Upload
sarilvonen
View
763
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
MITÄ ON HYVINVOINNIN EDISTÄMINENKÄYTÄNNÖSSÄ?
Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät18. - 19.9.2013 Pori
Aulikki Kananojaylisosiaalineuvos
2
KYSYMYS HYVINVOINNIN EDISTÄJILLE?
Missä terveys syntyy? Sairaalassako?
Missä hyvä sosiaalinen toimintakyky syntyy?Sosiaalitoimistossako?
Missä hyvinvointi syntyy?
3
ESITYKSEN JÄSENNYS
Mitä on hyvinvointi?Hyvinvoinnin edistämisen tehtävät ja vaiheetVähän teoriaa hyvinvoinnin edellytyksistäHyvinvoinnin edistäminen ihmisten elämänvaiheenmukaanYhteisöjen hyvinvointiHyvinvoinnin edistäminen ja kunnallinenhyvinvointipolitiikkaMihin kunta ja sosiaali- ja terveysalanammattilaiset voivat vaikuttaa?Luottamus hyvinvoinnin osatekijänä
4
MITÄ ON HYVINVOINTI ?(1)
Paljon käytetty käsite, mutta harvoin täsmennettymitä tarkoitetaan
Erik Allardt 1976: Hyvinvoinnin ulottuvuudet:klassinen kolmijako
Elintaso, aineellinen ulottuvuusIhmissuhteet, yhteisösuhteetItsensä toteuttamisen mahdollisuudet
5
MITÄ ON HYVINVOINTI ?(2)
Eurooppalaisia hyvinvoinnin ulottuvuuksienmäärittelyjäEuReporting:
Elämänlaatu: objektiivisten elinolojen parantaminenja subjektiivisen hyvinvoinnin vahvistaminenSosiaalinen koheesio: eriarvoisuuden jasyrjäytymisen vähentäminen, sosiaalisten siteidenja verkostojen vahvistaminenKestävä kehitys: inhimillisen pääoman ja luonnonpääoman säilyttäminen ja vahvistaminen (mm. Heikkilä2002)
6
HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TEHTÄVÄT JAVAIHEET
Hyvän kasvun ja kehityksen, työ- ja toimintakyvynsekä mahdollisimman omatoimisen pärjäämisenedistäminen (promotiivinen tehtävä)Mahdollisten riskitekijöiden tunnistaminen jaongelmien ehkäisy (preventiivinen tehtävä)Sosiaalisten vaikeuksien, työ- ja toimintakyvynrajoitusten ja pärjäämisen ongelmienvähentäminen, poistaminen, hoitaminen = korjaavatyöMyönteisten muutosten varmistaminen jaylläpitäminen = ”jälkihuolto”
7
HYVINVOINTIA ON MONELLA TASOLLA
Yksilön tasollaPerheen tasollaLähiyhteisöjen tasolla: asuinalue, päivähoito,
koulu, työpaikka, harrastusyhteisöt,asumispalvelut ja laitokset
Koko kunnan tasollaYhteiskunnan / valtakunnan tasollaKulttuurin tasolla
8
HYVINVOINNIN EDELLYTYKSISTÄ (1)
Suojaavat tekijät ja altistavat tekijät – hyvinvoinninedistäminen vahvistaa suojaavia tekijöitä ( mm.itsemurhien ehkäisyssä sovellettu teoria)
Terveydenhuollossa tunnetaan terveyttä jatoimintakykyä ylläpitäviä tekijöitä, mm. terveellinenravinto, liikunta, elämäntavatMitkä ovat vastaavat sosiaalista toimintakykyä jahyvinvointia ylläpitävät tekijät?
9
HYVINVOINNIN EDELLYTYKSISTÄ (2)
Frances Upham (1973): Hyvän kasvun edellytyksetIhminen, johon voi samastua, antaa pohjanidentiteetin kehitykselleIhmissuhteiden jatkuvuus, joka antaaturvallisuutta, luo luottamusta ihmisiin jaympäröivään maailmaanTasapainoisessa määrin aktiivisuuden japassiivisuuden kokemuksiaTasapainoisessa määrin tyydytyksen japettymyksen kokemuksia
Mitä nämä merkitsevät hyvinvoinnin edistämisessä?
10
ELÄMÄNVAIHEET JA HYVINVOINTI
Erik H. Erikson: eri ikäkausilla omatkehitystehtävänsä; onnistunut suoriutuminenkehitystehtävistä luo hyvän pohjan ainaseuraavalle ikävaiheelle – näin rakentuuhyvinvointiSigmund Freud: Terve on ihminen, joka kykeneerakastamaan ja tekemään työtä. Tämäkin onhyvinvointia
11
ELÄMÄNKULUN KRIITTISET VAIHEET
Elämänkulussa voi olla kriittisiä kohtia, jotkaaltistaa terveyden, toimintakyvyn, ihmissuhteidenja sosiaalisen pärjäämisen heikentymiselleHyvinvointia vahvistavien toimien kohdistaminennäihin nivelkohtiin esim. vertaisryhmien tai muintoimin voi toimia suojaavana tekijänäHyvinvointia edistävää toimintaa voivat toteuttaamonet muutkin yhteisöt ja organisaatiot kuinkunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto
12
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAANLAPSUUDESSA (1)
Lapsuus on hyvinvoinnin kivijalanrakentamistaOlennaisia ovat lapsuuden kokemukset –
eivät toimenpiteet sinänsäVähintään yksi turvallinen aikuinen,
välittävien ihmissuhteiden jatkuvuus,suojaavien tekijöiden vahvistaminen silloinkun riskejä näköpiirissäMahdollisuus olla lapsi oma ikäkautensa
mukaisesti
13
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAANLAPSUUDESSA (2)
Äitiys- ja lastenneuvola on palvelujärjestelmässäkeskeinen paikka tunnistaa perheen vahvuudet jamahdolliset riskitImatran malli hyvinvointineuvola –perhetyöntekijät äitiys- ja lastenneuvolaan;suojaavien tekijöiden vahvistaminen välittömästikun riskejä näköpiirissäVarhaiskasvatus: laaja kosketuspinta lapsen japerheen elämään; esimerkkejä: perheterapeutin taimuun asiantuntijan vastaanotto päiväkodissaKoulu: ohjaus ikärelevantin harrastuksen piiriin;esimerkkinä Ice Hearts
14
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAANLAPSUUDESSA (3)
Kotihoidon tuella olevien vanhempienryhmätPäihdeongelmaisten vanhempien lasten
ryhmät – turvalliset ja välittävät aikuisetsuojaavina tekijöinä ja varhaisenintervention toteuttajinaMitkä luonnollisia yhteyksiä tavoittaa nuoret
vanhemmat?
15
NUORUUS ON KUOHUVAA AIKAA
Nuoruusiän kapinat kuuluvat normaaliinkehitykseenTärkeä tunnistaa, onko kysymyksessä ”tavallinen”kapina vai elämänkulun kääntyminen ”väärille”raiteilleKaverit tärkeitä – identiteetin muodostumisentärkeä vaihe; aikuinen johon voi samastuaNuorille ominaista toiminta: netti, liikunta, urheilu,pyöriminen porukassa, ei konttorikontaktit;luontaisen toiminnan mahdollistaminen, ryhmät
16
AIKUISUUS JA TYÖIKÄ OVATTOIMINTAKYKYISTÄ AIKAA
Aikuisiässä on riskivaiheita, jolloin toimintakykyvoi alentua
Avioero tai muut parisuhteen vaikeudetSairastuminen tai vammautuminenTyöttömyysKonkurssiLasten vaikeudet
Vahvuuksien tunnistaminen,”liikkeessä” pysyminen,ryhmät, matalan kynnykset tapaamispaikatVertaisryhmät, voisivatko olla esim. kolmannensektorin tai työväenopistojen ohjelmissa?
17
”NUORET” VANHAT: 60 – 80 VUOTIAAT
Hyvinvoinnin edistämisen tärkeä ryhmä: terveydenja toimintakyvyn ylläpitäminen olennaistaIkääntymisen, elämänkulkujen jaelämänkokemusten yksilöllisyysVoimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminenIhmissuhteet, yksinäisyyden lievittäminen,yhteydenpidon mahdollistaminen, kulttuurielinvoiman antajanaToimintakykyä vahvistavat ohjelmat, esim. VoimaaVanhuuteen ja muut vastaavat ohjelmatMatalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta
18
YHTEISÖJEN HYVINVOINTI
Asuinalueiden eheys: jakautuuko kunnan väestöjyrkästi erilaisiin ryhmiin?Löytyykö yhteisen toiminnan areenoita?Rohkaistaanko yhteistä vastuuta?Kannustaako kunta erilaisia kansalais- javapaaehtoisryhmiä ? Yhteisöt eivät vain alueellisia,vaan myös yhteisten intressien tai yhteistenongelmien tai yhteisten tavoitteiden ympärillemuodostuneitaOnko ihmisillä mahdollisuus halutessaan päästäitselleen tärkeän ryhmän tai yhteisön jäseneksi?
19
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JAKUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (1)
Ajattelutavan muutos:Näkeekö kunta oman roolinsa”palvelutehtaana” vai asukkaiden yhteisen vastuunorganisaationa?Onko kunnallinen hyvinvointipolitiikka vainlakisääteisten toimenpiteiden toteuttamista vai myösyhteisöjen eheyden ja elinvoiman vahvistamista?Onko kunnallinen hyvinvointipolitiikka vain sosiaali- jaterveydenhuoltoa vain kunnan eri toimijoiden,asukkaiden, kolmannen sektorin, seurakuntien jaalueen elinkeinoelämän yhteensovitettuhyvinvointiverkosto?
20
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JAKUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (2)
Onko hyvinvointipolitiikka suoritteita japalvelutavaraa vai aitoa välittämistä, ihmisiävahvistavia kokemuksia ja vastuuta toiminnanvaikutuksista?Hyödyntääkö hyvinvoinnin edistäminen ihmistenomaa voimaa, vertaistukea, erilaisten ryhmien jaasukkaiden antamaa energiaa?Riittääkö tulokseksi suuri suoritemäärä ja alhaisetkustannukset vai pitkäjänteisesti aikaan saatuasukkaiden hyvinvointi ja toimintakykyisyys?Olennaista monien toimijoiden yhteensovitettu työ.
21
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JAKUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (3)
Hyvinvoinnin edistäminen on koko kunnan ja kokopaikkakunnan yhteinen asia.
Asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointi on osa kunnanja paikkakunnan elinvoimaa.
22
LUOTTAMUS LUO SOSIAALISTA PÄÄOMAA
Sosiaalisen pääoman keskeinen elementti onkansalaisten luottamus viranomaisiin yleensä,kuntaan ja heidän asioitaan hoitaviin henkilöihin.Luottamus syntyy avoimuudesta ja osallisuudenantamista kokemuksista.Talouden ylä- ja alamäkiä tulee aina. Erityisestitaloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan muutakinpääomaa kuin raha – sosiaalista pääomaa jaluottamuspääomaa.Minkälainen sosiaalinen pääoma on teidänkuntanne vahvuus, entä luottamuspääoma?
23
MIHIN KUNTA JA AMMATTILAISET VOIVATVAIKUTTAA?
Hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan jakulttuurin muutosta vaativaa toimintaaMihin kunta ja sen ammattilaiset voivat vaikuttaa?Yhteiskunnalliset muutokset vaativat valtakunnallisiaratkaisuja, pitkiä prosesseja ja paljon aikaa –kulttuurimuutokset satoja vuosiaParhaiten voi vaikuttaa omaan ajatteluun, omaantyöorientaatioon, omaan työyhteisöön ja omaankuntaan. Sekin on vaativaa ja vie aikaa.Parhaassa tapauksessa muutoksen voi kuitenkinnähdä ja kokea!
24
KIITOS
HYVÄÄ SYKSYÄ