Juhannusaattona 20.6. tulee kuluneeksi 150 vuotta Sakari Topeliuksen retkestä Haralan vuorelle. Saman päivän iltana hän kirjoitti runon, jonka Gabriel Linsén

myöhemmin sävelsi. Nyt haluamme laulaa ja juhlistaa tämän paljon lauletun laulun tarinaa yhdessä halukkaiden kanssa. Opetella laulamaan sen kuutta

säkeistöä siitä tehtyinä käännöksinä eri kielillä vaikka englannista esperantoon. Kuunnella siitä tehtyjä kymmeniä levytuksiä.

.Löytää tietoa sen synnystä ja henkilöistä, joille se on ollut tärkeä. Sekä kertoa kotimaakuntamme Pirkanmaan maakuntalaulusta heille, jotka

haluavat tutustua kotiseutuumme Kangasalaan.

Maaliskuu pe 28.3. klo 19 -02

KESÄAIKAAN KANGASALLA – Musiikillinen viihdeilta Wanhalla Urkutehtaalla

järj. Kangasalan lukion vanhempainyhdistys, Kangasalan lukio & yhteistyötahot*

su.30.3 klo 16MÄ OKSALLA YLIMMÄLLÄ

- Kangasalan Karjalakuoron kevätkonsertti Kirkkoharjun koululla

JOITAKIN MERKKIVUODEN TAPAHTUMIA :

Huhtikuu

pe 11.4. klo 12 KESÄPÄIVÄ KANGASALLA-VERKKOLAULU

- Kesäpäivä Kangasalla verkkolaulun julkistaminen Aulangolla

Opetushallitus, ITK03-konferenssi & Aapiskukko Tietoaikaan

JOITAKIN MERKKIVUODEN TAPAHTUMIA :

Toukokuu *

ke 7.5 klo 19 – 19.30.15 VUOTTA TUHANNEN LAULAJAN LEVYSTÄ

– Kuulokuvan kantaesitys Kangasalan kirkossaKangasalan seurakunta, E4 Projektiryhmä,

Aapiskukko Tietoaikaan & Kangasalan Nuorkauppakamari*

su 11.5. klo 10ÄITIENPÄIVÄJUMALANPALVELUS

– Topeliuksen hengessä Kangasalan kirkossaKangasalan seurakunta

*su 18.5. klo 10

MERKKIVUODEN PIISPANTARKASTUS – Messu Kangasalan kirkossaKangasalan seurakunta

JOITAKIN MERKKIVUODEN TAPAHTUMIA :

Toukokuu *

pe 23. - la 24.5KANGASALA - LAULU YRITTÄJIEN KEVÄTMARKKINOILLA

Kangasalan yrittäjät*

la 31.5. klo 12KESÄ ALKAA KANGASALTA – Valtakunnallinen kesänavaus Tapulinmäellä

Juhlatoimikunta, yhteistyössä: Kangasalan nuorisoseura, Kangasala-seura, seurakunta & Matkaoppaat

JOITAKIN MERKKIVUODEN TAPAHTUMIA :

Kesäkuu *

pe 20.6. klo 18HARALANHARJUN JUHANNUSJUHLA – Kesäpäivä Kangasalla laulu 150 vuotta

Havisevan kylätoimikunta, merkkivuosi työryhmä & Kangasalan kunta

ke 30. – su 3.8.HARJUFESTARIT KIRKKOHARJUN NÄKÖTORNILLA

- Kesäpäivä 150, KAMU 20 vuottaKangasalan elävän musiikin yhdistys KAMU

ke. 13.8.KESÄPÄIVÄ KANGASALLA 150 vuotta – Maakuntalaulun tarina -teoksen esikatselu

Tampereen teknillinen yliopisto / Digitaalisen median instituutti / DML

Kerran eräs mies tuli ja kirjoitti runon linnusta, joka istuu korkealla puussa ja laulaa.

Sitten eräs toinen mies teki siitä runosta laulun.

Laulusta tuli hyvin kaunis ja suosittu.

Se lintu lauloi Kangasalla. Silloin oli kesä.

Kerran eräs mies tuli ja kirjoitti runon linnusta, joka istuu korkealla puussa ja laulaa.

Sitten eräs toinen mies teki siitä runosta laulun.

Laulusta tuli hyvin kaunis ja suosittu.

Se lintu lauloi Kangasalla. Silloin oli kesä.

Zacharias (Sakari) Topelius”Kesäpäivä Kangasalla”- laulun runoilija

Zacharias (Sakari) Topelius”Kesäpäivä Kangasalla”- laulun runoilija

• Syntynyt Kuddnäsissä, Uudessakaarlepyyssä 14.1.1818• Kuollut Koivuniemessä, Sipoossa 12.3.1898• Isä Z.Topelius vanhempi toimi lääkärinä ja keräsi

kansanrunoutta• Monipuolinen kirjailija ja sanomalehtimies• Historian professorina Helsingin yliopistossa 1854 - 1878, joista toimi

myös yliopiston rehtorina vuosina 1875 - 78• Kangasalan harjumaisemat tulivat tutuiksi kotiin Uuteenkaarlepyyhyn

matkatessa.

• Syntynyt Kuddnäsissä, Uudessakaarlepyyssä 14.1.1818• Kuollut Koivuniemessä, Sipoossa 12.3.1898• Isä Z.Topelius vanhempi toimi lääkärinä ja keräsi

kansanrunoutta• Monipuolinen kirjailija ja sanomalehtimies• Historian professorina Helsingin yliopistossa 1854 - 1878, joista toimi

myös yliopiston rehtorina vuosina 1875 - 78• Kangasalan harjumaisemat tulivat tutuiksi kotiin Uuteenkaarlepyyhyn

matkatessa.

Selim Gabriel Linsén ”Kesäpäivä Kangasalla”- laulun säveltäjä

Selim Gabriel Linsén ”Kesäpäivä Kangasalla”- laulun säveltäjä

• Syntynyt Helsingissä 22.7.1838, kuollut Porvoossa 5.4.1914

• Säveltäjä

• Laulunopettaja Porvoon lukiossa ja lyseossa 1865 - 1907

• Vieraili Kangasalla kahden saksalaisen matkaoppaana kesällä 1863

• Sävelsi Kesäpäivä-laulun todennäköisesti seuraavana talvena

• Syntynyt Helsingissä 22.7.1838, kuollut Porvoossa 5.4.1914

• Säveltäjä

• Laulunopettaja Porvoon lukiossa ja lyseossa 1865 - 1907

• Vieraili Kangasalla kahden saksalaisen matkaoppaana kesällä 1863

• Sävelsi Kesäpäivä-laulun todennäköisesti seuraavana talvena

Taffelipianon tarinaTaffelipianon tarina

• Kesäpäivän säveltämisen aikoihin Linsén omisti G. Granholmin tekemän taffelipianon n.: 171/1852

• Vuonna 1976 rouva Ester Sihvonen lahjoitti Gabriel Linsénin taffelipianon Kangasala-Seuralle

• Syksyllä 2002 taffelipiano siirrettiin Kangasalan lukiolta Kangasalan kotiseutumuseoon kunnostusta odottamaan.

• Piano on yleisön nähtävillä Kangasalan museossa kesällä 2003

• Kesäpäivän säveltämisen aikoihin Linsén omisti G. Granholmin tekemän taffelipianon n.: 171/1852

• Vuonna 1976 rouva Ester Sihvonen lahjoitti Gabriel Linsénin taffelipianon Kangasala-Seuralle

• Syksyllä 2002 taffelipiano siirrettiin Kangasalan lukiolta Kangasalan kotiseutumuseoon kunnostusta odottamaan.

• Piano on yleisön nähtävillä Kangasalan museossa kesällä 2003

Runosta lauluksi 1864Runosta lauluksi 1864

• 35-vuotias Topelius kirjoitti runon Franssilan talon ullakkohuoneessa Kangasalla 20.6. 1853.

• Runo ilmestyi ensi kerran 1853 Helsingfors Tidningar -lehdessä nimellä: ”Sylvia on nähnyt Sisilian ja Egyptin, mutta pitää kuitenkin Suomea niin kauniina.”

• Alkuperäinen runo ilmestyi kokoelmassa

”Sylvias visor 3” nimellä ”en sommardag i Kangasala”

• 35-vuotias Topelius kirjoitti runon Franssilan talon ullakkohuoneessa Kangasalla 20.6. 1853.

• Runo ilmestyi ensi kerran 1853 Helsingfors Tidningar -lehdessä nimellä: ”Sylvia on nähnyt Sisilian ja Egyptin, mutta pitää kuitenkin Suomea niin kauniina.”

• Alkuperäinen runo ilmestyi kokoelmassa

”Sylvias visor 3” nimellä ”en sommardag i Kangasala”

”Sylvias visa” tyttökuorolle”Sylvias visa” tyttökuorolle

• 26 - vuotias Linsén sävelsi Kesäpäivä Kangasalla laulun johtamalleen seitsenhenkiselle ”Vårföreningen” naiskuorolle, jossa hänen sisarensa lisäksi lauloi myös Topeliuksen tytär

• Nykyiset suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt P.J. Hannikainen

• Myös Otto Manninen on kääntänyt kyseisen runon• Muilla kielillä käännöksiä löytyy aina englannista esperantoon

• 26 - vuotias Linsén sävelsi Kesäpäivä Kangasalla laulun johtamalleen seitsenhenkiselle ”Vårföreningen” naiskuorolle, jossa hänen sisarensa lisäksi lauloi myös Topeliuksen tytär

• Nykyiset suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt P.J. Hannikainen

• Myös Otto Manninen on kääntänyt kyseisen runon• Muilla kielillä käännöksiä löytyy aina englannista esperantoon

Mustapääkerttu(Sylvia atricapilla)

Mustapääkerttu(Sylvia atricapilla)

• Pienikokoinen, harmaa ja ruskea muuttolintu, joka viettää talvet pääasiassa Itä-Afrikassa.

• Erikoistuntomerkkinä koiraalla musta ja naaraalla punaruskea päälaen kalotti

• Esiintyy Lounais- ja Etelä-Suomen asumattomilla lehtoalueilla• Tyypillisessä elinympäristössä kasvaa paljon pensaita ja

aluskasvillisuus on rehevää

• Pienikokoinen, harmaa ja ruskea muuttolintu, joka viettää talvet pääasiassa Itä-Afrikassa.

• Erikoistuntomerkkinä koiraalla musta ja naaraalla punaruskea päälaen kalotti

• Esiintyy Lounais- ja Etelä-Suomen asumattomilla lehtoalueilla• Tyypillisessä elinympäristössä kasvaa paljon pensaita ja

aluskasvillisuus on rehevää

1995”Kesäpäivä Kangasalla”

valittiin Pirkanmaan maakuntalauluksi.

Samana vuonnataustalla soiva

tuhannen laulajan levy jaettiin

kaikille Pirkanmaan kouluille.

1995”Kesäpäivä Kangasalla”

valittiin Pirkanmaan maakuntalauluksi.

Samana vuonnataustalla soiva

tuhannen laulajan levy jaettiin

kaikille Pirkanmaan kouluille.