TAMPEREJulkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 2 2010

Hatanpään puistosairaalassa opetellaan sirkustemppujaSIVU 3

Tässä lehdessä

Kansallisen veteraani-

päivän liiteSIVUT 7–10

TAMPERE2

VI IKKO PORMESTARIN KALENTERISTA 2010

SUSA

NN

A L

YLY

Digitaalinen kuva-arkisto Tampereen Alpumit odottaa kuviasi Vanhat ajan patinoimat valokuvat

piirongin laatikosta ja tuoreet digi-kuvat kovalevyltä ovat yhtä tervetul-leita uudelle Tampereen Alpumit -valo-kuvasivustolle. Ainoa na vaatimuksena on, että ne ovat kuvia Tampereelta.

Tampereen Alpumit on digitaa-linen kuva-arkisto, joka otettiin käyt-töön maaliskuun lopussa. Palvelu on pyritty pitämään yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä.

– Ensin sivulle rekisteröidytään, ja sen jälkeen kuvia voi ladata si-vulle omalta tietokoneeltaan. Kuvia voi katsel la joko ihan satunnaisesti selailemal la tai sitten käyttämällä si-vun monipuolista hakukonetta, sanoo kulttuuriohjaaja Teemu Keskinen kau-pungin kulttuuripalveluista.

Sivustolle kelpaavat kaikenlaiset kuvat Tampereelta. Erityisen kiinnos-tu nei ta sivuston ylläpitäjät ovat 1960– 80-lukujen otoksista, sillä niissä näkyy jo ajan patina. Kaikenlai nen muu kin kuvamateriaali muilta aika kau silta otetaan toki mielellään vastaan.

– Periaatteessa ainoat kriteerit siis ovat Tampere-aiheisuus, mutta kuvalla ei luonnollisesti saa loukata ketään.

Jos valokuvat ovat perinteisessä paperimuodossa, ne on skannattava ensin sähköiseen muotoon. Tulevai-suudessa on suunnitteilla ohjauspäi-viä kuvien skannaukseen ja Tampe-reen alpumit -palvelun käyttöön.

Tietoturvaan kiinnitetty huomiotaKäyttäjällä tulee itsellään olla teki-jänoikeus tai kuvaajan lupa kuvan lisäämiseen sivustolle. Ylläpito ottaa vastaan ilmiantoja tekijänoikeusrikko-muksista. Tietoturva-asioihin on kiin-nitetty palvelua kehitettäessä erityistä huomiota.

– Kuvien sisältöä valvovat Alpumi-sivuston käyttäjät. Toisin sanoen kuvia ja tekstisisältöjä voi ilmiantaa. Nämä ilmiannot tulevat ylläpitäjän tietoon, ja hän voi käydä poistamassa kyseen-alaiset sisällöt. Näin pyritään estämään palvelun väärinkäyttö, Keskinen ko-rostaa.

Jos henkilö näkyy julkaistuissa ku-vissa tahtomattaan, ja hän kokee ku-van loukkaavana, kuva voidaan pois-taa pyynnöstä.

Idea Tampereen Alpumeihin lähti

Helsingistä, missä on ollut käynnissä vastaava projekti. Sosiaalisen media elää nyt kukoistuskauttaan, joten Kes-kinen uskoo tällaiselle helppokäyttöi-selle sovellukselle olevan kysyntää, ja itse otettuja valokuvia halutaan jul-kaista.

Tamperelaisia valokuvia on voinut jo aiemmin lisätä Vapriikin kuva-arkis-toon ja museoiden Solmu-portaalille. Solmuun ladattava materiaali voi olla muutakin kuin valokuvia; videokuvaa, tarinoita, tai ääninäytteitä.

Teksti: Riina Kilpinen Kuvat: Susanna Lyly

Su14.3.

Ma15.3.

Ti16.3.

Ke17.3.

To18.3.

Pe19.3.

Mikä on Tampereen Alpumit?• Tampereen Alpumit on digi taalinen valokuva-albumi, johon kuka tahan-sa rekiste röitynyt käyttäjä voi lisätä kuvia.• Kuvien täytyy olla Tam-pere-aiheisia, eivätkä ne saa olla loukkaavia sisäl-löltään.• Valokuvan lisääjällä on oltava tekijänoikeudet

kuviin tai kuvaajalta saatu lupa julkaisuun. • Virallisesti nimi on Tampereen Alpumit, mutta netti osoitteissa on molemmat versiot varmuuden vuoksi ainakin näin aluksi.www.alpumit.tampere.fiwww.albumit.tampere.fi

Olimme isäntinä toimi-tusjohtaja Kalervo Kum-molan kanssa, kun kau-pungin ja Tampere-talon

vieraina oli kahdeksan suurlähettiläs-tä Lohengrinin oopperassa. Keskus-telin Kiinan suurlähettilään kanssa Tampereelle tulevasta harjoittelijasta, joka on ystävyyskaupunkimme Guan-gzhoun hallinnosta. Näin toivottavasti saamme yhdyshenkilön kaupunkiem-me välille.

Maanantai on yleensä täynnä kokouksia, mutta tänään ehdin niiden lo-massa poikkeukselliseen

tilaisuuteen.Pääsin juomaan Raatihuoneella mi-

talikahvit Suomen naisten jääkiekko-joukkueen tamperelaisten pelaajien kanssa. Kaupunki muisti kuutta tam-perelaiskiekkoilijaa 2000 euron sti-pendillä olympiapronssin ansiosta. Tampere on naisten jääkiekon Suo-men ykkönen.

Kävin Helsingissä Suo-mi-yhtiön hallituksen kokouksessa, jossa hy-väksyimme voitollisen

tilinpäätöksen. Osallistuin myös Asun-tomessujen hallintoneuvoston ko-koukseen. Lähes kaikilla lähivuosien asuntomessuilla on esillä on energian-säästö rakentamisessa ja asumisessa. Se onkin yksi aikamme isoja haasteita ilmastonmuutoksen takia.

Asuntomessut Vuoreksessa on vuoden 2012 suurin erillinen tapah-tuma Tampereella.

Tarjosin aamupalan Kar jalan terveysminis-terin delegaatiolle Raa ti-huoneella. Vieraat oli vat

kiinnostuneita muun muassa Tampe-reen diabeteksenhoidosta. Keskuste-lujen lisäksi sain esitellä kaunista Raa-tihuonettamme, joka tekee vieraisiin aina vaikutuksen.

Raatihuoneelta kiirehdin valtuus-tosaliin, jossa alkoi koululaisten kyse-lytunti pormestarille ja apulaispor-mestareille. Kysymyksiä olikin paljon ja ne ulottuivat kouluruoan tasosta jääkiekkokaukaloihin. Kaikki olivat hyviä kysymyksiä ja sali täynnä fiksu-ja oppilaita.

Iltapäivällä johtajakokouksessa käytiin läpi tilinpäätöstä ja valmisteil-la olevia isoja hankkeita.

Aamulla vierailin Tullin-kulman työterveysase-malla ja kuulin tuoreita tietoja kaupungin hen-

kilöstön sairauspoissaoloista. Ne ovat eräillä aloilla huolestuttavan korkeat, mutta ilahduttavaa on se, että tilanne on viime aikoina mennyt parempaan suuntaan.

Vuoreksen asuntomessujen toi-mikunta kokoontui ja käsitteli messu-jen teemoja. Ne ovat kansainvälisyys, puutarhakaupunki ja ekotehokas asu-minen. Hyviä teemoja, jotka sopivat Vuoreksen imagoon. Tontit tulevat pi-an haettaviksi.

Torstaisin pidettävässä listapalave-rissa tein päätöksen muiden muassa uudesta kaupungin liputussäännöstä. Illalla kuulin Tampere Filharmonian kuulumisia Pro Orchestran kokouk-sessa.

Päivän ohjelma oli täynnä; tapasin muun muassa kaupunginval-tuuston puheenjohta-

jan. Yritin tapaamisten välissä valmis-tautua viikonlopun ja ensi viikon tilaisuuksiin. Maanantaina on esillä kaupunginhallituksessa vuoden 2009 tilinpäätös ja hyvä hallintotapa-asia-kirja.

Työviikko päättyi vierailuun Fin-laysonin alueelle avatussa luovien alojen keskuksessa, jossa toimivat esi-merkiksi Voimala, Hub Tampere, Ide-one, Pirfest ja Semanteri. Mielenkiin-toisia yritysten nimiä, joiden takana on innokkaita nuoria ihmisiä. Heistä kuulemme varmasti vielä.

Timo P. NieminenTampereen pormestari

Pormestarin asukasilta 11.5. kello 18 Tesoman koulussa.

TAMPERE-lehti 2/2010

Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi

Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista.

Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö

Päätoimittaja: Vs. viestintäpäällikkö Raija LindellTampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tampereraija.lindell@tampere.fipuh. (03) 565 611

Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2010 Painos: 120.150 kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Tytti Ve-samäki (vas.) opetti Sinikka Simolalle taikatemppuja Sirkus Hapsan harjoi-tuksissa.

ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 12.6.2010

Tampere-lehti verkossa:www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/julkaisut/tamperelehti

TAMPERE 3

jokainen osallistuja on tähti Hatanpään puistosairaalan fysiotera-

piasalissa raikuu kevään aikana nauru ja aplodit, kun joukko psykogeriatrisen osastoryhmän potilaita ja työntekijöitä harjoittelee ja esittää toisilleen sirkus-temppuja.

Sirkus Hapsa on ikäihmisten yh-teisöllinen sirkus, jossa tuetaan poti-laiden omatoimisuutta ja parannetaan työntekijöiden ja potilaiden välistä vuorovaikutusta. Samalla vahvistetaan työntekijöiden ammattitaitoa potilaan hyvästä hoidosta. Pidempiaikaisena tavoitteena on tutkia, miten toiminta vaikuttaa hoitotyön arkeen Hatanpään puistosairaalassa.

Sirkus Hapsa kokoontuu kevään ai-kana kahdeksan kertaa. Ryhmää ohjaa-vat kulttuurikeskus Pii Poon sosiaali-sen sirkuksen ohjaajat Kaisa Hietaniemi

ja Tytti Vesamäki, joilla molemmilla on myös lähihoitajan koulutus.

– Ryhmän jäsenet ovat lähteneet rohkeasti ja innoissaan mukaan harjoi-tuksiin. Kokoontumisissa tärkeintä on, että osallistujat saavat hyvän mielen ja onnistumisen kokemuksia, Kaisa Hie-taniemi kertoo.

– Sirkusharjoitukset antavat kaikil-le mahdollisuuden esiintyä, tulla näh-dyksi ja saada ihailua. Meistä kaikista voi löytyä pieni sirkustähti, muistuttaa kulttuurikeskus Pii Poon toiminnan-johtaja Pilvi Kuitu.

Voimauttavia yhteisiä hetkiäKaisa Hietaniemen mukaan sirkustoi-minta antaa työntekijöille ja potilaille yhteisiä myönteisiä muistoja.

– Ne voimauttavat potilaita ja tuo-

vat heidän persoonaansa, kykyjään ja voimavarojaan esiin. Tätä tietämystä työntekijät voivat hyödyntää hoito-työssä.

Ohjaajat tuovat kokoontumisiin ideoita erilaisista sirkustempuista. Ta-voitteena on, että ryhmän jäsenet löy-tävät niistä omansa, joita harjoitellaan Sirkus Hapsan esitystä varten. Esitys pi-detään torstaina 27. toukokuuta.

Kulttuurikeskus Pii Poon työnteki-jät ovat aiemmin ohjanneet vastaavan-tyyppistä sirkustoimintaa erityislasten ja -nuorten ryhmille hyvin tuloksin. Silti ikääntyneempien innostuminen sirkustoiminnasta oli heille myöntei-nen yllätys.

– Ryhmässä on aivan mahtavia per-soonia. He itse saattavat harjoituksissa keksiä jotain uutta, johon muut heit-

täytyvät mukaan. Yhteisestä tekemises-tä syntyvä ilo näkyy ikääntyneenkin sil-mistä, Kaisa Hietaniemi sanoo.

– Sirkus Hapsa on hyvä esimerkki siitä, että ikäihmisten virkistystoimin-nan suunnittelussa pitäisi päästä eroon ennakkoluuloista.

Sirkus Hapsa on osa kaupungin Kulttuurikaari-projektia, jonka tavoit-teena on virkistää ikäihmisten arkea hoitolaitoksissa taide- ja liikuntakoke-muksilla ja rohkaista henkilökuntaa hyödyntämään kulttuuriosaamistaan työssään. Hankkeen projektikoordi-naattorina toimii Elina Willberg.

Teksti: Minna PajunenKuvat: Susanna Lyly

Sirkus Hapsassa

Solmut katosivat taika-temppujen harjoituksissa

– Sirkus on piristänyt minua paljon. On aina mukavaa, kun ih-miset nauravat ja riemuitsevat. Lisäksi kaikenlainen liikunta on aina hyväksi, vaikka jalkani eivät ole entisensä ja niskakin on vä-lillä jumissa, Eila Pajunen kertoo.

– Taikatemppujen tekemi-nen oli todella hauskaa. Tämä oli kolmas harjoituskerta ja odotan jo seuraavaa, kertoo puolestaan Sinikka Simola.

Sirkus Hapsan harjoitukset ovat juuri päättyneet, ja Eila ja Sinikka puhkuvat tyytyväisyyt-tä. Ryhmän ohjaajat Kaisa Hie-taniemi ja Tytti Vesamäki olivat tuoneet mukanaan taikurin laa-tikon, josta löytyi muun muas-sa tyhjiä sivuja sisältävä väritys-kirja. Jokainen sai vuorollaan piirtää suljetun kirjan kanteen halua mansa kuvion.

Kaisa Hietaniemi kertoi ryh-mälle, että taian avulla kuvat siir-tyvät kirjan sivuille, ja niin kävi-kin! Seuraavaksi jokainen kertoi kirjalle lempivärinsä, ja tämän kierroksen jälkeen kaikki kirjan piirustukset olivat värillisiä.

Taikanarusta jäi solmu käteenSirkus Hapsan ohjaajat esittivät ryhmälle myös taikanaruilla tehtäviä temppua. Kaksinker-taisesti sidottu naru lävisti Tytin polven jälkiä jättämättä. Toisessa tempussa Tytti sitoi kaksi narua yhteen. Kun Kaisa veti toisen narun päästä, se muuttuikin yh-tenäiseksi naruksi, ja solmu jäi Tytin käteen. Ohjaajat kertoivat, miten taikoja tehdään, ja sitten temppuja harjoiteltiin ryhmässä pareittain.

Sirkus Hapsa harjoitteli myös huivien ja keilojen heitte-lyä, kuvioiden tekemistä nauha-kepillä ja diabolon pyörittämis-tä nauhoihin sidottujen keppien avulla. Lopuksi ryhmän jäsenet esiintyivät toisilleen. Tällä ker-taa Kaisa toimi sirkustirehtöö-rinä ja kuulutti taiteilijat lavalle. Jokainen esiintyjä sai raikuvat aplodit.

Sirkukseen liitetään hassuttelu, ilonpito ja kaikenlainen poikkea minen rutiineista. Kauko Lehto nen ja fysiotera-peutti Anne Jokinen Sirkus Hapsan harjoituksissa.

Sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Tytti Vesamäki (vas.), Sinikka Simola ja Kauko Lehtonen harjoitteli-vat taikasolmujen tekemistä.

Sinikka Simolan mielestä taikatemppujen harjoittelu oli hauskaa.

TAMPERE4

– Tämän korttelin keskelle voisi teh-dä omakotiasujille yhteisen leikkipai-kan ja grillikatoksen. Täältä on nyt liian pitkä matka bussipysäkille. Onko talo-jen sijoittelussa otettu aurinkoenergian käyttö huomioon? Mihin kompostit lai-tetaan?

Ideat ja kysymykset lentelevät Vuo-reksen Koukkujärven ekotehokasta asu-mista miettivien teemaryhmäläisten ta-paamisessa, ja alueen asemakaavaa laa-tiva projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen poimii parhaat suunnitelmaansa.

Koukkujärven kaavoituksen tueksi perustettiin syksyllä 2009 teemaryhmä, jonka tavoitteena on tuoda uusia ide-oita siihen, miten asumisen ekotehok-kuutta voidaan toteuttaa kaavoituksen keinoin.

Ryhmään haettiin lehti-ilmoituksella ekotehokkuudesta kiinnostuneita ihmi-siä. Hakijoiden joukosta valittiin 12 ihmis-tä eri aloilta. Ryhmässä on esimerkiksi lapsiperheiden, arkkitehtuurin ja teknii-kan alan opiskelijoiden ja yhteisöasu jien edustajia. Kaikki ryhmäläiset ovat alansa asiantuntijoita ja samalla he edustavat po-tentiaalisia alueen tulevia asukkaita.

Talven mittaan ryhmä on kokoontu-nut kolme kertaa. Kokoontumisissa on keskusteltu eri teemoista ja tarkasteltu

kehittyvää asemakaavaluonnosta. Mu-kana on ollut myös Koukkujärven suun-nittelijoita: kaavoituksen lisäksi esimer-kiksi vihersuunnittelusta ja liikenne-suunnittelusta vastaavia henkilöitä.

Rakennusarkkitehti Sirkku Laine on aina ollut kiinnostunut ekologisesta ra-kentamisesta ja siksi hän lähti innolla mukaan ryhmään. Hänen mielestään juuri kaavavaiheessa asioihin voi vai-kuttaa parhaiten.

– Ryhmän toiminta ja vaikutusmah-dollisuudet ovat vastanneet odotuksia. Lisäksi on ollut avartava kokemus kuul-la eri alojen edustajien mielipiteitä ja ideoita, kertoo Laine.

Yhteisvastuullisuudella edistetään ekotehokkuuttaJoukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tukeminen, autottoman elämäntavan mahdollistaminen ja hyötyviljely ton-teilla sekä viljelypalstoilla ovat esimerk-kejä teemaryhmän esittämistä tavoit-teista Koukkujärven kaavalle. Ryhmä haluaa kannustaa ekologiseen elämän-tapaan ja yhdeksi uudeksi ja tärkeäksi teemaksi onkin noussut yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden uskotaan synnyttävän yhteisvastuullisuutta ja sitä kautta edis-tävän ekotehokkuutta.

Yhteisöllisyys oli myös yksi syy, miksi aluetieteen opiskelija Tuomas Rin-ne tahtoi mukaan ryhmään.

– Lähdin mukaan, koska halusin tie-tää, miten aluesuunnittelulla voi vaikut-taa yhteisöllisyyteen, Rinne kertoo.

Hänen mukaansa ryhmä on esittä-nyt huimiakin visioita, jotka ovat välillä törmänneet kaavoituksen arkeen. Hän on kuitenkin toiveikas, että parhaimmat ideat toteutuvat joka tapauksessa jos-sain vaiheessa.

– Esimerkiksi jos ryhmässä esille noussut idea yhtiömuotoisesta oma-

kotiasumisesta ei toteudu Koukku-järvellä, niin toivottavasti joskus jossain muualla, Rinne toivoo.

Ryhmän ideoilla on ollut vaikutusta Koukkujärven kaavan valmisteluun.

– Kaavaluonnos on kehittynyt ryh-män tapaamisten aikana ja joitakin ryh-mäläisten ideoita on otettu suoraan sii-hen. Kaikkea ei kuitenkaan voida rat-kaista asemakaavassa, vaan osa ideoista siirtyy jatkosuunnitteluun, kertoo pro-jektiarkkitehti Ilkka Kotilainen.

– Koukkujärven suunnittelijat ovat hyvin tyytyväisiä teemaryhmän toimin-

Ekotehokas ja yhteisöllinen

Teemaryhmä ideoi Vuoreksen Koukkujärven kaavoitusta

Kaupungin omakotitontit ovat parhaillaan haettavissa. Hakuaika al-koi 15. huhtikuuta ja päättyy 7. tou-kokuuta 2010. Tontteja on tarjolla eri puolilta kaupunkia. Vuokrattavia tont-teja on tarjolla Veisussa ja Vuoreksen Mäyränmäessä. Myytävänä on tontti Kalkusta. Lisäksi voi jättää tarjouksia Lintulammella sijaitsevista tonteista.

Tarjousten perusteella myytäviä tontteja lukuun ottamatta Tampereen kaupungin pientalotontit jaetaan ar-pomalla hakijoiden kesken. Perintei-sen paperisen hakulomakkeen lisäk-si tonttihakulomakkeen voi täyttää sähköisesti. Hakija pystyy rekisteröi-tymään internetissä ja muokkaamaan hakemustaan hakemusajan loppuun asti.

Oikeus osallistua tonttiarvontaan ratkaistaan kolmen tekijän perusteel-la. Haussa otetaan huomioon, kuinka kauan hakijat hakuhetkellä ovat asu-neet Tampereella, perheen lasten syn-tymävuodet sekä puolisoiden yhtei-set vuosiansiot.

Arvontaan ei voi osallistua, jos ha-kijat ovat saaneet Tampereen kaupun-gin pientalotontin viimeisen kymme-nen vuoden aikana.

Tonttien arvonnassa käytetään arvontaohjelmaa. Arvonnassa kukin tontin saaja saa sen vapaan tontin, jonka oli hakemuksessaan asettanut korkeimmalle sijalle. Arvontaa jatke-

taan. Ryhmä on loistava, asiantunteva ja aktiivinen, kriittinen ja keskusteleva. Meille suunnittelijoille työskentely ryh-män kanssa on ollut hyvin innostavaa ja kiinnostavaa, kertoo Vuoreksen projek-tipäällikkö Taru Hurme.

Teemaryhmän, osallisten ja kaupun-gin tavoitteet niputetaan yhteen Vuo-reksen Koukkujärven asemakaavaluon-noksessa, joka tulee nähtäville huhti–toukokuussa 2010.

Teksti: Marika HaapalaKuvat: Susanna Lyly

Kaupungin omakotitonttien hakuaika käynnissä

Ryhmän ideoita Koukkujärven palvelujen ja liikenteen järjestämisestä.

taan kunnes kaikki tontit on jaettu. Mahdollisten peruuntumisten varal-ta arvotaan muutamia varasijoja. Ha-kijoilla on mahdollisuus saada tieto arvonnan tuloksesta välittömästi teks-tiviestillä tai sähköpostitse.

Lisätietoja: Kiinteistötoimi, tontit kiinteistotoimi@tampere.fi tai puh. 040 801 6777 tai puh. 040 800 4079, Frenckellinaukio 2 D, 1. krs, avoinna ma–pe kello 8.30–15.45.

Tampereen Vuoreksessa vuonna 2012 järjestettävien asuntomessujen pientalotonttien hakuaika alkoi 15. huhtikuuta 2010. Hakemukset tulee jättää 15. kesäkuuta 2010 mennessä Tampereen kaupungin asuntomessu-toimistoon.

Tulevalla asuntomessualueella on varattavissa kaikkiaan 27 omako-titonttia, 2 yhtiömuotoista pientalo-tonttia ja yksi rivitalotontti. Omako-titonttien pinta-alat vaihtelevat 500–900 neliö metrin välillä ja rakennus-oikeutta niillä on 150–250 kerrosne-liömetriä. Lisäksi saa rakentaa tontis-ta riippuen 30–50 kerrosneliömetrin suuruisen talousrakennuksen. Kaikki tontit ovat kaupungin vuokratontte-ja, joiden vuosi vuokra vaihtelee 1600 eurosta 2700 euroon.

Perinteisten ja yhtiömuotoisten pien- ja rivitalojen lisäksi alueella on kolme rakennuspaikkaa pienker-rostaloasumiselle. Näiden tonttien rakentajat on valittu jo aiemmin ja suunnittelua on viety eteenpäin yh-teistyössä valittujen rakennusliikkei-den kanssa.

Asuntomessualueen tontteja voivat hakea niin yksityiset perheet kuin yrityksetkin. Tontin hakemis-ta ei rajoita hakijan kotipaikka eikä kaupungilta mahdollisesti aiemmin saatu tontti.

Tonteista kiinnostuneille järjeste-tään yleisölle avoin tiedotustilaisuus 22. huhtikuuta 2010 kello 17 alkaen Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa, Keskustori 4.

Tonttihakemukseen tulee liittää mukaan ideasuunnitelma tulevasta rakentamishankkeesta. Tontin saa-jat valitaan näiden suunnitelmien perusteella ja valinnasta ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti syksyl-lä 2010.

Talojen rakentaminen alkaa keväällä 2011Tampereen asuntomessualue on luonnonkaunis ja sijaitsee aivan Vuoreskeskuksen pohjoispuolella vain noin 7 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Asuntomes-sualueesta rakentuu tiivis ja selkeä, noin 600 asukkaan puutarhakaupun-ki, jossa jokaisesta korttelista on yh-teys puistoon tai virkistysalueelle.

Välittömässä läheisyydessä ovat Virolainen ja Pieni Virolainen -jär-vet. Koko Vuoreksen alue tarjoaa erinomaiset ulkoilu-, urheilu- ja leik-kimahdollisuudet.

Messualueen tulevien asukkai-den palvelut tulevat sijaitsemaan Vuoreskeskuksessa vajaan kilomet-rin päässä messualueelta. Parhaillaan rakenteilla olevat kevyen liikenteen reitit tulevat olemaan kattavat ja tur-valliset. Särkijärven sillan valmistut-tua myös joukkoliikenneyhteydet Tampereen keskustaan ovat sujuvat. Varsinaisen messualueen kunnallis-tekniset työt alkavat syksyllä ja ta-lonrakentaminen alueella voi alkaa keväällä 2011.

Erityistä huomiotaenergiatehokkuuteenAsuntomessualueen rakentamisessa hyödynnetään suomalaista ja kan-sainvälistä suunnitteluosaamista. Alueelle pyritään löytämään mielen-kiintoisia, innovatiivisia, energiate-hokkaita ja yhteisöllisyyttä tukevia asuinrakennus- ja asuntotyyppejä.

Asemakaavamerkintöjen täyden-nykseksi messualueelle on laadittu rakentamisohjeet. Rakentamisohjeis-sa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen, pihoihin ja hulevesien käsittelyyn. Rakentamis-ohjeissa on pyritty ennakoimaan vuonna 2012 voimaan tulevia uusia energiamääräyksiä.

Vuoreksen rakentamista ja asun-tomessualuetta esitellään kaikille kiinnostuneille Vuoreksen maastos-sa pidettävässä esittelypäivässä lau-antaina 22. toukokuuta 2010.

Lisätiedot ja tontinhakuohjeet: www.asuntomessut.fi/tampere

Perhepuisto/leikkipuisto

Ryhmäperhe-päivähoito – tila?

Mahdollinen alikulku koulu-laisten kannalta tärkeä

Paljon pyörätelineitä pysäkeille

Istuimia pysäkeille

Palvelubussi?Kylätalo?Päiväkoti?

Kävelytie

Kalliopysäköinti?

Saunapalvelut(terveys-, liikunta, ym.)

Aukion paikka?− yhteistila, yhteys saunalle

Päiväkoti kylätaloon ennemmin kuin kerrostalon kivijalkaan

Nuoriso –koulumatkat?

Eri-ikäisten huomioiminen liikkumisessa ja palveluissa

SUSA

NN

A L

YLY

Tampereen asuntomessujen tontit jaossa

Vuoreksessa rakennetaan jo, mutta varsinaiselle asunto-messualueella talonrakentaminen alkaa keväällä 2011. Messu-alueen tontit ovat parhaillaan haettavana.

TAMPERE 5

Tampereen kaupunkiseudun raken-nesuunnitelma 2030 sisältää päälinjat, joiden mukaan kunnat kehittävät seu-dun yhdyskuntarakennetta seuraavat parikymmentä vuotta.

– Rakennesuunnitelma on kaupun-kiseudun kehityksen punainen lanka ja yhdyskuntasuunnittelun viitekehys. Suunnitelmien toteuttaminen on pää-asiassa kuntien vastuulla, kertoo seutu-sihteeri Juhani Pohjonen kaupunkiseu-dun kuntayhtymän seutuyksiköstä.

Kunnat vievät rakennesuunnitel-man tavoitteet omiin toteuttamisohjel-miinsa. Rakennesuunnitelma on yhdes-sä päätetty, mutta silti kunnille ohjeelli-nen eikä sitova.

Rakennesuunnitelmaan liittyvät oleellisesti seudun asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja suunnitel-mat liikennejärjestelmästä. Tavoitteena on varautua väestön kasvuun, eheyttää yhdyskuntarakennetta, kehittää keskus-toja, monipuolistaa asuntotarjontaa, tu-kea elinkeinoelämän kasvua, uudistaa liikkumistapoja ja hillitä ilmastonmuu-tosta sekä parantaa palvelujen tarjontaa yli kuntarajojen.

Rakennesuunnitelma on osa seu-dullista hankekokonaisuutta ja Paras-hanketta, joka käynnistettiin kuntien palvelurakenteen uudistamiseksi ke-väällä 2005.

Rakennesuunnitelma laadittiin syk-syn 2007 ja joulukuun 2009 välisenä ai-kana. Tampereen kaupunkiseudun seu-tuhallitus on ohjannut työtä. Se seuraa jatkossa paitsi rakennesuunnitelman myös hankekokonaisuuden toteutta-mista. Kuntien ja valtion sitoutumista asiaan vahvistetaan vuoteen 2012 ulot-tuvalla MAL-aiesopimuksella (maan-käyttö, asuminen, liikenne).

Seudun kuntien ja valtion väliseen sopimukseen määritellään isojen hank-keiden ja toimenpiteiden tärkeysjärjes-tys, ajoitus ja niiden toteutus- ja rahoi-tusvastuut. MAL-sopimus hyväksytään syksyllä 2010.

Päävastuu kunnilla– Kunnat toteuttavat linjauksensa kaa-voituksella, tonttien luovuttamisella ja investoinneilla. Vuosittaiset tavoitteet näkyvät kuntien talousarvioissa, selittää Juhani Pohjonen.

Rakennesuunnitelma muodostaa kaupunkiseudun osalta lähtökohdan Pirkanmaan maakuntakaavan tarkista-miselle.

Kaupunkiseudun pormestarien, kaupungin- ja kunnanjohtajien arvi-oiden mukaan rakennemallisuunni-telma on valmisteltu rakentavassa ja luottamuksellisessa hengessä.

Suunnitelmassa puolet seutu kun-nan väestön arvioidusta kasvusta eli 45 000 ihmistä asettuu Tampereelle. Pormestari Timo P. Niemisen mukaan uusia asuntoja rakennetaan Hank-kioon, kaupungin keskustaan, Vuo-rekseen, Lielahteen ja Nurmi-Sorilaan. Tampere kehittää edelleen linja-auto-liikennettä lähijunia ja katuraitiotie-täkään unohtamatta. Uudet asunnot pyritään rakentamaan lähelle joukko-liikenteen reittejä.

Liikenteeseen liittyvistä kysymyk-sistä odottaa ratkaisua myös rakenne-suunnitelmaa kauemmaksi ulottuvat hankkeet, esimerkiksi Tampere-Pirk-kalan lentoaseman laajentaminen, läntinen oikorata, logistiikkakeskus ja järjestelyratapihan siirto.

Pirkkalan maaliskuussa väistynyt pormestari Antero Saksala arveli, että katuraitiotie saattaa kulkea 20 vuoden sisään Tampereen keskustasta Pirkka-lan keskustaan ja päinvastoin. Saksala ei ole ainoa kuntien johtajista, joka toi-

voo raitiotietä. Lisäksi Pirkkalassa ol-laan tyytyväisiä siihen, että kuntaan ei sijoiteta kaikkia seudullisia, tilaa vaati-via hankkeita.

Palveluverkko hyvin tärkeäRakennemalliin liittyy myös palvelui-den järjestäminen yli kuntarajojen. Sillä tehostetaan ihmisten arjen suju-vuutta. Säästöihin ja tehokkuuteenkin pyritään.

Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä kirjoittaa, että ”taloudellinen taantuma on jälleen pannut mietti-mään, miten kuntalaisten palvelut olisi järkevimmin tuotettavissa”. Kun-tatalouden tiukkuus, palvelujen tuot-tamisen kalleus sekä huoli ilmastosta ja ympäristöstä ovat tarjonneet Jukka Mäkelän mielestä hyvän taustan seu-dun kehittämisen tutkiskeluun. Hän pitää hyvänä, että suunnitelmissa on otettu selkeä kanta lähipalveluiden kehittämisen puolesta.

Kunnanjohtaja Olli Viitasaaren mie-lestä Lempäälän näkemykset on huo-mioitu hyvin rakennemallissa. Samaa mieltä ovat muutkin kunnanisät omi-en kuntiensa tavoitteista. Olli Viitasaa-ri on tyytyväinen muiden muassa sii-

hen, että seudun kasvusta puolet ottaa vastaan Tampere, sillä kehyskuntien väestökasvu on viime vuosina asetta-nut ne palvelujen ja kunnallistalouden suhteen liiankin tiukoille.

Myös Nokian kaupunginjohtaja Markku Rahikkala näkee, että ”huono taloudellinen tilanne korostaa entises-tään yhteisten tekojen merkitystä”. Ra-hikkala suhtautuu kuitenkin kriittises-ti pyrkimyksiin lisätä asutusta raidelii-kenteen reittien varteen, ”koska rai-deliikenteen tueksi tarvittavaa radan varren maankäyttöä on vaikea lisätä”. Markku Rahikkala sijoittaisi uutta asu-tusta bussireittien varrelle.

Rakennemalli on suunniteltu niin, että Tampere ja kehyskuntien kun ta-kes kukset muodostavat monikeskus-mallin.

– Tampere on selvä ydin, mutta myös alakeskukset tarjoavat lähes kaikki arkeen liittyvät palvelut, Ylöjär-ven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen toteaa.

Rakennemalli tarjoaa hänen mie-les tään mahdollisuuden rakentaa asuntoja keskustaan ja paikoitelleen radan varteen. Pentti Sivunen kin uskoo lähijunaliikenteeseen, jolle edel-

lytykset tarjoutuvat vielä lähivuosi-kymmeninä.

Raideliikennettä OrivedelläkinTehdyt suunnitelmat mahdollista-vat kaupunginjohtaja Juha Kuusistonmukaan Oriveden omia tavoitteita yhtä hyvin maankäytössä, palveluis-sa, asumisessa kuin liikenneyhteyk-sissäkin. Orivesi pyrkii tiivistämään keskustaansa asemanseutua myöten. Niinpä kaupunki kasvaa sekä raide- että bussiliikenteen kannalta sopiviin paikkoihin.

Vaikka Vesilahdella eivät junat kul-jekaan, rakennesuunnitelma antaa kui-tenkin kunnalle mahdollisuuden ra-kentaa maaseutumaisesti yhteen niin Kirkonkylän, Koskenkylän kuin Nar-vankin. Kunnanjohtaja Erkki Palonie-mi arvioi, että rakennesuunnitelman kautta ja sen kanssa Vesilahden kunta voi kuitenkin hyvin toimia ja tehdä seudullista yhteistyötä.

Lisätietoja: www.tampereenseutu.fi

Seutukunnan kunnanisät tyytyväisiä suunnitelmiin

Rakennesuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun kehittämisen punainen lanka

Seutusihteeri Juhani Pohjonen on osallistunut tiiviisti rakennesuunnit-telun tekemiseen.

Rakennesuunni-tel ma sisältää muun muassa seutukunnan lasten päivähoitoon liitty-viä suunni telmia.

Rakennesuunnitelman laskelmien mukaan väestön määrä kasvaa kaupun-kiseudulla seuraavan 20 vuoden aika-na 91 000 asukkaalla. Kun tämän lisäksi huomioidaan asumisväljyyden lisäänty-minen, tavoitteena on rakennetaan 71 700 uutta asuntoa.

Rakennesuunnitelmassa on osoitet-tu kuntien alueilta paikat uusille asun-noille sekä niille soveltuvat talotyypit.

– Periaatteena on hyödyntää ole-massa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kunnittain muun muassa talotyypit, asuntojen omistusmuodot ja vuokra-asuntotuotannon tavoitteet kuvataan

asuntopoliittisessa ohjelmassa. Ohjel-massa pohditaan myös asuntojen pe-rusparantamista, Pohjonen kertoo.

Päästöt kuriinValitut ratkaisut ja ennen kaikkea nii-den toteuttaminen tähtäävät myös hiili-di oksidipäästöjen kansallisten velvoit-teiden täyttämiseen.

– Rakennesuunnitelman ja ilmasto-strategian yhteinen tavoite on hillitä päästöjen kasvua kaupunkiseudulla 40 prosenttia per asukas vuo-teen 2030 mennessä, ker-too Juhani Pohjonen.

Hänen mukaansa rakennesuunnitel-ma tukee päästötavoitteen saavuttamis-ta maankäytön ja liikenteen kehittämi-sen keinoin, esimerkiksi yhdyskuntara-kenteen eheyttämisellä sekä joukko- ja kevyenliikenteen edellytyksiä paranta-malla.

Päästötavoitteen saavuttaminen edellyttää myös joukkoliikennettä tuke-vaa taksapolitiikkaa, energiatuotannon uudistamista ja rakennusten energiate-

hokkuuden lisäämistä. Keinot esite-tään liikennejärjestelmäsuun-

nitelmassa ja ilmastostra-tegiassa.

– Viranomaisten toiminnan lisäksi kan salaisaktiivisuuden lisääntyminen olisi toivottavaa, kannustaa Juhani Poh-jonen.

Rakennesuunnitelma ja liikenne-järjestelmä määrittelevät yhdessä maan-käytön ja liikenteen kokonaisratkaisun. Se hillitsee ilmastovaikutuksia ja edistää erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukko-liikenteen toimintaedellytyksiä. Ratkai-sua tuetaan rakentamalla uutta erityi-sesti nykyisiin keskuksiin ja joukkolii-kennevyöhykkeille.

Teksti: Heikki NäreikköKuvat: Susanna Lyly

TAMPERE6

Sairauskohtauksen oireet voivat olla epämääräiset. Avun pyytämisessä ei kui-tenkaan kannata vitkastella.

– Sairauden tai onnettomuuden sat-tuessa turhia hälytyksiä ei ole. Soita mie-luummin liian aikaisin kuin myöhään, Tampereen kaupungin ensihoidon vas-tuulääkäri Elja-Pekka Erkkilä neuvoo.

Sydäninfarktin hoidon tulokset pa-ranevat, mitä aikaisemmin apua saa-daan. Aivoinfarktin liuotushoito pitäisi päästä aloittamaan tunnin sisällä oirei-den alkamisesta. Vakavissa loukkaantu-misissa on niinikään kiire sairaalaan.

Väestön ikääntyessä nimenomaan aivoverenkiertohäiriö- ja sydänpotilai-den määrä kasvaa. Varsinkin iäkkäillä ihmisillä sydäninfarkti voi ilmetä vain huonona olona eikä rintakipuna.

Ensihoito ehtii Tampereella kiireel-lisissä hälytyksissä paikalle kahdeksassa minuutissa kaikkialla kaupungissa. Ta-voiteaika ei ole ylittynyt Pispalan pa-

loaseman lakkauttamisenkaan jälkeen. Aluepelastuslaitoksen ambulanssit ja paloautot lähtevät liikkeelle keskuspa-loasemalta, Hervannasta, Linnainmaalta ja Nokialta.

– Lähikuntiin pian tulevat kaksi uut-ta asemaa parantavat saavutettavuutta entisestään, Erkkilä kertoo.

Viiveitä ei tuleJärjestelmä on rakennettu kolmipor-taiseksi tehtävien kiireellisyyden mu-kaan. Jo kohteessa ja kuljetuksen aika-na pystytään tekemään paljon potilaan hengen pelastamiseksi ja hänen elin-toimintojensa turvaamiseksi. Infarktin liuotushoito voidaan aloittaa ja sydän-pysähdyspotilaan kammiovärinä hoitaa defibrillaattorilla.

– Aluehälytyskeskuksen, sairaanhoi-topiirin ja kaupungin erikoissairaanhoi-don hoitoketjut on rakennettu saumat-tomiksi aina soitosta hätäkeskukseen

alkaen. Saumaton yhteistyö eri viran-omaisten kesken mahdollistaa poti-laan nopean ja tehokkaan auttamisen. Esimerkiksi EKG-käyrä saadaan jo au-tosta Taysiin. Siellä tiedetään, minkälai-nen potilas on tulossa ja voidaan sopia, meneekö hän Acutaan vai suoraan sy-dänyksikköön pallolaajennukseen, Erk-kilä ja lääkintäesimies Jukka-Pekka Lin-tunen kertovat.

Perustason sairaankuljetusta hoita-vat Tampereen aluepelastuslaitoksen 200:sta palomiehestä noin 140. Hoi-totason ensihoitajia on 27. Hoitotason sairaankuljetuksissa on valmius aloittaa tehostettu ensihoito.

Kun ensihoitotilanteeseen tarvitaan perus- ja hoitotason yksikön avuksi li-säapua, hälytyksen saa myös ensivaste-yksikkö. Se on yleensä paloauto, jonka henkilöstö on saanut ensivastekoulu-tuksen.

Vakavissa tilanteissa vahvin miehi-

tys aloittaa, ja tarpeen mukaan sitä voi-daan purkaa tai lisätä.

Kuka, mitä, missäHätäkeskuksen Poriin siirron vuoksi pelastustoimen kuvioita pitää hioa, jot-ta ketjujen saumattomuus taataan jat-kossakin. Entisestään korostuu se, että hätäpuhelun soittaja muistaa selkeästi kertoa tapahtumapaikan ja -kunnan.

– Kuka soittaa, mistä soittaa ja mitä on tapahtunut. Vaikka päivystäjä sanoo, että auto lähti jo, puhelinta ei pidä sul-kea. Päivystäjä antaa ohjeita ja välittää tietoja hälytysajoneuvoon, Elja-Pekka Erkkilä opastaa.

Tampereen aluepelastuslaitos hoiti

viime vuonna noin 40000 sairaankulje-tusta. Suuronnettomuudet ovat onneksi harvinaisia, mutta työhön mahtuu silti kaikenlaista.

– Tilanteet pitää osata ottaa haltuun heti ja ymmärtää, mikä on tärkeintä ja mikä toissijaista, Jukka-Pekka Lintunen sanoo.

Pelastustyöntekijän ammattitaito merkitsee, että hän pystyy työskente-lemään rankoissakin paikoissa. Tun-teet työnnetään kentällä syrjään, ja ko-kemukset käydään läpi työyhteisössä myöhemmin.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuvat: Susanna Lyly

Kaupungin verkkosivuille on lisätty testilomake potilaan oikeuksista. Kysymysten avulla tamperelaiset voivat testata tie-tämystään ja saada samalla tietoa keskeisimmistä potilaan oikeuk-sista. Omia vastauksiaan voi myös verrata testin aiemmin tehneiden vastauksiin.

Testi löytyy internetistä osoit-teesta www.tampere.fi/terveys-palvelut/potilaanoikeudet/testi

– Potilasasiamieheen yhteyttä ottavilla on usein epäselvä käsitys oikeuksistaan potilaana, kertoo potilasasiamies Arja Laukka.

Hänen mukaansa potilaat ovat kuitenkin entistä kiinnostuneem-pia oikeuksistaan, ja nykyisin poti-laalla on entistä suuremmat mah-dollisuudet vaikuttaa hoitoonsa.

– Tietoisuus oikeuksista voi li-sätä myös potilaiden vaativuutta, mikä aiheuttaa terveyspalveluille haasteita, kertoo Arja Laukka.

Terveyspalveluista voi antaa palautetta kaupungin verkkosi-vujen kautta. Palautelinkki löytyy terveyspalvelujen ja kaikkien sen alaisten yksiköiden verkkosivuilta alalaidasta. Palautteet lähetetään tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäelle ja potilasasiamies Arja Laukalle, jotka välittävät palautteet tarvit-taessa sille taholle, jota palaute koskee.

Vahinkoepäilyt vähenivätPotilasasiamiehellä oli 841 asiata-pahtumaa vuonna 2009. Yksi asia-tapahtuma voi sisältää useampia yhteydenoton syitä ja potilasasia-

miehen toimenpiteitä. Kaupun-gin järjestämää terveydenhuoltoa koskevat potilasvahinkoepäilyt vähenivät edellisestä vuodesta.

Potilaat olivat tyytymättömiä omalääkärien vaihtuvuuteen ja siihen, että omalääkärille oli han-kalaa saada vastaanottoaikaa. On-gelmat ovat johtuneet terveysase-mien lääkärivajauksesta.

Potilaat ovat olleet tyytymät-tömiä myös Hatanpään kantasai-raalan ortopedian poliklinikan jo-notilanteeseen. Tilannetta korjat-tiin lisätyösopimuksella syksyllä 2009, ja tämän jälkeen jonotilan-ne on parantunut.

Potilasasiamiehen yhteystiedot: puh. 050 527 2949, potilasasiamies@tampere.fi

Hatanpään kantasairaalas sa tehtiin noin 5 300 toimen-pidettä vuonna 2009. Potilas-vahinkoepäilyjen määrä verrattuna toimenpiteiden määrään oli pieni.

Soita 112Äkillinen sairauskohtaus• tajunnan menetys• hengitysvaikeus• rintakipu• äkillinen kova pääkipu• halvauksen oireet: suupieli roikkuu, puhetta ei tule tai vaikeasti ymmärrettävää, toisen puolen raajan tai raajojen heikkous tai velttous• vakava tapaturma tai vamma: putoaminen korkealta, suuri törmäys, isku päähän.

Kerro kuka olet, mistä soitat – muista myös kunta, mitä on tapahtunut.Kuuntele hätäkeskuspäivystä-jän ohjeet. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat luvan.

Niskatuella ja rankalaudalle tuettu potilas saa tarvittavan lääkityksen jo onnettomuuspaikalla ja neste- ja happihoitoa ambulanssissa. Tiedot läh-tevät Acutaan. Paarien takana palomies Teemu Turunen, tippaletkua aset-telee lääkintäesimies Jukka-Pekka Lintunen. Tilannetta seuraa ensihoidon vastuulääkäri Elja-Pekka Erkkilä. Lavastetusssa kuvassa potilaana on palo-mies Pekka Löflund.

Ensihoito tavoittaa 8 minuutissa kaikki kaupunginosat

Aluepelastuslaitos tekee vuodessa40 000 sairaankuljetusta

Testaa tietosi potilaan oikeuksista

Lääkintäesimies, ensivasteyksikkö ja ambulanssimiehistö kiirehtivät liikaa lääkkeitä ottanutta ja porraskuiluun pudonnutta miestä ambulanssiin. Etualalla vas. palomies Jouni Honkanen ja paarien oikealla puolella palo-mies Markus Härkönen. Heitä seuraavat palomiehet Teemu Turunen olallaan moni parametridefibrillaattori, Janne Hämäläinen ja paloesimies Antti Hem-milä, palomies Olli Koskinen (edessä keskellä) ja lääkintäesimies Jukka-Pekka Lintunen (oik.) (ei näy kokonaan). Kuva on lavastettu.

Haastattelu-tutkimus köyhyydestä

Tampereen kaupunki on jat-kamassa vuonna 2009 alkanutta tutkimusta köyhyydestä. Tutki-mushanke toteutetaan yhteistyös-sä Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa, millaisina köyhyys ja huo-no-osaisuus tamperelaisten arjes-sa näyttäytyvät, millaisia ongelmia kuntalaiset kohtaavat ja miten heitä voitaisiin paremmin auttaa kehittämällä kaupungin palveluja.

Tutkimukseen kerätään aineis-toa haastattelemalla tamperelaisia. Haastateltavaksi kaivataan erityi-sesti yksin eläviä miehiä. Haastat-telututkimukseen halukkaita hen-kilöitä pyydetään ottamaan yhteyt-tä haastattelijaan mahdollisimman pian, viimeistään toukokuun aika-na. Soittaa voi arkisin kello 8–16 numeroon 040 800 7915. Haastat-telu tehdään nimettömänä ja yh-dessä haastateltavan kanssa sovi-tussa paikassa.

KU

VA

: S

USA

NN

A L

YLY

TAMPERE 7TAMPERE 1

Kansallista veteraanipäivää vie-tetään Lapin sodan päättymi sen vuosipäivänä 27. huhtikuuta.

Juhlapäivänä muistetaan elos-sa olevia sotaveteraaneja. Heille ja heidän omaisilleen on juhlia ympäri Suomen ja heidän kun-

niakseen liputetaan. Tampereen kaupunki järjestää

tänä vuonna Kansallisen veteraa-nipäivän valtakunnallisen pää-juhlan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Juhla tulee myös suorana lähetyksenä TV1:n

ohjelmassa. Pääjuhlaan ovat kaik-ki tervetulleita.

Tampereella valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin edellisen kerran vuonna 1991.

Juhlapäivää on vietetty Suo-messa vuodesta 1987 lähtien.

Lisätietoja Kansallisesta veteraani-päivästä internetistä www. kansallinenveteraanipaiva.fi

Tampereella valtakunnallinen pääjuhla

Veteraanipäivä Tampereella

APT

UA

L O

Y

Tervetuloa veteraanit!

Tampereella on suu-ri kunnia järjes tää Kansallisen vete raa-

ni päivän valtakunnallinen pääjuhla tänä vuonna. On ollut ilo olla valmisteluis-sa mukana ja huomata, et-tä sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Kansallisen veteraani -päi vän tunnuksella ”Kuu-le tuhannet tarinat” Tam-pere haluaa korostaa eri sukupol vien välistä yhteyt-tä, toistemme kuuntelemis-ta ja toisiltamme oppimis-ta.

Olen huomannut, että nuoret ovat varsin kiin-nostuneita sodat käyneen sukupolven kokemuksista. Tässä lehdessä Messukylän lukion oppilaat ovat haas-tatelleet sotiemme vete-raaneja ja lottia heidän so-tamuistoistaan. Kertomuk-set ovat vaikuttavia ja välit-tävät viestiä sukupolvelta toiselle.

Suomessa elää vielä lä-hes 60 000 sotiemme vete-raania. Talvisodan veteraa-nit ovat jo yli 90-vuotiaita ja jatkosodan veteraanit yli 87-vuotiaita. On tärkeää, että heidän elämänsä tari-nat ja kokemukset sodan ankarista oloista välitty-vät myös tuleville polville. Emme halua emmekä saa unohtaa veteraanien tais-telua ja uhrauksia Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta.

Toivotan veteraanit ja heidän omaisensa lämpi-mästi tervetulleiksi Tam-pereelle!

Timo P. Nieminen pormestari

TAMPERE82

Lottalupaus sinetöi Eira Laalahden ja Vappu Eskolan ystävyyden

Porukkansa ainoana elossa

Kiilto-yrityksen kantaviin voimiin kuulunut teollisuusneuvos Antti Solja palveli sodassa yli kolme vuotta.

Vahva yhteinen tehtävä sine-töi lottien Eira Laalahden, 89, ja Vappu Eskolan, 90, ystävyyden yli 60 vuotta sitten.

Vappu Eskola oli Vaasasta ensimmäisenä rintamalle läh-tenyt lotta. Hän työskenteli muoni tuksen parissa, sillä oma äitikin oli toimi nut vuoden 1918 sisäl lis-sodassa muonittajana.

Eira Laalahti puo-lestaan auttoi sotasai-raaloissa iltaisin ja öi-sin. Hän oli avustus-työssä myös rautatie-asemalla ja päivystä-mässä evakkokuljetuksia.

Napit kurkkua myöten kiinni Päästäkseen lotaksi täytyi olla 17-vuotias ja lottalupauksen teh nyt. Eira Laalahden mukaan sääntöä ei sodan myöhemmässä vaiheessa noudatettu pikkutar-kasti. Sen vuoksi lottien määrä jopa kolminkertaistui. Syntyi tyttö osastoja ja niihin liittyviä leirejä ja kouluja.

− Säännöt olivat tarkat, ja kaik ki tehtiin lottapuvussa. Pu-ku jen napitkin olivat kurkkua myöten kiinni, Vappu Eskola kertoo.

Hän muistaa kaksi tyttöä, jotka piiloutuivat pommituksia. He itkivät ja halasivat toisis taan turvaa hakien. Pommikoneet lentelivät yllä, ja tyttö rukat huusivat äitiä, vaikkei äitiä ol-lut mailla halmeilla.

− Sodassa jokainen huu-taa äitiä, niin pelkää vät kuin kaatuvat, Vappu Eskola huokaa.

Sukulaisia naiset ei-vät menettäneet, mut-ta poikaystäviä kaatui. Eira Laalahti muistaa, kuinka oli lupautunut nuorelle kadettiupsee-

rille, joka kaatui hyökkäysvai-heen alkaessa.

− Täytyi vain jatkaa elämää. Sodan aikana ei oikein tule huol-letuksi henkilökohtaisia asioita.

Nuoruus tasoittavana tekijänä Vappu Eskola ja Eira Laalahti nä-kevät nuoruuden tasoittavana tekijänä sota-ajalle. Koska lotat olivat nuoria, aikaa ei muistele katkerana. Eskola muistaa haa-veilleensa Suur-Suomesta.

− Kavereiden kanssa mietit-tiin, että mennään Aunukseen töihin! Jotkut löivät oikein kät-tä päälle, hän hymähtää.

Vappu Eskola muistaa talvi-sodan päättymisen hyvin. Pak-kasaamu oli kirkas. Äidin ja vanhempien ihmisten poskilla valuivat vuolaat kyyneleet. Hän tunsi suurta myötätuntoa.

Eira Laalahti oli tuolloin töissä kaatuneiden jäämistötoimistos-sa, jossa hän käsitteli vainajien tavaroita. Hän muistaa aamun kauniina täynnä ihmisten riemua.

− Sitten kuultiin ehdot sodan loppumisesta. Puolilta päivin li-put olivat puolitangossa ja ih-miset allapäin.

Yhdistyksen voimin eteenpäin Vuonna 1944 Lotta Svärd -jär-jestö lakkautettiin. Maanpuolus-tusjärjestöjä ei enää hyväksytty, joten työn jatkaja, 1950-luvulla perustettu naisten uusi järjestö Reservin Upseerien Naiset, jou-

tui toimimaan maanpuolustus-määrärahoilla toimivan reser-viupseeriliiton suojeluksessa.

Eira Laalahdesta tuli pu-heenjohtaja ja Vappu Eskolasta sihteeri sekä rahastonhoitaja.

YK:n naistenpäivänä vuon-na 1975 parivaljakko keräsi yh-teen kaikkien naisyhdistysten puheenjohtajat.

Myöhemmin naiset keräsi-vät myös rahaa vammaisille sekä laativat vetoomuksen kau pun gil le mammografian lisäämisestä. Yhdistyksen toi-mintaa rahoitettiin jäsenten omilla varoilla.

Yhdistys saatiin 1980-luvun lopulla rekisteröityä.

Tytöille yhteiskuntapalvelus?Vappu Eskola ja Eira Laalahti pitävät ehdottoman tärkeänä sitä, että huollon ja avun saa-minen turvataan veteraaneille, sillä sota on verottanut monen toimintakykyä.

− Alkuaikoina sotien vete-raaneja hyljeksittiin, ja ne ajat olivat rankkoja myös heidän lapsilleen, naiset kertovat.

He ehdottavat, että nykyajan nuorille tytöille järjestettäisiin yhteiskuntapalvelus, joka vas-taisi miesten varuskuntapalve-lusta ja valmentaisi käytännön töihin. Mutta olisiko 2000-lu-vun nuorista tytöistä lotiksi?

”Sodassa jokainen huutaa äitiä”

Lottalupaus kestää läpi elämän, vakuuttavat ystävykset Vappu Eskola (vas.) ja Eira Laalahti.

Teollisuus-neuvos

Antti Solja ihmettelee,

miksi Lehmivaaran

motti on jäänyt unholaan

Sotaveteraani, teollisuusneu-vos Antti Solja (s. 1923) kuului talvisodan aikaan partiolippu-kunta Tampereen kotkiin.

– Minut pantiin kahden kaverin kans-sa Näsilinnan ilmaval-vontaan. Kun viholli-nen sai täysosuman toiseen partiolaisten ilmavalvontapistee-seen Sorsapuistossa, huomasimme yhtäk-kiä, että nyt oltiin vaa-rassa.

Partiolippukunta-ai kojen jälkeen Antti Soljalle myönnettiin Mannerheim-solki. Jat kosotaan hän astui

18-vuotiaana.– Olin ollut Tampereella

seit semännessä komppaniassa, ”koululaiskomp paniassa”, josta innolla yritin päästä rin tamalle. Rintamalle pääsy onnistui vasta ke säkuussa vuonna 1941, kun

sain komennuksen Haapamäel-le tykistökoulutukseen.

Mieleenpainuva mottiVenäläisten hyökkäyksen vuok-si Sunkunniemestä jouduttiin perääntymään Ilomantsin suun-taan. Perääntyminen vei Soljan tovereineen Lehmivaaraan.Leh mivaarassa oli Antti Soljan mu kaan ”aikamoisia taisteluja”, jois sa hän ensimmäisen kerran joutui totiseen tulitukseen.

– Etulinjojen välissä kulki jo-ki, joka piti meidät toisella puo-lella ja venäläiset toisella. Linjo-jen väli oli vain noin 50 metriä.

Antti Soljan mieleen on pai-nunut Lehmivaarassa ollut mot-titilanne, jossa hän oli tulenjoh-tajana. Tästä motista ei hänen mukaansa juuri puhuta.

– Minua on aina vähän har-mittanut se, että puhutaan näis-tä Raatteentien tapauksista, mutta ei juuri mitään Lehmi-vaaran motista. Oli kova talvi,

ja venäläisillä oli hirveän hyvät konepistoolit, jotka eivät jääty-neet. Koettaessamme purkaa mottia sen itäpuolelta viholli-nen yritti saada motitusta auki juuri meidän kohdaltamme.

Viipurin valtausJatkosodan aikana rautatie Lehmivaaralta Kannakselle oli merkittävä reitti, jota pitkin kuljetettiin sekä tarvikkeita että sotamiehiä.

– Jos viholainen olisi tien-nyt, että nämä kuljetukset oli-vat niin ratkaisevia, se rata olisi ollut helppo pommittaa, Antti Solja arvelee.

– Stalingradin taistelun mur-tuminen, ja se, että Saksa ei päässyt enää etenemään, olivat meille merkkejä siitä, että sota myös Suomessa pian päättyisi.

Sodan päättyessä syyskuussa 1944 Antti Solja oli 21-vuotias. Hän oli palvellut kotimaatansa sodassa yli kolme vuotta.

Veteraanipäivä Tampereella

TAMPERE 93

– Sodasta puhutaan tarpeek-si ja melko totuudenmukaises-ti, mutta voiko kukaan loppu-jen lopuksi käsittää ihmisuhri-en suurta määrää, pohtii sota-veteraani Matti Anttila.

– Surullinen totuus oli, et-tä jos et tapa, tulet itse tape-tuksi.

Vesilahdella, nykyisessä Akaan Viialassa, syntynyt Mat-ti Anttila (s. 1921) oli vasta lu-kiolainen sodan alkaessa. Pie-nen talon poika auttoi muiden ikäistensä tavoin niin vartio-tehtävissä kuin desanttijahdis-sa. Pelkoon ei ollut varaa, mut-ta Anttilan valtasi syvä suru ja huoli maan kohtalosta.

– Tiesimme, että jos mene-tämme itsenäisyytemme, meil-le koittavat arvaamattoman huonot olot. Nuoret kunnioittavatUpseerikoulun käyneellä Anttilalla oli kova halu palata takaisin normaaliin elämään sodan jälkeen, ja hän pääsi opiskelemaan Tampereen tek-nilliseen opistoon.

– Monet joutuivat edelleen elämään niukkuudessa. Pikku-hiljaa ikävät muistot kuitenkin haalenivat mielistä.

Matti Anttila on toiminut jäsenmäärältään maamme suu-rimman veteraaniyhdistyksen

Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen puheen-johtajana vuosina 1999–2004. Yhdistys jakaa avustuksia sekä järjestää kuntoutusta, liikun-taa, juhlia ja retkiä. Yhdistyk-seen kuului vuodenvaihteessa runsaat 1900 jäsentä, joista yli 60 prosenttia oli sotaveteraa-neja.

Matti Anttila on tyytyväi-nen arkeensa Tampereella. Kuntoutukset ja jalkahoidot ovat hänelle mieleisiä etuja.

– Nuoretkin suhtautuvat sotaveteraaneihin kunniakan-salaisina, Matti Anttila kiittelee.

Tukea sotilaitten perheille, apua pommitusten uhreille, muonitusta Karjalan pakolai-sille, vaatteiden valmistusta ja jakoa tarvitseville, käyttötava-roiden keräystä, kupariromua armeijalle ja paketteja rinta-malla oleville sotilaille. Näitä ja paljon muitakin tehtäviä to-teutti Tampereen Vapaan Huol-lon Keskus.

Keskus perustettiin marras-kuussa 1939, kun oli käynyt

ilmeiseksi, että sotaharjoituk-siin kutsuttujen miesten ko-tiinpaluu viivästyisi ja ilman tukea heidän perheensä eivät pärjäisi. Keskuksen tehtävänä oli koordi noida avustustyötä. Siihen liittyivät muun muassa Punainen Risti, Pelastusarmeija, Sosiaalidemokraattinen Naisyh-distys, Lotta Svärd, Ammatilli-nen paikallisjärjestö, Kaupun-kilähetys, useat seurakunnat ja kaupunki. Yhteistyötä tehtiin

aatteelliset rajat ylittäen.Sodan puhjettua tehtävä-

kenttä laajeni voimakkaasti. Kansalaiset osallistuivat työ-hön ja keskuksen järjestämiin keräyk siin, samoin yritykset.

Tampereen kaupunginarkis-to on koonnut Vapaan Huollon työstä kertovan näyttelyn, joka on esillä kaupungin keskus-virastotalon Puutarhakadun puoleisessa ikkunassa 19.4.–3.5.2010.

– Yritin näyttää merk-kiä ryhmälle, joka oli jäänyt meistä hieman jälkeen. Kohti lentävä luoti lävisti kenttäkeit-timen, minkä jälkeen se osui minuun. Luoti osui lannerankaani, ja minulta meni jalat alta.

– Kaverit vetivät minut no-peasti pieneen metsikköön peltosarkojen välissä. Sitten sain toisen osuman, vasempaan ol-kavarteeni.

Näin muistelee tampere-laissyntyinen Väinö Saarinen (s. 1921). Koska Suomi oli vaaras-sa, Väinö Saarinen ja hänen pa-ras ystävänsä olivat ajatelleet, että heitäkin tarvittaisiin. He olivat menneet Hämeenkadun pommisuojaan terveystarkas-tukseen, joka ei kuitenkaan ol-lut kovin mittava: heiltä mitat-tiin vain näkö ja kuulo.

– Meidät lähetettiin Fors-

saan, ja jo heti seu-raavana päivänä läh-dimme Mustialaan ali-upseerikoulutukseen. Alo kasvaihe jäi välistä kokonaan.

”Liikuttele varpaitasi”Haavoittumisen jälkeen kaksi lääkintämiestä noutivat Väinö Saarisen joukkosidontapaikal-le. Toinen voivotteli nuoren miehen surkeaa kohtaloa, kun jalat olivat menneet.

– Ihmettelin, puhuivatko he minusta. Lääkäri tuli paikalle ja käski minun liikuttaa varpaita-ni. Hän totesi minulle: ”Kyllä si-nä vielä kävelet”. Se tuntui huo-jentavalta.

Väinö Saarinen leikattiin en-simmäisen kerran kenttäsairaa-lassa. Linja-autoja oli muutettu ambulansseiksi, joilla haavoit-tuneet vietiin sairaalaan parem-paa hoitoa saamaan.

Takaisin rintamalleToipumisjakson jälkeen Väinö Saarinen lähti joukko-osastoon Petroskoihin. Vaikka oli keski-talvi ja kova pakkanen, miehet polkivat pyörillä noin 200 kilo-metriä Karhumäkeen asti. He valtasivat Karhumäen vain nel-jässä tunnissa.

– Myöhemmin talvella sain paleltuman vasempaan jalkaa-ni. Lääkäri olisi leikannut koko jalkateräni pois, mutten suostu-nut. Niinpä minulta lähti vain isovarvas. Sitten pian palasin uudestaan rintamalle.

Väinö Saarinen vapautettiin sodasta marraskuun puolenvä-lin jälkeen vuonna 1944.

Nykyään Väinö Saarinen asuu Tampereella Teiskontiel-lä vaimonsa kanssa. Hän hoitaa kuntoaan esimerkiksi uimalla Kalevan uintikeskuksessa.

Monet karjalaiset menetti-vät kotinsa, kun heidät joudut-tiin evakuoimaan jatkosodan aikaan. Myös entinen kansan-edustaja Irja Tulonen sukuineen joutui lähtemään kotikyläs-tään Lumivaarasta.

– En muista matkasta mi-tään muuta kuin mitä vanhem-mat ja veljet ovat myöhemmin kertoneet, sanoo IrjaTulonen.

Lumivaaralaiset asutettiin Virroille ja Ähtäriin, Tulonen sukuineen Virroille. Vaikka siirtyminen oli raskasta aikui-sille, he jaksoivat luoda lapsiin tulevaisuudenuskoa.

Irja Tulosen mukaan Karja-lan heimon jäsenyys edellyttää sosiaa lisuutta, ja karjalaisuus on säilynyt Tulosella aikuis-ikään saakka.

Kansanedustajakautenaan Tulonen toimi myös Karjalan Liiton varapuheenjohtajana.

– Vaikka olen on asunut Tampereella yli 40 vuotta, olen aina hakeutunut karjalais-ten keskuuteen, naurahtaa Tu-lonen, jota on vastikään pyy-detty myös uuden yhdistyk-sen, Pirkanmaan Lottaperinne ry:n, puheenjohtajaksi.

Nuoret kohtasivat sotiemme veteraaneja

Messukylän lukion viestintä-linjan opiskelijat saivat vuoden-vaihteessa tehtäväkseen haas-tatella sotiemme veteraaneja osana journalismin jatkokurs-

sia. Viestinnänopettaja Maarit Jaakkolan johdolla haastattelu-projektissa oli eri vuosikurssien viestinnänopis ke lijoita. Osa heis-tä teki elä mänsä ensimmäisen lehtijutun.

Opiskelijoiden haastattelu-kokemuksista voi lukea verk-kolehti Turmelusta www.tur-melu.net

Veteraaniliitteen aukeamalle olivat tekemässä haastattelu ja ja ottamassa valokuvia Messu-kylän lukion viestintälinjalla opis kelevat: Anni Valden, Julia Isolahti, Riku Niemelä, Ida-Ma-ria Olva, Jetta Sirola, Soile Kiesi-läinen, Sinituuli Suominen, Milla Ylärakkola, Katariina Maksimoff ja Emilia Pääskylä.

Väinö Saarinen haavoittui sodassa kahdesti

Väinö Saarinen joutui sodan

aikana kahteen leikkaukseen.

Matti Anttila oli lukiolainensodan alkaessa

Irja Tulonen lottien perinne-yhdistyksen johtoon

Irja Tulosen mukaan on arvokasta olla Karjalan heimon jäsen.

Tampereen Vapaan Huollon työstä kerrotaan kaupungin virastotalon näyttelyikkunassa

Veteraanipäivä Tampereella

Matti Anttila muistuttaa, että talvisodassa kaatui 26 000 ja jatkosodassa 59 000 miestä, ja vielä useampi haavoittui.

minulta

saraduAk

”Liikuttel

”Kuka voi käsittää sodan

ihmisuhrien suurta määrää?”

”Kyllä sinä vielä kävelet”

TAMPERE104

Kansallisen veteraanipäivän tapahtumat Tampereella

Tampereella järjestettävään Kansallisen veteraanipäivän juhlintaan kuuluu useita ta-pahtumia. Ne pidetään Tam-pereen Messu- ja Urheilukes-kuksessa, Ilmailunkatu 20.

Maanantai 26.4.2010 on aseveli-iltaJuhlinta alkaa maanantai-ilta-na kello 18, jolloin Tampe reen Messu- ja Urheilukeskuk sen D-hallissa vietetään leppoisan yhdessäolon merkeissä ase-veli-iltaa. Juhla on Tampe reen kaupungin, Hämeen Kuljetus Oy:n, Keskon, Pirkan maan Osuus kaupan, Suomi-yhtiö Oy:n ja Oy Sinebrychoff Ab:n veteraaneille tarjoama kutsu-vierastilaisuus. Sen teemana on ”Aika velikultia”.

Suurin osa veteraaneista on ilmoittautunut tilaisuu-teen jäsenjärjestöjen kautta, mutta jos näin ei ole tapah-tunut, ilmoittautumismahdol-lisuus on tiistaihin 20. huhti-kuuta saakka. Osoite on vete-raanipaiva@tampere.fi tai pu-

helimitse numeroon 040 538 6217.

Tiistaina 27.4.2010 vietetään pääjuhlaaKansallisen veteraanipäivän kun niaksi Tampereen Partio-laiset ry nostaa Suomen liput salkoihin Hämeensillalla ja Raatihuoneen edustalla kello 8.

Lipunnosto ja hartaus Messu- ja UrheilukeskuksessaKansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet Messu- ja Ur-heilukeskuksen A-hallissa aloi-tetaan lipunnostolla ja har-taustilaisuudella kello 10.15. Messu- ja Urheilukeskuksen ulkopuolella on juhlaliputus kello 8 alkaen.

LounasKello 11 on vuorossa Tampe-reen kaupungin veteraaneille tarjoama lounas C- ja D-hal-leissa. Useimmat veteraanit ovat ilmoittautuneet lounaal-le jäsenjärjestöjensä kautta.Jälki-ilmoittautumisia otetaan

vastaan tiistaihin 20.4. men-nessä osoitteessa veteraanipaiva@tampere.fi tai puhelinnumerossa 040 538 6217.

PääjuhlaKansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla al-kaa A-hallissa kello 13.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Juhlaväen on ol-tava paikoillaan viimeistään kello 12.45. Tilaisuus päättyy kello 14.30.

Pääjuhlan ohjaa Marika Va-paavuori.

Pääjuhlasta lähetetään Ka-levankankaan sankarihaudal-le seppelpartio, jossa ovat edustettuina Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sota-veteraaniliitto ry, Rintamave-teraaniliitto ry, Rintamanais-ten Liitto ry ja Kaatuneitten Omaiset ry. Seppeleenlasku ylilentoineen (säävaraus) ta-pahtuu sankarihaudalla noin kello 13.40.

Tampereen Messu- ja Urheilu-keskuksen ja Vanhan kirkon välille veteraanipäivän tapahtumiin on maksuton kuljetus.

Linjaa ajavat LänsiLinjat Oy:n autot ja ne tunnistaa tuulilasiin kiinnitetystä veteraanipäivän tunnuksesta.

Keskustorilla linjan pysäkki on Vanhan kirkon vieressä ja Messu-keskuksessa pääoven läheisyydessä.

Busseihin voi nousta myös matkan varrella olevilta pysäkeiltä.

Linjaa ajetaan seuraavan aika-taulun ja reitityksen mukaisesti:

Aseveli-ilta, maanantai 26.4. Vanha kirkko–Satakunnankatu–Rautatienkatu/Hotelli Scandic (Hotelli Scandicin oven edessä)–Linja-autoasema (pääovella)–Hatanpään valtatie–Messukeskus

MenoVanhalta kirkolta aseveli-iltaan kello 16.30, 16.45, 17.00 ja 17.15.

PaluuAseveli-illasta Vanhalle kirkolle kello 19.15, 20.15 ja 20.30.

Pääjuhla, tiistai 27.4.2010Vanha kirkko–Satakunnankatu–Rautatienkatu/Hotelli Scandic (Hotelli Scandicin oven edessä)–Linja-autoasema (pääovella)–Hatanpään valtatie–Messukeskus

Meno Vanhalta kirkolta pääjuhlaan kello 9.15, 9.30, 9.45, 10.00, 10.15, 10.30, 10.45, 11.00, 11.15, 11.30, 11.45 ja 12.00.

PaluuPääjuhlasta Vanhalle kirkolle kello 14.45, 15.00, 15.30 ja 15.40.

Edellä olevien lisäksi ovat käytettä-vissä seuraavat kaupungin liikenne-laitoksen maksulliset normaali-bussivuorot:

Linja 1: Kalkku–Tesoma–Keskus-tori–Messukeskus, 2–3 kertaa tunnissa

Linja 7: Keskustori–Partola–Mes-sukeskus, 2 kertaa tunnissa

Jean Sibelius: JääkärimarssiPanssarisoittokunta ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajana musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola

Tampereen kaupungin tervehdysPormestari Timo P. Nieminen

Heikki Klemetti: Oi kallis Suomenmaa Mieskuoro Laulajat

Seppelpartion lähettäminen Kalevankankaan hautausmaalleKenttäpiispa Hannu NiskanenChristian Haeffner: Narvan marssi

Otteita Mannerheimin päiväkäskystä nro 34Näyttelijä Esko Roine

Kalervo Hämäläinen: Veteraanin iltahuuto Mieskuoro Laulajat, Poikakuoro Pirkanpojat ja soittokunta

Valtiovallan tervehdysSisäasiainministeri Anne Holmlund

Sotamuistoja Tampereelta lapsen näkökulmastaTeatterineuvos Eila Roine muistelee

Veikko Lavi: Evakon laulu Taiteilija Anneli Saaristo

Puolustusvoimien tervehdysKenraali Ari Puheloinen

Fredrik Pacius: Suomen lauluMieskuoro Laulajat

Veteraanin puheVäinö Saarinen

Jean Sibelius: Finlandia Mieskuoro Laulajat, Poikakuoro Pirkanpojat, Nuorisokuoro Sympaatti ja soittokunta

Yrjö Jylhä: Pyhä yöNäyttelijä Esko Roine

Fredrik Pacius: Maamme

(Oikeus muutoksiin pidätetään)Pääjuhla lähetetään suorana lähetyksenä TV1:n ohjelmistossa kello 13 lähtien.

Pääjuhlan ohjelma

VET

ERA

AN

IPÄ

IVÄ

N T

UN

NU

SGRA

FIIK

KA

APT

UA

L O

Y

Kuljetukset

Veteraanipäivä TampereellaSU

SAN

NA

LY

LY

TAMPERE 11

– Palveluliikenteen bussit ovat lois-tava keksintö. En pystyisi hoitamaan asioitani ilman niitä. Bussien henkilö-kunta on hyvin ystävällistä, ja palvelu-bussien ansiosta pysyn omatoimisena. Samalla saan raitista ilmaa ja liikuntaa, kertoo Anja Vaitti.

Hän on käyttänyt palvelubusseja noin kymmenen vuoden ajan. Anja Vaitti liikkuu apunaan rollaattori.

Tampereella liikennöi 17 palve-lubussia, jotka on tarkoitettu liikun-tarajoitteisille ikäihmisille ja muille liikuntaesteisille matkustajille. Bussit liikennöivät yhteensä 16 alueella. Ylei-simmin bussit ovat ajossa maanantais-ta perjantaihin kello 8.30–14.30 tai kello 8.30–15.

Bussin kyytiin voi nousta aikatau-luihin merkityiltä pysähdyspaikoilta. Palvelubussi voi myös noutaa asiak-kaan kotiovelta, jos tästä on etukäteen sovittu. Osassa busseista on mukana avustaja, joka varmistaa, että matkus-tajat pääsevät turvallisesti bussin kyy-tiin ja ulos bussista.

– Bussien tarkoituksena on edes-auttaa ikäihmisten liikkumista. Ajatuk-sena on, että ikäihmiset voisivat asioi-da asuinalueensa kaupassa, pankissa, postissa ja osin myös terveyspalve-luissa, kertoo henkilöliikennesuun-nittelija Toni Bärman.

Palvelubussissa matkan voi mak-saa rahalla tai Tampereen joukkolii-kenteen matkakortilla. Hinnoittelu on sama kuin Tampereen joukkolii-kenteessä. Esitteitä palveluliikentees-tä saa Kotitorilta ja Ikäpisteestä, Tam-pereen joukkoliikenteen asiakaspal-

velusta, Frenckellin palvelupisteestä, palvelubusseista, palvelukeskuksista ja terveysasemilta.

Bussien aikataulut ja yhteys-tiedot löytyvät internetistäwww.tampere.fi/palveluliikennetai joukkoliikenteen asiakaspalvelu, puh. (03) 5656 4700

Palvelubussit edistävät ikääntyneiden omatoimisuutta

Tamperelainen Anja Vaitti on tyytyväinen palvelubusseihin, sillä niiden ansiosta hän voi hoitaa asioitaan oma-toimisesti. Palvelubussia kuljettaa Hannu Salo.

Joukkoliikenteen uudet internet-sivut avattiin maaliskuussa. Uudistuk-sella parannettiin sivuston käytet-tä vyyttä uuden rakenteen avulla. Samalla sivut saivat uuden, raikkaan ilmeen.

Sivuston päävalikko muodostuu nyt neljästä välilehdestä – matkusta-minen, asiakaspalvelu, ympäristö ja e-palvelut. Lisäksi etusivulta löytyvät suoraan uusimmat tiedotteet sekä pi-kalinkkejä käytetyimpiin palveluihin. Myös Repa Reittioppaalle on tehty pi-kalomake suoraan etusivulle.

Matkustaminen-osioon on koottu tietoa hinnoista ja eri lippuvaihtoeh-doista. Lisäksi osiosta löytyvät linja-kartat, aikataulut sekä hyvän matkan ohjeita.

Asiakaspalvelu-osiossa ovat tie-dot lippujen ostopaikoista sekä mat-kakorttien latauspisteistä. Osiosta löy-tyvät myös usein kysytyt kysymykset, palautelomake, yhteystiedot sekä esi-merkiksi tietoa löytötavaroista.

Ympäristö-osiossa kerrotaan joukkoliikenteen roolista ilmaston-

muutoksen hillitsemisessä.E-palvelut-osiosta löytyvät sähköi-

set aikataulu- ja reittipalvelut sekä lin-kit kevyen liikenteen reittioppaaseen ja Liikenne Nyt -palveluun. Aikatau-lulinkistä aukeaa aikataulujen oma etusivu, johon on koottu kattavasti paitsi linjojen aikataulut linjoittain ja pysäkeittäin, myös linkit Teiskon, Niihaman, koululaislinjojen, palvelu-liikenteen ja esteettömän liikenteen aikatauluihin.

Joukkoliikenteen sivut muutti-vat uudistuksen myötä osoitteeseen joukkoliikenne.tampere.fi. Vanhasta osoitteesta www.tampere.fi/jouk ko lii-kenne on kääntö uusille si vuil le, mut-ta tämän osoitteen alle mahdollises-ti tehdyt pikalinkitykset eivät enää toimi.

Seuraa Tampereen joukkoliiken-nettä myös Facebookissa. Fanit osal-listuvat joka kuukausi matkalahjakor-tin arvontaan.

Lisätietoja: joukkoliikenne.tampere.fi

Tampereen sisäinen joukkoliikenne siirtyy kesäkauden aikatauluihin maa-nantaina 7. kesäkuuta. Linjasto on tal-vikauden mukainen. Liikennetarjontaa on tarkistettu kesäksi kysyntää vastaa-vaksi, aiempien kesien tapaan.

Kesän aikataulukirjaa ei jaeta koti-talouksiin, vaan sen voi noutaa ilmai-seksi Tampereen kirjastoista, Palvelu-piste Frenckellistä, linja-autoasemalta ja isoimmista marketeista. Jakelupai-koista ja -ajasta tiedotetaan tarkemmin toukokuussa.

Vuorotarjontaan muutoksiaLinjat 8, 11, K12, K13, K18, Y34, Y35 ja 39 jäävät kesätauolle.

Linjoilla 1 ja 16 vuoroväli lyhenee viime kesän 30 minuutista 20 minuut-

tiin arkipäivisin. Linjalla 22 vuoroväli lyhenee viime kesän 20 minuutista 15 minuuttiin.

Linjalle 30 lisätään Mäyränmäes-tä kaksi työmatkaliikenteen vuoropa-ria siten, että vuorot lähtevät aamulla Mäyränmäestä ja ajavat Etelä-Hervan-nan pääteaseman kautta linjan nor-maalia reittiä keskustaan. Iltapäivällä ajoreitti on päinvastainen.

Linjalla 30 liikenne jatkuu tunnin vuorovälillä läpi yön viikonloppuöi-sin. Aiemmin liikennöinti on loppunut noin kello 2.

Pieniä reittimuutoksiaLinjan 3 päätepysäkki siirtyy Lahdes-järvellä Automiehenkadun länsipää-hän IKEA-tavaratalon tontille. Linjan 4

päätepysäkki siirtyy linja-autoasemalta Kalevantielle, jos Ratinan kauppakes-kuksen rakentaminen alkaa kesän lii-kennöintikauden aikana.

Yöliikenteessä linjat 1 (Keskus tori – Härmälä) ja 26 (Keskustori – Multi-silta) alkavat liikennöidä myös yöai-kaan linjojen normaalia reittiä.

Linja 7 jatkaa kesän alusta Pohtolaan

Elonpolkuja -verkostollakeväistä ohjelmaa ikäihmisille

Ennakoivan ja ehkäisevän van-hustyön Elonpolkuja-verkosto järjes tää 5. toukokuuta Kevätkäve-ly 2010 -virkistyskävelyn ikäihmi-sille.

Ikäihmisille suunnattu tapah-tuma lähtee Keskustorilta kello 10 ja kiertää Tammerkosken rantamai-semissa päättyen Tallipihan perin-nemiljööseen.

Reitti on esteetön ja suunnitel-tu siten, että sen voi kiertää esimer-kiksi rollaattorin kanssa.

Reitin varrella on Tampereen ammattiopiston sosiaali- ja tervey-denhuollon opiskelijoiden teke miä Terveysliikunta-rasteja kysymyk si-neen. Reitille lähteville jaettavan kilpailukortin kysymyksiin vas-taa malla ja sen Tallipihalla palaut-tamalla osallistuu arvontaan, jon-ka palkintoina on yhteistyökump-paneiden lahjoittamia tavara pal-kintoja.

Kesäkuun 1. päivä on Astu Su-veen 2010, iloinen kesän aloitus Finlaysonin kirkossa ja Tallipihan perinnemiljöössä. Finlaysonin kir-kossa on mahdollisuus laulaa su-vivirttä kello 10, 12 ja 14. Tallipi-ha yrittäjineen on mukana järjes-tämässä sirpaleohjelmaa, jota on tarjolla kirkkotilaisuuksien välissä kello 10.30 ja 12.30.

Esiintyjät ovat Elonpolkuja -verkoston yhteisöjen harrastus- ja esiintyjäryhmistä.

Palvelulinjat avaavat ikäihmisil-le non-stop-linjan Keskustori–Talli-piha välille tapahtuman ajaksi.

Tampereen kaupungin yh-dyskuntalautakunta on päät-tänyt jatkaa joukkoliiken-teen linjaa 7 Siivikkalaan ja Pohtolaan kesäliikennekau-den alusta eli 7. kesäkuuta alkaen. Alueen joukkoliiken-netarjonta on perustunut linjaan 50, jonka liikennöinti loppuu 6. kesäkuuta.

Linja 7 liikennöi nykyi-sen linjan 50 reittiä Pohtolas-ta keskustaan ja sieltä linjan 7 reittiä Sarankulmaan. Lin-jalla liikennöidään arkisin ja lauantaisin puolen tunnin välein ja sunnuntaisin tun-nin välein.

Linjan 7 reitti Pohtolasta: Pohtolankatu – Lielahdenka-tu – Paasikiventie – Sepänka-tu – Pirkankatu – Hämeenka-tu, josta reitti jatkuu Saran-kulmaan.

Palvelubussin voi tilata puhelimitse kuljettajalta• Tilaus tulisi tehdä matkaa edel- tävänä päivänä tai samana päivänä hyvissä ajoin.• Matkan lähtö- ja päätepisteen on oltava bussin liikennöintialueella.

• Matkan ajankohta tulee bussin liikennöintiajan mukaan.• Mainitse apuvälineet.• Bussin kuljettaja arvioi, mihin aikaan asiakas noudetaan.• Tekstiviestitilauksesta kuittaus paluuviestinä.

SUSA

NN

A L

YLY

Joukkoliikenteen internetsivut uudistuivat

JUK

KA

-PEK

KA

HÄ

YR

YN

EN

Bussiliikenne hiljenee hieman kesäksi

TAMPERE12

Nuoret toivovat tilaa ja huolen-pitoa

Kouluihin kohdistuvat säästöt, nuorten harrastusmahdollisuudet ja bussiliikenteen järjestelyt kiinnostivat Tampereen nuoria pormestareiden kyselytunnilla maaliskuussa. Nuorten vapaa-ajanviettopaikoista ja harrastus-mahdollisuuksista pormestari ja neljä apulaispormestaria saivat useita kysy-myksiä.

Kouluruoan monipuolisuudesta ja riittävyydestä oltiin huolissaan. Apu-laispormestari Kristiina Järvelän mu-kaan kaupungin on mietittävä, voiko se panos taa kouluruokaan enemmän. Tampereen yläkouluja edustaneet nuo-ret toivoivat myös, että kouluihin ote-taan riittävästi sijaisia opettajien pois-saolojen ajaksi.

Nuoret kysyivät bussilinjoista ja mu-rehtivat korkeita bussimaksuja. Apulais-pormestari Timo Hanhilahti lupasi, että kouluverkkomuutosten vaikutukset käydään läpi myös joukkoliikenteen näkökulmasta. Poikittaisliikenteen ke-hittämiseen kiinnitetään huomiota.

– Pohdimme myös, voisiko nuor-ten bussilipun pienimmän kertalataus-maksun laskea kymmeneen euroon,

Millainen on lasten ja nuorten unelmien Iidesjärvi? Sen he pääsevät kertomaan tänä keväänä.

Iidesjärven lähettyvillä sijaitsevi-en Järvensivun, Nekalan ja Steiner-koulujen oppilaat ovat saanet tie-toa alueesta ja kaavaluonnosvaihto-ehdoista, ja voivat suunnitella töitä vaikkapa luokittain. Iidesjärven ark-kitehdiksi voivat kuitenkin ryhtyä muutkin alle 18-vuotiaat tampere-laiset. Osallistua voi esimerkiksi piir-tämällä, pienoismalleja tekemällä tai kirjoittamalla.

Työ liittyy alueelle laadittavan yleiskaavan valmisteluun.

– Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat vaikuttaa kaavoituk-seen jo alkumetreillä. Tämä on tie-tääkseni ensimmäinen kerta, mutta vastaavaa osallistumista toki tavoitel-laan kautta linjan kaikessa tampere-laisessa päätöksenteossa, nuoriso-oh-jaaja Miia Nivala kaupungin nuoriso-palveluista kertoo.

Hän on ideoinut projektin vuo-rovaikutussuunnittelija Pirkko Maat-raivan kanssa.

– Lapset halutaan saada innostu-maan tamperelaisen maiseman kehit-tämisestä ja näin mielenkiinto herää-mään oman kotikaupungin kehittä-miseen.

– Heidän osallistumisellaan pitäisi olla yhtä suuri merkitys kuin kenen tahansa alueella asuvan ja sitä käyttä-

vän osallistumisella, tähdentää suun-nittelija Pirkko Huttunen kaupungin suunnittelupalveluista.

Valmiit työt ovat nähtävillä kes-kusvirastotalon ikkunassa 17.–31. toukokuuta. Niihin voi tutustua myös osoitteessa www.tampereenlasten-parlamentti.fi, ja äänestää mieleistään vaihtoehtoa. Eniten ääniä saanut työ palkitaan.

Koko kaupungin perhepuistoYhdyskuntalautakunta päättää var-sinaisesta Iidesjärven osayleiskaa-vatyön aloittamisesta ja käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa huhti–toukokuussa. Kaavasta on tar-koitus laatia vähintään yksi viheralue-painotteinen vaihtoehto, jossa alueen luontoarvot on turvattu. Järven etelä-puolelle ehdotetaan koko kaupunkia palvelevaa perhepuistoa. Sen ideoi-miseksi järjestetty kilpailu tuotti viisi erilaista suunnitelmaa.

– Niistä mikään ei ollut kilpailu-raadin mielestä sellaisenaan sopiva suunnittelun pohjaksi. Kaikista löy-tyi hyviä, mutta myös jatkokehitte-lyä vaativia ideoita, Pirkko Huttunen kertoo.

– Osayleiskaavan luonnosvaihto-ehdoissa maisemasuunnittelun pe-rustavoite on sama, luonnon ja eri toi-mintojen tasapaino, hän pohjustaa.

Teksti: Jaana Kalliomäki

Lapset Iidesjärven arkkitehteinä

Tampereen Lasten Parlamentin hallituksen jäsenet Vili Järvinen (vas.), Sakari Säynäjoki, Linda Mäki, Iida Itä-nen, Teemu Karman, Roosa Hämelahti, Jesse Kosonen ja Julia Stein haastavat tamperelaiset lapset ja nuoret suunnittelemaan unelmien IIdesjärveä.

jos bussikortin lataa netissä, Hanhilahti mainitsi.

Missä nuoret saavat olla?Polttavin kysymys monelle nuorelle oli puute omista tiloista. Nuoret ihmette-livät, missä vapaa-aikaa voisi viettää ilman, että aikuiset ovat koko ajan hä-tyyttämässä pois.

– Missä nuoret oikein voivat olla vapaa-aikanaan, jos koulujen pihoissa ei saa olla eikä kauppakeskuksissakaan, nuoret kysyivät.

Apulaispormestari Kristiina Järvelä arveli, että nuoret voivat vaikuttaa asi-

aan paljon omalla käyttäytymisellään.– Kun pidätte paikat siistinä ja

hyvässä kunnossa ja otatte muut alu-eella olevat huomioon, ongelmia ei pi-täisi tulla, Järvelä sanoi. Hän kannusti nuoria tutustumaan myös keskustan uuteen nuorisokahvila Uniikkiin.

Monipuolisempia harrastus- ja olei-lumahdollisuuksia nuoret kaipasivat etenkin Olkahisen, Sorilan ja Kämmen-niemen suunnalla sekä Kalevassa. Pikai-sia ratkaisuja pormestareilla ei tähän ol-lut, mutta nuorten tarpeet luvattiin ot-taa huomioon kaavoituksessa, kylätalo-hankkeessa ja Nurmi-Sorilaan myöhem-

min suunnitellussa koulukeskuksessa.– Kaupunkiin tarvittaisiin yksi iso

liikuntakeskus, jossa nuoret voisivat treenata myös ilman että kuuluvat jo-honkin seuraan, totesi apulaispormes-tari Perttu Pesä useampaan kertaan ky-symyksiin, joita nuoret esittivät harras-tus- ja vapaa-ajantiloista.

Nuorilla huoli vanhuksistaNuoret kysyivät, miksi kouluista sääste-tään ja samalla valmistaudutaan raken-tamaan Rantaväylän tunnelia. Pormes-tari Timo P. Niemisen mukaan tunneli ei kuitenkaan ole pois koulujen varoista.

Kysyjät ihmettelivät myös, miksi opet-tajien pitää maksaa ruoastaan ja miksi vanhusten asioita ei saada kuntoon.

Huolta koettiin myös siitä, kuinka lapset ja nuoret pärjäävät, jos vanhem-milla on talouteen, päihteisiin tai mie-lenterveyteen liittyviä ongelmia.

Tilaisuudessa nuorten kysymyksiin vastasivat pormestari Timo P. Niemi-nen sekä apulaispormestarit Perttu Pe-sä, Kristiina Järvelä, Anna-Kaisa Ikonen ja Timo Hanhilahti. Tapahtuman järjesti Tampereen kaupungin nuorisopalve-lut.

Teksti: Johanna Toivanen

Kaupunginvaltuuston istuntosalissa pidettyyn kyselytuntiin osallistui kaikkiaan noin 50 nuorta, jotka edustivat yhteensä16 kaupungin yläkoulua. Aamupäivän aikana käytiin läpi noin kolmekymmentä eri aiheisiin keskittyvää kysymystä.

SUSA

NN

A L

YLY

SUSA

NN

A L

YLY

TAMPERE 13

Tamperelaisnuoret valvovat yhä enemmän, kertoo Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen uusin kouluterveys-kysely. Tampere osallistui seitsemättä kertaa valtakunnalliseen kyselyyn, jossa kartoitettiin yläkouluissa ja toi-sen asteen oppilaitoksissa opiskele-vien nuorten terveystottumuksia ja hyvinvointia.

Kyselyn mukaan valtaosa nuorista voi Tampereellakin varsin hyvin. Kou-lulounas maistuu aikaisempaa parem-min sekä peruskoulussa että lukios-sa. Epäterveellisten välipalojen syömi-nen on vähentynyt. Liikuntaa harras-tetaan aikaisempaa enemmän. Kou-lusta lintsataan vähemmän, ja avun puute opiskelussa on vähentynyt.

Koululaisten yöunet jäävät kui-tenkin entistä lyhyemmiksi. Unen-puute heijastuu nuoren elämässä moneen asiaan. Linnainmaan koulun kouluterveydenhoitaja Anne Kuusela arvelee, että niukka uni tuntuu nuor-ten elämässä päänsärkynä ja keskitty-misvaikeuksina.

– Koulunkäynti uuvuttaa enem-män väsynyttä nuorta. Liian vähän nukkuvaa asiat ottavat helposti muu-tenkin päähän, sanoo lähes 600 oppi-laan yhtenäiskoulussa työskentelevä Kuusela.

Viikonlopuista ei kerrotaKysely nostaa esiin toisenkin huolen-

aiheen. Yli kolmasosa tamperelais-nuorista kertoo, etteivät vanhemmat tiedä, missä oma nuori lopulta viet-tää viikonloppuiltojaan. Tämä näkyy myös Linnainmaan koulua käyvien nuorten vastauksissa.

– Tässä on tapahtunut iso muu-tos, kun verrataan tulosta kaksi vuot-ta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn, ihmettelee Anne Kuusela.

Myös nuorten tekemien rikkei-den määrä on kasvanut. Osalla on vai-keuksia pitää yllä keskusteluyhteyttä vanhempiinsa.

Varsinkin tytöt potevat toistuvia niska-, hartia- tai päänsärkyjä tai muita oireita. Moni nuorista kokee koulu-uupumusta ja pitää koulutyön mää-rää liian suurena. Kouluterveyden-huollon vastaanotolle pääseminen on nuorten mielestä vaikeaa.

Päihteisiin suhtautuminen on tu-losten mukaan muuttunut sallivam-paan suuntaan. Nuoret asennoituvat aikaisempaa myönteisemmin huume-kokeiluihin.

– Tupakointivalistus on nyt todel-la tärkeää, sillä tupakoinnilla on jos-sain määrin yhteys huumekokeilui-hin, Anne Kuusela toteaa.

Vanhemmat ja vapaa-aika vaikut-tavat paljon nuoren kokemaan hy-vinvointiin. Kyselyn mukaan noin kolmannes tamperelaisnuorista arvi-oi, että joku hänen läheisistään käyt-

tää liikaa alkoholia. Näistä nuorista kolmannes kertoo itse kokeneensa ongelmia läheisen ihmisen alkoho-linkäytön takia. Erityisesti tämä tuli esiin tyttöjen vastauksissa.

Kysy ja kuuntele kotonaAmmatillisissa oppilaitoksissa opiske-levien nuorten terveys on keskimää-rin huonompi ja riskikäyttäytyminen ja oireilu yleisempää kuin samanikäi-sillä lukiolaisilla. Ammattiin opiskele-vat tytöt oireilevat väsymyksellä, nuk-kumisvaikeuksilla, niska-hartiakivuilla ja päänsäryllä. Ylipainoisuus on ylei-sempää ammattiin opiskelevilla po-jilla. Nuuskan, tupakan ja alkoholin käyttö ammattiin opiskelevien nuor-ten keskuudessa on melko yleistä.

Keskusteluyhteyttä nuoreen kan-nattaa vaalia, vaikka se ei aina help-poa olekaan. Anne Kuusela koros taa hyvän vanhemmuuden merkitystä pienestä pitäen ja kannus taa van-hempia tässä uutteraan yrittämi seen myös, kun lapsen teini-ikä koittaa.

– Kuuntele nuorta ja puhu hänen kanssaan, kysy koulupäivästä ja kave-reista. Ole kiinnostunut nuo resta ja hänen tekemisistään, Anne Kuusela sanoo.

Joka toinen vuosi tehtävään kyse-lyyn vastasi Tampereella kaikkiaan yli 7000 peruskoulun 8.–9. luokkalaista, lukion 1.–2. vuosikurssin opiskeli-jaa ja ammatillisissa kouluissa 1. ja 2. vuotta opiskelevaa nuorta. Ammat-tiopiskelijat olivat mukana kyselyssä ensimmäistä kertaa.

Teksti: Johanna ToivanenKuvat: Susannan Lyly

Lisätietoja: www.tampere.fi/terveyspalve-lut/koululaisetjaopiskelijat (Kou-luterveyskysely 2009)Tuloksista voi kysyä myös kou-lun vanhempainyhdistykseltä tai rehtorilta. Nuorten hyvinvointia sekä kodin ja koulun yhteistyötä käsitellään muun muassa etelän alueen vanhempainyhdistysten huhtikuun lopulla järjestämässä tilaisuudessa.

Lautakunnat päättivät helmikuussa Tampereen uudes ta koulu- ja lukioverkosta. Muutokset toteutetaan pääosin lukuvuoden 2012–2013 alusta alkaen.

Sampolaan tulee yläkoulun tilalle uusi luovien alo-jen lukio syksyllä 2012, kun Tammerkosken ja Kaarilan lukioiden toiminta siirtyy sinne. Tätä ennen Sampolan koulukiinteistö peruskorjataan.

Tammerkosken koulun tilat tulevat perusopetuk-sen käyttöön. Klassillisen koulukiinteistöihin keskittyy lukiokoulutusta, ja lukio saa käyttöönsä myös klassilli-selta koululta vapautuvat tilat. Hervannan lukiosta tu-lee matemaattisteknisesti painotettu lukio, ja se siirtyy Hepolamminkadulle Tampereen ammattiopiston yhte-yteen.

Lukioita koskevat muutokset toteutetaan lukuvuo-den 2012–2013 alusta. Tämän jälkeen kaupungin yllä-pitämiä lukioita on kaikkiaan kuusi, ja niillä on oma, selkeä profiilinsa.

Hallilan, Hyhkyn, Ikurin, Järvensivun ja Kalkun kou-luissa on jatkossa esiopetusta ja vuosiluokkien 1–4 ope-tusta. Hyhkyn ja Kalkun kouluista siirrytään viidennelle luokalle Kaarilan kouluun syyslukukauden 2012 alusta. Kaarilasta tulee vuosiluokkien 5–9 koulu. Järvensivun koulusta oppilaat jatkavat viidennelle luokalle Sammon kouluun lukuvuoden 2015–2016 alusta lähtien.

Hallilan koulusta siirrytään viidennelle luokalle Ne-kalan kouluun syksystä 2012 alkaen. Ikurissa toiminta jatkuu entisellään. Kisapuiston, Muotialan ja Multisillan koulut jatkavat esiopetuksen ja alkuopetuksen (luokat 1–2) yksikköinä. Irjalan toimipisteen tiloista perusope-tus luopuu kesällä 2011, ja opetus siirtyy Takahuhdin ja Ristinarkun kouluista syntyvään yhtenäiseen peruskou-luun. Irjalan kiinteistöön tulee kaksi päivähoitoryhmää, tuottaja kilpailutetaan.

Hervannan peruskouluverkkoa selvitetään myö-hemmin. Kun Vuorekseen saadaan riittävästi perusope-tuksen tiloja, voidaan Hervannan kouluverkkoa supis-taa. Erityiskouluista tehdään selvitys erikseen vuoden 2012 loppuun mennessä.

Lukioverkosta päätti osaamis- ja elinkeinolautakun-ta 18.2. ja perusopetuksen palveluverkosta lasten ja nuorten lautakunta 25.2. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta evästi ponsissaan, että muutokset otetaan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien tur-vallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Sampolan, Tammerkosken ja Klassillisen koulun yläkoulujen osal-ta tulisi huolehtia ainepainotusten säilymisestä. Latinan-kielen opetuksen järjestämistä luokilla 7–9 selvitetään Klassillisen lukion kanssa. Seuraavan kerran kouluver-kon muuttamiseen tulisi ottaa kantaa uuden valtuusto-kauden alussa strategian pohjalta.

Teksti: Johanna Toivanen

Kouluterveyskysely:

Nuoret sinnittelevät niukalla unella

Linnainmaan koulun kouluterveydenhoitaja Anne Kuusela ilahtui tulok-sesta, jonka mukaan nuoret kokevat terveydentilansa aikaisempaa pa-remmaksi. Koululainen Sami Taura on vastaanotolla hoidattamassa kät-tään.

Kouluruoka ei aina maistu nuorille ja sitä syödään valikoiden. Epäterveellisten välipalojen napostelu on kuitenkin vähentynyt. Anni Rastas ja Atte Tuomisto maistelevat tässä lounassoppaa Linnainmaan koulussa.

Lautakunnat hyväksyivät koulu- ja lukioverkon muutokset

SUSA

NN

A L

YLY

TAMPERE14

Multisillassa avattiin maaliskuussa kaikille avoin nettipiste. Multisillan Lähiöyhdistyksen toteuttama sähköi-nen asiointipaikka on rakennettu EU-rahoituksen turvin. Nettipiste hyö-dyttää erityisesti alueen ikäihmisiä.

– Sähköinen asiointi on nyky-päivää, sanoo Multisillan Lähiöyhdis-tyksen puheenjohtaja Markku Jär-venpää.

– Monet tavalliset asiat voi hoi-taa internetin kautta. Esimerkiksi las-kujen maksu käy netissä helposti ja turvallisesti.

Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona omaa tietokonetta ja internetyhteyk-siä. Erityisesti ikäihmiset ovat voineet jäädä syrjään tietoyhteiskunnan ke-hittyessä.

Pelkkä tietokone ja nettiyhtey-det eivät riitä vaan täytyy olla myös ohjelmistojen ja laitteiden ylläpito-taitoja.

– Multisillassa on jo kauan sitten virinnyt ajatus kaikille tarkoitetusta nettipisteestä, jossa on jatkuvasti yl-läpidettävien laitteiden ja yhteyksien lisäksi tarjolla henkilökohtaista tukea ja koulutusta, Järvenpää kertoo.

Yhdistys tarttuikin välittömästi ti-laisuuteen, kun Tampereen kaupun-gin Tampere yhdessä -projekti aloitti toimintansa. Projektin avulla Multi-sillan Lähiöyhdistys sai nettipisteen rakentamiseen rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta, Pirkanmaan lii-tolta ja Tampereen kaupungilta.

Nettipiste on Multsun Tuvassa,

Multisillankatu viitosen alakerrassa. Tupa on multisiltalaisten yhteinen olohuone, jonne voi tulla lukemaan lehtiä, tapaamaan ystäviä tai syömään kotilounasta. Nettipiste lisää Tuvan yhteisöllistä merkitystä entisestään.

Tuvassa tullaan järjestämään eri-laisia tietokoneen käytön peruskurs-seja sekä nettiasiointikoulutuksia. Nettipisteessä saa myös henkilökoh-taista apua viikoittain paikalla oleval-ta neuvojalta.

– Erityisesti iäkkäiden on hyvä hankkia tietokoneenkäyttötaitoja, sil-lä niiden osaaminen säästää paljon aikaa ja voimia. Multisillan nettipis-teen ansiosta enää ei tarvitse men-nä keskustaan hoitaakseen vaikkapa pankki- tai Kela-asioitansa, Markku Järvenpää huomauttaa.

Nettipisteet Tampereella: www.tampere.fi/tampereinfo/

asiointi/nettipisteet

Teksti: Johanna Kurela

Verkkosivusto Mansetori on tam perelaisten yhteisöportaali. Se sisältää Mansetorin etusivun lisäk-si kaupunginosien sivustot, Man-semedian ja Keskustelupalstan.

Millaista on Ikurissa? Mitä ta-pahtuu Kaukajärvellä? Nämä ja paljon muita asioita selviää kau-punginosasivuilta. Kaikki tampe-relaiset kaupunginosayhteisöt voivat tuoda esille alueensa tär-keitä asioita, sekä markkinoida ajankohtaisista tapahtumista.

Mansemedia on kaupungin-osien yhteinen verkkolehti. Jut-tuja laativat vapaaehtoiset kau-punkilaiset eli kaupunginosien kirjoittajat. Juttujen kirjo vaihte-lee paikallisuutisista pakinoihin ja kuvakertomuksiin. Manseme-dia on tekijöidensä näköisiä, sil-

lä kaikki kirjoittavat omalla tyy-lillään itse ideoimistaan aiheista. Liity kirjoittajien joukkoon ja tee omaa kaupunginosaasi tunne-tuksi!

Kaupunginosasivuja kehite-tään edelleen ja jokainen kau-punginosansa tai kylänsä sivujen tekijä, ylläpitäjä tai kirjoittaja voi osallistua niiden tekoon.

Päivitys tapahtuu Joomla! -se-lainjärjestelmällä, johon Tampe-reen kaupunki kouluttaa uudet päivittäjät maksuttomasti. Uudet kaupunginosat voivat edelleen liittyä mukaan!

Kysy lisää: mansetori@tampere.fi tai puh. 0400 152 228/kunta-demokratiasihteeri

Tampereen seudun ILMANKOS -projekti on käynnistynyt. Projektin ta-voitteena on lisätä asukkaiden yhteis-toimintaa ja osallistumista sekä kan-nustaa ilmastoystävällisiin valintoihin. Tampereella ILMANKOS-toimintaa on Lentävänniemessä sekä Kaukajärven ja Annalan alueilla.

Tavallisen tallaajan hiilijalanjälki muodostuu suurimmaksi osaksi asu-misen, liikkumisen ja ruokavalintojen aiheuttamista päästöistä. Nämä teemat tulevat esiin myös projektin toiminnas-sa. Yhdessä tekemällä etsitään vastauk-

sia siihen, miten omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää ja miten huoli ilmastosta siirtyy myös tekoihin. Ideoita ja koke-muksia vaihtamalla löytyy usein vasta-uksia ja innostusta uusien käytäntöjen omaksumiseen.

Projekti tarjoaa toimintaa, retkiä ja tapahtumia: kotikokki voi hakea ilmas-toystävälliset ruokavinkit kokkauskurs-silta, omakotiasuja kysyä mieltä askar-ruttavat kysymykset energiaillassa tai pyörähuolto innostaa päästöttömän liikkumisen pariin. ILMANKOS hyödyn-tää alan asiantuntijoita ja tarjoaa erilai-sissa tapahtumissa heidän tietotaitoaan asukkaiden, yhdistysten ja taloyhtiöi-den käyttöön.

Lentävänniemessä ILMANKOS on jo vauhdissa, Kaukajärvellä ja Annalas-sa tapahtumat alkavat syksyllä. ILMAN-KOS kannustaakin nyt Lentävänniemen asukkaita ja yhteisöjä pohtimaan, mikä

energiansäästöä ja ilmastovalintojen tekemistä hankaloittaa ja mitä asialle voitaisiin yhdessä tehdä. Myös Kauka-järvellä ja Annalassa kannattaa ideointi jo aloittaa.

ILMANKOS-projektia rahoittaa Eu-roopan aluekehitysrahasto ja toteuttaa Ekokumppanit Oy. Mukana ovat Tampe-reen kaupungin lisäksi Kangasala, Lem-päälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Joukkoliikenne, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Tampereen Vesi.

Lisätietoja: www.ilmankos.fi sanna.ovaska@tampere.fipuh. 040 801 2713

Kansainvälistä Vihreää viikkoa vie-tetään Tampereella kesäkuun ensim-mäisellä viikolla. Tapahtumat polkais-taan kuitenkin käyntiin jo edeltävänä viikonloppuna. Tänä vuonna viikon teemana on luonnon monimuotoi-suus. Tässä poimintoja viikon ilmai-sesta ohjelmasta.

La 29.5. Kello 9−18 Pyöräilyvinkkejä ja pyö-ränhuoltoa Ylöjärven markkinoilla (Kauppakeskus Elo). Tapahtuman järjestää Tampereen seudun ILMAN-KOS -projekti ja Tampereen Polku-pyöräilijät ry.Kello 10−13 Kasviretki pyöräillen Iidesjärven ympäri. Lähtö on Sorin aukiolta kello 10. Retken päätteeksi

vietetään eväshetki rantaniityllä. Ret-ki sopii hyvin myös perheille. Oppaa-na Kaija Helle. Su 30.5. Kello 11−15 Koko perheen vainupäi-vä Pyynikin näkötornilla. Rastiradalla on lapsille ja vanhemmille luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tehtä-viä. Päivän järjestää Luonto-Liiton Hämeen piiri.Kello 12−16 Pihakirppis ja perennan-vaihtoa Lentävänniemen liikekeskuk-sen parkkipaikalla (Männistönkuja 2). Lisätietoa myyntipaikoista www.ilmankos.fi.

Ma 31.5.−ti 1.6. Kello 14−18 Perennojen vaihtopiste Ympäristötietokeskus Moreenian pi-hassa.Pe 4.6. kello 14−17 Keskustorilla ja la 5.6. kello 12−15 Särkänniemen planetaarion edessä Tampereen Ursa näyttää selkeällä säällä kaukoputkella aurinkoa. Su 6.6. Kello 8−10 Linnunlauluretki Nokian Pitkäniemen hevoshaassa. Oppaana Lasse Kosonen.Viikon ohjelma laajenee ja saattaa muuttua kevään edetessä.

Ohjelma internetissä: www.tampere.fi/ymparistojaluon-to/vihreaviikko

Alue-Alvari. Vaikuta asuinalueellasi osallistumalla Alue-Alvarin toimintaan. Ota selvää, mitä on tekeillä! www.tampere.fi /alvari Kaakkois-Alvari / 0400-998 422 / Sirpa KoivuEtelä-Alvari / 040-801 6910 / Pirkko Maatraiva Länsi-Alvari / 040-800 7977 / Birgitta Tunturi

Valma. Voit vaikuttaa myös verkossa. Vastaa Valma-valmistelu foorumilla vaihtuviin kyselyihin ja kerro näkemyksesi valmistelijoille ja päättäjille. www.tampere.fi /valma

Asukasillat. Tapaa päättäjiä kasvotusten ja kerro heille suoraan ajatuksesi tärkeistä kotikaupungin asioista ja alueellisista huolenaiheista. Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloista ilmoitetaan tiedotusvälineissä. www.tampere.fi

Tampereen kaupunkikuntademokratia

Sähköistä asiointia MultisillassaMansetori on tamperelaisten kaupunginosasivusto

Mansetori on syntynyt Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön vuosina 1998–2004 toteuttamissa tutkimus-projekteissa. Hankkeissa kytkettiin tekniikka ihmisten joka-päiväisiin elämänpiireihin ja viestinnällisiin tarpeisiin yhdessä aktiivisten asukas- ja kansalaisryhmien kanssa. Mansetorin ylläpitovastuu siirtyi vuonna 2006 Tampereen kaupungille.

Lentävänniemen ILMANKOS käynnistyi

Vihreän viikon tapahtumissa näkyy luonnon monimuotoisuus

EU-rahoitusta tarjollaTampere yhdessä -projekti on kaupungin tarjoama palvelu yhdistyksille ja yhteisöille. Projektin avulla yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea EU-rahoitusta yhteisölliseen toimintaan Hervannassa, Kaukajärvellä, Lentävänniemessä, Lielah-dessa, Multisillassa, Nekalas-sa, Peltolammilla, Tesomalla tai Viinikassa.Lisätietoja: www.tampereyhdessa.net

Multisillan nettipisteessä saa tarvittaessa opastusta Janne Mäkiseltä (keskellä). Anna-Liisa Peltola ja Eino Kaiponen ovat tyytyväisiä henki-lökohtaiseen opetukseen, jonka ansiosta asiat voi oppia kaikessa rau-hassa omaan tahtiin.

SUSA

NN

A L

YLY

TAMPERE 15

Tampereelle avattiin huhti-kuussa uudenlainen tiedollinen elämyskeskus kaikenikäisille lapsille ja heidän vanhemmil-leen. Sen tavoitteena on lasten ja nuorten kiinnostuksen herät-täminen tiedettä ja sen ilmiöitä kohtaan. Hanke on osa Luova Tampere -ohjelmaa.

Discovery Museum of Tam-pere -tiedemuseossa yhdiste-tään leikkiminen ja oppimi-nen. Museon näyttelyesineet kattavat usean eri tieteen osa-alueen fysiikasta biologiaan. Esitykset ovat sekä viihdyttä-viä että opettavaisia. Museossa näkee myös miten huvipuiston vuoristorata käyttää painovoi-maa hyväkseen, ja miten ilma-virralla saadaan juna leijumaan. Maantiedettä opetetaan kolme metriä pitkällä Suomen muo-toisella sähköistetyllä junara-dalla, jossa on kaikki suurim-mat kaupungit ja järvet.

Tiedemuseo toimii paitsi vapaa-ajan paikkana niin myös

esimerkiksi koulujen normaa-lien opetusohjelmien täyden-täjänä.

Tampereen kaupungin kulttuuri-palvelut on julkaissut Viikinsaaresta videon, jota voi katsella kesää odotel-lessa. Video löytyy Youtube-palvelus-ta (www.youtube.com) hakusanalla KulttuuriTampere. Viikinsaareen voi rantautua myös muualla sosiaalises-sa mediassa. Saaren Facebook-sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/viikinsaari.

Kulttuuripalvelujen isännöimä Viikinsaari on tamperelaisten ja mat-kailijoiden kesäpaikka vain 20 mi-nuutin matkan päässä kaupungin keskustasta. Saaressa voi käydä pik-nikillä perheen kanssa tai osallistua saaren ohjelmatarjontaan. Saaren luonto on ainutlaatuinen, ja iso osa saarta on luonnonsuojelualuetta.

Viikinsaareen kevääseen pääsee tutustumaan, kun ympäristösihtee-ri Lasse Kosonen opastaa kävijät luontopolulle sunnuntaina 23. tou-kokuuta. Lähtö on Laukontorilta kel-lo 11.30 ja paluu saaresta kello 15 laivalla. Mukaan tarvitaan reipasta mieltä, tukevat jalkineet ja kiikarit.

Varsinainen reittiliikenne Laukon-torilta Viikinsaareen avautuu per-jantaina 28. toukokuuta ja kulkee ai-na elokuun puoliväliin saakka.

Kulttuuripalvelujen järjestä mään kesäohjelmaan kuuluu muun muas-sa Summer Emotions eli tanssinope-tusta lavalla tiistaisin 8.6.–3.8. ja la-vatanssit torstaisin 3.6.–26.8. Lisäksi saaressa on muita erillistapahtumia, kuten jazz- ja tangoiltoja sekä blue-

silta. Kokonaan uusi tapahtuma on lauantaina 14. elokuuta järjestettävä Etno Party – beat, feet & food. Las-tenpäivät ”Hatta rakorennon kesä” on vuorossa kuutena keskiviikkona kesäkuun lopusta alkaen.

Suurin osa Tampereen kaupun-gin kulttuuripalvelujen järjestämistä tapahtumista on maksuttomia, laiva-matka on maksullinen.

Lisätietoja: www.tampere.fi/viikinsaari tai kulttuuripalvelujen asiakas-palvelu Puutarhakatu 11, avoinna ma–pe kello 8.30–15.45, puh. (03) 5656 6137

Wilhelm Sasnalin näyttelyyn ehtii vielä

Sara Hildénin taidemuseos-sa on 30. huhtikuuta asti esillä taidemaalari ja elokuvantekijä Wilhelm Sasnalin ensimmäinen yksityisnäyttely Pohjoismaissa. Sasnal on nuoren eurooppalai-sen taiteilijapolven tunnetuim-pia edustajia.

Ikäihmisillä ja työttömillä on mahdollisuus tutustua Wilhelm Sasnalin näyttelyyn yhden eu-ron pääsymaksulla torstaina 22. huhtikuuta 2010. Alennus on voi-massa koko päivän ja museossa on yleisöopastus kello 14, johon ovat tervetulleita myös muut mu-seon asiakkaat.

Sasnalin näyttely koostuu maalauksista ja lyhytelokuvista. Museossa esitetään neljä eloku-vaa sisältävä kooste, joka kestää noin 20 minuuttia. Maalausten aihepiiri on vaihteleva. Suurinta osaa voi luonnehtia esittäviksi. Aiheina ovat yhtä lailla anonyy-mit huippu-urheilijat kuin taval-liset ihmiset arkisissa tilanteissa viettämässä baari-iltaa tai vaelte-lemassa rannalla.

Museon alakerrassa on esillä valikoima Sara Hildénin säätiön kokoelman teoksia.

Lisätietoja:www.tampere.fi/sarahildenAvoinna ti–su kello 11–18. Sara Hildénin taidemuseo, Laiturikatu 13, puh. (03) 565 43500

Hetki kirjan seurassa

PÄIV

I SA

AR

I

KirjaHetki kutsuu kirjojen seuraan tiistaisin Metsossa. Esittelijänä vuoros-sa kirjastonhoitaja Katariina Ahtiainen.

Tiedemuseo kokoaa saman katon alle eri tieteenalojen asiantunti-joita, perheitä, opettajia, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä julkista sektoria tukemaan lasten kehittymistä ja kasvua, kertoo keskuksen johtaja Sheela Kiiskilä.

Varaslähtö Viikinsaaren kesään

Rullassa keskitytään näpsäkkään kädenjälkeen

Lapsille ja nuorille avattiin tiedemuseo

Kirjallisuusesittelyt ovat tuttua oh-jelmaa kirjastoissa. Mutta millainen on KirjaHetki, joita pääkirjasto Metsossa on huhtikuun alusta lähtien vietetty tiistaisin illansuussa?

– KirjaHetki tarjoaa nimensä mu-kaisesti lyhyen hetken kirjojen paris-sa, kertoo erikoiskirjastonhoitaja Raili Sihvonen.

– Ajatuksenamme on luoda tapah-tumia, joihin on helppo tulla ja joista voi poistua silloin, jos aihe ei satu kiin-nostamaan. KirjaHetkissä haluamme innostaa lukemaan antamalla kuuli-joille myös lukuvinkkejä matkaan.

KirjaHetkeen onkin Metsossa käy-dessä helppo poiketa, sillä se pidetään keskellä kirjastoa, pääkerroksen lasi-seinäisessä nurkkauksessa lähellä lai-nausautomaatteja.

– Viereisissä pöydissä istuu leh-denlukijoita, mutta he eivät tunnu ol-lenkaan häiriintyvän kirjapuheistam-me, nauraa Raili Sihvonen.

KirjaHetkessä kirjastonhoitaja esittelee kymmenkunta kirjaa, joiden yleisteemana tänä keväänä on Ihmisiä, elämää, kohtaloita eli esiteltävänä on erilaista muistelmakirjallisuutta. Ylei-sö voi kysellä ja keskustella ja lopuksi tutkia esiteltyjä kirjoja lähempääkin. Listan esitellyistä kirjoista saa ottaa mukaan, ja kirjan voi löytää lainatta-vaksi vaikka saman tien.

– Uusia kirjoja esitellään kyllä leh-dissä ja tilaisuuksissa, mutta me teem-

me tutuksi vanhempaakin kirjallisuut-ta saman teeman alla. Tätä KirjaHet-ken kuulijat ovat kiittäneet, sanoo Rai-li Sihvonen.

KirjaHetkien teemoja miettii kir-jaston kaunokirjallisuustiimi, mutta jokainen esittelijä saa tuoda esiin ha-luamansa kirjat.

– KirjaHetken kynnys on matalam-pi meille kirjastonhoitajillekin. Lyhyt tilaisuus ei vaadi niin perusteellista valmistautumista kuin laajemmat kirjallisuusesittelyt, ja jokainen saa vetää oman hetkensä omalla taval-laan. Siksi mukaan rohkeni myös kir-javinkkauksen ensikertalaisia, kuten minäkin, kertoo Raili Sihvonen.

Hänen mukaansa myös yleisö tun-tuu pitävän siitä, että esittelijät vaih-tuvat.

Kevään KirjaHetket alkoivat huhti-kuun alussa, ja edessä on vielä kolme hetkeä tiistaisin kello 18–18.30.

20.4. Sirkka Niemisen kirjavalikoi-man teemana on Makumuistoja, 27.4. Päivi Saaren esittelemät kirjat kertovat, että Elämä on matka, ja 4.5. Raili Sihvo-nen on kirjoineen Uutisten jälillä.

Teksti: Outi Viitasalo

Lisätietoja: kirjaston tapahtumakalenterista www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/kalenteri

Lasten kulttuurikes-kus Rullassa tutustutaan

kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen. Rul-lan kevätnäyttely on

Tamperelaisten Näpsä-käsityökoululaisten Ekolo-

ginen kädenjälki: taitoa – iloa – muotoa. Näyttelystä löytyy

muun muassa käsityökoulun nuo-rimmaisten tekemiä saviruukkuja, joihin on istutettu pihapiirin sieme-niä. Rullan vierailijat pääsevät itse tu-tustumaan ja osallistumaan kasvien hoitoon.

Lisäksi näyttelyssä on edisty-neempien oppilaiden käsityöma-teriaalien kierrätyksen innoittamia teoksia. Vanhat farkut muuttuvat kä-tevästi kankaankudontatekniikoil-la joko taideteoksiksi tai käteviksi kasseiksi. Näyttelyssä selviää myös miten tavallisesta puutuolista saa ai-kaan oman mielikuvituksen ja käsi-työn avulla mitä monipuolisempia fantasiatuoleja.

Taito Pirkanmaa ry:n Näpsä-kä-sityökoulussa järjestetään laajan op-pimäärän mukaista käsityötaiteen perusopetusta. Lasten ja nuorten li-

säksi koululla on omat oppilasryh-mänsä myös aikuisille.

Kävijät voivat myös itse kokeilla kädentaitoja. Kasvien hoidon lisäk-si voi tehdä hiekkataidetta tai pai-naa kangaskasseja viikonlopputyö-pajoissa.

Lisää ekologisia aktiviteetteja on tarjolla Väinö Linnan aukiolla pidet-tävän Mahdollisuuksien tori -tapah-tuman yhteydessä 22. toukokuuta. Silloin Rullassa pääsee pelaamaan ekologista elävää pelilautaa, osallis-tumaan ympäristöaiheiseen tieto-kilpailuun ja taiteilemaan ekotyö-pajassa.

Näyttely on avoinna 17.4.–6.6. 2010.

Lisätietoja: www.tampere.fi/rullaLastenkulttuurikeskus Rulla, Finlaysoninkuja 6, 040 824 9118 Avoinna ti–pe kello 9–14, la–su 11–16, ma suljettu

Lisätietoja: www.tiedemuseo.com Sellukatu 22, Avoinna ti–su kello 10–17

16 TAMPERE

Vierasvaraa Tampereen tapaan

Vastaa kutsuun ja lähde liikkeelle Liikkuminen on riemullista

ja ren touttavaa, kun laji, tapa ja tempo ovat mieluisat. Tampereen seutu tarjoaa tänä kesänä mahdol-lisuuden luonnossa liikkumiseen helposti ja turvallisesti kokeneen eräoppaan johdolla. Lähdöt retkil-le rautatieasemalta, GoTampereen matkailuneuvonnan edestä päi-vittäin 3.5.–30.9.2010. Tervetuloa mukaan yksin tai ryhmässä!

Maanantai• Maastopyöräilyä kaupungin puis -toissa ja kulttuurimaisemassa. Ret-ken kesto n. 2,5 tuntia, minimiosal-listujamäärä 4 henkilöä. Hinta 35 €/hlö, sisältää pyörät, kypärät ja opastuksen. • Yläköysirata Merunlahden luonto-matkailukeskuksella. Retken kesto n. 2 tuntia, minimi 4 hlöä. Hinta 35 €/hlö, sisältää kiipeilyvarustuksen, opastuksen, ja virvokkeet.

Tiistai• Kalliokiipeilyä. Retken kesto n. 5 tuntia, minimi 3 henkilöä. Hinta 48 €/hlö, sisältää kuljetuksen, varus-teet ja opastuksen.• Melontaretki Höytämöjärvellä. Retken kesto n. 2 tuntia, minimi 4hlöä. Hinta 30 €/hlö, sisältää ka-nootit, opastuksen, nuotiokahvit.

Keskiviikko• Geokätköilyä. Retken kesto n. 2 tuntia, minimi 4 hlöä. Hinta 22 €/hlö + pantti GPS-laitetta vastaan. Alaikäraja 12 vuotta, vanhempien seurassa nuoremmat ilman eri kor-vausta. 1 GPS-laite & reittiopas / 2 henkilöä.• Melontaretki Lempäälän ympäri. Retken kesto n. 4 tuntia, minimi 4 hlöä. Hinta 53 €/hlö, sisältää kulje-tuksen, opastuksen, kahvitarjoilun ja kajakkiyksiköt.

Torstai• Opastettu bussiretki Frantsi-

lan Kehäkukkaan. Retken kesto n. 2,5 tuntia, minimi 6 hlöä. Hinta 25 €/hlö, sisältää kuljetuksen, tu-tustumisen yrttien maailmaan ja kahvituksen. • Guided Biking Tour in Pyynikki, Pispala and City Center – Opastettu pyöräretki Pyynikillä ja Pispalassa. Retken kesto n. 2,5 tuntia, minimi 3 henkilöä. Kieli: englanti. Hinta 30 €/hlö, sisältää pyörät, kypärät, opastuksen ja näkötornin pääsy-maksun. • Ohjattu potkulautaretki Kaupista Niihamaan. Retken kesto n. 3 tun-tia, minimi 6 hlöä. Hinta 25 €/hlö, sisältää potkulaudat, opastuksen ja taukomehun.

Perjantai• Taste the Forest – Metsän makuja. Retken kesto n. 3,5 tuntia, minimi 3 hlöä. Kieli: englanti. Hinta 30 €/hlö, sisältää opastuksen ja retkilou-naan.

Lauantai• Nordic walking – Sauvakävely-retki. Retken kesto n. 2,5 h, minimi 3 hlöä. Kieli: englanti. Hinta 25 €/hlö, sisältää opastuksen, välineet, näkötornin pääsymaksun ja munk-kikahvit. • Patikkaretki Seitsemisen kansal-lispuistoon. Kello 12–17. Retken kesto n. 5 tuntia, minimi 6 hlöä. Hinta 55 €/hlö, sisältää opastuk-sen, nokipannukahvit, kuljetuksen kansallispuistoon ja takaisin

Sunnuntai• Ohjattu iltamelonta suurka-nooteilla Kaupinojalta Näsijärven laineille. Retken kesto n. 2 tuntia, minimi 6 hlöä. Hinta 25 €/hlö, si-sältää kanootit, opastuksen ja me-hutauon.• Seinäkiipeilyä. Retkiohjelman kesto n. 3 tuntia, minimi 4 hlöä. Hinta 38 €/hlö, sisältää kuljetuksen, varusteet ja opastuksen.

Kaupungin tiilisydämeenTehkää kävelykieppi Tammerkosken rannoille, legendaaristen punatiili-tehtaiden ulkomuseoon. Käykää Fin-laysonin ja Tampellan alueilla katsas-tamassa uusi meno, kuten museot ja ravintolat. Istahtakaa Koskipuiston penkille. Tervehtikää Hämeensillan patsaat. Kuunnelkaa koskea.

Kun mukaan mahtuu pala seikkailuaTampereella harju- ja järviluonto ovat lähellä, ja erämaatkin ihan kul-milla. Lähtekää poluille ja vesil le, testatkaa erätaitojanne. Narrat kaa kuhaa, pulahtakaa uimaan.

Entä Särkänniemen Elämyspuis-to? Tottakai ja myös aikuisille.

Odotatko vieraita Tampereelle keväällä tai kesällä? Oletko vierailun emäntä tai isäntä? Mietitkö minne menisitte, mitä tekisitte? Meillä on sinulle tässä parikin vieraanvaraista ehdotusta.

Retkien aikataulun ja lisätietoja aktiviteetti-ohjelmista saat GoTampereen matkailu-neuvonnastaRautatieasema, Rautatienkatu 25 Apuh. (03) 5656 6800, gotampere@gotampere.fi www.gotampere.fi

Tampereen seutu on koottu A5-koossa 80-sivuiseen Tampere Pirkanmaa -matkailijan oppaa-seen 2010, jota saa pitkin kau-punkia, esimerkiksi GoTampereen toimipisteestä rautatieasemalta. Kieliversioita on suomen lisäksi 9. Saatavilla on myös maakunnan laajuinen autoilukartta, johon merkitty kiinnostavia kohteita ja muuten kivoja paikkoja. Kysykää myös Tampere-korttia, jolla saatte rahanarvoisia etuja!

Entä kun haluat tietää lisää ja tarkemmin? Avulias ja kekseliäs yleistietäjä GoTampere auttaa.

Järville ja rannoille Laivasta katsoen maisema on virkis-tävän erilainen, olipa retki lyhyt tai pitkä. Risteilylaivat irtoavat laituris-ta Laukontorilta ja Mustastalahdesta. Hypätkää kyytiin ja nauttikaa. Pyhä-järven rannassa odottaa piknikille Arboretum, aina avoin kasvilajipuis-to.

Tapahtumia ja näytilläTampereen seudulla tapahtuu ihan solkenaan etenkin kesällä. Lähtekää yhdessä ja antakaa tunnelman vie-dä. Tarjolla on näyttelyitä, musiikkia, kuvataidetta, kesäteatteria, urheilua. Varmista ja varaa liput ajoissa.

Rakennuksia, joissa asuu pyhäTampereen tuomiokirkko on vaikut-tava ja pysäyttävä kokonaistaideteos. Toinen loistava kohde on Pyhän Ola-vin kirkko Sastamalassa.

Miltä Tampere maistuu?Perinteisiä makuja, kuten mustaa-makkaraa ja rievää, voitte maistella kauppahallissa ja toreilla. Ravintola-kartan saa GoTampereesta.

Ajankohtaiset vierasvarat www.gotampere.fi ja www.aamulehti.fi/tapahtuma-kalenteri

KU

VA

T: T

AM

PER

EEN

KA

UPU

NK

I, Y

LÖJÄ

RV

EN Y

RIT

YSP

ALV

ELU

OY,

HA

NN

U V

ALL

AS,

JA

RI

MÄ

KIN

EN,

IRIN

A N

UR

MI,

AN

TTI

LAA

KSO