23
J OULUKUUN 27 pnä 1929 Stalin piti pu- . . heen marxilaisten maatalousasiaintun- tijain konferenssissa. Puheessaan toveri Stalin paljasti 1 porvarillisen teorian kansan- talouden sektorien "tasapainosta", löi murs- kaksi marxilaisvastaisen teorian "itsestään sujumisesta" sosialistisessa rakennustyössä ja marxilaisvastaisen teorian pienen talonpoikais- talouden "kestävyydestä". Murskattuaan kaikki nuo porvarilliset, marxilals vastaiset, oikeisto" opportunistiset teoriat toveri Stalin eritteli perusteellisesti kollektiivitalouksien luonteen sosialistisena talousmuotona ja perusteli siir- tymisen maatalouden yleisen kollekti visoin- nin politiikkaan ja sen pohjalla kulakkien luokkana hävittämiseen.

J pnä - ciml.250x.comciml.250x.com/archive/stalin/finnish/stalin_short_biography_1947... · myysvaati siirtymistä suureen arttelitalouteen, kollektiiviseen, koneellistutettuun maanvilje-lykseen

  • Upload
    votram

  • View
    243

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

JOULUKUUN27 pnä 1929 Stalin piti pu-. . heen marxilaisten maatalousasiaintun-

tijain konferenssissa. Puheessaan toveriStalin paljasti 1 porvarillisen teorian kansan-talouden sektorien "tasapainosta", löi murs-kaksi marxilaisvastaisen teorian "itsestäänsujumisesta" sosialistisessa rakennustyössä jamarxilaisvastaisen teorian pienen talonpoikais-talouden "kestävyydestä". Murskattuaan kaikkinuo porvarilliset, marxilals vastaiset, oikeisto"opportunistiset teoriat toveri Stalin eritteliperusteellisesti kollektiivitalouksien luonteensosialistisena talousmuotona ja perusteli siir-tymisen maatalouden yleisen kollekti visoin-nin politiikkaan ja sen pohjalla kulakkienluokkana hävittämiseen.

Lenin puhui jo puolueen XI edustajakokouk-sessa viimeisestä ja ratkaisevastataistelustaVenäjän kapitalismia vastaan, jota kasvaapienestä talonpoikaistaloudesta, mutta tuonakautena ei vielä voitu määritellä tarkoin tuontaistelun aikaa. Toveri Stalin todisti tieteelli-.Eesti hänelle ominaisella nerokkaalla tarkka-näköisyydellä, että viimeisen ratkaisevan tais-telun aika sisäistä kapitalismia vastaan olijo koittanut. Suuri diaiektiikko .Stalin osoitti,että kulakkien luokkana hävittäminen ei ole'.entisen kulakkien rajoittamis- ja syrjäyttämis-politiikan jatkoa, vaan se on jyrkkä käännepuolueen politiikassa.-"Kun maiden pakkoluovutus tilanherroiltaoli Lokakuun vallankumouksen ensimmäinenaskel maaseudulla", sanotaan puolueen XVIedustajakokouksen päätöksissä, "niin siirty-minen kollektiivitalouksiin on toinen ja sitä-paitsi ratkaiseva askel, joka määrää tärkeim-män vaiheen sosialistisen yhteiskunnan perus-tuksen rakentamisessa Neuvostoliitossa" 1.

'Maaseutu oli tullut sosialistiseen. talouteen.sen tuloksena, että taloudellinen välttämättä-

1 ":NKP(b) edustajakokousten, konferenssien ja KK:n täysistun-r.ojen päätöslauselmissa ja päätöksissä", II osa, 6. painos, v. i941,~, 428.

myys vaati siirtymistä suureen arttelitalouteen,kollektiiviseen, koneellistutettuun maanvilje-lykseen. Useiden vuosien kuluessa bolshevik-kien puolue ja Neuvostovaltio loivat maaseu-dulla uusia tuotantovoimia, juurruttivat uuttatekniikkaa - traktoreita, combinekoneita j.n.e.,kouluttivat sosialistisen maanviljelyksen kaa-dereita, miljoonia ihmisiä. jotka osasivat hallitauutta tekniikkaa.

Historiallisessa terveh dyksessään Stalingra-din traktoritehtaan työläisille tehtaan käyn-ttinpanopäivänä (kesäkuun 17 pnä 1930) toveriStalin kirjoitti:

"Tervehdys ia onnittelut voiton johdostaNeuvostoliiton 1 ensimmäisen Punalippuisentraktoritehdasjättiläisen työläisille ja [ohtohen-kilökunnalle. 50 tuhatta traktoria, jotka teidänon vuosittain annettava maalle, on 50 tuhattaammusta, jotka räjähdyttävät vanhaa porvaril-lista maailmaa ja raivaavat tietä uudelle sosia-listiselle yhteiskunta- ja talousmuodolle maa-seudulla. Toivon teille menestystä ohjelmannetäyttämisessä" 1.

Maaseudulla luodut uudet tuotantovoimatjohtivat kiertämättä uusiin, sos'ial'ist'is'i1:n suhtei- .siin ihmisten kesken.

1 "Pravda" M 166, kesäkuun 18 pnä 1930.

·Konkretisoiden kaikin puolin marxilais-Ieniniläistä teoriaa sosialismista Stalin osoitti,että siirtyminen kollektivisointiin ei ole mah-dollista talonpoikien yksinkertaisen ja rauhal-lisen kollektiivitalouksiin liittymisen muodossa,vaan talonpoikien joukkotaistelun muodossakulakkejavastaan. Oli välttämätöntä murskatakulakit avoimessa taistelussa koko talonpoikais-ton nähden, jotta talonpoikaisjoukot olisivattulleet vakuuttuneiksi kapitalististen ainestenheikkoudesta, ja siksi siirtyminen yleiseen kol-lektivisointiin oli sidottu eroittamattomastikulakkien luokkana hävittämisen tehtävään.

Toveri Stalinin ohjeet käänteen välttämät-tömyydestä puolueen politiikassa kulakkienriistopyrkimysten rajoittamisesta kulakkienluokkana hävlttämiseen olivat pohjana Keskus-komitean päätökselle tammikuun 5 päivältä1930 "Kollektivisoinnin vauhdista ja valtionavustustoimenpiteistä kollektiivitalouksien ra-kennustyölle" .

Puolueen viholliset yrittivät kaikin tavointehdä tyhjäksi puolueen ottaman suunnan maa-talouden kollektivisoimiseen. Nuo vihamielisetyritykset ilmenivät ei ainoastaan oikeistolais-antautujain suoranaisessa hyökkäyksessä kol-·lektivisointia vastaan, vaan myöskin puolue-

linjan "vasemmistolaisissa" vääristelyissä,puolueen määrääniän kollektivisoimisvauhdinrikkomisessa, kollektiivitaloudellisen rakennus-työn vapaaehtoisuuden leniniläis-stalinilaisenperiaatteen rikkomisessa, tomppelimaisessaharppaamisessa arttelin yli kommuuniin, asuin-rakennusten, pikkukarjan, siipikarjan y.m.s,pakollisessa yhtei skunnallistamisessa.

Sisäiset ja ulkoiset viholliset, interventionjärjestäjät ja heidän asiamiehensä luottivatsiihen, että tuo "vasemmistolainen" ja joskustahallinenkin provokatoorinen toiminta saattaatalonpoikaiston riitaan Neuvostovallan kanssa.Imperialististen valtioiden esikunnissa suunni-teltiin jo uuden lntervention alkamisaikakin.Mutta puolueen johtaja huomasi ajoissa uudenvaaran.

Maaliskuun 2 pnä 1930 julkaistiin Keskus-komitean päätöksen mukaisesti toveri Stalininkirj oitus "Menestys panee pään pyörälle", jossaStalin antoi vastaiskun "vasemmistolaisille"ylilyönneille, jotka uhkasivat turmiolla kollek-tiivitalousliikettä. "Kirjoituksessa korostettiinkaikella voimalla vapaaehtoisuuden periaatettakollektiivitaloudellisessa rakennustyössä jaosoitettiin, kuinka välttämätöntä on ottaa huo-mioon Neuvostoliiton eri seutujen erilaiset

olosuhteet määri tel täessä kollekti visoinninvauhtia ja menetelmiä. Toveri Stalin muistutti;että kollektiivitalousliikkeen perusrengas onmaatalousartteli... Toveri Stalininkirj oituksellaoli valtavan suuri poliittinen merkitys. Tämäkirjoitus auttoi puoluejärjestöjä korjaamaanvirheensä ja antoi mitä voimakkaimman iskunNeuvostovallan vihollisille, jotka olivat toivo-neet, että ylilyöntien pohjalla heidän onnistuunostattaa talonpoikaisto Neuvostovaltaa vas-taan",,~.

Antaessaan murskaavan iskun" vasemmisto-Laisille" vääristelyille ja hajoittaessaan samallakuin tuhkan tuuleen intervention järjestäjientoiveet toveri Stalin selitti miljoonajoukkojenopettajana puolueen jäsenille ja puolueeseenkuulumattomille kaadereille, mitä on [ohtamis-taito.

"Johtamistaito", kirjoitti Stalin, "on vakavaasia. Ei saa jäädä jälkeen liikkeestä, sillä jäl-keen jääminen merkitsee joukoista irroittau-tumista. Mutta ei saa kiirehtiä edellekään,sillä edelle kiirehtiminen merkitsee 'yhteydenmenettämistä joukkoihin. Joka tahtoo johtaaliikettä ja säilyttää samalla yhteyden miljoona-

1 "NKP(b):n historia. Lyhyt oppikurssi", s. 295 (327).

joukkoihin, sen täytyy käydä taistelua kahdellarintamalla - sekä jälkeen jääviä että edellekiirehtiviä vastaan" 1.

Tämän kirjoituksen jälkeen huhtikuun 3pnä1930 julkaistussa kirjoituksessa "Vastaus tove-reille kollektii vitalonp ojille" , joka oli osoitettumiljoonille kollektiivitalonpojille, Stalin, osoi-tettuaan virheiden juuret talonpoikaiskysymyk-sessä ja päävirheet kollektiivitalousliikkeessä,selitti erikoisella voimalla, missä on luokka-taistelun rintamalla tapahtuvan hyökkäyksenlakien olemus. Hyökkäystä ei voida suorittaa,ellei varmistetavallattuja asemia, sanoi toveriStalin, ellei ryhmitetä voimia uudelleen, elleiturvata rintamaa reserveil lä ja tuoda huoltopor-taita lähemmäksi rintamaa. Opportunistit eivätkäsitä hyökkäyksen luokkaluonnetta: hyökkäysmitä luokkaa vastaan ja minkä luokan kanssaliitossa? Me emme tarvitse, sanoi Stalin, kaiken-laista hyökkäystä, vaan me tarvitsemme hyök-käyksenkulakkia vastaan liitossa keskitalon--pojan kanssa.

StaUnilaisen johdon ansiosta, ylilyöntienkorjaamisen tuloksena, luotiin luja pohja kol-lektiivitalousliikkeen uudelle voimakkaalle-

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 304 (303).

kasvulle. Toveri 'Stalinin johdolla puolue rat-kaisi proletaarisen vallankumouksen mitä vai-keimman tehtävän vallan valtaamisen jäl-keen, pienten talonpoikaistalouksien sosialisminraiteille siirtämisen tehtävän, kaikkein suuri-Iukuislmman riistäjäluokan, kulakiston, hävit-tämisen tehtävän.

"Se oli mitä syvin vallankumouksellinenmullistus, hyppäys yhteiskunnan vanhasta laa--dullisesta tilasta uuteen laadulliseen tilaan,seurauksiltaan samanarvoinen Lokakuussavuonna 1917 tapahtuneen vallankumoukselllsenmullistuksen kanssa.

Tämän vallankumouksen erikoisuus on siinä,että se suoritettiin ylhällltäpäin, valtiovallanaloitteesta, kulakkiorjuutta vastaan ja vapaan,kollektilvitalouselämän puolesta taistelevienmiljoonaisten' talonpoikaisjoukkojen sitäsuora-naisesti kanna ttaessa alhaaltapäin" 1.

Pitäen lähtökohtanaan Leninin ohjeita siitä,että on välttämätöntä siirtyä pienistä talon-poikaistalouksista arttelitalouteen, kollektiivi-~een suurtalouteen maanviljelyksessä, pitäenlähtökohtanaan Leninin osuustoimintasuunnitel-maa Stalin kehitti maatalouden kollektioieoimie-

1 nNKP(b):n historia. Lyhyt oppikurssi", s. 291-292 (323).

· teorian ja toteutti sen käytännössä.. Uutta .tällä,alalla Stalinilla on se, että hän:

1) tutki kaikinpuoliaesti kysymyksen sosia-listisen talouden kollektiivitalousmuodosta maa-seudulla;

2) osoitti, ettäkollektiivitalouksien rakennus-työn oikeimpana ja talonpojille käsitettävimpänämuotona, sen tärkein perusrengas, nykyisessävaiheessa on maatalousartteli, joka tekee mah-dolliseksi sovittaa yhteen kcllektiivitalonpoikien .yksilölliset edut ja heidän yhteiskunnallisetetunsa, mukauttaa kollektiivitalonpoikien yksi-lölliset edut yhteiskunnallisiin etuihin;

3) perusteli siirtymisen kulakkien rajoitta-misen ja syrjäyttämisen politiikasta kulakkienluokkana hävittämisen politiikkaan yleisen kol-lektivisoinnin pohjalla;

4) osoitti kone- ja traktoriasemien merkityk-sen tuklpaikkoiua maatalouden sosiali.stisessauudestirakentamisessa sekä maatalouderr rjatalonpoikaiston avustamisessa sosiallstisen val-tion taholta.

Useiden järjestöjen sekä työläisten, talon-poikien ja puna-armeijalaisten yleisten kokous-ten lukuisista pyynnöistä Neuvostoliiton 'Toi-meenpaneva Keskuskomitea päätti vuoden 19'30helmikuussa palkita. J. V.. Stalinin toiseUw

Punaisen Lipun kunniamerkillä hänen tavatto-man suurista ansioistaan sosialistisen rakennus-työn rintamalla.

Puolueen XVI edustajakokous (kesäkuun26 päivästä heinäkuun 13 päivään 1930) saipaikkansa historiassa koko rintamalla tapahtu-neen sosialismin suurhyökkäyksen edustaja-kokouksena. Tuotuaan esille koko rintamalla

. kapitalistisia aineksia vastaan tapahtuvan yleis-

. hyökkäyksen olemuksen Stalin totesi selostuk-sessaan, että maamme oli jo siirtynyt sosialis-min kauteen.

Selostaessaan edustajakokoukselle saavutuk-sia maan teollisoinnin ja maatalouden kollek-tivisoinnin alalla. Stalin osoitti samalla, mitätehtäviä uusi kehitysvaihe meille asettaa. Jos-kin me kehitysvauhdissa olemme saavuttaneetja sivuuttaneet : edistyneimmät kapitalistisetmaat, niin teollisuustuotannon tasoon nähdenme olemme vielä paljon jäljellä edtstyneimmistäkapitalistisista maista. Tästä seuraa tehtävälisätä edelleen vauhtia, tehtävä saavuttaa jasivuuttaa kapitalistiset maat myöskin 'teolli-suustuotannon tasoon nähden. Toveri Stalinosoitti selostuksessaan puolueen tehtävät ensim-mäisen viisivuotissuunnitelman toteuttamiseksineljässä vuodessa.

Koko maan työtätekevät ryhtyivät innollaratkaisemaan edustajakokouksen asettamia jät-tiläistehtäviä. Soslallstinen kilpailu ja iskuruuslevisivät laajalle. XVI edustajakokoukseen men-nessä oli sosialistisessa kilpailussa mukanavähintään kaksi miljoonaa työläistä, ja isku-prikaateihin kuului toista miljoonaa työläistä.

"Kaikkein mainiointakilpailussa on se", sanoitoveri Stalin XVI edustajakokouksessa, "ettäse saa aikaan perinpohjaisen käänteen ihmistenkäsityksessä työstä, sillä se muuttaa työnhäpeällisestä ja raskaasta taakasta, jollaisenasitä pidettiin ennen, kttnnian) maineen, ulju'tt-den ja sankmnuuden asiaksi. Mitään senkaltaista ei ole eikä voikaan olla kapitalisti-sissa maissa" 1.

Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täyttä-minen vaati kansantalouden kaikkien alojenuudestirakentamista uuden, nykyaikaisen teknii-kan pohjalla. Tekniikka sai ratkaisevan merki-tyksen. Sen vuoksi puolueen johtaja esittipuheessaan "Talousmiesten tehtävistä", jonkahän piti helmikuun - 4 pnä 1931 sosialisti-sen teollisuuden toimihenkilöiden ensimmäi-sessä Yleisliittolaisessa konferenssi-ssa, uuden

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, lO. painos, s. 393.

tunnuksen: "Bolshevikkien on ornaksuttava tek-niikka "; "Uudestirakentamiskauclella tekniikkaratkaisee kaiken".

Kaudella, jolloin" puolue teki jännittynyttätyötä sosialismin rakentamisessa, sai yhä suu-remman merkityksen puolueen jäsenten ja kandi-taattien marxilais-lenlnlläinen kasvatus, 'bolshe-vistisen puolueen historiallisen kokemuksentutkiminen ja taistelu puolueen historian vääris-telijöitä vastaan,

Marraskuussa 1931 Stalin julkaisi aikakaus-lehti .Proletarskaja Revoljutsijan" toimitukselleosoittamansa tunnetun kirjeen, jolla oli tavat- .toman suuri merkitys puoluerivien yhä lujem-massa aatteellisessa yhteenliittämisessä. Paljas-taessaan tässä kirj eessään bolshevismin historiantrotskilaiset väärtstelijätStalin osoitti, ettäleninismi on syntynyt, kasvanut ja lujittunut sää-hmättömässä taistelussa kaikenkarvaisia oppor-tunisteja vastaan, että bolshevikit ovat olleetmaailman ainoa vallankumouksellinen järjestö,joka on lopullisesti murskannut opportunistitja keskustalaiset sekä karkoittanut heidät poispuolueesta. Tässä kirjeessään Stalin osoittivakuuttavasti, että trotskilaisuus on vastavallan-kumouksellisen porvariston etujoukko, joka käytaistelua kommunismia vastaan, Neuvostovaltaa

vastaan, sosialismin rakentamista vastaanNeuvostoliitosaa.

Vuoden 1933 alkuun mennessä ensimmäinenviisivuotissuunnitelma oli täytetty ennen määrä-aikaa. Tammikuussa 1933 Stalin piti Keskus-komitean ja Keskuskontrollikomitean täysistun-nossa selostuksen "Ensimmäisen viisivuotis-suunnitelman tulokset". Meidän maamme, sanoihän, on muuttunut agraarimaasta teollisuus-maaksi, pikkutalonpoikaisesta maasta kaikkeinedistyneimmän sosialistisen suurmaanvilj elyk-sen maaksi. Riistäjäluokat oli lyöty poistuotantoasemistaan. Niiden rippeet olivat hajaan-tuneet ympäri maata ja ryhtyneet myyräntyöllätaistelemaan Neuvostovaltaa vastaan. Siksi oli.kohotettava valppautta ja käytävä taisteluaneuvostojärjestelmän perustan - sosialistisenomaisuuden suojelemiseksi sekä lujitettava kai-kin keinoin proletariaatin diktatuuria.

Toisessa puheessaan Keskuskomitean täys-istunnossa" Työstä maaseudulla" Stalin eritteli.perusteellisesti puoluetyön puutteellisuudet maa-seudulla ja esitti kokonaisen toimintaohjelmankollektlivitalousj ärj estelmän 1uj ittamiseksi.

Puolueen eteen nousi uusi tehtävä-c-taistelukollektiivitalouksien lujittamisen ja työn järjes-telyn puolesta kollektiivitalouksissa, taistelu sen

puolesta, että kollektiivitaloudet tehtäisiin bol-shevistisiksi ja puhdistettaisiin ne vihamieli-sistä kulakki- ja tuholaisaineksista. Tätä tarkoi-tusta varten toveri Stalin teki ehdotuksenpoliittisten osastojen perustamisesta kone- jatraktoriasemille sekä neuvostotiloille. Kone- jatraktoriasemien poliittiset osastot ehtivät kah-den vuoden aikana '(1933 ja 1934) suorit-taa suuren työn kollektiivitalouksien lujittami-seksi.

Ensimmäisessä Yleisliittolaisessa kollektiivi-talouksien iskurien edustajakokouksessa helmi-kuun 19 pnä 1933 toveri Stalin esitti ja perustelitunnuksen: kollektiivitaloudet on tehtävä bolshe-vistisiksi ja kollektiivitalonpojat vauraiksi.

"KollektiivItalonpoilden vauraiksi tulerm-seksi", sanoi Stalin, "vaaditaan nyt vain yhtäseikkaa - rehellistä työskentelemistä kollektiivi-talouksissa, traktoreiden ja koneiden oikeinkäyttämistä, työkarjan oikein käyttämistä, maanoikein muokkaamista, kollektiivitalouden omai-suuden varjelemista" 1.

Stalinin puhe painui lujasti miljoonien kollek-tiivitalonpoikien tietoisuuteen, siitä tuli kollek-tiivitalouksien käytännöllinen taisteluohjelma.

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 418 (418).

Yleistäessään sosialistisen rakennustyön ko-kemuksia toveri Stalin kehitteli kysymystäneuvostokaupasta työn tuotteiden jakelu- javaihtomuotona .sosialismin oloissa.

Toveri Stalin sanoi: "Neuvostokauppa onkaupankäyntiä ilman kapitalisteja - pieniä jasuuria, kaupankäyntiä ilman keinottelijoita ---:pieniä ja suuria. Se on erikoisenlaatuista kaup-paa, jota historia ei tähän asti ole tuntenutja jota ainoastaan me, bolshevikit, harjoitammeNeuvostovallan kehityksen oloissa" 1.

"Jotta maan taloudellinen elämä voisi päästäpulppuamaan täydellä voimalla ja jotta teolli-suudella ja maataloudella olisi kiihoke tuotan-tonsa jatkuvaan Iaajentamiseen", sanoi toveriStalin edelleen, "tarvitaan vielä yksi ehto, ni-mittäin laajaksi kehitetty taoaranuaihio kaupun-gin ja maaseudun välillä, maamme piirien jaalueiden välillä, kansantalouden eri alojenvälillä" 2.

Toveri Stalin arvosteli ankarasti niitä, jotkaväheksyivät neuvostokaupan merkitystä tai suh-tautuivat siihen ylimielisesti. "Kommunistienerään osan keskuudessa", sanoi toveri Stalin,

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 390 (390)..2 Sama, s. 461 (461). .

"on yhä vieläkin vallalla ylimielinen, yliolkainen .suhtautuminen kauppaan yleensä ja neuvosto-.kauppaan erikoisesti. Nämä luvalla sanoenkommunistit pitävätneuvostokauppaa toisarvoi-sena, turhana asiana ja kauppa-alan työnteki-jöitä menneinä miehinä ... Nämä ihmiset eivätymmärrä, että neuvostokauppa on meidänasiamme, oma bolshevistinen asiamme, jaettä kauppa-alan työntekijät, siihen, luettunamyöskin myymälöiden työntekijät; jos he vaintyöskentelevät rehellisesti, vievät eteenpäin mei--dän asiaamme, vallankumouksen asiaa, bolshe-vismin asi aa " 1•

. Näillä toveri Stalinin ohj eilla oli tärkeä mer-kitys neuvostokaupan lujittamiselle ja tavaran-vaihdon kehittämiselle maassa.

Selostuksessaan NKP(b ):n 'Keskuskomiteantoiminnasta, jonka S. M.. Kirov piti' Leningra--dissa puolueen XVII edustajakokouksen edellä,tämä vallankumouksen innokas tribuuni ja puo-lueen lemmikki. luonnehti seuraavasti työväen-luokan sosialististen voittojen suurta järjes-täjää:

." Toverit, puolueemme ansioista, puolueemmemenestykeistä puhuttaessa ei voida olla puhu-

1 J. Stalin, Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 462 (461~4{j2).

J. V. Stalin ja A. Nl. Gorki.Valokuva,

matta saaouitamiemme jätt'ilä'isvoittojen euurestaorganisaattorista. M'inä puhun toveri Stalinista.

Minun on sanottava teille, että hän on todellatäydellinen, todella kaikinpuolinen sen seuraajaja jatkaja, minkä meille jätti meidän puolueemmesuuri perustaja, jonka me m:enetimme jo kym-menen vuotta sitten.

On vaikea kuvitella sellaista [ättiläishenkilöäkuin on toveri Stalin. Viimeisten vuosien aikana,siitä alkaen, kun me työskentelemme ilman Leniniä,me emme tiedä ainoatakaan käännettä työssämme,ainoatakaan vähääkään suurempaa aloitetta, tun-nusta, politiikka1nme suuntaa, jonka tekijänä olisiollut joku toinen eikä toveri Stalin. Kaikki perus-työ ~ puolueen, on tiedettävlJ, tlJ,111,IJ,- suoritetaantoveri Stalinin ohjeiden mukaan, hänen aloittees-taan ja hänen johdollaan. Kansainvälisen poli-tiikan suurimmat kysymykset ratkaistaan hänenohjeidensa mukaan, ja paitsi näitä suuria kysy-myksiä häntä kiinnostavat myöskin· sellaisetkysymykset, jotka näyttävät olevan arvoltaankolmannella, vieläpä kymmenennelläkin tilalla,jos vaan nuo kysymykset koskevat maammetyöläisiä, talonpoikia ja kaikkia työtätekeviä,

Minun on sanottava, ettei tämä koske ainoas-taan sosialismin rakennustyötä kokonaisuudes-saan, vaan se koskee. myöskin työmme eri

kysymyksiä. Jos otetaan esimerkiksi maammepuolustuskysymykset, niin on korostettava kokovoimalla sitä,· että kaikista saavutuksistamme,joista puhuin, me olemme kokonaisuudessaanja täydellisesti kiitollisuudenvelassa Stalinille.

Tämän miehen mahtava tahdonlujuus ja .ual-:tavan suuret orqanieatoorisei.kyvyt takaavat puo-lueelle sen, että ooittoieaan sosialismin rakennus-työhön liittyvät suuret historialliset käänteet teh-diiiin aikanaan.

Ottakaapa toveri Stalinin tunnukset: "Kollek-tiivitalonpoika on tehtävä vauraaksi", "Kollek-tiivitaloudet on tehtävä bolshevistisiksi", "Onomaksuttava tekniikka", toveri Stalinin kuusihistoriallista ehtoa - kaikki, mikä suuntaa sosia-lismin rakentamista työmme nykyisessä vai-heessa, saa alkunsa tästä miehestä, ja kaikki,minkä me olemme valloittaneet ensimmäisenviisivuotissuunnitelman kaudella, on saavutettuhänen ohjeidensa pohjalla" 1.

Vuoden 1934 alussa Stalin johtaa puolueenXVII edustajakokouksen työtä, joka sai paik-kansa historiassa voittajien edustajakokouksev,a.Edustajakokouksessa pitäm~SSään NKP(b);n

1 S. M. Kiroo. Valitut kirjoitukset ja puheet 1\H2-1934.Vuoden 1939 painos, s. 609-610.

Keskuskomitean toimintaselostuksessa toveriStalin teki yhteenvedon puolueen· historialli -sista voitoista, sosialismtn voitoista Neuvosto-liitossa.

Maan teollisoinnin, maatalouden yleisen kol-lektivisoinnin ja kulakkien luokkana hävittä-misen politiikka oli voittanut. Oppi sosialisminrakentamisen mahdollisuudesta yhdessä maassaoli voittanut. Sosialistinen yhteiskunta- jatalousmuoto oli tullut jakamattomasti hallit-sevaksi voimaksi koko kansantaloudessa, jakaikki muut muodot olivat painuneet pohjaan.Kollektiivitaloudet olivat voittaneet lopulli-sesti ja peruuttamattomasti.

Mutta Stalin varoitti, että taistelu ei oleläheskään päättynyt. Vaikka viholliset onkinnujerrettu, niin heidän ideologiansa jätteet.elävät ja antavat usein tietää olemassaolos-taan. ~On jäänyt kapitalistinen ympärysketju.Se elvyttää ja käyttää hyväkseen kapitallsminjätteitä ihmisten tietoisuudessa.

Toveri Stalin osoitti, että kapitalismin jät-teet ihmisten tietoisuudessa ovat kansallisuus-kysymyksen alalla paljon sitkeähenkisempiäkuin millään muulla alalla. Vastaten kysy-mykseen' mikä poikkeama on päävaara- poik-keama suurvenäläiseen natsionalismiin vaiko

poikkeama paikalliseen natslonalismiin.c- toveriStalin sanoi, että nykyisissä olosuhteissa "pää-vaara on se poikkeama, jota vastaan on lakattutaistelemasta ja jonka näin ollen on ,annettupaisua valtiolliseksi vaaraksiv'.

Tarvitaan järjestelmällistä työtä kapitalisminjätteiden voittamiseksi ihmisten tietoisuudessa;tarvitaan kaikkien leninismille vihamielistenvirtausten ideologian järjestelmällistä arvoste-lua; on väsymättä propagoitava Ieninismiä,kohotettava puolueen jäsenten ideologista tasoaja harjoitettava työtätekevien kansainvälistäkasvatustyötä. Erikoisesti Stalin korosti puo-lueen valppauden kohottamisen välttämättö-myyttä:

"Puoluetta ei ole tuuditettavauneen, vaankehitettävä siinä valppautta, sitä ei ole nuku-tettava, vaan pidettävä taisteluvalmiina. sitäei ole aseistariisuttava, vaan aseistettava, sitäei ole demobilisoitava, vaan pidettävä liikekan-nalla toisen viisivuotissuunnitelman toteutta-mista varten" 2.

Stallnin'jselostuksessa annettiin konkreettinenohjelma puolueen tulevalle työlle teollisuuden,

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 474 (474).2 Sama, s. 484 (483).

maatalouden, kaupan ja liikenteen alalla sekäorganisatiotyön ohjelma (kaaderit, toimeenpa-non tarkastus ja valvonta); asetettiin tehtävä-s-.organtsatoorinen johto on kohotettava poliit-tisen johdon tasolle". Stalinin selostuksessaannettiin toimintaohjelma kulttuurin, tieteen,kansanvalistuksenja ideologisen taistelun alalla.

Neuvostoliiton ulkopolitiikasta puhuessaantoveri Stalin sanoi selostuksessaan, että kapi-talistisessa maailmassa riehuu talouspula jauseissa maissa, etenkin Saksassa fasistienvaltaantulon yhteydessä, valmistaudutaan kuu-meisella kiireellä sotaan. Taloudellisten järis-tysten sekä sotilaallisten ja poliittisten kata-strofien keskellä Neuvostoliitto seisoo edelleen-kin vankasti ja horjumatta rauhan asemissaantaistellen sodan uhkaa vastaan ja ajaen jär-kähtämättä rauhan politiikkaa.

"Meidän ulkopolitiikkamme on selvä", sanoitoveri Stalin. ;,Se on rauhan säilyttämlsen jakauppasuhteiden lujittamisen politiikkaakaik-kien maiden kanssa. Neuvostoliitto ei aio uhataketään ja sitä vähemmän se aikoo hyökätäkenenkään kimppuun. Me kannatamme rauhaaja puolustamme rauhan asiaa. Mutta me emmepelkää uhkauksia ja. olemme valmiit vastaa-maan iskulla sodanlieteojien iskuun ... Mutta ne,

jotka yrittävät hyökätäma-amme kimppuun; c--:-.

saavat musertavan vastaiskun, jotta· ei nii-den vast' edes tekisi mieli pistää siankärsäänsämeidän neuvostokasvitarhaamme" 1.

S. M. Kirovin ehdotuksesta XVII edustaja-kokous hyväksyi toveri Stalinin selostuksenedustajakokouksen päätökseksi, puolueen laiksi,.puolueen toimintaohjelmaksi lähimmälle kau-delle.Edustajakokouksessa vahvistettiin myös-kln kansantalouden kehittämisen toinen vilsi-.vuotissuunnitelma.

*

1 J. Stalin. Leninismin. kysymyksiä, t l. painos, s. 438 (438)~