Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN
2014-2017SAARISTOTOIMIKUNTA
MH 24.8.2015
SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN 2014-2017
Varsinais-Suomen liitto | Saaristotoimikunta
SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN
2014-2017
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
4
TAUSTA
Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategia (Maakuntaoh-jelma 2035+ / Maakuntaohjelma 2014-2017) hyväksyttiin 16.6.2014. Strategian johtoajatuksena on kumppanuus. Ar-vokärkinä ovat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus sekä resurssiviisaus. Näihin kärkiteemoihin liittyy lukuisia toimenpiteitä, joita maakuntaohjelmassa tulee toteuttaa kumppanuusfoorumin puitteissa. Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide. Ihmiset ja avoin tieto muodostavat kumppanuusfoorumin perustan. Foorumissa kohtaavat tieto ja tekijät. Foorumi muodostaa viitekehyksen tiedon ja tekijöiden kohtaamisille; kyse voi olla työpajoista, verkkopalveluista, verkostoista tai kehittämistiimeistä. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat opiskelijat, joille kumppanuusfoo-rumi haluaa tarjota kohtaamispaikan työelämän kanssa, jotta koulutus ja työelämä integroituisivat keskenään parem-min. Kumppanuusfoorumi auttaa koordinoimaan, hahmot-tamaan kokonaisuuksia ja luomaan kokonaisuuksia. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin kumppanuusfoorumin toimijat.
Varsinais-Suomen liiton saaristo-ohjelman päivitys 2012-2014 täydensi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa 2011-2014 ja maakuntaohjelman toteutussuunnitelmaa 2012-2013. Saaristo-ohjelma keskittyi saariston ajankohtai-simpiin ja keskeisimpiin kehittämiskysymyksiin. Linjaukset saaristo-ohjelmalle otettiin lainsäädännöstä, erityisesti saa-ristolaista (494/81, 1138/93) ja joulukuussa 2011 päivitetystä asetuksesta koskien saaristokuntia ja saaristo-osakuntia 2012-2015. Huomioon otettiin niin ikään nykyisen halli-tuksen suunnitteilla ollut saariston kehittämisen toiminta-ohjelma 2012-2014. Muita keskeisiä teemoja olivat edelleen ajankohtaiset kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukset, kuntarakenneuudistus sekä saaristoliikennettä koskevat asi-at. Lisäksi saaristo-ohjelmassa pureuduttiin saaristomatkai-luun, Saaristomeren tilaan ja muihin ympäristökysymyksiin sekä saaristokulttuuriin. Oma sijansa oli perinteisesti myös mökkeilyllä tai oikeammin vapaa-ajan asumisella, kakkos-asumisella.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
5
PROSESSI
Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta tutustui uuteen maakuntastrategiaan sen valmistuttua ja tultua hyväksytyksi kesäkuussa 2014. Strategiatyössä vahvasti mukana ollut erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen esitteli maakun-tastrategian pääkohtia ja ydinajatusta saaristotoimikunnan kokouksessa Kustavissa 10.9.2014. Kyseisessä kokouksessa päätettiin valtuuttaa saaristo- ja maaseutuasiamies yhdessä saaristotoimikunnan työvaliokunnan kanssa pohtimaan edellisen saaristo-ohjelman (päivitys) nivouttamista uuteen maakuntastrategiaan. Työvaliokunta kokoontui 27.10.2014 ja esitteli näkemyksiään saaristotoimikunnalle 26.11.2014 Uudessakaupungissa. Saaristotoimikunnan jäsenten oli mahdollista antaa synkronointityöhön ehdotuksia saaristo- ja maaseutuasiamiehelle 12.12.2014 mennessä. Saaristotoi-mikunta otti kantaa synkronointiin uudelleen vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan 10.2.2015 pohjana saaristo- ja maaseutuasiamiehen laatima runko. Synkronointiasia-kirja hyväksyttiin lopullisesti vietäväksi Varsinais-Suomen maakuntahallituksen käsittelyyn saaristotoimikunnan kokouksessa 14.4.2015.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
7
VALITUT TEEMAT
Saaristotoimikunta päätti pitää kiinni edellisen saaristo-ohjelman pääteemoista tässä saaristo-ohjelman ja maakun-tastrategian välisessä synkronoinnissa. Teemat ovat edelleen saariston kehittämiselle ja elävän saariston ylläpitämiselle oleellisia. Painopiste on siis seuraavissa teemoissa:
1. SAARISTOLIIKENNE JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET2. SAARISTOMATKAILU JA MUUT ELINKEINOT3. ASUMINEN (ML. VAPAA-AJAN/KAKKOSASUMINEN)4. YMPÄRISTÖ5. KULTTUURI
Kyseisiin teemoihin saaristotoimikunta esittää joitakin tar-kennuksia/kohdennuksia:
1. Saaristoliikenteen osalta painopiste yhteysalus- ja lautta-liikenteeseen, niiden aikataulutukseen, reittien kilpailutuk-seen ja yleiseen palvelutasoon (erityisenä tavoitteena laivas-ton soveltuvuus kullekin reitille). Samoin siltojen kuntoon tulee saaristoliikenteen yhteydessä kiinnittää huomiota kun tiedossa on, että esim. Kirjalan salmen silta vaatii uusimisen lähitulevaisuudessa. Järkevää olisi toteuttaa uuden sillan rakentamisen yhteydessä myös Kaarinan läntinen ohikul-kutie. Kiinteän tieyhteyden saaminen Paraisten ja Nauvon välille tulee pitää tavoitteena ja asiaa tulee pitää esillä vaikka siihen ei tällä tietämällä ole vielä löytynyt rahoitusta. Siltain-vestointeja voinee rahoittaa osin säästöillä, jotka syntyvät lauttaliikenteen käyttökulujen poistumisesta. Lisäksi erityi-sesti saariston rengastien varren maanteiden piennaralueet vaatisivat parantamista pyöräilijöitä ajatellen.
2. Saaristomatkailussa tulee panostaa Rengasteiden edelleen kehittämiseen; matkailijoiden viipymää alueella tulee pi-dentää oheispalvelujen tehostetulla markkinoinnilla ja myös tarjonnan lisäämisellä. Ohjelmakauden 2014-2020 kanta-va teema on lähiruoka, joka soveltuu erinomaisesti myös saaristoon. Kalastus, kalatalous ja kalanviljely muodostavat paitsi oman elinkeinonsa myös tukevat esim. matkailuelin-keinoa. Lammastalous saariston perinteisenä elinkeinona muodostaa niin ikään lähiruoka-ajattelua tukevan toimi-alan. Elinkeinojen kehittäminen saaristossa (ja muualla-kin maaseudulla) edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä.
3. Asumiseen liittyvässä toiminnassa huomio tulee kiinnit-tää vapaa-ajan asumisen muuttamiseen ympärivuotiseksi asumiseksi. Kesäasuntojen muuttamista ympärivuoti-seen asumiseen soveltuviksi tulee edistää ja tehdä asiassa ”pelisäännöt” selviksi (ennen kaikkea kuntien vastuu). Vapaa-ajan asukkaan muodostavat saaristolle merkittä-vän kasvupotentiaalin ja vapaa-ajan asukkaiden merkitys saariston taloudelle on jo nykyisellään varsin merkittävä monine kerrannaisvaikutuksineen. Etätyömahdollisuuksien luominen ja edistäminen on suorassa yhteydessä vapaa-ajan asuntojen tehostettuun käyttöön. Tällä on selviä aluetalou-dellisia vaikutuksia. Kaikessa saariston kehittämisessä tulee sulkea pois vastakkain asettelu vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen välillä.
4. Ympäristökysymyksissä huomio kohdistuu paitsi edel-leen Saaristomeren tilaan ja tavoitteeseen sen hyvän tilan saavuttamisesta, myös kulttuuriympäristöön ml. saariston rakennettu ympäristö.
5. Kulttuurin teemaan katsotaan kuuluvaksi perinteinen saaristokulttuuri (työtavat, eri elinkeinot myös kulttuurin ilmentäjinä, perinteinen saaristorakentaminen, kielelliset kysymykset/kaksikielisyys, ruotsinkielisyys). Saaristotoi-mikunta näkee tärkeänä, että itse saaristolaisille annetaan parempi painoarvo pohdittaessa, mitä on saaristokulttuu-ri – saaristolaiset tulee nähdä oman kulttuurinsa parhaina asiantuntijoina.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
8
TEEMOJA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIASSA, VASTUUTAHOTKUMPPANUUSSTRATEGIAN TEEMAT JA TOIMENPITEET SUHTEESSA SAARISTO-OHJELMAAN
Vastuullisuus –teemaan toimenpiteistä voidaan löytää kiin-nekohtia saaristo-ohjelmaan ainakin seuraavien toimenpi-teiden osalta:
V1 – Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja –käyttäytymisen voimaa muuttaa elin-ympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoi-maa ja kansainvälistä näkyvyyttä.
Esimerkkejä:- kalanviljelyn imagon parantaminen uusin tekno- logioin/sijainnin ohjauksella (saaristomatkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutaho: yrittäjät, ELY-keskus- vähempiarvoisen kalan poistokalastus JA jalostaminen sekä ravinnoksi että energian lähteeksi (saaristo- matkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutahot: yrittäjät, kuluttajat, ELY-keskus, eri rahoituslähteet)- haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen (ml. vapaa- ajan kiinteistöt) jätevesien käsittelyn tehostaminen (asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, vapaa-ajanasukkaat, vesi-ja jäte- vesiosuuskunnat
V2 – Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi-ideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupun-ginosien kehittäminen.
Esimerkkejä:- kyläyhdistykset ym muodostavat jaostoja tukemaan lähi-ideologiaa tai jo aiemmin olemassa olleita verkostoja kootaan uudestaan (Skärgårdssmak, Mathantverkare). (Saaristomatkailu ja muut elinkeinot, asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat
V3 – Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi.
Esimerkkejä:- kyläyhdistykset, aluetoimikunnat ja muut yhdistykset otetaan aktiivisesti mukaan kunnalliseen kaavoitus- prosessiin jo suunnitteluvaiheessa. Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat, mökkiläistoimikunnat ja vastaavat
VASTUULLISUUS
V4 – Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maa-kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
Esimerkkejä:- nuoria houkutellaan aiempaa aktiivisemmin mukaan kunnallisiin ym. päätöksentekoelimiin, yhdistyksiin ja toimielimiin sekä perustetaan nuorille suunnattuja toimielimiä/nuorisolautakuntia/nuorisovaltuustoja (asuminen, ympäristö). Vastuutahot: kunnat, puolueet, yhdistykset, seurakunnat
V5 – Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoitte-lumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja.
Esimerkkejä:- saariston yritykset käyttävät hyödykseen opiskelijoita Turun seudun oppilaitoksista kesätyöpaikkoihin rekrytoinnissa (kielitaito, alueen tuntemus); syntyy luonteva yhteys maakunnan oppilaitosten ja saariston (pientenkin) yritysten kanssa (saaristomatkailu ja muut elinkeinot). Vastuutahot: V-S alueen oppilaitokset, saariston yritykset ml. pien- ja mikroyritykset
V6 – Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittä-jyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpi-teiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta.
Esimerkkejä:- saariston yritykset markkinoivat aktiivisesti itseään oppilaitoksiin päin työvoiman tarpeen ollessa ajan- kohtainen (joko kausi- tai vakinaisen henkilöstön tarve); tähtäimessä nuorten työllistymisen /työharjoit- telun lisäksi jatkajan löytäminen saariston mikro- yrityksille, joissa erityisesti matkailun puolella tarvitaan uusia yrittäjiä (sukupolvenvaihdos monesti ajankohtainen). Vastuutahot: V-S alueen oppilaitokset, saariston yrittäjät ja yrittäjäorganisaatiot
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
9
V7 – Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympä-ristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin raken-netun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa.
Esimerkkejä:- työväen-/kansalaisopistot ottavat kurssitarjontaansa paikallishistorian/paikallisen arkkitehtuurin kursseja, joiden sisältöä voivat käyttää hyväkseen paitsi yksityiset ihmiset myös esim. matkailun toimijat omaan tuote- kehittelyynsä ja markkinointiin. Vastuutahot: maakunnan vapaan sivistystyön toimijat, Curatio-yhdistys, museot
VASTUULLISUUS
V8 – Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja.
Esimerkkejä:- saariston kunnat ottavat käyttöön kannustin- järjestelmän omille työntekijöilleen (suoriteperusteiset kannustimet) sekä liikuntasuoritteista että kestävien liikennevalintojen hyödyntämisestä esim. työmatka- liikenteessä. Vastuutahot: saariston kunnat, liikuntajärjestöt, Kuntaliitto, STM, Työterveyslaitos
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYTVASTUULLISUUS
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYTVASTUULLISUUS
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
11
YHTEISTYÖTAIDOT
Yhteistyö -teeman toimenpiteet esimerkkeineen saaristoon sovellettaviksi:
Y1 – Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yh-teistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoitta-via omien sektoreiden edunvalvontarajoja.
Esimerkkejä:- Kootaan saaristossa säännöllisesti ”pyöreän pöydän ääreen” toimijoita pohtimaan saariston kehittämistä edistäviä/hankaloittavia toimia ja seikkoja; mukaan kutsutaan toimijoita kaikilta sektoreilta (julkinen, yksityinen, 3. sektori). Vastuutahot: kunnat, järjestöt, ELY-keskus ja muut valtion toimijoiden edustajat, yksityiset henkilöt
Y2 – Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kan-salaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansa-laisyhteiskunnan palveluista.
Esimerkkejä:- Saariston järjestöt ja kuntien järjestämät palvelumuodot samaan kansalaisportaaliin omaan yhteyteensä (alaportaali tms). Vastuutahot: saariston 3. sektorin toimijat, kunnat, maakunnan liitto
Y3 – Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopal-velua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulot-tomia osaamisyhdistelmiä.
Esimerkkejä: - Saariston matkailun kehittämiseksi ja onnistuneiden sukupolven vaihdosten edistämiseksi yrityksissä (erityisesti matkailun sektorilla) luodaan monialaisuutta tukevia opintokokonaisuuksia; matkailun toimialalle räätälöidään opintokokonai- suuksia jotka antavat valmiuden vaikkapa lähiruokaan erikoistuneeseen matkailutoimintaan, mutta samaan opintokokonaisuuteen sisältyisi myös tavanomaista markkinointi- ja viestintäkoulutusta, elintarvike- hygienian opintoja jne. Vastuutahot: koulutuksen tarjoajat, yritykset ja yritysneuvontaa antavat organisaatiot jne.
Y4 – Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelu-menetelmiä ja –ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla.
Esimerkkejä:- Saariston vapaan sivistystyön toimijat (kansalais- ja työväenopistot ym) jatkavat aiempaa toimintaansa monimuotokurssien järjestämisessä uusinta teknologiaa hyväksi käyttäen (videoneuvottelu, SKYPE jne.) Vastuutahot: maakunnan oppilaitokset, vapaa sivistystyön oppilaitokset, saariston kunnat, Turun Normaalikoulu
Y5 – Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kas-vuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrit-täjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa.
Esimerkkejä:- Panostetaan yrittäjyyskasvatukseen maakunnan oppilaitoksissa ja kohdennetaan erityistä huomiota saaristoon, jonka yrityksistä monet (erityisesti matkailu- sektorilla) ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Haetaan uusia toiminta- ja kehittämismalleja saariston yrityksille. Vastuutahot: oppilaitokset, yritysneuvojat kunnissa ja elinkeinojen kehittämiskeskuksissa
Y6 – Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorga-nisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa.
Esimerkkejä:- Monialaisen osaamisen ”karkaamista” saaristosta estetään toimivalla yrityspalveluorganisaatiolla, joka ulottaa vaikutuksensa myös saaristoon. Kohdennetaan yrittäjyysneuvontaa nuoriin osaajiin, jotka ovat valmiita uusiin innovaatioihin ja uudenlaiseen ajatteluun yritys- toiminnassa. Vastuutahot: Kunnalliset ja seudulliset yritysneuvojat ja elinkeinojen kehittämiskeskukset.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
12
SAAVUTETTAVUUS
Saavutettavuus –teeman toimenpiteet saaristoon sovellettui-na:
S1 – Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat , sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä.
Esimerkkejä:- Saariston kuntien päättäjät järjestävät yhdessä opiskeli- joiden ja kolmannen sektorin kanssa avoimia ideointi- päiviä, joissa haetaan paitsi yleisiä kehittämiskohteita myös ideoita julkisten tilojen tehokkaaseen käyttöön. Saariston monipalvelupiste –mallin laajentaminen. Vastuutahot: kunnat, järjestöt, oppilaitokset
S2 – Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyk-sien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Pietari) mah-dollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyh-teyksiä. Varmistetaan Espoo-Salo –oikoradan suunnittelun eteneminen.
Esimerkkejä:- Saariston kunnat käyttävät hyödyksi Pohjoismaista saaristoyhteistyötä ja sen luomaa verkostoa; kyse voi olla hanketoiminnasta, liikenteen kehittämisestä, alue- kehitystyöstä, uusien avauksien hakemisesta jne. Vastuutahot: kunnat, elinkeinokeskukset, järjestöt, ELY-keskus, V-S liitto, CB
S3 – Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla.
Esimerkkejä: - Panostetaan saariston matkailuyritysten ja erityisesti uusien matkailutoimijoiden vientiosaamisen kasvatta- miseen uusien kohderyhmien saavuttamiseksi ja tukemaan tuotekehitystyötä. Vastuutahot: TE-toimistot, yrittäjäyhdistykset, elinkeinokeskukset, kunnat, ELY-keskus
S4 – Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnalli-sia yhteenliittymiä.
Esimerkkejä:- Tuotteistetaan saaristossa pitkään sovellettua monimuoto-opetusta (videoneuvottelun, SKYPEn ja muun vastaavan uuden teknologian nivominen perinteisiin opetusmenetelmiin) ja tehdään siitä vientituote. Vastuutahot: kuntien opetustoimi, Turun normaalikoulu, AVI, OKM
S5 – Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työ-elämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja moduloin-tia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto.
Esimerkkejä:- Kytkös saaristossa toimenpiteeseen S4 tavoitteena monimuoto-opintoihin pohjaava saariston avoin ammattiopisto, joka on vahvassa yhteistyössä alueen yritysten ja yrittäjyyttä tukevien ja kehittävien tahojen kanssa. Vastuutahot: kunnat, olemassa olevat oppilaitokset, joilla kytköksiä saaristoon, kehittämiskeskukset, OKM
S6 – Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallis-puistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.
Esimerkkejä:- perusteilla oleva maakunnallinen virkistysalueyhdistys huolehtii olemassa olevien kohteiden ylläpidosta ja kunnostamisesta sekä varustamisesta yhteistyössä saariston muiden toimijoiden kanssa. Vastuutahot: Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys, Saaristomeren kansallispuisto, Metsähallitus, Biosfäärialue, ELY-keskus, LEADER-ryhmät
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYTVASTUULLISUUS
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
14
RESURSSIVIISAUS
Resurssiviisaus –teeman toimenpiteet saaristossa:
R1 – Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssite-hokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen.
Esimerkkejä: - Tuetaan uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä (tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia) sekä selvitetään mahdollisuuksia esimerkiksi suljetun kierron vesi- viljelyn käyttöön otosta laajemmin. Vastuutahot: yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset, V-S liitto, ELY-keskus
R2 – Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankinto-ja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomai-sen elinkeinoelämän edistämiseksi.
Esimerkkejä:- Saariston kunnat ja muu julkinen sektori saaristossa panostavat hankinnoissaan hajautettuihin hankintoihin, jolloin aiempaa useammin palvelun tarjoajaksi vali- koituu yritys lähialueelta (millä on positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen). Edellä mainittu vaatii lisäkoulutusta hankintaosaamisessa. Vastuutahot: kunnat, valtion yksiköt, ELY-keskus
R3 – Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tieto-taito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä.
Esimerkkejä:- Otetaan aktiivisesti selvää saariston kunnissa asuvien/ kuntiin muuttavien maahanmuuttotaustaisten henkilöiden erikoisosaamisesta osana kotouttamis- prosessia; hyödynnettävää osaamista löytynee esim. kalatalous-, maatalous- ja ravitsemussektoreilta sekä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Vastuutahot: kunnat, yritykset, oppilaitokset, maahanmuuttoviranomaiset
R4 – Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.
Esimerkkejä:- Saariston kunnissa ja kaikessa muussakin saaristoon kohdistuvassa julkisessa päätöksenteossa käytetään aiempaa enemmän hyödyksi puolueetonta asiantuntija- tietoa taustoittamaan tehtäviä päätöksiä; kyse voi olla esim. haittaeläimiin kohdistuvista toimista, uusiutuvan energian ratkaisuista jne.- Kootaan yhteen ns. saariston asiantuntijaverkosto osana avoimen datan hyödyntämistä. Vastuutahot: kunnat, valtion viranomaiset, V-S liitto
R5 – Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti van-hojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä.
Esimerkkejä:- Saariston vanhoja luotsiasemia ym. julkisesta käytöstä poistuneita rakennuksia muokataan esim. matkailuun ja matkailua tukeviin toimiin soveltuviksi. Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat, matkailun toimijat, luontomatkailu- ym. yhdistykset, Curatio
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYTVASTUULLISUUS
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku | PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo+358 2 2100 900 | [email protected] | www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND