Kansalaisten uudet osallistumismuodot

Tiedon Virtaa! –seminaari14.11.2008

Leo Stranius

Yhdyskuntatieteiden laitosTampereen yliopistoleo.stranius@uta.fi

• www.porkkanamafia.fi

Esityksen sisältö

• Kansalaistoiminnasta

• Esimerkkejä

• Uusien osallistumismuotojen tunnusmerkit

Kansalaistoiminnasta

• Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon– yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus

• Uusien osallistumismuotojen luonteena– eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien,

yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi

hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä?

• Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa.

– Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan

• Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista

• Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa

• Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet

• Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä

– Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Arkielämän politiikka• Kohti aktiivista kansalaisuutta -

Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti:

– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.

Source: HS 25.3.2008

Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Reetta Nisonen kehystää kaduilta bongaamaansa taidetta.

Source: HS 20.10.2008: Katutaiteen kehystäjä etsii kauniita töhryjä

• Graffiteja siistivä Stop töhryille -kampanja ei kutsunut nuorisotointa syntymäpäivilleen (HS kaupunki 16.9.2008)

• Stop töhryille -kampanjasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta (HS kaupunki 17.9.2008)• Pekka Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talon ovella (HS kaupunki 17.9.2008)• Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla (HS kaupunki 18.9.2008)• Stop töhryille maalasi itsensä nurkkaan (HS näkökulma 18.9.2008)

Source: HS 16.-18.9.2008 / kuva: Heikki Saukkomaa (lehtikuva)

Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman)

• Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin tuntuu mahdottomalta.

• Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään.– ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

Muita esimerkkejä kansalaistoiminnasta

• Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike

– Talonvaltaukset– Teatteri Poleemi– Prekariaatti– Greenpeace– Amnesty– Ydinvoiman vastustus– Kommuuniasuminen– Kadunvaltaukset

• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

• "Yritykset ovat yleensä hyvin "Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“toimintansa on laitonta.“

• "Töhrintä on ihan eri maailma. Se on rikollinen maailma.“

– Johtaja Kauko Nygren kaupungin rakennusviraston Siisti stadi –projektista ylioppilaslehdessä.

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

www.adressit.com

Facebook

Uusien osallistumistuotojen tunnusmerkit

• Kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on muuttunut!– Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta,

elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta.

– Epämuodollisten, lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen.

• Verkkovaikuttaminen luo uusia mahdollisuuksia– Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, milloin tahansa– Vai voiko todella, kun aktiivisuus kuitenkin kasaantuu?

• Urbaani kaupunkitila on keskeinen kansalais- ja kulutusyhteiskunnan kamppailujen toimintakenttä.

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@uta.fipuh. 040-754 7371

Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä:

http://www.youtube.com/watch?v=vnLX0zO6rAk