Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035

– Hyvä elämä Satakunnassa

Satakunnan tulevaisuus käsikirja

2035

Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan yhteisömme asioita hieman pidem-mällä tähtäimellä. Siten voi nähdä suurempia linjoja ja rakentaa pitkäjäntei-sesti mielekästä tulevaisuutta. Minkälainen sinä toivoisit Satakuntamme ole-van vuonna 2035? Mitä Satakunta on tänään ja miten kuljetaan kohti vuoden 2035 tavoittelemisen arvoista olotilaa?

Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Näitä ajatuksia on kysytty parin viime vuo-den ajanjaksolla yli 2000 satakuntalaiselta toreilla, oppilaitoksissa, työpaikoilla, tutki-jakammioissa ja seminaarihuoneissa. Poh-dintojen välituloksia on voinut avoimesti kommentoida verkossa ja työpajoissa. Työn yhteenvetona on tämä Satakunnan Tulevai-suuskäsikirja 2035.

Taustapohdintoihin osallistuneet kansalaiset nostivat esille aikaa kestäviä perustarpeita, jotka tulevat lähelle arkeamme ja joista ”hyvä elämä” koostuu. Haastatteluiden perusteel-

la pääelementit ovat turvattu toimeentulo, hyvä elinympäristö, sujuva arki, lähimmäiset ja yhteisö sekä terveys. Näiden arvojen vah-vistaminen on tämän työn perustana. Tar-koituksena on korostaa kansalaisen tarpeita hallinnollisen kehittämisen lähtökohtana ja tuoda usein etäiseksi ja vaikeaselkoiseksi jää-vä suunnittelutyö lähelle arkea.

Ensin tässä käsikirjassa vedetään yhteen kä-sitys Satakunnan nykytilanteesta. Sitten koostetaan kuva hyvästä elämästä maakun-nassamme vuonna 2035. Lopulta rakenne-

satakunta.fisatakuntaliitto.fi/kesakiertueIIsatakuntaliitto.fi/satakunnanparas2012issuu.com/satakuntaliitto

Tuotanto: SatakuntaliittoGraafinen suunnittelu: Vida Design OyKuvat: Taru Anttila ja Tiina Liivola

Satakunnan tulevaiSuuSkäSikirja 2035

taan siltoja nykytilasta tulevaisuuteen. Sopi-viksi siltojen kantaviksi rakenteiksi nousevat puhtaan elinvoiman vahvistaminen, kan-nustava yhteisöllisyys ja ihmislähtöiset rat-kaisut. Ne muodostavat myös vuonna 2035 keskeisen tukirangan hyvälle elämälle.

Sillat toteutuvat muun muassa satakunta-laisten toimijoiden – sinun ja minun, yrit-täjien, opettajien, virkamiesten ja muiden vetäminä toimina, joista tässä käsikirjassa esitellään esimerkkejä. Tämän Tulevaisuus-käsikirjan toteutusosa elääkin satakunta-laisten toimijoiden aktiivisuuden ja teke-misen mukaan – kuitenkin kohti tavoiteltua hyvää elämää Satakunnassa myös vuonna 2035.

Satakuntaliitto vie eteenpäin Tulevaisuuskä-sikirjan teemoja erityisesti edunvalvonnan

ja viestinnän keinoin sekä toimii perustehtä-vänsä mukaisesti maakuntahengen ja maa-kuntayhteistyön ylläpitäjänä ja kokoajana. Satakuntaliitto panostaa omalta osaltaan sata-kuntalaisuuden vahvistamiseen, sillä maakun-nallinen toiminta ja kehitys nousevat tästä yh-teisestä ja jaetusta ”tunteesta”.

Avoimen yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tähän käsikirjaan kirjatut tavoit-teet on mahdollista saavuttaa, mutta siihen tarvitaan meiltä satakuntalaisilta aktiivisuut-ta ja perinteiset rajat ylittävää kansalaisten, hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistä osal-listumista ja toimenpiteitä.

Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Maakuntajohtaja Pertti Rajala

PL 260, 28101 Pori

Satakunnan maakuntavaltuuston 12.3.2012 hyväksymä Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035ISSN 0789-6824

ISBN 978-952-5862-26-3 (print)ISBN 978-952-5862-27-0 (pdf )Sarja A:305

4 | satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035

Satakunta on Suomen teolliStunein maakunta

Teollinen perinteemme on vankka ja profiloi-tuu meriteollisuuteen. Vahvoja toimialojamme ovat metalli, koneenrakennus, kemia, energia ja metsä. Satakunta tuottaa ruokaa koko Suo-meen. Ulkomaankauppa on Suomen teollistu-neimmassa maakunnassa merkittävässä roo-lissa. Rajojen merkitys on vähenemässä ja siksi verkostoituminen on menestymisen ehto.

Pori tunnetaan kansainvälisestä tapahtuma-tuotannon osaamisesta ja muuallakin maa-kunnassa on panostettu luoviin aloihin ja matkailuun liittyvään tapahtuma- ja elämys-tuotantoon. Yrittäjähenkisyys on vahvaa eri-tyisesti pohjoissatakuntalaisena piirteenä. Sa-takunta voisi olla vieläkin houkuttelevampi uusille yrityksille. Paikalliset brändit ovat oma-leimaisia ja vahvoja, mutta maakuntabrändiä pitäisi kehittää pitkäjänteisesti.

Työllisyyden taso on kohtuullinen, joskin pitkä-aikais- ja nuorisotyöttömyys ovat isoja ongel-mia. Pula osaajista näkyy jo nyt hyvinvointialoil-la ja eräillä teollisuuden aloilla. Työmarkkinoilla

ja työn teon tavoissa tapahtuvat muutokset edellyttävät yhä enemmän joustavuutta osaa-misessa ja koulutuksessa. Satakunnassa synty-vyys on kuolleisuutta pienempi, mutta tilan-netta paikkaavat paluumuuttajat, siirtolaiset ja maakunnan ulkopuolelta tulevat opiskelijat. Monipuolistuneen ja vahvistuneen korkeakou-lutuksen myötä Satakunnan vetovoima on pa-rantunut. Opiskelijat ovat viime vuosien aikana selkeästi virkistäneet myös ilmapiiriä maakun-nan keskuskaupungissa Porissa.

YhteiSpeli on parantunut, mutta politiikka näYttäYtYY riitaiSena

Yhteisten asioiden hoidossa yhteispeli on pa-rantunut, mutta maakuntamme politiikka näyttäytyy silti vielä riitaisena. Luottamuspu-laa on ja siksi kehityshankkeita saattaakin jää-dä toteutumatta. Porin ja Rauman yhteistyö on viime vuosina parantunut. Keskuskaupungin suhde lähiympäristöönsä ja maakunnan reu-na-alueisiin puhuttaa aika ajoin.

Hallintosektorien rajat haittaavat palve-luiden järjestämistä ja tuovat ristiriito-

Satakunta 2011


ja päätöksentekoon. Asukaslähtöisyyttä ja lähivaikuttamista, esimerkiksi kylien ja kau-punginosien roolin vahvistamista, on viime aikoina korostettu, mutta käytännön tasol-la satakuntalaisten osallistuminen päätök-sentekoon ja keskusteluun on ollut melko vähäistä. Yhteisöön ja yhteistyöhön vaikut-taa myös miten Satakunnan asioita käsitel-lään mediassa. Keskustelu on usein koettu negatiiviseksi.

Toisten asioihin puuttumisen kynnys on kor-kealla. Toisaalta vahva talkooperinne on te-kemässä paluuta ja yhteisöllisyyden merkitys näyttäisi olevan kasvussa, mikä näkyy kyläyh-teisöjen ja paikallistapahtumien vahvistumise-na. Ulkomaalaisten osuus Satakunnan väestös-sä on suhteellisesti pieni ja maahanmuutto on usein työperäistä. Toiset pitävät monikulttuuri-suutta ja kansainvälisyyttä mutkattomana piir-teenä, kun taas toiset eivät sitä oikein arjestaan tunnista.

Terveydenhoidossa panostetaan edelleen lii-an vähän ennaltaehkäisyyn. Terveydestä huo-lehtimisessa alkaa pikku hiljaa korostua yksilön vastuu. Terveysasioihin vaikuttavat myös väes-

tön ikääntyminen ja pitenevä eliniän odote. Sa-takunnalla on elintarviketeollisuuden ja ympä-ristöteknologian kautta hyvät mahdollisuudet tukea terveyttä.

aSuminen on edulliSta, mutta palveluiSSa ja YhteYkSiSSä on parantamiSta

Satakunnassa on edullista asua. Kohtuulliset välimatkat helpottavat erilaisten työn, vapaa-ajan ja asumisen yhdistelmien luomista. Tääl-lä on myös turvallista, vaikka esimerkiksi tulva-riski Kokemäenjoessa on todellinen. Paikalliset kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet ovat mo-ninaiset.

Julkishallinnon kyky ylläpitää hyvää elinympä-ristöä näyttäisi heikkenevän. Myös julkisten ra-kennuksien kunto on paikoin erittäin huono. Palveluiden saatavuus on monin paikoin hei-kentynyt ja terveydenhuoltoa pidetään puut-teellisena. Liikenneyhteydet sisämaahan, pää-kaupunkiseudulle ja maailmalle voisivat olla paremmat. Tietoliikenteessä on paljon kat-vealueita ja puutteita.

Satakunnassa on noin 227 000 asukasta, mikä on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta seitse-männeksi eniten. Maapinta-ala on hieman alle 8 000 neliökilometriä, joten Satakunta on Suomen keskimittaisin maakunta. Asukkaita neliökilometriä kohden on 29, koko maan keskiarvon ollessa 16. Satakunnassa on 21 kuntaa. Satakunnassa alueelliset ja kunnittaiset erot niin väestön huolto-suhteessa, palveluiden saavutettavuudessa kuin väestötiheydessäkin ovat suuret, mutta ne eivät ole viime vuosina erityisesti kasvaneet. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu koko-naisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä.


KANNuSTAvAA yHTEiSöLLiSyyTTä

Haluamme ottaa vastuuta itsestämme ja yh-teisöstämme. Yhteisinä arvoinamme vaalim-me oikeudenmukaisuutta, suvaitsevuutta, yhteistyötä ja sovittelua. Osallistuminen yh-teisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon on luontaista. Vahva yhteisöllisyytemme tu-kee hyvinvointia. Erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset osallistuvat ja otetaan aktiivises-ti mukaan yhteiseen toimintaan. Sukupolvien ja kulttuurien välinen vuorovaikutus on vireää.

Yhdessä tehdyt tapahtumat ja asiat yhdistävät. Yrittäjähenki on vahvaa koko Satakunnassa.

Kansainvälisyys on läsnä arjessa. Muualta maakuntaan muuttaneet sulautuvat jouk-koon mutkattomasti. Panostamme terveelli-siin elämäntapoihin. Myös työelämässä joh-tajat ovat kiinnostuneita työntekijöidensä hyvinvoinnista ja terveydestä, ja terveys on valtti työmarkkinoilla.

Kannustavaa yhteisöllisyyttä

Satakunta 2035kannustavaa yhteisöllisyyttä


Puhdasta elinvoimaa

Vuonna 2035 Satakunnan luonto ja vedet ovat puhtaita. Asukkaat, yritykset ja julkinen sekto-ri kunnioittavat toiminnassaan elinympäristön puhtautta. Säiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen on huomioitu alueiden suunnittelussa ja Koke-mäenjoen ja merialueiden tulvariskit ovat hallin-nassa. Teollisuus on merkittävä työllistäjä, koska se on toimialana pystynyt uusiutumaan ja kehittä- mään uusia eri alojen yhdistelmiä. Hyvin verkos-toituneet yrityksemme menestyvät kansainväli-sessä kilpailussa ja kasvumarkkinoilla. Ajattelem-me globaalisti ja toimimme paikallisesti.

Biotalous ja energia-ala ovat Satakunnan elinkei-noelämän kärjet. Korkeatasoinen tutkimus yhdis-tyy tuotantoprosessien osaamiseen ja vientiin.

Biotaloudessa työpaikkoja ja kasvua syntyy biolo-gisten resurssien kehittämisestä, jalostamisesta ja käytöstä ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Puh-tauden ja terveyden brändimme tunnistetaan ja yhdistetään ruoka- ja vesiosaamiseen. Ilmas-tonmuutoksen myötä esimerkiksi uudet kasvila-jikkeet ovat vahvistaneet merkitystämme ruoan tuottajana ja jalostajana. Maatilayritysten ym-


Kannustavaa yhteisöllisyyttäPuhdasta elinvoimaa

Ihmislähtöisiä ratkaisuja


pärille on rakentunut monipuolinen palvelu-yritysverkosto. Lähi- ja luomuruokakonsepte-ja hyödynnetään ja kuluttajina arvostamme ja käytämme puhdasta lähiruokaa. Energia-alalla tukijalka on ydinenergiavetoinen perustuotan-to ja siihen liittyvät tukitoiminnot. Toiseksi vah-vaksi tukijalaksi on noussut uusiutuvan ener-gian osaaminen ja tuotanto. Satakunnassa on edelleen meri- ja turvallisuusteollisuutta. Yhä useampi saa elantonsa elämys-, tapahtuma- ja luontomatkailusta sekä hyvinvointipalveluista.

Koulutusjärjestelmä vastaa maakunnan elinkei-noelämän tarpeita. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään osaamistaan Satakunnan hyväk-si. Kansainvälinen koulutustarjonta on keskit-tynyt kärkialoille ja Satakunnassa opiskelu on suosittua. Satakunta houkuttelee kärkialojensa sekä puhtauden, asumismukavuuden ja turval-lisuuden maineellaan asukkaita ja työntekijöitä muualta Suomesta ja ulkomailta. Opiskelijalle ja työhön tulijalle perheineen asettuminen Sa-takuntaan on houkutteleva vaihtoehto.

Asumisen edullisuus ja sen monipuoliset vaih-toehdot ovat maakuntamme vahvuuksia. Sata-kuntalainen asuminen on tilavaa ja luonnonlä-heistä. Myös kaupungeissa on persoonallisia ja viihtyisiä asuinalueita. Oman asuinalueen kult-tuuriperintö tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Kylät, lähiöt ja kaupunginosat ovat vahvista-neet omia erityispiirteitään ja vetovoimaansa. Asumisyhteisöjä on syntynyt paitsi sukujen, myös uudenlaisen yhteisöllisyyden ja saman-henkisyyden varaan. Asuinympäristöjä hoide-taan yhdessä, mikä vahvistaa myös turvallisuu-den tunnetta. Luonto alkaa usein kotiovelta ja yhdessä hoidetut puistot, leikki- ja urheiluken-tät lisäävät asuinviihtyvyyttä ja liikunnan mah-dollisuuksia. Yhteiset tilat ja julkiset rakennuk-set ovat monipuolisesti yhteisön käytössä. Satakuntalaisen asumiseen yhdistyy saumat-tomasti ekologisuus: luonnonmukaiset materi-aalit, kierrätys, jätteiden hyötykäyttö ja energia-tehokkuus sekä paikallinen energiantuotanto.



Satakunta 2035


Julkinen päätöksenteko ja palvelujen järjestä-minen lähtevät asukkaiden tarpeesta ja osal-lisuudesta. Hallinnolliset raja-aidat eivät estä palvelujen oikeudenmukaista toteutumista. Lähivaikuttamisen vahvistumisen myötä on kasvanut myös asukkaiden vastuu omas-ta ympäristöstään ja palveluistaan. Peruspal-velut tuotetaan yhteistyöllä jossa ovat mu-kana kansalaiset ja järjestöt sekä yksityinen

ja julkinen sektori. Uudet teknologiat edistä-vät sujuvaa arkea, ja mobiili- ja verkkopalvelut ovat kattavat. Peruspalvelut kuuluvat kaikille, mutta ne voivat toteutua eri tavoin eri puolil-la maakuntaa. Osa palveluista kulkee pyörillä lähemmäs asiakkaita. Yhden luukun periaate palvelutuotannossa on parantunut.

Satakunnasta pääsee helposti maailmalle pyö-rillä, raiteilla ja lentäen, ja maakunta on tulijal-le houkuttelevasti saavutettavissa. Kilpailuky-kyisten satamiemme rahtiliikenne on vilkasta. Maakunnan sisällä joukkoliikenne toimii vilk-kaimmilla reiteillä, ja kimppakyydit sekä kutsu-taksit huolehtivat autottomien liikkumisesta, kun joukkoliikenne ei kannata. Ekoautot valtaa-vat maanteitä, työmatkat sujuvat usein myös pyöräillen. Maakunnan sisäisestä liikennever-kosta pidetään hyvää huolta. Käytössämme on ajanmukaiset tietoliikenneyhteydet. Ne helpot-tavat mukavasti myös monipaikkaisen asumi-sen järjestämistä. ”Hyvä elämä Satakunnassa” on laajasti maakunnassamme ja sen rajojen ul-kopuolella tunnettu käsite – kilpailuetumme ja vetovoimamme lähde.

Kannustavaa yhteisöllisyyttäPuhdasta elinvoimaa


Haluamme vahvistaa hyvää myönteistä virettä Satakunnassa. Tutustumme maakuntamme moniin ulottuvuuksiin ja puhum-me siitä myönteisesti.

Yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys ja terveydestä huolehtimi-nen ovat toimintamme ohjenuoria. Kannustamme toisiamme. Yhteisöllinen vastuunkanto ja välittäminen parantavat jaksa-mista töissä ja vapaa-ajalla. Vahvempina kykenemme anta-maan enemmän lähimmäisille ja yhteisölle. Tämä näkyy myös muualla ja lisää Satakunnan vetovoimaa. Vahvistamme yhdes-sä hyvän elämän elementtejä.


kannustavaayhteisöllisyyttä


yrittäjähenkisyysmyönteisyys

kansainvälisyysvastuu itsestä ja toisista


puhdasta elinvoimaa


kärkialat biotalous ja energiapuhdas ruoka ja juomavesipuhdas luonnonympäristö

Haluamme, että tulevat satakuntalaiset sukupolvet voivat elää hyvää elämää puhtaassa ympäristössä. Tuotamme satakuntalaisiin ruo-kapöytiin puhtaan lähiruuan ja juomaveden. Tuotamme puhdasta energiaa. Näemme puhtaudessa elinkeinoelämän menestyksen ja teollisuutemme ympäristöteknologiaan nojaavan tulevaisuuden. Näin myös varmistamme satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa. Panostam-me puhtaaseen elinvoimaan.


ihmislähtöisiä ratkaisuja

Tarvitsemme uusia tapoja toteuttaa yhteiskunnallisia palveluita. Haemme ennakkoluulottomia ratkaisuja asumiseen, liikkumiseen, turvallisuuteen ja palveluiden tuotantoon. Hyödynnämme uuden teknologian mahdollisuudet. Kunnioitamme erilaisia tarpeita ja valinnanvapautta. Satakuntalaisina osallistumme niin päätöksen-tekoon, suunnitteluun kuin palvelujen tuottamiseenkin parhaan mahdollisen osaamisemme mukaan. Yhteistyössä pystymme pa-remmin kohtaamaan tulevat haasteet ja ylläpitämään hyvinvoin-timme edellytyksiä. Kannamme vastuuta mielekkään arjen järjestä-misestä itsellemme ja yhteisöllemme.

Yhteisten asioiden hoito Palveluiden tuotanto

Asuminen ja turvallisuus Arjen yhteydet



Kohti hyvää elämää

Satakunnassa 2035

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvo-pohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita

satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Satakuntalaisen puhtaan elinvoiman elementit ovat

osa elämäämme jo nyt.


”Älä heitä roskia luontoon, sammuta valot, la-jittele roskat” – tuttuja lausahduksia. Perheissä vanhemmat muistuttavat lapsiaan ja lapset van-hempiaan. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään luontoretkiä. Kunnat, viranomaiset, oppilaitok-set, yritykset ja yhteisöt miettivät uudenlaisia tapoja helpottaa ekologisuutta arjessamme. Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja Vesi-Instituut-ti ovat esimerkkejä satakuntalaisista toimijois-ta, jotka työkseen kehittävät ja etsivät uusia rat-kaisuja niin puhtaaseen luontoon, juomaveteen kuin ruokaankin liittyen. Satakuntalaisina tuo-temerkkeinä muun muassa Biolan ja Satamaito yhdistetään puhtauteen ja osaamiseen.

Kannustaminen ja vastuunkanto ovat etenkin lähipiirissämme läsnä jo nyt. Yrittäjyyskasva-tus on nostettu tapetille ja se on joissain kou-luissa osana opetussuunnitelmaa. Ulkomailta muuttaneet ihmiset ovat Eurajoella ja Honka-joella osa kunnan ilmiasua. Kaupassa on posti,

hammashoitola on rakennettu bussiin, isovan-hemmat järjestävät päiväkodeissa ja kouluis-sa erityisohjelmaa. Huitsikka kerää autottomat palvelujen ääreen, maatilalla on kehitysvam-maisten palvelukoti ja mobiileja liikuntapelejä ikäihmisille testataan.

Ylläpitääksemme ja parantaaksemme satakun-talaisten hyvää elämää tarvitsemme vielä enem-män osallistujia ja tekoja. Tarvitsemme jokaisen satakuntalaisen panosta – pieniä ja isoja yhtei-siä askeleita kohti puhdasta elinvoimaa, kannus-tavaa yhteisöllisyyttä ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja.

Seuraavassa on askelmerkkejä kohti tulevai-suutta. Esimerkkejä tehtävistä, joita me sata-kuntalaiset olemme nostaneet esiin tämän kä-sikirjan laatimisen aikana.

Mikä on sinun askeleesi? Mitä ovat seuraavat askeleet?


kannuStamme mYönteiSeSti toiSiamme

» Tutustumme toisiimme, kotiseutuumme ja koko Satakuntaan.

» Kerromme lapsillemme ylpeästi maakunnan erikoispiirteistä ja käytämme murteitamme.

» Tuomme esiin myönteisiä asioita Satakun-nasta missä ikinä liikummekin.

» Opettelemme kehumaan itseämme, toisiam-me ja asuinaluettamme.

» Nostamme esiin myönteistä puhetta, positii-visia esimerkkejä ja yhteistyön hedelmiä.

» Lisäämme rohkeutta ja luovuutta leikkimällä ja pelaamalla enemmän, myös lasten kanssa.

» Siedämme virheitä, opimme niistä ja käännämme ne voitoksi.

» Kilpailemme reilusti ja kateus saa meidät yrit-tämään enemmän.

otamme vaStuuta itSeStämme ja toiSiStamme

» Vahvistamme yhteisvastuullisuutta "koko ky-lä kasvattaa" periaatteen mukaisesti.

» Varmistamme, että jokaisella on mielekäs paikka ja tehtävä yhteisössämme.

» Huolehdimme siitä, että nuorten tie johtaa koulunpenkiltä opiskeluun ja työelämään.

» Edesautamme nuorten osaajien kiinnitty-mistä maakuntaan jo opintovaiheessa muun muassa harjoittelupaikkojen ja työpaikkata-kuun avulla.

» Mahdollistamme sen, että seniorikansalaiset voivat osallistua työelämään.

» Nostamme terveyden teemoja ja tietoa ter-veydestä esiin yhteisillä areenoilla.

kannustavaayhteisöllisyyttä


vahviStamme maakuntamme Yrittäjähenkeä

» Korostamme jokaisen satakuntalaisen yrittä-jyysasennetta tärkeänä menestyksen tekijä-nä työpaikasta ja tehtävästä riippumatta.

» Opetamme jo kouluissa ja oppilaitoksissa yrittäjyyttä elämän ja työnteon asenteena.

» Kannustamme yrittäjyyteen ja parannamme yrittäjyyden edellytyksiä ja jatkuvuutta.

ediStämme kanSainväliSYYttä arvona ja aSenteena

» Toivotamme eri kansallisuuksien ja kulttuurien edustajat tervetulleiksi.

» Varmistamme sen, että muualta maakuntaan muuttavien kotiutuminen sujuu hyvin.

» Järjestämme eri yhteisöjen välisiä raja-aitoja murtavia tapahtumia ja tapaamisia.

» Jaamme kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä ja vahvistamme oppilaitosten, elinkeinoelämän ja hallinnon kansainvälisiä suhteita.

yrittäjähenkisyysmyönteisyys

kansainvälisyysvastuu itsestä ja toisista


teemme tYötä Satakunnan luonnonYmpäriStön puhtauden puoleSta

» Ylläpidämme ja teemme helppokäyttöisiä kierrätys- ja lajittelujärjestelmiä.

» Teemme ekologisuudesta helppoa. » Opetamme puhtauden tavoitetta tukevia toimintatapoja kotona ja kouluissa.

» Teemme tuloksellista yhteistyötä Selkäme-ren puhtauden puolesta, jotta voimme naut-tia sen antimista jatkossakin.

» Markkinoimme maakuntamme puhtautta potentiaalisille uusille asukkaille, matkailijoil-le ja yrityksille.

panoStamme energia-alaan ja biotalouteen

» Vahvistamme energia-alan osaamistamme ja rakennamme sen pohjalle uusiutuvan ener-gian liiketoimintaa.

» Kehitämme, tuotamme ja käytämme tuuli- ja aurinkovoimaa sekä bioenergiaa.

» Kerromme energiaosaamisistamme ja vah-vistamme maakuntamme asemaa energia-maakuntana Suomessa ja kansainvälisesti.

» Hyödynnämme biotalouden osaamistamme uusien biotuotteiden ja siihen liittyvän tek-nologian kehittämisessä.

puhdasta elinvoimaa


teemme maakuntamme tunnetukSi puhtaan ruoan ja veden oSaamiSeSta

» Kehitämme puhtaasta vedestä ja ruoasta se-kä siihen liittyvästä teknologiaosaamises-tamme menestyviä vientituotteita.

» Teemme puhtaan lähiruuan käytöstä help-poa kehittämällä lähiruoan jakelukanavia ja tukemalla sen käyttöä.

kärkialat biotalous ja energiapuhdas ruoka ja juomavesipuhdas luonnonympäristö


panoStamme aSumiSen ihmiSlähtöiSYYteen

» Vahvistamme olemassa olevia kyliä ja kau-punginosia asukaslähtöisesti niiden identi-teettiä korostavalla rakentamisella ja maan-käytöllä.

» Varmistamme luonnossa liikkumisen, harras-tamisen ja työn mahdollisuudet asumisen yhteydessä.

» Tuemme joustavuutta työelämässä sekä mo-nimuoto- ja etätyötä.

» Pidämme rakennetun ympäristön hyvässä kunnossa.

» Toimimme yhdessä niin, että jokaisen koke-ma turvallisuuden tunne vahvistuu.

luomme uuSia tapoja tuottaa palveluita

» Tuomme palveluita lähelle ihmistä muun muassa sähköisinä ja pyörille nostettuina pal-veluina.

» Yhdistämme eri palveluita ennakkoluulotto-masti ja edistämme palveluiden saatavuutta yhdeltä luukulta.

» Kaadamme raja-aitoja palvelujen tuottamisessa. » Käytämme julkisia tilojamme monipuolisesti ja monitoimisesti yhteisön tarpeisiin.

» Vahvistamme Satakuntaan elämysteollisuu-den ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin verkostoa.

ihmislähtöisiä ratkaisuja


hoidamme YhteiSet aSiat SujuvaSti

» Otamme käyttöön monipuolisesti lähivaikut-tamisen ja osallistumisen keinoja.

» Parannamme eri asioiden ja projektien yh-teensovittamisen kykyä ja työnjakoa.

» Kerromme kehittämisen hyvistä käytännöis-tä ja toteutuneista toimenpiteistä.

varmiStamme arjen YhteYdet

» Pidämme liikenneväylät kunnossa ja raken-namme liikenteen sujuvuutta parantavia yh-teyksiä.

» Hyödynnämme ja ylläpidämme julkista lii-kennettä mahdollisuuksien rajoissa.

» Varmistumme siitä, että maakunnassamme on jatkossa kattavat huippuluokan tietolii-kenneyhteydet.

Yhteisten asioiden hoito Palveluiden tuotanto

Asuminen ja turvallisuus Arjen yhteydet

Kohti hyvää elämää Satakunnassa 2035 Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Sopiviksi tulevaisuuden siltojen kantaviksi rakenteik-si Satakunnassa nousevat puhtaan elinvoiman vahvistaminen, kannustava yhteisöllisyys ja ihmislähtöiset ratkaisut.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen

Documents

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035