LSO vsk2017 suomi LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 2017 LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 20173 LSO OSUUSKUNNAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS LSO OSUUSKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS VAKAALLA

VUOSIKERTOMUS 2017LSO OSUUSKUNTA

LSO OsuuskuntaPL 50, 20521 Turku I Puh. 010 570 4000

www.lso.fi I Y-tunnus: 0142110-6

LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 20172 LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 2017 3

VUOSI 2017 LYHYESTI

LIHAMARKKINA

• Vuonna 2017 lihaliiketoimintaympäristö jatkui haastavana. Venäjän asettama tuontikielto jatkui EU-maista peräisin oleville elintarvikkeille. Korvaavia markkinoita eurooppalaiselle lihalle hankittiin suuntaamalla vientiä Aasian kasvaville markkinoille.

• Suomessa voimakkaasti keskittyneen päivittäistavarakaupan ylikorostunut, halvalla hinnalla tapahtuva kilpailu markkinaosuuksista söi lihaketjun kannattavuutta.

• Suomalaisen lihantuotannon kustannustasoa nostavat kansalliset hallinnolliset määräykset, jotka eivät koske tuontilihaa. Korkeammasta tuotantokustannusten tasosta johtuen tuottajahinnan on oltava kilpailijamaita korkeampi, jotta lihantuotannon jatkuvuus voidaan turvata. Pitkittynyt kannattavuus- vaje muodostaa uhan suomalalaisen tuotannon jatkuvuudelle.

• Sian- ja naudanlihan tuottajahinnat kääntyivät kolmen vuoden laskujakson jälkeen viimein nousuun vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla, nousun jatkuessa vuoden 2017 aikana. Siipikarjanlihan tuottajahinnat ovat laskeneet viimeisen viiden vuoden ajan, laskun viimein hidastuessa vuoden 2017 aikana.

• Lihajalosteiden, sianlihan ja siipikarjan kuluttajahinta jatkoi laskuaan, sen sijaan naudanlihan kuluttajahinta kääntyi kasvuun. Muualla EU:ssa ruuan kuluttajahintojen nousu on alkanut jo aikaisemmin.

• Vuonna 2017 lihan kokonaiskulutus kasvoi 1 %. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi 6 % ja naudanlihan 1 %. Sianlihan kulutus laski 3 %. Naudan- ja siipikarjan tuonti nousi kun taas sian tuonti laski. Kaikkien lihalajien vienti pieneni. Lihankulutuksen kotimaisuusaste laski 80,5 prosenttiin. (Kantar TNS)

LIHANTUOTANTO

• Suomessa tuotettiin vuonna 2017 yhteensä 398 milj. kiloa lihaa, mikä on reilun prosentin vähemmän kuin vuonna 2016. Siipikarjanlihan tuotanto jatkoi kasvuaan, kun taas naudan- ja sianlihantuotanto väheni. Myös maitoa tuotettiin edellisvuotta vähemmän. (LUKE)

• Siipikarjanlihan tuotannossa rikottiin jälleen ennätyksiä. Pääosa kasvusta tuli broilerista, mutta myös kalkkunan tuotantomäärä kasvoi. Siipikarjanlihaa tuotettiin vajaa 129 miljoonaa kiloa, jossa kasvua edellisvuoteen oli kolme prosenttia.

• Naudanlihan tuotanto väheni teuraspainojen kasvusta huolimatta prosentilla 86 miljoonaan kiloon. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 351 kiloa, hiehon 247 kiloa ja lehmän 288 kiloa.

• Sianlihaa tuotettiin viime vuonna vajaa 182 miljoonaa kiloa eli viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sikojen teurastusmäärät painuivat alle kahden miljoonan ja lihasian keskimääräinen ruhopaino nousi hieman, ollen 90 kiloa. Viimeksi yhtä vähän sianlihaa on tuotettu 2000-luvun alussa.

• Lampaanlihan tuotanto lisääntyi kaksi prosenttia ja tuotanto oli 1,35 miljoonaa kiloa.

• Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa, luomusianlihaa 0,84 miljoonaa kiloa ja luomu- lampaanlihaa 0,32 miljoonaa kiloa.

LSO OSUUSKUNTA

• LSO Osuuskunnan talous on kertomusvuoden aikana suunnitellusti vahvistunut edelleen. Tase on vahva, omavaraisuusaste korkea ja tulos edellisvuotta parempi.

• Osuuspääoman kertymä on vakaa. Tuotantoansa kehittävät ja sukupolvenvaihdoksissa tilanpitoa jatkavat aktiivilihantuottajat muodostavat kasvavan osan jäsenistämme. LSO Osuuskunta jatkoi vuonna 2005 alkanutta passiivijäsenten erottamisohjelmaa.

• Jäsenet saivat maksamalleen osuuspääomalle viiden prosentin koron vuodelta 2016. Viimeisen kymmenen vuoden ajalta on maksettu keskimäärin 7,5 prosentin korko. Vuodelta 2017 Osuuskunnan hallitus esittää koroksi 5 prosenttia.

• LSO Osuuskunnan jäseneduista edullinen eläinrahoitus laajeni koskemaan myös rotukarjatuotantoa. Järjestely alentaa eläinluototuksen korkokustannuksia, edistää omistajatuottajien toimintaa ja varmistaa lihan saatavuutta.

• Osuuskunnan toimintaa ja vaikuttamista linjaava osuuskuntastrategia päivitettiin.

• LSO Osuuskunta tuki omalla sekä muiden kanssa tehdyllä edunvalvonnalla jäsentensä lihantuotantoa.

• Alkutuotannon kehittäminen jatkui vilkkaana kaikkien tuotantosektoreiden osalta LSO Osuuskunnan ja HKScanin alkutuotannon yhteistyöryhmissä.

Vuosi 2017 lyhyesti. .......................02

LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan katsaus ..........................................03

LSO Osuuskunnantoimitusjohtajan katsaus ................04

LSO Osuuskunnan hallituksen kertomus 2017 .............05

Tilinpäätös .....................................07

Osuuskunnan hallinto ....................10

HKScan Oyj:n toimitusjohtajan katsaus................. 13

LSO-konserni ja HKScan Oyj ......... 15

Alkutuotannon yhteistyöryhmät ....16

Voitto EACI-innovaatiokilpailussa .. 17

Edunvalvonnalla edellytyksiä jäsenten kannattavalle lihantuotannolle ............................. 17

LSO Osuuskunnan omistus .............18

Suomalaisen omistajatuottajan paras kumppani .............................19

SISÄLLYS


L S O O S U U S K U N N A N H A L L I T U K S E N P U H E E N J O H TA J A N K AT S AU S

LSO OSUUSKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS VAKAALLA POHJALLASuomen kansantalous lähti vuosien juromisen jälkeen reippaaseen kasvuun. Työllisyys paranee ja ostovoima on kohentumaan päin. Hintakilpailu päivittäistavarakaupassa pitää elintarvikealaa tiukassa otteessa edelleen. Tuottajahinnat ovat pysyneet varsin vakaina, vaikka orastavaa para-nemista onkin havaittavissa.Rakennekehitys maataloudessa jatkuu. Osuuskuntamme jäsenmäärä näyttää alittavan 1000 jäse-nen rajan tänä vuonna. Jäsentemme tuottama lihamäärä on kuitenkin pysynyt vakaalla tasolla pitkään. Tuotamme yli neljäsosan suomalaisesta lihasta. Suurten ja tuotantoon investoivien tilojen osuus jäsenistämme kasvaa edelleen.

TRENDIT

Eläinten hyvinvointi, ilmastonmuutos ja vastuulli-suus ovat puheenaiheita, jotka vaikuttavat lihan-tuotantoon. Suomalaiselle tuotannolle aiheet sopi-vat hyvin. Kaikilla mittareilla tuotantomme kestää vertailun kansainvälisesti. Eläinten hyvinvointi on Pohjoismaissa maailman huippua. Antibioottien käyttö on vähäistä ja vaatimukset tuotannolle ovat maailman tiukimpia jo nyt. Uuden eläinsuojelulain myötä vaatimukset ovat vielä kiristymässä. Tämä aiheuttaa kustannuspaineita, jotka tulee vierittää elintarvikeketjussa kaupalle ja kuluttajalle asti. Tuo-tannon laatu ja vastuullisuus mahdollistavat lihan markkinoinnin maksukykyisille ja tiedostaville kulut-tajille ympäri maailman.

Suomalainen tuotantotapa on kestävällä poh-jalla. Energia- ja valkuaisomavaraisuudessa on kui-tenkin kehitettävää. Meillä on mahdollisuus kehittyä myös näillä osa-alueilla ja samalla perustella lihan-tuotannon asemaa kuluttajille niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

LIHAN VIENTI

HKScan sai sianlihan vientiluvan Kiinaan 2017 lopulla. Vientiponnisteluja tehtiin vahvasti myös moniin muihin maihin. Laadukkaan ja vastuullisesti tuotetun lihan kannattava vienti on avainasemassa LSO:n omistajatuottajan lihantuotannon kannalta. Viennin avulla kotimaiseen lihamarkkinaan saadaan aikaan terve kilpailuasetelma, joka parantaa alku-tuotannon ja teollisuuden asemaa. Tämä mahdol-listaa naudan- ja sianlihan tuotannon kääntymisen kasvuun vuosia jatkuneen laskun jälkeen. Valkoinen liha on ollut voimakkaassa kasvussa jo vuosia ja sitä kautta pystynyt lisäämään tehokkuutta.

JULKISUUS

HKScan on ollut julkisuuden hampaissa viime vuo-den loppupuolelta lähtien. LSO Osuuskunta on saanut siitä myös osansa. Julkisuus on kohdistunut tuontili-han käyttöön julkisissa hankinnoissa ja Rauman sii-pikarjateurastamon käynnistykseen.

HKScanin toiminta perustuu koko toimialueella paikallisesti tuotettuun lihaan. Suomessa se tarkoit-taa LSO Osuuskunnan linjauksen mukaan, että HK ja Kariniemen tuotemerkeissä käytetään aina koti-maista lihaa. Julkisissa hankinnoissa tarjonta perus-tuu myös kotimaiseen lihaan. Ellei ostajan vaatimuk-siin pystytä vastaamaan kotimaisella lihalla, sitä täy-dennetään tuontilihalla mahdollisuuksien mukaan HKScanin muilta tuotantolaitoksilta. Tuonti on pääasiassa naudan arvo-osia, riistaa ja lammasta, joita ei Suomessa tuoteta riittävästi omiin tarpeisiin nähden. HKScanin vienti on vähintään 2,5 kertai-nen tuontiin nähden ja on siten merkittävä lisäarvon tuottaja suomalaiselle lihalle.

Rauman siipikarjateurastamo on HKScanin his-torian merkittävämpiä tuotannollisia investointeja. Se mahdollistaa broilertuotannon kasvun ja kehi-tyksen pitkälle tulevaisuuteen. Uuden teknologian ja tuotekehityksen myötä markkinoille saadaan uusia innovatiivisia tuotteita, joiden avulla on mah-dollista menestyä jatkossa kotimarkkinoilla ja vien-nissä. Käynnistysvaiheen vaikeudet ovat väliaikai-sia - uusi tuotantolaitos on edellytys tulevaisuuden menestykselle.

STRATEGIAT TEKEMISEN PERUSTANA

HKScanin vuonna 2017 uudistetussa Tilalta Haaruk-kaan -strategiassa on hyvin kuvattu yhtiön tahtotila olla kuluttajalähtöinen toimija, joka hyödyntää koko tuotantoketjun tarjoamat mahdollisuudet alkutuo-

tannosta, sen käyttämistä tuotantopanoksista ja genetiikasta lähtien. Strategia on valmisteltu huo-lella ja siihen on selkeästi kuvattu tulevaisuuden kasvumahdollisuudet. Uusi visio innostaa palvele-maan maailman vaativinta haarukkaa seuraavatkin 100 vuotta.

Osuuskunnan strategiatyö tehtiin samanaikai-sesti HKScanin strategiaprosessin kanssa. Tämän yhteistyön seurauksena LSO:n ja HKScanin strategiat ovat sopusoinnussa keskenään. Yhdessä eteenpäin.

LSO OSUUSKUNTA

LSO Osuuskunnan toiminta ja talous on vakaalla pohjalla. Osuuspääomia kertyy tasaisesti ja omava-raisuus on yli 73 %. Osuuspääomat ovat turvassa LSO Osuuskunnassa ja pääomille maksetaan kil-pailukykyistä korkoa. Olemme tiivis 1000 jäsenen yhteisö, jolla on merkittävä asema suomalaisessa lihantuotannossa ja suomalaisen lihateollisuuden omistajana. Omistajatuottajuus on kannanotto suomalaisen lihantuotannon puolesta. Olemme pit-käjänteinen omistaja ja pidämme huolen siitä, että jäsenillämme on tuottamalleen lihalle jatkossakin kilpailukykyinen markkinakanava. Tämä on ollut joh-tava ajatus Osuuskunnassamme jo 105 vuoden ajan.

LSO Osuuskunnan nykyisen edustajiston viimei-nen toimintavuosi on käynnistymässä. Vaalit ovat jo vuoden kuluttua. Vuosi kuluu nopeasti ja uusia ehdokkaita edustajiston vaaleihin on hyvä miettiä jo nyt. Edustajisto on näköalapaikka liha-alalle ja antaa alasta kiinnostuneelle tuottajalle mahdolli-suuden edetä LSO Osuuskunnan hallinnossa vaati-vampiin tehtäviin ja aina HKScanin hallitukseen asti.

Matti MurtoLSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja

LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 20174

L S O O S U U S K U N N A N TO I M I T U S J O H TA J A N K AT S AU S

KAHTIAJAKOINEN VUOSI

LSO konsernin vuosi 2017 on vahvasti kaksijakoinen. Emolle, LSO Osuuskunnalle vuosi oli oman toiminnan osalta vahva sekä taloudellisesti että toiminallisesti. Sen sijaan HKScanin taloudellinen tulos ja Rauman uuden laitoksen tuotannon käynnistysvaiheen pitkittyminen oli selvä pettymys. Myös yhtiön saama ylikorostunut negatiivinen julkisuus peitti alleen monet myönteiset asiat.

LSO OSUUSKUNNAN VAHVA JA VAHVISTUVA TALOUS

Osalle, varsinkin hallintomme ulkopuolisille, voi tulla yllätyksenä se, että yhtiöstä poiketen emon eli LSO Osuuskunnan talous on kertomusvuoden aikana suunnitellusti vahvistunut edelleen. Tase on vahva, omavaraisuusaste korkea ja tulos edellisvuotta parempi. Myös osuuspääoman kertymä on vakaata. Jäsenmäärä kasvaa niiden jäsenten keskuudessa, joi-den velvoiteosuus on ≥ 20 t€. Tuotantoansa kehit-tävät ja sukupolvenvaihdoksissa tilanpitoa jatkavat aktiivilihantuottajat muodostavat kasvavan osan jäsenistämme.

Osuuskunnan tulot koostuivat pääosin HKScanin maksamista osingoista ja vuokrista sekä kiinteistö-jen myynneistä ja rahoitustuotoista. Vaikka päätty-neen vuoden 2017 aikana LSO Osuuskunnan saa-mat osingot olivat tavoitetta alemmat, tulosta ker-

ryttivät kiinteistöjen myyntivoitot sekä pienemmät rahoituskustannukset. Vakaa osuuspääomakertymä yhdessä ulkoisen velan pienenemisen ja alenevien rahoituskustannusten kanssa luovat vankan perus-tan Osuuskunnan strategian toteuttamiselle ja toi-minnan kehittämiselle. Haluamme olla suomalaisen omistajatuottajan paras kumppani.

LIHAVAIKUTTAMISESSA MONI ASIA ETENI

Ajamistamme kannoista useat etenivät toimintavuo-den aikana luoden edellytyksiä suomalaisen lihan-tuotannon jatkuvuudelle. Näitä olivat esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjeistus julkis-ten hankintojen vastuullisuudesta, alkuperämer-kinnän laajeneminen lihan lisäksi lihajalosteisiin ja ravintolaruokaan, ruokaketjun toimintaa seuraava

ruokavaltuutettu, panostukset suomalaisen ruoka-viennin lisäämiseen ja uusien vientimaiden avautu-misia viranomaisluvin lihaviennille sekä suomalaisen naudanlihan kansallinen ympäristövastuuviesti.

PAREMMAT NÄKYMÄT VUOTEEN 2018

Maailmantaloudessa on meneillään ensimmäinen yhtäaikainen nousukausi sitten finanssikriisin. Suo-men talous kasvaa ja työllisyys kohenee maailman-talouden vankan kasvun siivittämänä ennusteiden mukaan tänä ja ensi vuonna vahvasti. Kilpailukyky-sopimus ja maltilliset palkkaratkaisut ovat paran-taneet Suomen hintakilpailukykyä. Viennin vahva kasvu mahdollistaa investoinnit. Myönteisiä näky-miä uhkaa mahdollinen kauppasota, joka heikentäisi myönteisiä näkymiä.

Kysynnän kasvu tuo lisää rahaa elintarvikeket-juun. Työllisyyden kasvun ja palkankorotusten myötä reaali ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia eli nopeammin kuin kertaakaan 2010-luvulla. Koti-talouksien kulutus kasvaa tänä ja ensi vuonna yli 2 prosenttia vuodessa.

Taloustilanteen parantumisen myötä yleiset kuluttajahinnat ovat kääntyneet nousuun jo aikai-semmin, ruuan hintamuutoksen tullessa viiveellä. Ruuan hinnan laskun pysähtyminen vuoden 2017 aikana on seurausta kysynnän elpymisestä. Muualla EU:ssa ruuan kuluttajahintojen nousu on alkanut jo aikaisemmin.

Samaan aikaan ketjun kustannukset ovat nou-sussa ja elpyvä kysyntä Suomessa mahdollistaa hin-nanmuutosten siirtämisen kuluttajahintoihin. Ruo-kaketjun tulonjaon vastuullisuus on enenevässä määrin, ja syystä, myös yhteiskunnan kasvavan mielenkiinnon kohde.

Lopuksi kiitän hyvästä yhteistyöstä omistajajä-seniä, hallinnon päättäjiä, osaavia sidosryhmiä sekä yhtiön ammattitaitoisia tekijöitä työstä suomalaisen lihantuottajan parhaaksi. Tehdään alkaneesta vuo-desta edeltäjäänsä parempi.

Veikko KemppiLSO Osuuskunnan toimitusjohtaja

PORSAANLIHA

• HKScanin porsaanlihalle mainetta maailmalla – kansainvälisen innovaatiokilpailun voitto ja kunniamaininta Lidlin vientikilpailussa

• HKScan käynnistämässä sianlihan viennin Kiinaan - myyntivalttina suomalaisilla perhetiloilla tapahtuva maailmanluokan työ

• HKScan aloittaa 100-prosenttisesti antibioottivapaasti kasvatetun sianlihan tuotannon

NAUDANLIHA

• HKScan on käynnistänyt mittavan investointiohjelman kotimaisen naudanlihan tuotannon kasvattamiseksi

• HKScan vahvistaa asemaansa suomalaisessa naudanlihamarkkinassa – Paimion Teurastamo kokonaan HKScanin omistukseen

• Maitotilojen hyvä palvelu - nopeina noutoina niin vasikat kuin teuraseläimet

SIIPIKARJA

• HKScanin Rauman siipikarjatuotteita valmistava yksikkö vihitään käyttöön

• HKScan kehittää Kariniemen® kananpoikien hyvinvointia: ei enää muuttoja - kananpojat kuoriutuvat kanalassa

• K-Ruoka Awards: Kariniemen KanaSet® on vuoden uutuustuote 2017

• HKScan käynnistää suomalaisen siipikarjanlihan viennin Japaniin

VASTUULLISUUS

• HKScan on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään 53 prosentilla

• HKScan käyttää Suomessa 100 % uusiutuvaa kotimaista sähköä

• HKScan on moninkertainen lisäarvon tuottaja suomalaiselle lihalle

Kaikki nämä yksin ja varsinkin yhdessä ovat melkoisia askeleita suomalaisen lihan lisäarvon tuottamisessa. Avainasemassa erilaistamassa suomalista lihaa ja sen vastuullista tuotantoa ovat aktiivisesti toimivat alkutuotannon yhteistyöryhmät.

LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 2017 5

VAHVA JA VAHVISTUVA TALOUS

LSO Osuuskunnan talous on kertomusvuoden aikana suunnitellusti vahvistunut edelleen. Tase on vahva, oma-varaisuusaste korkea ja tulos edellisvuotta parempi. Myös osuuspääoman kertymä on vakaata. Jäsenmäärä kasvaa niiden jäsenten keskuudessa, joiden osuuspääomavelvoite on suurempi kuin 20 000 euroa. Tuotantoansa kehittävät ja sukupolvenvaihdoksissa tilanpitoa jatkavat aktiivilihan-tuottajat muodostavat kasvavan osan jäsenistämme.

Osuuskunnan tulot koostuivat pääosin HKScanin maksamista osingoista ja vuokrista sekä kiinteistöjen myynneistä ja rahoitustuotoista. Lihaliiketoiminnan LSO Osuuskunta luovutti HKScan-konsernin tehtäväksi vuonna 1997. Toimintavuoden aikana LSO Osuuskunnan saamat osingot olivat tavoitetta alemmat. Alempia osinkotuottoja korvasivat ja tulosta kerryttivät kiinteistöjen myyntivoitot sekä pienemmät rahoituskustannukset. Vakaa osuuspää-omakertymä yhdessä ulkoisen velan pienenemisen sekä alenevien rahoituskustannusten kanssa luovat vankan perustan osuuskunnan strategian toteuttamiselle ja toi-minnan kehittämiselle edelleen. Haluamme olla suoma-laisen omistajatuottajan paras kumppani.

TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUVUT

Tilinpäätökseen kirjattujen liiketoiminnan muiden tulo-jen, jotka muodostuvat pääosin kiinteistöjen myynti- ja vuokratuotoista, määräksi muodostui 1,3 (1,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 3,2 (2,5) miljoonaa euroa. LSO Osuuskunnan omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 73,3 (71,2) prosenttia.

HKScan-konsernin liikevaihto oli 1 808,1 (1 872,9) mil-joonaa euroa. Konsernin raportoitu liikevoitto oli -40,3 (9,7) miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti -2,2 (0,5). Vuo-den vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -17,6 (13,2) miljoonaa euroa ja vastaava liikevoittopro-sentti -1,0 (0,7).

Tulokseksi ennen veroja muodostui -49,2 (0,9) miljoo-naa euroa. Yhtiön investoinnit kasvoivat ollen 125,5 (97,6) miljoonaa euroa. Vuoden lopulla nettovelkaantumisaste oli 59,3 (33,5) prosenttia ja omavaraisuusaste 36,9 (47,9) prosenttia.

HKScan-konsernin palveluksessa Suomessa, Ruot-sissa, Baltiassa ja Tanskassa oli keskimäärin yhteensä 7 292 henkeä, kun vuotta aiemmin luku oli 7 319.

KANNATTAVA OMISTAMINEN

LSO Osuuskunta on HKScan Oyj:n pääomistaja ja emo-yhteisö. Osuuskunta ja HKScan Oyj konserniyhteisöineen muodostavat LSO-konsernin. Osuuskunnan omistusosuus HKScanissa oli tilikauden päättyessä 34,88 prosenttia osa-kepääomasta ja 69,25 prosenttia äänimäärästä. Näillä luvuilla LSO Osuuskunta on HKScanin suurin omistaja. Osakeomistuksen markkina-arvo oli tilikauden päätty-essä 60,1 (61,3) miljoonaa euroa.

Omistajavallalla HKScanissa LSO Osuuskunta:

• tukee ja kehittää jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia,

• edistää jäsentensä sekä HKScanin kannattavaa ja kilpailukykyistä liiketoimintaa

• huolehtii, että HKScan kehittyy ja tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajilleen. Vain siten varmistetaan omistajatuottajien menestyminen jatkossakin.

VAHVA OMISTAJATUOTTAJUUS HKSCANISSA

HKScanin 21.12.2016 asti toiseksi suurin omistaja, Sve-riges Djurbönder, myi osakeomistustaan Lantmännenille 10,1 % äänivaltaa vastaavan osuuden. Kaupan jälkeen Lantmännenin omistamien A- ja K-osakkeiden osuus on yhteensä 5,97 prosenttia HKScanin osakemäärästä. Lant-männen on maatalousosuuskunta, jonka omistaa 25 000 ruotsalaista maanviljelijää. Se on vahva toimija maata-louden, koneiden, bioenergian ja elintarvikkeiden alalla Pohjoismaissa ja lähialueilla.

LSO muodostaa yhdessä Lantmännenin kanssa 26 000 omistajatuottajan kautta vahvan yhteyden suo-malaiseen ja ruotsalaiseen lihantuotantoon.

KEHITTYVÄT JÄSENPALVELUT

Suomalaisen omistajatuottajan paras kumppani

LSO Osuuskunnan omistajavaikuttaminen perustuu ker-tomusvuonna päivitettyyn ja hyväksyttyyn omistajastra-tegiaan.

LSO Osuuskunta haluaa olla suomalaisen lihantuot-tajan paras kumppani. LSO Osuuskunta on suomalaisten lihantuottajien yhteisö, joka tuottaa jäsenilleen lisäar-voa olemalla merkittävä liha-alan omistaja, vaikuttaja ja alkutuotannon kilpailukyvyn kehittäjä. Osuuskunnan arvot ovat: kannattava, kehittyvä ja kotimainen.

Osuuskunnan avaintekemiset ovat: lisäarvo jäsenelle, vakaa talous, aktiivinen omistajavaikuttaminen ja alkutuo-tannon kehittäminen sekä omistuksen arvon ja määrän kasvattaminen. Omistajastrategiassa on asetettu toimin-nallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä periaatteita lihan-käytölle Suomessa.

Osuuskunta maksaa kilpailukykyistä ja tasaista kor-koa. Vuodelta 2016 jäsenet saivat maksamalleen osuus-pääomalle viiden prosentin koron. Osuuskunnan talou-den haasteena on viime vuosina ollut HKScanin maksama tavoitteita alempi osinko. HKScan Oyj:n hallituksen osin-gonjakoehdotus vuodelta 2017 on 0,09 (0,16) euroa osak-

keelta. Osingonjakopäätöksen tekee varsinainen yhtiöko-kous 12.4.2018 Turussa. HKScanin arvioi lihamarkkinoiden kasvavan lähivuosina 1,6 prosenttia vuodessa. Siipikarjan-lihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista kasvun aju-reista. Lisäksi useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat HKScanin strategian toteuttamista. HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen vaikutus alkaa näkyä yhtiön tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena tuo-tannon tehokkuutena.

Jäsenpalveluiden kehittäminen

Kertomusvuoden aikana LSO Osuuskunnan jäsenilleen takaaman kilpailukykyisen eläinluoton määrä pysyi edel-lisvuoden tasolla. Takaus alentaa jäsenten eläinluototuk-sen korkokustannuksia ja edistää lihantuottajien toimintaa ja varmistaa lihan saatavuutta. Eläinluotoista ei järjeste-lyn aikana ole LSO Osuuskunnalle realisoitunut takaajan vastuita.

Eläinluotto laajenee vuoden 2018 aikana kattamaan myös rotukarjatuotannon. Jäsenillä käytössä olevan Rukan mökin käyttöaste nousi.

LSO-jäsenkirjeen (LSO omistajatuottaja) ja hallinnon uutiskirjeen (LSO päättäjä) ilmettä uudistettiin ja video otetiin työkaluksi jäsenviestintään. LSO Osuuskunnan hallitus hyväksyi toimenpiteet vuosille 2018 - 2019 jäsen-palveluiden edelleen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Tavoitteena on tuottaa helposti lähestyttävää sisältöä kotisivuille ja muihin verkkoviestintäympäristöihin. Jäse-nille ja hallinnolle tuotetaan toimivia tietoja dokumen-tointipalveluja.

ALKUTUOTANNON KEHITTÄMINEN

Osuuskunnalle on tärkeää, että HKScan kehittää pitkäjän-teisesti omistaja-arvon lisäksi koko lihantuotantoketjunsa kilpailukykyä ja kannattavuutta. LSO on mukana alku-tuotannon yhteistyöryhmissä kehittämässä yhtiön lihan-tuotannon ja hankinnan kilpailukykyä sekä seuraamassa kannattavuutta, jotta varmennetaan tuotannon jatkuvuus toimintaansa aktiivisesti kehittävillä tiloilla.

L S O O S U U S K U N N A N H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K ER TO M U S 2017

OMISTAJAVAIKUTTAMISMALLI

Yhtiökokous

Puheenjohtajien, toimitusjohtajien ja

hallitusjäsenten tapaamiset

Omistajastrategian jalkautus yhtiön

hallitukselle ja johdolle

Osuuskunnan hallitus

Alkutuotannonyhteistyöryhmät

LSO STRATEGIA

VISIO & STRATEGISET KEINOT TUOTTAA LISÄARVOA

TOIMINTA-AJATUS

ARVOT

Kannattavaomistaminen

Vahva talousJäsenpalveluidentuottaminen

Vaikut-taminen

Alku-tuotannon kehittäminenSuomalaisen

omistaja-tuottajan

paras kumppani

LSO Osuuskunta suomalaisten lihantuottajien yhtei-sönä tuottaa jäsenilleen lisäarvoa

olemalla merkittävä liha-alan omistaja, vaikuttaja ja alkutuotan-

non kilpailukyvyn kehittäjä.

KannattavaKotimainen

Kehittyvä


Ryhmiin valitaan kehityshakuisia, tuotannossa onnis-tuvia LSO Osuuskunnan jäseniä ja jotka haluavat olla näköalapaikalla kehittämässä yhtiön lihaketjun kilpailu-kykyä.

Ryhmien toiminta, työtavat ja täydentämiskäytännöt ovat vakiintuneet. Toimintavuoden aikana yhteistyösopi-mukset uudistettiin sika- ja nautatuotannon osalta ja seu-raavaksi vuorossa on sopimusuudistus broilereiden osalta.

Kansainvälinen innovaatiokilpailun voitto LSO Osuuskunnalle - Huipputuote kansainvälisille markkinoille

LSO Osuuskunta sai toimintavuoden aikana arvostetun kansainvälisen tunnustuksen alkutuotannon kehittämi-sestä. LSO Osuuskunta osallistui yhdessä HKScanin kanssa Euroopan osuuskuntienliiton Cogecan järjestämään kan-sainväliseen innovaatiokilpailuun, jonka palkinto jaettiin Brysselissä 29.11.2017. LSO ja HKScan kehittivät yhdessä omistajatuottajien maatiloilla aidosti innovatiivisen tuot-teen - HKScan Omega-3 pork - No Antibiotics Ever. Voit-totuote on ainutlaatuinen kansainvälisillä markkinoilla.

HKScanin Omega-3 Pork, No Antibiotics Ever perus-tuu HKScanin vuonna 2011 Suomessa markkinoille tuo-maan HK Rypsiporsas® -lihaan. Ruotsissa konsepti - Svensk Rapsgris® - lanseerattiin vuotta myöhemmin. Rypsiporsas® -konseptissa porsaan ruokavaliossa on pehmeitä rasvoja kotimaisesta rypsistä, jonka vuoksi lihan rasvakoostumus muuttuu pehmeämmäksi ja sisältää Omega-3 rasvahap-poja. Liha on maukkaampaa, mehevämpää ja muream-paa. Se on parempi valinta myös ruokavalion rasvan laa-dun kannalta. Konseptia on jatkokehitetty nyt niin, että porsaat kasvavat koko elinikänsä ilman antibiootteja ja soijaa eli liha on myös GMO-vapaata.

VAIKUTTAMINEN

LSO Osuuskunta rahoittaa ja tekee lihaedunvalvontaa osallistuen MTK:n lihavaliokunnan, Brysselin kotieläina-siamiehen tukiryhmän sekä Pellervo Seuran toimintaan. Vaikuttamisen pääteemat ovat aktiivilihatilojen toiminta-edellytysten tukeminen, julkiset hankinnat, viennin edis-täminen, lisäarvon rakentaminen vastuullisesti tuotetulle suomalaiselle lihalle sekä osuuskuntien ja sen jäsenten verotuksen kohtuullistaminen.

Liha-ala on merkittävä Suomelle ja sen arvonlisää voi-daan kasvattaa kohtelemalla suomalaista alkutuottajaa ja lihanjalostajaa reilusti.

LSO Osuuskunnan ajamista kannoista seuraavat eteni-vät toimintavuoden aikana mm. seuraavat luoden edelly-tyksiä suomalaisen lihantuotannon jatkuvuudelle;

• Valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjeistus julkisten hankintojen vastuullisuudesta

• Alkuperämerkinnän laajeneminen lihan lisäksi lihajalosteisiin

• Ravintolaruuan alkuperämerkinnän laajentaminen

• Lihan ja lihavalmisteiden alkuperämerkintöjen laajeneminen

• Ruokaketjun toimintaa seuraavan ruokavaltuutetun asettaminen

• Panostukset suomalaisen ruokaviennin lisäämiseen

• Viranomaisluvin on avattu uusia maita lihaviennille

• Suomalaisen naudanlihan kansallinen ympäristö- vastuuviesti

PÄÄTÖKSET JA VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET

Edustajiston päätökset

Liedossa 1. kesäkuuta 2017 kokoontunut edustajiston var-sinainen kokous vahvisti LSO Osuuskunnan ja LSO-konser-nin tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuva-pauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohta-jalle. Edustajisto päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikauden 2016 ylijäämä siirretään vapaaseen omaan pääomaan ja että osuuspääomalle maksetaan korkoa viisi prosenttia. Korkopäätös koski osuuspääomaa, joka oli sijoitettuna LSO Osuuskuntaan vuoden 2016 aikana. Kaiken kaikkiaan LSO Osuuskunta tilitti vuonna 2017 jäsenilleen osuuspääomankorkoja 0,9 miljoonaa euroa. Aktiivijäsenillä, joilla oli vielä maksamatonta osuuspää-omavelvoitetta, osuuspääoman korko kerrytti maksetun velvoitteen määrää. Velvoitteen täyteen maksaneille, pas-sivoituneille ja eronneille jäsenille korko maksettiin suo-raan pankkitilille.

Edustajisto valitsi hallintoneuvoston jäsenet erovuo-roisten osalta. Lisäksi valittiin tilintarkastajat ja hyväksyt-tiin hallitukselle ehdotetut valtuudet, jotka selostetaan tarkemmin kohdassa ”Hallituksen voimassa olevat val-tuudet”.

Edustajisto asetti vuodeksi kerrallaan valittavan tar-kastusvaliokunnan sekä osuuskunnan edustajiston jäse-nistä koostuvan nimitysvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella ja tehdä esityksiä edustajiston sääntömääräi-selle kokoukselle.

Passiivit ja osuusmaksuvelvoitteen laiminlyöneet erotettiin

Hallintoneuvosto hyväksyi 29. kesäkuuta 2017 hallituksen esityksen passiivijäsenten erottamisesta.

Erottamisen perusteina olivat: (1) jäsenellä ei ole yhtiön tuotantosopimuksen mukaista toimintaa ja (2) osuuskunnalla ei ole tietoa jäsenen aktivoitumisesta lihantuotannossa. Vuodesta 2005 lähtien toteutettu pas-siivijäsenten erottaminen liittyy hallinnon kantaan, että Osuuskunnan toiminnan pitää olla aktiivijäsenten käsissä.

Hallintoneuvosto hyväksyi 29. kesäkuuta 2017 hallituk-sen esityksen, että aktiivijäsenet, jotka eivät ole maksaneet vuoden 2016 laskua maksamattoman osuuspääomavelvoit-teen kartuttamiseksi, erotetaan osuuskunnasta.

LSO Osuuskunnassa oli vuoden 2017 päättyessä 1 035 (1 106) jäsentä, joista 724 (795) nauta-, 222 (236) sika- ja 75 (82) siipikarjatuottajia. Jäsentiloista 14 (13) harjoitti useampaa kuin yhden eläinlajin tuotan-toa. Vuoden aikana liittyi 26 (21) ja erosi tai erotettiin 97 (119) jäsentä.

Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä

LSO Osuuskunnan varallisuus on sidottu pääosin HKScan Oyj:n osakkeisiin ja tehdaskiinteistöihin tulojen muodostuessa yhtiön maksamista osingoista ja vuok-rista. Näin ollen Osuuskunnan taloudellinen kehitys on läheisesti sidoksissa HKScanin menestymiseen liiketoi-minnassaan. Osuuskunnan riskit liittyvät ensisijaisesti omistajuuteen.

Tuottajahintojen tuleva kehitys ja lihatilojen kannatta-vuus määrittää jäsentilojen kyvyn tuottaa kansallisella vaa-timustasolla lihaa jatkossa sekä kerryttää osuuspääomaa. LSO osuuskunta takaa myös luottokelpoisten jäsentensä eläinluottoja. Liiketoimintariskit ovat HKScan-konsernilla, mistä ne välillisesti voivat vaikuttaa myös osuuskuntaan.

HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaaleiden ja paikallisten lihataseiden hallintaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta muodostaa riskin. HKScanissa on käynnissä yhtiön toi-mintatapaohjeen uudistaminen ja jalkauttaminen vuoden 2018 aikana.

Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero-, ja muiden viranomaisten tai painostusryhmien toi-menpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa tai aiheut-taa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia koro-tuksia veroihin tai maksuihin. Lisäksi HKScan on osallisena joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimark-kina-alueella.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintau-tien, kuten Virossa afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruoka-skandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois. Rauman uuden yksikön käynnistämisen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen on vuonna 2018 yhtiön johdon tärkeimpiä tavoitteita.

Ympäristönhallinta ja vastuullisuus

Ympäristöasioissa LSO Osuuskunnan vaikutusmahdol-lisuudet perustuvat sen asemaan HKScan Oyj:n suu-rimpana osakkeenomistajana. Osuuskunta edellyttää HKScanin toimivan niin, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja että ympäristön-hallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Osuuskunta edellyttää myös, että yhtiö toimii vastuul-lisella ja eettisesti kestävällä tavalla ja ottaa huomi-oon tuoteturvallisuuden ja terveellisyyden vaatimuk-set toiminnan kaikissa vaiheissa. Osuuskunnan jäsenet puolestaan vastaavat jokainen itse siitä, että he tiloilla ja tuotantotoiminnassa ottavat huomioon voimassa olevat säännökset ja noudattavat hyviä tuotantokäy-täntöjä.

Hallituksen voimassa olevat valtuudet

Hallitus sai edustajistolta 1. kesäkuuta 2017 valtuu-det päättää vapaaehtoisten osuuksien antamisesta. Vapaaehtoisia osuuksia voidaan antaa enintään niin paljon, että niitä vastaavat osuusmaksut ovat enintään 25 prosenttia osuuskunnan niistä maksetuista osuuk-sista, jotka jäsenet ovat velvollisia maksamaan osuus-kunnalle. Valtuutus on voimassa 25. kesäkuuta 2022 asti. Edustajisto valtuutti hallituksen samalla kertaa päättämään vapaaehtoisten osuuksien vähentämisestä osuusmaksun palautusta vastaan. Valtuutus on voi-massa 25. kesäkuuta 2018 asti. Lisäksi hallituksella on edustajiston valtuutus vuosittain päättää liittymismak-susta. Valtuutus on voimassa 25. kesäkuuta 2018 asti.

Hallituksen ehdotus ylijäämän käytöstä

Hallitus ehdottaa, että vuoden 2017 ylijäämä 3 170 550, 12 euroa siirretään vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa myös, että osuus-pääomalle maksetaan korkoa viisi (5) prosenttia eli yhteensä 0,9 miljoonaa euroa.

21.3.2018 LSO OsuuskuntaHallitus

L S O O S U U S K U N N A N H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S


TUNNUSLUKUJA

2017 2016 2015 2014 2013

Osuuspääoma, 1 000 euroa 16 319 16 261 15 896 15 963 16 340mistä velvoitteen mukaista, 1 000 euroa 13 621 13 538 13 019 12 933 12 906Osuuspääoman korko, % 5,0 *) 5,0 5,0 5,0 5,0Osuuksien määrä, 31.12. 11 448 11 634 11 617 11 476 11 194Jäsenmäärä, 31.12. 1 035 1 106 1 203 1 298 1 430

*) Hallituksen ehdotus

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.

Euroa 2017 2016

LiikevaihtoLiiketoiminnan muut tuotot 1 335 763,09 1 396 212,43Henkilöstökulut -212 499,78 -260 588,92Poistot ja arvonalentumiset -82,00 -82,00Liiketoiminnan muut kulut -637 286,95 -665 932,24Liikevoitto 485 894,36 469 609,27

Rahoitustuotot ja -kulut 2 700 051,36 1 991 266,99Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3 185 945,72 2 460 876,26

Tilinpäätössiirrot -118,00 -124,00Tuloverot -15 277,60 -5 091,40Tilikauden voitto/tappio 3 170 550,12 2 455 660,86

T I L I N PÄ ÄTÖ S

TASE 31.12.

Euroa 31.12.2017 31.12.2016

VASTAAVAAAineettomat hyödykkeet 14 258,64 15 120,60Aineelliset hyödykkeet 3 016 215,02 3 016 339,07Sijoitukset 90 723 997,06 90 763 529,64Pysyvät vastaavat 93 754 470,72 93 794 989,31

Lainasaaminen LSO-konserni 2 065 000,00 1 595 000,00Laskennallinen verosaaminen 82 243,00 97 520,60Lyhytaikaiset saamiset 1 520,00 19 277,07Rahat ja pankkisaamiset 456 706,80 488 193,55Vaihtuvat vastaavat 2 605 469,80 2 199 991,22

Vastaavaa 96 359 940,52 95 994 980,53

VASTATTAVAAOsuuspääoma 17 956 224,18 17 859 291,07Palauttamaton osuuspääoma (eronneet j.) -1 786 737,29 -1 597 403,30Muut rahastot 51 265 278,85 49 665 309,29Tilikauden voitto/tappio 3 170 550,12 2 455 660,86Oma pääoma 70 605 315,86 68 382 857,92

Tilinpäätössiirtojen kertymä 1 440,39 1 322,39

Pakolliset varaukset 411 215,00 487 603,00

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 20 153 285,95 23 858 451,44Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 4 658 451,39 2 713 951,89Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 530 231,93 550 793,89Vieras pääoma 25 341 969,27 27 123 197,22

Vastattavaa 96 359 940,52 95 994 980,53


RAHOITUSLASKELMA

Euroa 2017 2016

Liikevoitto 485 894 469 609Poistot ja arvonalentumiset 82 82Pysyvien vastaavien myyntivoitot -163 171 -230 446Varausten muutos -76 388 -25 457Käyttöpääoman muutos 67 166 -8 402Korkotuotot ja -kulut -477 709 -750 204Saadut osingot 3 126 067 2 707 679Verot -15 278 -5 091Liiketoiminnan rahavirta 2 946 663 2 157 770

Osakkeiden myynnit 36 533Luovutustulot muista sijoituksista 163 171 230 446Muun käyttöomaisuuden myynnit 904 47 490Myönnetyt lainatLainasaamisten takaisinmaksutInvestointien rahavirta 200 608 277 936

Rahavirta ennen rahoitusta 3 147 271 2 435 706

Rahoituksen rahavirtaLyhytaikaisten lainojen muutos 1 875 000Pitkäaikaisten lainojen muutos -3 825 000 -1 950 000Pitkäaikaisten saamisten lisäys -470 000 905 000Palauttamattoman osuuspääoman muutos 189 334 -590 458Maksetut osuuspääoman korot -855 691 -871 684Osuuspääoman muutos -92 401 365 671 Rahoituksen rahavirta -3 178 758 -2 141 471

Rahavarojen muutos -31 487 294 235

Rahavarat 1.1. 488 194 193 958Rahavarat 31.12. 456 707 488 194


0

2

4

6

8

10

12

-15-14-13-12-10 -11-09-08 -16 -17*

OSUUSPÄÄOMALLE MAKSETTU KORKO 2008-2017, %

*Hallituksen ehdotus

OSUUDEN VERTAILUARVO 2008-2017, euroa

0

3000

6000

9000

12000

15000

-17-12-11-10-09-08 -13 -14 -15 -16

Osuuden verotusarvoon vaikuttaa eniten HKScan Oyj:n osakkeen vertailuarvo, joka on 70 % tilinpäätöspäivän mukaisesta päätöskurssista.

JÄSENMÄÄRÄ 2008-2017

0

3000

2000

1500

1000

500

2500

-17-08 -12-11-09 -13-10 -14 -15 -16



OSUUSPÄÄOMA 2008–2017 VUODEN LOPUSSA, milj. euroa

* Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaisesti on irtisanotun osuuspääoman osuus siirretty vieraaseen pääomaan vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2012 ja sitä aiemmat luvut on graafissa esitetty vanhalla laskutavalla eivätkä ole suoraan verrannollisia.

0

5

10

15

20

25

-14*-13*-12-11-10-09-08 -16*-15* -17*

Aktiivien velvoite-osuuspääoma

Aktiivien ylimääräinen

Passiivien velvoite-osuuspääoma

Passiivien ylimääräinen

OMAVARAISUUSASTE (%) 2008–2017

0

20

40

60

80

100

-08 -09 -10 -11 -12 -13* -15*-14* -16* -17*


OSUUSPÄÄOMA 2008–2017, milj. euroa

0

5

10

15

20

25

-08 -09 -10 -11 -12 -13* -15*-14* -16* -17*

Velvoitteen mukainen osuuspääoma Vapaaehtoinen osuuspääoma


TULOKSEN KEHITYS 2008–2017, milj. euroa

0

3

6

9

12

15

-08 -09 -10 -11 -12 -13 -15-14 -16 -17

TASEEN KEHITYS 2008–2017, milj. euroa

0

20

40

60

80

100

-08 -09 -10 -11 -12 -13 -15-14 -16 -17


Edustajisto

- 30 jäsentä- Edustajisto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa- Osallistumisaste kokouksiin 80 %- Edustajiston tehtävät on määritetty LSO Osuuskunnan säännöissä (§ 13)

Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 1. kesä-kuuta 2017 Liedossa ja ylimääräinen kokous hallin-non kaksipäiväisen syysseminaarin yhteydessä 24. marraskuuta 2017 Raumalla. Keväällä 2014 valitun edustajiston toimikausi jatkuu kesään 2019 asti.

Edustajiston jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2017: (Osallistuminen/kokousten määrä):

Alanko Matti 2/2Antikainen Matti 2/2Asmala Harri 2/2Bosas Guy 2/2Eskola Matti 2/2Hakanen Jarkko 0/2Hiippavuori Marjo 2/2Heino Arja 2/2Hopeasaari Juho 0/2Isolauri Matti 2/2Jarttu Juha 2/2Karppila Hannu 2/2Korimäki Eeva 2/2Kupari Marko 0/2Lemola Markku 2/2Lindegren Melina 2/2Mänki Marko 2/2Nisula Janne 0/2Pajula Raimo 2/2Pura Eero 2/2Puotunen Mika 2/2Salin Juha 1/2Salmesvuori Veikko 2/2Sirviö Janne 2/2Toikka Erno 1/2Tuomola Jouni 2/2Westerholm Kristian 2/2Viljanen Eerikki 0/2Virtanen Matti 2/2Välilä Päivi 2/2

Vuoden 2018 alusta edustajiston jäsen Juha Jarttu on siirtynyt hallintoneuvostoon. Hallituksen kutsusta hänen tilalleen varajäsenestä varsinaiseksi jäseneksi nousi Iikka Mäkipere.

EDUSTAJISTON NIMITYSVALIOKUNTA

- 5 jäsentä- Edustajiston nimitysvaliokunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa- Osallistumisaste kokouksiin 100 %

Edustajisto valitsee nimitysvaliokunnan vuodeksi kerrallaan. Nimitysvaliokunta koostuu edustajiston jäsenistä ja sen tehtävänä on valmistella ja tehdä esityksiä edustajiston sääntömääräiselle kokoukselle. Työjärjestyksen mukaisesti nimitysvaliokunnan val-misteltavaksi kuuluvat esitykset koskien hallinto-neuvoston kokoa ja jäsenvalintoja sekä edustajiston ja hallintoneuvoston palkkioita ja korvauksia. Valio-kunta valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjoh-tajan. Hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä varapu-heenjohtaja osallistuvat kokouksiin asiantuntijoina.

JÄSENET VUONNA 2017: Sika- Harri Asmala, Merikarvia- Melina Lindegren, SaloNauta- Hannu Karppila, Kangasala- Janne Sirviö, KuopioSiipi- Jouni Tuomola, Loimaa, pj

Vuodelle 2018 valittiin samat jäsenet.

TARKASTUSVALIOKUNTA

- 3 jäsentä- Tarkastusvaliokunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran- Osallistumisaste kokouksiin 100 %

Edustajisto asettaa vuodeksi kerrallaan osuuskun-nan jäsenistä koostuvan tarkastusvaliokunnan. Sen tehtävänä on valvoa jäsenten puolesta osuuskunnan toimintaa.

JÄSENET VUONNA 2017: Varsinaiset jäsenet- Markku Lemola, Janakkala- Mika Puotunen, Nousiainen- Eero Pura, TammelaVarajäsenet- Päivi Välilä, Janakkala- Janne Sirviö, Kuopio- Lasse Eerola, Hämeenlinna

JÄSENET VUODELLE 2018: Varsinaiset jäsenet- Markku Lemola, Janakkala- Mika Puotunen, Nousiainen- Eero Pura, TammelaVarajäsenet- Päivi Välilä, Janakkala- Janne Sirviö, Kuopio- Juha Salin, Virrat

Tilintarkastajat tilikaudella 2017

Tilikaudella 2017 varsinaisina tilintarkastajina toi-mivat tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Markku Katajisto, ja KHT Kalle Laaksonen sekä varatilintarkastajina KHT Mika Kaarisalo ja KHT Jari Viljanen.

O S U U S K U N N A N H A L L I N TO

TILINTARKASTAJAT2 AMMATTITILINTARKASTAJAA

TARKASTUSVALIOKUNTA3 OSUUSKUNNAN JÄSENTÄ

EDUSTAJISTO 30 JÄSENTÄ

HALLINTONEUVOSTO15 JÄSENTÄ TOIMITUSJOHTAJAHALLITUS

5 JÄSENTÄ

HALLINTORAKENNE



Kuvassa hallintoneuvoston jäsenet 1.1.2017 alkaen. Takana vasemmalta: Juha Wikström, Esa Aula, Henrik Jensen, Satu Alakylä, Raine Rekikoski, Juha Karkkula, Mikko Leikola ja Kari Kivinen. Edessä vasemmalta: Markku Laine, Arto Ylilammi, Kalle Tapola, Terhi Harjunmaa-Levonen, Jari Mäkilä, Juha Jarttu ja Jaakko Veräväinen.

Hallintoneuvosto

- 15 jäsentä- Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa- Osallistumisaste kokouksiin 90 %- Hallintoneuvoston tehtävät on määritetty LSO Osuuskunnan säännöissä (§ 16)

Jari Mäkilä (syntynyt 1970)Hallintoneuvoston puheenjohtaja 9.1.2014 alkaen, hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2006.Koulutus ja ammatti: maatalousyrittäjä, sianlihan-tuottaja Oripäästä. Muut luottamustoimet: Oripään Osuuspankin hallin-toneuvoston jäsen, Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsen, HKScanin nimitysvaliokunnan puheenjohtaja, MTK:n lihavaliokunnan jäsen.

Mikko Leikola (syntynyt 1968)Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 9.1.2014-31.12.2017, hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2005.Koulutus ja ammatti: maanviljelijä, Hereford pihvi-karjantuottaja Lohjan Millolasta.Muut luottamustoimet: Metsäliiton piiritoimikunnan jäsen 2011-, Nummen Perusenergia Oy hallituksen puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2017:Alakylä Satu 4/4Aula Esa 3/4Harjunmaa-Levonen Terhi 4/4Jensen Henrik 4/4Karkkula Juha 4/4Katila Tommi 3/4Kivinen Kari 4/4Laine Markku 3/4Leikola Mikko 4/4Mäkilä Jari 4/4Rekikoski Raine 3/4Tapola Kalle 4/4Veräväinen Jaakko 2/4Wikström Juha 4/4Ylilammi Arto 4/4

Raportointikauden jälkeen hallintoneuvos-tossa tapahtuneet muutokset: Erovuoroinen Tommi Katila jäi pois 31.12.2017. Hänen tilallaan aloitti 1.1.2018 Juha Jarttu. Hallin-toneuvoston varapuheenjohtajana aloitti 1.1.2018 Terhi Harjunmaa-Levonen.

Terhi Harjunmaa-Levonen (syntynyt 1974)Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1.1.2018 alkaen, hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2013. Koulutus ja ammatti: AMK agrologi, naudan- ja sian-lihantuottaja Huittisista.Muut luottamustehtävät: -

31.12.2018 erovuorossa 5 jäsentä: Alakylä Satu, Aula Esa, Harjunmaa-Levonen Terhi, Kivinen Kari ja Wik-ström Juha.

HALLINTONEUVOSTON NIMITYSVALIOKUNTA

- 5 jäsentä- Hallintoneuvoston nimitysvaliokunta kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa

Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan hallin-toneuvoston keskuudesta nimitysvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella ja tehdä esitys hallitukseen valittavista henkilöistä ja valmistella ja tehdä tarvit-taessa esitys hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta.

Jäsenet vuonna 2017: Tommi Katila (Eura), Markku Laine (Mäntsälä), Terhi Harjunmaa-Levonen (Huittinen) sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Asiantuntijoina kokouksiin osal-listuvat myös hallituksen puheenjohtaja ja varapu-heenjohtaja.

Vuodelle 2018 valitut jäsenet ovat Mikko Leikola (Lohja), Markku Laine (Mäntsälä) ja Henrik Jensen (Salo).



Kuvassa hallituksen jäsenet 1.1.2018 alkaen. Vasemmalta: Terhi Tuomi, Tomi Virtanen, Ilkka Uusitalo, Matti Murto ja Mari Korkeaoja-Nurmo

Hallitus

- 5 jäsentä- Hallitus kokoontui kertomusvuonna kymmenen kertaa- Osallistumisaste kokouksiin 100 %- Hallituksen tehtävät on määritetty LSO Osuuskunnan säännöissä (§ 18)

Matti Murto (syntynyt 1964)Hallituksen puheenjohtaja 1.1.2012 alkaen, hallituk-sen varapuheenjohtaja 2008-2011, hallituksen jäsen vuodesta 2006. Koulutus ja ammatti: agronomi, naudanlihantuottaja Salon Kuusjoelta. Muut luottamustehtävät: Suur-Seudun Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen, MTK-Kuusjoen johtokunnan jäsen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:n lihavaliokunnan jäsen.

Ilkka Uusitalo (syntynyt 1968)Hallituksen varapuheenjohtaja 22.1.2015 alkaen, hallituksen jäsen 21.3.2011 alkaen.Koulutus ja ammatti: maatalousyrittäjä, broilerinli-hantuottaja Salosta. Muut luottamustehtävät: OP Kantrisalon hallituksen puheenjohtaja, Metsäliitto osuuskunnan hallintoneu-voston jäsen, Pellervo-Seuran valtuuskunnan varapu-heenjohtaja, Salon kaupunki: kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja puheenjohtajaneuvoston jäsen.

Mari Korkeaoja-Nurmo (syntynyt 1970)Hallituksen jäsen 12.6.2013 alkaen.Koulutus ja ammatti: agronomi, broilerin- ja sianli-hantuottaja Kokemäeltä.Muut luottamustehtävät: Satarehu Oy:n hallituksen jäsen.

Terhi Tuomi (syntynyt 1966)Hallituksen jäsen 29.6.2017 alkaen. Koulutus ja ammatti: KTM, Boreal Kasvinjalostus Oy:n talousjohtaja, sianlihantuottaja Jokioisilta. Muut luottamustehtävät: -

Tomi Virtanen (syntynyt 1972)Hallituksen varapuheenjohtaja 28.9.2012-21.1.2015, hallituksen jäsen 1.1.2012 alkaen.Koulutus ja ammatti: maat. ja metsät. yo, maatalous-yrittäjä, sianlihantuottaja Koski Tl:stä.Muut luottamustoimet: -

Hallituksen kokouksiin ovat vuonna 2017 osallistu-neet lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajat Jari Mäkilä ja Mikko Leikola sekä LSO Osuuskunnan toi-mitusjohtaja Veikko Kemppi.

Hallintoneuvosto valitsi 29.6. kesken toimikautensa eronneen Lasse Eerolan tilalle Terhi Tuomen. Lasse Eerola oli hallituksen jäsen 1.1.-22.5.2017.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta.Hallituksesta on 31.12.2018 erovuorossa Korkeaoja-Nurmo Mari ja Murto Matti.



RUOKA ON TRENDIKKÄÄMPÄÄ KUIN KOSKAAN ENNENRuokateollisuus, vähittäiskauppa ja HoReCa-sektori käyvät läpi mielenkiintoista murrosta, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistua. Toimintaamme vaikuttavat globaalit megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen, tietoyhteiskunnan kehittyminen ja huoli ilmaston lämpenemisestä. Myös muutokset maailmantaloudessa ja -politiikassa heijastuvat toimintaamme. Vuonna 2017 kuluttajien luottamus talouden elpymiseen vahvistui HKScanin kotimarkkinoilla pitkän laskusuhdanteen jälkeen ja kulutuskysyntä kääntyi kasvuun. Myös kuluttajien kiinnostus vastuullisesti tuotettuja ja terveellisiä elintarvikkeita kohtaan vahvistui. Kehitys tukee HKScanin strategian tehokasta toimeenpanoa.

Samaan aikaan kun kysyntä elpyi, kilpailu vähit-täiskaupassa jatkui tiukkana. HKScanin kotimark-kinoiden vähittäiskauppaa haastavat kansainväli-nen kilpailu, digitalisoitumisen tuomat muutokset sekä vähittäiskaupan ja HoReCa-sektorin välisten lainalaisuuksien muutokset. Kuluttajat ruokailevat entistä useammin kodin ulkopuolella, ruokaostoksia tehdään yhä enemmän verkossa ja aterioita ostetaan kotiin myös ravintoloista.

Edellä kuvatut muutokset haastavat kaikkia ruo-kaketjun toimijoita vastaamaan kuluttajien tarpeisiin aiempaa reaaliaikaisemmin ja läpinäkyvämmin. Me HKScanissa haluamme olla kuluttajien luottamuksen arvoisia myös tulevaisuudessa, ja siksi arvioimme kriittisesti toimintatapojamme, tehokkuuttamme ja vastuullisuuttamme.

KANNAMME VASTUUMME KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESTÄ

Johtavana ruokatalona HKScanilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, luonnonvarojen vastuullisessa käytössä ja sosiaalisen vastuullisuu-den – kuten ihmisoikeuksien edistämisessä. Kes-tävän kehityksen edistäminen myös kansallisella tasolla on tärkeää, sillä toiminnallamme on huo-mattava vaikutus kotimarkkinoidemme kansanta-louteen muun muassa viennin edistämisen, työlli-syyden turvaamisen ja kotimaisen alkutuotannon elinvoimaisuuden tukemisen kautta.

Vastuullisuus ja sen edistäminen ovat tärkeä osa HKScanin strategista kivijalkaa. Olemme määritel-leet konsernin vastuullisuuden painopistealueet sekä liiketoiminnallemme olennaisimmat vastuul-lisuusteemat.

Yksi yritysvastuutyömme keskeisistä tavoitteista on pienentää ympäristöjalanjälkeämme. Paran-namme muun muassa energiatehokkuuttamme, investoimme uusiutuvaan energiaan, pienennämme teollisen raaka-ainehävikin määrää ja pyrimme vai-kuttamaan myös asiakkaidemme ja kuluttajien ruo-kahävikin vähentämiseen. Hyödynnämme myös tuo-tannon eläinperäisen raaka-aineen sivuvirrat tehok-kaasti osana kiertotaloutta.

Kuluvana vuonna jatkamme vastuullisuustyö-tämme muun muassa täsmentämällä edelleen koko

konsernille yhteisiä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteitamme ja määritte-lemällä niihin liittyvät toimenpiteet. Käymme tii-vistyvää vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa, ja lisäämme toimintamme läpinäkyvyyttä entises-tään.

TILALTA HAARUKKAAN -STRATEGIAMME TOTEUTUS KÄYNNISTYI

Elokuussa kerroimme uudistetusta ”From Farm to Fork” -strategiastamme, jonka keskiössä on kuluttaja. Johdamme ruoan arvoketjua aktii-visesti ja uudistumiskykyisesti tilalta haarukkaan saakka. Tavoitteenamme on parantaa kilpailukyky-ämme ja kannattavuuttamme sekä parantaa suori-tuskykyämme vastuullisuuden kaikilla osa-alueilla. Strategian ansiosta HKScanin asema vastuullisena ja kestävää kehitystä edistävänä pohjoismaisena yhteiskuntatoimijana vahvistuu entisestään.

HKScanin ”From Farm to Fork” -strategia todentaa missiotamme. Perustehtävämme on mah-dollistaa niin kuluttajille kuin asiakkaille entistä maistuvampi arki – tänään ja huomenna. Visiomme mukaisesti haluamme tarjota vastuullisesti tuotet-tua, korkealaatuista ja terveellistä ruokaa palvel-laksemme maailman vaativinta haarukkaa.

Muutoksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi aloitimme strategian toteutuksen samanaikaisesti kaikilla strategisilla painopistealueillamme, joita ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Ateria-liiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuot-tajien kanssa sekä Tuottavuuden ja kustannuskil-pailukyvyn parantaminen. Osana strategista muu-tosta uudistimme niin asiakassegmentointiamme kuin brändistrategiaamme.

Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailu-etua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Kehitämme liiketoimintaamme ja toimimme arjessamme kon-sernin arvojen – Inspire, Lead, Care – mukaisesti ja uskomme vahvasti, että tuotteemme säilyttävät vahvan asemansa osana kuluttajien kokonaisval-taista ja terveellistä ruokavaliota.

MUUTOSPROSESSIA JOHDETAAN MÄÄRÄTIETOISESTI

Teimme vuoden 2017 aikana useita toimenpiteitä, joi-den tavoitteena on saada aikaan käänne sekä tukea kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä. Uudistimme konsernin toimintamallin ja virtaviivaistimme organisaatiota. Myös johtoryhmän kokoonpanoa tarkasteltiin ja strategian toteutta-mista tukevaa osaamista vahvistettiin. Uusi toimin-tamalli vahvistaa uudistumiskykyämme ja tehostaa tapaamme toimia yhtenä pohjoismaisena tiiminä.

Olemme strategisen muutosprosessin alkuvai-heessa, eikä suorituskykymme ole vielä tavoite-tasolla. Siitä huolimatta näemme positiivista kehi-tystä kotimarkkinoillamme ja tunnistamissamme tuotekategorioissa. Esimerkiksi Ruotsissa, joka on markkina-alueistamme suurin, markkinaosuutemme kääntyi kasvuun. Myös aterialiiketoiminnassa myynti ja katteet kehittyivät hyvin kaikilla kotimarkkinoil-lamme läpi koko vuoden. Kasvatimme myös brän-dituotteiden ja uutuuksien osuutta myynnistämme erittäin kilpaillulla vähittäiskauppasektorilla, jossa kaupan omien merkkien osuus on kasvanut.

Parantaaksemme tuotantoyksiköidemme tehok-kuutta ja kehittääksemme tuotantokapasiteettimme käyttöasteita lanseerasimme tuotannon tehostamis-ohjelman, jonka ensimmäiset tulokset Vantaan yksikön pilottivaiheesta olivat lupaavia. Kehitysohjelma etenee samanaikaisesti useissa tuotantoyksiköissä ja tehos-tamistoimia edistetään kaikissa toimintamaissamme.

Kannattavuutta on pystytty parantamaan jo use-alla eri osa-alueella, mutta sen eteen on tehtävä edel-leen paljon työtä. Kannattavuuden parantaminen on kuluvanakin vuonna ensisijainen tavoitteemme.

INVESTOINNIT KASVAVIIN TUOTERYHMIIN VAHVISTAVAT TULOKSENTEKOKYKYÄMME

HKScanin historian suurin ja strategisesti merkittävin edistysaskel vuonna 2017 oli investointi täysin uuteen siipikarjayksikköön Raumalla. Investointihanke toteu-tui aikataulussa, mutta tuotannon käynnistäminen oli ennakoitua haasteellisempaa, mikä painoi myös tulos-tamme. Pitkällä aikavälillä Rauman yksikkö parantaa merkittävästi sekä tehokkuuttamme että kilpailukyky-

H K S C A N OYJ : N TO I M I T U S J O H TA J A N K AT S AU S


HKSCAN OYJ:N HALLITUSVALITTU 12.4.2018 YHTIÖKOKOUKSESSA

Mikko Nikula (s. 1972) Hallituksen puheenjohtaja 2015-, varajäsen 2013-2014 FM (fysiikka), Suomen kansalainen; Nimitysvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen; Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Rusko

Marko Onnela (s. 1974) Hallituksen varapuheenjohtaja ja jäsen 2017-, varajäsen 2015-2016MMM, agronomi, Suomen kansalainen; Työvaliokunnan jäsen; Maatalousyrittäjä, sianlihantuottaja, Loimaa

Per Olof Nyman (s. 1956) Hallituksen jäsen 2017-DI (Tuotantotalous), Ruotsin kansalainen; Työvaliokunnan jäsen; Toimitusjohtaja, Lantmännen ek. 2012-

Riitta Palomäki (s. 1957)Hallituksen jäsen 2017-KTM, Suomen kansalainen; Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen

Tuomas Salusjärvi (s. 1973) Hallituksen jäsen 2017-;Filosofian tohtori, Suomen kansalainen; Palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen; Valio Oy, Johtaja, Tuoteryhmät, Tutkimus ja Tuotekehitys sekä Brändit 2016-

Reijo Kiskola (s. 1954) Hallituksen jäsen 2018-;Meijeri-insinööri, Suomen kansalainen;

Carl-Peterr Thorvid (s. 1964)Hallituksen varajäsen 2017-DI (Tuotantotalous), Ruotsin kansalainen; Tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen; Lantmännen Cerealia AB, toimitusjohtaja

Jari Mäkilä (s. 1970) Hallituksen varajäsen 2018-Maanviljelysteknikko, Suomen kansalainen; Maatalousyrittäjä, sianlihantuottaja 1995 -

ämme ja mahdollistaa uusien innovatiivisten konsep-tien lanseeraamisen siipikarjanlihakategoriassa.

Yksi strategisista tavoitteistamme on vahvistaa asemaamme kiinnostavassa ja kasvavassa aterialiike-toiminnassa. Korkealaatuiset valmisruuat ja puolival-miit raaka-aineet kasvattavat suosiotaan. Vastaamme trendiin muun muassa premium-lihavalikoimilla, pai-kallisilla artesaanituotteilla sekä uutuuskonsepteilla. Vahvistamme ateriatarjoomaamme kaikilla markki-noillamme, ja päätimme myös investoida aterioihin liittyvän tuotantokapasiteetin kasvattamiseen Viron Rakveressa.

TUOTTAJAYHTEISÖMME MAAILMANLUOKAN TYÖ ON KILPAILUVALTTI

Pitkäjänteinen työ koko ruoan arvoketjun laadun ja vastuullisuuden kehittämiseksi palkittiin, kun saimme vahvistuksen Kiinan ja Suomen elintarvikeviranomais-ten allekirjoittamasta vientiä koskevasta sopimuk-sesta. Forssan yksikkömme hyväksyttiin suomalaisen sianlihan vientiyksiköksi. Valmistaudumme käynnistä-

mään suomalaisilla perhetiloilla kasvatetun sianlihan viennin Kiinaan vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.

Vuonna 2017 käynnistimme yhdessä tuotta-jiemme kanssa useita strategisia toimenpiteitä tur-vataksemme vastuullisesti tuotetun, kotimaisen, korkealaatuisen lihan saatavuuden kaikilla kotimark-kinoillamme. Yksi hankkeista on pitkän aikavälin kehi-tysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä naudanlihan tuotantoa Suomessa. Otimme käyttöön myös ainut-laatuisen kananpoikien kasvatusmallin, joka mah-dollistaa kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämän lisäksi olemme kehittäneet täysin anti-bioottivapaaseen kasvatukseen pohjautuvia sian-, sii-pikarjan- ja naudanlihatuotteita. Kasvatusmenetelmä on tärkeä kilpailuetu myös vientimyynnissämme.

RUOKA ON KIINNOSTAVAMPAA KUIN KOSKAAN ENNEN

Näemme tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia. Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ennen ja tärkeä osa ihmisten elämäntapaa. Yhä useammalle meistä ruokavalinnat, ruuanlaitto ja kokoontuminen

ruokapöydän ääreen läheisten kanssa ovat tärkeä osa identiteettiämme. Ruoka viestii arvoista, asenteista ja elämäntavoista. Useat kuluttajien mieltymykset tukevat vastuullisesti tuotetun korkealaatuisen ruoan kysyn-nän kasvua.

Luotamme siihen, että kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja konsepteja vahvistamme brändejämme ja edistämme kategorian kasvua. Haluamme johtaa ruoka-alan muutosta ja kehittää elintarviketeollisuu-desta yhä dynaamisempaa ja vastuullisempaa liiketoi-mintaa.

Kiitän lämpimästi henkilöstöämme, joka on osal-listunut aktiivisesti HKScanille tärkeiden strategisten uudistusten läpivientiin kuluneen vuoden aikana. Välitän suuret kiitokseni myös kuluttajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, tuottajille sekä omistajille, joi-den kanssa olemme saaneet jakaa myös viime vuo-den aikana yhteistä matkaamme tilalta haarukkaan. Jaetaan yhdessä sitä ruokailoa, jonka puhdas, poh-joismainen, ja siten ainutlaatuinen ruoantuotantomme mahdollistaa.

Jari Latvanentoimitusjohtaja, HKScan Oyj

H K S C A N OYJ : N TO I M I T U S J O H TA J A N K AT S AU S

PALVELEMME MAAILMAN VAATIVINTA HAARUKKAA

HKSCANILLA ON AINUTLAATUINEN ASIANTUNTEMUS RUUAN TUOTANTOKETJUSTA

REHU-GENETIIKKA

HANKINTATUOTANTO

BRÄNDITKONSEPTIT

KULUTTAJATASIAKKAATKANAVAT

TUOTTAJAT


TuotantolaitosMyyntikonttoriPääkonttori

HKSCANIN TOIMIPISTEET

LSO Osuuskunta ja HKScan Oyj muodostavat LSO-konsernin. Konserniin kuuluu lihayrityksiä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Puolassa.

LSO-KONSERNI JA HKSCAN OYJ

HKScanin tuotantotoiminnot sijaitsevat Itämeren alueella, mikä mahdollistaa tuotantokapasiteetin tehokkaan ja joustavan käytön sekä synergiat tuotetarjoo-man kehittämiseksi. HKScanilla on asiakkaita ympäri maailmaa, Yhdysvalloista Uuteen Seelantiin. Aasia on merkittävä ja kasvava vientimarkkina. Konsernin tuotteista valmistettuja aterioita nautitaan kaiken kaikkiaan lähes 50 maassa – niin kodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin ravintoloissa.

HKScanin kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Pääkonttori on Suomessa, Turussa. Lisäksi HKScanilla on myyntikonttorit Saksassa ja Hong-kongissa sekä edustusto Venäjällä, Pietarissa. HKScan luopui omista Englannin myyntitoiminnoistaan helmikuussa 2018.

MARKKINA-ALUEET JA TÄRKEIMMÄT TUOTEMERKIT

L S O - KO N S E R N I J A H K S C A N OYJ

HKScan Finland Oy

vastaa HKScanin tuotannosta, myynnistä ja markki-noinnista Suomessa. Yhtiö teurastaa ja leikkaa sianli-haa Forssassa ja Mellilässä ja naudanlihaa Outokum-mussa. Broilereiden teurastus ja leikkuu tapahtuu Eurassa. HKScanin uutta siipikarjatuotantolaitosta rakennetaan Raumalle. Lihavalmisteet ja valmis-ruoat tehdään Vantaalla ja Mikkelissä. Tuotetoimi-tukset asiakkaille lähtevät Vantaan tuotantolaitok-sen yhteydessä sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta. HKScanin tuotemerkkejä Suomessa ovat mm. HK ja Kariniemen.

Lihatukku Harri Tamminen Oy

leikkaa ja jatkokäsittelee premium-tuotteita siasta, naudasta ja lampaasta Vantaalla. Yhtiön erikoisalana on suomalainen Aito Rotukarjan Pihviliha. Tammisen asiakkaina ovat suurten asutuskeskusten vähittäis-kaupat sekä ravintolat ja suurkeittiöt. Yhtiön toisena omistajana on Harri Tamminen perheineen.

Kivikylän Kotipalvaamo Oy

valmistaa korkealaatuisia palvituotteita, ruokamak-karoita ja tuoretta lihaa. Tuotantolaitokset ovat Rau-man Lapissa sekä Huittisissa ja Säkylässä. Kivikylän asiakkaisiin kuuluvat Suomen suurimmat päivittäis-tavaratketjut. Yhtiön toisena omistajana on yrittäjä-pariskunta Jari ja Sirpa Laihonen.

HKSCANIN YHTIÖITÄ SUOMESSA

Paimion Teurastamo Oy

HKScan Finland Oy osti 50 prosentin osuuden Pai-mion Teurastamo Oy:stä kesäkuussa 2015 ja loput 50 prosenttia tammikuussa 2017. Yhtiö on keskit-tynyt nautojen teurastukseen ja se toimii Paimiossa.

Länsi-Kalkkuna Oy

on HKScan Finlandin ja Atrian omistama kalkkunan lihan tuotantoyhtiö, jolla on teurastamo Säkylässä ja hautomo Jalasjärvellä, Yhtiölle kuuluu kalkkunoiden alkutuotanto, teurastus ja leikkuu. Tuotemarkkinoilla omistajayhtiöt kilpailevat omilla tuotemerkeillään ja ideoillaan.

Pakastamo Oy

tarjoaa pakastus- ja varastointipalveluja yrityksille. Sillä on toimipisteet Pitäjänmäellä Helsingissä, Van-taalla ja Tuusulassa. Yhtiön toinen omistaja on Valio. Kesäkuussa 2016 HKScan osti liiketoimintakaupalla Pakastamo Oy:n Forssassa harjoittaman pakastamo-toiminnan.

Honkajoki Oy

ja sen tytäryhtiö Findest Protein Oy jalostavat teuras-tuksen sivutuotteista mm. valkuaisrehuja, lannoitteita ja eläinrasvaa Honkajoella ja Kaustisilla. Yhtiö myös hävittää riskimateriaaleja ja hoitaa kuolleiden tuotan-toeläinten keräilyä. Yhtiön toinen omistaja on Atria.

Envor Biotech Oy

tekee biokaasulaitoksessaan Forssassa orgaani-sesta biojätteestä ja jäteveden lietteistä biokaasua ja orgaanisia lannoitteita. HKScan on myös Envorin merkittävä asiakas. Yhtiön toinen omistaja on Lai-neen perhe.

Finnpig Oy

edistää sianlihantuotannossa eläinaineksen jalostusta ja risteytystoimintaa teollisuuden ja kuluttajien tarpei-siin niin, että se takaa myös lihantuottajille edelly-tykset kilpailukykyiseen ja kannattavaan tuotantoon. Yhtiön yhteistyökumppani on HKScan-konserniin kuuluva ruotsalainen Svenska Köttföretagen. Finn-pigillä on karjuasema Sastamalassa. Yhtiön toinen omistaja on A-Tuottajat.

DanHatch Finland Oy

on broileriuntuvikkojen, -munien ja broileriemonuori-koiden tuotantoon keskittynyt yritys, jonka omistavat tanskalainen DanHatch-konserni ja HKScan Finland. Yhtiön kaksi hautomoa sijaitsevat Kokemäellä ja Mynä-mäellä.


A L K U T U OTA N N O N Y H T E I S T YÖ RY H M ÄT

ALKUTUOTANNON YHTEISTYÖRYHMÄT

LSO Osuuskunnan hallitus, eläinlajikohtaisten ryhmien puheenjohtajat sekä yhtiön vastuuhenkilö Pia Nybäck ja muut edustajat

SUOMI-TASON STRATEGINEN YHTEISTYÖRYHMÄ

ELÄINLAJIKOHTAISET YHTEISTYÖRYHMÄT

Lisäksi ryhmien työskentelyyn osallistuu yhtiön asiantuntijoita.

BROILERI

Yhteistyöryhmästä vastaava toimihenkilö:Jarmo Seikola

Tuottajajäsenet:Puotunen Mika, pj, NousiainenJarttu Juha, HuittinenKorimäki Eeva, MarttilaOittinen Jussi, Sastamala

Esiteltiin uusi tilalla kuoriutunut-kasvatustapa.

Valmistauduttiin Rauman huippumodernin siipikarja-tuotantolaitoksen käyttöön-ottoon ja hyödyntämiseen.

NAUTA

Yhteistyöryhmästä vastaava toimihenkilö:Ilkka Ojanen

Tuottajajäsenet:Eronen Vesa, pj, LiperiHimanen Teppo, SaloMustonen Jussi, LaitilaPekonen Kari, ParikkalaPullinen Jyrki, LoimaaSalin Juha, VirratTapola Kalle, HauhoVeräväinen Jaakko, Lammi

Nautasopimukset uudistettiin.

Nuoren naudan tuottajien kehitysohjelmiin osallistuvilla tiloilla on maamme parhaat tuotantotulokset.

Maitotilojen nopeat noudot kasvattivat HKScanin hankin-taosuutta niin lehmässä kuin välitysvasikoissa.

Rotukarjatuotannon kehittämi-seksi lanseerattiin ROTUKARJA 2025 ohjelma.

Yhteistyöryhmästä vastaava toimihenkilö:Olli Paakkala

Tuottajajäsenet:Antikainen Matti, pj, AuraEeva Jukka, KuusjokiHiidenheimo Heidi, HämeenkoskiKouvo Juha, PunkalaidunLahti Hannu, IlmajokiPukara Antti, HonkajokiVarjola Antti, LapinjärviWikström Juha, PerniöYlilammi Arto, Karvia

Sikasopimukset uudistettiin.

Porsastasapaino pidetiin hyvällä tasolla vapaaehtoisten tuotannon-ohjaussopimusten avulla.

Kilpailukykyisen genetiikan onnis-tunut jalkauttaminen yhdessä tuo-tanto-osaamisen kanssa on nosta-nut porsastuotoksen jo Euroopan kärkikolmikkoon.

SIKA

KEH

ITY

S JA

KA

NN

ATT

AV

UU

S

RYHMIEN PÄÄTEKEMISET VUONNA 2017


V O I T TO E AC I - I N N O VA AT I O K I L PA I L U S S A J A E D U N VA LV O N TA

VOITTO EACI-INNOVAATIOKILPAILUSSA

Euroopan Osuustoimintajärjestön Copa Cogecan jär-jestämän kansainvälisen innovaatiokilpailun voitto tuli HKScanin porsaanlihalla – Omega-3 Pork, No Antibiotics Ever, joka on ainutlaatuinen tuote kan-sainvälisille markkinoille. LSO Osuuskunta osallistui kilpailuun ja vastaanotti palkinnon yhdessä HKScanin kanssa Brysselissä 29.11.2017.

”Me - LSO ja HKScan - olemme yhdessä kehit-täneet jäsentemme maatiloilla aidosti innovatiivisen tuotteen - HKScan Omega-3 pork - No Antibiotics Ever. Tuote on kehitetty yhdessä koko Farm to Fork –ketjumme kanssa. Lämpimät kiitokset kaikille kehi-tystyöhön osallistuneille, totesi LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja Veikko Kemppi vastaanottaessaan palkintoa yhdessä HKScanin alkutuotannon palve-luista vastaavan johtajan Ulf Jahnssonin kanssa.

HKScanin Omega-3 Pork, No Antibiotics Ever perustuu HKScanin vuonna 2011 Suomessa markki-noille tuomaan HK Rypsiporsas® -lihaan. Ruotsissa konsepti - Svensk Rapsgris® - lanseerattiin vuotta myöhemmin.

Rypsiporsas® -konseptissa porsaan ruokava-liossa on pehmeitä rasvoja kotimaisesta rypsistä, jonka vuoksi lihan rasvakoostumus muuttuu peh-meämmäksi ja sisältää Omega-3 rasvahappoja. Liha on maukkaampaa, mehevämpää ja muream-paa. Se on parempi valinta myös ruokavalion ras-van laadun kannalta. Konseptia on jatkokehitetty nyt niin, että porsaat kasvavat koko elinikänsä ilman antibiootteja ja soijaa. Lähipeltojen viljalla, rypsillä ja palkokasveilla kasvaneen porsaan liha on myös GMO-vapaata.

EDUNVALVONNALLA EDELLYTYKSIÄ JÄSENTEN KANNATTAVALLE LIHANTUOTANNOLLE

Yksi osa LSO Osuuskunnan toimintaa on luoda edun-valvonnalla edellytyksiä jäsenten kannattavalle lihan-tuotannolle ja lisäarvon rakentamiselle vastuullisesti tuotetulle suomalaiselle lihalle. Vaikuttaminen teh-dään yhteistyössä HKScanin sekä muiden lihaosuus-kuntien kanssa liha-alan toimintaedellytysten edis-tämiseksi ja osana MTK:n lihavaliokunnan, Brysse-lin kotieläinasiamiehen ja Pellervo-Seuran toiminnan kehittämistä.

Tukeakseen jäsentensä lihantuotantoa LSO Osuuskunta rahoittaa ja tekee lihaedunvalvontaa niin Suomessa kuin EU:ssa. Lihaedunvalvontaa rahoittavana LSO Osuuskunta edellyttää MTK:n liha-

edunvalvonnan tukevan aktiivilihatilojen toiminta-edellytyksiä ja lisäarvon rakentamista vastuullisesti tuotetulle suomalaiselle lihalle.

LSO Osuuskunnan ajamista kannoista mm. seuraavat etenivät toimintavuoden aikana:

- Valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjeistus julkisten hankintojen vastuullisuudesta

- Alkuperämerkinnän laajeneminen lihan lisäksi lihajalosteisiin

- Ravintolaruuan alkuperämerkinnän laajentaminen

- Lihan ja lihavalmisteiden alkuperämerkintöjen laajeneminen

- Ruokaketjun toiminnan reiluutta seuraava ruokavaltuutettu

- Panostukset suomalaisen ruokaviennin lisäämiseen

- Viranomaisluvin on avattu uusia maita lihaviennille

- Suomalaisen naudanlihan kansallinen ympäristövastuuviesti

LSO OSUUSKUNNAN EDUNVALVONTAKANNAT

Ruoka-ala on merkittävä koko Suomelle ja sen arvonlisää voidaan kasvattaa kohtelemalla suomalaista alkutuottajaa ja alkutuotteiden jalostajia reilusti:

1. Lainsäädäntöä sekä ruokaketjun reilumpaa tulonjakoa kehittämällä tulee mahdollistaa ruokaturvallisuus, huoltovarmuus, alkutuotannon toimintaedellytykset ja suomalainen omistus.

2. Tuontilihalta tulee vaatia samaa vaatimustasoa kuin kotimaiselta.

3. Vientiä edistämällä kasvatetaan lihaketjuun arvolisää ja parannetaan kauppatasetta.

4. Julkisissa verovaroin tuotetuissa ruokapalveluissa tulee käyttää vain Suomen viranomaisvaateet täyttävää lihaa.

5. Alkuperä-, tuotantotapa- ja tuotannon vastuullisuutta kuvaavien merkintöjen tulee olla selkeitä jotta kuluttajan voi aidosti valita haluamansa vaihtoehto.

6. Suomalaisen kotieläintalouden rehuvalkuaisomavaraisuutta tulee nostaa.

7. Byrokratiaa ja tuotantokustannuksia kasvattavan sääntelyn purkamista tulee jatkaa.

8. Lihantuotannolla tulee olla yhtäläiset toimintaedellytykset koko maassa.


L S O O S U U S K U N N A N O M I S T U S

LSO OSUUSKUNTA ON HKSCANIN SUURIN OSAKKEENOMISTAJA

JÄSENTEN SIJOITTAMA OSUUSPÄÄOMA ON LSO OSUUSKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA

Jäsenenä olet LSO Osuuskunnan omistaja. Sijoitta-malla osuuskuntaan osuuspääomaa saat vastineeksi äänioikeuden, vaikuttamiskanavan ja jäsenyyden taloudelliset hyödyt. Sijoittamallasi osuuspääomalla LSO Osuuskunta turvaa HKScanin omistajavallan säi-lymisen suomalaisten lihantuottajien käsissä. Osuus-pääomavelvoitteesi suuruus määräytyy edellisen kalenterivuoden aikana tuotantosopimuksesi puit-teissa toimittamiesi eläinten perusteella. Olet velvol-

linen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella jokaista täyttä 20 000 euron nettotilitystä kohden. Kaikilla jäsenillä on vähintään yksi osuus. Yhdestä osuudesta perittävä osuusmaksu on 2 000 euroa. Uutena jäsenenä maksat osuuspääomaa liittymisen yhteydessä vähintään 200 euroa. Voit maksaa lop-puosan velvoitteesta kerralla tai hallituksen määrit-telemän keräysohjelman mukaisesti. LSO Osuuskunta tarkistaa osuuspääomavelvoitteesi suuruuden aina

kalenterivuoden vaihteessa. Jos tuottajatilityksesi kasvavat, nousee osuuspääomavelvoitteesi vastaa-vasti. Sen sijaan, jos tilitystesi summa pienenee, vel-voitteesi pysyy ennallaan. Jäsenyytesi on voimassa aluksi kaksi vuotta. Tämän jälkeen voit erota osuus-kunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Saat sijoittamasi osuuspääoman takaisin korkojen kera vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä.

Osuuskunnan omistusosuus HKScanissa oli tilikau-den päättyessä 34,88 prosenttia osakepääomasta ja 69,25 prosenttia äänimäärästä. Näillä luvuilla LSO Osuuskunta on HKScanin suurin omistaja.

HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2017 lopussa 66 820 528 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta, ja se jakaantui kahteen sarjaan

seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 %osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. K-osakkeet ovat LSO Osuus-kunnan (4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek.för:n (665 000 kpl) omistuksessa, eikä niitä ole listattu.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla

osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2017 joulukuun lopussa oli 169,1 (172,3) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 152,2 (155,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 16,9 (17,2) miljoonaa euroa.

* Vertailukelpoinen

TANSKA

Liikevaihto 148 MEurLiikevoitto* -3 MEurHenkilöstö 663Eläinlaji

BALTIA

Liikevaihto 159 MEurLiikevoitto* 4 MEurHenkilöstö 1 527Eläinlaji

SUOMI

Liikevaihto 742 MEurLiikevoitto* -9 MEurHenkilöstö 2 964Eläinlaji

RUOTSI

Liikevaihto 759 MEurLiikevoitto* 9 MEurHenkilöstö 2 139Eläinlaji

LSO OSUUSKUNTA

34,9 % osakkeista 69,3 % äänistä

HKSCAN OYJ | Toimitusjohtaja Jari Latvanen

LIIKEVAIHTO 1 808,1

MEur

HENKILÖSTÖ 7 292

KESKIMÄÄRIN

LIIKEVOITTO -17,6MEur

vertailukelpoinen

MARKKINA-ASEMA #1-2

kotimarkkinoilla


SUOMALAISEN OMISTAJA-TUOTTAJAN PARAS KUMPPANI

Jäsenyys LSO Osuuskunnassa on vahva kannanotto elinvoimaisen suomalaisen lihantuotannon puolesta. LSO on HKScanin kasvollinen, vastuullinen, pitkäjänteinen pääomistaja, jolla on selvästi ilmaistu omistajatahto.

LIITY HKSCANIN OMISTAJIEN VAHVAAN JOUKKOON

Voidaksesi liittyä LSO Osuuskuntaan sinulla täytyy olla voimassa oleva yhteistyösopimus HKScan Finlandin, Länsi-Kalkkunan, DanHatch Finlandin tai Paimion teurastamon kanssa. Jäsenyyttä haetaan osuuskunnan hallitukselta kirjallisella jäsenhakemuksella. Jäsen-hakemuksen, tarvittavat valtakirjat ja tarkemmat ohjeet löydät LSO Osuuskunnan verkkosivuilta www.lso.fi. Lisätietoja jäsenyydestä saat myös omalta aluevastaavaltasi tai LSO:n toimistolta p. 010 570 4000 / [email protected].

KEHITÄ YHTIÖN KANSSA OMAA LIHANTUOTANTOASI

Tuotannon jatkuvuuden varmentamiseksi LSO Osuus-kunta on mukana alkutuotannon yhteistyöryh-missä kehittämässä yhtiön lihantuotannon ja hankin-nan kilpailukykyä sekä seuraamassa kannattavuutta. Eturivin suomalaiset lihantuottajat kehittävät näkö-alapaikalla omistamansa yrityksen alkutuotantoa ja tuottavat lihantuotannon jatkuvuuden turvaavaa lisäarvoa yhdessä yhtiön asiantuntijoiden kanssa. Kehitystyöryhmien jäseniksi valitaan tuotantoaan aktiivisesti kehittäviä, pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutuneita tuottajia.

SIJOITETULLE PÄÄOMALLE KILPAILUKYKYINEN KORKO

Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta osuuspääomalle on maksettu keskimäärin 7,5 % korkoa. Vuoden 2016 osuuspääoman korko oli 5 prosenttia ja hallituksen ehdotus vuodelle 2017 on sama.

VEROHYÖTYÄ OSUUKSISTA

LSO Osuuskunnan osuuksilla kasvatat nettovaralli-suuttasi, joka auttaa verotuksen hallinnassa. Net-tovarallisuutta karttuu jopa osuuksista, joita et ole vielä maksanut. Yksityisillä elinkeinonharjoittajilla ja elinkeinoyhtymillä verohyöty perustuu siihen, että nettovarallisuuden kasvu nostaa pääomatulona vero-tettavan tulon osuutta. Esimerkki. Jäsenellä oli vuonna 2017 yhteensä 5 osuutta, joista hän oli maksanut sisään 4. Osuudennimellisarvo on 2000,00 euroa ja vuoden 2017 verotuksessa osuuden vertailuarvo oli puolestaan 6 314,52 euroa.

Maksettu osuuspääoma:4 x 2 000,00 = 8 000,00Veroilmoitukseen merkittävät varat:5 x 6 314,52 = 31 572,60Veroilmoitukseen merkittävät velat:1 x 2 000,00 = 2 000,00Osuuksien kerryttämä nettovarallisuus:31 572,60 – 2 000,00 = 29 572,60 euroa

Jäsen on tässä tapauksessa kerryttänyt nettova-rallisuuttaan 29 572,60 euron edestä sijoittamalla osuuspääomaa 8 000 euroa.

LSO OSUUSKUNNAN TAKAAMA ELÄINRAHOITUS

Eläinluottokelpoinen LSO Osuuskunnan jäsen saa rahoituksen koko välitys- ja uudistuseläimiä koske-vaan kauppahintaan ilman vakuusmenettelyä oman tilan puolesta. Järjestely alentaa eläinluototuksen korkokustannuksia eli LSO Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahan arvoinen etu.

Luoton saamisen edellytyksenä on voimassaoleva tuotantosopimus HKScanin kanssa sekä myönteinen luottopäätös rahoittajapankista ja takaajalta.

Lisätiedot ja tarkemmat ehdotJuha Levonen, HKScan Finland p. 010 570 4322

LIHAEDUNVALVONTAA SUOMESSA JA EU:SSA

Tukeakseen jäsentensä lihantuotantoa osuuskunta osallistuu niin rahoittajana kuin toimijana MTK:n liha-valiokunnan ja Brysselin kotieläinasiamiehen tukiryh-män toimintaan. Vaikuttamisen pääteemat ovat aktii-vilihatilojen toimintaedellytysten tukeminen, lisäarvon rakentaminen vastuullisesti tuotetulle suomalaiselle lihalle sekä osuuskuntien ja sen jäsenten verotuksen kohtuullistaminen. LSO Osuuskunta esiintuo liha-alan suuren yhteiskunnallisen merkityksen.

STRATEGISET KEINOT TUOTTAA LISÄRVOA JÄSENELLE

Kannattavaomistaminen

Vahva talousJäsenpalveluiden

tuottaminen

Vaikuttaminen Alkutuotannon kehittäminen

Suomalaisenomistajatuottajan paras kumppani

LSO OsuuskuntaPL 50, 20521 Turku I Puh. 010 570 4000

www.lso.fi I Y-tunnus: 0142110-6

SUOMI FINLAND

100

Documents

LSO vsk2017 suomi LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 2017 LSO OSUUSKUNTA - VUOSIKERTOMUS 20173 LSO OSUUSKUNNAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS LSO OSUUSKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS VAKAALLA