Kurssin ohjelma

• Torstai 1.10.– Semiosis, merkki, teksti– Kuvan ja sanan suhteista– Esimerkkianalyyseja, keskustelua

• Kotitehtävä– Pohdi, mikä on omassa tutkimuksessasi sellainen ongelma tai ilmiö,

jonka tutkimisessa semiotiikan teoria tai käsitteistö voisi olla hyödyksi– Valmistaudu käsittelemään aihetta tiistain luennolla yhdessä muiden

kanssa• Perjantai 2.10.

– Kommunikaation semiotiikkaa– Kulttuurisemiotiikkaa– Tutkimusten pohdintaa (kotitehtävä), keskustelua

• 10.12. mennessä: kirjallinen työ – palautettava Ari Sutiselle

1

Suorittaminen• Kurssin suorittaminen edellyttää

– Luentojen seuraamista– Osallistumista ryhmätyöhön– Kotitehtävän kehittelemistä ja kirjoittamista puhtaaksi

luennoilla käydyn keskustelun (= ryhmätyö) perusteella• Kirjallinen osuus: max. 9 liuskaa• Kirjallinen osuus on palautettava Ari Sutiselle 10.12.

mennessä• Tehtävät arvioi Harri Veivo asteikolla

hyväksytty/hylätty

2

1. Luennon aiheet

• Semiosiksen käsitteestä• Merkin suhde kohteeseen (objektiin)

– Ikonisuus– Indeksaalisuus– Symbolisuus

• Merkki ja tulkinta (interpretantti)• Tekstin käsitteestä

3

Semiosis• Merkit esittävät (viittaavat, edustavat) ilmiöitä ja

asioita• Merkit voidaan tulkita eri tavoin ja tulkinta voi

itsessään tulla tulkituksi• Merkit välittävät ja tuottavat (tietoa, kokemuksia,

merkityksiä)• Merkit muokkaavat sosiaalista todellisuutta• Yksittäisen asian, merkin, asemesta kyseessä on

prosessi, semiosis

Merkki on ensisijaisesti funktionaalinen ja relationaalinen käsite: ei asia, vaan toimintaa ja

suhteita4

Semiosis

LUONTO

MATERIAALINEN SEMIOSIS KULTTUURISPESIFI TODELLISUUS MAAILMA

KULTTUURI

5

Merkki ja kohde

• Merkin käsitteen perustana on ajatus, että merkki jollakin tavoin viittaa itsensä ulkopuolelle, tuo jotakin muuta kuin itsensä ajattelun tai kokemuksen kohteeksi– Esittää, viitata, edustaa– Kohteen eli objektin tai merkityn käsite: se, mitä merkki

esittää (edustaa, viittaa…)• Merkki esittää kohteensa tietyllä tavalla• Miten merkki esittää?

6

Ikonisuus• Ikonisuus:

– Samankaltaisuussuhde merkin ja objektin välillä– Huom. tarkastelun lähtökohtana merkki: potentiaalisuus– Ikonisuuden distribuutio: paikallinen – kattava

• Ikonisuuden lajit:– Kuvallinen (image): laadulliset samankaltaisuudet– Diagrammi: suhteiden samankaltaisuus– Metafora: samankaltaisuus rinnastuksen tuloksena (tekstuaalinen

vaikutus)• Ikonisuuden konventionaalisuus

– Ikonisuus ≠ luonnollisuus– Valikoituneet, konventionaaliset ikoniset piirteet– Stereotyyppisten mallien toistaminen

• Ikonisuus tuottaa motivoituneisuutta merkkeihin

7

Ikonisuus on potentiaalisuutta ja määrittymättömyyttä...8

... jota voidaan käyttää merkeissä ja teksteissä(Juri Lotmanin patsas Tarton yliopiston kirjaston edessä ja Juri Lotman itse)

9

• Kulttuurisesti valikoituneet (konventionaaliset) ikoniset piirteet: De Gaullen nenä ja hattu (vrt. Econ seepra)

• Samankaltaisuus tuotettuna ja suhteessa malliin10

• Maisemakuvien toisto kulttuurissa: kulttuurisen mallin ikoninen jatkuvuus

• Kantavat mukanaan kulttuurisia arvoja: sisu, työ, luonto (= rauha, puhtaus…)

• Myös: luontokuva kahden kulttuurin ikonina (Suomi ja Venäjä)11

Indeksaalisuus• Indeksaalisuus: ”eksistentiaalinen” suhde merkin ja kohteen

välillä– Kausaalinen vuorovaikutus (reagentti)– Viittaussuhde, ”osoittaminen” (designaattori)– Jatkuvuus, osa-kokonaisuussuhde

• Indeksaalisuus merkin toiminnassa:– Liittää merkin kontekstiin (aika, paikka, enonsiaatio)– Luo koherenssia merkin (=tekstin) sisälle

• Indeksaalisuus tulkinnan kannalta:– Aktiivinen prosessi sekä tuotettaessa että tulkittaessa– Eksplisiittistä tai implisiittistä– Oleellinen tekstin rationaalisuuden kannalta (mitä oletetaan

kontekstuaaliseksi perustaksi?)• Ikonisuuden tavoin indeksaalisuus tuottaa motivoituneisuutta

merkkeihin12

• Indeksaalisuus: jakavat tämän tilan tässä paikassa• Ikonisuus & konventionaalisuus: merkkien tunnistettavuus

samankaltaisuuden perusteella & liikennemerkkien järjestelmän toistaminen 13

• Paikan ja ajan ilmaisut kuvassa: kontekstualisointi

• Huom. paikallistaminen ja kieli (englanti): kommunikaatio suunnattu paikallisen kontekstin ulkopuolelle

• Sitominen enonsiaatioon: ”How can I…” (Roman Jakobsonin ”shifterit”) & signeeraus

14

Katse indeksaalisena tekijänä: osoittaa kohti – muuttaa tilaa

katsoja – kuvattavanäkijä – nähtyesittävä – esittäjä 15

Symbolisuus• Symbolisuus: tapa, käytäntö tai sääntö• Merkkijärjestelmät (esim. luonnollinen kieli):

– (Strukturalistinen) eron periaate:• Epäjatkuvuuksien nostaminen merkityksiä tuottaviksi eroiksi• Merkin arvo (identiteetti) suhteessa muihin merkkeihin

– Artikulaation tasot: 1) merkitystä kantavat elementit; 2) erottavat mutta merkitystä kantamattomat elementit (esim. soinnillisuus)

– Paradigmaattinen ja syntagmaattinen ulottuvuus: valinta + yhdistely

– Merkkijärjestelmien historiallisuus• Tulkinnan tavat ja käytännöt

– (Pragmatistinen) legisignin käsite: • Merkin mahdolliset muodot + mahdolliset tulkinnat• Tapaan (konventioon, käytäntöön) perustuvat variaation rajat• Tulkittavuus keskeistä esittävyyden kannalta

16

• Legot merkkijärjestelmänä (Theo van Leeuwen)• Perinteinen lego:

– 1. artikulaation taso: esittävät lelut– 2. artikulaation taso: palikat jotka eivät esitä

• Bionicle:– Vain 1. artikulaation taso (palikatkin esittävät jo)

17

Melusta merkkijärjestelmä

Luigi Russolo: Risveglio di una cittá (1914)

• ”Arte dei rumori”: melun / hälyn taidetta• ”Intonarumori”: melun- / hälynvirittäjä• 6 melun ryhmää: jyrähdykset, vihellykset, korahtelut,

raapimiset, lyömiset, ihmisten & eläinten äänet• Hälystä taiteeksi: melu systeemi (erot ja luokittelu) +

järjestys + odotus + muutos taidetta– Huom. aihe vastaanottoa ”rakenteistavana”, ”järjestävänä”

tekijänä– Musiikin koodit ja kertomus (”herääminen”) rakenteen mallina

18

Tulkinnasta• Merkin tapa esittää kohdettaan tulee esiin merkin

aiheuttaman tulkinnan (interpretantin) kautta• Tulkinta:

– Perustuu merkin ominaisuuksiin ja niihin sääntöihin (tapoihin, järjestelmiin), joita merkki käyttää hyväkseen

– Dialogista: tulkintaan vaikuttavat myös käsitykset merkin tuottajasta– Kontekstuaalista: tulkintaan vaikuttaa merkin suhde tilanteeseen,

jossa se toimii– Niin älyllistä, emotionaalista kuin praktistakin toimintaa

• Tulkinta voi itsessään toimia merkkinä, sitä voidaan tulkita edelleen– Jakamisen, neuvottelun ja resistanssin mahdollisuudet

19

Tekstin käsitteestä• Merkit esiintyvät yhdessä toisten merkkien kanssa: teksti• Teksteille ominaista:

– Rakenne: tekstissä merkit on organisoitu siten, että ne määrittävät tulkinnan mahdollisuuksia

– Erilaiset merkityksen tasot: ironia, allegora etc.– Isotopia: yhtenäinen merkityksen taso, jolla teksti on tulkittavissa

(esim. allegorisesti)– Heterogeenisyys: samanaikaiset, rinnakkaiset ja päällekkäiset

merkkijärjestelmät (esim. verbaaliset ja visuaaliset merkit)– Merkkijärjestelmien hierarkkisuus sekä epäsymmetrisyys– Semioottinen ylijäämä: järjestelmään palautumattomat tekijät

• Intentionaaliset tekstit vs. konstruoidut tekstit– Kulttuurissa on tekstejä, jotka on tuotettu ”eheiksi” teksteiksi: raja ja

rajaa ilmaisevat (diakriittiset) merkit– Toisaalta kulttuurin ilmiöitä voidaan tarkastella teksteinä: rajaaminen

tarkastelijan tuottamaa (voi perustua kulttuurin ja luonnon tarjoamiin rajoihin)

20

• Kuvaa, kieltä, visuaalisia elementtejä, tilallisia suhteita• Legisign- ja symboliaspektit: (tunnus)merkin malli ja tulkinta (EU, Belgia,

Bryssel)• Myös indeksaalisuus ja ikonisuus• Eron tekeminen ja hierarkisointi tekstissä 21

• Tekstin rakenteen perusta: erojen homologia (koodatut erot) kulttuurissa:

• Teksti kulttuurissa ja merkkijärjestelmät: visuaalinen, mutta myös verbaalinen (Kalevalan myytit)

• Rajattu intentionaalinen teksti 22

Tekstien tarkastelussa muistettavaa

• Tekstien (moni)funktionaalisuus• Tulkinnan fokus ja intentio• Tekstit kommunikaationa, välittymisenä ja

tuottamisena• Tekstit performanssina: merkkijärjestelmien

sekä esittämisen ja tuottamisen sääntöjen ja käytäntöjen käyttämistä, vahvistamista ja muuttamista

23