Onko meillävaraa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? .Onko meillävaraa olla hyödyntämättä

  • View
    225

  • Download
    0

Embed Size (px)

Text of Onko meillävaraa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? .Onko meillävaraa olla hyödyntämättä

  • Onko meill varaa olla hydyntmttgeenitekniikkaa?

    Jussi TuomistoJussi TuomistoJussi TuomistoJussi Tuomisto

    Riippuu siit mit halutaan!

    Joka tapauksessa maailma muuttuu

    Elintarvikkeista tulee niukkuutta hinnat nousevat

    Maapallon vkiluku kasvaa yli 200 000 ihmist pivss

    Kiinassa lihankulutus lisntyy elintason parantuessa (samalla rehunkulutus)

    Eroosio, aavikoituminen ja maan suolapitoisuuden kasvu vhentvt tuotantoalaa

    Kyttkelpoiset fosforivarat hiipuvat

    Peltoalaa kytetn yh enemmn bioenergian tuotantoon

    Energian hinta nousee

    Ympristongelmat (vesist, pohjavedet) ja ilmastonmuutos (Suomeen soveltuvat lajikkeet) aiheuttavat kasvinjalostukselle lishaasteita.

  • Riippuu siit mit halutaan!

    Halutaanko olla eturivin kasvinjalostajia maailmanmarkkinoilla?

    Tieteeseen perustuvat nytt!

    Sadon mr ja laatu (= tieteellisesti todettu laatu)

    Bioenergiakasvit (mr, laatu ja kytettvyys)

    Teollisuuden tarpeet (kemian teollisuus, elintarviketeollisuus, lketeollisuus)

    Terveysvaikutteiset kasvit (tieteellisesti tutkitut)

    Ympristystvlliset kasvit (tieteellisesti tutkitut)

    Vai halutaanko turvautua kuluttajien mielikuviin

    GMO-vapaa imago?

    Ent teollisuuden kilpailukyky?

    (Gm-)Elintarvikkeiden tuonti korvaa suomalaista tuotantoa

    O

    OOH

    HO

    OH

    O

    OOH

    HO

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    OH

    O

    OHOH

    HO

    OH

    O

    OH

    Glc

    O

    OHOH

    HO

    OH

    O Glc

    O

    OHOH

    HO

    OH

    O

    OH

    OH

    Glc

    Cinnamate4-Coumarate4-Coumaroyl-CoAChalcone

    PAL C4H 4CL CHS

    CHI

    F3HF3H F35H

    DFR DFRDFR

    ANSANS ANS

    3GT 3GT3GT

    Naringenin

    DihydroquercetinDihydrokaempferol

    Leucocyanidin Leucopelargonidin

    Cyanidin Pelargonidin

    Cyanidin-3-O-glucosidePelargoni din- 3-O-glucoside

    Dihydromyricetin

    Leucodelphinidin

    Delphinidin

    Delphinidin-3-O-glucoside

    COOH

    NH2

    COOH

    OH

    COOH

    OH

    CO SCoA

    OOH

    HO

    OH

    OH

    O

    OOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    O

    OOH

    HO

    OH

    OH

    OH

    OH

    Phenylalanin

    Geenitekniikan hydyt

    1. aallon teknologia

    Agronomiset hydyt

    2. aallon teknologia

    Terveysvaikutteiset elintarvikkeet

    3 aallon teknologia

    Teollisuuden komponenttien tuotanto

    Lkeainetuotanto

  • Geenitekniikan hydyt

    Peruna lienee ensimminen muuntogeeninen kasvi, joka tullaan Suomessa ottamaan viljelykyttn. Syit:

    Keski-Euroopassa tai USA:ssa jalostettu GM-peruna voidaan siirt viljeltvksi Suomeen ilman jatkojalostusta kyttnotto nopeaa.

    Hydyt ovat suurimpia perunalla:

    Kasvitautien vastustuskyky

    Tuholaisten vastustuskyky

    Trkkelyspitoisuuden kasvattaminen

    Trkkelyksen ominaisuuden parantaminen

    Perunan erillnpito on helppoa

    Perunalajikkeet pidetn jo nyt erilln

    Peruna on suvuttomasti lisntyv kasvi

    Eri lajikkeet ovat melko helposti erotettavissa toisistaan

    Geenitekniikan potentiaaliset hydyt perunantuotannossa

    Perunalle kytetn vuosittain 300 tonnia torjunta-aineita. Torjunta-ainekustannus on noin 8,2 M

    Torjunta-ainekytst huolimatta kasvinsuojelun riskit ovat suuret.

    Siemenperunantuotannossa virusongelmat ovat rjhtneet viime vuosina

    Rejected seed potatoes and lowering seed classes due to potato viruses

    0

    5

    10

    15

    20

    25

    30

    35

    1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

    year

    % of the cases

    seed class lowering

    rejected

  • Geenitekniikan potentiaaliset hydyt perunantuotannossa

    Ruokaperunantuotantoon kumuloituvat kasvintuhoojariskit yhdess torjunta-ainekustannusten kanssa nostavat ruokaperunan tuotantokustannusta ja hintaa 16,8 %.

    Vaikuttaa kilpailukykyyn.

    Viruskestv gm-peruna jalostettiin HY:n soveltavan biologian laitoksella jo vuonna 1993

    Rutonkestvi perunalajikkeita on jo saatu aikaiseksi gm:n avulla

    Trkkelysperunantuotannossa hydyt ovat suurimmat:

    Trkkelysperunantuotannossa on erittin heikko kilpailukyky.

    Boreal-kasvinjalostus: geenitekniikalla nostettiin perunan trkkelyspitoisuutta 44 %

    BASF:in amylopektiiniperuna: Amylopektiinin osuutta nostettiin 35 %.

    Netto-voitto Erotus

    Siemen-kustann

    us ErotusSiemen-

    rojalti ErotusPerus-siemen Erotus

    Normaali tilanne -2004 0 1180 0 0,042 0 2492 0Virus (PTY, PTA, PMKV) -1360 644 1082 98 0,073 0 3136 644Rutto (Phytothora infestans) -1820 184 1156 24 0,070 0 2676 184Seitti (Rhizoctonia solani) -1482 522 1134 46 0,121 0 3014 522Rengasmt (Glavibacteria Michicanensis)-1941 63 1173 7 0,052 0 2554 63Tyvimt (Erwinia karotovora) -1368 636 1123 57 0,139 0 3128 636Hytyjen summa 45 2049 1411 231,31 0,287 0,245 4540 2049

    Tekij, johon geenitekniikalla pyritn vaikuttamaan (Tutkimusaineisto 1998-2006)

    Hydyn saaja

    Siemenperunan-tuottaja

    Ruokaperunan-tuottaja Jalostaja Lajike-edustaja

    PTA Tyvimt Tumma rengasmt PMKV

  • 342,75

    90,52

    55,7746,4849,12

    2 750 701

    87 738 708

    13 040 093

    0780 1090,00

    50,00

    100,00

    150,00

    200,00

    250,00

    300,00

    350,00

    400,00

    1 2 3 4 5Siemensukupolvien lukumr

    Tuotantokustannus sentti/kg

    0

    10 000 000

    20 000 000

    30 000 000

    40 000 000

    50 000 000

    60 000 000

    70 000 000

    80 000 000

    90 000 000

    100 000 000

    Liskustannus perunaketjulle

    Tuotantokustannussentti/siemenperuna-kg

    Viruksen aiheuttamaliskustannus kokoperunaketjulle

    Netto-voitto ero

    Siemen-kustannus ero

    Siemen-rojalti ero

    Trkkelys-perunan

    hinta eroPerinteinen lajike -4962 430,34 0,03 0,20Muuntogeeninen peruna 11247 16209 1194,3 763,96 0,38 0,35 0,11 -0,09

    Hytyj

    TrkkelysteollisuusTrkkelysperunan-

    tuottajaSiemenperunan-

    tuottaja Siemenen jalostaja

    Trkkelyspitoisuuden vaikutus kannattavuuteen

    -10000

    -5000

    0

    5000

    10000

    15000

    20000

    25000

    30000

    1 2 3 4 5 6 7 8

    Perunan trkkelys-%

    Euroa

    Maataloustulo

    Nettovoitto

  • Kuka ker hydyt jalostaja, viljelij, kuluttaja?

    y = 2x

    y = 1x

    x*1 x*2 x

    y

    y*1

    y*2

    Principals utility grows

    Agents utility grows

    A

    Erillnpito ja siit aiheutuvat kustannukset

    EU:n suosituksen mukaan viljelijiden pitisi voida viljell haluamallaan viljelytavalla: muuntogeenisi, tavanomaisella tuotantotavalla tuotettuja tai luonnonmukaisella tuotantotavalla tuotettuja lajikkeita.

    Jotta kuluttajilla olisi todellinen mahdollisuus valita eri tavalla tuotettujen elintarvikkeiden vlill, eivt lainsdnnn uudet jljitettvyys- ja merkintvaatimukset yksistn riit, vaan maatalouden on mys kyettv tuottamaan erilaisia ja eri tavalla tuotettuja hydykkeit.

    Lhtkohtana on, ett asetetut kynnysarvot eivt ylity sellaisissa elintarvikkeissa tai tuotteissa, jotka eivt muutoin edellyttisi gm-merkint

    Kynnysarvo 0,9 %

    Eri tuotantomuotojen rinnakkaiselo ei ole uusi asia. Esimerkiksi perunan ja kylvsiementen tuotannossa on nyt jo kokemuksia puhtaus- ja aitousvaatimuksista.

  • Maa- ja metstalousministerin jttm lakiesitys:

    Jos kytetn TOS-siemenperunaa se on kasvatettava lohkoilla, joissa ei ole tuotettu muuntogeenistperunaa, kun halutaan muuntogeenisest aineksesta tysin vapaata siemenperunaa.

    Luomutuotannossa kytetn luonnonmukaisesti tuotettua siemenperunaa (ohje)

    Tykoneet puhdistettava erityisen huolellisesti, kun ne ovat yhteiskytss (ohje)

    Mritettv eristysetisyydet => 510 m (snns)

    Kerttv ja hvitettv jntikasvit (ohje)

    Muokattava maa sadonkorjuun jlkeen siten (esimerkiksi kevyell estyksell), ett jntimukulat nousevat maan pintaan (ohje)

    Kauppakunnostuksen ja lajittelun erotemukuloita on ksiteltv asianmukaisesti siten, ettlajikkeiden vlist sekaantumista voidaan est (ohje)

    Gm-perunan jlkeen saa lohkolla viljell ei-gm-perunaa vasta vhintn yhden vlivuoden kuluttua, ja siemenen on tllin kytettv sertifioitua siemenperunaa (snns)

    Valvontatoimenpiteiden oltava riittvi, ja ne on kohdistettava oikein (snns).

    Hallituksen lakiesitys eduskunnalle:Hallituksen lakiesitys eduskunnalle:

    MMritettritettvv eristyseteristysetisyydet => 18 m isyydet => 18 m tavanomaiseentavanomaiseen ja 30 metrija 30 metri luomuluomu--perunaanperunaan..

    Mit tutkimus sanoo eristysetisyysvaatimuksista?

    TutkimusaineistoTutkimusala (hehtaaria) 9 203 3 139Testattuja lohkoja (kappaletta) 2 524 1 225Tutkittujen perunayksiliden mr (kpl) 1 262 000 612 500

    TuloksetVieraita lajikkeita (kpl) 256 233

    % kokonaismrst 0.020 % 0.038 % - Outlier (180 vr lajiketta yhdell tilalla) 76 53% kokonaismrst 0.006 % 0.009 %

    Niiden lohkolen lukumr, joilta lytyi vieraita lajikkeita (kpl) 50 37 % lohkojen kokonaismrst 1.98 % 3.02 %joista perunaa oli viljelty edellisen vuonna (sama lajike) 10 2 % niiden lohkojen lukumrst, joista lytyi vri 20.00 % 5.41 % % kaikkien lohkojen kokonaismrst 0.40 % 0.16 %joista perunaa oli viljelty kolme vuotta aikaisemmin 35 31 % niiden lohkojen lukumrst, joista lytyi vri 70.00 % 83.78 % % kaikkien lohkojen kokonaismrst 1.39 % 2.53 %

    Keskimrinen viljelyetisyys (metri) 56.43 24.978.94 5.14