Miten huippuyksikkö tehdään ja miten siellä

työskennellään?Ralph-Johan Back

Åbo Akademi

Meta-taso

• järjestäjien antama otsikko• huippuyksiköllä voidaan tarkoittaa

– Suomen Akatemian huippuyksikköä, tai– alansa huippuun kuuluvaa

tutkimusyksikköä

• ongelma ajankohtainen– Akatemian huippuyksikköhaku– yleinen tarve kehittää

tutkimusympäristöjä

Oma kokemus

• johtanut kaksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä– TUCS 1994-2002 (huippuyksikkö 1995-1999)– FMIP (Formal Methods in Programming) 2002-2007

• osallistunut neljään kansainväliseen tietotekniikan tutkimuksen arviointiin– Suomen Akatemian tietotekniikan arviointi 1988

(arvioitava)– Ruotsin tietotekniikan koulutuksen ja tutkimuksen

arviointi 2001 (arvioija)– Alankomaiden tietotekniikan tutkimuksen arviointi 2003

ja 2004 (arvioija)

• lisäksi lukemattomat oman yksikön ja tutkimustyön arvioinnit 1984--

Mikä on huippuyksikkö

• Tutkimuksen huippuyksikkö (Suomen Akatemian määritelmä):– koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta

tutkimusryhmästä muodostaen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikön, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä.

– Yksiköllä on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät sekä yhteinen johto.

• Ei vielä määrittele mikä on korkeatasoinen tutkimusryhmä

Kannattaako olla huippuyksikkö

• plussat– maine on hyvä– tutkimusyhteisöllä on hyväksytty yhteinen tavoite– näytön paikka, kannustaa työhön– pitkäjännitteisempi rahoitus– kasvu lisääntyneenä yliopiston tukena ja TEKESin

tukena• nolla

– Akatemian kokonaisrahoitus pysyy suurin piirtein samalla tasolla

• miinukset– rajoituksia SAn hauissa (ei saa hakea toukokuun

rahoja)– oltava tarkkana siitä kuka kuuluu huippuyksikköön

Miten huippuyksikkö tehdään

• Louekosken päätelmä: huippuyksikköä ei tehdä vaan se kasvaa esiin (pitkällisen työn tuloksena)

• onnistunut tutkijarekrytointi on perusedellytys

• yritettävä luoda mahdollisimman hyvä tutkimusympäristö

• panostettava tehokkaaseen ohjaukseen• nostettava omaa häntää (julkaisustrategia)• luotava oma profiili, josta tulee tunnetuksi

Mikä on korkeatasoinen tutkimusyksikkö

• Millä kriteereillä tutkimusyksikköä arvioidaan– Suomen Akatemian arviointikriteerit– Alankomaiden kansainvälisen arvioinnin

kriteerit

• SAn huippuyksiköiden valinnassa käytetään kansainvälisiä arvioitsijoita– yleensä kriteerit ovat melko samanlaisia

eri arvioinneissa

Suomen Akatemian arviointikriteerit

• Yksiköitä arvioidaan suhteessa oman tieteenalansa kansainväliseen tasoon

• Arviointiperusteita ovat– tutkimus- ja toimintasuunnitelma – tutkimusympäristö ja menestys

tutkijankoulutuksessa sekä – tutkijoiden tieteelliset ansiot ja tulokset

Alankomaiden tietotekniikan tutkimuksen arviointi 2003-

2004• Kaikki tietotekniikan laitokset ja

tutkimusohjelmat arvioitiin • Yhteensä 10 yliopistoa ja noin 50

tutkimusryhmää arvioitavana• Kaksi kansainvälistä arviointiryhmää • Ensimmäisen arvioinnin tulokset juuri

julkaistu, toisen arvioinnin tulokset eivät vielä julkisia

Arvioinnin perustana ollut materiaali

• Arvioitava yksikkö tekee raportin jossa se kuvaa omaa toimintaansa

• Lopussa ryhmä tekee SWOT-analyysin omasta toiminnasta

• Arviointiryhmä keskustelee yksikön kanssa raportin pohjalta

• Arviointiryhmä laatii raportin jokaisesta yksiköstä

• Raportti sisältää myöskin numeerisen arvion (arvosanat) yksikön tuloksellisuudesta

Arviointikriteerit

• Alankomaiden arvioinnissa käytetty arviointikaavake– tärkeimmät kohdat– arviointiskaala

SWOT analyysi

• Vahvuudet (strengths)• Heikkoudet (weaknesses)• Mahdollisuudet (opportunities)• Uhat (threats)

• Yhteenveto (analysis)

Itsearviointi

• Samaa kaavaketta pystyy itse täyttämään oman tutkimusryhmän osalta

• Paljastaa nopeasti ongelmat• SWOT-analyysi hyvä lisäapu: missä

ovat omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Historiikki

• Programming methods group• TUCS• CREST

Mitä huippuyksikössä tehdään

• CRESTin toiminnan esittely (eri kalvosetti)

Onko huippuyksiköksi tuleminen hyvä tavoite

• Ei yleensä kannata asettaa tavoitteeksi olla N:n parhaan joukossa – onnistuminen riippuu liika toisten

toiminnasta ja kilpailusta• Parempi tavoite on olla

mahdollisimman hyvin toimiva tutkimusyksikkö– työ tekijänsä palkitsee

• Joskus työstä palkitaan, useimmiten ei– itseisarvo ei saa olla liian paljon kiinni

siitä miten muut arvioivat tehtyä työtä

CREST

• tutkimusalat• yksiköt• CoE vs CREST• Gaudi

Tutkimussuunnat:

• formaalit menetelmät yleisesti• perustukset• laajennukset• työkalut• prosessit• sovellutukset

Matriisi:

• laboratoriot• tutkimussuunnat

Stepwise feature introduction (inkrementaalinen ohjelmointi)• tutkinmusongelma• projektiryhmä• tehtävät• osaprojektit

– teoria– ohjelmointiympäristö– case tutkimukset– testausstrategia– ohjelmointikielten tuki

• työskentelymenetelmä

Gaudi software factory

• työskentelymenetelmä• ongelma

High-school math

• työskentelymenetelmä• ongelma etc.

Yleisiä neuvoja tohtoriopiskelijoiden

ohjaamisesta• pieni ryhmä tutkijoita yhdessä yhden asian

kimpussa• kaksi tai useampi eri aihe• kaksi ohjaajaa (pää ja kakkosohjaaja, mutta

ei muodollinen ja todellinen ohjaaja)• kirjoitetaan artikkelit yhdessä• selkeät tavoitteet, esim. 4-6 kansainvälistä

konferenssijulkaisua, jokunen aikakausisarjajulkaisu

• yhtenäinen aihe

Miksi ohjaus

• opiskelija– apua tehtävän määrittelyyn– johdatus tutkimusalaan– tieteellinen arviointi (mikä on hyvä, mikä huonoa)– uusia ideoita, konkreettisia tehtäviä– kontaktiverkko– julkaisustrategia ym

• ohjaaja– apua tutkimuksen suorittamisessa– yhteisjulkaisuja– uusia ideoita– teorian soveltaminen käytännössä– keskusteluforumi, kritiikki– apua julkaisemisprosessissa

• summa sumarum:– yhteistyö josta molemmat hyötyvät– jos vain toinen hyötyy, niin tulosta ei synny– esim muodollinen ohjaus on heikko toimintamalli

Kansainvälisyys

• tilanne TUCSissa• tilanne CRESTissä, selityksiä• miten rekrytoidaan jatko-opiskelijoita

kansainvälisesti

Miten siellä työskennellään

• organisointi• johtaminen• tavoitteet• tohtoriopiskelijat• post docit• seminaarit• projektityö

Tutkimus- ja toimintasuunnitelma (1)

• tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, merkittävyys, innovatiivisuus ja vaikutus tieteen kehitykseen

• huippuyksikkötoiminnan lisäarvo ja synergiaedut verrattuna toimimiseen erillisinä ryhminä ilman yhteistä johtoa

• tutkimusryhmien rakenne ja tutkijoiden keskinäinen työnjako

• tutkimusryhmien tutkijoiden yhteistyö yhteisten päämäärien saavuttamiseksi

• ko. alalle ominainen kriittinen massa• yksikön systemaattinen kansainvälinen yhteistyö (ml.

yritysyhteistyö)• yksikön kotimainen yhteistyö (ml. yritysyhteistyö)• yksikön johtaminen ja hallinnointi

Tutkimus-ja toimintasuunnitelma (2)

• tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus (ml. patentit)

• yksikön vaikutus lähiympäristönsä tutkimusvalmiuksien kehittämiseen sekä osaamisen siirtäminen yksikön ulkopuolelle

• tilat, instrumentointi, erikoislaitteistot, kirjastot ja muu infrastruktuuri

• tutkimustoiminnan integraatio taustaorganisaation tutkimus- ja toimintastrategioihin

• taustaorganisaation sitoutuminen yksikön tukemiseen

Menestys tutkijankoulutuksessa

• osallistuminen tutkijakoulujen toimintaan

• tutkijaopiskelijoiden ohjauksen järjestäminen ja muut tutkijankoulutuksen käytännön järjestelyt

• ohjaajien aikaisempi tuloksellisuus tutkijoiden kouluttajina

• jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien määrät (suhde)

Tutkijoiden tieteelliset ansiot ja tulokset

• tieteellisen tuotannon laatu, määrä ja kohdentuminen (erityisesti julkaisut kansainvälisesti arvostetuissa sarjoissa)

• tutkijoiden asema alansa kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa

• tutkijoiden liikkuvuus kotimaassa ja ulkomailla alan johtavissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai yrityksissä.

Huippuyksikköfilosofia

Hyvän kierre

Korkeatasoinen, hyvin resurssoitu ja johdettu tutkimus ja luova

tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö

Kansainvälistä vetovoimaa

Uusia innostuneita ja lahjakkaita opiskelijoita

Uusia, innovatiivisia avauksia

Uutta tietoa ja osaamista

Uusia henkisiä ja aineellisia voimavaroja

Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja näkyvä tutkimus