossaoliollutkaksitornia,kupolimainenjasuippo.Vesikattoolimaalattuvihreäksijatornienkatothopeanvärisiksi.Kirkonrakennustyötolivatedenneethitaastimuunmuassariittävänrahoituk-senjaammattitaitoisentyövoimanpuutteentakia.Niinpäesimerkiksivälikatto,lämmityslaitteet,ovet,ikkunat,lattiajasisäportaatpuuttuivatsuomalaistensaadessarakennuksenhaltuunsa.

Keskeneräinenkirkkotoimisuomalaistenkäytös-säheinävarastonavuoteen1923asti.Muutossuun-nitelmattilattiinarkkitehtiCarolusLindbergiltä.Aluksirakennusaiottiinmuuttaaluterilaiseksisotilaskirkoksi,muttasiitäpäätettiinkuitenkintehdäkasarminsotilaskoti.Arkkitehtuuriltaanmuokatturakennuspoikkeaatäysinkeskeneräiseksijäänees-täortodoksisestakirkosta.Tyyliltäänsotilaskotionklassistinen,jasetekeeselvänpesäeronaiempaanvenäläiseentyyliin.Uudistetustarakennuksestaonpoistettuesimerkiksiortodoksikirkolleominaisettornit.Vuonna1938sotilaskotiavielälaajennettiineteläsivulletulleellakylkiäisrakennuksella.

Venäläisiltä kesken jäänyt sotilaskirkko muutettiin sotilaskodiksi vuonna 1924. Kuva vuodelta 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Sotilaskodin laajennus vuodelta 1938. Ajoittamaton kuva. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


18

1920-ja1930-luvunrakennus-jakorjaustöidenjälkeenHennalankasarmionkuvaustenperusteellaollutvarsinesimerkillisessäkunnossa.VenäläistenjälkeensäjättämänkasarminmuutostakuvaahyvinTampereenRykmentintiedotuslehdessäTappara 12/1930 ollutteksti:”Monet lukijamme varmaan muistavat millainen Hennala oli niihin aikoihin. Suota ja kuraa, ja kaiken yllä kylmä, raskas sumu. Tiet olivat parhaiten veneellä kuljettavia, ajuri suostui vain armosta ottamaan kyydin sinne, auto tuskin milloin-kaan. Kasarmit olivat ryssien ja vankien jäljiltä mitä kurjimmassa kunnossa ja koko alue mätänevää törkyä tulvillaan (…) Kasarmialue on muuttunut kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Tiet ovat lopultakin alkaneet tunnustaa tuhansien sorakuormien merkityk-sen ja ovatkin nyt kovat, kuivat ja tasaiset kuin katu. Syvien valtaojien avulla on tämä entinen suo saatu kuivumaan. Alueelle istutetut sadat koivut sekä tuuheat pensasaidat tekevät sen viihtyisäksi, jopa kauniiksikin.” (Sit.Toivonen,julkaisematon,9–10.)

TampereenRykmentinyhteysLahteenkatkesisyksyllä1939,kunsekutsuttiin”ylimääräisiinkerta-usharjoituksiin”,jollanimellätalvisotaaedeltänyttävaihettakutsuttiin.Lokakuun7.päivänärykmenttilähtiLahdestajunallaeikäenääpalannutkaupun-kiin.13(Tervasmäki1978,33–38;Peippo1993,127.)

13 Tampereen Rykmentti perusti 6.10.1939 suojajoukkopa-taljoonan III/2, joka taisteli Karjalan kannaksella koko Talvisodan ajan. Pataljoona lakkautettiin 27.1.1940.

RakennuskorjaustenlisäksiHennalassatehtiin1920-ja1930-luvullamittaviamaanmuokkaus-jais-tutustöitä.Venäläiselläkaudellarakennettuasähkö-,vesi-javiemäriverkostoaparannettiin,lippukenttäsalaojitettiinjavaruskunnanalueelleistutettiinlehtipuukujia.Esimerkiksiosalippukenttääsivuavankoivukujanpuistaonperäisin1920-luvulta.Myössotilaskodin(59)jaupseerikerhon(7)puistomaistaympäristöäkohennettiin.

Toivonenmainitsee,ettämuitakasarminmuutok-siaTampereenRykmentinajaltaolivatmuunmuas-savuonna1926valmistunutkoneellinenpesulaitossekärykmentinkeittiön12ajanmukaistaminenjavarustaminenhöyrykeittiminvuonna1931(Toivo-nen2011,8,10).Samanavuonnatoisenpataljoonanruokasalistatehtiinelokuvahuoneistojavenäläistenalueenlounaislaidallerakentamaampumaratapu-rettiin.Puretunampumaradansementtilohkareistarakennettiinupseerikerhontaaksetakavallipistooli-japienoiskivääriradallevuonna1936.Ulkokäymälätpurettiinvuonna1931jawc:tsiirrettiinsisätiloihin.Vuonna1932rykmentillerakennettiinuimalaituriMytäjäistenjärveen.Vuonna1926rautatiepataljoonasiirtyiHennalaanjaLahdenSotilaspiirinesikuntaasettuikasarmillevuonna1932.

HennalakuuluiaiemminHollolankuntaan,muttaalueliitettiinvuonna1933Lahdenkaupunkiin.Va-ruskunnannäkemyksenmukaanHollolankuntaolilaiminlyönytesikaupunkialueidenkunnossapitoa.Tämäolinäkynytvaruskunnanlähettyvillämuunmuassateidenhuonokuntoisuutenajakatuvalais-tuksenpuutteena.Kasarmissaoltiinilmeisentyyty-väisiä,kunHennalasiirtyiosaksiLahdenkaupun-kia.Näkemysoli,ettäHollolaeiolluthuolehtinutrykmentineduista,vaikkavaruskuntaolituottanutkunnalleverojenmuodossavuosittainhuomattavanrahasumman.

12 Ruokasalien ja keittiön sijainti ei ole tullut ilmi käytetyis-tä lähteistä.

Päävartio (22) vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Kasarmi (24) vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

�äkymä miehistökasarmeille (24, 23) ja lippu-kentälle vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


19

-kuormastonvarasto(44),jotakäytettiin1920–1930-luvuillavaunu-jarehuvarastona

-rykmentinleipomo(45),jokaoli1920-luvullaleipomonajaruokavarastonajavuo-desta1932eteenpäinkalustokorjaamona

-”klubirakennuksena”tunnettukasarmi(46),jokaoli1920-luvunalussatiedustelija-osastonkasarminajavuodesta1923toimiupseerikerhona

-venäläisenkomentajanasunto(53),jotakäytettiinvalmistumisenjälkeentoimisto-najavarastona

-kanslia(54)olivuoden1927jälkeenkapitulanttienelikanta-aliupseerienasuinra-kennuksenajavuoden1932jälkeenaliupseerienasuntoina

-varuskuntakirkko(59),jokamuutettiinsotilaskodiksivuonna1924CarolusLindber-ginsuunnitelmienmukaan

1920–1930-lukujen aikana tehtyjä käyttötarkoituksen muutoksia Hennalan raken-nuksissa:

-toimisto-/esikuntarakennus(25)otetaanmiehistökasarmikäyttöön.

-miehistösauna(29)muutetaanase-jakorjauspajaksivuonna1927jamuonavaras-toksivuonna1932.

-sairaalanpesulaa(33)käytettiinpunavankileirinsairaalana.1920-luvullaseolide-sinfektiosaunanajasenjälkeenaliupseeriensaunana.

-punavankileirinsairaalanatoiminutrakennus(34)oli1920-luvullakulkutautisairaa-lanakunnesvuonna1927seotettiinsoittokunnankäyttöön.

-varastorakennus(35)toimivuodesta1927pesulana.

-venäläisenrykmentinasevarikko(36)toimi1920-luvullavarastonajasenjälkeenmuunmuassaautokorjaamona.

-talli(39)otettiinpunavankileiriajanjälkeenvarastokäyttöön.

Nykyinenesikunnanvanhaosa(V40)olivuodesta1920alueenpäävartiona,vuodesta1927rakennuksessatoimiTampereenRykmentinesikunta,päävartiojapuhelinkes-kus.Vuonna1932rakennukseensijoitettiinLahdensotilaspiirinesikuntajapäävar-tio.

1920–1930-lukujenaikanavalmistuivainkaksiyhäolemassaolevaauudisraken-nusta:muuntamo(19),jonkavalmistumisajankohtaperustuuarvioon,sekävarasto,jonkarakennusnumeroonjoko58tai68.Myöhemminpurettujenrakennustenmuutoksistajakunnostuksista1920–1930-luvuillaeiolelähdemateriaaleissamainin-toja.NäitäpurettujarakennuksiaolivatP2,P30,P32,P48,P49,P50,P51,P52,P55,P56P58.

Venäläisten aikana aloitettuja, 1920-luvulla loppuun saatettuja rakennuksia:

Alkuperäisen venäläisen suunnitelman mukaiset rakennukset HennalassaTampereen Rykmentin aikana. Kartan pohjana on käytetty vuoden 1949 ortokuvaa.

Venäläisten aikana, 1910-luvulla valmistuneet rakennukset.

Venäläisten aikana aloitetut, 1920-luvulla viimeis-tellyt rakennukset.

Venäläisten aikana valmistuneet, myöhemmin puretut rakennukset.



20

2.2.4 Tampereen Rykmentin ajalta säilyneet piirteet Hennalassa

HennalaoliTampereenRykmentinvakituisenava-ruskuntapaikkanavuosien1920ja1939välisenajan.Tänäaikanakasarmillatehtiinhuomattaviakorja-us-javiimeistelytöitä.Suurinosavenäläistenajanrakennuksistaolivalmiinajosilloin,kunsuomalai-setjoukotsaivatHennalanhaltuunsa,muttapaikoi-tellenrakentaminenolijäänytkesken.Venäläistenlähdönjapunavankileirinlakkauttamisenjälkeenvalmiitkinrakennuksetolivathuonossakunnossajatieverkostosekäulkotilatkeskentekoisia.

1910-luvullakeskeneräiseksijääneitä,1920-luvullaviimeisteltyjäpunatiilirakennuksiaonnykyäänvai-keasilmämääräisestierottaavenäläisten1910-luvulla

loppuunastirakentamista.Poikkeuksentekeealu-eenkeskeiselläkukkulallaolevasotilaskoti(59),jokamuutettiinarkkitehtiCarolusLindberginsuunnitel-mienmukaankeskeneräisestäortodoksisestakirkos-taklassististatyyliäedustavaksirapatuksirakennuk-seksi.Ainoatvarsinaisetuudisrakennukset,jotkavoimahdollisestiajoittaaTampereenRykmentinajalleovatpienimuuntamo(19)sekäalueeneteläosassaerilläänsijaitsevavarasto(58tai68)14,jotkaonrapat-tuvaaleankeltaisiksierotukseksikasarmillayleisestivallitsevastapunatiilirakentamisesta.14 Putkonen käyttää varastosta tekstissä rakennusnumeroa

58 ja sijainti kartassa (s. 32) numeroa 68. Kohdekäyn-nillä (2.2.2015) rakennus jäi aidan taakse siten että mah-dollisesti seinässä oleva numero jäi pimentoon.

Hennalankasarminyleisilmeonnykyäänpuis-tomainenpitkinepuurivistöineen,pieninemet-sikköineenjaavarinenurmikenttineen.Tämäonpitkältiperua1920-ja1930-luvunmaanmuokkaus-jaistutustöistä.RakennustöidenohellaTampereenRykmenttikunnostijalaajensitieverkkoa,salaojittilippukentänjaistuttialueellerunsaastipuita.Viis-toilmakuvienperusteellaesimerkiksilippukenttääsivuavapohjois–eteläsuuntainenpuurivistöonalku-jaanistutettuvuosien1928ja1934välillä.

SuurinosaHennalanrakennuksistaonperäisinvenäläistenajalta,vuosilta1912–1917.Tällöinolivatnähtävissäkirkonympärilleasettuvanasemakaavanjatiiliarkkitehtuurinkeskeisetperiaatteet.Voidaankuitenkinhyvälläsyylläsanoa,ettäkasarmiraken-nettiinvalmiiksivastaTampereenRykmentinaika-na,vuosina1920–1939.

Vuoden 1934 ilmakuva etelästä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.

Vuoden 1938 ilmakuva lännestä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.


21

Vuoden 1928 ilmakuva lännestä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.


22

TampereenRykmentinlähdettyätalvisotaanHen-nalaanperustettiinHuoltokoulutuskeskus.Joulu-kuussa1939senyhteyteenliitettiinAliupseeri-jaLääkintäkoulutuskeskuksetjatammikuussa1940Autokoulutuskeskus.Ilmapommitusten15sekäma-joitus-javarastotilojenpuutteentakiasuurintaosaaHuoltokoulutuskeskuksenyksiköistäeioltusijoitettuHennalaanvaanmuualleLahdenlähiympäristöön.

HuoltokoulutuskeskuslopettiHennalassajokesäkuussa1940.SenpaikanottiHuoltopataljoona2,jossaannettiintaloushuoltokoulutusta.Jatko-sodanmyötäHuoltopataljoonahajotettiin,jasensuoranaisenajatkonaaloittivatvuonna1941Lääkin-täkoulutuskeskusjaAutokoulutuskeskus.Samaanaikaanperustettiinmyösvajaatkaksiviikkoakestävätkeittäjäkurssit.SodanloppuvaiheessaHennalaanolisijoitettunamyösilmatorjuntajoukkoja.

Talvi-jajatkosodanaikanamerkittävintilantar-vitsijaHennalassaoliSotasairaala8,jokajatkoiViipurinsotilassairaalantyötä.Sairaalanpaikkalukuyltikolmeentuhanteen,jahenkilökuntaaolinoin1200–1500.

RakentamisenkannaltatoisenmaailmansodanaikaHennalassaolihiljaista.Ainoastaankylmätpuurakenteisetvarastot(71,72)alueenluoteislaidallarakennettiinsotavuosina.

15 Lähteissä ei ole mainintaa siitä, että Hennalaa olisi pommitettu. Lahden keskusta kylläkin kärsi pommeista.

2.3 Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika (1939–1978)

2.3.1 Hennala toisen maailmansodan aikaan 1939–1945

Lääkintäkoulutuskeskuksen harjoituksista kuvattiin elokuvaa Hennalassa 30.7.1942.Kuvat: SA-Kuva.

Hennalaan 1940-luvulla sijoitettuja joukkoja ja toimintoja:

1939–1940 Huoltokoulutuskeskus

1940–1941 Huoltopataljoona2

1941–2014 Lääkintäkoulutus-jaAutokoulutus keskus

1941–1942 Keittäjäkurssit

1944–1967 Ilmatorjuntajoukot

1945–1952 Jääkäripataljoona3

1945–1994 Keskussotilassairaala,KSS2(vuoteen 1984),HämeenSotilassairaala, HämSS(vuodesta1984vuoteen 1994)

1945–2014 HämeenRatsurykmentti–Hämeen Ratsujääkäripataljoona

1945–2014 Huollonyksiköitä–HKoulK,

TeknKoulK,HuoltoK

1945–2014 HRR:nsoittokunta,Lahdenvarus- kuntasoittokuntaja Sotilasmusiikkikoulu


23

SotienjälkeisinävuosinaSuomenvaltiojoutuisitomaankaikkiharkinnanvaraisetvaratsotakorva-uksiin,siirtoväenjarintamamiestenasuttamiseenjamuidensodanvälittömienseuraustenkorjaamiseen.Tästäseurasise,ettäesimerkiksirakennustoimin-taaneijuurikaanollutmäärärahoja.

Autonomianajankasarmitoliyleisestisijoitettukaupunkeihintainiidenlähistöille.Senaikakaudenaseidenkantamaolivieläpieni,muttatoistamaa-ilmansotaalähestyttäessätykistöjamuitaraskaitaaseitakäyttävätjoukotkykenivätsuorittamaanam-muntojajaharjoituksiaenäävainasutuksestaeril-läänolevissaleirialueilla.1950-luvunaikanaalettiinharkitakasarmialueidensiirtämistäkaupungeistahaja-asutusalueille,lähemmäsharjoitusmaastoja.Vuoteen1956mennessäolipäätetty,mitkäjoukko-osastotjäivätvanhoihinvaruskuntiinjaminkälaisiarakennustöitäniissävaadittiin.Hennalasäilyikasar-mikäytössä.1960-luvunaikanakasarmialuelaajenialuevaihdonansiostalänteen,jasenlisäksiHollolanHälvälänkylästähankittiinharjoituspaikaksi600hehtaarintila.

Sotakorvaustentultuasuoritetuiksi1950-luvunlopullaalkoimaassaesiintyätyöttömyyttä.Tilanteenhelpottamiseksivaltioneuvostomyönsipuolustusmi-nisteriöllevuodesta1953lähtienmäärärahojatyöl-lisyydenylläpitoavarten.Varuskuntiinperustettiintyömaita,joihintyöntekijätjamahdollisestimyöstyönjohtootettiintyöttömyyskortistosta.Tyypillisestitämänlaisettyöllistämistyötpitivätsisälläänvanho-jenkasarmirakennustenperuskorjauksiajauusiaasuinrakennuksia.JuuritämänlaisiatöitätehtiinmyösHennalassa1950-luvunlopulla.(Tervasmäki1978,358–361,437–438.)

SotienjälkeenHennalaansijoitettiinuseitaeriyksiköitäjatoimintoja.Tämätarkoittimittaviaperuskorjaus-jamuutostöitä.Hennalankasarmille1940-luvullasijoitettujajoukkojajatoimintojajasiellä1940-ja1950-luvullatehtyjärakennustöitäonlistattuoheisiintietolaatikkoihin.

2.3.2 Peruskorjauksia ja uusia asuinrakennuksia 1945–1959

KasarmillatoiminutSotasairaalalakkautettiinmar-raskuun1944lopussajasiitämuodostettiinKeskus-sotilassairaala2.Uuttasairaalaavartenkunnostettiinvanhasairaalarakennus(26)jamiehistökasarmin(23)siipirakennusvuonna1946.(Forsius2015.)

Joitsenäistymisenalkuvuosina1920–1930-luvuillaoliSuomessayleinenpyrkimyskasarmialueidenjamajoitustilojenuudistamiseen.Venäjänvallanaikai-setkasarmitolityypillisestijaettusuuriinavoimiinjaläpikuljettaviinhuoneisiin.AnneMäkinenkuvaileeväitöskirjassaanSuomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926–1939,kuinkalääketieteenkäsityksethygieniasta1930-luvullaolivattoisenlaisetkuinvuosisadanalus-sa.Käytävätön,suuriintupatiloihinperustuvapohja-ratkaisupyrittiinvaihtamaansellaiseen,jossaasumi-nenjaliikennetilaterotettiintoisistaanjamiehistösijoitettiin18hengentupiin.Kasarmienjokaiseenkerrokseenhaluttiinlisäksirakentaapesu-jawc-tilatsekäkuivaushuone.”Hygieniaryhmän lisääminen ja tupamajoitus olivat tavoite myös vanhojen kasarmien korjauksessa”, kirjoittaaMäkinen.(2000,105.)

Hennalansuurtenmiehistörakennusten(23,24)osaltatämänlainenmuutostehtiinvasta1950-luvunloppupuolella.Vieläsotienjälkeenkasarmeissaolisuuret100–200miehentuvat.Nykyisenmallinenkasarmientilanjako,jossamiehistötuvatovatkeskus-käytävänmolemminpuolin,onHennalassaperäisinvuosilta1957–1958,jolloinrakennuksiinasennettiinmyöskeskuslämmitysjaosintuotiinlämminvesi.(Museovirasto/Kauppi)2004,10;Toivonen,julkai-sematon,10.)Oletettavastitässävaiheessakasarmi-rakennuksetrakennettiinlähesuusiksisisäosienosalta.Samallaikkunatuusittiinentistäsuurempi-ruutuisiksi.Myösullakkokerroksetotettiinhyöty-käyttöönluokkatiloina.

Museovirastonlausunnon(17.3.2005)mukaankasarmin(23)pohjoispäässäolisialunperinollutpuuvälipohja,jokaonmyöhemminmuutettuteräs-betoniseksi.

Vuosina1956–1957alueenkoilliskulmaanraken-nettiinneljäuuttaasuinkerrostaloa(87,88,89,90).NämätyyppitalotsuunnitteliHeidiVähäkallio-Hirve-läPuolustusministeriönRakennusosastonuudisra-kennustoimistossa.Samanlaisiatyyppipiirustuksiinperustuviaasuintalojarakennettiinvanhojenvarus-kuntienyhteyteeneripuolilleSuomea.

SeppoToivosenjulkaisemattomassatekstissäonmainintaneljästäkasarmillasattuneestatulipalosta:autohallilla(1946),upseerikerholla(1947),varastopa-rakissa(1948)jaasuinrakennuksessa(1949)(Toivo-nen,julkaisematon,10).TällaisiapalojaonsaattanutHennalassaollavuosienaikanaenemmänkin,muttasellaisistaeiolemainintaakäytetyissälähteissä.

ToisenmaailmansodanjälkeenLahdenkaupun-kikasvoivoimakkaasti,kunKarjalasta,pääasiassaViipurinseudulta–muuttipaljonevakoitaLahteen.Vuonna1940Lahdessaolinoin27800asukasta,muttajovuoteen1960mennessäväkilukuolikas-vanutnoin66800asukkaaseen.(Wikipedia/Lahti2014.)

1940- ja 1950-luvun aikana tehtyjä peruskorjauksia Hennalan rakennuksissa:

-Sairaalanvanhaosa(V26)kunnostettiinvuonna1946.

-Kasarmissa(24)tehtiinsisätilamuutoksiavuonna1957.

-Kasarmissa(23)tehtiinsisätilamuutoksiavuosina1958ja1968.

-1940-ja1950-luvunaikanatehtyjäkäyttötarkoituk-senmuutoksiaHennalanrakennuksissa:

-Kasarmin(23)siipirakennusmuutettiinsairaala-käyttöönvuonna1946.

-Komentajanasuinrakennuksesta(8)tehtiinHämRjP:nesikuntavuonna1958.

-Upseerisauna(15)muutettiinperhesaunaksivuon-na1958.

-Miehistökasarmi(25)muutetaanvaruskorjaamoksivuonna1958.

-Muonavarasto(29)otettiinmuuhunvarastokäyt-töönvuonna1958.

-Aliupseerisaunasta(33)tuliperhesaunavuonna1958.

-Hevostalli(41)otettiinvarastokäyttöönvuonna1958.

-Vaunu-jarehuvarasto(44)kunnostettiinpoliklini-kaksivuonna1958.

-Toimistonajavarastonatoiminutrakennus(53)toimipolkupyöräkorjaamonajavarastonavuodesta1958.

-Aliupseerienasuinrakennus(54)otettiinkantahen-kilökunnanasuinkäyttöönvuonna1958.

-1940rakennetutvarastot(71,72)toimivatvuonna1958tykkivajoina.

-Varastorakennus(35)peruskorjattiinpesulaksijamiehistösaunaksivuonna1959.


24

Ensimmäinen1960-luvuntäydennysrakentamis-hankeolisairaalanlaajennusosa(U26).17Vanhansairaalarakennuksen(V26)tilatolivatosoittautuneetriittämättömiksikeskussotilassairaalanKSS2tarpei-siin.Uutta,ajanmukaistasairaalarakennustaalettiinsuunnitellajovuonna1958.Rakennustöidenaloit-taminenkuitenkinlykkääntyivuoteen1961,jolloinhankkeeseensaatiinbudjettivarat.Tuolloinlaadittiinmyösuudetpiirustukset.18

Kuusikerroksinensairaalarakennussaatiinharja-korkeuteensajoulukuussa1963.Hidasrakentami-nenjohtuitoisaaltavaikeistaperustusolosuhteista,toisaaltasiitä,ettäsairaalaarakennettiintyöllisyys-töinä,mikäaiheuttikeskeytyksiä.Sisätilojenosaltatyötsaatiinpäätökseenhuhtikuussa1964.Laajen-nusosanvalmistuttuakäynnistyivätmyösvanhansairaalan(V26)mittavatkorjaustyöt.Peruskorjaustehtiinuudisrakennuksentapaantyöllisyystöinä,jasevalmistuivuonna1966.Sairaalanvanhajauusiosayhdistettiintoisiinsanivelosalla.

Sairaalanlähiympäristönvihersuunnitelmanlaatipuutarha-arkkitehtiAinaHarju-Söderberg.Raken-nustenympärilleesimerkiksiistutettiinvuonna1967kolmemuistotammea,jotkaonnimettylääkintä-everstiVallen,kaupunginjohdonjajoukko-osastojenkomentajientammiksi.

17 Vuonna 1960 otetun ortokuvan perusteella sairaalan (V26) eteläpuolella oli kaksi rakennusta tai katosta, jotka purettiin uuden osan (U26) tieltä. Vuoden 1946 ortokuvassa näitä rakennelmia on nähtävissä viisi kappaletta. Rakennuksista ei ole mainintaa käytetyissä kirjallisissa lähteissä.

18 Ramboll Oy ja Tmi Lauri Putkosen selvityksen mukaan arkkitehtisuunnittelusta vastasi puolustusministeriön arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelä, jonka kynästä olivat lähtöisin myös Hennalan koilliskulman asuintalot (87, 88, 89, 90) (2012, 19). Kaupin selvityksen mukaan suunnittelijoina olisivat olleet arkkitehdit Pentti Pajari-nen ja Mikko Kilpiranta (2004, 6, 11).

2.3.3 Sairaalan laajennusosa, muonituskeskus sekä koulutus- ja kurssikeskus 1960–1978

1960-ja1970-lukuolivatHennalanhistoriassaen-simmäinentärkeätäydennysrakennusvaihekasar-mialueenkeskeiselläosalla.Silloineiainoastaankunnostettutaimuokattuvenäläistenajaltaoleviarakennuksiavaanrakennettiinmyösuusia.Tältäajaltaovatsotilaskodinmäkeäympäröivätsairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)sekäkoulutus-jakurssikeskus(U40).

Puolustusvoimilletyypilliseentapaankasarmillesijoitetutjoukotkokivatmuutoksiamyös1960-ja1970-luvulla.IlmatorjuntajoukotpoistuvatHenna-lastavuonna1968,jasamallaperustettiinHuolto-koulutuskeskus,jokakoostuiennenSantahaminassatoimineestaHuoltokoulusta,LahdessajoaiemminolleestaLääkintäkoulustasekäHelsinginMootto-rikoulusta.Vuonna1979HennalaankeskitettiinUrheilukouluntoiminta.Muutoksenkasarmintoimintaantoimyösse,ettävuonna1971Ratsujääkä-ripataljoonaluopuiviimeisistähevosistaan.16

16 Tilaisuudessa evl. Urho Pohjola piti palveluksensa lopettaville hevosille puheen, joka alkoi sanoilla: ”Hyvät hevoset! Minä kiitän teitä siitä uskollisesta palveluksesta jonka olette joukko-osastossamme vuosien aikana teh-neet.” (Toivonen 2011, 18–19.)

Sairaalan uusi osa (U26) tammikuussa 2015.


25

ToinenHennalankeskusalueellenoussutsuuriuudisrakennusolivuonna1973valmistunutmuoni-tuskeskus(30).Senpaikaltapurettiinkaksi1910-lu-vunrakennusta:oppilasjoukkueenkaksikerroksinenkasarmi(P30)jakolmekerroksinenasuinrakennus(P32).19Muonituskeskuksensuunnittelustavas-tasivatarkkitehditPenttiPajarinenjaMarttiKil-piranta.Muonituskeskuspitääsisälläänkeittiön,ruokalan,urheilutalon,saunojajakeskusvaraston.Nauhaikkunaisenajatasakattoisena1970-luvunbetonirakennuksenamuonituskeskuspoikkeaaarkkitehtuuriltaanHennalassayleisestivallitsevastapunatiilirakentamisesta.

19 Vuoden 1960 ortokuvan perusteella asuinrakennuksen (P32) itäpuolelta purettiin lisäksi kaksi pienempää ra-kennusta tai katosta, joista ei ole mainintaa käytetyissä kirjallisissa lähteissä.

Muonituskeskus (30) tammikuussa 2015.


26

1960-ja1970-luvuntäydennysrakentamisvaiheenkolmasrakennusonvanhaanesikuntarakennukseen(V40)ilmavallayksikerroksisellanivelosallaliittyväkoulutus-jakurssikeskus(U40).20SensuunnitelmatlaatiArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soi-lavuosina1975–1976.21Kurssikeskusvalmistuivuon-na1978.Julkisivuiltaantiilinen,2–3-kerroksinenrakennusmyötäileesotilaskodinkukkulanmaaston-muotoja.Pitkärakennusonjaksoteltupienempiinosiin,jotkamittakaavallisestiliittävätsenHennalanvanhoihintiilirakennuksiin.

20 Vuosien 1960 ja 1979 ortokuvia vertailemalla voidaan nähdä, että kurssikeskuksen (U40) tieltä purettiin niin kutsuttu korppuvaja (P42) ja toinen pienempi rakennus. Vuonna 1979 kurssikeskuksen (U40) ja esikuntaraken-nuksen (V40) rajaamalla pihalla on rakennus. Samoin sen ja muonituskeskuksen välissä on kaksi pienempää rakennusta. �äitä rakennuksia ei näy enää vuonna 1986 otetussa ortokuvassa.

21 Ulla-Riitta Kaupin selvityksen mukaan pääsuunnittelija-na olisi ollut Heliövaara & Uksila (2004, 17).

Kasarminkeskusosanlisäksimyöskoillisosanasuinalueellerakennettiinuusiataloja.Asuinraken-nus91valmistuiKeskussotilassairaala2:nasun-noiksivuonna1964jarakennus92vuonna1967.KummankinrakennuksensuunnittelijanaoliArkki-tehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soila.Asuinta-lo92:npaikaltapurettiin1910-luvullatehtyrakennus(P2),jokaolivanhanasemapiirustuksenmukaankolmikerroksinenupseerienasuinrakennus.22

Tälläaikavälillärakennettiinmyösopetuskorjaamo(51),vihreä,kevytrakenteinenkaarihallikasarmialu-eeneteläpuolella.Sevalmistuivuonna1969.Uu-disrakentamisenlisäksiHennalanperuskorjauksetjatkuivatmyös1960–1970-lukujenaikana.Esimer-kiksikumpaakinkasarmirakennusta(23,24)korjat-tiinvuonna1961jarakennusta23vieläuudemmankerranvuonna1968.

22 Vuosien 1960 ja 1979 ortokuvien perusteella rakennuk-sen 91 tieltä purettiin kaksi varastorakennusta.

Koulutus- ja kurssikeskus (V40) tammikuussa 2015. Asuintalot 92, 4 ja 91 (oikealta vasemmalle).


27

1960-luvullamyösalueenviihtyisyyteenkiinni-tettiinhuomiota.Vuonna1966kaupunkilahjoittivaruskunnalle42nuortalehmusta,jotkaistutettiinHennalankadunvarrelle.Alueeneteläosaantehtiin”Itsenäisyydenpuisto”Puolustusministeriönmetsä-toimistonjapuutarha-arkkitehdinyhteistyöntulok-sena.Alueelletuotiinnoin4000puuntainta:koi-vuja,mäntyjä,kuusia,jalaviajalehtikuusiavuonna1969.

Vertailemallavuosien1960ja1979ortokuviakes-kenäänvoidaanmyöspäätellä,ettänykyistenSotilas-musiikkimuseon(53)jaSotilaslääketieteenmuseon(54)vierelläollutupseerienasuinrakennus(P55)janäihinrakennuksiinliittyvätsivurakennuksetpurettiintälläaikavälillä.Samoinupseerikerhon(7)taakserakennettuampumarataalkoimetsittymään.Lippukentällekasarmin(24)eteentehtyjuoksuratapurettiinjakentäneteläosaan,luokkarakennuksen(25)itäpuolelletehtiinparkkialue.

Lisäksikuvistaonnähtävissä,kuinkaHennalanympäristöön,pohjois-jalänsipuolellenousiteol-lisuuslaitoksia.1960-ja1970-lukuolivatLahdellenopeankasvunaikaa.LahdenuudetasukkaattulivatsuurenmaaltamuuttokehityksenaikanapääosinKarjalastajaSavosta.Kasvupysähtyiensimmäiseenöljykriisinaiheuttamaanlamaanvuosina1975–1976.(WikipediaLahti2014.)

Rakentamisenkannaltatoisenmaailmansodanjäl-keinenaikaHennalassavuosina1945–1978olikaksi-jakoinen.Ajanjaksonalkupuolellatehtiinrunsaastisisätilaremonttejajarakennustenkäyttötarkoituksenmuutoksia.Vuodesta1958eteenpäinvalmistuimyösuudisrakennuksia.

Sotienjälkeenkasarmillesijoitettiinsuurimääräerilaisiajoukko-osastojajatoimintoja,joillakaikillaoliomattarpeensatilojenkäytölle.Monetraken-nuksetmuutettiinsisätiloiltaanvastaamaanuusiatarpeita.Merkittävinyhänäkyvissäolevasisätila-muutos1950-luvultakoskimiehistökasarmeja(23,24),joidensisäinentilajakomuutettiinsuurista,läpikuljettavista100–200miehentuvistakeskikäytä-välliseksimalliksi,jossaolipienemmättuvat.

1960-ja1970-luvullavalmistuivatsuuretuudisra-kennukset:sairaalanuusiosa(U26),muonituskes-kus(30),jakoulutus-jakurssikeskus(U40).Neym-päröivätsotilaskodinmäkeäjamuodostavatalueellemoderninrakentamisenkerrostuman.

1950-luvunlopullaja1960-luvullaalueenkoillis-kulmanasuinalueellerakennettiinuusiakerrostaloja(87,88,89,90).1960-luvullavalmistuneetasuinra-kennukset91ja92täydentävätvanhojentiiliraken-nustenrivistöä.

1960-luvullakasarmialueenistutustöitäjatkettiinmonessapaikassa.NäistänäkyvimmätovatHenna-lankadunvarteenistutetutlehmusrivitjanykyistenmuseorakennusten(53,54)eteläpuolelleistutettuItsenäisyydenpuisto.

Sotienjälkeistäaikaavuoteen1978astivoisiku-vaillasuurtenuudisrakennustenajaksiHennalassa.1910-luvunpunatiilirakennustenjoukkoonnousimittakaavaltaan,rakennustekniikaltaanjamateriaa-leiltaanuudentyyppisiärakennuksia,jotkamuodos-tavatkasarminkeskeisellealueelleomankerrostu-mansa.

2.3.4 Toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta säi-lyneet piirteet Hennalassa

Itsenäisyyden puisto helmikuussa 2015. Kasarmin 23 eteläpääty. Oletettavasti 1950-luku. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


28

Hennalankasarminrakennustenperusparannus-jakorjaustyötjatkuivathyvinnopeastikoulutus-jakurssikeskuksen(U40)valmistumisenjälkeen.Tehtyjenrakennusselvitystenperusteellaläheskaikki1910-luvullavalmistuneettaialoitetuttiilirakennuk-setkorjattiinvuosien1979ja2006välisenäaikana.23Joitainrakennuksia,esimerkiksisotilaskotia(59)korjattiinuseaanotteeseen.Rakennusselvityksissäesitetytkorjauksetonlistattuoheiseentietolaatik-koon.

PutkosenjaKaupinselvitystenperusteellauseateriarkkitehtitoimistotovatolleetsuunnittelemassaHennalanperuskorjauksiajarakentamista1980-lu-vunjälkeen.Selvityksistäeikäyilmi,ovatkotoimis-tottoimineetitsenäisinävaiPuolustusministeriönrakennusosastonalaisina.Karkeastiajoittaenvoi-daansanoa,että1970-luvunlopullaja1980-luvunalussakasarminrakennustenkorjauksiasuunnittelipääasiassaarkkitehtiPekkaRajala,jonkasuunnitel-mistamainitsemisenarvoinenonetenkinvuonna1979tehtyasuinrakennuksen(4)peruskorjaus.Siinäkokeiltiinvanhojarakennustapoja.1980-luvunpuolivälissäja1990-luvunalussaenitenkorjauksiasuunnittelivatMarjukkajaHirvoTyynilä.Sotilasko-din(59)useistaperuskorjauksistavastasivuosina1986,1990ja2000ArkkitehtitoimistoMirjajaPek-kaKoski-LammiOy.

23 Kaupin (2004) ja Putkosen (2012) tekemien rakennus-selvitysten mukaan Hennalan korjausrakentaminen olisi ollut erityisen runsasta vuosina 1979–2006. Uudem-mista rakennustoimenpiteistä on saatavilla enemmän piirustuksia ja dokumentteja kuin vanhoista. Tästä ole-tettavasti johtuu se, että korjausrakentaminen näyttäisi keskittyvän pääasiassa viime vuosille. Luultavasti raken-nuksia on remontoitu ja muuteltu eri aikoina selvityksis-sä esitettyä useammin. Rakennusselvityksissä viimeiset korjaukset on ajoitettu vuoteen 2006. Tässä raportissa ei ole käytetty alkuperäislähteitä tai -piirustuksia. Tämän vuoden jälkeen tapahtuneista kunnostustöistä ei siitä syystä ole tietoja.

2.4 Hämeen Rykmentin ja korjausrakentamisen aika (1979–2014)

Vuodesta1990eteenpäinHennalaasuunnittele-massaonollutuseampieritoimisto,muunmuassaHeliövaara&Uksila,MarttiUksila,Insinööritoi-mistoMikkoVahanen,arkkitehtiJoukoMattilasekäARCDesignersLaurila.

Useimpienperuskorjaustenyhteydessäeiraken-nuskulttuuriselvityksissäolemainintaasuunnitteli-jasta.

Viimeaikaisistamuutosrakennuskohteistamer-kittävimmätlienevätnykyinenSuomensotilasmu-siikkimuseo(53)jaSotilaslääketieteenmuseo(54).24Alunperinprikaatinkomentajantaloksisuunnitelturakennus(53)oliollutpitkääntoimistonajamuunmuassapolkupyörävarastona.Vuonna1993siitäpu-rettiinuunit.Vuonna2003rakennusperuskorjattiinSotilasmusiikkimuseoksiarkkitehtiJoukoMattilansuunnitelmanmukaan.(Museovirastonlausunto9.12.2002.)

Rakennus(54)olivenäläiselläkaudellasuunnitel-tukansliaksi.KorjausSotilaslääketieteenmuseoksialkoivuonna1979jamuseoavattiinvuonna1983.RakennuksensisätilatovatsäilyneetparemminkuinSotilasmusiikkimuseossa.

24 Museopihan kolmas rakennus (P55) oon purettu ortoku-vien perusteella vuosien 1960 ja 1979 välillä.

2.4.1 Perusparannuksia ja muutoksia 1979–2006 Peruskorjauksia ja muutoksia Hennalassa vuosina 1979–2006:

1979asuinrakennus(4)peruskorjataankokeillenvanhojarakennustapoja

1979komentajantalo(8)peruskorjattiinPuolustushallinnonrakennuslaitoksentoimistoksi

1979perhesauna(15)peruskorjattiin

1979rakennus(33)peruskorjattiin

1979–1983kanta-aliupseerienasuinrakennus(54)muutettiinSotilaslääketieteenmuseoksi

1980asuinrakennus(6)peruskorjataan

1980–1981luokkarakennus(25)peruskorjattiin

1982miehistösauna(35)muutettiintoimisto,vers-tasjavarastotiloiksi

1982saunarakennus(15)muutettiinsosiaalitilaksi

1983sepänpajajakorjaamo(38)otettiinvarasto-käyttöön

1983varasto-jakorjaamo(41)muutettiinkuljetus-välinevarastoksi

1983kalustokorjaamo(45)muutettiinhuoltokoulu-tuskeskuksentoimistoksi

1983Sotilaslääketieteenmuseo(54)avattiin

1984rakennus(38)peruskorjattiin

1985varasto(14)peruskorjattiin

1986–1987asuinrakennus(1)peruskorjattiin

1986–1987majoitusrakennus(3)peruskorjattiin


1986rakennus(33)peruskorjattiinjamuutettiintyöntekijöidensosiaalitilaksi

1986koulutusrakennus(5)peruskorjattiinEsikun-takoulunkoulutusrakennukseksi

1986sotilaskoti(59)peruskorjattiin

1987kasarmirakennus(24)peruskorjattiin


1987koulutusrakennus(34)peruskorjattiin

1987korjaamo(36)peruskorjattiin


1990upseerikerho(7)peruskorjattiin


1990–1992asuinrakennukset(87,88,89,90)pe-ruskorjattiin,julkisivuihinlisättiinlämpörappaus


1992huoltokoulutuskeskuksentoimisto(45)pe-ruskorjattiin

1993esikuntarakennuksenvanhaosa(V40)perus-korjattiin

1993päävartio-/esikuntarakennus(22)peruskor-jattiin

1993toimisto-/varastorakennuksen(53)uunitpurettiin

1995-1996kasarmirakennus(23)peruskorjattiin

1997vaunuvarasto(44)muutettiinajotoimistoksi

1998sotilaspoliisivartioston(33)tilatmuutettiinasekoulunampumatarvikeluokiksi

1998HKoulKN:ntoimisto(45)muutettiin


2003toimiupseerikerho46muutettiinopintokes-kukseksi

2003rakennus53muutettiinsotilasmusiikkimuse-oksi

2004tehtiinmaankäyttö-jamaisemasuunnitelmajostatoteutettiinvainosia

2004varasto(13)muutettiinsaunarakennukseksi

2006toimistorakennus(1)muutettiinSotLK:nesikuntakäyttöön


Uudisrakentaminen Hennalassa vuosina 1983–1997:

1982Hennalanpäiväkotialoittitoimintansa

1983kylmävarasto(37)valmistui

1985autohuoltola(100)valmistui

1988viisiautokatosta(52)valmistuivat

1995autohuoltolaa(100)laajennettiin

1996koulutushalli(48)valmistui

1997ajoneuvokatos(50)valmistui


29

Lahtiolipitkänaikaamuuttovoittoinenkaupunki.Kiivainkasvutaittuikuitenkinjoöljykriisinaiheutta-maanlamaanvuosina1975–1976.SenjälkeenmonetLahdentärkeistätyöllistäjistälopettivattoimintansajateollisuusalkoitaantua.1980-luvunnousukaudenaikanaLahteamarkkinoitiin”theBusinessCity”-kampanjalla.1990-luvunlamanvaikutuksetoli-vatsamanlaisiakuinkokomuussakinSuomessa.2000-luvuntärkeitätapahtumiaLahdenkaupungilleovatesimerkiksise,ettävirvoitusjuomayhtiöHart-wallkeskittituotantonsaLahteenvuosien1993–2003aikana.Kaupunginasemaaliikenteellisenäsolmu-kohtanavahvistivatennestäänvuonna1999valmis-tunutmoottoritieJärvenpäästäLahteensekävuonna2006valmistunutoikorata.Lahtiylitti100000asukkaanrajanvuonna2008.(Wikipedia/Lahti2014.)

PuolustusvoimatjärjesteliHennalanvaruskunta-alueellesijoitettujatoimintojajajoukkojauudellatavallamyös1980-luvullajasenjälkeen.

Keskussotilassairaala2lakkautettiinvuonna1984jasairaalan(V26,U26)tiloissajatkoiHämeensotilassairaala,jonkatoimintaloppuiHennalassavuonna1994.

Vuonna1986perustettiinHämeenRykmenttiyhdistämälläsiihensaakkaHennalassaitsenäisinätoimineetjoukotjalaitoksetyhdenjohdonalaiseksi,esimerkiksiHuoltokoulutuskeskuksestatuliyksisenjoukkoyksiköistä.

Vuonna1987SotilasmusiikkikoulusiirtyiHelsin-gistäLahteen.SotilasmusiikkikoulutuslopetettiinHennalassavuonna1996,jasamallavarusmiessoit-tokuntasiirtyiHaminastaLahteen.

Vuonna1996TekninenKoulutuskeskusperustet-tiinyhdeksiHämeenRykmentinjoukkoyksiköistä.Vuonna2006HuoltokoulutuskeskusjaTekninenKoulutuskeskusyhdistettiinHuoltokouluksi.LisäksiHennalassaoliuseitaSotilaslääketieteenkeskuksenosastoja.

6.2.2012Puolustusvaliokuntailmoittikuudenvaruskunnanlopettamisesta,Hämeenrykmenttioliniistäyksi.PuolustusvoimatjättiHennalankasar-min31.12.2014.

2.4.2 Hämeen Rykmentti ja Huoltokoulu 1986–2014 2.4.3 Ajoneuvorakennuksia ja päiväkoti 1982–1997

1980–1990-luvuillaHennalanuudisrakentaminenkeskittyipääasiassaalueeneteläosassaoleviinhuol-to-jaajoneuvorakennuksiin.Niidenlisäksikoillis-osanasuinalueellerakennettiinvuonna1982yksiker-roksinenjatiilipintainenHennalanpäiväkoti.Syystätaitoisestasitäeiolekäsiteltyaiemmintehdyissäselvityksissä.Lahdenkaupungininternetsivuiltalöytyvässäuutisessavuodelta2013kerrotaan,ettäpäiväkodissaonkuntotutkimuksenyhteydessätullutesiinsisäilmaongelmia.Korjauksetolimäärätoteut-taalokakuussa2013.(Lahdenkaupunki2013.)

Vuonna1983valmistuivaneri-japuupintainenkylmävarasto(37)vuonna1913valmistuneentoimis-to-,verstas-javarastorakennuksen(35)eteläpuolelle.Kasarmialueenkeskusosaneteläpuolellaolevanva-rikkoalueenensimmäinenuusirakennusolivuonna1985valmistunutautohuoltola(100).Sensuunnitteli-joinaolivatMarjukkajaHirvoTyynilä.Autohuoltolaalaajennettiinopetuskorjaamon(51)suuntaanvuonna1995.

Seuraavaksivarikkoalueenetelälaidallerakennet-tiinviisiautokatosta(kaikkisamallarakennusnume-rolla52).Nevalmistuivatvuonna1988.Ortokuvienperusteellaautokatostenrakentamisenjälkeenalueeltapurettiinvenäläistenajaltaperäisinolleetrakennukset(P50,P51,P56).1910-luvullavaunuva-jaksiosoitetturakennus(P48)purettiinvastaennenkuintiilipintainenkoulutushalli(48)rakennettiinvuonna1996.Siitävuodenpäästävalmistuivieläyksiajoneuvokatos(50).Museoviraston6.7.2001antamanlausunnonperusteellavenäläisessäasemapiirustuk-sessahevostalliksi(P49)merkittyrakennusolisiol-lutentinensikala.Sepurettiinvuoden2001jälkeen.

Vuonna2004LahdenvaruskunnanalueistalaadittiinMaankäyttö-jamaisemasuunnitelma(Puolustushallinnonrakennuslaitos2004),jokaontoteutunutvainosittain.Toteutuneitahankkeitaovatesimerkiksi:pääportinalueenmuutostyöt,miehis-törakennuksen(24)kentänalueenkehittäminenja

tupakkakatoksenrakentaminenmiehistörakennuk-sen(23)pihalle.Eripaikkoihinrakennettiinneljäjätekatosta:kaksikappalettaasuinrakennusten1,3ja5väliin,yksimiehistörakennuksen(23)jasotilas-kodin(59)välillejayksimiehistörakennuksen(24)pihalle.Lisäksitehtiinuusiakivituhkapintaisiapysä-köintialueita:asuinrakennusten1ja5yhteyteensekäupseerikerhon(7)eteen.(Ilmonen2014,sähköposti.)

Hennalan päiväkoti.


30

Vuoden1979jälkeiselläajallaHennalankasarmi-alueellatehtiinkattaviakorjaus-jamuutostöitä.Läheskaikkiavenäläiseltäajaltaoleviarakennuksiakunnostettiintavallataitoisella,toisiajopauseaanotteeseen.Suurintaosaakorjauksistaeioleraken-nusselvityksissäkuvailtumuutenkuinmaininnalla”peruskorjaus”.NykyiselläänHennalantiiliraken-nuksetnäyttävätpäällisinpuolinolevanvarsinhy-vässäkunnossa.Tämälieneepitkältisenansiota,ettäniidenkorjaamiseenonHämeenRykmentinaikanapanostettu.

Monetrakennuksistaonotettuuuteenkäyttöön1980-luvunjälkeen.Osasisätiloistasaattaaollaperäi-sin1950–1960-luvuilta,muttavallitsevinkerrostumaon1980-luvunjälkeiseltäajaltajaedustaatoimisto-jahyötytila-arkkitehtuuria.

Hämeenrykmentinaikanarakennetutajoneuvo-jahuoltorakennuksetkasarmialueeneteläosassamuo-dostavatomanvanhoistatiilirakennuksistaerillisenryhmänsä.Omaalueensaonmyösmuseopiha,jokakoostuuSuomensotilasmusiikkimuseosta(53),So-tilaslääketieteenmuseosta(54)sekäniideneteensämuodostamastapihasta.Tämäalueonrajattuaidallamuustakasarmistaerilleen.

HämeenRykmentinaikaaHennalassavoisikuvail-laperuskorjaustenjasisätilamuutostenkaudeksi.Siinä,missä1960–1970-luvuillavalmistuivatka-sarminkeskustansuuretuudisrakennukset(U26,30,U40),1980–1990-luvuillarakennettiinlähinnähuoltorakennuksiajaautokatoksia.

2.4.4 Hämeen Rykmentin ajalta näkyvät piirteet Hennalassa

Autohuoltola (100).

Koulutushalli (48). Koulutushalli (48).Opetuskorjaamo(51). Ajoneuvokatokset(52).


31

Seuraavallaaukeamallaolevassaaikajanassaonesi-tettyHennalankasarminkannaltatärkeitätapahtu-mia.Tarkastelussaonkolmepäälinjaa:rakennustenhistoria,kasarminkäytönhistoriajakatsausyhteis-kunnallisiintapahtumiineliLahdenkaupunginsekäSuomenhistoriaan.

Hennalanvaruskunta-alueenrakennustenvalmis-tumis-jakorjausajankohdatonesitettypunaisellavärillä.Kasarmillaolleetjoukko-osastotjatoiminnotonmerkittysinisellä.Lahdenhistoriantapahtumiasekämuitatärkeitämaailmanhistoriankäännekohtiaonkerättyviolettiinlinjaan.

2.6 Aikajana

Koivukujan päätteenä näkyy Lahden suurmäki. Vasemmalla miehistökasarmi (23).

2.5 Kasarmialueen kehittymisestä lyhyesti

”Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo”(RKY2009).

HennalanKasarminsijoittuminenLahteenpe-rustuiVenäjänlaajamittaisenSuomenlinnoittamis-suunnitelmaan,jossapyrittiinturvaamaanPietariSuomenkauttatuleviltahyökkäyksiltä.HennalanlisäksiHelsinginjaPietarinvälisenrautatiensuojak-siperustettiinvuosina1909–1912neljävaruskuntaa:Kouvola,Koria,RiihimäkijaTammisaari.

Hennalankasarminrakentuminenontässäselvi-tyksessäjaettuneljäänerivaiheeseen.Ensimmäistärakennusvaihettaonkutsuttuvenäläisten ajaksi.SeulottuuMetsä-Hennalanmaidenostamisestavuonna1911VenäjänvallankumoukseenjaSuomenitsenäistymiseenvuonna1917.Venäläistenajanvoi-daanhyvälläsyylläsanoaolevanHennalankasarminmerkittävinrakennusvaihe.Tältäajaltaovatperäi-sinnekeskeisetperiaatteetjapiirteetjoihinalueenmyöhempikinrakentaminenontavallataitoisella

sopeutettu.Näitäpiirteitäovatpunatiilenkäyttämi-nenrakennusmateriaalina,maastonmuotojenhy-väksikäyttöasemakaavallisessasommittelussasekämatalahkotrakennusmassat.Hennalankasarmialu-eellatällähetkelläolevastanoinviidestäkymmenestärakennuksestaylipuoletonvalmistunutvenäläistenaikana1910-luvulla.

VenäläinensotaväkijättiHennalankasarminvuonna1917.Suomensisällissodanjälkeenkasarmiakäytettiinnoinpuolentoistavuodenajanpunavanki-leirinäjavuonna1920sinnesijoitettiinväliaikaisestiitärajantakaaSuomeenpyrkiviävenäläisiäjakarja-laisiapakolaisia.MuutenHennalankasarmionollutyksinomaansotilaskäytössä.

ToinenHennalanmerkittävärakennusvaihesijoittuuSuomensisällissodanjatoisenmaailman-sodanväliselleajalle(1918–1939),jolloinTampereen RykmenttiolisijoitettunaHennalaan.Tänäaikanarakennettiinvalmiiksiuseatvenäläistenaikanakeskeneräisiksijääneetrakennuksetsekäkohen-nettiinalueenulkotilojajateitä.Venäläiseltäajaltakeskeneräiseksijääneenortodoksisensotilaskirkon

(59)muuttaminensotilaskodiksiolisymbolisestimerkittävärakennushanke.KasarminpuistomainenyleisilmeonhyvinpitkältiperäisinTampereenRyk-mentinajalta.

Kolmannenrakennusvaiheenvoimäärittäätoisen maailmansodan jälkeiseen aikaan,jolloinHenna-lassarakennettiinuusiaasuintalojajakorjattiinesimerkiksimiehistörakennusten(23,24)sisätilatkauttaaltaan.1960-ja1970-luvullavalmistuimerkit-täviätäydennysrakennuksia,muunmuassasairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40).1960-luvullajatkettiinmyöskasarmialueenistutustöitämonessapaikassa.

Viimeinenrakennusvaihe,ennenkuinaluevapau-tuipuolustusvoimienkäytöstäsijoittuuvuoden1979jälkeiseenaikaan.TänäaikanaHennalankasarminkäyttäjinäolivatHämeen RykmenttijasenalainenHuoltokoulutuskeskus.Uudisrakentaminenkeskittyipääasiassaerilaisiinkäyttörakennuksiin,muunmu-assavarastoihinjaautokatoksiin.Alueenrakennus-kannanperuskorjausolivarsinkattavaa,jamonetrakennuksetotettiinuuteenkäyttöön.


32Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys


33Arkkitehtitoimisto Livady


34

Entinen prikaatin esikunnan rakennus, jossa nykyisin sotalääketieteen museo (53).


35

3 Kasarmi-alueen arkkitehtuurista ja rakennuskannasta

TässäluvussatuodaanesiinkenttätutkimustenjaaiempienselvitystenpohjaltasekäHennalankasar-mialueenrakennustensijoittamistamääränneitätavoitteitajalogiikkaaettärakennustyyppiensisäistälogiikkaaeriaikakausina.

Ajallisiakerrostumiaerotellaantässäkarkeastivii-si.EnsimmäinenonVenäjän-aikaisiinpiirustuksiinperustuvavaihesyksyyn1917saakka.TätävaihettatarkastellaanpääosinSirpaHailantutkimukseenVenäläinen rationaalisuus – 1910-luvun kasarmiark-kitehtuuri sosiaalisena käytäntönänojautuenmuitalaajemmin,koska1910-luvunvenäläinenkasarmi-arkkitehtuurijasenpääperiaatteetovatSuomessasuhteellisenvähäntunnettuja.Toisenakerrostumanatarkastellaan1920-luvunvaihetta,jolloinkeskenjää-neitärakennuksiasaatettiinvalmiiksi.Kolmannessaaktiivisenrakentamisenvaiheessa,1950-luvulla,to-teutettiinuusiaasuinkerrostalojajauudistettiinvan-hojenrakennustensisätiloja,useinmyösikkunat.1960-ja1970-luvullatoteutettiinsuurimittakaavaistatäydennysrakentamista.Viidenneksivaiheeksitässäkatsotaanrakentaminenalueeneteläosissa1980-ja1990-luvulla.Samaanaikaanmonienrakennustensisätilatsaneerattiin.

Sotilaidenelinolojenparantamisentarpeeseenherät-tiin1850-luvullakäydynKriminsodanjälkeensuu-rensotilaskuolleisuudenhuolestuttamina.Sotilas-kasarmiensuunnittelussaalkoivatkauttaEuroopankorostuatieteellisyydenjainsinööritieteidenkehityk-senmyötätarkoituksenmukaisuus,hygieenisyyseliterveellisyyssekärakenteellisetseikat.Hailanimittäätätäkehitystäkasarminrationalisoimiseksi.

Venäjälläkasarmirakennustensuunnitteluajarakentamistaryhdyttiin1870-luvultaalkaenoh-jaamaannormeinjatyyppipiirustuksin,joidenavullavoitiintoiminnallisuudesta,tehokkuudestajataloudellisuudestatinkimättätäyttääminiminor-mit.Vuonna1873annetussaasetuksessavaadittiinkasarmirakennustenrationaalistasuunnittelua.Sillätarkoitettiinmuunmuassahukkatilanvälttämistä,paikallistenmateriaalienkäyttämistäsekälämmi-tyksen,ilmanvaihdon,juoksevanvedenjajätehuol-lonjärjestämistä.Näilläkeinoillapyrittiinosaltaanratkomaankasarmeilletyypillisiäongelmia,kutenalkeellisiapeseytymisoloja,sairastelua,kurinpitovai-keuksiajaajanvietejuopottelua.Lisäksimäärättiin,ettäkivirakennuksessasaiollaenintäänkolmeker-rosta,puurakennuksessayksi,jaettäasuinkasarminhuoneentuliolla12jalkaakorkea.Kerroslukumäärääjarakennusmateriaalialukuunottamattakasarmienjulkisivutyylistäeiannettuohjeita.Hierarkioidenjaarvojärjestystenilmentäminenjäiarkkitehtuurissaaiempaavähäisempäänrooliin.

Tältäpohjaltaluotiinmyös1910-luvunkasarmit.(Haila1996,17,63–64,133–134.)

3.1 Venäläisen kasarmisuunnittelun taustat ja tavoitteet

Muonituskeskus (30).


36

Päiväämätön, venäläisaikainen ase-mapiirros Hennalan kasarmialueesta. Kuva: Arkistolaitos, Digitaaliarkisto.

9. suomalaisen kiväärirykmentin kasarmit

1 Perheettömien nuorempien upseerien

1-kerroksinen asuinrakennus

2 Perheettömien nuorempien upseerien


3 Perheellisten nuorempien upseerien


4 Perheellisten vanhempien upseerien


5 Esikunnan upseerien ja perheellisten

nuorempien upseerien 3-kerroksinen asuin-

rakennus

6 Vanhempien upseerien 3-kerroksinen asuin-

rakennus

7 Upseerikerho

8 Rykmentin komentajan asunto

9–10 Halkovaja

11 Kylmäkellari

12 Halkovaja

13 Kylmäkellari

14 Halkovaja

15 Upseerien sauna ja pesula

16 Rykmentin komentajan kylmäkellari

17 Rykmentin komentajan halkovaja

18 Jätepiste tai ulkohuusi?

19–21 Palvelijoiden käyttöön tarkoitettu rakennus

22. Rykmentin 2-kerroksiset toimistotilat/

konttori ja päävartio

23 Pataljoonan 2-kerroksinen kasarmi

24 Pataljoonan 2-kerroksinen kasarmi

25 2-kerroksinen konekiväärimiesten/

joukkueen kasarmi ja viestintä

26 Rykmentin 2-kerroksinen sairaala

27 Sairaalan vaja, jossa täytettiin patjoja

28 Sairaalan kylmäkellari

29 Varusmiesten sauna ja pesutupa

30 Oppilasjoukkueen 2-kerroksinen kasarmi

31 Kaalikellari

32 Kapitulanttien 3-kerroksinen

asuinrakennus

33 Kulkutautisairaalan pesula/pesutupa

34 Kulkutautisairaala

35 Rykmentin varasto

36 Konekivääri (?)


37

37 Ajoneuvokatos

38 Sepän paja ja korjauspaja

39 56 hevosen talli

40 Soittokunnan ja ? 2-kerroksinen kasarmi

41 Ratsupartion 65 hevosen talli

42 Rykmentin ”korppuvaja”

43 Ammusvarasto

44 Rehu- ja ajoneuvovarasto

45 Leipomo

46 Ratsupartion 1-kerroksinen kasarmi

Prikaatin esikunnan rakennukset

47 Asuinrakennuksen nro 55 kylmäkellari

48 Vaunuvaja

49 26 hevosen talli

50 Korppuvaja

51 Vaunuvaja

52 Upseerien asuinrakennusten 53 ja 54

kylmäkellari

53 Prikaatin päällikön asunto

54 Prikaatin esikunnan kanslian ja

upseerien asuntojen 2-kerroksinen rakennus

55 Prikaatin esikunnan upseerien


56 Vetovälineiden varasto

57 Kappeli

58 Ampumarata ja pieni lämmin rakennus

Rakennuslistaus Ramboll Finland Oy:n epävirallisen

suomennoksen (2014) mukaan.

ehkäepätodennäköisempivaihtoehtoon,ettämäkionHennalaarakennettaessavartavastenkonstruoitumaatasiirtämällä.Paikkaonjokatapauksessavalittukasarmialueenkirkon(59)paikaksijasommitelmankeskusaiheeksi.Miehistökasarmit(23,24)puoles-taanonsijoitettukirkonmäenalapuolellepeltoauke-anrajakohtaanjatasamaamuutettuharjoitusken–täksi.

Maastonfyysisetominaisuudetjatontinrajateivättarjonneetkovinotollistamaaperäävenäläisillekasarmeilletyypilliseen,geometriseenjasuorakul-maiseenrakennussijoitteluun.Näyttääsiltä,ettärakennuksetonollutluontevampaasommitellakolmiomaiseksikehäksikeskusmäenympärille.Geometrisyydenihanteestaeisiltiluovuttu,silläkolmiostamuotoiltiintasasivuinen1.

Suorakulmaiseensommitteluunturvauduttiinmäkeäkiertävänkolmiosommitelmanulkopuo-lella:prikaatinesikunnanalueellajaupseeristonasuinalueella.Lisäksiupseeristonasuinrakennuk-setjärjestettiinaksiaalisestisuhteessakomentajantaloon(8).Toinentärkeäakselikulkilippukentältäkirkonkauttakaalikellarille(31)siten,ettäsejakoi

1 Tasasivuisessa kolmiossa kaikki kolme sivua ovat saman-pituiset.

Kasarmirakentamistaohjattiin1900-luvunalussaPietarininsinöörihallinnonkautta.Hailanmukaanpaikallisetrakennuskomissiotsaivat1910-luvullakäyttääkasarmirakennuksiinsajokopäärakennusko-missiontyyppipiirustuksiataimuualletoteutettujenkasarmirakennustenpiirustuksiataikkalaatianiistäomiaversioitaan.Käytännössäsamojatyyppiratkai-sujavarioitiinnäinkauttamaan.LahdessatoimiHennalansuunnittelunaikaanomainsinöörikomen-nuskuntansa,jokalieneevastannutainakinkirkonsuunnitelmista(Toivonen,julkaisematon,7–8).Seonsaattanutollamyösse”paikallinenrakennusko-missio”,jokaonhuolehtinutHennalankokokasar-mialueensuunnittelusta.Piirustuksetallekirjoittikomissionteknikko,jokaoliSuomessayleensäsiviili-insinööri,vuodesta1912alkaensotilasinsinööritai”insinöörirakentaja”.(Haila1996,26,31.)

Hennalansuunnittelijallaolisuunnittelualueenaantietynmuotoinenmaa-alatiettyinemaastomuotoi-neen.Senaatin1800-luvunlopunkartassaHennalanaluehahmottuupaikkana,jokakäsittimetsää,pel-toaukeansekätalon.Nykyistäsotilaskodinmäkeäeiolesiinäesitettymuutakorkeampanakohtana,mikäluultavastikertookartanepätarkkuudesta.Toinen,

3.1.1 Rakennusten sijoittelu ja sen periaatteet

kolmionsymmetrisestikahtia.Akseliaolitarkoituskorostaamonumentaalisinportaikoin,joistatoinenolisijohtanutharjoituskentälle,toinenvastakkaiseensuuntaan.2

Kasarminmuutrakennuksetsijoitettiinkun-nioittavalleetäisyydellekirkosta,jonkaympärillenäinmuodostuiavara,puistomainentila.Kolmionitäsivullepystytettiinpitkät,kaksikerroksisetmiehis-tökasarmit(23,24),eteläsivulletalousrakennukset,kutentallitjavarastot,pohjoissivullepäävartio(22)jasairaala(V26),jokavastaavolyymiltaanjasijoi-tukseltaanlähestulkoonsymmetrisestipäävartioksijatarkk’ampujarykmentinkansliaksitarkoitettuarakennusta(V40)kolmioneteläreunassa.Kolmiontylpässälänsikärjessäsaivenäläisaikaisenasemapiir-roksenmukaanpaikanniinkinarkinenrakennuskuinedellämainittukaalikellari(31),jonkakaksikoo-kasta,1970-luvullamuonituskeskuksentieltäpuret-tuamajoitusrakennusta(P30,P32)tosinvisuaalisestileikkasivaterilleenkirkkoaympäröivästäpuistomai-sestatilasta.

2 Tammisaaren kasarmialue oli järjestetty siten, että keski-osassa oli kaksi ruokalaa ja niistä toisen päädyssä kirkko. Haila 1996, 30.

Vasemmalla: Hennalan asemakaavallinen perus-ratkaisu – kolmio ja kaksi suorakaidetta – piirret-tyinä violetilla värillä Senaatin kartalle 1870-lu-vulta. Karttapohjoinen on kuvan vasemmassa reunassa. Kartan keskellä oleva vaaleankeltainen alue, jolla sijaitsee talo (”T”), on peltoaukeaa, josta tehtiin lippukenttä. Oikealla: saman kartan päälle on lisätty sivulla 36 esitetty 1910-luvun suunnitel-makartta. Kartat: Arkistolaitos, Digitaaliarkisto. Kuvankäsittely: Livady.

RiittaNiskanenontutkinutarkkitehtijainsinööriUnoAlancoa,jokatoimivuosina1908–1910Lah-dessa.Alanco,jokatunnetaanmyöstaidemaalariUunoAlankona,Vapaantaidekoulunpioneerinajaprofessorina,aloittisuunnittelijauransaLahdessa,missähänenisänsäomistiPallaksenrullatehtaan.Kuvataiteenkeskusarkistossasäilytettävissäjulkaise-mattomissamuistelmissaanAlancoonkertonut,ettähäneltätiedusteltiinkiinnostustaHennalankasarmi-ensuunnittelutehtäviin.TyöolisipoistanutAlanconrahahuolet,muttaisänmaallisenajasyvästiuskovanaihmisenäAlancoeikatsonutvoivansaruvetavenäläis-tenleipiin.Eisiisnäytäolleenitsestäänselvää,ettäsuunnittelustaolisivatvastanneetvenäläiset.(Niska-sensähköposti.)


38

1900-luvunalunkasarmialueidenrakennustensijoitteluajaryhmittelyäohjasivatgeometrisyydentavoitteidenohellatoiminnallisen,sosiaalisenjahygieeniseneriyttämisenvaatimukset.

Hygieenisyydestäoli1870-luvullatullutEuroopassamerkittäväsuunnitteluperiaate.Olitunnistettu,ettäkasarmejavaivasivattilanahtaus,huonoilmanvaihtojaasuminenmonessapäällekkäisessäkerroksessa.Kasarmejaneuvottiinparantamaanhuonejaonsekärakennustenkorkeudenjakeskinäisensijoittelunkeinoinvaloisuuttajailmanvaihtoasilmälläpitäen.”Ilmaalikaavat”toiminnot,kutenverstaat,leipo-mot,keittiöt,käymälät,tallitjavarastot,suositeltiinjärjestettäviksierilleenasuinrakennuksista.Hygie-nia-ajatteluajettiinvenäläisiinkasarmeihinsamal-la,kunkasarmisuunnitteluaylipäätäänryhdyttiinohjeistamaan:vuonna1873annettiinasetus,jossamääritettiinkasarmialueentilaohjelma,toiminnotjarakennukset.Samallaedellytettiinrakennustenhajasijoittamista:sairaalansekäupseeristonasunto-jentulisijaitaerilläänmiehistökasarmeista,talousra-kennustenomanaryhmänään.(Haila1996,63–64,77–78.)

Ryhmittelyäohjasivatmyöskasarmialueensoti-lashierarkiantarpeet.Perinteisestikomentajatjavarsinkinylempiupseeristotulivatylemmistäsosi-aaliluokistajasotilaatalemmista.Koska1800-luvunyhteiskunnassarakennustensijoittelunjaarkkiteh-tuurintuliyleensäkinilmaistajaylläpitääsosiaalistahierarkiaa,Hailansanoinheijastella”yhteiskunnanidealisoituajärjestystä”,pidettiinhierarkkisestioikeanaerottaaerisotilasarvojaedustavanväenelinpiirittoisistaan.1870-luvunvenäläisissätyyppi-kasarmisuunnitelmissatämäratkaistiinkeskeisestisijoitetullaparaatiaukiolla,jokareunustettiinhie-rarkkisestitärkeimmilläjaarkkitehtonisestiedusta-vimmillarakennuksilla,kutenkomentajanjaupsee-ristontaloilla.

Kasarmisuunnitteluolikuitenkin1910-luvulletultaessamuutoksentilassa.Tämäliittyimuunmuassasiihen,ettäylempiensosiaaliluokkienpoi-kiaolivat1800-luvunkuluessaalkaneethoukuttaainsinööriopinnot,jotkaalanarvostuksennoustuatakasivatkorkeanasemansotilasuraaparemmin.SiksiupseerinuraoliVenäjälläkeskiluokkaistunutjamenettänytentistähohtoaan.Entisenlainenhierarki-

anmäärittämärakennustensijoittelueienääkäy-nytjohtavaksisuunnitteluperiaatteeksi,vaanmyösmaastojaarmeijantoimintojenvaatimuksetalkoivatvaikuttaarakennustensijoitteluun.(Haila1996,30,55,59–60.)

Hennalassakasarmi-ihanteenmuutosnäkyijo.Paraatiaukionsijastapääroolinsaikirkko,jokasijoi-tettiinhierarkkiseensolmukohtaan.Tämätukikir-kollistenriittienperinteistämerkitystävenäläisessäsotilaselämässä.Harjoituskenttäsijoitettiinsivum-mallejaupseeristonasuinalueaiempaasuurempaayksityisyyttätarjoavaanpaikkaanerilleenkasarminmuistatoiminnoista,samoinkuinupseerikerho(7)jakomentajantalo(8).Upseeristonkolmikerroksisetkasarmirakennuksetjärjestettiinsotilaallisiinrivei-hintämänalueensisäisenakselinkahdenpuolen.Akselinhuipentumanakatuakselinpäätteenäolikomentajantalo(8),jonkasuurestaikkunastakatso-essahallitsikokoaluetta.Komentajantalojaupsee-rikerhosijoitettiinasuinalueenjavarsinaisenkasar-mialueenkoordinaatistojennivelkohtaan,missäneliittyväthierarkkisestimyöskolmionpohjoiskärjessäsijaitsevaanpäävartioonjalippukenttään.

3.1.3 Hierarkioiden ilmentämisen tarpeet3.1.2 Hygieenisyyden tarpeet

Vieressä vasemmalla: Väritetty postikortti 1910-luvulta kertoo

kasarmin kirkon asemasta Hennalan maisemassa. Kuva:

Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Vieressä oikealla: Hennalan kasarmialueesta vuoden 1946

ilmakuvassa hahmottuvat selke-ästi venäläisaikaisen asemakaa-

vallisen suunnitelman perus-ideat: tasasivuinen kolmio, sen

keskellä sijaitseva, sotilaskirkoksi tarkoitettu rakennus sekä muut, suorakulmaisesti järjestetyt alu-

eet. Kuva: Lahden kaupunki.


39

Kasarmienarkkitehtuurityyliäeivarsinaisestiohjail-tu,muttayleisestisopivanarkkitehtonisenmuoto-kielenvalinnanmääräsi1800-luvunloppupuolellase,mihintarkoitukseenrakennussuunniteltiin.Kasarmintulisiisnäyttääkasarmilta–eräänvenäläi-sensotilasarkkitehtuuriteoreetikonmukaansuurel-liselta,ankaralta,monumentaaliseltajaaskeettiselta.Tämänvaikutelmanluomiseenriittiyksinkertainenjariisuttuulkoasu.(Haila1996,109,113.)

Mainituttavoitteetoli1800-luvullamahdollistasaavuttaapuhtaaksimuuratullatiilellä,kuntiiliteol-lisuudentuotteettasalaatuistuivatjarappaamatonpunatiilipintaalkoikelvatajulkisivuksikustannus-tenkarsimiseenpyrittäessä.Samaanaikaanyleistyirakenne,jossakantavattiiliseinätyhdistettiinrauta-pilareihinja-palkkeihin.Tämäedistiniinkutsutuntiilityylinsyntyäjaleviämistä.Tiilityyliäkäytettiinetenkin1870–1890-lukujenvuokrataloissa,kouluis-sa,sairaaloissasekäteollisuudenjakaupanraken-nuksissa,joidensuunnittelustavastasivatyleensäsiviili-insinöörit.Lisäksi1890-luvunvenäläistenkasarmienjulkisivuissasuosittiinkoristeellista,tiili-pintaistauusgotiikkaa(Haila1996,114,116,126).

Vasemmalla: Tammisaaren kasarmin upseerien asuintalon pääty. Julkisivu on jäsennelty klassistisesti pilasterein mutta huipentuu uusgoottilaiseen kor-niisiin eli räystään alla olevaan koristelistaan. Sama tapa käsi-tellä julkisivua näkyy Hennalan upseerien asuintaloissa. Piirros: Haila 1996, 36 (KA:SSKO).

Keskellä: Upseerien asuinraken-nus (3) Hennalasta.

Oikealla: Kaalikellari eli ammus-varasto (31) tukirakenteineen.

3.1.4 Tiili ja tyyli

NämäpyrkimyksetnäkyvätmyösHennalaan1910-luvullatoteutetuissarakennuksissa.Rautara-kenteidenkäytöstäkielivätmuunmuassakappa-holvit1jaikkunoidenyläpuolisetbetonipalkit.Hen-nalassakäytetyttiiletovatsuomalaistajarautaosatvenäläistätuotantoa.

Kenttähavaintoinatämänselvityksentekijättote-sivat,ettäläheskaikkienHennalanvenäläisajallaaloitettujenpunatiilirakennustenseinätonjäsen-neltyaikansakasarmiarkkitehtuurilletyypillisestiliseeneinelijalustattominjakapiteelittominpilaste-rein,jotkaolitapanasijoittaaväliseinienkohdalle,sekävoimakkaastiulkonevinkonsolirivisimssein,jotkapäädyissäonporrastettu.Konsolirivisimssitvoidaanyhdistääsaksalaistenkasarmienjatehtaidenjulki-sivuissasuosittuun”linnateemaan”;neolivattyylitel-tykuvakeskiaikaisenpuolustuslinnanulkonevastapuolustuskäytävästätaisakaraharjasta.Tärkeimpienrakennustennurkkiakorostavatpilasterit,myösrisaliiteissa,joillaporrashuoneetontuotujulkisivuis-

1 Museoviraston 17.3.2005 antaman lausunnon mukaan kasarmin 23 pohjoispäässä olisi alun perin ollut puuväli-pohja, joka on myöhemmin muutettu teräsbetoniseksi.

saesiin.Rakennustenhierarkiaaonilmaistumyössiten,ettäpäiväkäyttööntarkoitetuissarakennuksissaonrisaliitinkohdallatiilestämuurattuattika.(Haila1996,35,110–111.)Useampikerroksisenrakennuksenvälipohjankohdallaonyleensäulkonevavaakalista.Sommittelunjohtavanaperiaatteenaonakselisym-metria,johonkuuluvattarvittaessavaleikkunat,kutenpäävartiossa(22).

Omalaatuinenulkoinenilmeonvenäläisaikaisellakaalikellarillataiammusvarastolla(31).Senseiniätukevatulkoajykevät,kolmiomaisetpilarit,jako-risteellisestimuotoiltujenselkäpuidenkannattamaräystäsulottuuhuomattavastipitemmällekuinmuissarakennuksissa.Putkonenonarvelluttalous-rakennuksensaaneenarkkitehtonistaerityiskohteluasijaintinsavuoksi:kellarihansijaitsee”asemakaa-vallisenkolmion”kärjessäsamallapääakselillakuinkirkko2(TmiLauriPutkonen2012,7).Tukipilaritsaattavatliittyärakennuksenkäyttöönammusvaras-tona;rakennusonainakinvuodesta1928ollutmyösmaavalleillatuettu,luultavastimahdollisenräjähdyk

2 Sittemmin muonituskeskus (30) on katkaissut akselin.


40

Venäläisaikaisten rakennuksen julkisivujen koristeaiheista

Hennalan venäläisaikaisten rakennusten julkisivuja on niiden hierarkkisesta asemasta riippuen jäsennelty erilaisilla, tiilestä muuratuilla koristeaiheilla, joita on lainattu sekä klassistisesta että goottilaisesta arkkitehtuurista. Tärkeimmissä rakennuksissa on usein risaliitti ja nurkkapilasterit, kaikkein tärkeimmissä attika risaliitin päällä.

attika = kattolistan yläpuolelle kohoava, horisontaalinen, tavalli-sesti suorakulmainen, klassistinen koristeosa.

konsoli = olkakivi eli seinästä ulkoneva, esimerkiksi listaa tai parveketta kannattava rakennusosa.

konsolirivisimssi = julkisivussa yleensä räystään alla katto-listana eli korniisina oleva tukikonsoleita jäljittelevien koristea-iheiden rivi, joka ulkonee seinästä reliefimäisesti. Voi olla myös porrastettu. Hailan mukaan ”gotisoiva” koristeaihe.

liseeni = rakennuksen seinästä ulkoneva pilari, jolla ei ole ka-piteelia eikä jalustaa. Ei yleensä rakenteellista tehtävää. Hailan mukaan ”gotisoiva” koristeaihe.

pilasteri = rakennuksen seinästä ulkoneva pilari, jolla on kapi-teeli ja jalusta. Ei yleensä rakenteellista tehtävää.

risaliitti = klassistinen julkisivun osa, joka ulkonee koko raken-nuksen korkeudelta julkisivun peruslinjasta. Yleensä julkisivun keskellä ja / tai päissä.

simssi = seinäpinnasta ulkoneva vaakasuora, profiloitu seinälista.

1 Konsolirivisimssi ja liseenejä varastorakennuksissa (41).2 Attikalla koristettu risaliitti ja konsolirivisimssi entisessä prikaa-tin komentajan talossa (53).3 Attikalla koristettu risaliitti entisessä komentajan talossa (8).4 �urkkapilasteri ja konsolirivisimssi esikunnan rakennuksessa (V40).

3 4

2 1


41

senaiheuttamientuhojenminimoimiseksi.

Rationaalinenmuotokasarmirakennukselleolitaloudellinensuorakaide,jokasaattoimiehistöka-sarmissavenyähyvinkinpitkäksi.KeskikäytävällistäpohjakaavaapidettiinkuitenkinVenäjällähuonostituulettuvanajasiksiepähygieenisenä,eikäkeski-käytäväpimeänäsoveltunutmyöskäänsotilaallisiinharjoituksiin.Niinpätulitavalliseksijakaaraken-nusrunkoyksinkertaisestipitkittäis-taipoikittais-elisydänseinillä.Sydänseinäolitosinsaanuttuomionepähygieenisenä,muttaseolihalvintapajakaamajoitustilatpienempiinsaleihin.Tuulettumisenjavaloisuudenedesauttamiseksisydänmuurivarustet-tiinovettomillakulkuaukoilla.Poikittaisseinäratkai-suataaspidettiinhyvänäsiksi,ettäsemahdollistitehokkaanläpituuletuksenjamaksimaalisenterve-yttäedistävänauringonvalon.Hennalassamiehis-tökasarmit23ja24toteutettiinpoikittaisseinäisinä.Sydänseinämuurattiinainakinratsupartionkasar-miksitarkoitettuun,yksikerroksiseenrakennukseen46.MajoitussalinideaalikokoaoptimoitiinVenäjälläsuhteessasellaisiinmuuttujiinkuinjulkisivuhar-monia,salienvaloisuusjasänkyjenvedotonsijainti;eräänsuunnittelijanmukaanleveä,kolmi-ikkunai-

Yllä vasemmalla: Miehistökasarmin 23 yksikerroksinen poikkisiipi.

Keskellä: Venäläisen kasarmikomis-sion poikkiseinäinen, käytävätön tyyppimalli pataljoonankasarmista 1880-luvulta. Tavoitteena olivat lä-pituuletettavat salit ja kustannusten säästäminen väliseiniä minimoimal-la. Kuva: Haila 1996, 75.

Yllä oikealla: Hennalan miehistöka-sarmit lienevät pohjaratkaisultaan alun perin noudattaneet samoja pe-riaatteita kuin kuvan piirustuksessa Tammisaaren kasarmialueen patal-joonankasarmista. Venäläisissä ka-sarmeissa joukkoyksiköt majoitettiin kukin omaan saliinsa ja tilasuun-nittelu perustui tietylle sotajoukolle mitoitetuille, tiukoille pinta-alanor-meille, mikä tuotti ongelmia käytän-nön muuttuvissa majoitustarpeissa (Haila 1996, 23). Kuva: Haila 1996, 34 (KA:SSKO).

nenläpitalonsalipalveliparhaitennäitäpäämääriä.Tilaavievästäkäytävästäluopuminenjaväliseinienminimoiminentuottivattietystimyöstaloudellistasäästöä.

SivukäytävämalliasovellettiinVenäjälläpääasiassasairaaloihin.NiintehtiinmyösHennalansairaala-rakennuksessa(V26).Hailamainitsee,ettäTammi-saareenvainhiemanHennalaaaiemmintoteutettuakasarmiarakennettaessasivukäytävällinensairaalaolipohjaratkaisunajovakiintunutjasivukäytävästäolitapanarakentaaleveäpotilaidenjaloitteluavarten.(Haila1996,23,71–73,77–78.)

Ontodennäköistä,ettämiehistökasarmeissa23ja24hygieenisyyttätavoiteltiinajanvenäläisenkasar-misuunnittelunihanteenmukaisestimyöskokoa-mallatietyttilatomiksiryhmikseen.Päätyryhmäänkuuluivatsisäänkäynnit,portaikot,käymälä,pesu-huonejavarastohuone,keskiryhmäänläpikulkuhuo-neet,alipäällystönjavapaaehtoistenhuoneetsekäluokkahuoneet.Piirustustenpuuttuessaasiastaeivoisaadavarmuutta,muttaläheskuvatunlainentilajär-jestelytoteutettiinainakinTammisaarenpataljoo-nankasarmissa(kuvaylläoikealla).TammisaaressajaSuomenkasarmienpataljoonankasarmeissaHä-meenlinnassasotilaatmajoitettiin38hengensalei-

3.1.5 Hygienia ja hierarkia pohjakaavoissa

hin,jotkaoliviipaloiturakennusrungostaovettominaukoinvarustetuillapoikittaisseinillä.1KaikkitämävastasiKriminsodanjälkeisiäkasarminparannuseh-dotuksia,samoinkuinkorkeintaankaksikerroksistenasuinkasarmeinrakentaminen.(Haila1996,34,71,77–78;Arkbyroo2013,33.)

Hennalanmiehistökasarmien23ja24pohjaratkai-sussaonkuitenkineräserikoisuus:kahdenpitkän,kaksikerroksisenmajoitussiivenyhdistävä,niihinnähdenpoikkisuuntainen,yksikerroksinensiipira-kennus.TällaistaT-kirjaimenmuotoistapohjakaa-vaaeiSuomenmuillavenäläisaikaisllakasarmeillaesiinny.Myöhempienmuutostenvuoksieikuiten-kaanoletietoa,mikäyksikerroksisensiivenfunktioalunperinoli.Eräsmahdollisuuson,ettäsesisälsikeittiön,ruokalanjaluokkahuoneita,päätellensiitä,ettäTammisaarenkaksikerroksisissakasarmeissaolitällaisettilat,tosinpohjakerroksessa.(Haila1996,70–71.).Onmahdollista,ettäToivonenviittaaHen-nalaakäsittelevissäteksteissäänjuurinäihintiloihinkertoessaan,ettävuonna1926rykmentinkeittiöajanmukaistettiinjavuonna1931toisenpataljoonanruokasalistatehtiinelokuvahuoneisto.Toivoneneikuitenkaantarkenna,missäkyseisettilatsijaitsivat.(Toivonen2011,8,10;Toivonen,julkaisematon,9.)

1 Lämmitysuunit sijaitsivat aukkojen kohdalla. Myös Hennalan päävartiossa vankikoppien lämmityksessä on hyödynnetty idea kahden tilan välisestä uunista.


42

Yllä vasemmalla: �iin Tammisaaren (kuva) kuin Hennalan sairaala ovat 1910-luvun venäläisten sairaaloiden tapaan sivukäytävällisiä. Jul-kisivu on jäsennelty voimakkaasti. Kuva: Haila 1996, 69 (KA:SSKO).

Yllä oikealla: Upseerikerhon piirustuksessa pääjulkisivun puolella olivat paraatieteinen, rykmentin museo, miekkailusali, biljardisali, kirjasto, matkustajien huone ja päivystäjän huone, taaemmassa huonerivissä erkkerillinen vierashuone, ruokasali, muusikoiden esiintymistila ja pie-nempi ruokasali, johon kuului buffetti. Hennalan upseerikerho raken-nettiin peilikuvana. Kuva: Haila 1996, 46 (KA:SSKO).

Alla: Sekä Tammisaaressa että Hennalassa käytetty piirustus, jonka mukaan Hennalaan rakennettiin sekä komentajan talo (8) että pri-kaatin komentajan talo (53). Piirustuksessa esitetään pääsisäänkäyn-nin puolella paraatieteinen, sali ja neljä huonetta. Taaempi huonerivi käsittää kabinetin, ruokasalin, asuinhuoneen, palvelijan huoneen sekä keittiön. Kuva: Haila 1996, 48 (KA:SSKO).

Erikseenonmainittavakomentajantalo(8)jaupseerikerho(7),jotkapohjakaavaltaanjailmeeltäännoudattivatalunperinpääosinRiihimäenjaTammi-saarenkasarmienvastaaviarakennustyyppejä(TmiLauriPutkonen2012,4–5).Upseerikerhonavullapy-rittiinkompensoimaansitä,ettäehkäyläluokkaistataiainakinkeskiluokkaistasyntyperääolevaupsee-ristojoutuikasarmialueellatyytymääntottumaansavaatimattomampiinasuntoihin.Upseerikerhoillaolilisäksitarkoitusvahvistaaupseeristonyhteenkuulu-vaisuuttajaedistääyläluokallesopiviakäytöstapoja.Siksiniidentarkoinmääriteltyyntilaohjelmaankuuluivatolennaisinaosinamuunmuassamittavaruokasalijabiljardisali,samaantapaankuinyläluok-kaisiinvenäläisiinasuntoihin.Hennalanupseeriker-honoudattisamaapohjakaavaakuinTammisaarenjaHämeenlinnankasarmillaolevatjalieneesiiskäsittänytruoka-jabiljardisalinohellamuunmu-assamiekkailusalin.Upseerikerhonpohjakaavaonvapaamuotoinen,mikäHailanmukaanlähensisitäaikansaporvarilliseenjayläluokkaiseensiviiliraken-tamiseenjakorostiupseeriensosiaalisestiylempi-arvoistaasemaa.Komentajankoti(8)japrikaatinkomentajantalo(53)olivattilaohjelmaltaanlähempä-näkeskiluokanasuinmuotoa,kuntaasnuorempienupseerienasunnotlähentelivättyöväenasuntoa,mikäolikasarmihierarkkisesti”oikein”.(Haila1996,37,48–50.)Kuitenkinpäävartioonjaesikuntaantehtiinkeskikäytävä,mikävarmastipalveliniidenlähinnätoimistomaistafunktiota.


43

Eioletarkastitiedossa,miltäHennalankasarminkirkon(59)pitivalmistuttuaannäyttää.SeppoToivo-nenarvioijulkaisemattomassakäsikirjoituksessaan,ettäkirkkomuistuttiRiihimäenjaKouvolankasar-meillesamaanaikaanrakennettujakirkkoja.

Kasarmirakennustentapaankirkkomuurattiinpunatiilistägraniittisellekivijalalle.Ulospäinsenortodoksisuuttailmensiväterityisestikirkonkatoltakohonneetsuippokellotornijapyöreämuotoinenkupoli,joidenkatotmaalattiinhopeanvärisiksi.Toivonenarvelee,ettäkirkonpiirustuksistavastasiLahdeninsinöörikomennuskunta.Vaikkatorniinpäästiinripustamaankellotjovuonna1914japieta-rilainenikonimaalausateljeeehtivalmistaakirkkoonikonostaasinkin,rakennustyöjäipahastikesken,pu-natiiliseksirungoksi,jostapuuttuivatmuunmuassaikkunat.(Toivonen,julkaisematon,7–8.)

3.1.6 Kasarmin kirkon arkkitehtuurista

Väritetyssä 1910-luvun postikortissa näkyvät kasarmin kir-kon kellotorni ja kupoli. Kuva: Lahden kaupungin museon kuva-arkisto.

3.2 Suomalaistamispyrkimyksiä

Carolus Lindbergin laatimat muutospiirustuk-set, joiden pohjalta Hennalan kasarmin kirkko

muutettiin sotilaskodiksi. Piirustukset eivät täysin vastaa toisiaan; julkisivupiirustuksesta puuttuu pohjapiirustuksessa esitetty eteinen.

Kuva: Lahden kaupunki.

KunitsenäistyneessäSuomessaryhdyttiin1920-lu-vullaluomaankansallistapuolustuslaitosta,uusienkasarmienhaluttiinerottuvanselvästiVenäjänvallanjaerityisestisortokaudenajankasarmeista.Venäläi-sinäpidetytpiirteetsaivatkielteisenarvolatauksen,myösjoolemassaolleillakasarmeilla.Tämävieras-taminennäkyietenkinsuhtautumisessakreikka-laiskatolisiinkirkkoihinjarukoushuoneisiin,joidenkoettiinvälittävänvenäläisiäkulttuurisiaarvojajaolevansitenideologisestilatautuneita,erityisestikasarmialueilla.Tätälataustapurettiinluterilais-tamalla,maallistamalla,siirtämälläjapurkamallaortodoksisiapyhäkköjä.(Mäkinen2000,105;Raivo1997,129;Haila1996,30.)

NäintapahtuimuunmuassaHämeenlinnan,SuomenlinnanjaHennalansotilaskirkoille,joilleannettiinuusi,suomalaisempanapidettyilmeilmansipulikupolejajavenäläisyyteenviittaavaakoristelua.HennalankirkkomuokattiinarkkitehtiCarolusLind-

berginvuonna1924laatiminpiirustuksinsotilasko-diksiaikakaudelletyypillisestiklassisminhenkeen.Tämämerkitsipelkistettyjämuotoja,sileääpinta-käsittelyä,vaaleitavärisävyjäjaikkunoita,joissaolikeskenäänsamankokoisetruudut.Muutarakenta-mistakorkeammallekohonneidentorninjakupolinpoistamisenmyötärakennuksenmaamerkkiasemavähenimerkittävästi.Muissavenäläisiltäjääneissärakennuksissa,niinvalmiissakuinkeskenjääneissä-kin,”venäläinen”punatiiliasusiedettiin.

Miehistökasarmiensisätilojakoskevatmuutok-settaasliittyivätpikemminkinlääketieteenuusiinhygieniakäsityksiin,jotkaedellyttivättoimintojenaiempaakinselkeämpääjahygieenisempääerottelua.Näitäperiaatteitapyrittiinnoudattamaanvanhojakinkasarmejakorjattaessa(Mäkinen2000,105);Henna-lanmiehistökasarmeissa23ja24netoteutuivatvasta1950-luvulla.


44

3.3 Vaaleat 1950-luvun asuintalot

Puolustusministeriöteki1950-luvullapäätöksiäsiitä,mitkäkasarmialueetjäisivätvanhoihinvaruskuntiinjamillaistarakentamistajamuutostanevaatisivat.Hennalanvalikoiduttuasäilytettäviinkasarmi-alueisiinsenkoillisenasuinalueentoiseenpäähänrakennettiinvuosina1956–1957aikakaudelletyypilli-siä,arkkitehtuuriltaanyksinkertaisia,satulakattoisia,vaaleiksirapattujaasuinkerrostaloja(87,88,89,90).NeperustuivatarkkitehtiHeidiVähäkallio-HirveläPuolustusministeriönRakennusosastonuudisraken-nustoimistossalaatimiintyyppipiirustuksiin,joidenmukaanrakennettiinasuintalojamuillekinvarus-kunta-alueille(Museovirasto/Kauppi2004,30–32).

Vanhojenrakennustensisätilojauudistettiinjamahdollisestisamassayhteydessäniihinasennet-

3.4 Modernismia punatiilestä ja betonista

Vasemmalla: Yksi Hennalan 1950-lu-vun kerrostaloista vuoden 2015 asus-saan.

Keskellä: 1960-luvun kerrostalo (92).

Oikealla: Sairaalan 1910-luvun osa ja uusi, vuonna 1964 valmistunut osa liittyvät toisiinsa nivelosan välityksellä.

tiinuudetikkunat,jotkakoostuvatyksiruutuisestayläpuitteestajamatalasta,vaakasuuntaisestatuule-tuspuitteesta.Miehistökasarmienvenäläisaikainensydänseinärakennepurettiinjatilallerakennettiinvuosina1957–1958keskikäytävät,joidenkahdenpuolenovatvenäläisaikaisiasalejapienemmätmie-histötuvat1.Tilatarpeitaratkottiinmyösmuuttamallamiehistökasarmienkäyttämättöminäolleitaullakko-tilojaluokkasaleiksi.Tässäyhteydessäkasarmeihinlieneetehtymyöskerroskohtaisetpesutilat(sekäehkäkuivaushuoneet).Kaikkitämävastasi1920-ja1930-luvuntavoitteitaerottaatoiminnot,kutenasu-minenjaliikennetilat,sekäparantaahygieniaa.

1 Hennalan miehistökasarmien runko oli liian leveä kasarmeihin suositeltuun sivukäytäväratkaisuun, jonka eduiksi laskettiin luonnonvalo, tehokas tuuletus sekä mahdollisuus harjoitella manööverein sisätiloissa.

Kunpuolustusministeriö1950-luvultaalkaensiirsivaruskuntiakaupunkienkeskusta-alueiltalähemmäsharjoitusmaastoja,sesamallarakennuttiuusiinva-ruskuntakeskuksiinuudenaikaisetvapaa-ajanvietto-tilat,sotilaskodit,urheilutalotjamuonituskeskukset(Standertskjöld2011,56).Varuskunta-alueetmuut-tuivatrakenteeltaanjahierarkialtaan,kunniihinrakennettiinnäitäsotilasarvostariippumattakaikkiapalveleviatiloja.Milloinnäitärakennustyyppejätuotiinvanhallekasarmialueelle,niistätulilähesvää-jäämättäkooltaanalueenmuustarakennuskannastaselvästipoikkeavia.2MyösHennalankasarmialueelletoteutettiin1960–1970-luvuiltaalkaenmittakaaval-taanaiempaahuomattavastisuurempiarakennuksia:sairaalanuusisiipi(U26),muonituskeskus(30)sekäesikuntarakennuksen(V40)laajennuskoulutuskes-kukseksi(U40).Alueenkoillisosaantehtiinlisäksikaksiasuinkerrostaloa(91,92).

2 ”Korpikasarmeista” viimeisenä rakennettiin Vekaranjär-ven kasarmialue Valkealassa vuosina 1966–1974.


45

MuseovirastonerikoistutkijaJarkkoSinisaloonkeskusteluissatuonutesiinerityisestimuonituskes-kuksenroolinomanaaikanaansymbolisestitärkeänärakennuksenakansalaisyhteiskunnassa,jossavaltiovaatiikansalaisiltavarusmiespalvelustajahyvittäätätätarjoamallavarusmiehillepalveluja.(KeskusteluSinisalonkanssa22.1.2015.)Ensisijaisestimuoni-tuskeskuspyrkisatojensotilaidenruokailunratio-naaliseen,tehokkaaseenjatarkoituksenmukaiseenjärjestämiseen,jasentilallinenlogiikkapalvelitätätarkoitusta,muttasiihensisältyivätlisäksiliikuntati-lat,saunaosastojavarusvarasto.

PenttiPajarisenjaMarttiKilpirannanarkkiteh-titoimistonsuunnittelemassaHennalanmuoni-tuskeskuksessanäkyvät1960–1970-lukujenstruk-turalisminjakonstruktivisminvaikutuksetsekäbetoniarkkitehtuurinläpimurto.Rakennuksenvähäeleinenjajärkiperäinen,rakenteita,sarjalli-suuttajamodulimitoitustakorostavaarkkitehtuuriyhdistettynäbetoninsotilaallisenkaruunharmau-teen,tasakattoon,nauhaikkunoihinjakirkasvärisiinrakennusosiin,kutenoviin,olikaikinpuolinuuden-lainenelementtiHennalanrakennuskokonaisuu-dessa.Sisätiloiltaankintämäkookashorisontaalinenrakennusedustisielläuuttamittakaavaa.

Myössotilassairaaloidenkehittämiseenkiinni-tettiinenemmänhuomiota.KeskussotilassairaalanKSS2:nkasvaneisiintarpeisiinvalmistuivuonna1964kuusikerroksinenlaajennus.LauriPutkosenselvityksenmukaansenpiirustuksetlaatiPuolustus-ministeriönarkkitehtiHeidiVähäkallio-Hirvelä(TmiLauriPutkonen2012,19).Laajennusedustiarkki-tehtuuriltaanaikansaarkirakentamistamuttaottikeskeisensijaintinsajakorkeutensavuoksiasemanHennalanmaisemaahallitsevanaelementtinä.Sa-mallasekuvastisymbolisestikeskussotilassairaalanalueellistamerkitystä,jotavahvistise,etteiLahdessalaajennuksenvalmistumisenaikaanollutvieläkes-kussairaalaa.

Yllä: Muonituskeskuksen ruokasalin sisäänkäynti edustaa aikansa betoniark-kitehtuuria, jossa muottilaudoituksen kuviot voitiin jättää näkyviin.

Alla: Autohuoltola (100) valmistui va-rikkoalueelle vuonna 1985. Kuva: Armi Patrikainen.

Vuonna1978valmistuneenkoulutuskeskuksen(U40)sekä1960-luvunuudetasuinrakennukset(91,92)suunnitteliArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soila.Varsinkinnäissärakennuksissailme-nee,ettäHennalanuudisrakennustenmittakaava,materiaalitjasijoittaminenovattietyllätapaaharkit-tuja.Sairaalanlaajennus(U26)sijoitettiinvanhaansairaalarakennukseennähdensamallalogiikallakuinyksikerroksinensiipimiehistökasarmeihin(23,24)nähden:siten,ettäsairaalastamuodostuipohjakaa-valtaT-kirjaimenkaltainen.Muonituskeskus(30)sijoitettiinrinteeseenkahdensiitäpuretunkasarmi-rakennuksenpaikalle,javiettävänrinteenansiostasenäyttäytyykirkkopuistoonpäinmelkomatalana.Koulutuskeskus(U40)rikottiinpienempiinraken-nusmassoihin,mikäsopeuttaasitämittakaavallisestiympäristönpienirakeiseenrakennuskantaan.Seliitettiinvanhaanesikuntarakennukseenmatalalla,osinläpinäkyvällänivelosalla.Sairaalanjaesikun-nanlaajennuksissakäytettiinalueelleominaistajulkisivumateriaalia,punatiiltä,samoinkuinkoilli-senasuinalueellepystytetyissäasuinkerrostaloissa(91,92),jotkalisäksisopeutettiinmittakaavallisesti1910-luvultaperiytyviin,kolmikerroksisiinnaapu-reihinsa(3,4,5,6).

3.5 Käyttörakentamista 1980-luvulta 2000-luvulle

1980-luvultaalkaenHennalaanontoteutettuhyvinarkistakäyttörakentamista,pääosinvarikkoalueelle,jonneontehtylähinnävarasto-,verstas-,autohuolto-la-jaautokatosrakennuksia.Koilliselleasuinalueellevalmistuivuonna1982julkisivuiltaanpunatiilinenpäiväkoti.


46

Puolustusvoimienkiinteistöasioitahoitamaanmuo-dostettiinitsenäisessäSuomessapuolustusministeri-önalainenrakennusosasto,jonkanimionvaihdellut.Esimerkiksivuonna1994perustettiinPuolustus-hallinnonrakennuslaitos,jokavastasirakennus-osastolleasetetuistatehtävistä,kutenrakennustenkorjaamisesta.2000-luvunaikanaPuolustushallin-nonrakennuskantasiirrettiinSenaatti-kiinteistöjenhallintaan,jaHennalassaarmeijanentisetasunnotsiirtyivätvaltioltaKruunuasunnotOy:lle.(Sinisalo2015,sähköposti;Wikipedia/Puolustushallinnonrakennuslaitos2015.)

JarkkoSinisalonarvionmukaanrakennusosastoolihyvintietoinenHennalanalueenarkkitehtuuris-ta,traditiostajahyvästärakentamisesta(keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).Täydennysrakentaminenkeskeiselläkasarmialueellaonpuolustusministeriönrakennusosastonaikanaollutpaljoltivanhaanra-kennuskantaansopeuttavaa.Kasarmialueenraken-taminenonpääpiirteissäännoudatellutalkuperäistäasemakaavallistaideaa.

Rakennuskannanensimmäinenkattavampikorjauskierrostapahtui1950-luvulla,jauseidenrakennustensisätilatedustavatedelleen1950-luvunkorjausrakentamista.Sittemminläheskaikki1910-lu-vullavalmistuneettaialoitetuttiilirakennukset

onkorjattuvuosien1979ja2006välisenäaikana,koillisalueenasuinrakennuksessa(4)vuonna1979Kaupinmukaan”vanhoillamenetelmillä”korjaamis-takokeillen(Museovirasto/Kauppi2004,26).

Vaikkarakennuksiaonpäivitettyjamuutettuuusiinkäyttöihin,niidenulkomuotoonmuuttunutvainvähän.Merkittävinjulkisivumuutoskoskeeikkunoitajaovia,jotkaontavallisestikorvattuko-konaanuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Alunperinkaikissarakennuksissalieneeollutpieni-ruutuiset,mahdollisestiokrankellerviksimaalatutkitti-ikkunat,joidenyläosaonsovitettuholvatunikkuna-aukonkaarimuotoon.Niidentilalleuseim-missarakennuksissaonmitoituksenjadetaljiikanperusteellailmeisesti1950-luvullaasennettusuorat,valkeiksimaalatutikkunat,joidenalaosassaonmata-la,vaakasuuntainentuuletuspuite.

Ainakin1980-luvultaalkaenkasarmialuettaonvaalittukehittämiseenjakorjaamiseenliittyvissäkysymyksissäMuseovirastonjaomistajanyhteistyös-sä.Rakennuksiinkohdistuvistatoimenpiteistäonsovittuyleensäkeskustelemalla.1990-luvunalustalähtienMuseovirastoonantanutmyöskirjallisialausuntojaperuskorjauksiinliittyen.Vuonna1992selausuipäävartiosta(22)jaesikunnanvanhastaosasta(V40),vuonna2002kasarmirakennuksesta53,

HENNALAN SUUNNITTELUSTA JA KORJAAMISESTA ITSENÄISYYDEN AIKANA

jotaoltiinmuuttamassaSotilasmusiikkimuseoksi.(KeskusteluSinisalonkanssa22.1.2015,Museoviras-tonlausunnot.)Päävartionsisätiloissanoudatettiinniidennykyasustapäätellenmelkohellävaraistajaalkuperäisiärakennusosiasäästävääkorjaamista.Ve-näläisaikaisillatiilirakennuksillaonalettutunnistaaerityisiä,ehkäsuojeluakinkaipaaviaarvoja.

Viimevuosinajoihinkinrakennuksiinontehtypieniruutuisetikkunat,jotkaonvalmistettumelkotarkkaanmuidenrakennustensäilyneidenalkupe-räistenikkunoidendetaljejajaväritystämukaillen.Museovirastoeikannattanutikkunoidenmuutta-mista;sennäkemyksenmukaan1950-luvunikkunatyhdessä1950-luvullauusittujensisätilojenkanssamuodostivattavallaaneheänkokonaisuuden(Mu-seovirastonlausunto17.3.2005;keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).

Rakennuksiaonkäytännöntarpeidenmuuttuessamyösjonkinverranpurettu,tavallisestiuudisraken-nustentieltä.Purettuihinrakennuksiinlukeutuvatmuunmuassaasuinkasarmi(P2)jaoppilasjoukku-eenrakennukset(P30,P32).Lisäksiprikaatinesikun-nanrakennuskokonaisuudestaonhävinnytkolmi-kerroksinenkasarmirakennus(P55).Varikkoalueellaeiolelainkaanjäljellävenäläisaikaisiarakennuksia.

Sotalääketieteen museon(54) ikkuna on detaljiensa perusteella luultavasti venäläisaikainen.


47

Hennalanvarsinaisenkasarmialueenvenäläisaikai-nenasemakaavallinensommitelmakoostuukarke-astiottaenkolmestaosakokonaisuudesta:kolmiosta,jokakiertääkasarminkirkonpaikaksisuunniteltuamäennyppylää,jakahdestatasaisellemaallesuora-kulmaiseenkoordinaatistoonjärjestetystäalueestakolmionpohjois-jaeteläkärjissä.Vaikkajoitainrakennuksiaonpurettujauusiarakennettu,som-mitelmaonsadanvuodenaikanamuuttunutvainvähän.Senperuselementitovatedelleenolemassajatunnistettavissa,joskinsommitelmaaonrakennus-tenväljänsijoittelun,maastomuotojenjarunsaanpuustonvuoksimaastossamahdollistahahmottaaainoastaanosittain.

SirpaHailantutkimuksenVenäläinen rationaali-suus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä(1996),vanhojenkarttojen,vanhimmantunnetunasemapiirustuksen,ilmakuvienjapaikallatehtyjenhavaintojenperusteellavaikuttaailmeiseltä,ettäHennalanvenäläisaikainenrakennustensijoit-telu,”asemakaava”,onperustunutsekäkasarminkäyttöönhankitunmaa-alanmuotoonjamaastoonettäajansosiaalisen,toiminnallisenjahygieeniseneriyttämisenvaatimustentäyttämiseen.HennalanmaastonhuomioonottavaasemakaavallinenratkaisuonSuomen1910-luvunkasarmialueillaainutlaatu-aan.Alueelle1950-luvultalähtientulleetuudisraken-nuksetjalaajennuksetonpyrittysovittamaanalueel-levanhaarakennuskantaakunnioittaen.

3.6 Hennalan arkkitehtuurista lyhyesti

Hennalansotienjälkeisessärakentamisessaerottuvaterityisestimuonituskeskus(30)jakoulutuskeskus(U40).Muonituskeskusedustaaaikansauuttaraken-nustyyppiä,jonkakehitysontoistaiseksitutkimatta.Siinäkiteytyytavoitetehokkaasta”muonituskonees-ta”,mitätarkoitustasentilallinenlogiikkanimen-omaanpalvelee.Hennalanmuonituskeskusedustaamyösaikansastrukturalisminjakonstruktivisminsävyttämää,rationaalistabetoniarkkitehtuuriajaerottautuusenvuoksivoimakkaastiHennalanmuus-tarakennuskannasta.Samallavaikuttava,harkitustimitoitetturuokasaliliittyyikkunoidensajapienenedusaukionkauttakauniistikirkonalapuoliseen,puistomaiseenmaisemaanluodenmiellyttävääulkotilaa.

Hiemanmyöhemminvalmistunutkoulutuskes-kus(U40)suhtautuuvanhaankasarmimiljööseensopeutuvammin.Semyötäileekorkeudeltaan,mittakaavaltaanjamateriaaleiltaanvenäläisaikais-tarakennuskantaa,pohjamuodoltaansotilaskodinmäenmaastoa.

Venäläisaikainenarkkitehtuuriperustuinormienjamääräystennoudattamiseensekätyyppipiirustus-tenhyödyntämiseen.SamojapiirustuksiakäytettiinmuillakinSuomenkasarmeillaVenäjänvallanaika-na.Suunnittelujapiirustustensoveltaminentapah-tuivatpaikallisissainsinöörikomennuskunnissa,eikäyksittäistenrakennustensuunnittelijoitavoidaosoittaa.Rakentamistamäärittivätrationaalisuuselimuunmuassatarkoituksenmukaisuus,kestävyys,hygieenisyys,edullisuusjahygieenisyyssiinämuo-dossa,kuinse1910-luvullakäsitettiin.Suorakaitei-nenpohjamuotojajulkisivumateriaalinapuhtaaksimuurattutiiliseinätäyttivätnäitävaatimuksia.Puna-tiiliarkkitehtuuriedustisamalla1800-luvunloppuakohtierityisestisairaaloissa,kouluissajakasarmeis-sayleistynyttätiilityyliä,jossakoristeaiheitaviljeltiintiilestäkolmiulotteisestitoteuttaen.Koristeaiheinasuosittujaolivatmuunmuassapäätyporrastukset,liseenit,pilasteritjasimssit.Arvokkaimmiksiluoki-tellutrakennuksetsaivatrikkaimmantiilikoristelun.

Suomenitsenäistymisenjälkeenmaanarkkiteh-tuurissanousiklassistinensuuntaus.Hennalassatätäedustaasotilaskoti(59),venäläisaikanakeskenjäänytkasarmikirkko.SuurensymboliarvonsavuoksiseonHennalanrakennuksistaainoa,jotaulkoises-timuutettiinradikaalisti.Ideologisestikatsottunavääränvallansanomaailmentänytkirkkoriisuttiinuskonnollisistatunnusmerkeistäänjamuutettiintyy-liltäänklassistiseksijaväriltäänvastaavastivaaleaksi.

Sairaalan laajennus (V26) ottaa paikan alueen maamerkkinä.


48


49

3.7 Kasarmialueen sisätiloista

TässäluvussaesitelläänniitäHennalankasarmi-alueensisätiloja,joihinLivadyllaolimahdollisuustutustuakenttätöidenyhteydessävuoden2015tam-mikuussa.

Erityinensisätilakatselmustehtiintammikuun22.päivänäLivadynedustajien,Museovirastonerikois-tutkijanJarkkoSinisalonjaLahdenkaupunginmu-seonRiittaNiskasenkeskenkohteisiin,jotkaolietukäteenyhdessävalikoitu.

Katselmuksenaikanakeskusteltiinsisätilojenar-voistasekäsiitä,mistäkasarminrakennuksistatulisilaatiaerillinenrakennushistoriaselvitys.Yleisestitodettiin,ettäsuuriosarakennuksistaonsisätiloil-taankokenuterikäyttövaiheissasuuriamuutoksiajasaneerauksia,mistäsyystäuseimmissasisätiloissaonsäilynythyvinvähänalkuperäisiäpiirteitä.Muu-tama1910-luvunrakennusonkuitenkinsäilynytsekäulkoilmeeltäänettäinteriööriltäänsuhteellisenautenttisena.Tällaisiaovaterityisestipäävartio(22),jonkaarvioitiinpysyneenmyösmelkoalkuperäi-sessäkäytössä,javarastorakennus(39).Autentti-sinasäilyneisiinrakennuksiinvoidaanlukeamyösmuonituskeskus(30),jonkapääkerroksensisätilattodettiinkasarmialueenvaikuttavimmiksi.Muutsisätilat,1910-luvunpunatiilirakennuksetmukaanlukien,edustavatnykyiselläänpääosin1950-luvuntaimyöhempääuudisrakentamista.

Seuraavassakasarmialueenrakennuksiajaniidensisätilojakäsitelläänrakennusnumeroidenmukai-sessajärjestyksessävalokuvien,pohjapiirustustenjalyhyidensanallistenkuvaustenavulla.Pohjapii-rustuksetovatRealprojektinvuonna2014laatimastaHennalan varuskunta-alue -rakennustarkastelusta.

Vasemmalla: Muonituskeskuksen (30) liikuntasali.Oikealla: Miehistökasarmin (23) portaikkoa.


50

UPSEERIKERHO (7)

Upseerikerhoonrakennettuvuonna1913noudattaensamojatyyppipiirustuksiakuinTammisaarenjaHä-meenlinnanSuomenkasarmienupseerikerhoissa.

Rakennuspalveliupseeristonhuvejajayläluokkai-senelämäntavanharrastamista,jasiksitilaohjelmaonalunperinkäsittänytmuunmuassaruokasalin,biljardisalin,miekkailusalinjabuffetin.Pohjakaavaonaikansasiviilirakennustentapaanvapaamuotoi-nen.Rakennuksenjulkisivujenkoristeellisuusker-toorakennuksenkorkeastahierarkkisestaasemasta.

Upseerikerhontilallinenrakenneonpääpiirteis-säänsäilynyt.Sisätilojenpinnatonkauttaaltaanuusittu,jaikkunatovatoletettavasti1950-luvulta.Suuret,korkeatsalitisoineikkunoineenjakorkeineovineenhuokuvatedelleenprovinsiaalisenjuhlavaatunnelmaa.

Kuv

a: A

rmi P

atri

kain

en

Upseerikerhon ruokasali.

Piirustus: Realprojekti 2014.


51

UPSEERIKERHO (7)

Yllä: Sali, joka alun perin tarkoitettiin miekkailusaliksi. Alla tila, jossa alun perin oli pieni ruokasali ja bufetti.


52

KOMENTAJAN TALO (8)

Rakennusvalmistuinoinvuonna1913rykmentinkomentajanasunnoksijatoimistoksiSenoudattaasamojatyyppipiirustuksiakuinRiihimäenjaTam-misaarenkasarmienkomentajantalot.Tilaohjel-maltaansemuistuttaaaikansakeskiluokanasuntoa.Komentajantalonjulkisivujenkoristeellisuuskertoorakennuksenkorkeastahierarkkisestaasemasta.

Sisätilatontäydellisestiuusittujakopitettutoimis-tokäyttöön.Uudetväliseinäjaotovathämärtäneetalkuperäisentilallisenjaon,johonkuuluivatmuunmuassasuuretsalijaruokasali.Rakennuksessaonalkuperäisiltavaikuttavatikkunatjavanhojasisäoviasekäovienkehysrakenteita.

Keskikäytävää on muutoksissa jatkettu läpi talon.

Toimistohuone laskettuine alakattoineen.



53

PÄÄVARTIO (22)

Vuonna1913valmistuneenpäävartionalemmassakerroksessaontoimistotilojajaputkaosasto.Ylem-mässäkerroksessaonsaattanutollaalunperinasunto;sinnejohtaaomanäyttäväsisäänkäyntinsäHennalankadunpuolelta.Pohjakaavaperustuukes-kikäytävään.

PäävartiokuuluuHennalanautenttisimpanasäilyneisiinrakennuksiin,jasensisätiloissaonvoimakasta”historiallista”tunnelmaa,jokasyntyyalkuperäisistätaiainakinvanhoistarakennusosista,kutenpuuikkunoista,ovista,koristeellisesta,valu-rautaisestaportaankaiteestasekänäkyvilläolevistakappaholveista.Myösputkakopiterikoisovineenovatsäilyneet.Päävartionerikoisuusovatkunkinselli-parinväliinseinäänmuuratutpönttöuunit,joidenlämmittäminenhoituukäytävältäkäsin.

Museoviranomaisetovatesittäneetsuosituksenaan,ettärakennuksenuusiakäyttöjäsuunniteltaessasiitälaadittaisiinrakennushistoriaselvitysjaettäharkittai-siinrakennuksensisätilojenkaavasuojelua(keskus-teluNiskasenjaSinisalonkanssa22.2.2015;Kiiveri-Hakkarainenohjausryhmänkokouksessa2.2.2015).

Alla vasemmalla: Päävartiossa on vanhat, mahdollisesti alkuperäiset ikku-nat, joissa on poikkeuksellisen suuri ja siten ääneneristävyyttä parantava

lasiväli.

Alla oikealla: Kappaholvit on jätetty korjauksissa näkyviin.



54

Päävartion alakerran vankikoppi, koppien oviin liittyviä detaljeja sekä koppien väliseen seinään muurattu pönttöuuni.

Päävartion alakerran kappaholvattua käytävää.


55

Päävartion toisen kerroksen käytävää kappaholveineen ja vanhoine ovineen.


56

MIEHISTÖKASARMIT (23, 34)

Kaksikerroksisetmiehistökasarmitvalmistuivatvuonna1912.Neilmensivätaikansarationaaliseenkasarmirakentamiseenliittyviäsuosituksiajatyyppipiirustustenperiaatteita.Yksinkertainen,suorakaiteinenmajoitussiipiolijaettumajoitussaleiksipoikit-taisseinillä,joitaoletettavastipuhkoivatovettomatkulkuaukot.Lämmitysuunitsaattoivatsijaitaaukkojenkohdalla.Hennalanerikoisuus,majoitussiivetyhdistävä,poikkisuuntainensiipira-kennusonmahdollisestialkujaansisältänytkeittiön,ruokalanjaluokkahuoneita.

Miehistökasarmienvanhastasalijaostaluovuttiinvuosina1957–1958,kunniihinrakennettiinmuunmuassakeskikäytävätjamiehistötuvat.Miehistökasarmin23pohjoisosanpuuvälipohjakorvattiinteräsbetonisella.Ullakkotilojalaajennettiinluokkahuo-neiksi.Peruskorjauksissasisätilatja-pinnatonyleensämuutettukauttaaltaanjavanhatrakennusosat,kutenovetjaikkunat,onkorvattuuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Mitoituksensajadetaljiensapuolestaikkunatvaikuttavatperiytyvän1950-luvulta.Miehistökasarmiin23ontehty2000-luvullavanhojenikkunoi-dendetaljejajaväritystämyötäileviäuusiapuuikkunoita.

Nykyasussaansisätilatedustavaterivuosikymmenienperus-korjausajatteluajamateriaaleja.1950-luvunhenkisetportaikotjykevinekaiteineenovatmiehistökasarmienvaikuttavimmattilat.Paikoinonesilläalkuperäisiäkappaholveja.

Miehistökasarmin 24 käytävää.


57

Miehistökasarmin 23 teräsbetonivälipohja on 1950-luvulta.

Miehistökasarmin23 toista kerrosta (vas.) ja ullakkokerrosta (oik.) Piirustus: Realprojekti 2014.


58Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Matti Saanio 1967.

SAIRAALAN VANHA OSA (V26)

Sairaalanvuonna1913rakennettuvanhaosaedustaapohjakaavaltaansivukäytävällistämallia,jokaoli1900-luvunalunvenäläistensairaaloidenvallitsevapohjamuoto.Etunaoliluonnonvaloanauttivakäytä-vä,jotavoitiinhyödyntääpotilaidenjaloitteluun.

Peruskorjaustenajallisistakerroksista1960-lukunäkyypaitsiikkunoissamyösrakennuksenlänsipääntoimistotiloissa,jotkaonerotettusairaalanpuolestalankalasiseinällä.Sivukäytävissäonsäilynytalkupe-räisiäkaariholveja.

Sairaalan sivukäytävissä on lasketut alakatot.



59

�äkymä sairaalan uudesta osasta vanhaan.


60

SAIRAALAN UUSI OSA (U26)

Sairaalanuusiosavanhaanosaanjohtavinenive-losineenvalmistuivuonna1964.Tiettävästilaajen-nuksensuunnittelipuolustusministeriönarkkitehtiHeidiVähäkallio-Hirvelä.

Teräsverkollaportaikostaerotettujasitenläpinä-kyvähissikuiluhisseineenmuodostaakoneromant-tisenelementinlaajennuksessa,jokaedustaaarkki-tehtuuriltaanaikansavaatimatontaarkirakentamista,joskinkorkeussuunnassapoikkeaahuomattavastikasarmialueenmittakaavasta.

Ovetjaikkunatheloineenlienevätpääosinalkupe-räisiä.



61

SAIRAALAN UUSI OSA (U26) MUONITUSKESKUS (30)

PenttiPajarisenjaMarttiKilpirannantoimistonsuunnittelemassamuonituskeskuksessanäkyvät1960–1970-lukujenstrukturalisminjakonstruk-tivisminvaikutuksetsekäbetoniarkkitehtuurinläpimurto:vähäeleinenjajärkiperäinen,rakenteita,sarjallisuuttajamodulimitoitustakorostavaarkki-tehtuuriyhdistettynäbetoninjäyhään,sotilaallisenkaruunharmauteen,tasakattoon,nauhaikkunoihinjakirkasvärisiinrakennusosiin,esimerkiksioviinjakäsijohteisiin.

Rakennuksensisätilojentilallinenlogiikkapalveleesatojensotilaidenruokailunrationaalista,tehokasta

jatarkoituksenmukaistajärjestämistä.Sisätiloiltaan-kintämäkookas,avaratjakorkeatkeittiö-,ruokailu-jaliikuntatilatsekäsaunaosastonkäsittävähorison-taalinenrakennusedustiuutta,suurtamittakaavaa.Vaikuttava,harkitustimitoitetturuokasaliliittyyikkunoidensajapienenedusaukionkauttakauniis-tikirkonalapuoliseen,puistomaiseenmaisemaanluodenmyösmiellyttävääulkotilaa.

Muonituskeskusonsäilynytlikiautenttisessaasus-saan.Senpääkerroksenavaratjakorkeatsisätilatto-dettiinsisätilakatselmuksessamuseoviranomaistenkanssa22.1.2015kasarminvaikuttavimmiksi.Jarkko

Sinisalotoiesiin,ettämuonituskeskusonnuorem-mansotilasarkkitehtuurinhistoriassatärkeälaitos-tyyppi.Museoviranomaisetilmaisivatkantanaan,ettärakennuksestajasennykytilastaolisiaiheellistakootaesimerkiksirakennushistoriaselvitys,jollaisiatultaneentulevaisuudessalaatimaanmuistakinmuo-nituskeskuksistajakokorakennustyypistäyleensä.Hennalanmuonituskeskuksenosaltaselvityksentekeminennähtiintärkeäksimuunmuassaraken-nuksentalvella2015josuunnitteillaolleenmittavanmuutoksenvuoksi.

Urheiluhalli.Suurkeittiö.


62

Muonituskeskuksen ruokasali.


63

ESIKUNTARAKENNUS (V40)

Alkujaantarkk’ampujarykmentinkansliaksijapäävartioksivuonna1913rakennettu,kaksikerrok-sinentiilitaloonulkoarikkaastikoristeltusenhie-rarkkistamerkitystäkorostaen.Sisätiloiltaanseonsaanutperuskorjauksissapersoonattomanuudenilmeen.Vanhatrakennusosat,kutenovet,ikku-natjaportaat,sekäpinnatonkorvattukokonaanuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Käytävissäonlasketuistaalakatoistahuolimattanähtävissävanhojaholvikaaria.



64

KOULUTUS- JA KURSSIKESKUS (U40)

ArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soilansuunnittelema,vuonna1978valmistunutkoulutus-jakurssikeskusliittyyyksikerroksisen,osinläpinä-kyvännivelosanvälityksellävanhaanesikuntaraken-nukseen(V40).Rakennusonpyrittysovittamaanympäristöönsä:julkisivuiltaanpunatiilinen,2–3-ker-roksinenkoulutuskeskusmyötäileesotilaskodinmäenmaastonmuotoja,japitkärakennusmassaonjaksoteltupienempiinosiin,jotkamittakaavallisestiliittävätsenvanhoihintiilirakennuksiin.

Rakennuskäsittääauditorionsekäkeskikäytävänvaraansijoitettujatoimisto-,luokka-jamajoitushuo-neita.Sisätilojenmateriaaleinaonsuosittupunatiil-tä,valkeaksimaalattuatiilipintaajapuuta.

Auditorio.



65

Vanhan esikuntarakenuksen ja uuden koulurtuskeskuksen välinen yhdyskäytävä.


66

TOIMIUPSEERIKERHO (46) SOTILASMUSIIKKIMUSEO (53)

Venäläisenäaikanaaloitettu,ratsupartionkasarmik-sitarkoitettuyksikerroksinenrakennussaatettiinvalmiiksivastaitsenäistymisenjälkeen1920-luvulla.Ratsupartiosuorittilähettitehtäviä,jarakennusonpystytettymahdollisestinäkyvyydenparantamiseksimäennyppylälle,jokasaattaaollakeinotekoinen.Ratsupartiontallitovatsijainneetrakennuksentun-tumassa.

Pohjaratkaisuperustuusydänseinäänovettominekaariaukkoineen,jotkaovatainakinosinsäilyneet.Myöstilarakennelieneepääpiirteissäänsäilynyt;ikkunatlienevät1920-luvulta.Muutenrakennusosatjapinnatonenimmäkseenvaihdettuviimeistään2000-luvunmuutostöissä.

Alkujaanprikaatinkomentajantaloksinoinvuon-na1913valmistunutrakennusontoteutettupitkältisamoillapiirustuksillakuinrykmentinkomentajantalo(8),jonkatapaanseonulkoarikkaastikoristeltu.

Lämmitysuunitpurettiinvuonna1993,kymmenenvuottamyöhemminrakennusperuskorjattiinSotilas-musiikkimuseoksiarkkitehtiJoukoMattilansuun-nitelmanmukaan.IkkunatmuutettiinT-ruutuisiksijasisätilatuusittiintäysin.Tilallinenrakenneonkokenuthuomattaviamuutoksia.



67

SOTILASMUSIIKKIMUSEO (53) SOTALÄÄKETIETEEN MUSEO (54)

Rakennusvalmistuialunperinkansliaksinoinvuon-na1913.SemuutettiinSotilaslääketieteenmuseoksivuosina1979–1983.SisätilatovatsäilyneetparemminkuinSotilasmusiikkimuseossa.Silmämääräisentarkastelunperusteellaainakinosaikkunoistalieneealkuperäisiä.


68

SOTILASKOTI (59)

Venäläisiltäkeskenjäänytortodoksikirkkomuu-tettiinvuonna1924CarolusLindberginlaatiminpiirustuksinsotilaskodiksi.Silleannettiinuusi,suomalaisempanapidettyilmeaikakaudelletyypillisestiklassisminhenkeen.Tämämerkitsipelkistettyjämuotoja,sileääpintakäsittelyä,vaa-leitavärisävyjäjaikkunoita,joissaolikeskenäänsamankokoisetruudut.Kirkontornijakupolipoistettiin,jarakennusmuuttuiilmeeltäänmata-lammaksi.Vuonna1938rakennustalaajennettiinetelänpuolelta.

Interiöörissäovatsäilyneetainakinvanhatpystyuunit,1920-luvuntilarakenne,jokaperustuiosinortodoksikirkonpohjamuotoon,1920-luvunikkunatsekämahdollisestipääsalinlaudoitettusisäkatto.

Sotilaskotiin vuonna 1938 tehty laajennus alkuperäisine ikkunoineen.



69


70

Koivujen ja venäläisaikaisten talousrakennusten rivistöä.


71

4 Hennalan asemasta kulttuurihistoriallisena ympäristönä

Hennalankasarmialuesisällytettiinvuonna1980sisäasiainministeriönensimmäiseenvaltakunnal-liseenselvitykseenvaltakunnallisestimerkittävistäkulttuurihistoriallisistaympäristöistä(Putkonen2014,33).AluesisältyymainitunselvityksenpohjaltalaadittuunRKY 2009-listaukseen.Hennalankoil-linenasuinalue,jollasijaitsevatupseerikerho(7),entinenkomentajantalo(8),upseeristonasuintalot(3,4,5,6)sekäkasarmialueen1950-ja1960-luvunkerrostalot(87,88,89,90),jäisyystätaitoisestaRKY-rajauksenulkopuolelle.

KasarmialueesitelläänmyösLahdenkaupungin-museonvuonna2000julkaisemassaSelvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista.Alueenvenäläisaikaistenrakennustentodetaanen-tistäkirkkoalukuunottamattaedustavan”tyypillistävenäläistäpunatiilistäsotilasarkkitehtuuria”(Niska-nen2000,165).LisäksikasarmialueonluokiteltumaakunnallisestiarvokkaaksikulttuuriympäristöksiMARY-inventoinnissajaesiteltylyhyestivuonna2006ilmestyneessäjulkaisussaPäijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö.Kasarmialueentäy-dennysrakentamisestajulkaisussaarvioidaan,että1950-ja1970-luvun1kerrostalotovatmittakaavaltaanjajulkisivumateriaaleiltaanalkuperäisten,kolmi-kerroksistentiilikasarmienkanssasopusoinnussa(Wager2006,78).

1 Wager tarkoittanee 1960-luvun kerrostaloja alueen koil-liskulmassa.

Museovirastoonvaltionlaitosrakentamistatunte-vanerikoistutkijanJarkkoSinisalonmukaanollutainakin1980-luvultaalkaenmukanavaikuttamassaHennalankehittämiseenjakorjaamiseenliittyvissäkysymyksissä.Sinisalonsyyskuussa2002Museovi-rastonsisäiseenkäyttöönkokoamaHennala-muistiosisältäävirastonHennalaakoskevianäkemyksiäjatarveanalyysiatuollaisessatilanteessa,jossaPuolus-tusministeriössämietittiin,mitenkorjausresurssejatulisikohdistaamaanerivaruskunta-alueille.(Kes-kusteluSinisalonkanssa22.1.2015.)

MuistiossatodetaanHennalallaolevanhuomatta-vaavaltakunnallistamerkitystäsotilasrakentamisenalueena,jossahallitsevankerrostumanmuodostaapääosinvenäläisaikainenpunatiilirakentaminen.Myöhemmässä,täydentävässärakentamisessaaluet-taarvioidaankehitetynjohdonmukaisellatavallasuh-teessasotilaskäytönmuuttuneisiintarpeisiin.

Muistionmukaanalueen”topografistatilannetta”onhyödynnettyhuolellisesti.Rakennuksetonryh-miteltytoiminnallisestijahierarkkisestiosa-alueiksijasamallataitavastijäsennellenluotuHennalankaavallinenratkaisurakennusrintamineenjaakselis-toineen.Edelleentodetaan,ettäkirkonmäkimuodos-taayhäHennalankohokohdanjakomentajantalolla(8)onmerkitystä”puistokadun”näkymänpäätteenä,point de vuenä.

Rakennuskannantodetaanolevankasarmialueilletyypillisestiulkoisestiyhtenäistä,punatiilestäpuh-taaksimuurattua,rakenteiltaansekämateriaaleiltaanrationaalistajakestävää”perusrakentamista”.Myö-hemmänuudisrakentamisentodetaannoudatelleen”historiallisenalkutilanteenpuitteitajapiirteitä”sekäkaavallistaratkaisua,mukaanlukienHennalankoillisensakaranasuntoalueenlaitaan1950-luvullapystytetytpistetalot(87,88,89,90)javenäläistenasuinrakennustenriviin1960-luvullasijoitetutasuinkerrostalot(91,92).NäistäsyistäalueellavoiyhähahmottaatietytHennalanensimmäiseensuun-nitteluvaiheeseenpalautuvataluekokonaisuudet,tie-tyssämäärinjopatoiminnallisenjäsentelyn.MuistiomainitseeHennalankasarmialueelletunnusomai-sinaerityispiirteinälisäksimaastotyötjaistutukset.Uudisrakennusalueeksisoveltuvimmaksiarvioidaankasarmialueeneteläpäänykyistenmuseorakennus-ten(53,54)länsipuolella.

MuistionmukaanHennalaedellyttäisisuojelu-kohteena”alueenmerkityksensuppeaamäärittelyäsuhteessasotilasrakentamisenvaiheisiinjasäilynei-syyteen”sekäsuojelunkohdentamista”erityisestikasarmialueenkehittämisstrategianohjaamiseksi”.

Muistiossailmaistaannäkemyssiitä,mihintulisikiinnittäähuomiotaHennalaajatkossatutkittaessa,jaesitetäänlistausHennalanmerkittäviksinähdyistäpiirteistä.Listausonesitettyviereisessätietolaatikos-sa.(Museovirasto/Sinisalo2002.)

MuseovirastossalaadittulistausHennalanmerkittävistäpiirteistä(Museovirasto/Sini-salo2002)

• asuinrakennustenaluepuistokatuineenjapihavajoineen;asuntoalueenluonne

• akselisiirtymänalueella”komentajanasunnon”jaupseerikerhonympäristönsäilyminenväljinä

• majoitusrakennustenrivinedustansäily-minenavoimenaHelsingintienvarrella

• kirkonmäentienoonalarinteetmajoi-tus-,koulutus-jahuoltorakennuksineenmuodostavatedustavannäytteensotilas-rakentamiseneriaikaisistapyrkimyksistäsamallakunrakentumisenuusimmatkintuloksetheijastavatvenäläisensuun-nitteluvaiheentavoitteitakirkonmäenkäsittelystäkasarmialueenedustavanakeskipisteenä.

• tiilistenvarastorakennustenriveistämuodostunutvyöhyke”suurkolmion”kylkinäjaniidenjatkeellesijoitetut1940-luvunpuisetvarastorakennukset

• prikaatirakennustenryhmä(museoidenalue)onosakasarmialueenHelsingin-tien-puoleistapäärintamaa

4.1 Hennala alueellisissa ja valtakunnallisissa selvityksissä

4.2 Museoviraston muistio vuodelta 2002


72

Hennalanvaruskunta-alueenrakennuskannastatehtiinen-simmäinenrakennuskohtaiselletasolleulottuvatutkimusvuonna2004,kunMaajaVesiOylaatialueellePuolustushallinnonrakennuslaitoksentilauksestamaankäyttö-jamaisemasuunni-telmaa.

Ulla-RiittaKaupinMuseovi-rastossalaatimassaSelvityksessä Lahden varuskunnan rakennuskannastatodetaan–HennalanRKY-statuk-senmukaisesti–,ettäkasarmialueonvaltakunnal-lisestiarvokaskulttuuriympäristöyhtenäSuomeen1910-luvullamuodostetuistaVenäjänkeisarikunnansotilasrakentamisentyyppiohjeitanoudattaneistavenäläisistäpunatiilivaruskunnista.

Kasarmialueellaerotetaankolmesuojelunkannaltamerkittävääosa-aluetta.Yksitällainenonkoillisosanasuinrakennusryhmä,jonkamuodostavatvenäläisai-kaisetja1950-ja1960-luvullapystytetytrakennuksetsekäniitäsitova,puidenreunustamakatu.Toisenamainitaanvarsinainenkasarmialue,johonsisältyvätentinenkirkko(59),sairaala-(26)jatalousrakennuk-setsekäharjoituskenttä.Hennalansuurtenkolmisii-pistenmiehistökasarmien(23,24)todetaanolevanmaassammepoikkeuksellisetjavastaaviaarvellaanolevankokoentisenVenäjänkeisarikunnanalueellavainharvoja.KolmantenakokonaisuutenatuodaanesiinSotilaslääketieteenmuseon(54)jaSotilasmu-siikkimuseon(53)rakennuksetsekäniihinliittyväpiha-alue.1Kalustohallienalueenrakennuskantaonselvityksenmukaannähtävissäosintilapäisluontei-seksi.

1 Venäläisaikaisessa asemapiirroksessa pihalle on hahmo-teltu sommitelmaa, joka saattaisi viitata vaatimattoman muotopuutarhan ajatukseen.

Kustakinrakennuksestakäydäänlyhyestiläpirakennusvuodetsekäkorjaus-jakäyttöhistoriaa,suunnittelija,kerroslukusekäjulkisivujenjakatteenmateriaalit.Kunnostaannetaanyksisanainenarvio,suojelutarvearvioidaanskaalalla”suojeltava”,”–”,”eisuojeltava”.Hennalanrakennuskantamääritel-läänselvityksessämelkohyvinsäilyneeksi,vaikkakinjoitainvenäläisaikaisiarakennuksiaonpurettujakorvattuuudisrakennuksilla.Läheskaikkivenäläis-aikaiseensuunnitelmaansisältyneetrakennuksetarvioidaansuojelunarvoisiksi,kuntaassuojelunulkopuolellejätettäviksirankataankäytännössälikikaikki1950-luvunjälkeentoteutetutrakennukset.Täydennysrakentaminenvarsinaisellakasarmialueel-lasuositellaankeskitettäväksi”verstasalueelle”sekä”Riihimäentienvarteen”2.

Valmistelutapansavuoksiselvityseikaikinkoh-dinvastannutMuseovirastonsilloista,tarkistettuanäkemystäHennalansuojelutarpeesta(keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).

2 Selvityksestä ei ilmene, mitä Riihimäentiellä tarkoite-taan.

Hennalanvaruskunta-alueenra-kennustentutkiminenkäviuu-delleenajankohtaiseksivuonna2012Puolustus-jaturvallisuus-toimialanHennalaankohdis-tuneisiinmyyntisuunnitelmiinliittyen3.RakennustutkijaLauriPutkonenlaatikasarminraken-nuskulttuuristaraportinosanaSenaatti-kiinteistöjenRamboll

FinlandOy:ltätilaamaarakennushistoriallistaselvi-tystyötä,jokakäsitteliHennalanohellaSuomenlah-denlinnakesaaria,KotkanRankkiajaKirkonmaatasekäHangonRussärötä.Selvitykseeneikuulunutkuntoarvioitaeikäsisätilainventointeja.PutkonenhyödynsipäälähteenäänKaupinselvitystävuodelta2004jatäydensitietojamuunmuassaPuolustushal-linnonrakennuslaitoksenpiirustusarkistossa.

Putkonenesittääselvityksessäkustakinkohteestarakennusvuodenjatärkeimmätmuutos-jakorjaus-vuodet,kantavienulkoseinienmateriaalin,ominais-piirteetsekäpidättyväisestimuotoillunkiteytyksenkulttuurihistoriallisestaarvosta.Venäläisaikaisiinsuunnitelmiinperustuvistapunatiilirakennuksistatodetaanyleisesti,ettänekuuluvatvaruskunnanalkuperäiseenkasarmikokonaisuuteen.Niidentode-taanmyöslähespoikkeuksettapääosinsäilyttäneen”alkuperäisenasunsa”,millätarkoitettaneen,ettäjulkisivujenjäsentely,materiaalijaaukotusovineenjaikkunoineensekärakennuksenvolyymijakatto-muotoovatsäilyneetalkuperäistävastaavina.Pohja-kaavanmuutoksiaeinäytähuomioidun.

”Poikkeuksellisenhyvin”alkuperäisenasunsasäi-lyttäneeksimainitaanvarastorakennus39.Pääosinalkuperäisenasunsasäilyttäneiksirakennuksiksitodetaanmuunmuassakoillisosankolmikerroksiset

3 Kohteita ei ollut vielä luovutettu myyntiorganisaatiolle, Kehityskiinteistöille. Sinisalon sähköposti 19.12.2014.

rakennukset(1,3,5),entinenkomentajantalo(8),esikunta(22)jatoinensuurimiehistökasarmi(23).Samatodetaanikkunoidenpuitejakoajaovialukuunottamattaupseerikerhosta(7),toisestamiehistöka-sarmista(24),luokkarakennuksesta(25),koulutusra-kennuksesta(34),opintokeskuksesta(46)sekäosasta”talousvyöhykkeen”yksikerroksisistarakennuksista(15,33,35,36ja45).Ajotoimistossa(44)ontallellavanhatikkunat.

Lisäksiselvityksessätodetaanerityismerkityksiäkaalivarastolla(31),jollaonollutmerkittäväase-makasarmialueenalkuperäisessäasemakaavassa,miehistökasarmeilla(23ja24),jotkaovatpoikke-uksellisensuuriajakolmisiipisinämuodoltaankinmuistaSuomeentoteutetuistavenäläisistämiehistö-kasarmeistapoikkeavia,sekäsotilaskodilla(59),jokamainitaanalueenasemakaavallisenakeskuksena.

Selvitysarvioisotienjälkeisestärakentamisesta,ettäsekäsairaalan(V26)ettäesikunnan(V40)suurenlaajennusosanliittäminenvaruskunnanalkuperäi-seenkasarmikokonaisuuteenkuuluvaan,vanhaanrakennukseenononnistunut.Koulutuskeskuksen(U40)kuvaillaanyhdistyvän”ilmavallayksikerroksi-sellanivelosallavanhaanesikuntarakennukseen”jasentodetaannoudattelevan”jaksoittainsotilaskodinmäenmaastonmuotoja”.Myössuuren,vuonna1996valmistuneenkoulutushallin(48)nähdäänarkkiteh-tuuriltaansopeutuvanvanhaankasarmimiljööhön,kuntaasmuonituskeskus(30)kuitataanmittakaa-valtaanmuistarakennuksistapoikkeavana.Alueeneteläosanuudisrakennuksetsaavatyleensälyhyen,ei-arvottavankuvailun.

4.3 Rakennuksia koskevat selvitykset

4.3.1 Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta, 2004 4.3.2 Selvitys Hennalan kasarmin rakennuskulttuu-rista, 2012

LahdenkaupunkihuomauttiMaajaVesiOy:nmaankäyttö-jamaisemasuunni-telmastaantamassaanlausunnossa,ettämiehistökasarmiinliittyvätdiagonaalisetpuistokäytävätovatosasommitelmaajaettänäkymälinjojatukkiviauusiaistutuksiatulisivälttää,samoinkuinlaajojapensasis-tutuksia,jotkaovatolleetvenäläisillekasar-mialueillevieraita.Oppimiskeskus(46)sekätoimisto-jaesikuntarakennus(25)olivatlau-sunnonmukaankaupunkikuvallisestiniintärkeitäelementtejäHelsingintiensuunnas-tanähtyinä,ettänetulisiympäristöineenvarustaasuojelumerkinnälläs-1.(Lahdenkaupunginlausunto,2004.)*

*Oletettavasti suunnitelmassa oli ehdotettu suoje-lua myös osalle muita rakennuksia.


73

PutkonentoteaaHennalanpoikkeavantietyssämäärinvenäläistensamoihinaikoihinrakentamistaKouvolan,RiihimäenjaTammisaarenvaruskunta-alueista.Sitäeiesimerkiksiolesommiteltusuorakul-maiseenkoordinaatistoon.Lisäksialueellaonselkeäkeskusaihe:varuskunnankirkonpaikaksionvalittualueenkorkeinkumpujakirkonmäestäontehtyase-makaavallisenkompositionkeskus,jonkaympärillekasarmirakennuksetrajaavatkolmionmuotoisenaukion.

Ohjausryhmäänselvitystyönloppuvaiheessakut-sutunMuseovirastonnäkemysoli,ettäsuojelutarpei-denmäärittämineneikuuluselvitystyöntekijänvaanviranomaistentehtäviin,mistäsyystäselvityksessäeiannetaalue-eikärakennuskohtaisiasuojelusuo-situksia(Sinisalonsähköposti19.12.2014).Putko-nentoteaa,ettäalueenkulttuurihistoriallinenarvomaankäytönsuunnittelunkannaltaontunnistettu”jovarhain”,jatiivistääsuosituksensaniukastinäin:

”RKY 2009 selvityksen kohdekartassa alue on rajattu siten, että rajauksen ulkopuolelle on jäänyt koko pohjois-osa4, jolla sijaitsevat vanhat asuinkasarmit, komentajan talo ja upseerikerho. Myös alueen eteläosan varasto ja nykyisin varuskunta-alueen ulkopuolella oleva entinen varuskuntakappeli hautausmaineen on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Sen sijaan rajauksen sisällä ovat varuskun-ta-alueen melko uudet ajoneuvokatokset ja huoltotilat. Tätä rajausta täytyy tulevaisuudessa korjata historial-lisia arvoja ja nykytilannetta paremmin vastaavaksi.”(Putkonen2014,33.)

4 Oikeammin koillisosa.

Puolustusvoi-maintoiminnanpäättymiseenjarakennustentyhjilleenjäämi-seensekäalueenkaavoitukseenvalmistauduttiinmyöstilaamallakiinteistökehitysyhtiöRealprojektiltaHennalanrakennustenkäytettävyydenarviointi.RaporttiHen-nalan varuskunta-alue – rakennustarkasteluvalmistuielokuussa2014.Siinäkäydäänläpi14rakennustapääosinvenäläiskaudelta.Uudemmistarakennuk-sistamukanaovatsairaalarakennuksenvanhaosa(V26)jasen1960-luvunlaajennus(U26),esikun-tarakennus(V40)jasiihenliittyväkoulutuskeskus(U40)sekäkoulutushalli(48).Kustakinrakennuk-sestaesitelläänperustiedot,senhetkinenpohjakaavajalyhyetsanallisetarviotsoveltuvuudestaerilaisiinkäyttötarkoituksiin.Raportinmukaan“kaikkivanhattiilirakennuksetsekävaaleaksirapattusotilaskoti[...]tullaansäilyttämäänalueenkäyttötarkoituksenmuuttuessa.”(Hennalanvaruskunta-alue...2014,3).Samanvuodensyyskuussavalmistuilisäselvitys,johonoliotettumukaanedellisessäraportissakäsit-telemättäjääneitärakennuksia.Niistäesitettiinvainperustiedotjasenhetkinenpohjakaava.

Yleisestivoidaantodeta,ettäRealprojektinselvi-tyssuosittaaalueenrakennuksiinlähinnäjulkisiataikaupallisiapalveluja,liike-jatoimistotilojasekäterveys-,hyvinvointi-,opetus-jakokoontumistiloja.Monipuolisimpiakäyttövaihtoehtojaesitetäänenti-sellekomentajantalolle(8)jaopintokeskukselle(46),jokarakennettiinalunperinvenäläisenratsupartionkasarmiksi.Erikseenmainittakoonvieläkoulutus-halli(48),jonkaarvioidaansoveltuvankulttuurinjaliikunnanmonitoimitiloiksi,tuotanto-jateollisuusti-loiksitaivarastoksi.Mitäänrakennustaeisuositellaensisijaisestiasuinkäyttöön,muttakohtalaisestitähäntarkoitukseensopisivatselvityksenmukaanentisetkomentajantalo(8),asuinkasarmit(1,3,5,23,24),toimisto-varasto(35)jaesikuntarakennuksenvanhaosa(V40).Erityisasumistaolisiselvityksenmukaanmahdollistajärjestää(alunperinkinasumis-tarkoituksiintarkoitettuihin)rakennuksiin1,3ja5sekäsairaalankorkeaansiipiosaan(U26).

4.3.3 Hennalan varuskunta-alue. Rakennustarkastelu, 2014

Koillisosan asuinrakennukset 4 ja 91.


74

OsanaLahdenkaupunginjaSenaatti-kiinteistöjenyhteistäHennalankehittämisenEAKR-hankettavaruskunta-alueestateetettiinmyösmaisemaselvitys.Setilattiinrakennuskulttuuriselvi-tyksentapaanRambollilta,missäselvityksenlaatimaisema-arkki-tehtiSonjaSemeri.

Selvityksessäanalysoidaanvaruskunta-alueenmai-semaajakulttuuriympäristöäsekäannetaanniihinliittyviäsuosituksiamaankäytönsuunnitteluavarten.Yleisestitodetaan,ettävanhavaruskunta-aluekäsit-täävaihteleviamuttamelkoyhtenäisenjaeheänko-konaisuudenmuodostaviamaisemakokonaisuuksia,joissatärkeimpinäyhdistävinätekijöinäovatvanhatpunatiilirakennuksetsekäreheväkasvillisuus.Myösmittakaavajarakentamisenilmemainitaanyhtenäi-syyttäluovinaseikkoina.

Koillisosanasuinaluetodetaanmelkoväljästirakennetuksijavehreäksiympäristöksi,jokaonmit-takaavallisestijavisuaalisestiyhtenäinensenansios-ta,ettäuseimmatrakennuksetmuistuttavatkooltaanjakorkeudeltaantoisiaan.Säilyneidenpihavajojenarvioidaanmonipuolistavanalueenmittakaavaajarakeisuutta.Lisäksitodetaan,ettäaluejäsentyyleh-muskujanteenjaHennalankatuunliittyvänpoikki-kadunvaraanjaettäupseerikerho(7)jakomentajantalo(8)muodostavatnäkymienpääteaiheita.

Maisema-analyysikartallaesitetäänmuunmuassatärkeiksiarvioidutnäkymäsuunnatjaavattavaksisuositeltavatnäkymätvaruskunta-alueella(viereinenkartta).Erityisenmerkittävänämaisemaajäsen-tävänäelementtinäpidetäänmiehistökasarmien(23,24)jalippukentänvälistätietä,jollanähdäänmerkitystätärkeänänäkymäakselina,samoinkuinasuinalueenlehmuskujanteella,jonkapäätteenäonentinenkomentajantalo(8).Hierarkkisiksipisteiksijamaisemanmaamerkeiksikatsotaanmaisema-jatilarakenteenkannaltaedustavillapaikoillasijaitsevat”kulttuurihistoriallisestihierarkialtaanarvokkaim-matrakennukset”:alueenkorkeimpaankohtaanrakennettu,alunperinsotilaskirkoksitarkoitettusotilaskoti(59),päävartio(22)sekäentinen”ko-mendantinvirasto”(komentajantalo8).Kaikkiaankasarmialueenrakennetunosantodetaanmuodos-tavanedelleenselkeän,muustaympäristöstäselvästierottautuvankokonaisuuden.

Maisemaselvitystuoesiinmyöspuustonajallistakerrostuneisuuttakoivukujanteestajaasuinalueenlehmuskujanteesta1960-luvullaistutettuihinHen-nalankadunlehmuksiin,sotilaskodinmäenmuisto-tammiinjaItsenäisyydenpuistonpuihin.

Nykytilassaansekärakennettukasarmialueettäentisilläpelloillasijaitsevaharjoitusalueovatselvityk-senmukaanilmeeltäänrikkonaisiamuunmuassasuunnittelemattomastileviävänpusikoitumisensekäepämääräisestirajautuvienpaikoitus-javarastoaluei-denvuoksi.Myösharjoitusalueenitälaitaahalkovaavoimajohtolinjaapidetäänaluettarikkovanaelement-tinä.(Ramboll2014,38–41.)

4.4 Maisemaselvitykset

4.4.1 Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys, 2014

Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä esitetty maisema-analyysi. Kuva: Ramboll Oy, 2014.


75

Suosituksetesitelläänosakokonaisuuksittain,joistakullakintunnistetaanerilaisetominaispiirteetjajoidenherkkyystäydennysrakentamiselle(muutok-sensietokyky)poikkeaatoisistaan.

Arvokkainosakokonaisuusarvioidaanhyvinherkäksiympäristönmuutoksille.Sitäsuositellaankehitettäväksisiten,ettäsenkulttuurihistoriallisetsekäluonto-jamaisema-arvototetaanhuomioon.Rakennuksillesuositellaanuudiskäyttöäjaylläpitoa,mahdolliseenuudisrakentamiseensamankaltaistamateriaalivalikoimaakuinvanhoissarakennuksissa.Sotilaskodinpuistonmuistomerkit,kutenlaatat,patsaat,tankitjatykitsuositellaansäilytettäviksipaikallaan.Lippukentänavoinnurmitilaarvioidaantärkeäksiosaksialueenmaisemakokonaisuuttajahistoriallistatoiminnallisuutta.Ympäröivätpuurivis-tötjasuuretmiehistökasarmitnähdäänlippukentänselkeänjaeheänmaisematilanrajautumisenkan-naltaolennaisiksi,eikäkentällesuositellakiinteitärakennelmia.

Toinenosakokonaisuusmuodostuuedellämainit-tuunkulttuurihistoriallisestiarvokkaaseenrakennet-tuunympäristöönliittyvästäalueesta,kasarmialueeneteläosasta1960–1990-lukujenrakennuskerrostumi-neen.Aluearvioidaansijaintinsavuoksiympäristönmuutostensuhteenherkkyydeltään”keskisuurek-si”.KolmanneksitodetaanHalkomäenlakialueenmetsikkömaisemallisestijavirkistyskäytönkannaltamerkittävänä,eikäsitäsuositellarakennettavaksi.

OsinMuseovirastossavuonna2002laadittuunmuistioonsekäLauriPutkosenrakennuskulttuurisel-vitykseennojautuenRambollOy:nmaisemaselvityksessätuodaanesiinHennalanvaruskunta-alueenominaisuutenamaastonmuotojenhyödyntäminenrakennustensijoittelussasekäalueensisäisenhierarkiankorostamisessa:

”Varuskunnan kirkko sipulimaisine tornikupoleineen on suunniteltu sijoitettavaksi alueen korkeimmalle kohdalle ja siitä on tehty asemakaavallisen sommitelman keskus, jonka ympärillä kasarmirakennukset muodostavat tasasivuisen kolmion. Kolmion pohjoiskärkeen liittyy diagonaalisesti puistokatu, jonka varrella sijaitsevat päällystön punatiiliset asuinrakennukset sekä kadun päätteenä komendantin asuintalo upsee-rikerhon liittyessä tähän kokonaisuuteen. Suuret, kaksikerroksiset miehistökasarmit sijoittuvat kolmion itälaidalle. Kolmion länsikärjessä on varasto- tai kellarirakennus, jonka näyttävä arkkitehtuuri perustunee sen sijaintiin kasarmialueen pääakselille. Kasarmialueen rakennuskanta oli tällaisille alueille ominaiseen tapaan tyylillisesti yhtenäinen, tiilestä puhtaaksimuurattua sotilasarkkitehtuuria, jonka rationaalinen rakenne- ja materiaalimaailma edusti aikansa kestävää perusrakentamista.”(Ramboll2014,17.)

Sensijaanvaruskunnanharjoitusalueenjasitäym-päröivän,vanhanviljelysaukeannähdäänkestävänmuutostahyvin.

Erityisiksiviheralueiksikulttuuriympäristönkan-naltakatsotaansotilaskotiaympäröivä,vaihteleva,puistomainenmiljöö,lippukenttäjaItsenäisyydenpuisto.

Jatkosuunnittelussasuositellaanlaatimaantar-kemmatohjeetalueenrakentamisohjeiksijalähiym-päristösuunnitelmaksi.Selvityksentekijätnäkevättarpeelliseksimyösalueenkulttuurihistoriallistenarvojentarkemmanselvittämisenmuunmuassara-kennustenjaaluekokonaisuuksiensuojelutarpeidenmäärittämiseksi.Sotilaskodinmäkeäsuositellaankehitettäväksierikseenlaadittavanhoito-jakun-nostussuunnitelmanmukaisestiottaenhuomioonalueenkulttuurihistoriallisetarvot,kutenvanhakasvillisuusjahierarkkinenasemasotilaskirkonmäkenä.Mahdollisenapidetäänmyössotilaskodinmäenkehittämistänojautuenvanhoihin,toteutu-mattomiinsuunnitelmiin.Näkymiensäilyttämistäjaavaamistapidetääntärkeänäosanajatkokehittä-mistä.PuurivistöistämaisemallisestitärkeimmiksiarvioidaanHennalankadunjaHelsingintienvarrenpuut,koillisenasuinalueenlehmustenrajaamakujasekälippukentänlänsipuolellakulkevakoivukuja.Yleisestikinkasarmialueenvanhaapuustoapidetäänsäilyttämisenarvoisena.(Ramboll2014,45–46.)xccc

Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä annettuihin maankäyttösuosituksiin liittyvä kartta. Kuva: Ramboll Oy, 2014.


76

KarriAskotekivuonna1995selvityksenHennalankasarmi-alueenkasvillisuudestaLahdenkaupunginValvonta-jaympä-ristökeskukselle.Selvityksessäkäytiinläpilähinnäkasarmialu-eenkeskeinenosa(ks.luku5.1).Noinkolmenkymmenenhehtaa-rinalueinventoitiinmuutamas-sapäivässäelokuussa1994.

Askokartoittikasarmialueenaidatunosankasvil-lisuudestapääasiassakenttäkerroksenluonnonva-raisetkasvit.Selvityksessäeihuomioidalainkaanheiniätaisanikkaisiajapuuvartinenkasvillisuusjääkirjoittajanomienkinsanojenmukaankenttäkerros-tavähemmällehuomiolle.

Kasveistaannetaanrunsaastilisäinformaatiota,esi-merkiksiniidenaiemmastalääkekäytöstätaitieteelli-sennimenalkuperästätaisenmerkityksestä.Oleel-lisimpanalisäinformaationavoidaanpitäälajienharvinaisuudestakertoviakommenttejasekäarvioitasiitä,mitkälajitolisivatsaattaneetkulkeutuaalueel-levenäläistentaisaksalaistenjoukkojenmukana.NäistälajeistaAskomainitseerohtomesikän(Melilo-tus officinalis),valkomesikän(M. Alba),punaluppion(Sanguisorbaofficinalis)japeltokierron(Convolvulus arvensis).Varsinkinheinienjoukostasaattaisilöytyämuitakinlajeja,jotkaolisivatsaattaneetkulkeutuaalueelletällätavoin.Näidenlajienvoidaankatsoaolevanarvokkaitaalueenhistoriankannalta,janekannattaisimahdollisuuksienmukaansäilyttääalueella.LisäksiAskomainitseealueellatavattavista

kasveistaharvinaisinaojakurjenpolven(Geranium palustre),isokierron(Convolvulus sepium),hukanput-ken(Aethusa cynapium),valkoailakin(Silene latifolia)jakelta-apilan(Trifolium aureum).

Lisäinformaatiostahuolimattaselvitysjääluonteel-taanalueenkasvillisuudenluettelomaiseksikuvauk-seksi,jostakäyilmijoidenkinkasviensummittainensijainti.Alueentulevansuunnittelunkannaltaselvi-tyksenmerkitysonvähäinen.Työnliitteenäonyksikarttapiirros,johononmerkittykolmerehevämpääkasvupaikkaa.Kaksinäistäonsotilaspoliisivartios-tonelientisensairaalantartuntatautienosaston(34)ympäristössäjayksilippukentänkoilliskulmassaelientisenampumaradankohdalla.

HennalanpuustoaAskopitääkuitenkinnäyttävä-näjahistorialtaanmielenkiintoisena.Sotilaskodinmäelläsijaitsevatomenapuutovatsuullisentiedonmukaankasarminpaikallaaiemminsijainneentalonajaltajasitenarvokkaita.Lehtipuukujanteetovatalueelleluonteenomaisia,janetulisiselvityksenmukaansäilyttääjatarpeentullenuusia.Kasarminalueelleonistutettuuseitamuistopuita,joistamonetovatvuonna1995olleetmerkitsemättömiä.Nekan-nattaisimerkitäniinkauan,kuinniistäonsuullistatietoasaatavilla.

YleisestiAskokuvaileeHennalankasarmialuettahyvänäesimerkkinäluonnonjaihmistenaikaan-saannostentoisiaantäydentävästäkokonaisuudestajanäkee,ettäkasarmialueenpuisto,kasvillisuusjamuuluontonostavatentisestääntämänkulttuuri-jarakennushistoriallisestimerkittävänalueenarvoa.

4.5 Luonto- ja kasvillisuusselvitykset puutarha- ja puistotaiteen kannalta

4.5.1 Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Hennalan kasarmialueen kasvillisuus, 1995

4.5.2 Hennalan varuskunta-alue. Puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden luontoselvityksiä, 2012

4.5.3 Yhteenveto luonto- ja kasvillisuusselvityksistä puutarha- ja puistotaiteen kannalta

RambollOy:ssätehtiinSenaatti-kiinteistöjentilauksestavuonna2012kasvillisuus-jaluonto-tyyppiselvityspääosinsamallaaluerajauksellakuinvuoden2014maisemaselvitys.Kasvilli-suusselvityksenkaikissaosa-alueissakeskityttiintutkimaan,onkoHennalanalueellalakien,sopimustentaisuositusten

mukaisialuonnonsuojelutarpeita.Luontoselvityk-sessätodettiin,ettäHennalankasvillisuusarvotliittyvätlähinnäavoimiinkulttuuriympäristöihinjavaruskunta-alueenmonilajiseenjajäreäänpuis-topuustoon.Erikseenmainittiinneljä1960-luvullaistutettuamuistotammeasekäpuutarha-arkkitehdinjamaisema-arkkitehtuurinopiskelijanmyötävaiku-tuksellatoteutettuItsenäisyydenpuistovuonna1969istutettuinepuineen.

Kasvillisuus-jaluontotyyppiselvityksessämai-nittiin,ettäalueellaesiintyyhaitallisiavieraslajeja,muttaniistänostettiinesiinvainkaukasianjättiputki(Heracleum mantegazzianum).Lisäksitekstissämai-nittiinalueellatavattavanainakinlupiinia(Lupinus polyphyllus),jättipalsamia(Impatiens glandulifera)jaterttuseljaa(Sambucus racemosa),jotkamyösluetaanhaitallisiksivieraslajeiksi.

AskojaRambollmainitsevatmolemmatselvityk-sissäänHennalankasarminalueenkulttuurikasvil-lisuudenjaerityisestijäreänpuistopuustonalueenarvokkaimmaksianniksikasvillisuudenosalta.Onhuomattava,ettämolemmatselvityksetkeskittyvätluonnonvaraisiinkasveihin,jotennäidenselvitystenpohjaltaeivoitehdäkovintarkkojapäätelmiätaijohtopäätöksiäalueenkulttuurikasvillisuudesta.

Selvityksistänousevatkuitenkinesillealueenkäyt-töönjaluonteeseenliittyvinäasioinalehtipuukujan-teet,muistopuut,mahdollisestiSaksantaiVenäjänarmeijoidenmukanasaapuneetkasvitsekäavoimetalueet,kutenharjoitusaluejalippukenttä.

Sotilaskodin mäen puustoa. Kuva: Armi Patrikainen


77

4.6 Yhteenveto tehdyistä selvityksistä

TässäyhteenvedossatuodaanyhteenHennalanvaruskunta-alueenaiemmissaselvityksissäilmaistu-jaarvojajapeilataanniitäHennalankasarmialueenRKY 2009 -kuvaukseen.

VaikkaHennalankasarmialueonjo1990-luvunalussavalittuRKY-listalleja2000-luvunalussaluoki-teltuPäijät-Hämeenmaakunnallisestiarvokkaaksikulttuuriympäristöksi,kulttuuriympäristönäkökul-mastaaluettaontutkittutarkemminvastaviimeistenkymmenenvuodenaikana,jolloinsiihenonalkanutkohdistuamyynti-jauudelleenkäyttösuunnitelmia.Hennalastakuluneidenkymmenenvuodenaikanatehdytrakennuskantaajamaisemaakäsittelevätselvityksetnojautuvatpitkältisamoihinniukkoi-hinaineistoihin,kutenSirpaHailantutkimukseenVenäläinen rationaalisuusjaMuseovirastonsisäiseenkäyttöönlaadittuunHennala-muistioonvuodelta2002.Tämäonjohtanutsiihen,ettäsamathavainnotjaarviottoistuvatuseissaselvityksissä.Tästäsyystäallaonmainittuhavainnontaiarvionesittänyttahovainsilloin,kunarvioonmuistaselvästipoikkeavataiainutkertainen.

Lippukentän ja miehistökasarmien välinen tie on yksi Hennalan pääakseleista.


78

RKY 2009-kuvauksenmukaanHennalan kasarmi-alue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-lu-vulla syntyneitä kasarmialueitamme.

Hennalallanähdäänhuomattavaavaltakunnal-listamerkitystäsotilasrakentamisenalueena,jossahallitsevankerrostumanmuodostaapääosinVenäjänkeisarikunnansotilasrakentamisentyyppiohjeitanoudattanut1910-luvunpunatiilirakennuskanta.Kasarmialueenrakennetunosantodetaanmuodos-tavanedelleenselkeän,muustaympäristöstäselvästierottautuvankokonaisuuden.

Suojelunkannaltatärkeinäosa-alueinaontuotuesiinkoillisosanasuinrakennusryhmälehmusku-janteineensekävarsinainenkasarmialue.LisäksionmainittuentisetprikaatinesikunnanrakennukseteliSotilasmusiikkimuseo(53)jajaSotilaslääketieteenmuseo(54)piha-alueineen(Museovirasto/Kauppi2004).

4.6.1 Arvokas kokonaisuus ja sen osa-alueet 4.6.2 Asemakaavallinen ratkaisu

Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vastaavien kasarmien tyypillisestä ruutukaava-perinteestä.(RKY2009.)

Hennalankasarmialuepoikkeaaasemakaavallisestimuistasamanaikaisista,venäläistenrakentamistakasarmialueista.Lähtökohdanasemakaavallisel-lesommitelmalleovatilmeisestiantaneetpaikanmaastomuodot,entinenpeltoaukeasekäkäytettävis-säolleenmaa-alanmuoto.Niidenvuoksikasarmi-alueenkeskeistäosaarakennuksineeneiolesom-miteltusuorakulmaiseenkoordinaatistoon,kutenaikakaudenkasarmialueetyleensä,vaantasasivuisenkolmionmuotoiseksikokonaisuudeksi,kasarmialu-eensisäisenhierarkianjatoimintojenmukaisesti.Lisäksialueellaonkeskusaihe,sotilaskoti(59)elientinenkasarminkirkko.Suorakulmaiseenkoordi-naatistoononjärjestettyentinenprikaatinesikunnanrakennusryhmäeliSotilasmusiikkimuseo(53)jajaSotilaslääketieteenmuseo(54)sekäkoilliskulmanasuinalueupseerikerhoineen(7)jakomentajantaloineen(8).Viimeksimainitutmuodostavatlisäksitärkeitänäkymienpääteaiheita.

Hennalassaesiintyymyösaikansakasarmisuun-nittelussavieläsuosittujaakseliaiheita.Erityisenmerkittävinämaisemaajäsentävinäelementteinäjanäkymäakselinaonpidettymiehistökasarmien(23,24)jalippukentänvälistätietäsekäasuinalueenlehmuskujannetta,jonkapäätteenäonentinenko-mentajantalo(8).Asemakaavallinenerityismerkitysonmainittukaalikellarillaeliammusvarastolla(31),miehistökasarmeilla(23ja24)sekäsotilaskodilla(59).

Hennalanalkuperäisessäsuunnitelmassahahmotel-lutaluekokonaisuudetjaniihinliittyvätoiminnalli-nenjahierarkkinenjäsentelyovatpaikallaedelleenhahmotettavissa,esimerkiksitalousrakennustenkeskittäminenkolmionyhdellesivullejakorkeampi-ensotilasarvojenedustajienalueidensijoittaminenerilleenkeskeisestäkasarmialueesta.

Hierarkkisiksipisteiksijamaisemanmaamer-keiksikatsotaanmaisema-jatilarakenteenkannaltaedustavillapaikoillasijaitsevat”kulttuurihistorial-lisestihierarkialtaanarvokkaimmatrakennukset”:alueenkorkeimpaankohtaanrakennettu,alunperinsotilaskirkoksitarkoitettusotilaskoti(59),päävartio(22)sekä”komendantinvirasto”(8)(Ramboll2014,38–41).

4.6.3 Hierarkia ja toiminnot

Asemakaavallisesti tärkeäksi mainittu ”kaalikellari” (31) sekä rakennus (29).

Hennalan asemakaavallisen sommitelman peruselementit vuoden 1946 ortokuvassa esitettyinä. Olennaisilta osiltaan samat elementit ovat edelleen hahmotettavissa.

Kuva: Lahden kaupunki. Kuvankäsittely: Livady.

Sotilaskodin mäen kolmiosommitelma sekä prikaatin esikun-

nan ja upseeriston asuinalueen suorakulmainen sommitelma

Akselisiirtymän alueet, joilla sijaitsee hierarkkisesti

tärkeitä rakennuksia

Kulkutautisairaala ja varuskunta-alueen eteläosassa

oleva varasto

Lippukenttä ja sitä rajaavat kasarmirakennukset


79

�äkymä lehmuskujanteen akselia pitkin entiselle rykmentin komentajan talolle. Sivun valokuvat: Armi Patrikainen.

Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-lu-vulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousraken-nuksista. [...] kasarmit ovat samaa venäläistä rautatei-den varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raaseporissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Lisärakentami-sesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmialueen näkymiä.(RKY2009.)

Selvityksissäontodettualueenvenäläisaikais-tenrakennusten,sotilaskotialukuunottamatta,edustavantyypillistävenäläistäpunatiilistäsoti-lasarkkitehtuuria,jonkarationaalinenrakenne-jamateriaalimaailmaedustaaomanaikansakestävääperusrakentamista.Miehistökasarmien(23,24)ontodettukuitenkinolevanmaassammejamahdolli-sestikokoentisenVenäjänkeisarikunnanalueellapoikkeuksellisiamatalan,poikkisuuntaisensiipensäjasuurenkokonsavuoksi.Punatiilenjatyyppipii-rustusarkkitehtuurinlisäksiyhtenäisyyttäluovinatekijöinäonmainittumittakaavajarakentamisenilme,erityisestikoillisosanasuinalueella,missäsäily-neidenpihavajojenonnähtymonipuolistavanalueenmittakaavaajarakeisuutta.

4.6.4 Yhtenäinen punatiilinen (sotilas)arkkitehtuuri

Ylempi kuva: Varikkoalueeln venäläisaikaisia talousra-kennuksia. Alempi kuva: Museot eli entiset prikaatin esikunnan rakennukset.


80

Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puistokäytäviä.(RKY2009.)

Kasarmialueenontodettuvaihtelevuudessaankinsisältävänmelkoyhtenäisenjaeheänkokonaisuu-denmuodostaviamaisemakokonaisuuksia,joissasitovinatekijöinäovatvanhatpunatiilirakennuksetjareheväkasvillisuus.Alueenkäyttöönjaluonteeseenliittyvinä,kulttuuriympäristönkannaltatärkeinäpiirteinäontuotuesiinjäreäpuistopuusto,muisto-puut,mahdollisestiSaksantaiVenäjänarmeijoidenmukanasaapuneetkasvitsekäavoimetalueet,kutenharjoitusaluejanurmipeitteinenlippukenttä,Itse-näisyydenpuistosekäsotilaskodinmäenpuisto.

Puurivistöistämaisemallisestitärkeimmiksionar-vioituHennalankadunjaHelsingintienvarrenpuut,koillisenasuinalueenlehmustenrajaamapuukuja,jonkavarrellasijaitsevatupseeristonpunatiilisetasuinrakennuksetjakomendantinasuintalo,sekälippukentänlänsipuolinenkoivukuja.Kasarmialu-eenvanhaapuustoaonpidettysäilyttämisenarvoise-na.Sommittelullisestimerkittävinäonpidettymyösmiehistökasarmiinliittyviädiagonaalisiapuistokäytä-viä(Lahdenkaupunki2004).

Hennalankasarmialueelletunnusomaisinaerityis-piirteinäonlisäksituotuesiinmaastotyötjaistutuk-set(Museovirasto/Sinisalo2002).

4.6.7 Puisto- ja puutarhakulttuuri

..., jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudem-man rakennuskannan rinnakkainelo(RKY2009).

Kasarmialueensotienjälkeistätäydennysrakenta-mistaonpidettyonnistuneenajajohdonmukaisenasuhteessasotilaskäytönmuuttuneisiintarpeisiinsekäalkuperäiseenasemakaavalliseensommitel-maan.Uusiarakennuksiaonsopeutettuvanhanrakennuskannankeskellemuunmuassamyötäile-mällämaastomuotoja,materiaali-javärimaailmaa,mittakaavaajarakennuskorkeuksia.

Näistäperiaatteistaselkeimminpoikkeavaksionmainittumuonituskeskus(30)(TmiLauriPutkonen2012,20).

4.6.6 Rakennusten säilyneisyys ja suojeltavuus

Varuskunnanalkuperäiseenkasarmikokonaisuuteenkuuluvien,venäläisaikaisiinsuunnitelmiinperustu-vienpunatiilirakennustenontodettulähespoikkeuk-settasäilyttäneenpääosin”alkuperäisenasunsa”.1Erityisenhyvinalkuperäisenasunsasäilyttäneiksimainitaanvarastorakennus(39)sekäpäävartio(22).Kaupinvuonna2004Museovirastossalaatimassaselvityksessäonarvioitusuojelunarvoisiksilikikaikkivenäläisaikaiseensuunnitelmaansisältyneetrakennukset.

1 Tämä pätee julkisivujen jäsentelyyn, materiaaliin ja aukotukseen, toisinaan myös oviin ja ikkunoihin, sekä rakennuksen volyymiin ja kattomuotoon.

4.6.5 Onnistunut täydennysrakentaminen

Yllä: Muonituskeskus sotilaskodin puistoon päin. Alla: Koivukujaa.Kuvat: Armi Patrikainen

Hennalan kulttuuriympäristön kannalta merkittäviksi arvioidut viherelementit vuoden 2005 ortokuvassa esitet-tyinä.

Kuva: Lahden kaupunki. Kuvankäsittely: Livady.

Aksiaaliset puistokujanteet

Tilaa rajaavat puurivistöt

Puistot tai puistomaiset alueet


81

4.6.8 Historiallinen merkitys

Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä. (RKY2009.)

Sotilaskodin mäen ja siellä sijaitsevan ”perinnerinteen” muistokiviä ja laattoja, jotka on omistettu muun mu-assa sotaveteraanien, vapaussodan ja vapaussoturei-

den muistolle sekä Tampereen Rykmentille ja Hämeen ratsujääkäripataljoonalle. Myös sotilaskodin mäen

tykit ovat osa Hennalan kulttuurihistoriaa. Aukeaman valokuvat: Armi Patrikainen

UseimmissaselvityksissäontuotuesiinHennalanvaruskunta-alueensatavuotinenhistoriaensinVenä-jänkeisarikunnankasarmialueena,sittenitsenäisenSuomenvaruskunta-alueena.Onmainittumyösse,ettäHennalaontodistanutSuomenyleisempäänhistoriaanliittyviävaiheitasisällissodanjälkeisenäpunaistenvankileirinäsekäVenäjältäpaenneidenvastaanottoleirinä1920-luvunalussa.

Paikanmuistinsäilymisenkannaltatärkeinäonmainittualueenmuistokivet,-veistokset,-laatatja-puut,tykitjapanssarivaunu(Ramboll2014,45).Historiallisestakäytöstämuistuttavatmyösitseka-sarmirakennuksetjaharjoituskenttä.


82

TässäluvussaHennalankasarmialuettatarkastellaanerilaisiinhistoriallisiin,toiminnallisiinjamaise-mallisiinosa-alueisiinjaettuna.Kustakinalueestaesitetäänkeskeisetpiirteetsekälyhytkatsausniidenkehittymisestäosanakasarminkokonaisuutta.Lo-puksikuvaillaankunkinalueenkulttuuriympäristönkannaltaarvokkaimpiapiirteitä.

Historiallisessatarkastelussaonkäytettyapunapäällekkäinasetettujakarttoja,piirustuksiajail-makuviaeriajoilta.Käytetytkarttamateriaalitovat:pitäjänkartta1860-luvulta,Senaatinkarttavuosilta1874–1875,topografiakartatvuosilta1930–1931ja1938(painettu1950),peruskartatvuosilta1963,1978ja1992sekä2010-luvulta,päiväämätönaluesuun-nitelmavenäläistenajalta,karttakasarmialueesta1923sekäasemakaavavuodelta1937.LisäksikäytössäovatolleetaiempiaHennalaakäsitteleviäselostuksiavartentehdytkarttaesitykset.Käytetytortokuvatovatvuosilta1946,1960,1979,1986,1995,2005ja2011.NeonsaatukäyttöönLahdenkaupungilta.

Kutakinosa-aluettatarkastellaanensinsuurempa-nakokonaisuutenajasenjälkeenhienojakoisempiinosiinjaettuna.Jaoteivätoletarkkarajaisia,vaansamarakennusvoikuuluakahteeneritarkastelualu-eeseen.Esimerkiksimiehistörakennukset(23,24)kuuluvatvenäläisaikaistenrakennustenkolmioon,jasamallaniilläontärkeämaisemallinentehtävälippu-kentänlännenpuoleisenlaidanrajaajina.

5 Hennalan piirteitä osa-alueittain

Tässä selvityksessä Hennalan varuskunta-aluetta käsitellään neljään osa-alueeseen jaettuna. Alueet ovat:

5.1 kasarmialueen keskeinen osa5.2 koillinen asuntoalue

5.3 varikkoalue5.4 avoimet alueet ja metsiköt.

Kukin alue on jaettu pienempiin osiin. Rajaukset ovat pikemminkin teemallisia kuin tarkan maantieteellisiä.

Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady


83

5.1 Kasarmialueen keskeinen osa

Kasarminkeskeiseksiosaksionmääriteltypääasi-assavenäläistenajalta1910-luvultaperäisinolevienrakennustenrajaamaaluejalippukenttä.Koillisosanasuntoalueesitetäänomanakokonaisuutenaan.Keskeinenalueonjaettuviiteenpienempäänosaan:sotilaskodinmäkeen,venäläisaikaistenrakennustenkolmioon,museorakennustenalueeseen,lippukent-täänja1960–1970-lukujenrakennustenvyöhykkee-seen,joitakäsitelläänomissaalaluvuissaan.

Valtaosakasarminrakennuksistasijaitseekeskei-selläalueella,jahiemanylipuoletniistäonval-mistunutjoensimmäisenrakennusvaiheenaikana1910-luvulla.Rakennustenulkoinenilmeonvarsinyhdenmukainen;neovatpääosinharjakattoisiajatiilipintaisia.Materiaaleiltaanjarakennustekniikal-taanneedustavatomanaikansakestävääperusra-kentamistajaovatmonienmuutostenjaperuskorja-ustenjälkeenkinsäilyttäneetolennaisetpiirteensäjaulkoisenilmeensä.

Hennalanensimmäinentärkeätäydennysra-kennusvaihesijoittui1960–1970-luvuille,jolloinkeskeisenalueensisäkehällerakennettiinkolmeuuttarakennusta(U26,30,U40).Nämärakennuk-setmuodostavatalueelleomankerrostumansa.Neeroavatrakennustekniikaltaan,muotokieleltäänjamittakaavaltaanvenäläiseltäajaltaperäisinolevistarakennuksista.Kasarmintoiminnankannaltaniilläonolluthyvinkeskeinenrooli.

Keskeisellekasarmialueelletullaanpohjoisesta,Hennalankadulta,jonkasuuntaankeskeinenaluenäyttäytyylehmuskujantakaa.Hennalankasarmionaidattu.Sairaalanvanhanosan(V26)japäävartion(22)pääjulkisivutsuuntautuvatalueeltaulospäin.Sisäänkäyntiportintakaalähteepitkä,suorakoivuku-ja,jokahalkaiseekasarmialueenpohjois–eteläsuun-nassa.Tienitäpuolellaavautuulaajalippukenttä,jalänsipuolellapitkätmiehistörakennukset(23,24)muodostavatmuurimaisenseinämän.

Maisemallisestikasarmialueenkeskeinenosaonkaksijakoinen:lippukentänaukeaatilaarajaavatsuorissariveissäolevatpuurivit,kuntaasvenäläis-aikaistenrakennustenrajaamankolmionsisälläkasvillisuusonpuistomaistajavapaamuotoisem-paa.Kasarmialueenviihtyisyyteenalettiinkiinnittäähuomiotajo1920–1930-luvuilla,jolloinvaruskunnanalueelleistutettiinlehtipuukujia.1960-luvullaistu-tuksiajatkettiin.

Kasarmialueen keskeinen osa vuonna 2000.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).

Kulttuuriympäristön kannalta Hennalan keskeinen alue on kasarmin tärkein ja monimuotoisin alue. Sille keskittyvät vanhimmat rakennukset, jotka ovat säilyneet ulkoiselta olemukseltaan hyvin. Kasarmille eri aikoina asetetut käyttö- ja tilatarpeet näkyvät erilaisina raken-nuskerrostumina, sekä täydennysrakentamisena että sisätilamuutoksina. Alueen sommittelullisessa keskipis-teessä sijaitsevalla sotilaskodilla (59) on rakennushis-toriallisen arvon lisäksi tärkeä symbolinen arvo. Tällä

hetkellä täysikasvuiset puut sekä alueelle ominainen harvahko ja pääosin matala rakennuskanta tekevät kasarmin asemapiirustuksista selkeästi luettavan ase-makaavallisen perusajatuksen paikalla jossain määrin vaikeasti havaittavaksi.

Kasarmialueen keskeinen osa on jaettu viiteen osa-alueeseen:5.1.1 sotilaskodin mäki5.1.2 venäläisaikaisten rakennusten kolmio5.1.3 museorakennusten alue5.1.4 lippukenttä ja sen ympäristö5.1.5 1960–1970-luvuilla valmistuneiden rakennusten vyöhyke.Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady


84

5.1.1 Sotilaskodin mäki

SotilaskodinmäkionHennalanvaruskunta-alueenhierarkkinenkeskipiste.Kasarmialueonalunperinsuunniteltuhyväksikäyttäenmaastonmuotoja.Varus-kunnankirkko(59)sipulimaisinetornikupoleineensijoitettiinsommitelmankorkeimmallekohdalle,jasitäympäröivätrakennuksetjärjestettiinkolmiomai-seensommitelmaan.Vanhimmassaasemapiirustuk-sessaolisuunniteltulippukentältäkirkollenouseviamonumentaaliportaita,jotkaolisivatjatkuneetmyöskukkulanlänsipuolella.Portaitaeitehty,jaortodok-sinensotilaskirkkojäikeskeneräiseksi.Symbolisestitärkeäkirkkomuutettiinklassistisentyyliseksisoti-laskodiksisuomalaistensaatuakasarminhaltuunsa.

Ilmakuvienperusteellavoidaannähdä,kuinkasotilaskodinmäensuhdesitäympäröiväänmaise-maanjarakennuksiinonvuosienaikanamuuttunut.Varhaisinkuvaonvuodelta1928.Siinäkukkulallakasvavapuustoonnuortajasotilaskotinäkyykaikiltasuunnilta.Kukkulaaympäröivätrakennuksetovatmelkokaukana,janiidenkattolinjatjäävätsotilasko-tiamatalammiksi.Päävartion(22)kulmaltasuoraansotilaskotiakohtinousevatiehalkaiseevaruskunta-alueenkeskeisenosan.Muutkukkulalletulevatreititovatlähinnäpolkuja.

Ortokuvienperusteellasotilaskodinläheisyydessäonollutuseitapieniärakennuksia–mahdollisestivajoja,jotkaonpurettuviimeistään1960–1970-lu-vuilla,kunsairaalanuusiosa(U26),muonituskes-kus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40)valmis-tuivat.Nämäuudetrakennuksetovatmuuttaneetsotilaskodinmäensuhdettaympäristöönsä.Maise-malliseksidominantiksiolisuunniteltusotilaskirkko(59),jokanousimuitarakennuksiakorkeammalle.Nytvaikuttaasenytmelkopieneltäjamatalalta.Myöskukkulaakiertävättietovatmuuttuneetovatleventyneetjaneonasvaltoitu.

Myöspieneksimetsäksikasvaneetkukkulanpuutovatmuuttaneetmaisemasuhdetta.Päänäkymätkukkulaltasuuntautuvatpäävartiota(22)kohtikulke-valletiellejalippukentälle.Täysikasvuisetpuutlähespeittävätnäkymätmuihinsuuntiin.Sotilaskodineteläpuolellaonmetsikkö,jollemaisemaselvityksenmukaansijoittuulepakoidensäännöllisestikäyttämäruokailualue(RambollOy2014,15).

Sotilaskodin mäen symbolista arvoa Hennalan kasar-min keskeisenä paikkana kuvastaa hyvin sen nykyinen käyttö muistomerkkipuistona. Alueelle on pystytetty lukuisia eri muistokiviä, patsaita, tykkejä, laattoja ja panssarivaunu.

Sotilaskodin mäki lännestä nähtynä vuoden 1928 ilmakuvassa. Etualalla muonituskeskuksen rakentamisen yhteydessä puretut kasarmitP30 ja P32.

Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).

Sotilaskodin mäki etelästä nähtynä vuoden 2000 ilmakuvassa.

Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).


85

�ykyään sotilaskodin mäkeä ympäröivät puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa. Kukkulaa käytetään muistomerkkipuistona, ja sinne on koottu erilaisia

muistokiviä, -laattoja, -patsaita sekä eri joukko-osastojen toiminnasta kertovia aseita.

Muistomerkkejä on esitetty myös sivulla 81.


86

Tontinkorkeimmallekohdallesommitellunsotilas-kirkonlisäksitoinenHennalankasarmisommitel-mankeskeisistäpiirteistäonkukkulaaympäröivienrakennustenmuodostama,tasasivuisenkolmionmuotoontehtytiilirakennustenkehä.Kolmionerilaidoilleonsijoitettueritarkoituksiapalveleviara-kennuksia.Itälaitaarajaavatsuuretmiehistökasarmit(23,24).Hennalankadunvastaisellalaidallaolialunperinainoastaansairaalarakennus(V26)japäävar-tio(22),jokaonsamallakolmionpohjoinenkärki.Kolmionlännenpuoleinenkärkionmuodoltaanleikattu;sillesijoittuvatalunperinpesutupinakäy-tetytrakennukset(29,33)jaoletettavastiammus-tairäjähdevarastonakäytetty”kaalikellari”(31).Kolmionlounaisellelaidallesijoittuuerilaisiapaja-,varasto-jatallirakennuksiasekäesikuntarakennus(V40),jotkamuodostavatpuurivistöjenreunustamankadunvar-relleyhtenäisentilan.Kolmioneteläisessäkärjessäovatentisettoimiupseerikerho(46)jakonekivääri-joukkueenelikuularuisku-jatiedustelukomennus-kuntienkasarmi(25).Myössommitelmastaerilläänolevaentinenkulkutautisairaala(34)kuuluusamaanrakennusryhmään.

Venäläisaikaistenrakennustenkolmionrakennuk-setovat,harvaapoikkeustalukuunottamatta,peräi-sin1910-luvulta.Niistäläheskaikkiovatkokeneetuseitaerilaisiamuutos-japeruskorjausvaiheita.Siitähuolimattaneovatsäilyttäneetolennaisetpiirteensä.Sotienaikanarakennettujapuisiavarastoja(71,72)lukuunottamattarakennuksetovattiilirakenteisiajaniissäonpeltipintaiset,tummiksimaalatutharjaka-tot.

Ilma-jaortokuvienperusteellakolmionrakennus-kantaonpysynytvalmistumisaikaisenkaltaisenamuutamaapoikkeustalukuunottamatta.1960-luvunjälkeenvarastojen35ja39välistäonpurettumah-dollisestipuurakenteinenrakennus,jonkakorvaanytparkkipaikka.Kasarmien(23,24)välissäonollutvuonna1960jonkinlainenrakennustaikatos,jotaeimuinavuosinaotetuissakuvissanäy.

Rakennuksiinliittyväerikoisuusonnykyisenvaras-tonjaentisenpesulan(35)korkeasavupiippu,jokavuoden1928kuvassanäyttäisiolevanteräsrakentei-nenjaohut.Vuosien1934ja1938viistoilmakuvissa

5.1.2 Venäläisaikaisten rakennusten kolmio

näkyymuurattutiilipiippu.Rakennuksenedessänäyttäisiolleenmyössuuriahalkopinoja,joitaonoletettavastikäytettypesuvedenkeittämiseen.

Samojenkuvienperusteellavoidaannähdä,ettäkaalikellarin(31)ulkoseinilleonaiemminkasattumaavalleja.Tämätukisisitäolettamusta,ettäraken-nustaolisikäytettyammusvarastonajaseiniäolisivahvistetturäjähdysvaarantakia.

Kasvillisuudenjapuustonkannaltavenäläisaikais-tenrakennustenkolmioonpäteepitkältisamakuinsotilaskodinmäenkinkasvillisuuteen.Vanhimmis-sakuvissanäkyvätnuoretpuutovatajankuluessakasvaneettäyteenmittaansa,jaalueenyleisilmeonmuuttunutpuistomaiseksi.Hennalantienvastaisellasivullaonnähtävissäpuurivijovuoden1934ilmaku-vassa.Maisemaselvityksenmukaantoinenpuurivionlisättyvuonna1966(RambollOy2014,12,28).Myöskolmionlounaisenlaidantietäreunustavatpuutonortokuvienperusteellaistutettuvuoden1960jälkeen.

Venäläisaikaisten rakennusten kolmio on olennai-nen ja keskeinen osa Hennalan kasarmin alkuperäistä sommitelmaa. Erikokoiset punatiiliset ja harjakattoiset rakennukset edustavat oman valmistumisaikansa hyvää ja kestävää rakentamista. �e ovat säilyttäneet olennaiset piirteensä hyvin lukuisista muutos- ja korjausvaiheista huolimatta.

Kaalikellarin (31) ulkoseinille kasattuja maavalleja vuoden 1928 kuvassa.Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).

Varasto- ja pajarakennusten kuja vuonna 1977.Kuva: Lahden kaupungimnuseon kuva-arkisto / Pirjo Kaarikoski.

Entisen pesulan (35) korkea savupiippu vuonna 1938.Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).


87

Varastot (71, 72). Hennalankadun lehmuskuja ja sairaala (V26). Päävartio (22).

Miehistökasarmi (24).

Miehistökasarmi (24).

Toimiupseerikerho (45).

Kaalikellari (31).

�äkymä etelästä kohti esikuntarakennusta (V40).

Sosiaalirakennus (33) ja kaalikellari (31). Paja- ja varastorakennusten vyöhykkeen puukuja.

Korjaamo / varasto (38). Entinen hevostalli, nykyinen varasto (41).Paja- ja varastorakennuksia (36, 38) esikunta (V40).


88

Museorakennustenalueonselvitysalueeneteläosas-sa,varikkoalueenjaHelsingintienvälissä.Alueonrajattumuustakasarmistaerilleenverkkoaidallajaportilla.PääsisäänkäyntimuseoalueelleonHelsin-gintieltämuustakasarmialueestaerillisenportinkautta.

Alunperinmuseoaluekoostuikolmestapääraken-nuksesta:rakennus53olitarkoitettuprikaatinko-mentajantaloksi,rakennus54kansliaksijarakennusP55upseerienasuinrakennukseksi.Niidenlisäksialueellaonolluterilaisiaapurakennuksia–varastojajakellareita,joistaviimeinenkinonpurettuennenvuotta1979.KolmikerroksinenasuinrakennusP55onpurettusamoihinaikoihin.Vuonna1983raken-nuksessa54aukesiSotilaslääketieteenmuseojavuonna2003rakennus53peruskorjattiinSotilasmu-siikkimuseoksi.

Museorakennustenaluesuunniteltiinjoalku-peräisessäkasarmisommitelmassamuustavarus-kunta-alueestahiemanerilliseksikokonaisuudeksi.Päärakennustenväliinjäikolmeltalaidaltasuljettupiha-alue.Kauppimainitseerakennuskantaselvityk-sessään,ettäpiha-aluettaolisialunperinkoristanutmuotopuutarha(Museovirasto/Kauppi2004,7).Vanhimmassakäytettävissäolleessaasemapiirus-tuksessaonhahmotettavissavaatimatonmuotoaihe,muttavalokuvienperusteellasellaistamuotopuutar-haaeiolisitoteutettu.Kuvissapihaonavointatilaa,jossadiagonaalisetpolutristeilevätrakennukseltatoiselle.EnsimmäisetvarsinaisetpihaanliittyvätistutuksetkuuluvatHelsingintietäreunustavaanlehmusriviin.Ortokuvienperusteellapihansommit-teluunonpanostettuvasta1990-luvunlopullatai2000-luvulla.

Sotilaslääketieteen museo (54) ja Sotilasmusiikki-museo (53) sekä niihin liittyvä piha muodostavat Hen-nalan kasarmialueelle yhtenäisen, muusta varuskunta-alueesta jossain määrin erillään olevan osa-alueensa. Entisen upseerien asuinrakennuksen (P55) purkaminen on jossain määrin hämärtänyt museorakennusten alu-een tilallista jäsennystä.

5.1.3 Museorakennusten alue Museorakennusten alue vuonna 1934 etelästä päin kuvattuna. Etualalla näkyy viljelysmaita. Takimmainen kolmekerroksinen rakennus on myöhemmin purettu upseerien asuinrakennus (P55).Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).

Museorakennusten alue vuonna 2000. Kuvassa näkyy Helsingintielle aukeava portti.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).


89

Sotilaslääketieteen museo (54) tammikuussa 2015.

Sotilasmusiikkimuseo (53).


90

Hennalankasarmialueenlippukenttäärajaavatkoillinenasuntoalue,museorakennustenalue,ka-sarmirakennukset(23,24)sekäHelsingintie.Laajaanurmipintaistakenttääonvuosienaikanamuutettuuseaanotteeseen,muttaseonsäilyttänytkeskeisetpiirteensä.

Venäläisaikaisessaaluesuunnitelmassalippukenttäonesitettysuorakulmaisenaalueena,jokasijoittuusymmetrisestisommittelullisenkolmionjasotilas-kirkon(59)muodostamalleakselille.Seneteläpuolel-leonpiirrettytoinenmäärittelemätön,suorakaiteenmuotoinenalue.Senaatinkartanja1960-luvunpitä-jänkartanperusteellalippukentänpaikallaoliennenkasarminrakentamistaHennalantilajaviljelysmaa-ta.Tilanpäärakennussijoittuisuurinpiirteinsamal-lekohdalle,missätällähetkelläonlipputanko.

Lippukenttäätuskinkoskaantoteutettiinsuun-nitellunmukaisena,silläjovuodelta1923peräisinolevassakasarmialueenkartassaseonsaanutnykyi-sen,hiemankiilamaisenmuotonsa.KartassaentisenHennalantilanrakennuksenkohdalleonmerkittypieniistutettupuistikko.Vuoden1928ilmakuvassakenttäonkartanmukaisessaasussa.

Vuosienvarrellalippukentälläontapahtunutmuutoksiapääasiassaetelä-japohjoispäissä.Museo-rakennustenalueenvieressäoli1920-luvullapitkätrivithalkopinoja.1930-luvullakasarmin24edustalleolirakennettujuoksurataihmisilletaihevosille.Vuoden1946ortokuvassalippukentäneteläosassanäkyypieniärakennuksia,jotkaovatmahdollisestiolleetvarastoja,apurakennuksiataihevosiinliittyviärakennuksia.Nemuodostivatkaksierillistäryhmääjapihaa.Pohjoisimmatnäistärakennuksistasijoit-tuivatlinjalle,jokanykyiselläänrajaalippukenttää,jasuurinosaniistäonpurettuennenvuotta1960.

Vuoteen1979mennessäjuoksuratakasvoium-peen,jalippukentäneteläosaanolirakennettuparkkipaikka.Myöhemmintämäpysäköintialueonnurmikoitunutjasenviereenontehtyuusi.Orto-kuvanperusteellakumpikinparkkipaikkanäyttäisiolleenkäytössävielävuonna2011.Parkkipaikkojalukuunottamattanykyisenlippukentänjamuseora-kennustenvälinenalueonjäänytrakentamattomak-si.Ilmakuvienperusteellanäyttäisi,ettätälläalueella

kasvavatpuutolisivatosinistutettuja,osinympäristöonpusikoitunutta.

Myöslippukentänpohjoisosaonläpikäynytusei-taerilaisiarakennusvaiheita.Vuonna1936kentänkoilliskulmaanrakennettiinpistooli-japienoiskivää-rirata,jokapurettiinennenvuotta1979.Tällähet-kelläampumaradanpaikallakasvaapienimetsikkö.Lippukentänpohjoispuolenparkkipaikatrakennet-tiinvaiheittain;ensimmäinenosavalmistuiennenvuotta1979jatoinenennenvuotta1995.

Lippukenttääkaikiltareunoiltarajaavatpuurivitonistutettumonessavaiheessa.Kasarmirakennusten(23,24)edessäolevistakoivuriveistäainakintoinenonalunperinistutettujo1920-luvulla.Vuoden1934ilmakuvassanäkyyjoselvästikaksiriviäpuita.Helsingintienpuoleistalaitaareunustavapuurivionistutettuennenvuotta1986jalippukenttääpohjoi-sestasekäetelästärajaavatpuurivitennenvuotta1995.Puustonkasvamisenlisäksilippukentälläeiolekuvissanähtävissäolennaisiamuutoksia.

Lippukenttä on tärkeä osa kasarmin keskeisen osan maisematilaa ja historiallista toiminnallisuutta. Symbo-lisen merkityksen lisäksi sillä on tärkeä rooli Hennalan kasarmialueen sommitelman hahmottumisessa maas-tossa, esimerkiksi kasarmirakennusten (23, 24) itäjulki-sivut sekä kenttää rajaavat puurivit ovat olennainen osa lippukentän maisematilaa. Aikojen saatossa kenttää on pienennetty, mutta toisaalta sen rajaaminen puuriveillä on selkeyttänyt alueen tilallista hahmoa.

5.1.4 Lippukenttä ja sen ympäristö

Pohjoinen raja on siirtynyt. �yt tilalla on parkkialueita ja

puurivistöt.

Lippukentän muuttuneita piirteitä vuoden 1949 ortokuvassa.

Ampumarata on purettu. �yt tilalla kasvaa metsikkö.

Juoksurataa ei enää ole.

Etelänpuoleiset varastorakennukset on purettu. �yt tilalla on parkkialueita,

puurivistö ja puoliaukeaa rakentamatonta ympäristöä.

Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).Kuvankäsittely: Livady.

Helsingintien-puoleiselle rajalle on istutettu puurivistöt.

Tampereen Rykmentin paraati lippukentällä 1930-luvulla. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.


91

Lippukenttä on Hennalan kasarmialu-een keskeisen osan suurin maisematila.

Miehistökasarmit (23, 24) rajaavat lip-pukentän länsipuolta.

Puurivistöt kiertävät lippukenttää kaikil-ta laidoilta.

Kentän keskellä sijaitsee korkea lipputanko. Samalla paikalla oli Hennalan tilan talo ennen kasarmin raken-tamista.Kuva: Armi Patrikainen.


92

Sotilaskodinmäenympärillevalmistuivat1960-ja1970-luvullasuuretuudisrakennukset:sairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30),sekäkoulutus-jakurssikeskus(U40).Neympäröivätsotilaskodinmäkeäjamuodostavatalueellemoderninrakentami-senkerrostuman.Nämärakennuksetovatjopelkäs-täänkokonsajasijaintinsapuolestamerkittävimmätHennalankasarminensimmäisenrakennusvaiheenjälkeenvalmistuneistauudisrakennuksista.

Keskenäänerityylisetrakennuksetsopeutuvatym-päristöönsäerilaisinkeinoin.Vuonna1964valmistu-nutsairaalanuusiosa(U26)sijoittuuvanhaanosaan(V26)nähdensiipenäsamaantapaankuinyksiker-roksisetsiipirakennuksetmiehistökasarmeihin(23,24).Kuusikerroksisenaseonkuitenkinhuomatta-vastikorkeampikuinalueenmuutrakennukset.

Muonituskeskus(30)eroaa1970-lukulaisenatasakattoisenabetonirakennuksenamateriaaleil-taanjamittakaavaltaanHennalantiiliympäristös-tä.Tyyliltäänsemuistuttaamuihinkasarmeihin1960–1970-lukujenaikanarakennettujavaruskun-tarakennuksia.Rinteeseensijoittuva,matalamassarajaaitäpuolelleensotilaskodinmäensuurtenpui-denreunustamansisääntuloaukion,johonavautuunäkymäruokalasalinsuuristaikkunoista.Rakennuk-senmuillasivuillaonlastauslaitureita,ajopihojajaramppeja.

Esikuntarakennuksen(V40)yhteydessäolevakoulutus-jakurssikeskus(U40)noudatteleesoti-laskodinmäenmuotojajaikäänkuinmaastoutuusotilaskodintakaiseenmetsikköön.Pitkä,tiiliverhoil-tuasuntolasiipionjaksoteltupienempiinosiin,jotkamukautuvatmitoiltaanalueenvanhaanpienimuo-toiseenrakennuskantaan.Yhdessäesikuntaraken-nuksenkanssakurssikeskusrajaalänsipuolelleensuojaisanpihan.

5.1.5 1960–1970-luvuilla valmistuneiden rakennusten vyöhyke

1960–1970-luvuilla valmistuneilla rakennuksilla on ollut tärkeä osa Hennalan varuskunnan toiminnassa. Keskussotilassairaala 2 ja vuodesta 1984 vuoteen 1994 toiminut Hämeen Sotilassairaala olivat merkittäviä laitoksia jopa valtakunnan mittakaavassa. Hennalan varusmiesten jokapäiväisen elämän näkökulmasta muonituskeskus (30) oli keskeisessä asemassa. Keittiön ja ruokasalin lisäksi rakennuksessa oli varusvarasto, saunat ja liikuntatilat. Hennalaan oli keskitettynä monen eri alan koulutusta, muun muassa Huoltokou-lutuskeskus, Esikuntakoulu, Asekoulu, Moottorikoulu ja Lääkintäkoulu, joiden toimintaa varten koulutus- ja kurssikeskus (U40) oli rakennettu.

1960–1970-luvuilla valmistuneet rakennukset etelästä nähtynä. Kuva: Lahden kaupunki.

Koulutus- ja kurssikeskuksen (U40) auditorio ja yhdyskäy-tävä esikuntarakennukseen (V40).

Muonituskeskuksen (30) betoninen sisäänkäynti-katos.

Sairaalan uusi osa (U26). Kuva: Armi Patrikainen.


93

Lippukentänpohjoispuolellaonalunperinpääl-lystönmajoitustavartenrakennettualue,jonkavoijakaakolmeenosaan:upseerikerhonjakomentajantalonympäristöön,lehmuskujanympäristöönja1950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinaluee-seen.

Koillisenasuntoalueenvanhinrakennuskerros-tumaonvenäläistenajalta1910-luvulta,jasevastaamelkotarkastivarhaisintakasarmisuunnitelmaa.Hennalaeroaamonistamuistasamaanaikaanrakennetuistakasarmeistasiinä,ettäsommittelueinoudattanutsuorakulmaistamallia,vaanraken-nuksetsovitettiinjossainmäärinmaastonmuotoi-hin.Upseerienkolmikerroksisetasuinrakennuksetkuitenkinjärjestettiintiukansymmetrisestialueensisäisenakselinkahdenpuolen.Kadunpäätteeksijaalueendominantiksirakennettiinkomentajantalo(8).Hennalankoillinenasuinalueonerilläänmuus-tavaruskunta-alueesta.Tämävastaa1900-luvunvaihteensotilashierarkianperiaatteita,joidenmu-kaanerisotilasarvojaedustavienelinpiirittulierottaatoisistaan.

Päällystönasuntoalueenidänpuoleinenrajalin-jajatkoialunperinlippukentänsuuntaa.Vuosien1956–1957asuintalojenrakentamisenyhteydessäkokoaluekasvoijonkinverranitäänpäin.SamallaHelsingintienlinjausmuuttuitältäkohdin.

Kulttuuriympäristön kannalta upseeriston tarpei-siin rakennettu koillinen asuinalue kuuluu Hennalan merkittävimpiin osiin. Varsinkin upseerikerho (8), komentajan talo (7) ja lehmuskujan varrella olevat kolmikerroksiset tiilitalot muodostavat pääpiirteissään alkuperäisen kaltaisena säilyneen ympäristön, jonka aksiaalisessa sommitelmassa ovat näkyvissä paitsi oman aikansa rakennustapa ja -tekniikka myös sotilasalue-suunnittelua ohjanneet hierarkkiset periaatteet. Muusta kasarmista erilleen sijoitettu alue ei selvityksen tekohet-kellä kuulu Hennalaa koskevan RKY-rajauksen piiriin, mutta varsinkin vanhimmilta osiltaan sen merkitys varuskunta-alueen kokonaisuudessa on yhtä suuri kuin kasarmialueen keskeisellä osalla.

5.2 Koillinen asuntoalue

Koillinen asuinalue vuonna 2000.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).

Koillinen asuinalue on jaettu kolmeen osa-alueeseen:5.2.1 upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö5.2.2 lehmuskujan ympäristö5.2.3 1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin aluee-seenOrtokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady


94

Kasarmialueenkeskeisenosanjakoillisenasun-toalueen”nivelkohdassa”onupseerikerhon(7),komentajanasunnon(8)japäävartion(22)muodos-tama,hierarkkisestijatoiminnallisestimerkittäväalue,jossaenimmäkseenmiehistönkäytössäolleenalueenkolmiomainensommitelmavaihtuuupseeri-enasuinalueenaksiaaliseenjärjestykseen.Alueenkeskeisessäpisteessäonkomentajanasunto(8),jostaonpystyttytarkkailemaansekäkasarmialuetta,upseerienasuinaluettaettälippukentäntapahtumia.

Kullakinalueenrakennuksellaonollutomatärkeäroolinsakasarmintoiminnassa.Päävartio(22)onkokoolemassaoloaikansatoiminuterilaisissaesikun-ta-,kanslia-javartiotehtävissä.Myösupseerikerho(7)onainaollutalkuperäisenkaltaisessakäytössä.Aiemminseonollutupseeristonsosiaalisenelämänkeskus,nykyäänrakennuksessatoimiitilausravin-tola.Komentajanasunnon(8)käyttöonmuuttunutuseaanotteeseen.Seonalunperintoiminut9.Suo-menmaalaisenTarkk’ampujarykmentinkomentajanasuntona,itsenäisyydenaikanavaruskunnankomen-tajanasuntona,myöhemminHämeenratsujääkäri-pataljoonanesikuntanajaviimeksiPuolustushallin-nonrakennuslaitoksentoimistona.

Kasarmialueenpääsisäänkäyntivartioituineport-teineensijaitseepäävartion(22)vieressä.Upseeri-enasuinalueelleoliaiemminHennalantieltäomasisäänkäyntiliittymänsä,jokajohtisuoraankohtiupseerikerhoa.Sisäänkäyntiäonsiirrettysamoihinaikoihin,kuinHennalantienlinjauson1960-luvullasiirtynytpohjoisemmaksi.Nykyinensisäänkäyntitiealkaapäävartion(22)liepeiltäjasuuntautuukohtiasuinalueenkeskelläolevaaristeystä.Venäläisai-kaisessaaluesuunnitelmassaristeyksenkeskelleolikaavailtupyöreääpuistosommitelmaa,muttasitäeioletoteutettu.

5.2.1 Upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö

Upseerikerhonjakomentajantalonympäristönpuistomainenilmeonperäisin1920-ja1930-luvullatehdyistäistutuksista.Vuosien1934ja1938ilmaku-vissapuustonäyttäänuorelta,jaortokuvienperus-teellaseonvuosienaikanakasvanuthuomattavasti.Näyttääsiltä,että2000-luvunaikanapuustoaolisihiemankarsittu.Esimerkiksiumpeenkasvanutkomentajanasunnon(8)aksiaalinennäkymäleh-muskujalleonavattu.Rakennustenedustoillaoleviahiekka-jaasfalttipihojaonmuokattuuseaanottee-seen.Risteyksenpohjoispuolellaolevaparkkialueontehtyennenvuotta1979.

Kulttuuriympäristön näkökulmasta upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö on hyvin säilynyt väljä ja puistomainen alue, joka liittää visuaalisesti ja hierarkki-sesti yhteen kaksi Hennalan varuskunta-alueen erillistä osaa. Alueen rakennukset ja niiden sijoittelu kuvastavat 1910-luvun sotilasrakentamisen arvojärjestyksiä.

Koillisen asuinalueen sisäänkäyntiportti oli aiemmin Hennalankadun puolella. Kuva on vuodelta 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Upseerikerho (7) tammikuussa 2015.

Päävartio (22) kuuluu upseerikerhon ja komentajan talon ympäristöön. Se on myös kasarmialueen keskeisen osan pohjoinen kärki.


95

Komentajan asunto (8).


96

Hennalankoillisenasuntoalueenhalkaiseelehmus-kuja,jonkapäätteenäonkomentajantalo(8).Ympä-ristömuodostuualunperinupseerienmajoitukseentarkoitetuista,tiilipintaisistaasuinrakennuksista,jotkasijaitsevatpuistokadunmolemminpuolin.Jokaisentalonedessäonkadunpuolellapiha-alue.Tietäreunustavattuuheatlehmusrivitovatolennai-nenosaalueentilanmuodostustajaulkoistailmettä.

Asuinrakennustensijoittuminenvastaavenäläis-aikaisenaluesuunnitelmanmallia.Neonkuitenkintoteutettuhiemankaavailtuasuurempina.Alunpe-rinkolmikerroksisiarakennuksiaolikuusijaniidenväliinsijoittuipieniäapurakennuksia.Lehmusku-janpuita,kutenmuitakaanistutuksia,eivanhoissasuunnitelmissanäy,janesaattavatkinollaperäisin1920-ja1930-luvulta,samoinkuinupseerikerhonjakomentajantalonympäristönistutukset.

1960-luvullalehmuskujanvarrellerakennettiinkaksiuuttaasuintaloa.Nelikerroksinenrakennus91tehtiinKeskussotilassairaala2:nasunnoiksivuonna1964rakennusten4ja6väliin.Ortokuvienperus-teellasentieltäpurettiinkaksivarastorakennusta.Asuintalo92valmistuivuonna1967.Senpaikaltapurettiin1910-luvullatehtyrakennus(P2).Kumpikin1960-luvunrakennusontasakattoinen,toisinkuin1910-luvullatehdytharjakattoisettiilirakennukset.Uudetrakennuksetnoudattelevatkuitenkinalkupe-räisensuunnitelmanhenkeä,janetuntuvatsopivanhyvinympäristöönsä.

Kaikkilehmuskujanympäristönvanhatraken-nuksetonperuskorjattuvuosina1979–1987.Ra-kennuksen4korjauksessakokeiltiinvanhojara-kennustapoja.Rakennus5muutettiinvuonna1986Esikuntakoulunkoulutusrakennukseksi.Rakennuk-set1,3ja4olivatHämeenrykmentinviimevuosinaoppilasasuntolakäytössä.

Lehmuskujan ympäristö on yhtenäinen ja pääpiirteit-täin ominaislaatunsa hyvin säilyttänyt alue. Myöhem-missä muutoksissa alueen sotilaallinen järjestelmällisyys on hieman hämärtynyt, mutta alueen keskeiset piirteet ovat silti helposti havaittavissa.

5.2.2 Lehmuskujan ympäristö

Asuinrakennus (1).

Asuinrakennus (92).

Asuinrakennus (3) takaapäin.

Asuinrakennus (4) edessä ja (91) takana.


97

Lehmuskujan aksiaalisen sommitelman päätteenä on komentajan asunto (8).


98

Tähänalueeseenkuuluvatvuosina1950-luvullara-kennettujenasuintalojen(87,88,89,90)ympäristö,vuonna1982valmistunutpäiväkotijalehmuskujanalueenjalippukentänvälinentila.

1950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinalueenvanhintarakennuskantaaovat1910-luvultaperäisinolevatvarastorakennukset13ja14sekäverstas-jasosiaalitilaksivuonna1983kunnostetturakennus15.Hennalanpunavankileiriaikoina,vuosina1918–1919varastojenympäristöäkäytettiinteloituspaikkanakunvankeja”vietiinviitosentaakke”(Takala2008,112).Aluettahalkaisevaatietäeinäyvenäläisaikaises-saasemapiirustuksessa,muttavuoden1923kartassasejoonolemassa.

Vuosina1956–1957upseerienasuntoalueenkoil-lissivullerakennetutneljäasuinkerrostaloa(87,88,89,90)muodostavatomanyhtenäisenryhmänsä.Toistensakaltaisettyyppitalotonsijoitettuomaankoordinaatistoonsa,jokaosaltaankorostaaniidenerottautumistalehmuskujanvarrellaolevistaasuin-rakennuksista.Myösvaalearappauspintaerottaatalotympäristöntiilirakennuksista.Rakennus87onkolmikerroksinen,muutnelikerroksisia.Asuintalo-jenrakentamisenyhteydessäalueonkasvanutitäänpäin.YksikerroksinenjatiilipintainenHennalanpäiväkotivalmistuiVuonna1982.

1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin alueen rakennuskanta edustaa pääosin Hennalan varuskunta-alueen uusimpia kerrostumia. Kerrostalojen (87, 88, 89, 90) sijoittelu poikkeaa lehmuskujan varren rakennusten sijoittelusta. Alue on kiinteä osa koillista asuinaluetta, mutta kulttuuriympäristön näkökulmasta sen merkitys ei ole aivan yhtä suuri kuin ympäristön vanhimmilla osilla. Helsingintien puoleisella laidalla on metsikkö, jonka luontoarvoja on selvitetty esimerkiksi Ramboll Oy:n tekemässä maisemaselvityksessä (2014, 15).

5.2.3 1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin alue

Vuonna 1956 valmistunut asuinrakennus (88) edessä ja vuonna 1957 valmistunut rakennus (87) takana.

Vuonna 1982 valmistunut Hennalan päiväkoti.

Sosiaalirakennus / korjaamo (15) on peräisin venäläisten ajalta. Venäläisaikaisen varaston (13) kulmissa näkyy halkeamia.


99

KasarmialueenkeskeisenosaneteläpuolellaolevavarikkoalueedustaaHennalanuusintarakennusker-rostumaa.1969rakennettuaopetuskorjaamoa(51)lukuunottamattakaikkirakennuksetovatvalmistu-neetvuoden1985jälkeen.

Varikkoalueonesitettyjovenäläisaikaisessaalue-suunnitelmassa.Senmukaanaluekoostuiviidestärakennuksesta:vaunuvajoista(P48,P51),hevostal-lista(P49),korppuvajasta(P50)sekävetovälineidenvarastosta(P56).Rakennuksetovatrajanneetväliinsäpiha-alueen.

Vuonna1923laaditunkartanmukaanvarikkoalueolisirakennettulähessuunnitelmanmukaisesti,joskinrakennustenkootpoikkesivathiemanalkupe-räisestäsuunnitelmasta.Neovatmyössaattaneetollajoalustaastisuunnitelmastapoikkeavassakäytössä.EsimerkiksihevostalliksimerkittyrakennusP49ontoiminutTampereenRykmentinaikana1919–1939sikalana(Museovirastonlausunto6.7.2001).

1930-luvunviistoilmakuvienperusteellavarikko-alueenalkuperäisetrakennuksetolivatsamankaltai-siayksikerroksisiatiilirakennuksiakuinesimerkiksivenäläisaikaistenrakennustenkolmionlounaisellalaidallaolevatvarasto-japajarakennukset.Alueeneteläpuolellaolipieniviljelyspalstajalänsipuolellaerillinenpiha,jolleolisijoitettuhalkopinoja.

5.3 Varikkoalue

Kaikki1910-luvunrakennuksetonpurettuuusienajoneuvo-jahuoltorakennustentieltä.Purkaminenontapahtunutuseassavaiheessavuosien1985–2001aikana.Varikkoalueenrakennusvaiheitaonkuvailtutarkemminluvussa2.4.3Ajoneuvorakennuksiajapäiväkoti1982–1997.

TällähetkelläHämeenRykmentinaikanavalmis-tuneetajoneuvo-jahuoltorakennuksetmuodostavatkasarminvanhoistasäilyneistätiilirakennuksistapoikkeavanryhmänsä.Aluettaleimaakäytännönlä-heisyys.Rakennuksetjasuurikivituhkapintainenpihaonsuunniteltuajoneuvojentarpeisiin.Alueellaeiolemainittavaakasvillisuutta.Ajoneuvopihanitä-laidaltaaukeaanäkymäSotilaslääketieteenmuseolle(54).

Kulttuuriympäristön kannalta varikkoalueen arvo liittyy sen historiallisesti rooliin varuskunnan toiminnas-sa ja osana kasarmialueen lähimaisemaa. Uudehkoilla rakennuksilla ei voida nähdä olevan merkittävää raken-nushistoriallista arvoa. Venäläisaikaisia varikkorakennuksia vuoden 1934 ilmakuvassa. Alueen länsipuolella on suuri määrä halkopinoja.

Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).

Varikkoaluetta 5.3 on käsitelty itsenäisenä osa-alueena. Ortokuva: Lahden kaupunki.

Kuvankäsittely: Livady.

Vuoden 2000 ilmakuvassa kaikki venäläisaikaiset rakennukset on purettu ja niiden tilalle on rakennettu uusia. Sa-malla alue on laajentunut länteen.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).


100

5.4 Avoimet alueet ja metsiköt

5.4.1 Itsenäisyyden puisto ja varuskunta-alueen eteläinen osa

Hennalanvaruskunta-alueeseenkuuluurakenne-tunkasarmialueenlisäksirakentamattomiaavoimiaalueitajametsikköjä.Näistäerottuukolmeerilais-taaluetta:itsenäisyyden puisto ja varuskunta-alueen eteläinen osa,harjoituskenttäsekäläntinen metsäalue ja Halkomäki.

Varuskuntaalueenrajatovatmuuttuneetajanmittaan.Muutoksista,tainiidenajoituksestaeiolelähteissätarkkojatietoja,muttakartta-aineistonpe-rusteellavoidaanpäätellä,ettäkasarmialueonalunperinulottunutkauemmaksietelään.Porvoonjokiontoiminutkasarmialueeneteläisenärajanajaesimer-kiksiselvitysalueenulkopuolellejäävätsasounajavenäläisaikainenhautausmaaovatkarttojenperus-teellakuuluneetalueeseen.

KasarminluoteiskulmastaonkarttojenmukaanollutsuorayhteysHennalanrautatieseisakkeelle.

Kartoistajalähteistäeikuitenkaanvoipäätelläonkotämäosakuulunutelimellisestivaruskunta-aluee-seen.

Varuskunnanlänsipuolellaolevatharjoituskent-täjahalkomäkieivätolekuuluneetalkuperäiseenkasarmisommitelmaan.Neonliitettyalueeseen1960-luvullaaluevaihdonansiosta,samallakunHol-lolanHälvälänkylästähankittiinharjoituspaikaksi600hehtaarintila.(Tervasmäki1978,360–361).

Hennalan varuskunta-alueen avoimilla alueilla ja metsiköillä ei ole vastaavaa kulttuurihistoriallista mer-kitystä kuin rakennetulla ympäristöllä. Tästä syystä mu-seoviranomaisten ja ohjausryhmän kanssa sovittiin, että tässä selvityksessä niitä käsitellään kursorisesti aiempiin selvityksiin nojautuen.

Itsenäisyydenpuistojasenviereinenmetsikköovatmuseorakennustenjavarikkoalueeneteläpuolel-la.Tämäalueonerotettumuustakasarmialueestaaidalla.

Senaatinkartassaalueonmerkittyosinviljely-maaksi,osinmetsäksijaniityksi.Venäläistenajanasemapiirustuksessaosa-alueelleonmerkittyaino-astaanampumaratajasiihenliittyväpienirakennus,jotkapurettiinvuonna1931.Vuonna1930alueellaolleenpienenmetsikönkeskellerakennettiinkeltai-seksirapattuvarasto(58tai68).

Ilmakuvienperusteellaalueonollutpääasiassavil-jelyskäytössä1960-luvulleasti.Vuonna1969alueenHelsingintienpuoleisellelaidalleistutettiinPuolus-tusministeriönmetsätoimistonjapuutarha-arkki-tehdinyhteistyöllänoin4000puuntainta:koivuja,mäntyjä,kuusia,jalaviajalehtikuusia.Tämäosa

nimettiinItsenäisyydenpuistoksi.Viljelystoiminnanjapuistoistutustenjälkeenmyösalueenlännenpuo-leinenosaonmetsittynyt.Tällähetkelläpohjois–ete-läsuuntainenulkoilureittierottaapuistoksiistutetunjaistuttamattomanosantoisistaan.Osa-alueenlännenpuoleisinosaonpuoliavointajapusikoitunut-taympäristöä.(RambollOy,2014,28,43.)

Osa-alueenpohjoisosassaonharjoituskentänete-läreunansuuntainentie,jokaontehtyvuoden1995jälkeen.Tienjaautokatosten(52)rajaamaankolmi-oononvuoden1986jälkeentehtyparkkipaikka.

Kulttuuriympäristön näkökulmasta Itsenäisyyden puiston istutuksilla on jonkin verran symbolista mer-kitystä. Alueen luontoarvoja on käsitelty esimerkiksi Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä (Ramboll Oy 2014).

Hennalan varuskunta-alueen avoimet alueet ja metsiköt on jaettu kolmeen osa-alueeseen:5.4.1 itsenäisyyden puistoon ja varuskunta-alueen eteläiseen osaan5.4.2 harjoituskenttään 5.4.3 läntiseen metsäalueeseen ja Halkomäkeen.Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.

Itsenäisyyden puiston laitaa pitkin kulkee ulkoilureitti.

Itsenäisyyden puiston viereisessä metsikössä on varasto-rakennus (58 tai 68).


101

5.4.2 Harjoituskenttä

Varuskunta-alueenläntisinosaonlähteinäkäytet-tyjenkarttojenjailmakuvienperusteellaollutainametsäaluetta.Pohjoisestametsärajautuurautatie-hen.Halkomäenosaalueestajatkuumetsänämyösselvitysalueenulkopuolella.Muutenaluerajautuuetelästäpeltoihin,jotkaonraivattumetsästä1960-lu-vunjälkeen.

Maisemaselvityksenmukaan”selvitysalueenrajallakasvaavarttunuttalehtomaisenkankaankuusikkoa,jossasekapuinaesiintyymäntyä.Kuusikkoonkasva-tusmetsää,muttaalueellaesiintyvätlahopuutnosta-

5.4.3 Läntinen metsäalue ja Halkomäki

Kasarmialueenlänsipuolellaonarmeijanharjoitus-kentäksi1960-luvullaaluevaihdoillahankittualue.

Senaatinkartanmukaantälläalueellaonollutniittyennenkasarminrakentamista.Valokuvienperusteellaharjoituskenttäonollutviljelyskäytössäennenjovuonna1918.Peltojenkeskeltäonkulkenuttie,jonkavarrellaoneriaikoinaolluterilaisiaraken-nuksia.Tieonyhäolemassa,joskinsenlinjaustaonmuutettuvuoden1995jälkeen.Aluesiirtyipuolus-tusvoimienkäyttöön1960-luvulla,muttaortokuvienperusteellanäyttäisi,ettämaanviljelyolisiloppunutvastavuoden1979jälkeen.

Harjoitusalueenkasarminpuoleisellelaidalleonrakennettuesteratavuoden1995jälkeen.Aluettahalkoopohjois–eteläsuuntainenvoimalinja.Nyky-asussaanharjoitusalueonavointataipuoliavointajapusikoitunuttatilaa.

Kulttuuriympäristön kannalta alueen merkittävin piirre lienee ollut käyttö varusmiesten harjoituskenttä-nä. Lähes kaikki maisemassa olevat viitteet aiempaan viljelystoimintaan ovat kadonneet.

vatalueenmonimuotoisuusarvoja.Kuusikkovaihet-tuumäellesiirryttäessämäntyvaltaiseksituoreeksikankaaksi,jollasekapuinakasvaakuusta.Puustoontälläkinalueellavarttunutta.Varttunutmännikkörajautuunuorehkoonkasvatuskoivikkoon.Kasvatus-koivikonalueellamuustaympäristöstäerottuupieniavoinjapaahteinenkallioalue.”(Ramboll2014,14.)

Alueella ei voi sanoa olevan varsinaisia kulttuuri-ympäristöarvoja. Maisemaselvityksessä Halkomäki on luokiteltu arvokkaaksi luonnonympäristöksi (Ramboll 2014, 44–45).

Esterata. Halkomäki ja läntinen metsäalue idästä päin kuvattuna vuonna 2000. Kuva: Lahden kaupunki.


102

6 Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä

6.1 Hennalan varuskunta-alueen asema Lahden kaupunkirakenteessa

Hennalankasarmisijoitettiin1910-luvullasilloi-senLahdenkaupunginulkopuolelle,maaseudulleHelsinki–Pietari-radantuntumaan.Päälähestymis-suuntakasarmillelieneeollutHennalanseisakkeel-tatulevatie.Kutenluvussa3kuvataan,kasarmin

asemakaavaheijasteleelähtökohtanaolluttamaa-talousmaisemaa:lippukenttäoliaiemminpeltojaHennalantalonpaikka.

LippukentänitäreunaaseuraavastatiestätuliosaLahdestaHelsinkiinjohtavaatietä1950-luvunlopul-

la.KasarmiasivuavantielinjanasettuminenosaksiHelsingintietätoiHennalankasarminuudellatavallakeskeiseksituolloinnousussaolleenautoliikenteenkannalta.Vuonna1963tieotettiinosaksivaltatie4:nuuttalinjausta.Helsingintieavasikaupungilleuuden

kasvusuunnan.Sekävaltatienvarsiettäradanvarsirakentuivatteollisuus-jaasuntoalueina.Suljettuka-sarmijalaajatharjoitusalueetjäivätmuutaympäris-töähitaamminmuuttuvaksikiilaksiHelsingintienjaradanväliin.Moottoritienavaamisenjälkeen(1999)liikennevirratsuuntautuivatuudelleenjaHelsingin-tiejäivähäisempäänjapaikallisempaanrooliin.

Nykytilanteenkannaltaoleellistaonse,ettätilal-liseltalogiikaltaankasarmialuepoikkeaasitäympä-röivistäteollisuus-jaasuinalueista.Kasarmillaonselkeäjatietoisestisuunniteltuulkotilojenjärjes-telmä,jokavoitoimialähessellaisenaanjulkisenkaupunkitilanaihionapuistoineen,akseleineenjahierarkkisinekohokohtineen.NäkymätavautuvathienostijopaLahdenikonisiinhyppyrimäkiin.

Nytkunkasarmiavautuukaikkienkaupunkilaistenkäyttöön,sevoisimuodostaaluontevanlähtökohdanympäröiväälähiörakennettakokoavallepuistomai-sellejaavoimellealakeskukselle.JossekäHennalankasarminmuutoksiasietävätosatettäkasarmiltapohjoiseensijaitsevaLahdenvarikko(jokaonnykyi-sessäyleiskaavassaosoitettu”elinkeinoelämänjaasumisenalueeksi”)täydentyvätrikkaaksisekoittu-neidentoimintojenkaupunkirakenteeksi,kasarminydinalueasettuumelkolaajanasuinkaupunginosankeskelle.Sieltäonhyvätkevyenliikenteenyhteydeterisuuntiin,muunmuassasatamaanvanhaaratalin-jaapitkin,keskustaanjaLauneenmarketteihinsekäSalpakankaanharjumaastoon.Hennalanseisakkeenavaaminenlähijunaliikenteelleparantaisikasarmi-alueenliikenneyhteyksiäentisestään.

Hennalan varuskunta-alue suhteessa Lahden kaupunki-rakenteeseen. Varuskunta-alue korostettuna vihreällä.Pohjakartta: Maanmittauslaitos.


103

Hennalanvaruskunta-alueonydinosiltaanyksivaltioneuvostonvahvistamistaRKY 2009-alueista.Tässäselvityksessäonpyrittyvalottamaansenraken-tumisenjakehittymisenhistoriaasekäsenrakennet-tuunympäristöönliittyviäkulttuuriympäristöarvoja.

Selvitysalueenydinosaonalkujaan,vuodet1913–1917,palvellutvenäläisenäkasarmialueena.Suomenitsenäistyttyäsetoimiensinvankileirinä,jossaolisisällissodanjälkeenpunavankejalokakuuhun1919asti,sittensuomalaisenavaruskunta-alueena.Vuonna1920osakasarmialueestatoimimyösnoinpuolenvuodenajanns.Hennalanvenäläisenäkeski-tysleirinä,johonolisijoitettunaVenäjältäsaapuneitapakolaisia.

RKY 2009-alueenakasarmialueedustaamaam-mekehitysvaiheitarakennettunaympäristönäjakuvastaamaammehistoriaa.1Seonsiisnähtymyöshistorialliseksidokumentiksikasarmi-javaruskunta-alueidensuunnitteluideoistajarakentamisperiaat-teistatiettynähistoriallisenaajanjaksona.

RKY-alueitakoskevanayleisenävaalimistajakehit-tämistäkoskevanatavoitteenaonmuunmuassa”…kaupunkikuvansekäalueillajoolevienraken-nustenjaympäristönsäilymisenturvaaminensekämahdollisentäydennysrakentamisenjamuidenmuutostensopeuttaminenkulttuuriympäristönomi-naisluonteeseenjaerityispiirteisiin”sekä”…raken-nettujenkulttuuriympäristöjenturvaaminenhyvienkorjaustapojenjahallitunmuutoksenkautta”.2RKY-statusedellyttäälisäksi,ettäaluettakehitettäessämuutoksetsopeutetaanalueenominaisluonteeseenjaerityispiirteisiinniitämyösvahvistaenjaettämuu-toksetjarakentamineneivätoleolennaisestiristirii-dassaalueenkulttuuriympäristöarvojenkanssa.3

1 Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, muistio. YM, MV; Suomen kuntaliitto 2009.

2 ibid.

3 ibid.

6.2 Vaalimisen ja kehittämisen kysymyksistä selvitysalueella

NämäRKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetanta-vathyvätsuuntaviivatalueensuunnittelullejaraken-tamiselle.Selvitysalueenjäsentelyjarakentaminenovatpääosinperustuneetalkuperäiseen,1910-luvullahahmoteltuunkokonaisideaan,jatuolloinlaaditunsuunnitelmanpääpiirteitävoikatsoakunnioitetunmyösmyöhemmässärakentamisessa.RKY-alueitakoskevatperiaatteetvoisitennähdäperinteisinätoimintatapoinaselvitysalueenkeskeiselläkasarmi-alueella.

Selvitysalueenkulttuurihistoriallisenarvonkannal-taonhuomionarvoista,ettäHennalankasarmialuesuunniteltiinjatoteutettiinvanhaanviljelys-jamet-sämaisemaansenominaisuuksiahyödyntäen.Pelto-aukeamuuttuiharjoituskentäksi,ylempimaaston-kohtavarattiinkirkollejasenympärillehahmoteltiinkasarminkeskeisimmätrakennuksetkolmiosommi-telmaksi,joidenkärkientuntumaan,hierarkkisestierilleensijoitettiinupseeristojaesikunnanprikaatinsuorakulmaiseenkoordinaatistoonsovitetutraken-nukset.ToisaaltaalueenkulttuurihistoriallinenarvoperustuumerkittävältäosinmyöspitkäänjatkumoonensinVenäjän,sittenSuomenpuolustuslaitoksenkäytössä.

TämäselvityssisältäähistoriallistatietoaHennalanvaruskunta-alueestasekätulkinnansiitä,millaisiareunaehtojasentulevallekehittymisellevoidaanselvityksenvalossaasettaa.Alaluvun6.4kartta-kuvassaonkäytyläpiselvitysalueellatammi–hel-mikuussa2015tunnistettujaarvokkaitapiirteitäjaesitettyselvityksenlaatijoidennäkemysosa-alueidenmuutoksensietokyvystäkulttuuriympäristönarvonnäkökulmasta.Karttahavainnollistaaomaltaosal-taansitä,että”hallittumuutos”,johonRKY-alueitakoskevassayleisessäohjeistuksessa4onviitattu,voimerkitäalueeneriosissaeriasioita.

4 ibid.

Kunpuhutaanlaajanalueenkokonaisvaltaisestavaalimisesta,rakennetunympäristönjatkuvuuttajatapahtuvienmuutostenhallintaakoskevattavoitteetkytkeytyvätmuunmuassaalueentoimintojakoske-viinkysymyksiin.Siihen,mitenantikvaarisettavoit-teet,yleisemmätmiljöötavoitteetsekätoiminnallisetjamuuttavoitteetvoidaanparhaallatavallasovittaayhteenkussakinyksittäisessätilanteessa,eitämän-kaltainenselvitysvoiantaavalmiitayksiselitteisiävastauksia.

Hennalanvaruskunta-aluettakoskevassaRKY 2009-kuvauksessaalueenarvoamuodostavinatekijöinäviitataansiihen,ettäkasarmialueonyksimaammemerkittävimmistäjaparhaitensäilyneistä1910-lu-vullasyntyneistäkasarmialueita,jotanykyiselläänleimaavenäläisaikaistenpunatiilirakennustenjauudemmanrakennuskannanrinnakkainelo.Hen-nalanasemakaavallinenjäsentely,jokaeinoudatakasarmeilletuohonaikaantyypillisensuorakulmai-sensommittelunperinnettä,mainitaanerityiseksi.Senlisäksi,ettäHennalaontoiminutVenäjänjaSuomenvaruskuntana,kasarmillatodetaanolevanhistoriallistamerkittävyyttämyösyhtenävuoden1918sisällissodanpunavankileirinä.(RKY2009.)

MuseovirastontutkijanUlla-RiittaKaupinjaTmiLauriPutkosentekemiinrakennuksiakoskeviinsel-vityksiin,RambollOy:nlaatimaanmaisemaselvityk-seen,Livadynkenttätöihinsekäniihinkannanottoi-hin,joitasuojeluviranomaisiltaontullutselvitystyönaikana,voitodeta,ettäselvitysalueellaonjoitakinsellaisiarakennuksia,joistaonperusteltuakootatarkempaajäsenneltyätietoaesimerkiksirakennus-historiaselvitystenmuotoon.Tällaisiarakennuksiaovaterityisestientinenpäävartio(22)sekämuonitus-keskus(30).Näitäkoskevaatarkempaatietoatarvit-taneenviimeistäänsiinävaiheessa,kunryhdytäänlaatimaansellaisiauusiaasemakaavoja,joihinnämäkohteetsisältyvät,taisuunnittelemaanrakennuksiinkohdistuvialaajempiakorjaus-taimuutostöitä.Ra-kennuskohtaisenhistoriatiedonpohjaltaon

paremmatedellytyksetkeskustellamyöskohteidenmahdollisistasuojelutarpeistatulevissaasemakaa-voissa.Maisemarakentamisenhistoriaakoskevientarkempientutkimustenosaltaesitämmesuosituksiaalaluvussa6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuri-ympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia

Maankäyttö-jarakennuslaissaonasetettuyleinenvaatimussiitä,ettätoimenpiteitäsuunnittelevienonriittävänaikaisessavaiheessavarmistettavakohde-alueeseenliittyvätselvitystarpeet.Käsilläolevayleis-piirteinenselvitys,johoneiolekuulunutesimerkiksirakennuksiinliittyviätarkempiatutkimuksia,eiRKY-alueellavoikorvatasitä,ettätoimijatovatraken-nustensuojelutarpeitakoskevissaasioissahyvissäajoinyhteydessämuseoviranomaisiin.Tehtyjenselvi-tyksenajanmukaisuusjariittävyyssekäselvityksissäolevantiedonasianmukainensoveltaminenonvar-mistettavamuseoviranomaiseltakaavanlaadinnanjamuunsuunnittelunyhteydessä.Viranomaistenkannanottojenjamuuntarkentuvantiedonmyötämuodostuuriittävänäkemyssiitä,kuinkaympäristö-arvojenhuolellistavaalimistaedellyttävissäkohteissasekäniihinkytkeytyvillälähialueillatuleetoimia.

Selvityksenvalossavaikuttaajokatapauksessailmeiseltä,ettäalueenjotkutosatedellyttäväthy-vinhuolellistanykytilanteenarvojenvaalimistajapidättäytymistäympäristönluonnettamuuttavistatoimenpiteistä.Toisaaltaselvitysalueellaonmyösosia,joihinolisiepätarkoituksenmukaistataijopaperusteetontakohdistaaaivanvastaaviaodotuksia.

Selvityspyrkiiantamaaneväitäkeskustelullesiitä,millätavoillaselvitysaluettaonmielekästäkehittääjatkossaalueenkäyttötarkoituksenmuuttuessa.Olennaistakulttuuriympäristönarvonsäilymisenkannaltaonpaitsisuojelutavoitteidenmäärittelymyösse,mitenrakennetunympäristönarvotjapiirteetvoidaanyleisemminkinnähdävahvuuksina,voimavaroinajainspiraationaaluettaylläpidettäessäjakehitettäessä.


104

Hennalanvaruskunta-alueenrakennetunympäris-tönkulttuurihistoriallisenarvonkannaltatärkeintäonsenvanhimmanosaneli1910-ja1920-luvullako-konaisuudeksirakentuneenkasarmialueenvaalimi-nen.Muutvaruskunta-alueenkehittämiseenliittyvätsuosituksetpyrkivättukemaantätäpäätavoitetta.

Tässäalaluvussaesitetäänaluksisuosituksia,jotkakoskevatHennalanvaruskunta-aluettalaajemmin.NämäkäydäänläpiotsikonYleisiä varuskunta-alueen kehittämistä koskevia suosituksia alla.Senjälkeenpaneudutaankohdennetumminnimenomaankasarmialueenrakennettuaympäristöäkoskeviinsuosituksiin.Neonjäsennettyneljänteemanalle:Kasarmi-alueen luonteen ja tilajäsennyksen vaaliminen,Kasarmin ja puistojen vehreys,Tie- ja polkuverkosto,Kasarmin arkkitehtuuri. NäidenjälkeenesitetäänvieläalueenhistorianyleiseenvaalimiseenliittyviäsuosituksiaotsikonHennalan varuskunnan historian ja muiston yleinen vaaliminen alla.

6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia

Yleisiä varuskunta-alueen kehittämistä koskevia suosituksia

-Turvataankasarmialueensäilyminenhistoriallise-narakennettunaympäristönä.

-Turvataankasarmialueenrakennustenjaniihinliittyvienpuistomaistentilojenmuodostamankokonaisuudeneheys.

-Säilytetäänsotilaskotirakennus(59)maisemal-lisestihallitsevassaasemassakasarmialueenkeskeisessäosassa.Turvataankaukonäkymiensäilyminensitäkohtierisuunnista.

-Toteutetaanmahdollinentäydentävärakenta-minensekäkasarmialueenkeskeiselläosallaettäsenvälittömässävaikutuspiirissäsiten,ettäuudetrakennuksetovatvolyymiltään,siluetil-taanjakorkeudeltaansopusoinnussakasarmin1910–1920-luvuillavalmistuneidenrakennustenkanssa.

-Kunnioitetaankasarmialueellajasenvälittömässätuntumassatiestönjapolkuverkostonpääpiirteitäsekäosa-alueidenjäsentelyäjaominaispiirteitä.

-TurvataanItsenäisyydenpuistonkasvillisuudenelinvoimaisuusjaluonne.

Kasarmialueen luonteen ja tilajäsennyksen vaalimi-nen:

-Vaalitaankasarmialueenkeskeisenosan1910-ja1920-luvullavalmistuneidenrakennustenomi-naispiirteitäsekäasemakaavallistasommittelua.Olennaisiaominaispiirteitäovatmuunmuunmuassamassoittelu,rakennusmateriaalit,katto-muodotjarakennustenmittakaava.

-Turvataanmajoitusrakennusten(23,24)lippu-kentänpuoleisenedustansäilyminenavoimena.

-Hoidetaanalueellaoleviapuukujanteitajavarjel-laanniitäkaivuiltajajärjestelyiltäjotkarikkoisivatniitä.

-Turvataankomentajanasunnon(8)jaupseeriker-hon(7)ympäristönsäilyminenväljänä.

-Turvataankasarmialueenkoillisosassaolevanasuntoalueenvanhanosanominaispiirteidensäilyminen.Ominaispiirteiksiontässäyhteydessäsyytäymmärtäämuunmuassarakennustenmit-takaava,asemakaavallisensommitelmanaksiaali-suussekälehmuskujanvehreys.

-TurvataanSotilasmusiikkimuseon(53)jaSotilas-lääketieteenmuseon(54)rakennustenmuodosta-manosa-alueenominaispiirteet,kutenesimerkik-sirakennustenmittakaavajapihanmuodostus.

Kasarmin ja puistojen vehreys:

-Säilytetäänvehreydenjaväljyydentuntukasarmi-alueella.

-VaalitaanlippukenttääHennalantärkeimpänäavoimenapuistoalueenajalaaditaansenalueelleyksityiskohtainenhoitosuunnitelma.

-Vaalitaankolmiosommitelmankeskellesijoittu-vansotilaskodinympäristönpuistomaistaluon-netta.

-Hoidetaanjaylläpidetäänkasarmialueenyksit-täispuita,puukujanteitajametsä-japuistoalueitasiten,ettänesäilyvätelinvoimaisinajasäilyttävätkulttuurihistoriallisestimerkittävänluonteensa.

-Turvataanpuukujanteidensekäyksittäistenpui-denelinvoimaisuusmyösmahdollisillamuutos-alueilla.

-Vahvistetaanulkotilojensarjallisuuttajaluonte-vaaliittymistätoisiinsa.

-Vältetäänkasarmialueellasellaisiauusiaistu-tuksiajalaajojapensasistutuksia,jotkatukkivatavoimianäkymälinjoja.Laajatistutuksetovatolleet1900-luvunalunvenäläisillekasarmialueillevieraita.

-Hyödynnetäänmaisemahistoriaakoskevaatietoamääriteltäessäviheralueidenjakasvillisuudenhoitotoimenpiteitä.LähteenävoidaankäyttääesimerkiksiHennalan varuskunta-alueen maisema-selvitystä(RambollOy2014)jaHennalan kasarmi-alueen kasvillisuus -selvitystä(Asko1995).Lisäksivoitaisiinharkitatarkempaaselvitystäkasveista,joitaonsaattanutlevitäalueellesotaväenmukana.

Tie- ja polkuverkosto:

-Kunnioitetaanalueentiestönjapolkuverkostonpääpiirteitä.

-TurvataanHennalantieltäavautuvattärkeätsaa-pumisnäkymätsekäperussommitelmaanliittyvätpitkät,teidensuuntaisetnäkymät.

-Pyritääntoteuttamaanmahdollisetuudettietjapolutsiten,ettänesopeutuvatkasarmikokonai-suuteenjanykyiseentieverkostoonmittakaaval-taanjaluonteeltaan.

Kasarmin arkkitehtuuri:

-Vaalitaanolevanarkkitehtuurinarvojaasiantunte-vanylläpidonjakorjaamisenkeinoin.

-Säilytetäänrakennetunympäristönyhtenäisyysjatuetaansitäpitäenlähtökohtanamuunmuassarakennuskannanosa-aluekohtaisiakoordinaatis-tojajaHennalassavallitseviksimuodostuneitajulkisivumateriaaleja,kutenpoltettuapunatiiltä.Pyritäänpääsääntöisestisopeuttamaanuusiarkki-tehtuuriolemassaolevaanmuunmuassamitta-kaavanjamassoittelunkeinoin.

-Tavoitellaanuudis-jalisärakentamisessakorkeaalaatuasekäotetaanhuomioonkunkinosa-alueen(ks.luku5)arkkitehtuurinerityispiirteet.

-Tehdääntarpeenmukaanrakennushistoriaselvi-tyksiäasiantuntevanylläpidonjahoidontukemi-seksijayksittäistenrakennustensuojelutarpeidenselvittämiseksi.

-Pyritäänkehittämäänrakennuksiinliittyviäavoi-miaulkotilojaasiantunteviinkokonaissuunnitel-miinperustuen.


105

Hennalan varuskunnan historian ja muiston yleinen vaaliminen:

-Säilytetäänsotilaskodinpuistonmuistomerkit,kutenlaatat,patsaatjatykitpaikallaan.

-Säilytetäänalueelleistutettuihinmuistopuihinliittyvätieto.

-TuetaanHennalanvaruskunnanhistoriaanjarakennettuunympäristöönliittyväntiedonyleistäsaatavuutta.

-Liitetäänmyöskasarmialueenkoillisosaelipääl-lystönasuinalueeksitoteutettuosa-alueHenna-lankasarmienRKY-alueeseenseuraavannäidenrajauksiakoskevanpäivityksenyhteydessä

RKY-alueitakoskevanayleisenävaalimistajakehit-tämistäkoskevanatavoitteenaonmuunmuassa”…kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeut-taminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin”sekä”…rakennettujen kulttuuriympä-ristöjen turvaaminen hyvien korjaustapojen ja hallitun muutoksen kautta”.5

RKY-statusedellyttäälisäksi,ettäaluettakehitettä-essämuutoksetsopeutetaanalueenominaisluontee-seenjaerityispiirteisiinniitämyösvahvistaenjaettämuutoksetjarakentamineneivätoleolennaisestiris-tiriidassaalueenkulttuuriympäristöarvojenkanssa.6

NämäRKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetanta-vathyvätsuuntaviivatselvitysalueensuunnittelullejarakentamiselle.Nevoidaannähdämyös”perinteisi-nä”toimintatapoinaselvitysalueella.Selvitysalueellaolevakasarmikokonaisuusonalunperintoteutettuselkeänkokonaissuunnitelmanpohjalta,jaseonsäilynytnäihinpäiviinastipääosinalkuperäistävastaavassakäytössä.Alueenrakennuskantaaonuudistettujatäydennettyuseammassaerivaiheessapuolustusvoimientoimintojenvaihtuvientarpeidenmukaan,muttaalkuperäisentoteutuksenpohjanaol-lutkokonaissuunnitelmasekäensimmäisettoteutus-vaiheetovatedelleenvahvastitunnistettavissaalueenrakennetustaympäristöstä.

5 Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, muistio 23.12.2009. Ympäristöministe-riö, Museovirasto, Suomen kuntaliitto 2009.

6 ibid.

Tässäalaluvussaesitettyynkarttakuvaanonkoottuselvityksenmyötämuodostunutyleispiirteinennä-kemysselvitysalueenosa-alueilleominaisistaarvois-tajamuutoksensietokyvystä.Kartassaonkuvattuselvitysalueenosa-alueitasiitänäkökulmasta,missämäärinnesietävätmuutostajatoimenpiteitä,kunlähtökohtanapidetäänsitä,ettäalueenkulttuurihis-toriallistaarvoamuodostavatsekäsensuunnittelu-historiaettäse,mitenerilaisetsuunnittelu-jatoteu-tushistoriankauttamerkittäviksiarvioitavatpiirteetnäkyvätympäristönnykyisessätoteutuksessa.

Karttaanliittyvätarvojajamuutoksensietokykyäkoskevathuomiot–kutenmyösalaluvussa6.3esitetytselvitysalueenkulttuuriympäristöarvojenvaalimistakoskevatsuositukset–onpyrittyesittä-määntiiviinä,eikäniidenyksittäisiälauseitatulekäyttääkontekstistaanirrotettuinatutustumattalaajemminselvitykseen.Karttaa,jokahavainnollistaamuutoksensietokykyä,eimyöskäänpidäymmärtääsuunnitelmakarttana,jokasellaisenaanosoittaisiesi-merkiksisen,minkäverranjohonkinolisiautomaat-tisestimahdollistarakentaa.Alueenmahdollisessatäydennysrakentamisessatuleetietenkinhuomioidanormaalitrakentamistakoskevattavoitteet,jotkaliittyvätsekäsuunnitteluprosessiinettärakentuvanympäristönlaatuun.Oheisenkartantavoitteenaonensisijaisestiluodaedellytyksiäpohdinnallesiitä,millaisistalähtökohdistakunkinosa-alueenkehittä-misestäonmielekästäkeskustella.

6.4 Karttaesitys selvitysalueen muutoksensietokyvystä kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta

6.4.1 Kartan tulkitsemisen saatteeksi

�äkymä entisen kulkutautisairaalan (34) suunnasta kohti rakennksia 39, 44 ja 45.


106

Tässä kartassa esitellään tiivistetysti Hennalan kasar-mialueen kulttuuriympäristöarvoja ja olennaisimpia piirteitä. Selvitysalue on jaettu eri väreillä merkittyihin osa-alueisiin, joiden muutosherkkyyttä ja soveltumista jatkokehittämiseen arvioidaan kulttuuriympäristön kannalta. Tässä esityksessä ei ole huomioitu Hennalan luontoarvoja, joita on käsitelty aiemmissa selvityksissä.

VIHREÄ – Varuskunta-alueen keskiosa ja koil-lisen asuinalueen vanhempi osa

Sommittelullisestijavaruskunnanaikaisemmankäy-tönkannaltakeskeisimmätulkotilatjarakennukset,jotkaovatulkoiseltaolemukseltaansäilyneetpääpiir-teissäänalkuperäisenkaltaisina.Pääasiassapunatiili-setrakennuksetedustavatomanvalmistumisaikansahyvääjakestävääperusrakentamista.Pääosintäysi-kasvuinenpuustotekeealueistapuistomaisia.

Varuskunta-alueenkeskiosakuuluuRKY-rajauk-seen.Koillisosaonselvityshetkellärajauksenulko-puolella,muttakulttuuriympäristöarvojensavuoksisiihentulisisuhtautuakuinRKY-alueeseen.

Alueidensäilyminenilmanmerkittäviämuutoksiaonolennaistakokokasarmialueenkulttuurihistorial-lisenarvonkannalta.

VAALEANSININEN – Lippukenttä ja It-senäisyyden puisto

Symboliarvoltaantärkeitämaisematiloja.

Lippukenttäontärkeäosakasarminkeskeisenosanmaisematilaa,jaseonhistoriallisestiolluttärkeävaruskunnantoiminnankannalta.Silleolen-naisiapiirteitäovataukeantilannurmipintasekäaukionrajautuminensuoriinpuuriveihinjasuuriinkasarmirakennuksiin(23,24).

Itsenäisyydenpuistoonpuolestaanmaisematilal-lisestivaihtelevaympäristö,jokaonvaruskunta-alu-eellakorotettuerityiseksialueeksimyössaamansanimenkautta.

Alueidenvaaliminenniidennykyinenperusluonnesäilyttäenonkulttuuriympäristönarvonkannaltatär-keää.Näilläalueillatulisivälttääesimerkiksikiinteitärakennelmia.

KELTAINEN – Välittäviä tiloja

Kasarmialueenkeskeiseenosaankiinteästikytkey-tyviä,RKY-rajaukseensisältyviäulkotiloja,joidenasemajaluonnesuhteessakokonaisuuteenonajanmyötämuuttunutmuttajoitakoskevillaratkaisuillaonedelleenmerkitystäkasarmialueenkokonaisuu-denarvonkannalta.

Alueidenkehittäminenpuisto-jamaisemaraken-tamisenkeinoinsiten,ettäneavoiminasäilyneiltäosiltaansäilyvätedelleenluonteeltaanavoiminajakokonaisuuteenkytkeytyvinätiloina,saattaaonnis-tuessaanjopavahvistaanäidenosa-alueidenrooliakasarmialueenkeskeisenosanarvonjamerkityksenluojina.Maisematilojenvaaliminensiten,ettäpitkätnäkymälinjatsäilyvät,ontärkeääkasarminrakenne-tunympäristönkokonaisuudenymmärrettävyydenjasäilymisenkannalta.Alueillatulisivälttäätäydennys-rakentamista.

VAALEANPUNAINEN – Paja- ja varastoraken-nusten vyöhyke, museorakennukset ja vyöhyke niiden pohjoispuolella.

Alueetovatkiinteäosaalkuperäistävenäläisaikais-takasarmisommitelmaajaRKY-alueenydinosaa.Pääosarakennuksistaonulkoisiltaosiltaanhyvinsäilyneitä.Punatiilisetrakennuksetedustavatomanvalmistumisaikansahyvääjakestävääperusrakenta-mista,janeovattoimineetpääasiassatalousraken-nuksina:talleina,pajoinajavarastoina,museoalu-eellamyösmajoitusrakennuksinajatoimistoina.Alueellaolevaesikuntarakennusonhierarkkisestitärkeä.

Kasarmikokonaisuudenkulttuurihistoriallisenarvonkannaltaontärkeää,ettänämäosa-alueetsäily-vätkiinteinäosinakasarmikokonaisuuttajatoisaaltarakennuskantansamittakaavanosaltaalisteisessaasemassasuhteessakeskeisenkasarmialueenraken-nuskantaan.

Laadukkaastijataitavastialkuperäisenasemakaa-

vallisensuunnitelmanhengessätoteutettunatäyden-nysrakentaminensaattaisijopavahvistaaselvitysalu-een(asemakaavallista)perushahmoa.Mahdollisentäydennysrakentamisensuunnittelussatulisitällöinottaahuomioonympäröivänkasarmialueenominais-piirteetmuunmuassamateriaalien,korkeuksienjakoordinaatistonsuhteen.

ORANSSI – Koillisen asuinalueen uudempi osa

Seosakoillistaasuinaluetta,jolleeialkuperäisessäkasarmisuunnitelmassaosoitettuasuinrakentamis-ta.Rakennuskantakoostuuyksittäisistä1910-luvuntalousrakennuksista,1950-luvunasuinkerrostaloistasekä1980-luvullatoteutetustapäiväkodista.

Aluekestääjossainmäärintäydennysrakentamista,jossaotetaanhuomioonalueenpuistomainenluon-nejaasuinalueenvanhemmanosanominaispiirteet.

PUNAINEN – Muonituskeskus ja piha-alue sen länsipuolella

Kasarminkeskeiseenalueeseenliittyvähuolto-jalas-tauspihajasenvälitönympäristö.Osa-aluesisältyyalkuperäiseenasemakaavalliseensommitelmaan,vaikkakinsenluonneonuudisrakentamisenmyötämuuttunut.

Aluekestääkohtuullisenmääräntäydennys-jaym-päristörakentamistatoteutettunasiten,ettäsetukeesekäalkuperäisenasemakaavallisensommitelmanhahmottumistamaastossaettämuonituskeskusra-kennuksen(30)säilymistätämänosa-alueendomi-nanttina.

Muonituskeskuksen(30)idänpuoleisellajulkisivul-laonarvoaosanakasarminkeskeisenalueentilalli-senkokonaisuudenhahmottumisessa.Itäjulkisivunedustallemuodostettuaukiomainenulkotilasisältyytoisaallakuvattuun,vihreällävärillämerkittyynosa-alueeseen.

6.4.2 Karttaesitys ja siihen liittyvien värien selitykset

VAALEA VIOLETTI – Varikkoalue sekä kes-keistä kasarmialuetta lännen puolelta sivuava maakaistale

Alueliittyyläheisestikasarminkeskeiseenaluee-seen,jasilläonhistoriallisestiolluttärkeäroolivaruskunnantoiminnassajaosanakasarmialueenlähimaisemaa.Varikkoalueen1910-luvunrakennus-kantaonajanmyötäkokonaisuudessaanpurettujatilalleonrakennettu1960–1990-luvuillaerilaisiaajoneuvo-jahuoltorakennuksia.

Kasarmi-alueenkulttuurihistoriallisenarvonnäkökulmastaosa-aluekestääuudistamista,jokaottaahuomioonkasarminkeskeisenalueenominais-piirteetelirakennustenkorkeudet,pintamateriaalitjaasemakaavallisensommittelunpäälinjat.Varikko-aluettakehitettäessäonhuomioitava,ettäsekuuluuRKY-rajaukseen.

TUMMA VIOLETTI – Läntinen harjoituskent-tä, Halkomäki sekä selvitysalueen eteläosan metsikkö

Osittainaiempaaviljelysmaata,jokaonotettuar-meijanharjoituskäyttöön,osittainmetsää.Alueellaonmyösyksittäisiärakennuksiajarakennelmia.Selvitystyönaikanaeioletullutilmisellaisiakult-tuurihistoriankannaltamerkittäviäpiirteitä,jotkaselvityksentekijöidennäkökulmastaedellyttäisivättämänosa-alueensuojelua.Onkuitenkinsuotavaa,ettäviereinenRKY-aluevoidaannähdävoimavaranamyöstämänosa-alueenkehittämisessä.


107

Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady


108

7 Lähteet

Anttila,Olavi1980:”Kunnallishallintoja-politiikka”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lah-denkaupunki.(147–322).

Haila,Sirpa1996:Venäläinen rationaalisuus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä.Suomenhistoriallinenseura,Helsinki.

Heikkinen,Antero1980:”Kouluolot,yhdistystoiminta,Salpausselänhiihdot”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkaupunki.(541–632).

Kukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea 1918 – Kuvat. Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.

Lappalainen,JussiT.(toim.):Kasarmin aidan kahden puolen – Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteistyö-tä.SuomenHistoriallinenseura,Historiallinenarkisto101.(127–145).

Luntinen,Pertti1984:Sotilasmiljoonat.Historiallisiatutkimuksia125.SuomenHistoriallinenSeura,Helsinki.

Mäkinen,Anne2000:Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926–1939.SKS,Helsinki.

Niskanen,Riitta(toim.)2000:Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahdenkaupungin-museo.

Peippo,Helena1993:”HennalanvaruskuntajaLahdenkaupunki1920-ja1930-luvulla”.TeoksessaLappalai-nen,JussiT.(toim.):Kasarmin aidan kahden puolen – Kaksisataa vuotta auomalaista varuskuntayhteisöäSuomenHistoriallinenSeura,Helsinki.(127–145.)

Pihkala,Erkki1980:”Lahdentalouselämä”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkau-punki.(323–540).

Raivo,PetriJ.1997.Maisemankulttuurinentransformaatio.Ortodoksinenkirkkosuomalaisessakulttuurimai-semassa.NordiaGeographicalPublicationsVolume25:1.Toinenpainos(ensimmäinenpainos1996).OulunYliopistopaino,Oulu.

Standertskjöld,Elina2011:Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960–1980.Suomenrakennustaiteenmuseo/RakennustietosäätiöRTS,Helsinki.

Takala,Hannu2008:Taistelu Lahdesta 1918.Lahdenkaupunki.

Tervasmäki,Vilho1978:Puolustusministeriön historia II.SotatieteenlaitoksenjulkaisujaXVII.ArviA.KaristoOsakeyhtiö,Hämeenlinna.

Toivonen,Seppo2011:Lahdenhistoriakalenterin:o4,2011–Hennalankasarmialue100v.Hämeenrykmentti25v.(Kalenterisivut,kuvasivutjahistorialiite).GeisirOy.

Tuomi,Timo1992:”Lahdenkaupunkikuvanjaarkkitehtuurinerityispiirteitä”.TeoksessaHeinonen,Jouko&PäiviSiikaniemi(toim.)1992:Lahden historia 2.Lahdenkaupunki.(15–116).

Turpeinen,Oiva1980:”Lahdenaluejaväestö”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkaupunki.(11–145).

Vanhanen,Hannu&KimmoKiimalainen2008:”Sisällissotasaksalaisinsilmin–Spektaakkeleitajakuvanvää-rennöksiä”.TeoksessaKukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea 1918 – Kuvat. Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.

Wagner,Henrik2006:Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeenliitto.

Kirjalliset lähteet


109

ArkkitehditMustonenOy2012:Mytäjäisten varikkoalue – rakennushistoriaselvitys.Senaatti-kiinteistötOy.

Arkkitehtitoimistoark-byroo2013:Suomen kasarmit – Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys.(Tilaaja:Senaatti-kiinteistöt).

Asko,Karri1995:Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Hennalan kasarmialueen kasvillisuus.Lahdenkaupunki,valvonta-jaympäristökeskus.

Lahdenkaupunki2004:Lausunnon antaminen Puolustushallinnon rakennuslaitokselle Lahden varuskunnan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmasta.

MaajaVesiOy2004:Lahdenvaruskunta–Maankäyttö-jamaisemasuunnitelma–Suunnitelmaselostus.(tilaa-jaPuolustushallinnonrakennuslaitos).

Museovirasto/Kauppi2004=Kauppi,Ulla-Riitta2004:Lahden varuskunta – Maankäyttö- ja maisemasuun-nitelma – Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta. Museovirasto 1.12.2004. (Tilaaja:Puolustushallinnonrakennuslaitos).

Museovirasto,Ympäristöministeriö2009:Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä.Muistio.Suomenkuntaliitto.

Museovirastonlausunnot:

14.4.2000,dnro.071/601/2000–asuinrakennustenasemakaavamuutosjavarasto(9).

6.7.2001,dnro.025/601/2001–entisensikalan(P49)purkaminen.

9.12.2002,dnro259/603/2002–rakennuksen(53)muutossotilasmusiikkimuseoksi.

22.7.2003,dnro.075/603/2003–toimiupseerikerhon(46),muutosoppimiskeskukseksi.

2.11.2004,dnro.249/304/2004–maankäyttöjamaisemasuunnitelma2004.

17.3.2005,dnro.037/603/2005–kasarmin(23)peruskorjaus.

6.9.2006,dnro.124/603/2006–sairaalan(U26)parvekkeidenkorjaus.

Puolustushallinnonrakennuslaitos2004:Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma, Suunnitelmasselostus 1.12.2004.

RambollOy2012:Hennalan varuskunta-alue – Puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden luontoselvityksiä.(TilaajaSenaatti-kiinteistöt).

(RambollOy&)TmiLauriPutkonen2012:Lahden Hennalan varuskunta-alue – Selvitys Hennalan kasarmin ra-kennuskulttuurista(luonnos4.12.2012).(TilaajaSenaatti-kiinteistöt).

RambollOy2014:Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys.LahdenkaupunkijaSenaatti-kiinteistöt.

Realprojekti2014:Hennalan varuskunta-alue – rakennustarkastelu. (Raportti 21.8.2014.)

Simanainen,Timo2012:”Esipuhe”,teoksessaArkkitehditMustonenOy2012:Mytäjäisten varikkoalue – raken-nushistoriaselvitys.Senaatti-kiinteistötOy.

Sinisalo,Jarkko2002.Hennalankasarmialue.Kasarmialueenrakentuminenjakäytönvaiheet.Museovirastonsisäiseenkäyttööntehtyepävirallinenmuistio25.9.2002.

YLPALVO2009:Yleinen palvelusohjesääntö.Ohjesääntönumero108.Pääesikunta,henkilöosasto.

Julkaisemattomat lähteet

RambollFinlandOy,2014.Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin varuskunta-alue asemakaava.EpävirallinensuomennosHennalanvaruskunta-alueen maisemaselvitystävarten.

Toivonen,Seppo:Hennalan historiaa ja vähän Lahdenkin.

Selvitykset, asiakirjat ja muistiot


110

Forsius,Arno2015:Keskussotilassairaala 2 ja Hämeen Sotilassairaala vuosina 1941–1994,http://www.saunalahti.fi/arnoldus/KSS2_HSS.htm(15.1.2015).

Lahdenkarttapalvelu2015:http://kartta.lahti.fi/ims(16.2.2015).

Lahdenkaupunki2013:http://ekokarpaasit.fi/www/bulletin.nsf/PFAArch/C5FFF80A54014C5EC2257BEF001E1C7C?opendocument(28.1.2015)

Lahdentekninenjaympäristötoimiala2012:Lahti yleiskaava 2025.http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/58E65CB1DC5F17E0C2257D7F004EA42F/$file/y-201_optimoitu.pdf(16.2.2015).

Museovirasto2009a:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY,www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx(4.12.2014).

Museovirasto2009b:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt,www.nba.fi/fi/kulttuuriym-paristo/rakennusperinto/merkittavat_rakennetut_kohteet(4.12.2014).

Museovirasto2009:Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Hennalan kasarmit.www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1430(4.12.2014).

Mäkinen,Anne:PekkaRajala.Muistokirjoitus,2012.www.hs.fi/muistot/a1364354333059(7.2.2015).

Päijät-Hämeenliitto2008:Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006:http://www.paijat-hame.fi/easydata/custo-mers/paijathame/files/ph_liitto/maka/tiedostot/maakuntakaava.pdf (16.2.2015).

Wikipedia/Lahti2014:http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti(9.12.2014).

Wikipedia/Puolustushallinnonrakennuslaitos2015:http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustushallinnon_raken-nuslaitos(26.1.2015).

Ilmonen,Heikki2014:(Puolustushallinnonrakennuslaitos)sähköpostiNettaBöökille5.12.2014.

Niskanen,Riitta2015:(Lahdenkaupunginmuseo)sähköpostiohjausryhmälle2.3.2015.

Sinisalo,Jarkko2014:(Museovirasto)sähköpostiNettaBöökille19.12.2014.

Sinisalo,Jarkko2015:(Museovirasto)sähköpostiPasiKolhoselle27.1.2015.

Kuvien lähteet

Vuosien 2014-2015 tilannetta kuvaavat valokuvat: Arkkitehtitoimisto Livady Oy, ellei ole toisin mainittu. Muut kuvalähteet:

Arkistolaitos;Digitaaliarkisto,Maanmittaushallituksenhistoriallinenkartta-arkisto

Haila,Sirpa1996:Venäläinenrationaalisuus.1910-luvunkasarmiarkkitehtuurisosiaalisenakäytäntönä.Suo-menhistoriallinenseura,Helsinki.–Käsilläolevanselvityksensisältämienvanhojenpohjapiirrostenvarsinai-nenlähdeonvaltaosallapiirroksistaKansallisarkisto/Sotasaaliskeskusosastonarkisto(KA/SSKO).

Ilmavoimienkuvakokoelma/Sotamuseo

Kukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea1918–Kuvat.Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.

Lahdenkaupunginmuseonkuva-arkisto

Lahdenkaupunki(ortoilmakuvat,20o0-luvunviistoilmakuvat,kaupunginpohjakartat)

Maanmittauslaitos(historiallisetilmakuvat,historiallisetperuskartat,maastokartat,maastokarttarasteri11/2014).Lisenssi:http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Internet-lähteet Sähköpostit


111

HKoulK Huoltokoulutuskeskus

HRR HämeenRatsurykmentti

HuoltoK Huoltokoulu

HämRjP HämeenRatsujääkäripataljoona

HämSS Hämeensotilassairaala

KSS2 Keskussotilassairaala2

MPK Maanpuolutuskoulutusyhdistys

SotLK Sotilaslääketieteenkeskus

TeknKoulK Tekninenkoulutuskeskus

TR TampereenRykmentti

YLPALVO Yleinenpalvelusohjesääntö

Lyhenteitä

Selvityksessä käytettyjen käsitteiden määrittelyjä

Kasarmialue

Kulttuuriympäristö

Varuskunta-alue

Insinöörikomennuskunta

varuskunnantoiminnallekeskeistenrakennustenmuodostamaalue

ihmisenmuokkaamaaluonnonympäristöäjaihmistenjokapäiväinenelinympäristö,johonkuuluvatarkeologinenperintö,rakennetutympäristötjaperinnemaisemat.Käsitteenlähtökohtaon,ettäfyysisessäympäristössäolevathistoriallisetpiirteetymmärretäänosanalaajempaakokonaisuutta.

varuskunta-alueeseenkuuluvatkasarmialueenlisäksimyöslähiharjoitus-alueet,ampumaradat,varastoalueetsekäluonnonsuojelu-jaliikkumisrajoi-tusalueet(vrt.YLPALVO2009)

Venäjän-aikanakasarmialueidenpiirustuksistavastasivatSuomessainsi-nöörikomennuskunnat.EsimerkiksiHankoniemellä,Lahdessa,Lappeen-rannassa,ViaporissajaViipurissaoliomainsinöörikomennuskuntansa.Selvityksessäkäytetyissälähteissätuodaanesiin,ettäkasarmienpiirustuk-setlaadittiinpäärakennuskomissionlaatimiatyyppipiirustuksiahyödyn-täenpaikallisissarakenuskomissioista,muttalähteistäeiilmene,mikäolipaikallisteninsinöörikomennuskuntiensuhdepaikallisiinrakennuskomis-sioihin.

Malmberg,Lauri&HugoÖsterman&M.Kivilinna&H.J.Viherjuuri&YrjöYlänne1934:Suomenvapaussotakuvissa,IIosa.KustannusosakeyhtiöOtava,Helsinki.

Patrikainen,Armi.

RambollOy2014:Hennalanvaruskunta-alueenmaisemaselvitys.

Realprojekti2014:Hennalanvaruskunta-alue–rakennustarkastelu.(Raportti21.8.2014.)

SA-kuva,http://sa-kuva.fi/webneologinfin.html(ladattu9.1.2015).


112

Miehistökasarmin 23 eteläpääty.


113

Hennalan rakennusten sijainti- ja ajoituskartta

Rakennuksista on käytetty alueella vakiintunutta nume-rointia. Siinä tapauksessa, että uudisosasta on käytetty samaa rakennusnumeroa kuin vanhasta osasta, ne on merkitty U- ja V-kirjaimilla, esimerkiksi sairaalan vanha osa (V26) ja uusi osa (U26). Eri-ikäisten rakennusten valmistumisajankohta on ilmaistu eri väreillä:

venäläisten aika – noin 1912–1913

1920-luku – (1910-luvulla aloitetut rakennukset)

1930–1940-luvut

1950-luku

1960–1970-luvut

1980-luvun jälkeinen aika



114

ISBN 978-952-7062-30-2 (painettu julkaisu)ISBN 978-952-7062-31-9 (pdf)

Selvitysalueen rajaus.Pohjakartta: Maanmittauslaitos.

Documents

HENNALAN VARUSKUNTA-ALUE - Lahti