Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelmaKeskeiset kehittämishaasteet, luonnos 18.2.2013

Tarkastelujen aluetyypit• 1. Kaupunkiseudut

(Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa)

• 2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke

• 3. Palvelukeskukset• 4. Haja-asutusalueet

Lisäksi tarkastellaan erik-seen pitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

Hämeenlinnan seutu (ydinalue)• Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen erityisesti Hämeenlin-

nan keskusta-alueella sekä Parola-Hml-Turenki-vyöhykkeellä. Tärkeitä ovat uudentyyppisten liikenteellisten ratkaisujen ja matkaketjujen palvelutason parantamisen ohella:• maankäytön ratkaisut (täydennysrakentaminen, laajenemisalueiden harkittu suuntaaminen

kevyen ja joukkoliikenteen ratkaisuineen, asuntotyyppiratkaisut, päärataan tukeutuvat ratkaisut uusine lähijunaseisakkeineen) – laadittujen maankäytön strategioiden mukaisesti

• palveluverkon kehittäminen (lähipalvelujen saavutettavuus kävellen ja pyörällä, keskittyvien julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus myös joukkoliikenteellä, kaupan suuryksikkö-jen saavutettavuus myös muulla kuin henkilöautolla)

• uusien työssäkäyntialueiden kehittyminen/sijoittuminen sekä• liikkumisen ohjaus (nykyistä kokonaisvaltaisempi ote ja em. kulkumuotojen arvostuksen

lisääminen).• Hämeenlinnan kantakaupungin sekä Parolan ja Turengin kuntakeskusten saavutettavuuden

turvaaminen kaikilla kulkutavoilla, pysäköintimahdollisuudet niin autolla kuin pyörällä.• Lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä myös kunta- ja

kaupunginosakeskuksissa.• Paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuudet?• Kaupunginosa- ja kuntakeskusten sekä Hämeenlinnan kantakaupungin välisten joukko-

liikenneyhteyksien sekä kyläkeskusten ja kuntakeskusten välisen asiointiliikenteen turvaaminen -> laajemmin henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen.

Hämeenlinnan seutu (ydinalue)• Vt 3 uusien eritasoliittymien/liityntäpysäköinnin tarve, vt 10 pitkäjänteinen kehittäminen

painottaen kytkeytymistä maankäytön kehittämisalueisiin.• Pitkämatkaisen pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle suuntautuvan pendelöinnin tarpeet

(liityntäparkit ja –liikenne, lähijunaliikenne, Pendolinot…).• Liikenneturvallisuus ja esteettömyys.• Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien, kaupunkikeskustan

katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita.• Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ- , opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat

sujuvine matkaketjuineen kantakaupungissa ja sen reuna-alueilla• Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kaupunginosa- ja kuntakeskuksista

kantakaupunkiin • Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat• Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat keskuskaupunkiin• Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät kuljetukset.

Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue)• Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen Hämeenlinnan

seutua vastaavasti MALPE-kokonaisratkaisuin:• kehittämispotentiaalia on erityisesti keskustoissa sekä päärataan tukeutuvilla kasvualueilla

ottaen huomioon palveluiden käyttö ja yhteydet myös yli kuntarajojen (mm. Monni). Riihimäellä lisäksi erityisesti vt 3 länsipuolelle sijoittuvien kasvualueiden (Riutta, Kalmu) kevyen ja joukkoliikenteen houkuttelevat yhteydet.

• kt 54 välin Loppi-Oitti joukkoliikenteen kehittämispotentiaali?• Keskusta-alueiden saavutettavuuden riittävä turvaaminen eri kulkumuodoilla,

pysäköintimahdollisuudet.• Liikenneturvallisuus ja esteettömyys.• Paikallisliikenteiden palvelutason kehittämisen kytkentä maankäytön kehittämiseen

sekä työ- ja opiskelumatkoja palvelevan seutuliikenteen turvaaminen.• Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan

kehittäminen. • Vt 3 uusien eritasoliittymien/liityntäpysäköinnin tarve.• Uusien ohikulkuteiden/sisääntuloteiden todelliset tarpeet ja aikajänne (esim.

Riihimäen läntiset sisääntulotiet vt 3-kt 54 sekä Hyvinkään itäinen radanvarsitie).

Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue)• Pitkämatkaisen erityisesti pääkaupunkiseudulle mutta myös Hämeenlinnaan

suuntautuvan pendelöinnin tarpeet.• Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien (esim. Valio) sekä

kaupunkikeskustojen katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita.

• Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu-, asiointi- sekä vapaa-ajan matkat

sujuvine matkaketjuineen kaupunkikeskustoissa ja niiden reuna-alueilla• Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kt 54 suunnassa• Pitkät työmatkat pääkaupunkiseudulle• Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat• Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat• Tukkukaupan ja teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät

kuljetukset.

Forssan seutu (ydinalue)• Nauhataajaman Jokioinen-Forssa-Tammela joukkoliikenteen (työ- ja opiskelumatkat)

sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen MALPE-kokonaisuutena. Matkaketjujen sujuvuuden parantaminen, liikenneturvallisuus ja esteettömyys.

• Pitkämatkaisen, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin tarpeet.• Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan

kehittäminen ottaen huomioon yhteystarpeet maakuntarajan yli (Loimaa, Somero).• Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin sekä kaupunkikeskustan katujen ja

pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita.• Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen.• Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9 ja vt 10) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön kasvu-

alueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Kt 52 on geometrialtaan huono, Someron suunnan yhteystarpeet?

• Ratayhteyksien kehittäminen pitkällä tähtäimellä parantamaan kuljetusyhteyksiä pk-seudulle (Riihimäen kautta?).

• Humppilan logistiikka-alueen kehittäminen?

Forssan seutu (ydinalue)

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu- sekä asiointimatkat sujuvine

matkaketjuineen Jokioinen-Forssa-Tammela-nauhataajamassa• Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat• Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat• Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset• Kierrätykseen ja jätteenkäsittelyyn liittyvät kuljetukset.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä• Pääradan ja Helsingin ratapihan kapasiteettipula ja sen rajoittama vuorotarjonta

(sekä matka-ajan ennakoitavuuspuutteet), pääradalle esitettyjen parantamishankkeiden toteuttaminen sekä pääradalle esitetyt tulevaisuuden lähijunaseisaketarpeet. Ratayhteyden hyödyntäminen!

• Valtatien 3 uudet eritasoliittymät sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen yhdessä joukkoliikenteen palvelutason kehittämisen kanssa (eritasoliittymien kehittäminen vastaamaan myös elinkeinoelämän tarpeita sekä muita maankäytön kasvualueita); myös Helsingin sisääntuloväylät (matka-ajan ennakoitavuus).

• Juna- ja pikavuoroliikenteen vuorotarjonnan sopivuus työ-, opiskelu- ja asiointimatkaliiken-teeseen; myös sujuvat matkaketjut, lipputuotteet sekä informaatio. Yhteydet Hki-Vantaan lentoasemalle. Muun joukkoliikenteen haasteellisuus.

• Kaupunkiseutujen maankäytön ja HHT-kehityskäytävän liikenteen kehittämistoimen-piteiden ajallinen yhteensovittaminen – joukkoliikennelähtöinen aluesuunnittelu. Kehityskäytävän tiiviimpi kytkeminen osaksi metropolin työssäkäyntialuetta.

• Sujuvan kauttakulkuliikenteen turvaaminen.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle

sekä työasiamatkat Hki-Vantaan sekä Tampereen Pirkkalan lentoasemille (joista jatkoyhteydet)• Joukkoliikenteellä tehtävät asiointimatkat kehityskäytävän varren taajamista lähimpiin suurempiin

keskuksiin• Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset • Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

Muut liikenne-/kehityskäytävät• Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9, vt 10/vt 12 ja kt 54) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön

kasvualueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen.

• Sujuvan kauttakulkuliikenteen turvaaminen, HFP, Turku-Pietari-yhteys• Joukkoliikenteen roolit ja mahdollisuudet.• Liikenneturvallisuustilanne, matka-aikojen ennakoitavuus.• Käytävien erityispiirteiden huomioon ottaminen.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat lähimpään seutu-/kuntakeskukseen• Kehityskäytäviä pitkin tehtävien erityyppisten matkojen liikenneturvallisuus• Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset• Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

Palvelukeskukset• Palvelukeskusten liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kehittäminen sekä

lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä. Koulumatkojen turvallisuus sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat.

• Seutukeskuksiin suuntautuvia työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja palvelevan, kysyntää vastaavan seutuliikenteen palvelutason turvaaminen.

• Opiskelumatkojen matkaketjupuutteet kaukoliikenteen liityntäliikenteessä.• Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittä-

minen (esim. koulukuljetusten yhdistäminen avoimeen). Palvelujen keskittymisen vaikutukset.

• Pääteiden liikenneturvallisuus sekä vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon kunto ja ylläpito asiakastarpeita vastaavasti. Liikennöitävyyden turvaaminen koko tieverkolla.

• Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Palvelukeskusten lähipalvelujen ja työpaikka-alueiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä (työ-,

opiskelu- ja asiointimatkat). Turvalliset peruskoululaisten koulumatkat sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat.

• Työ- ja opiskelumatkat joukkoliikenteellä sekä turvallisesti henkilöautolla seutu- ja maakuntakeskuksiin sekä liitynnät kuntakeskuksista pääradan liikenteeseen

• Julkisten (sote) ja kaupallisten palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä (autottomat)• Jakelukuljetukset.

Haja-asutusalueet• Eri matkatyyppien pituuksien kasvu samalla kun vähäliikenteisen tieverkon rapistuminen

jatkuu ja julkisen liikenteen palvelujen järjestäminen on erittäin haasteellista. Liikkumisen tukeutuminen hyvin vahvasti henkilöautoiluun.

• Julkisten liikennepalvelujen taso poikkeaa suuresti kuntien välillä.• Koulukuljetusten pituudet.• Maankäytön ohjauksen vaikutus tulevaisuuden ongelmien määriin?• Autottomien ja erityisryhmien liikkuminen, kuntien asiointi- ja palveluliikenne? Uusien

liikennepalvelujen tarve ikääntyvän väestön liikkumismahdollisuuksien ylläpitämiseksi sekä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistamiseksi.

• Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen kokonaissuunnittelun ja –hankinnan hyödyntäminen.

• Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittämisen merkitys niin asukkaille kuin yrityksille. Etätyön tekomahdollisuuksien kehittäminen.

• Maatalouden raaka-aineiden saannin ja tuotekuljetusten sekä metsätalouden/bioenergian kuljetusten turvaaminen vähäliikenteisellä tiestöllä. Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistely.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Autottomien (ja ikääntyneiden) omatoimiset asiointimatkat haja-asutusalueilta lähimpään

palvelukeskukseen, sujuvat matkaketjut ja riittävä asiointiliikenne• Työ- ja opiskelumatkat (tiestön kunnossapito), turvalliset ja matka-ajaltaan kohtuulliset koulumatkat• Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset.

Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset

• Pitkien matkojen matka-ajat ovat HHT-vyöhykkeeltä parhaat. Edellytykset matka-aikojen lyhentämiselle erilaiset maakunnan eri osista. Matkaketjujen sujuvuus.

• Pääradan vuorotarjonnan (ml. Pendolinot) sekä liityntäliikenteen ja –pysäköinnin puutteet, yhteydet Hki-Vantaalle. Ratayhteyksien hyödyntäminen!

• Vt 2, vt 10/12 sekä kt 54 kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita.• Pikavuoroliikenteen kehittäminen:

• (Vt 2: valtatien kehittäminen, Helsinki-Forssa- ja Turku-Forssa-työmatkojen lipputuotteet, liityntäpysäköinti• Vt 3: etuudet Helsingin sisääntuloväylillä, liityntäpysäköinnit, yhteydet myös Pirkkalaan• Vt 10, vt 12 sekä kt 54: Turku-Lahti tarjonnan keskittäminen vaihtoyhteyksineen? Tiestön parantaminen

(liikenneturvallisuus), pikavuoropysäkkitarpeet).

• Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen logistiikkapalveluita, kansainvälisiä yhteyksiä ja erilaisten kuljetusmuotojen hyödyntämismahdollisuuksia kehittäen. Kuljetusyhteyksien edelleen kehittäminen Venäjälle, Turku-Pietari.

• Matkailuliikennepalvelujen kehittäminen, kytkeminen matkailutuotteisiin ja niiden markkinointiin.

Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset:• Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu-, työasia- ja asiointimatkat pk-seudulle ja jatkoyhteyksiin• Kansainväliset kuljetusketjut maakunnasta satamiin ja satamista maakuntaan• Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusketjut.

Yhteistyö ja toimintamallit• Ei jatkuvaa yhteistyötä naapurimaakuntien/HLJ-alueen kanssa.• Maakuntatasolla ei ole vielä toimivaa liikennejärjestelmätyöryhmää -

eikä myöskään kaupunkiseuduilla.• Tilanne on sama liikenneturvallisuuden osalta, tarkoitus on kuitenkin

perustaa kaupunkiseuduille liikenneturvallisuustyöryhmät. Alueelliset joukkoliikennetyöryhmät toimivat jo kaupunkiseuduilla.

• Eri työryhmien toiminnan yhteensovittaminen ja yliorganisoinnin välttäminen.

• Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen -> MALPE-yhteen-sovittamisen maakunnalliset ja seudulliset toimintamallit?

• Päätöksentekijä-, asukas- ja elinkeinoelämävuorovaikutuksen kehittämis-tarpeet:

-> Pysyvien ja maakunnalle/seuduille luontaisten toimintamallien löytäminen-> Strategiatyön ja arkityön linkittäminen

-> Toimenpiteiden tehokas käynnistäminen/jalkauttaminen.

Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelmaTavoiteasettelun taustaa sekä ehdotukset tavoitteiksi, luonnos 18.2.2013

Yleisiä lähtökohtia

• Maakunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita – samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet erilaistuvat (eroja myös kaupunkiseutujen kesken, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhyke vs. muut alueet).

• Nykyisen infrastruktuurin suuri korjausvelka ja ylläpidon haasteet vs. laajennusinvestointien tarpeet.

• Liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus lähitulevaisuudessa – ja mitä todennäköisemmin myös pidemmällä tähtäimellä. Vähemmillä resursseilla on saatava yhä enemmän vaikuttavuutta.

• Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteellisuus -> v. 2040 vs. realistisuus. Tavoitteisiin sitoutuminen!

• Priorisoinnin välttämättömyys.• Palvelutaso- ja MALPE-ajattelun soveltaminen.

Palvelutasoajattelu liikennejärjestelmäsuunnittelussaLiikennepoliittinen selonteko:”Liikennepolitiikkaa kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan, määrit-telemällä matkojen ja kuljetusten erilaisten palvelutasotekijöiden tavoite-taso. Palvelutasoa määriteltäessä tulee lisäksi ottaa huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset (mm. kestävyys ympäristön kannalta, tasa-arvo) sekä pyrkiä tasapainoiseen kokonaisuuteen.”

Ehdotus matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden yhtenäiseksi palvelutasoluokitukseksi juuri valmistunut:

Lisäksi matkan hinta ja yhteyden olemassaolo. Liikkumistarpeen vähentäminen (MALPE, toimintojen sijoittuminen) sekä muut yhteiskunnalliset tavoitteet (esim. tehokkuus).

Palvelutaso-luokka

Kuvaus palvelutasosta

Erittäin hyvä Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys koetaan erittäin hyväksi. Yllättäviä viivytyksiä tapahtuu äärimmäisen harvoin eivätkä ne vaikuta kansalaisten tai yritysten toimintaan.

Hyvä Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys koetaan edelleen hyväksi. Yllättäviä viivytyksiä tapahtuu kuitenkin silloin tällöin ja kansalaiset ja yritykset tiedostavat myöhästymisen mahdollisuuden, vaikka siihen ei erityisesti tarvitsekaan vielä varautua.

Tyydyttävä Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys koetaan tyydyttäväksi. Yllättäviä viivytyksiä tapahtuu säännöllisessä liikenteessä keskimäärin muutamia kuukaudessa. Kansalainen tai yritys osaa varautua viivytykseen etenkin sellaisilla matkoilla ja kuljetuksissa, jossa tiettyyn aikaan perille saapuminen on kriittistä.

Huono Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys koetaan huonoksi. Yllättäviä viivytyksiä tapahtuu säännöllisessä liikenteessä jopa viikoittain. Kansalainen tai yritys varautua viivytykseen etenkin sellaisilla matkoilla ja kuljetuksissa, jossa tiettyyn aikaan perille saapuminen on kriittistä.

Erittäin huono Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys koetaan erittäin huonoksi. Epävarmuus ohjaa kansalaisten ja yritysten liikkumis- ja kuljetusvalintoja varautumaan jatkuvasti yllättäviin viivytyksiin, joita kuitenkaan ei pysty ennakoimaan.

Palvelutasoajattelu suunnittelun eri osavaiheissa

Nykytila- ja tulevaisuustarkastelut (MALPE- ja palvelutasoanalyysi)

Toimintaa ohjaavat/muuttavat linjaukset

Toimenpiteet

Matkoja ja kuljetuksia koskevat palvelutasotavoitteet (aluetyypeit-täin sekä erikseen pitkät matkat/ kuljetukset)

Palvelutasoanalyysin tarkentami-nen (tavoitteiden ero nykytilaan)

Kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot (liikkumistarpeen ja päästöjen vähentäminen, toiminto-jen sijoittuminen, tehokkuus…)

Taustastrategiat, linjaukset, LPS ym.

Palvelutasotavoitteiden varmistaminen

Pienet, nopeat toimenpiteet

• Kunnossapito• Liikenteen ohjaus• Vaihtoehtoiset liikennemuodot

tai -reitit• Tiedottaminen

• Rakenteen parantaminen

• Maankäyttö• Liittymien

parantaminen• Pysäköinti• Ohituskaistat• IT-palvleut

Suuret investoinnit

• Maankäyttö ja liikenne• Uudet väylät,

logistiikka-ja matkakeskukset

Pienet investoinnit

1

10

30

Aika/v

4

Toimintasuunnitelmat 1-2-v

Suunnitteluohjelma 4-5-v

Suunnittelutarpeet 30-40 v+maakuntakaavavaraukset+ esisuunnitteluohjelma

Suunnitteluohjelma 10v

”Palvelutason oltava aina riittävän hyvä”

Palvelu-taso

tavoite-tilassa

Liikennejärjestelmän visio

Liikennejärjestelmän visio 2040• Maakuntasuunnitelman 2035 visio: ”Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja

kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueen luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen… Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta…”

• Maakuntasuunnitelmasta:• Häme on vuonna 2035 eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa.• Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. • Sijainti keskellä Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle.

Hämeen sijainti kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella hyödynnetään täysimääräisesti.

• Rautatiet ja päätiet muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä.

• Siivet ja juuret-laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040: Yhteisiksi johtoteemoiksi valitaan Kestävä arki ja Kansainvälinen kilpailukyky.

-> Ehdotus liikennejärjestelmän visioksi 2040: Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden.

Yleiset kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot• Toiminta on asiakaslähtöistä ja tehokasta. Rajalliset resurssit suunnataan

vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. • Ratkaisuissa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa.

Kehittämistyöhön otetaan mukaan tämän edellyttämät uudet osapuolet.• Nykyisen infrastruktuurin käyttö on tehokasta. Liikennejärjestelmä tukee

yhdyskuntarakenteen eheyttämistä.• Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista,

palveluverkkoa sekä työssäkäyntialueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen.

• Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenne-turvallisuutta.

• Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymistä tuetaan alueen erityispiirteet ja eri kulku-/kuljetusmuotojen potentiaali huomioon ottaen.

• Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen, luonnonympäristö‐, maisema‐ ja kulttuuriarvot sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset.

Ehdotukset palvelutasotavoitteiksi (tavoitetila vuonna 2040)

Aluetyypit• 1. Kaupunkiseudut

(Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa)

• 2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke

• 3. Palvelukeskukset• 4. Haja-asutusalueet

Lisäksi tarkastellaan erik-seen pitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

Kaupunkiseudut (ydinalueet)Päätavoitteet:• Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja

vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskunta-rakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen:• Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä• Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-

Riihimäki-Oitti• nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela.

• Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilö-auton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan.

• Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustan-nustehokkuus ja täsmällisyys on hyvä.

Kaupunkiseudut (ydinalueet)Seuduille yhteiset muut tavoitteet:• Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee.• Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen matka-ajat ovat henkilöauton kanssa

kilpailukykyisiä.• Lähipalvelut ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä.• Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä.• Ikääntyneet voivat tehdä päivittäiset asiointimatkat keskustoihin joustavasti

palveluliikenteellä.• Jakelukuljetusten täsmällisyys ja kustannustehokkuus on hyvä.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytäväPäätavoitteet:• Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuu-

deltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia.

• Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen.

• Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat.

Muut tavoitteet:• Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset, mukaan lukien erikoiskuljetukset ja Venäjälle

suuntautuvat kuljetukset, voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi.• Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta.• Kehityskäytävällä tehtävien matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä.

Muut kehitys-/liikennekäytävätPäätavoitteet:• Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä.• Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys

paranevat kehityskäytävillä.• Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat

mahdollisia joukkoliikenteellä.• Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien

palvelutaso-ongelmien syntymisen.

Muut tavoitteet ovat samat kuin HHT-kehityskäytävällä. Tavoitteita toteuttavissa toimenpiteissä otetaan huomioon eri kehitys-/liikennekäytävien erityispiirteet.

PalvelukeskuksetPäätavoitteet: • Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet

ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä.• Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä

vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla.• Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti.

Muut tavoitteet:• Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä.• Ikääntyneiden esteettömät asiointimatkat turvataan.• Matkaketjut kehityskäytävien joukkoliikenteeseen ovat hallittavia.• Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta.

Haja-asutusalueetPäätavoitteet:• Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät

kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella.• Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti.• Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on

mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti.

Muut tavoitteet:• Esteettömät asiointimatkat haja-asutusalueen kylistä lähimpään kuntakeskukseen

turvataan kerran viikossa.• Koulumatkat ovat turvallisia ja matka-ajoiltaan kohtuullisia.• Tehokkaat tietoliikenneyhteydet, sähköiset palvelut sekä etätyömahdollisuudet

vähentävät liikkumistarpeita sekä turvaavat palvelujen saavutettavuutta.

Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset

Päätavoitteet:• Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudel-

taan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan.

• Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia.

• Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä.

Muut tavoitteet:• Eri kuljetusmuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti.• Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen.• Pitkät matkat ja kuljetukset ovat turvallisia. Matka-aikojen ennakoitavuus on hyvä.

Yhteistyö ja toimintamallitPäätavoitteet:• Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty

toimivat mallit.• Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä,

varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä.

Muut tavoitteet:• Liikenteeseen liittyvien eri työryhmien toiminta yhteensovitetaan ja päällekkäisyydet

karsitaan.• Liikenteen suunnittelu kytkeytyy niin maakunta-, seutu- kuin kuntatasolla tehokkaasti

maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän suunnitteluun.• Päätöksentekijät ymmärtävät liikenteen merkityksen osana maankäytön suunnittelua

sekä laajemmin osana maakunnan strategista kehittämistä.• Liikennejärjestelmätyöhön otetaan mukaan monipuolisen toimenpidevalikoiman

edellyttämät uudet osapuolet.• Strategiatyöt jalkautuvat arkityöhön tehokkaasti.