Kannen kuvitus: Nana Sjöblomotava.fi ISBN: 978-951-1-20285-1 N 03

Puhu aina hyvää ”siskoistasi”. Suosittele, kehu, arvosta, kannusta, tue ja auta ”siskojasi” niin kasvokkain kuin

selän takanakin. Muodostakaa oma posse, jonka kesken voitte jakaa kaiken hyvän ja pahan, ja jonka jäsenet

puolustavat toisiaan aina ja kaikissa tilanteissa.

jenni pääskysaari on tyttö, nainen, äiti, tytär, isosisko, ystävä, tv- ja radio- toimittaja, käsikirjoittaja, juontaja, tuottaja, yrittäjä ja vaimo, joka haluaisi olla myös taitava tanssija ja rohkea ajattelija. Hän on koonnut tähän kirjaan omia ajatuksiaan tyttöydestä ja haasta- tellut aiheesta useita tunnettuja tyttöjä ja naisia.

nana sjöblom on tehnyt kirjan oivaltavan, hauskan kuvituksen.

Kuva: D

orit Salutskij

Jenni Pääskysaaren rohkaisevien tekstien lisäksi kirjassa on haastatteluita ja tarinoita vahvoista tytöistä ja naisista, mukana ovat mm. Pirjo Heikkilä, Meeri

Koutaniemi, Iina ja Minka Kuustonen, Enni Rukajärvi, Linda Liukas,

Selma Vilhunen ja Noora Räty.

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Kuvittanut Nana Sjöblom

4

Moi sinä, joka pidät kirjaa kädessäsi. Olen Jenni, tämän kirjan

kirjoittaja. Minusta piti tulla äidinkielenopettaja tai näytte-

lijä. Ei tullut. Mutta tuli muun muassa esiintyjä ja kirjoittaja.

Tämä kirja on tärkeintä, mitä olen elämässäni kirjoittanut.

Kirjoitin sen sinulle, ihana tyttö, ja nyt kerron miksi.

Uskon, että on olemassa paljon tyttöjä, jotka saavat kuulla

olevansa täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat. Mutta samalla

pelkään, että on olemassa paljon tyttöjä, jotka eivät saa kuulla

5

sitä koskaan. Tiedän kokemuksesta, että tytöille yritetään

monesta eri suunnasta usein kertoa ja viestittää, mitä me

emme voi olla, tehdä ja sanoa, ja miltä emme voi näyttää.

Kun kuulemme näitä viestejä tarpeeksi, alamme uskoa niihin,

vaikka ne eivät pidä paikkaansa. Siksi haluan kertoa sinulle,

mitä kaikkea olet ja voit olla, jos vain haluat ja uskallat.

Olet sitten 10- tai 17-vuotias, uskon, että kirjassa on paljon

asioita, jotka koskettavat sinua juuri nyt. Osa asioista saattaa

koskettaa sinua joskus myöhemmin, osa taas ei koskaan.

Toivon, että tästä kirjasta tulisi matkakumppanisi. Että

kuljettaisit sitä mukanasi niinä hetkinä, kun tarvitset rohkai-

sua, kannustusta tai vaikkapa lohtua. Selailisit kirjaa silloin

tällöin, lueskelisit sieltä täältä tai ahmisit sivukaupalla, kun-

han pysähtyisit hetkeksi miettimään.

Saatat olla kanssani monista asioista samaa mieltä, mutta

varmasti monista myös eri mieltä. Se on hyvä. Ainakin olem-

me ajatelleet ja olemme jotain mieltä. Se on tärkeää.

Seuraavalta sivulta se alkaa – yhteinen matkamme.

Oletko valmis?

Tule, mennään!

Helsingissä 1.2.2015

6

”Minä rakastan sinua.”

Milloin viimeksi joku sanoi sen sinulle? Jos tänään tai viime

viikolla, hienoa. Jos et muista tai ei koskaan, se on hieman

surullista. Mutta se ei tarkoita, etteikö sinua rakastettaisi.

Joidenkin on vain niin kovin vaikeaa sanoa rakastavansa,

vaikka tunne olisi kuinka voimakas tahansa.

”Minä rakastan sinua” on lause, joka herättää paljon tun-

teita. Usein kuulee sanottavan, että sitä ei haluta sanoa turhan

usein, jotta se ei kuluisi. Tai että se kuulostaa rumalta, että

”I love you” on kauniimpi. Tai että miksi itsestäänselvyyttä tar-

vitsee sanoa ääneen ja hokea, kerrotaan sitten, jos tilanne

muuttuu. Nämä kaikki selitykset ovat mielestäni täyttä roskaa.

Meillä on omassa äidinkielessämme lause, joka tarkoittaa

kauneinta asiaa, jonka voi toiselle ihmiselle sanoa, ja siksi se

pitäisi sanoa aina kun siltä tuntuu. Se ei kulu. Ja jos valitset

sanoa sen vaikkapa joka päivä, huomaat kyllä, jos jonain

päivänä sinun ei tee mieli sanoa sitä – silloin on ryhdyttävä

toimenpiteisiin.

Uskotko, että minä rakastan sinua? On nimittäin olemassa

ihmisiä – nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä – jotka lähtökoh-

taisesti ajattelevat muista ihmisistä hyvää ja rakastavat ja kun-

7

nioittavat ihan jokaista. Siksi sinuakin rakastetaan ja sinulle ha-

lutaan hyvää, eikä sinun tarvitse tehdä mitään ansaitaksesi sen.

Lähimmäisenrakkaus on tietenkin eri asia kuin kahden

ihmisen välinen romanttinen rakkaus. Romanttiseen rakkau-

teen sisältyy ajatus siitä, että sinä olet jollekin ihmiselle se

kaikkein rakkain, ykkönen tässä maailmassa. Ja päinvastoin.

Joidenkin mielestä se on elämän tarkoitus; rakastaa ja tulla

rakastetuksi. Silti maailmassa elää miljoonia ihmisiä, jotka

eivät saa kokea tämän kaltaista rakkautta – eivät juuri nyt,

eivät ehkä koskaan. Moni heistä voi olla sen takia onneton,

mutta moni elää siitä huolimatta onnellista elämää. Elämässä

voi olla monenlaista rakkautta, vaikkei jakaisikaan sitä sen

”yhden ainoan oikean” kanssa. Jos jaat rakkautta avokätises-

ti ympärillesi, se palautuu sinulle moninkertaisesti takaisin.

Luota siihen.

Jos jaat rakkautta avokätisesti ympärillesi,

se palautuu sinulle moninkertaisesti takaisin.

Luota siihen.”

”

8

”Minä rakastan sinua.”

Milloin viimeksi sanoit sen jollekin? Jos tänään tai viime vii-

kolla, hienoa. Jos et muista tai et koskaan, se on hieman su-

rullista. Tarkoittaako se, että et rakastaisi ketään tai mitään?

En oikein jaksa uskoa sitä. Joidenkin on vain niin kovin vai-

keaa sanoa rakastavansa, vaikka tunne olisi kuinka voimakas

tahansa.

On olemassa ihmisiä, joita kuuluu rakastaa, esimerkiksi

vanhemmat, sisarukset ja sukulaiset. Pikaisesti ajateltuna

saattaa tuntua, että samoja tyyppejä myös joskus vihataan.

Mutta rakkautta on toisinaan helpompi ajatella menettä-

misen kautta.

Minkälaista elämäsi olisi, jos sinulla ei olisi vanhempiasi,

sisaruksiasi, sukulaisiasi? Jos päädyt siihen, että onkin ihan

ok, että he kuuluvat elämääsi, voisitko tehdä yhteisistä het-

kistänne hieman miellyttävämpiä? Voisitko osoittaa heille

rakkautesi? Jopa sanoa rakastavasi? Jos ”rakastaa” tuntuu

liian voimakkaalta sanalta, mieti mistä pidät. Keskitytkö teke-

mään niitä asioita ja olemaan niiden ihmisten kanssa, joista

pidät? Annatko muiden ihmisten kuulla, että pidät heistä?

Oletatko läheistesi tietävän, että rakastat heitä? Miten se

9

näkyy, kuuluu ja tulee esiin sanoissasi ja teoissasi? Miten pu-

hut heille? Mitä sanot, mitä teet?

Monien mielestä rakkaus on tekoja. Olen samaa mieltä,

mutta mielestäni tarvitsemme tekojen tueksi sanoja. On

tilanteita, joissa on tärkeä sanallistaa asioita. Kiittää, kehua,

onnitella ja antaa toisen kuulla, minkälaisia ajatuksia ja tun-

teita hän herättää sinussa. Sillä ihan jokaisella meistä on tar-

ve olla rakastettu, pidetty ja arvostettu. Vaikka alitajuisesti

tietäisimme, mitä läheisemme meistä ajattelevat, sanojen

voimaa ei kannata aliarvioida. Voit testata tätä hyvin yksin-

kertaisella tavalla. Kun sinulla on erityisen mukavaa jonkun

seurassa, sano se hänelle tai lähetä vaikka viesti, jossa kerrot,

miksi nautit yhteisestä hetkestänne. Seuraukset saattavat

yllättää.

Entä milloin viimeksi sanoit itsellesi: ”Minä rakastan si-

nua”? Jos tänään tai viime viikolla, hienoa. Jos et muista tai

et koskaan, se on hieman surullista. Sillä muita ja elämää voi

rakastaa vasta kun on oppinut rakastamaan itseään. Hyväk-

symään itsensä sellaisena kuin on, olemaan itselleen armol-

linen, nauttimaan omasta seurastaan ja peilikuvastaan,

kohtelemaan itseään hyvin ja lempeästi. Sellaisen ihmisen

seurassa on hyvä olla ja häntä ei voi olla rakastamatta. Ole siis

rakastava myös itseäsi kohtaan. Se on eri asia kuin itserakkaus.

10

Sinulla on ihmeelliset aivot, älä pelkää käyttää niitä. Ne aut-

tavat sinua ajattelemaan, kuulemaan, näkemään, ymmär-

tämään, muistamaan, tuntemaan, laskemaan ja lukemaan.

Sinun aivosi ovat aivan yhtä ihmeelliset kuin ydinfyysikon tai

shakkimestarin aivot.

Älykkyyttä on monenlaista – esimerkiksi kielellistä, musiikil-

lista, matemaattis-loogista, avaruudellista, visuaalista, psyyk-

kistä ja liikunnallista. Saatat olla älykäs yhdellä tai useammalla

tavalla. Erilaiset älykkyydet eivät sulje toisiaan pois, mutta

eivät myöskään takaa lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa.

Älykkyyttä voi opetella, ja se lisääntyy vuosi vuodelta.

Kaunis voi olla älykäs, älykäs voi olla kaunis. Kiinnitä huo-

miota siihen, miten tytöille puhutaan. Kun tyttöjä kehutaan,

mitä kehutaan. Kun haluat itse sanoa jotain positiivista

tytölle, kehu hänen tietojaan ja taitojaan, vasta sen jälkeen

ulkoisia asioita.

Älä koskaan tekeydy tyhmäksi. Älä sano itseäsi tyhmäksi tai

väitä ettet osaa. Älä pienennä itseäsi tai vähättele saavutuksia-

si. Sen sijaan kerro onnistumisistasi ja kyvyistäsi avoimesti, ja

kannusta muita, kehu heidän taitojaan, kun siihen on aihetta.

Rasita, vaivaa, treenaa aivojasi, vaadi niiltä aina vain enemmän

11

ja piiskaa niitä huippusuorituksiin. Ole utelias ja säilytä avoin

mieli. Tartu niihin asioihin, jotka herättävät kiinnostuksesi, etsi

tietoa, lue, kysy, kuuntele, katso, tutki, innostu ja uppoudu.

Ajattele, että lähes kaikki on mahdollista ja vain harva asia

mahdoton. Kyseenalaista, ideoi, ehdota, keskustele, äläkä

pelkää uutta. Aivot tykkäävät, kun niitä rääkätään.

Aivot ovat pääsylippu unelmiisi.

12

ADA LOVELACE (augusta ada king, lovelacen kreivitär, 1815–1852) matemaatikko, analyytikko

Ada Lovelacea pidetään maailman ensimmäisenä tietokone-

ohjelmoijana. Hän työskenteli läheisessä yhteistyössä britti-

läisen matemaatikon, ystävänsä Charles Babbagen kanssa.

Babbage oli ensimmäisiä tieteilijöitä, joka keksi ajatuksen oh-

jelmoitavasta tietokoneesta. Lovelace kirjoitti kuvauksen

Babbagen varhaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta eli

analyyttisestä koneesta, ja kuvaus oli niin kattava, että sitä

pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana.

Ohjelmointikieli Ada nimettiin hänen mukaansa vuonna 1979.

Ajattele, että lähes kaikki on mahdollista

ja vain harva asia mahdoton.”

”

13

Ihminen tarvitsee vatsanpohjanaurua vähintään kerran päi-

vässä. Kyky nauraa ja saada muut nauramaan tekee elämästä

mukavampaa, nautinnollisempaa ja helpompaa.

Silti sinusta saattaa joskus tuntua siltä, ettei paljon nau-

rata. Uutislähetysten, negatiivisten kommenttien ja eteesi

piirrettyjen uhkakuvien keskellä on ehkä vaikea muistaa, ettei

maailma ole vain surullinen ja pelottava paikka. Samaan

aikaan maailmassa on paljon hyvää, hauskaa, iloa, lohtua,

värejä ja lempeyttä. On myös kyse kyvystä valita valossa tai

varjossa kulkeminen. Kumpaa haluat mieluummin ympärilläsi

nähdä, hyvää vai pahaa? Mihin keskityt, sitä myös kutsut.

Jokaisen kohdalle osuu varjoja ja synkkiä hetkiä, sitä ei voi

estää. Mutta yritätkö niiden hetkien välissä ottaa elämästä

ilon irti, se on sinun valintasi.

Jos ihminen ei osaa nauraa itselleen, hän ottaa elämän ja

itsensä liian vakavasti. Itseään ei pidä kuitenkaan painaa jat-

kuvasti alaspäin, vaan yrittää suhtautua omiin törttöilyihin

huumorilla ja lempeydellä, ei niin vakavasti.

Huumorintaju on makuasia, ja ilo ja hauskuus katsojan sil-

mässä, kuulijan korvassa. Tilannetaju on oleellinen osa huu-

moria. Se on kyky ymmärtää ja tunnistaa, mihin tilanteisiin

14

huumori sopii ja mihin ei. Huumorintajua voi kehittää ja pitää

yllä tekemällä asioita, jotka tuottavat mielihyvää, viettämäl-

lä aikaa huumorintajuisten ihmisten seurassa ja avaamalla

suunsa, kun hyvä läppä pyörii kielenpäällä.

Huumorintajulla ei ole mitään tekemistä sukupuolen kans-

sa. Sekä tyttö että poika, mies että nainen voi saada toiset

nauramaan. Nauratko itse sekä tyttöjen että poikien jutuille?

Miten sinun perheessäsi, ryhmässäsi, luokassasi suhtaudu-

taan tyttöjen ja poikien vitseihin? Listaa kymmenen huumo-

rintajuisinta ja hauskinta ihmistä, jotka tiedät. Montako tyttöä

tai naista joukossa on? Voisitko sinä päästä omalle listallesi?