1

nyt joskoskaan!

ville niinistön ja niina ratilaisen eduskuntavaalilehti 2015

“vaaleissa valitaansuomen suunta!”

vihreä varsinais-suomi

kaksi vihreää eduskuntaan

122 126

2

ville niinistön ja niina ratilaisen eduskuntavaalilehti 2015Maksaja: ville niinistö ja niina ratilainen - Graafinen suunnittelu & Taitto: Salla Niemikuvat villestä ja niinasta: lauri hannus - Paino: Punamusta Painos: 10 000

Vihreät ehdokkaat varsinais-suomessa 116-132eduskuntavaalien ennakkoäänestys 8.-14.4. eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä: 19.4.

Kestäviä päätöksiäNiina ratilainen

nompinakin aikoina päätösten pitää perustua arvomaailmaan.

Näen tulevaisuuden toiveikkaa-na. Seuraavina vuosina luomme uutta työtä, huolehdimme julkisen puolen työntekijöistä ja tuemme uusiutuvan energian läpimurtoa. Kaupunkien katoille rakennetaan aurinkopaneeleita ja maaseudul-la biotalous luo uusia elinkeinoja. Koulutusta kehitetään: peruskoulut ovat tasa-arvoisia, toinen aste tu-kee nuorten omia valintoja ja kor-keakouluissa voi suorittaa opintoja joustavammin monilla aloilla ris-tiin.

Naisia nousee johtotehtäviin, ja isät käyttävät yhä useammin vanhempainvapaita. Tasa-arvo on yksi politiikan läpileikkaavis-ta teemoista. Nuorisotakuu alkaa toimia tehokkaasti, ja pitkäaikais-työttömyyden vähentäminen on kärkitavoitteiden joukossa. Ympä-ristönsuojelu on vahvaa ja Itämeri puhdistuu.

Näillä arvoilla ja ajatuksilla minä tekisin politiikkaa.

Vaaleilla on merkitystä. Niiden jäl-keen moni sinulle tai minulle tär-keä asia joko kehittyy, muuttuu tai pysähtyy. Minulta on kysytty usein, mitä merkitystä sillä on, ketä äänes-tää. Paljonkin, vastaan. Politiikassa päätetään asioista, joita tarvitsem-me päivittäin. Koulujen rahoituk-sesta, naisten asemasta työelämässä, työpaikkojen tukemisesta, asunto-tuotannosta ja ympäristöstämme. Niillä on merkitystä.

Minä haluan muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi sen kaikil-le asukkaille ja ympäristölle. Olen kaupunginvaltuutettuna painanut kädenjälkeäni kotikuntani asioihin ja jatkossa haluan tehdä työtä myös koko maan paremman tulevaisuu-den puolesta.

Uskon päätöksiin, jotka tehdään kestävästi ja heikoimpia tukien. Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jonka korjaaminen on kaikkien puolueiden yhteinen pon-nistus. Kaikissa päätöksentekotilan-teissa on kuitenkin vaihtoehtoja. Ja uskon, että niin hyvinä kuin huo-

nyt, jos koskaan: kaksivihreää kansanedustajaaville niinistö

Sellaisessa maassa uskalletaan myös uudistaa taloutta: valjastaa ener-gia- ja älymurrokset työpaikkojen luomiseen ja samalla maailman ympäristöongelmien ratkaisemi-seen. Puhdistetaan Itämeri uusilla ympäristöratkaisuilla, eikä suostuta joidenkin puolueiden vaatimuksiin ympäristönsuojelun alasajamiseksi.

Sellaisessa maassa uskalletaan myös ratkoa ihmisten arjen ongel-mia: köyhyys ja leipäjonot voidaan poistaa, kun uudistamme sosiaali-turvaa työhön kannustavaksi.

Ihmisten yksilönvapaudet, arvoli-beralismi ja avoin julkinen keskus-telu vievät Suomea eteenpäin. Kaik-kea ei tarvitse tehdä ”niin kuin aina ennenkin”, byrokratian ja keskitet-tyjen ratkaisujen kautta. Uudistuk-silla saamme turvaa ja työtä ihmi-sille, parempia ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä hyvän toimintaympä-ristön elinkeinoelämälle.

Vihreiden kaksi kansanedustajan paikkaa Varsinais-Suomessa on gal-lupien mukaan lähellä. Vaalivoitto takaisi aseman, josta voimme puo-lustaa vahvasti ihmisarvoa ja ym-päristöä ensi eduskunnassa. Tarvit-semme sinun ääntäsi, jotta voimme joka päivä tehdä töitä paremman huomisen puolesta. Äänelläsi on merkitystä. Nyt jos koskaan.

Hyvä lukija. Kädessäsi on minun ja Niina Ratilaisen vaalilehti. Olen aina uskonut siihen, että hyvä päät-täjä kertoo mitä haluaa tehdä huo-misen hyvinvointimme puolesta. Siksi tämä vaalilehti. Sinulla on oi-keus tietää, mitä äänelläsi tehdään. Tässä vaalilehdessä esitellään mei-dän näkemyksiämme. Mukana on läheisiä yhteistyökumppaneitam-me, joiden esittämät ajatukset me jaamme.

Nämä vaalit ovat Suomen tulevai-suuden suunnalle todella tärkeät. Olen viime vuosina istunut kovissa neuvotteluissa, joissa on tehty vai-keita päätöksiä. Edessä on linjava-linta. Haetaanko Suomen tulevai-suuden menestystä ihmisarvoa ja ympäristöä kunnioittaen?

Jotkut puhuvat siitä, että kaikkien on kärsittävä tässä taloustilantees-sa. Me vihreät emme usko siihen. Haluamme tehdä uudistuksia, jot-ka turvaavat hyvinvointivaltion ja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuuden. Haluamme turvata koulutuslupauksen jokaisen nuo-ren kohdalla. Koulutuksesta ei saa enää leikata: huomio on laitettava koulutuksen laatuun, oppilaiden hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä koulutuksen tasa-arvoon.

Rohkea ja utelias Suomi pärjää.

Ville ja Niina, heikoimpien puolellakari kanala

Intiaanien viisaus on syvää; ’rakkaus on tuska sydämessä’. Rakkaus ei tee siis elämästä helpompaa vaan täy-dempää.

Minua kiinnostaa politiikka, jos-sa on sydän mukana. Keskeistä ovat siis arvot ja niiden takana kimmel-tävä lähimmäisenrakkaus. Uskon, että puolueena Vihreät toimii kuin Jeesus, pitäen aina vankkumatta heikomman puolta: Milloin kysees-sä on luonto, milloin vammaisten

oikeudet, milloin hlbtiq-ihmisten tasa-arvoinen kohtelu. Vihreiden toimenpiteissä toteutuu Jope Ruo-nansuun empaattinen lausahdus: ’Aattelepa omalle kohalles.’

Elämme kovia aikoja; nyt tarvi-taan sydämen heltymistä. Esimer-kiksi vuosittain 18 000 lasta ja nuor-ta on sijoitettu kodin ulkopuolelle ja mielenterveyspalveluiden piirissä on yli 80 000 kasvavaa yhteiskun-tamme jäsentä. Tarvitsemme raken-teellisesti toisenlaista politiikkaa. Politiikkaa, jossa sydän on mukana.

Vihreät on ihmisen puolella. Sik-si olen mielelläni tukemassa kahta erinomaista ehdokasta, joiden ta-voitteissa ja toiminnassa sydän on järjen ja tahdon rinnalla. Ville Nii-nistö on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnan politiikassa näkemyk-sellisellä, eteenpäin katsovalla ot-teellaan. Niina Ratilainen on Turun Vihreiden nouseva tähti, lämmin ja osaava ihminen. Molemmat ovat tahdon ihmisiä. Ja ’tahdon’, se kuu-luu kaikille. Siksi Ville ja Niina; rak-kaudesta ihmisiin ja hyvinvointiin.

Kari kanala on turkulainen pastori ja kasvatuksen teologi, joka on ollut mukana mm. ensitreffit alttarilla -ohjelmassa.

“ville ja niinaovat tahdon ihmisiä”

3

vihreä feministi ei alista ketäänrosa meriläinen

Kaikkia naisia ei alisteta, eivätkä kaikki miehet alista – feministit ovat hoksanneet tämän jo. Feminismi lu-paa kahta kaunista asiaa: tasa-arvoa ja vapautta.

Vapaus. Ettei sukupuoli rajoittaisi kenenkään elämää, vaan jokainen saisi kukoistaa omana ihanana itse-nään. Iloita omasta sukupuolisuu-destaan ja seksuaalisuudestaan, oli se sitten millainen hyvänsä.

Tohtori Saara Särmältä opin vast-ikään mahtavan uuden sanan: su-kupuoliskarppi. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että on hoksottimet he-reillä sen suhteen, oletetaanko taas jossain tyttöjen olevan tietynlaisia ja poikien toisenlaisia.

Maailma olisi aika tavalla haus-

kempi paikka, jos sukupuoli ei olisi joukko kieltoja siitä, mitä tytön tai pojan ei sovi tehdä tai haluta. Itse olin menevä ja äänekäs tyttölapsi. Miten usein sain kuulla, etteivät ty-töt käyttäydy noin! Uskoin lopulta, etten ole oikea tyttö. Nykyään tie-dän olevani oikea Rosa. Ihan mah-tava pokkanainen. Huutovirkkaaja ja vapaustaistelija.

Feminismi ei saa olla vain tyttöjen juttu, sillä sukupuolia on muitakin. Kaikki ansaitsevat vapauden ja ilon. Miesfeministejä tarvitaan. Miehet ovat sentään ainoa sukupuoli, joka valtion silmissä ansaitsee tulla tape-tuksi ihan vain sukupuolensa perus-teella – viittaan miesten asevelvolli-suuteen, josta on päästävä eroon.

Vapaus vaatii sitä, että meitä kaik-kia kehutaan ja kannustetaan teke-mään myös epätyypillisiä valintoja. Opetetaan tytöt uskomaan, että ma-tikkapää on hieno juttu. Opetetaan

pojille, että hoivavietti ei ole varattu vain äiti-ihmisille. Kun sukupuoli ei ennusta elämän kulkua, olemme ”emansipoituneet”.

Vai eikö yksikään nainen tullut tällä kertaa mieleen, kun oli val-taa ja rahaa jaossa? Sukupuolten välisen tasa-arvon ajaminen vaatii usein haastamista. Pitää jaksaa ky-syä, onko naiset otettu huomioon, miten uudistuksen ajatellaan vai-kuttavan naisten ja miesten palkka-tasa-arvoon ja onko selvitetty, mitä vaikutuksia rahanjakopäätöksillä on miesten ja naisten köyhyyteen.

Tasa-arvokeskustelu näyttää kai siksi usein tylsältä. Viitataan tilas-toihin. Palkkaeroihin. Vastikään Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski laski, että naisen valta on 27 prosenttia. Kun sadan vuoden päästä lapset lukevat his-toriankirjoista tarinaa ajastamme, onko sekin suurmiesten luettelo?

Yksi lempikirjailijoistani, vaikut-tava Chimamanda Ngozi Adichie, on kertonut isästään, joka oli mus-tien vapaustaistelija. Isä oli kysynyt, miksi tytär kohkaa sukupuolesta, emmekö voisi olla vain ihmisiä kaikki. Tytär oli kysynyt takaisin: isä, miksi sinä puhut aina mustis-ta, emmekö voisi olla vain ihmisiä kaikki?

Sukupuoli ei ole ainoa murrettava valtarakenne maailmassa. Ihmisten elämää voidaan hankaloittaa monin eri perustein. Usein on niin, että naiseus on vain yksi ärsyttävä lätkä lisää muutenkin haavoittuvassa ase-massa olevan ihmisen elämässä.

Vihreä feministi pitää kaikkien niiden puolta, joita uhataan syrjiä tai väheksyä jonkin leiman vuoksi. On oltava alati valppaana, alati eläy-tymiskykyinen. Äänestä skarpisti.

ja halvinta energiaa on... uusiutuva?oras tynkkynen

Energiavalintoja on pitkään tehty olettaen, että halvimpia ovat perin-teiset fossiiliset polttoaineet ja ydin-voima. Tämä ei pidä paikkaansa.

Uusiutuvien energialähteiden hinnat ovat tulleet alas kohisten. Aurinkokennojen hinta on laske-nut viidessä vuodessa häkellyttävät 80 prosenttia. Tuulivoimassa suunta on sama, vaikka kulmakerroin on loivempi.

Halpenemiseen on kaksi pääsyy-tä. Ensinnäkin teknologian kehit-tyessä oivalletaan parempia tapoja tehdä sama asia. Raaka-aineiden käyttöä saadaan vähennettyä, te-hokkuutta parannettua ja huolto-tarvetta kevennettyä.

Toiseksi markkinoiden mukana kasvavat tuotantosarjat, mikä laskee yksikkökustannuksia. Tuhat aurin-kopaneelia on paljon halvempi val-mistaa kuin sata – ja miljoona pa-neelia vielä paljon halvempi.

Aurinkopaneelit ovat jo nykyään taloudellisesti houkutteleva tapa korvata ostosähköä. Itse tuotetusta aurinkosähköstä ei tarvitse mak-saa veroja eikä korvausta sähkön-siirrosta. Myös ilmalämpöpumput

maksavat itsensä takaisin verraten nopeasti.

Tuulivoimaa on totuttu pitämään kalliina, koska valtio on vauhditta-nut investointeja syöttötariffilla. Al-kuun suolaisella tuella on tarkoitus saada Suomen tuulimarkkinat taka-matkalta nopeasti vauhtiin.

Käynnistysvaiheen jälkeen tuuli-voimakin pärjää hintakisassa. Lap-peenrannan teknillinen yliopisto on arvioinut, että Fennovoiman reaktorin ehkä joskus valmistuessa sähköä saa jo samaan hintaan koti-maisella tuulivoimalla.

Norjan vesi- ja energialaitos on laskenut, että tuulivoiman kustan-nukset jäävät pienemmiksi kuin uuden hiili- tai kaasusähkön. Myös Ruotsin energiavirasto kertoi viime kesänä uuden tuulivoiman olevan selvästi aiemmin luultua kannatta-vampaa, lähes yhtä edullista kuin Norjassa.

Uusiutuvilla lähteillä pystyy siis tuottamaan energiaa monissa käyt-tökohteissa kilpailukykyiseen hin-taan jo nyt. Teknologian ja mark-kinoiden kehittyessä uusiutuvat peittoavat yhä useammin saastutta-

vat ja riskialttiit vaihtoehdot myös hinnassa.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Uusiu-tuvat ovat olennaisesti halvempia jo nyt – jos kaikki kustannukset ote-taan huomioon.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö tupruttelee ilmakehään hiilidioksi-dia, joka pahentaa ilmastokriisiä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa lukui-sia haittoja ihmisille ja ympäristölle – haittoja, joilla on kova hintalappu.

Arviot kustannuksista vaihte-levat. Melko yleinen haarukka on 50–100 euroa päästötonnilta. Jokai-sen hiilivoimalan pitäisi siis maksaa tuon verran tuottamistaan päästöis-tä, jotta se kattaisi omat kustannuk-sensa.

Näin ei kuitenkaan ole. Päästö-tonnin hinta hiililauhteelle EU:n päästökaupassa on nykyään vain seitsemisen euroa tonnilta, siis murto-osa todellisista yhteiskun-nallisista kustannuksista.

Kokonaisuutena uusiutuvat ovat siis selvästi edullisin tapa tuottaa energiaa jo nyt. Saastuttavat ener-giamuodot pitää vain laittaa maksa-maan omat kustannuksensa.

oras tynkkynentoimi Vihreiden

kansanedustajana 2004–2015 ja

valtioneuvoston ilmastopoliittisena

asiantuntijana2007–2011.

kirjailija rosa meriläinen on toiminut vihreiden kansanedustajana 2003–2007.

“tuulivoimaa ontotuttu pitämään

kalliina.”

4

eduskuntavaaleissa valitaan suomen suunta

Niinistö nauraa, että koulukaverit jo aikanaan pitivät häntä tulevana poliitikkona. Jalkapalloa harrastava Ville yritti itse laittaa vastaan, mutta kaverit olivat oikeassa. Halu tehdä työtä paremman yhteiskunnan, ih-misoikeuksien ja kestävän kehityk-sen puolesta oli niin syvällä. Hän on ehtinyt jo toimia kahdeksan vuotta kansanedustajana ja 3,5 vuotta ym-päristöministerinä. Silti hän kokee tärkeänä olla mukana juuri nyt.

- Juuri nyt tehtävät ratkaisut ovat todella merkityksellisiä. Vaikeina taloudellisina aikoina valitaan tule-vaisuuden suunta. Puolustammeko

Turun pääkirjaston kahvila on näil-le kahdelle tuttu paikka. Ville viet-tää täällä aikaa lastensa kanssa ja Niina päättää kirjaston asioista Tu-run kaupunginvaltuutettuna.

- Sunnuntaisin auki oleva kirjas-to on loistava keksintö julkisesta palvelusta, lapsiperheille hyvä paik-ka tulla pyhänäkin. Lasten kirjasto täällä on erinomainen, Niinistö ke-huu.

- Kirjastot on hyvä esimerkki si-vistyksestä, jota on puolustettava. Jokaisella suomalaisella ja erityisesti lapsilla on sitä kautta mahdollisuus oppia ja innostua, Ratilainen lisää.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja Turun vihreiden val-tuustoryhmän puheenjohtaja Niina Ratilainen ovat kaksi vihreiden vah-voista ehdokkaista näissä eduskun-tavaaleissa Varsinais-Suomessa. He tekevät töitä yhdessä jo nyt, sillä Ra-tilainen toimii Niinistön eduskun-ta-avustajana. Vihreiden tavoittee-na on saada kaksi kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.

Mutta kelataan ensin hieman taaksepäin. Miten he ovat päätyneet mukaan politiikkaan?

- Olin nuorena huolestunut ilmas-tonmuutoksesta, köyhyydestä ja eri-arvoisuudesta. Minulla on ehkä aina ollut halu ja tarve osallistua parem-man yhteiskunnan rakentamiseen. Olen ollut 7-vuotiaasta partiossa, mikä on opettanut paljon. Elämän-asenteeseeni taas kuuluu tekemisen meininki. Opiskelin Turun ammat-tikorkeakoulussa kestävää kehitys-tä ja lähdin opiskelijapolitiikkaan puolustamaan opintotukea, Ratilai-nen sanoo. jokaisen ihmisarvoa ja ympäristöä

vai leikkaammeko kaikkein hei-koimmilta? Taloutta on uudistetta-va, jotta ihmiset pääsevät työhön. Uusilla ympäristöratkaisuilla saa-daan työtä, kotimaista uusiutuvaa energiaa ja puhdistetaan Itämer-ta. Kouluja ja terveydenhuoltoa on puolustettava, jotta kaikkien hyvin-vointilupauksesta pidetään kiinni, Niinistö sanoo painokkaasti.

Vihreät haluaa puolustaa oikeu-denmukaisuutta ja torjua köyhyyttä. Keskeinen vaalisitoumus on se, että koulutuksesta ei saa enää leikata.

- Olen todella huolissani niiden puolueiden puheista, jotka haluavat leikata sosiaaliturvasta, hyvinvoin-tipalveluista tai kehitysyhteistyös-tä. Se rapauttaisi yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ihmisyyden kun-nioittamisessa. On häpeällistä lait-taa kaikkein heikoimpien niskoille taantuman taakkaa, Niinistö toteaa.

Ratilainen nyökkää vieressä. Sa-malla hän haluaa korostaa päätök-

senteon avoimuuden ja ihmisten osallisuuden merkitystä.

- Päätämme asioista, jotka kos-kevat kaikkia ihmisiä ja jokaisen arkea. Myös ympäristöämme ja sen tulevaisuutta. On tärkeää, että kaik-kien ääni kuuluu. Päätöksenteon pitää olla avointa ja ihmisten pitää pystyä vaikuttamaan. Pidän todel-la tärkeänä että olemme saaneet kansalaisaloitejärjestelmän: sillä suomalaiset muuttivat esimerkiksi avioliittolakia tasa-arvoisemmaksi, Ratilainen sanoo innostuneena.

Ihmisten osallisuus edistää myös kestäviä arvoja.

- Ajamme kaikkien asiaa ja eri-tyisesti niiden, joiden ääni ei it-sestään kuulu kovaa vaikka etu-järjestöjen kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneitä ja nuoria, saimaannorppia ja soita sekä mie-lenterveysongelmista kärsiviä ja pit-käaikaistyöttömiä, Ratilainen pai-nottaa.

Uutta työtä ja turvaaIstumme kahvilassa hyvän tovin. Kahvit on jo juotu ja piirakat syöty. Puhe siirtyy työpaikkoihin ja työn tulevaisuuteen.

- Moni läheiseni on työttömänä. Tahtoisin että työpaikkojen lisäämi-nen otetaan politiikassa keskeiseksi tavoitteeksi. Työpaikkoja pitää lisä-tä tukemalla pienyrittäjiä työnteki-jöiden palkkaamisessa. Tarvitaan myös panostuksia uusille aloille, kuten energiaan ja digitalisaatioon. Telakoilla voidaan rakentaa ympä-ristöystävällisiä laivoja, Ratilainen sanoo.

Niinistön mielestä Suomi pärjää jatkossa, jos julkinen valta toimii edelläkävijyyteen kannustavana. Valtion on oltava rohkea, notkea ja utelias. Vihreiden tavoitteena on luoda 200 000 työpaikkaa Suomen vuoden 2020 loppuun mennessä. Yksinään se hoitaisi valtion budjet-tivajeesta yli puolet eli 4,5 miljardia euroa. Vihreiden suurimpia saavu-

“olin nuorenajo huolestunutköyhyydestä”

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan päättäjiä neljäksi vuodeksi. Niina ja Ville ovat Varsinais-Suomen vihreitä ehdokkaita pestiin.

5

eduskuntavaaleissa valitaan suomen suunta

tuksia tällä vaalikaudella oli ilmas-tolain säätäminen.

- Jähmettyneisyydestä on päästä-vä eroon. Ilmastolaki näyttää suun-taa. Suomi menestyy hiilineutraalin yhteiskunnan edelläkävijänä. Otta-malla käyttöön kotimaista uusiutu-vaa energiaa ja energiatehokkuutta voimme luoda 50 000 työpaikkaa Suomeen viidessä vuodessa. Samal-la ratkomme ilmastokriisiä, autam-ma ilmastosopimuksen aikaansaa-misessa ja saamme vientinäkymiä maailmalle, Niinistö sanoo.

Ratilainen täydentää, että ener-giamurroksen ja työpaikkojen kan-nalta muiden puolueiden tuki Ro-satomin ydinvoimalalle oli todella surullista. Turku Energian kautta myös turkulaiset veronmaksajat kantavat riskiä hankkeessa.

- Taistelimme eduskunnassa ja myös Turun kaupunginvaltuustossa lujaa Rosatomin ydinvoimahanket-ta vastaan. Osoitimme hankkeen ta-loudelliset riskit ja mielettömyyden

Ukrainan kriisin keskellä. Sen si-jaan voimme ympäri Suomen tuot-taa uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta ja biotaloudesta. Vielä voi suuntaa muuttaa, sillä hanke on hyvin epävarma. Nyt tarvitaan ko-timaista uusiutuvaa energiaa teolli-suudenkin menestymiseen, Ratilai-nen sanoo.

Toisena asiana Niinistö nostaa esille pienyritykset.

- Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yri-tyksiin. Ulkopuolisten työntekijöi-den palkkaamista on helpotettava. Voiton verottamista voisi lykätä, jos yritys investoi tai työllistää lisää. Kaikki voittaisivat, Niinistö sanoo.

Kolmantena hän sanoo, että myös sosiaaliturvaa on uudistettava. Vih-reiden ja Niinistön itsensä pitkään ajama perustulo on nyt mahdollista toteuttaa, kun muita puolueita on kääntymässä sen tueksi. Hän nauraa tulleensa vihreisiin luettuaan Osmo Soininvaaran ”Täystyöllisyyteen il-

kuva: lauri hannus

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan päättäjiä neljäksi vuodeksi. Niina ja Ville ovat Varsinais-Suomen vihreitä ehdokkaita pestiin.

man köyhyyttä”, jossa perustulo oli keskeinen ratkaisu.

- Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa. Nykyinen sosiaaliturva laittaa ihmisen nöyryyttävästi hake-maan apua luukulta toiselle. Työelä-mä on jo muuttunut, kun pätkätyöt, projektit ja freelancer-hommat ovat lisääntyneet. Perustulo toisi sosiaa-liturvan 2010-luvulle, poistaisi vä-liinputoamisen ja nostaisi ihmisiä omiin elämänvalintoihinsa, Niinistö sanoo silmin nähden innostuneena.

Ratkaisuja työllisyyteen vihreillä siis on. Ratilainen sanoo haastatte-lun lopuksi vihreille tärkeän asioita läpäisevän näkökulman. Se on ta-sa-arvo.

- Tasa-arvoa olen pohtinut eri-tyisesti globaalista näkökulmasta, mutta kyllä Suomessakin on paljon parannettavaa. Olen työskennellyt Intiassa kehitysyhteistyöhankkees-sa, jossa tuettiin naisia toimeentu-lossa ja terveydessä. Kaikissa ulko-suhteissa on vaadittava naisten ja tyttöjen tasa-arvoa. Kaupankäyntiä on syytä harjoittaa sellaisten mai-den kanssa, joissa ihmisoikeuksia

ei poljeta. Näin vaikutamme koko maailmaan, Ratilainen sanoo.

Niinistö on ollut ministerinä aja-massa läpi monia tärkeitä hankkei-ta, kuten ilmastolakia ja ympäris-tönsuojelulakia, luonnonsuojelua, kansallispuistoa Teijoon, kestävän kalastuksen ratkaisuja, keikkatyötä helpottavaa työttömyysturvan suo-jaosaa, ja nostanut perusturvaa 100 eurolla. Hän haluaa jatkaa työtään paremman huomisen puolesta, jo-kaiselle suomalaiselle.

Ratilainen on hänkin jo saanut näytön paikkoja. Hän on työsken-nellyt ammattikorkeakoulun opis-kelijakunnan eri tehtävissä täysi-päiväisen opiskelun edellytysten puolesta.

- Suuria voittoja on ollut, kun olemme onnistuneet torjumaan opintotuen leikkauksia. Olen opis-kelijana ollut usein osoittamassa mieltäni opintotuen heikennyksiä vastaan. Kansanedustajana työsken-telisin perustulon eteen. Se helpot-taisi kaikkien ihmisten elämää ja korvaisi opintotuenkin, Ratilainen sanoo.

Ville niinistö

niina ratilainen

122

126

38-vuotias turkulainen kansanedustaja,vihreiden puheenjohtaja

Koulutus: valtiotieteiden maisteriPerhe: Kaksi lasta, Elias (10 v) ja Linnea (7 v)Kasvanut: nuoruuden Kaarinassa ja suku on kotoisin Salon seudulta. Asunut myös Tukholmassa, Lontoossa ja Jakartassa.Parhaat paikat varsinais-suomessa: Kesäyöt saaristossa, kumpuilevat jokilaaksot, Kuusiston linnanrauniot, Turun jokirannan kahvilat ja ravintolat.

29-vuotias kansanedustajan avustaja,vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja turussa

Koulutus: ympäristösuunnittelija (AMK)perhe: kihlattu, vanhemmat, kaksi pikkuveljeä: sairaanhoitajaopiskelija ja varusmiespalvelusta suorittava. Kasvanut: syntynyt Kuopiossa, sitten Turku, Rooma, Delhi. Turussa Moisio, Ilpoinen, Hannunniittu, Kerttuli, YO-kylä.Parhaat paikat Varsinais-Suomessa: Naantalin kesä, Kupittaan puisto, Pizzarium Turussa ja Dynamon disko.

6

Jasper pääkkönen:

jasperin mielestä viisi tärkeintä asiaasuomalaisessa kalastuspoliikassa ovat:

suomella ei ole varaa viitata kintaalla kestävälle kalastukselle

kosket altistetaan vesivoimarakenta-miselle.

Iijoki on Suomen kalatiestrategian kärkikohde. Jos Kollaja rakennetaan, saa vaelluskalojen palauttamiselle heittää hyvästit. Kyse ei kuitenkaan ole vain kaloista vaan suuremmasta kokonaisuudesta: ei ole järkevää tu-hota 40 kilometrin matkalta vapaata Iijokea vain siksi, että saadaan pa-rin promillen lisäys Suomen energi-antuotantoon. Kollajan hyödyt ovat täysin kosmeettisia, eikä niillä ole mitään konkreettista vaikutusta Suomen energiantuotantoon.

Miten Suomessa voitaisiin kannus-taa kalaportaiden rakentamiseen?

Kalateiden osalta tilanne on han-kala: Suomen vesilaki ei edellytä vesivoimaloiden ympäristölupien tarkistamista tasaisin väliajoin. Kaikkien muiden teollisuudenalojen kohdalla näin kuitenkin toimitaan. Voimalaitosten lupiin on saatava velvoite rakentaa toimivat kalatiet. Tämän voi tehdä vaikka 10 vuoden siirtymäajalla.

Mihin suuntaat kesällä kalaan?Kesän kalareissut on päätetty

kauan sitten. Keskityn määrän si-jasta laatuun. Kalastan kesä- ja elokuussa Kuolan niemimaalla Ve-näjällä, ensin lohta ja myöhemmin taimenta. Lisäksi teemme perintei-sen kauden päättäjäisreissun Norjan Finnmarkiin. Kalastus kotimaassa jää tänäkin vuonna vähälle, sillä naapurimaistamme löytyy niin pal-jon houkuttelevampia kalastuskoh-teita.

Suomen kalakannat ovat heiken-tyneet vuosikymmeniä liikaka-lastuksen myötä. 90 prosenttia

vaelluskalojen nousumahdollisuuk-sista on tuhottu ennen kaikkea vesi-rakentamisella. Viime vuosien yksi suuri murros on ollut kalakantojen heikkenemisen vihdoin saama an-saittu huomio. Ympäristöministe-rinä toimiessaan Ville Niinistö teki tiivistä yhteistyötä kestävän kalas-tuksen puolesta työtä tekevien suo-malaisten kanssa.

Yksi keskeisimmistä yhteistyö-kumppaneista on ollut näkyvästi kaloja puolustanut näyttelijä ja ka-lamies Jasper Pääkkönen. Haastat-telimme Pääkköstä siitä, mitä ka-lastuspolitiikalle pitäisi lähivuosina tehdä ja miten erityisesti Saaristo-meren kalakantoja voitaisiin vah-vistaa.

Millaisia rajoituksia uuteen kalas-tuslakiin ja sen pohjalta tehtävään asetukseen pitäisi kirjata, jotta ku-hakanta palautuisi hyvälle tasolle?

Kalastusasetuksen tärkeimpiin uudistuksiin kuuluisi kuhan 45 cm:n valtakunnallinen alamitta. Eten-kin Saaristomeren alueella tämä on herättänyt yllättävää vastustusta: kuhaa halutaan pyytää pienempä-nä. Tämä on hämmästyttävää, sillä tutkimusten mukaan Saaristomeren kuhakanta on liian pienen alamitan vuoksi kääpiöitynyt viimeisen 13 vuoden aikana noin 9 cm:n verran, eli kuhien sukukypsyyskoko on las-kenut 29 senttiin. Tutkimuksen mu-kaan tämä johtuu etenkin liian pien-ten kuhien verkkopyynnistä.

Millaiset ongelmat kohtaavat hau-kikantaa tällä hetkellä?

Suomen haukikannat ovat elin-voimaisessa tilassa, mutta hauen kalastuskulttuurissa on vielä mo-nin paikoin tekemistä. Isoimpien, kaikkein arvokkaimpien yksilöiden vapauttaminen on yleistynyt, mut-ta suuntauksen toivoisi kasvavan entisestään. Ne ovat arvokkaimpia vedessä jatkamassa sukuaan, ja ruo-kakaloiksi kannattaa valikoida 1–2 kilon haukia, joiden liha on par-haimmillaan.

Miten saisimme Suomeen lisää ka-lastusmatkailua? Millaisia hyötyjä se voisi tuoda?

Metsähallituksen tuoreen tutki-muksen mukaan suomalaiset ka-lastajat matkustavat ulkomaille kalastamaan samoja kaloja, joita omistakin vesistä löytyy. Jopa hauen, kuhan ja ahvenen perässä matka-taan ulkomaille. Tutkimuksesta käy ilmi, että tämä johtuu naapurimai-den paremmasta saalisvarmuudesta: muissa maissa kalakantoja hoide-taan paremmin, jolloin saaliit ovat runsaammat. Onko Suomella varaa viitata kintaalla sekä suomalaisten että ulkomaisten kalastusmatkaili-joiden euroille?

Kuinka suurena uhkana vaelluska-lakannoille näet Kollajan tekoaltaan rakentamisen?

Koskiensuojelulaki on suomalai-sen luonnonsuojelun tärkein yksit-täinen saavutus. Kollajan rakenta-minen tarkoittaisi käytännössä sitä, että koskien suojelulaki puretaan, ja Suomen viimeiset vapaana virtaavat

Uhanalaisille kaloille on saatava lain-suoja. Kalat ovat ainoa eläinlaji, joilla ei ole mitään suojaa laissa. Uhanalaisen kalan saa tappaa, ja sitä saa myydä marketin tiskillä.

Vesilakia tulee muuttaa, ja voimalaitokset tulee velvoittaa rakentamaan kalatiet. Ei voida ajatella, että yritys tuhoaa vesiluonnon ja kalakannat, ja odottaa valtion maksavan korjaukset.

Kalastuspolitiikan on muututtava vastuulli-semmaksi ja tutkijoita on kuunneltava. Tästä parhaana esimerkkinä on Saaristome-ren kuha ja sen pyynnin järkeistämi-nen.

Turhien ja pienituottoisten patojen lu-nastamista ja purkamista on selvitettävä. Ville Niinistö on ottanut asian pariin otteeseen esille ympäristöministerinä toimiessaan, ja asian toivoisi etenevän. Esimerkiksi Kiskonjoessa sijaitseva

vesivoimala on energiantuotannolle lähes merkityksetön, mutta padon purkaminen avaisi mahdollisuuden lohen, meritaimenen ja siian palautta-miselle.

Virkistyskalastuksen kansantaloudellinen merkitys on selvitettävä. Jokaisessa länsi-maassa tehdään vuosittaista selvitystä kalastusharrastuksen taloudellisesta vaikutuksesta. Suomi on ainoa maa, jossa tätä ei selvitetä.

7

Perustulo vastauksena palkkajakauman polarisoitumiselle

Suomesta katosi vuosien 1995–2008 välissä 300 000 keskipalkkaista työpaikkaa. Ne korvautuivat toi-saalta korkeapalkkaisilla asiantun-tijatehtävillä ja toisaalta matalapalk-kaisilla palvelualojen työpaikoilla. Samanlainen palkkajakauman po-larisoituminen on meneillään kai-kissa teollisuusmaissa. Kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena.

Teollisuusautomaatio, robotit ja digitalisointi karsii kovalla vauh-dilla työpaikkoja. Eriarvoisuuden kasvu työelämässä uhkaa koko elämänmuotomme perustaa. Yh-teiskunnallinen tasa-arvo ja pienet luokkaerot ovat maamme vahvuus, josta on pidettävä kiinni.

Voimme nähdä tulevaisuutemme monen sellaisen maan nykyisyy-

destä, jotka ovat siirtyneet jälkite-olliseen aikaan ennen meitä. Teol-lisuudesta vapautuva väki työllistyy palveluammatteihin tai se ei työllis-ty lainkaan.

Asiakkaan halua ja kyky maksaa palveluista asettaa katon palveluam-mattien pakkatasolle, koska asiakas on palveluammattien lopullinen työnantaja. Suomessa ei ole ylettö-män rikkaita kuluttajia tungokseen asti. Siksi palveluammatit ovat vä-kisin matalapalkkaisia verrattuna vaikkapa paperitehtaan palkkoihin.

Kaikki työ on arvokasta ja siksi kaiken työn pitäisi taata tekijälleen kunnollinen tulotaso. Työ ei toi-saalta saisi olla liian kallista, koska silloin sitä ei ole lainkaan. Yhteis-kunnallinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että pienipalkkainenkin työ elättää.

Progressiivinen verotus on van-ha, hyväksi havaittu keino tukea pienipalkkaisia aloja. Se on uusien

matalapalkka-alojen osalta tehoton, koska vero ei voi mennä nollan ala-puolelle. Miksi ei voi? Negatiivinen tulovero ja sen käytännöllisempi muoto perustulo voidaan nähdä progressiivisen tuloveron idean laa-jentumana.

Perustulo tarkoittaa, että kaikki saavat tililleen kerran kuussa suun-nilleen nykyistä perusturvaa vas-taavan rahamäärän. Tätä rahaa ei oteta pois, vaikka saisi ansiotuloja. Tosin pienistäkin ansiotuloista me-nee veroa, sillä ei perustulo mikään hokkuspokkustemppu ole. Keski-palkkaisilta perustulo kerätään pois veroina. Perustulo ei paranna täysin työttömän asemaa, mutta se tukee pienipalkkaista. Tämä on sekä oi-keudenmukaista taloudellisesti te-hokasta, sillä onhan pienipalkkai-nen työ parempi kansantalouden kannalta kuin ei työtä lainkaan.

Eräänlaisena miniperustulona otettiin vuosi sitten käyttöön työttö-

osmo soininvaara

myysturvan 300 euron suojaosuus. Se on toiminut juuri niin kuin piti. Tuhansia ihmisiä on siirtynyt työttömyydestä osittain työllisik-si. Tarkemmat analyysit ovat vielä tekemättä, mutta ilmeisesti tämä etuuksien parannus on parantanut julkista taloutta eikä heikentänyt sitä.

Työttömyysturvan suojaosuus on kuitenkin ongelman paikkailua, koska se tukee vain hyvin vähäistä työntekoa. Kunnon perustulo kor-jaa palkkajakauman polarisaatiosta koituvan vääryyden kattavammin. Se ei ole vain sosiaalipolitiikkaa. Se on myös tuki talouden raken-nemuutoksella ja nouseville palve-luammateille.

pidetään huolta itämerestä

Kolmen vuoden ajan olen kiertänyt Suomen rantoja, poiminut niiltä roskia ja laskenut ne. Samalla ran-nalla käydään kolme kertaa vuodes-sa ja siivotaan aina tismalleen sama paikka. Samaa metodia käytetään Ruotsissa, Virossa ja Latviassa, jo-ten voimme näiden neljän maan kesken vertailla tuloksiamme. Tuon kolmen vuoden ja 81 rantamonito-rointisiivouksen jälkeen on tullut selväksi, että roskaantuminen on myös Itämeren ja Suomen ranta-vesien ongelma – roskaantuminen ja erityisesti muoviintuminen. Kai-kesta löydetystä roskasta muovia tai vaahtomuovia oli 75 prosenttia. Ongelma ei siis koskekaan vain niitä isoja meriä tuolla jossakin kaukana. Meidänkin meremme on roskainen ja muovinen.

Roskaisimmat rannat eivät löy-tyneet laivareittien varrelta ulko-saaristosta, vaan kaupunkien lä-heisyydestä Turusta ja Helsingistä. Yleisesti käytetty lukupari meren roskaantumisesta puhuttaessa on 80/20. Tämä tarkoittaa, että 80 pro-senttia mereen päätyvästä roskasta tulee mantereelta ja 20 prosenttia merellä tapahtuvasta toiminnasta kuten veneilystä, kalastuksesta ja laivaliikenteestä. Turun ja Helsingin tutkimusrannoilta löytyi kasoittain muovisia pulloja ja pullonkorkkeja,

pahvisia ruokailuastioita sekä muo-visia ruokailuvälineitä, tupakan-tumppeja ja muovisilppua. Näiden lisäksi löytyi paljon rakentamiseen liittyviä muovi- tai vaahtomuovi-pohjaisia tuotteita, kuten erilaisia eristeitä ja räjäytyslankoja.

Roskien siivoaminen ympäris-töstä on ongelman siistimistä, ei ongelman ratkaisemista. Roskien siivoaminen on kuin pienen laasta-rin laittaminen syvän viiltohaavan päälle. Ongelmaan eli meren ros-kaantumiseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua. On monia helposti toteu-tettavia ratkaisuja, joiden toteutta-miseen tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Tarvitaan oikeita tekoja. Helpoin näistä teoista on tietystikin roskaamisen lopettaminen. Ei seli-tyksiä: tähän pystyy jokainen, joka päivä!

Roskaamisen lopettamisen tuek-si tarvitaan laajempia ja parem-pia mahdollisuuksia loppusijoittaa omat roskat asianmukaisesti ko-tioloissa ja aivan erityisesti, kun on liikenteessä kaupunkiympäristössä tai luonnontilaisemmassa ympäris-tössä. Tarvitaan isoja, tiheään mutta oikein sijoitettuja ja täyttymisen-seurantateknologialla varustettuja kierrätys- ja keräyspisteitä ympäri niitä alueita, joissa ihmiset kulkevat ja viettävät aikaansa. Näiden sijoit-

telun suhteen erityisen tärkeässä asemassa ovat jokien ja sellaisten vesistöjen rannat, joista roska pää-see lapsellisen helposti pakenemaan asianmukaista loppusijoitusta me-riympäristöön. Turussa konkreet-tisin esimerkki on Aurajoen pen-kereet, joilla vietetään paljon aikaa vuodenaikaan katsomatta. Turun monitorointirannalta Ruissalosta löytyy pöyristyttävän paljon pul-lonkorkkeja, muovimukeja ja tupa-kantumppeja. Ja ei, ei kannata vetää esiin Ruisrock-korttia, vaan kannat-taa ennemmin katsella penkereille.

Asianmukaisten loppusijoitus-mahdollisuuksien lisäksi tulisi ruoka- ja juomapakkausten sekä erilaisten muovituotteiden valmis-tuksessa käytettävien materiaalien materiaalivalintoja ohjata luonnon-mukaisempien materiaalien ja no-peammin hajoavien ja vähemmän luontoa kuormittavien suuntaan. Puupohjaisia materiaaleja tulisi käyttää huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin. Materiaali-suunnittelussa sekä uudenlaisessa muotoilussa on myös markkinapo-tentiaalia. Näiden materiaalien käyt-töönottoa tulisi vauhdittaa omilla kulutusvalinnoilla, mutta myös yh-

hanna haaksi

teiskunnan taholta niin hankintojen suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Kyllä, Suomi on puhdas maa ja meremme vielä melko roskaton verrattuna moneen muuhun. Mut-ta vaikka määrä on pieni verrattuna isoon määrään, se ei ole isoa hai-tattomampi tai näkymättömämpi. Pidetään yhdessä huolta Itämerestä ja Saaristomerestämme, jotta tu-levaisuudessakaan ei tarvitse uida roskameressä. Itämeri ei kestä yh-tään taakkaa enempää. Meren ros-kaantuminen on naurettavan hel-posti ratkaistavissa oleva ongelma. Näytetään yhdessä, että pystymme siihen – nyt jos koskaan!

hanna haaksi toimii projektipäällikkönä

pidä saaristo siistinä ry:llä.

osmo soininvaara onpitkän linja vihreä

kansanedustaja.

8

hyvät padotovat majavientekemiä.

piirros: heini kuusisto

eduskuntavaalit

19.4.2015ennakkoäänestys

8.-14.4.2015

ville, 122 niina, 126

kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja kansanedustajan avustaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja

vaaliteemojaYmpäristön vaaliminen luo työtä - ei laihoille kompromisseille!Puhdas Itämeri saavutetaan siirtymällä ravin-teita kierrättävään maatalouteen ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa kaikilla aloilla. Luontomatkailu luo työtä: uudet kansallis-puistot Teijossa ja Selkämerellä sekä Saaris-tomeren kansallispuiston laajentaminen sekä kalastusmatkailu tuovat elinkeinoja ja työtä saaristoon. Tunnin juna Turusta Helsinkiin: oikorata nopeuttaa elinkeinoelämälle tärkeää liikenneyhteyttä ja helpottaa ihmisten elämää. Pikaraitiotie Turun seudulla loisi palveluja ja yritteliäisyyttä asemaseuduilla sekä vahvistaisi seudun joukkoliikennettä. Soita ja vesistöjä pitää suojella tosissaan.

villeniinisto.fi ville niinistö @villeniinisto villeniinisto niinaratilainen.fi niina ratilainen @niinaratilainen niinarat

Tehdään kouluistamme maailman parhaitaModerni, tasa-arvoinen ja kiva koulu kasvattaa nykyajan työelämässä pärjääviä nuoria – pa-nostetaan osallisuuteen, oppimisteknologiaan ja eriarvoisuuden torjumiseen. Maailman pa-rasta koulua ei tehdä säästämällä – valtio ei saa enää säästää kouluista senttiäkään. Maksutonta koulutusta ja riittävää opintotukea on puolus-tettava – toisen asteen opiskelijoillakin pitää olla oikeus opintotukeen vanhempien tuloista riippumatta, eikä korkeakouluihin saa tuoda lukukausimaksuja. Panostetaan tieteeseen ja in-novaatioihin sekä niiden jalkauttamiseen alue-kehitykseen – vaikeina aikoina tulevaisuuden menestystä luodaan pitämällä korkeakoulujem-me tutkimuksesta ja innovaatioista huolta.

Uusi työ auttaa työelämän murroksessaPerustulo on paras tapa torjua köyhyyttä ja työelämästä syrjäytymistä sekä purkaa yritte-liäisyyden ja työnteon kannustinloukkuja – työ-elämä on jo muuttunut, nyt on muutettava sosi-aaliturva nostamaan ihmistä. Vihreä talous luo työpaikkoja, kun panostamme kiertotalouteen, kotimaisen uusiutuvan energian käyttöönot-toon ja puhtaan teknologian ja älyteknologian osaamiseen. Tasa-arvo on tärkeää työelämässä – vanhempainvapaan kustannukset on jaettava tasaisesti kaikkien työnantajien kesken ja nuor-ten naisten työelämään pääsyä on helpotettava. Nuorten pääsyä työhön on helpotettava – nuo-risotakuuta on laajennettava ja työssä oppimi-sen muotoja laajennettava, jotta kaikenlaisille nuorille riittää työtä.