Suur-Saimaa 2 250309

25.3.2009 1Suur-SaimaaSuur-Saimaa

Lehti Saimaan alueen kaupunkeihin

25. maaliskuuta 2009

s. 14–15

VIERAILU PYHÄSELÄN VANKILAANErityislaatuinen pienoisyhteiskunta

LAPPEENRANTA • IMATRA • MIKKELI • SAVONLINNA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS • JOENSUU • KUOPIOLAPPEENRANTA • IMATRA • MIKKELI • SAVONLINNA • PIEKSÄMÄKI •

Terveisiä BrysselistäTerveisiä Brysselistä

Haastattelussa myös Ville Itälä ja Olli RehnVille Itälä ja Olli Rehn

LINDMANÅKE

s. 16–17

Pojan silmin:Pojan silmin:

Lääke taantumaan?

KOTITALOUSVÄHENNYSKOTITALOUSVÄHENNYSs. 29–32

ttttttt öööHHH tttt ttttttttttttt llllHHH öööH t tt l ö

VATANENVATANENTuupovaarastaTuupovaarasta

s. 4–5

s. 10

Etelä-Savon maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntajohtaja

MATTI VIIALAINENMATTI VIIALAINEN haastaa keskusteluunhaastaa keskusteluun

2 25.3.2009Suur-SaimaaSuur-Saimaa

Kontion uutuuspäivät

Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400, www.kontio.fi

Uutuus!KONTIO VAPAA-AIKA -mallistoUudenlainen ja runsas valikoima erilaisia huviloita, joista on helppo valita omaan lomapaikkaan ja makuun sopivin ratkaisu.

Kontio KakkoskoditAito hirsi, näyttävä arkkitehtuuri, toimivat tilaratkaisut ja ympärivuotiseen asu-miseen suunnitellut rakenteet. Sopii myös omakotitaloksi.

u-

Uutuus!

LAPPEENRANTAJyri UotilaTaipalsaarentie 51GSM 040 564 8955

SAVONLINNAJukka NousiainenGSM 050 572 7445 Satelliittikatu 22

Hanne NousiainenGSM 0500 756 293

JOENSUUHeimo LehikoinenGSM 0400 371 198Teollisuuskatu 13

Jouko HeiskanenGSM 0500 574 200

KUOPIOJari Sajaniemi Tasavallankatu 22GSM 0400 678 535

MIKKELIKimmo HaavikkoMaaherrankatu 48GSM 0500 250 043

ENSIESITTELYSSÄ

Omakotitalot, Loma-asunnot ja Saunat – Aitoa Pohjoisen Puuta!

www.kuusamohirsitalot.fi

Oja

www.kuusamohirsitalot.fi

Kuusamo Hirsi-talojen suosio jatkaa kasvuaan!

Tutustu mm. uuteen Vanamo -kaupunkihirsitalomallistoomme – koot 99–198 m2

sekä mahtavan suosion saaneeseen rantasauna/pienperheen loma-asunto Sieppoon.

Markkinaosuuden kasvu v. 2008 39%


KUSTANTAJAMainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, Mertajärventie 4, 57220 SavonlinnaPuh. (015) 250 050, faksi (015) 250 050

ILMOITUSMYYNTI/MARKKINOINTIPasi Pekkonen, 050 546 [email protected] Heikkonen, 044 350 [email protected]

TOIMITUSPasi Pekkonen, päätoimittajaKari Tegelberg, 044 546 [email protected] Eliala, 044 350 [email protected]

TAITTOVesa Lyytikäinen, 044 350 [email protected]

PAINO Savon Paino Oy, Varkaus

JAKELU Suoralähetys Oy, Jakelusuora Oy, Joensuun Ykkösjakelu Oy, Itella Oy

1. Kuka valittiin vuonna 1970 ensimmäiseksi Imatran Inkeriksi?

2. Kuka oli Joensuun yliopiston ensimmäinen rehtori?

3. Minä vuonna Kuopion kauppahalli aloitti toimintansa?

4. Kuka antoi Lappeenrannalle kaupunkioikeudet vuonna 1649?

5. Minä vuonna oli perustettu Mikkelissä toiminut, vuonna 2006 lakkautettu Savon Prikaati?

6. Kuka valmensi Keski-Savon Pateria sen voitettua tuplamestaruuden kaudella 1998–1999?

7. Kuka suunnitteli Savonlinnan Lehtiniemeen vuonna 1900 valmistuneen Rauhalinna-huvilan?

8. Mikä kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin vuonna 2005?

9. Kuinka monta kilometriä rantaviivaa Saimaalla suunnilleen on?

10. Kuinka monta prosenttia eliniästään saimaannorppa viettää sukelluksissa?

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

Viialainen sanoo, että meillä Suomessa on tsaarinaikainen hallintomalli, johon kuu-luu vahva keskusjohto ja kuntien laaja itse-hallinto. Tässä mallissa kolmas sektori, eli maakunnat ovat ikään kuin sivustakatso-jan roolissa.

Totta onkin, että maakuntahallinto ja maakunnat eivät voi olla vahvoja, jos niil-lä ei ole itsenäistä oikeutta päättää maa-kunnan omista asioista. Maakuntien päät-tävät elimet valitaan kuntavaalien tulosten perusteella, ei suoraan kansanvaalilla. Maakuntakaava saadaan kyllä itse päättää, mutta se pitää vahvistaa ministeriötasolla.

Se ei ole todellista valtaa, eikä ilman val-taa voi olla vastuutakaan. Sitä vastuuta on kuitenkin ylhäältä päin sälytetty maakun-nille. Perimmältäänhän kysymys on myös hyvin inhimillisistä asioista, eli siitä, että saavutetusta vallasta on vaikea luopua. Valta maistuu makealta ja siihen myös tot-tuu niin, että siitä on vaikea luopua.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kui-tenkin toivoo, että valtio uskaltaisi luovut-taa valtaa maakuntiin ja luottaa siihen, et-tä täällä osataan kyllä vastuullisesti päät-tää asukkaita koskettavista asioista. Nyky-tilanne nimittäin on se, että maakunnat ei-

vät ole kovinkaan isoja toimijoita, vaan ne ovat enemmänkin sivustakatsojia valtion ja kuntien välissä.

Antamalla enemmän valtaa maakunnil-le, se varmasti lisäisi toimeliaisuutta alu-eilla. Myös yhteen hiileen puhaltaminen tulisi varmasti lisääntymään maakuntien eri osien välillä.

Antoisia lukuhetkiä.

Kari Tegelbergvastaava toimittaja

Vastaukset sivulla 37.

Raikas avaus maakuntakeskusteluunEtelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen haastaa toisaalla tässä lehdessä eri alojen toimijoita keskustelemaan maakuntien asemasta. Itse hän haluaisi maakunnille lisää muun muassa kaavoitusvaltaa.

��


Euroopan unionin olemassaoloa voidaan määritellä monin ylevin termein, mutta eu-roparlamentaarikko Ari Vataselle unioni on ennen kaikkea rauhan projekti, joka takaa Euroopalle ja eurooppalaisille turvan.

– Jos Balkanin maat olisivat olleet edes ehdolla unionin jäseniksi, ei koko Balkanin sotaa olisi 90-luvulla käyty, Ari Vatanen us-koo.

Unioni levittää hänen mielestään vakaut-ta koko Eurooppaan. Toinen asia, mistä hän sanoo olevansa tyytyväinen, on autovero-tuksen saaminen Suomessa lähemmäksi eu-rooppalaista tasoa. Haastattelua tehtäessä EY-tuomioistuimen päätös ei vielä ollut tie-dossa, mutta Vatanen uskoi vakaasti, että päätös Suomen valtion kannalta on kieltei-nen, mutta kansalaisten kannalta myöntei-nen.

Ja päätöshän oli, että valtio joutuu palaut-tamaan kymmeniä miljoonia euroja autoja Euroopasta Suomeen hankkineille suoma-laisille. Ari Vatanen oli tehnyt asian puoles-ta useita kanteita EY-tuomioistuimeen.

Ari Vatanen on melkoisen poikkeukselli-nen europarlamentaarikko. Pohjois-Karja-lasta, Tuupovaarasta kotoisin oleva rallisan-kari valittiin ensimmäisen kerran Brysseliin Suomesta. Vajaat viisi vuotta sitten hänet valittiin parlamenttiin Ranskasta ja nyt hän on jälleen ehdolla Suomesta kokoomuksen listoilta.

– En koskaan ole toiminut äänestyksissä Suomen etuja vastaan. Olen aina ollut Suo-men kansalainen ja tulen aina sitä myös ole-maan, hän vakuuttaa.

Ari Vatasesta ei voi puhua, ellei puhu myös rallista. Ralli tuli Tuupovaaraan kau-niina kesäkuisena yönä vuonna 1962. Sitä vaalea pieni poika oli odottanut neljä tuntia setänsä talon takana.

Paikka oli tarkkaan valittu: pikataival, alamäki ja alamäessä hyvät mutkat. Ralli on edelleen tuolle pojalle kaikki kaikessa. Täl-

lä välin hänestä on kasvanut mies, jonka miltei koko maailma tuntee”. (Ote Vatasen kirjasta Paris-Dakar.)

Vatanen on voittanut rallissa paljon: yh-den maailmanmestaruuden vuonna 1981, useita Paris-Dakar -aavikkoralleja, 10 MM-osakilpailua ja lukuisan määrän muita ral-leja. Rallista johtuu myös Vatasen 'ranska-laisuus'. Hän ajoi menestyksekkäästi vuosia Peugeotilla ja sitä kautta hänestä tuli maas-sa hyvin tunnettu ja suosittu.

Kun häneltä kysyy kumpi on työnä ran-kempaa, rallikuskina, vai meppinä toimi-nen, hän naurahtaa ja sanoo välittömästi, et-tä ralli on raakaa, mutta rehellistä. Kello on lahjomaton, joka erottelee voittajat ja hävin-neet.

– Europarlamentaarikon työ on valtatais-telua, sitä on ihan turha kiistää, hän sanoo.

Hänen mielestään parlamentaarikon pi-täisi koko ajan ajatella kuinka meidän maal-lemme ja maanosallemme käy ja jättää val-tataistelut vähemmälle. Vuonna 1985 Ari Vatasen elämä pysähtyi. Hän ajoi rajusti ulos Argentiinan rallissa ja taisteli pitkään hen-gestään. Toipuminen kesti puolitoista vuot-ta, mutta mies palasi takaisin ja ura kuljet-tajana jatkui.

– Olen aina antautunut elämälle katsonut mihin se vie, miettimättä mitä oven takana on. En ole koskaan laskelmoinut tekemisiä-ni ja onnettomuus opetti, että elämä on lah-ja, jota pitää osata arvostaa. Silloin ikään kuin silmälaput väistyivät pois silmien edes-tä.

Europarlamentissa isot puolueet käyvät tiukkaa kädenvääntöä. Vatanen muistuttaa, että tässä taistossa ei Suomen 13 edustajaa riitä mihinkään. Vatasella on laaja suhde-verkosto yli puoluerajojen. Sen huomaa myös haastattelupäivänä parlamentin käytä-villä.

Mies joutuu vähän väliä pysähtymään ja kättelemään, tai antamaan ranskalaisia pos-

TuupovaVATA

Suur-Saimaa -lehden ensimmäisessä numerossa olleeseen presidenttikyselyyn tuli runsaasti vastauksia. Lukijoilta kysyttiin, kuka olisi sopivin ehdokas seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi. Valmiina

vaihtoehtoina tarjottiin Sauli Niinistö, Suvi-Anne Siimes, Olli Rehn, Anneli Jäätteenmäki, Timo Soini ja Pekka Tiainen. Nimetä sai myös oman ehdokkaan.

Niinistö ylivoimainen Teksti: Ruut Kokki

66% 10%


Europarlamentti-vaalit 2009

kisuudelmia milloin minkin maan mepeil-le, avustajille, lobbareille. Ketä he milloin-kin sattuvat olemaan.

– Kun antaa tukeaan ja huomiota muiden maiden tuupovaaralaisille, voin saada tukea omalle Tuupovaaralleni, hän sanoo.

Tuupovaara on hänelle merkittävä asia edelleenkin. Se merkitsee hänelle tietenkin omia juuria, mutta se on myös hänen henki-nen kotinsa. Hän muistelee lapsuuttaan, et-tä vaikka kotona kovan pakkasyön jälkeen vesi jäätyi tuvassa ämpäriin, hän kirjoitti kouluaineessaan, että kotini on linnani.

– On etuoikeus olla tuupovaaralainen, hän hehkuttaa.

Hänen veljensä Tatu asuu edelleen Tuupo-vaarassa ja myös Ari Vatanen ja hänen Ri-ta-vaimonsa aikovat rakentaa sinne vielä asunnon. Perheen aikuisista lapsista kolme asuu Suomessa ja yksi opiskelee Pariisissa. Hän on myös koko ajan seurannut tarkasti Suomen asioita.

– Synnyinmaa on kotimaa, aina ja ikui-sesti, maailmaa paljon nähnyt tuupovaara-lainen sanoo.

Parlamentaarikkona Vatanen sanoo käyt-täytyvänsä kuin sitoutumaton, vaikka hän ei sitä virallisesti olekaan. Hän korostaa, että mepin pitää pystyä välillä uimaan vastavir-taan. Työ parlamentissa on taiteilua miellyt-tämisen ja totuuden välillä.

– Vaikka välillä on tullut lunta tupaan, on totuudessa pysyminen minulle kaikkein tär-kein asia.

Hän kannattaa ehdottomasti ydinvoimaa ja sen lisärakentamista. Samalla hän arvos-telee tiukasti parlamentissa vaikuttavia 'vää-rän sortin vihreitä', jotka toisaalta kannatta-vat sähköautojen kehittämistä, mutta samal-la vastustavat tiukasti ydinvoimaa.

Vatanen ei usko sähköautoon, vaan vähä-päästöiseen, pienikulutuksiseen polttomoot-torilla käyvään autoon, joka sopii suurille ihmisjoukoille.

– Pitää myös muistaa, että jostakinhan se energia on hankittava myös niihin sähköak-kuihin, jonka voimalla autot liikkuvat.

Ari Vatasen saama muikkukukkotuliai-nen saa miehen innostumaan.

– Tiedän jo ennakkoon, että tämä on sel-laista herkkua, jota ei täältä saa. Nautimme tämän yhdessä vaimon kanssa. ■

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

arastaNEN Seuraavat europarlamenttivaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Vaaleissa valitaan jäsenet

Euroopan parlamenttiin kaikista 27:stä EU:n jäsenvaltiosta. Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 jäsentä.Vaalit on toimitettava kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 4.–7.6.2009 välisenä aikana. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.–2.6. ja ulkomailla 27.5.–30.5. Helluntaipäivänä 31.5. ei ennakkoäänestystä toimiteta. Ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 28.4.2009 ja ehdokasasettelu vahvistetaan 7.5.2009. Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä, joten asetetut ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Äänestäjä voi äänestää ketä tahansa ehdokasta, mutta vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Annetut äänet lasketaan ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti, jonka jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Europarlamenttivaaleihin on maaliskuun kuluessa ilmoittautunut jo mittava joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Muun muassa pikajuoksija Johanna Manninen, jalkapallovalmentaja Atik Ismail ja ex-uimari Jani Sievinen ovat ilmoittautuneet mukaan vaaleihin. Myös viime vaaleissa ranskalaisesta vaalipiiristä euroedustajaksi noussut Ari Vatanen yrittää jatkaa pestiään, mutta tällä kertaa Suomen edustajana.

Erja Eliala. lähde: oikeusministeriö, www.vaalit.fi

Ylivoimaisesti eniten ääniä sai Sauli Niinistö. Hänet katsoi sopivaksi val-takunnan ykköstoimeen peräti 66 % vastaajista. Niinistön eduiksi katsot-tiin erityisesti kokemus, luotettavuus ja uskottavuus. Myös Niinistön ka-risma ja edustavuus nousivat vahvas-ti esille. Niinistön jälkeen seuraa-vaksi eniten ääniä sai Olli Rehn (10 %). Hänen vahvuuksinaan mainittiin kansainvälinen kokemus ja EU:n tuntemus.

Valmiiksi annetuista vaihtoehdois-ta ääniä saivat myös Timo Soini ja Suvi-Anne Siimes. Vastaajien omia ehdotuksia (14 %) olivat Alexander Stubb, Matti Vanhanen, Lauri Ihalai-

nen, Eero Heinäluoma, Bjarne Kal-lis, Seppo Kääriäinen, Erkki Liika-nen, Päivi Lipponen, Hannele Pokka, Jyrki Katainen ja Pekka Siitoin. Heis-tä Stubb sai eniten kannatusta. Myös Lenita Airisto ja joulupukki saivat äänen.

Lukijoiden perusteluja

Sauli Niinistö”Puhuu asiat suoraan. On kokenut poliitikko. On mieleltään isänmaal-linen henkilö.”

”Pitkän ajan poliitikko, älykäs. Vai-kuttaa uskottavalta puheissaan. On

edustava myös avioiduttuaan, olisi kaunis presidenttipari.”

”Pitkä kokemus, tietotaito, luotetta-va. Edustaa parhaiten nykypäivää.”

”Niinistö ei ole ’tekstiviestipoliitik-ko’ eikä ole tuonut naisasioitaan jul-kisuuteen, vaan keskittynyt politiik-kaan. Luotettavan tuntuinen, sanan-sa mittainen mies.”

”Pätevä, kokenut poliitikko, kan-sainvälinen, yhteistyökykyinen.”

”Sauli Niinistö on aina tehtäviensä tasalla, tasapainoinen vakauttaja, kokenut vaikuttaja. Kansainvälisesti arvostettu.”

Olli Rehn”Vankka kokemus kansainvälisestä politiikasta, tuntee Euroopan johto-henkilöt. Tuntee myös kotimaan po-litiikan.”

”Paras ehdokas tietopohjaltaan niin kotimaassa kuin maailmalla. EU:ssa erikoisesti. Tietää, mistä pu-huu ja monella kielellä selvästi.”

Timo Soini”Jämäkkä, suomalaisten asioita pa-rantava perussuomalainen, isän-maallinen.”

”Hän pitäisi huolen siitä, että Suo-mi pysyy itsenäisenä isiemme täh-den ja saataisiin pakolaispolitiikka kuriin, ensin pitää huolehtia omis-taan.”

Suvi-Anne Siimes”Persoonallinen, rohkea, itsenäi-sesti ajatteleva, työtä pelkäämätön, henkinen puolikin tulee esiin.”

Alexander Stubb”Kielitaitoinen, ulospäin suuntau-tunut, edustava ja tarpeeksi nuori. Tunnettu maailmalla.”

presidenttikyselylläKaikkien vastanneiden kesken arvottiin kahden hengen risteily Saimaalla Puijo-laivalla kesällä 2009.Onnittelut voittajalle Sirkka Kärkkäiselle Mikkeliin!

Sirpa Pietikäinen kohtasi yllättäen europarlamentin meppi-kahvilassa Ari Vatasen. Parlamentaarikot vaihtoivat kohdatessaan nopeat kuulumiset.


Yllättää positii

Tervetuloa lähimpään Sotka-myymälään! www.sotka.fi Relanderinkatu 56, VARKAUS puh. 017 552 3261,

ma-pe 10-18, la 10-14

Keskuskatu 11, PIEKSÄMÄKI puh. 015 613 322, ma-pe 10-18, la 10-14

Kartanonkatu 4a, KUOPIO puh. 020 745 6830, ma-pe 10-19, la 10-16

Raatekankaantie 1, JOENSUU puh. 010 836 1220, ma-pe 10-18, la 10-15

Automiehenkatu 6, SAVONLINNA, (K-Raudan takana), puh. 020 745 5680, ma-pe 9-18, la 9-14Rinnekatu 2, MIKKELI puh. 015 367 829,

ma-pe 10-18, la 10-15

Etu 50,-Plussa-kortilla

Ilman korttia 235,-


Ilman korttia 499,-

BALL-pöytävalaisin 10,-

LUKA-arkku 99,-

LUNA-peili 45,-

185,-Patjasarja erikseen ostettunaPlus

manPlu

Ilm399,-SANNI-VUODESOHVA,

PATJAT JA VUODE-VAATELAATIKKO YHTEENSÄ

299,-Etu 175,-

Plussa-kortillaIlman korttia 474,-

VUODEN RUNKOTAKUU

KAISA-keinutuoli• Molino-verhoilu• harmaa, beige ja luumu


Kätevä säilytyslaatikko

sotka.fi ivisesti.

Sotkasta saat Plussaa!

• tummanruskea

• antiikkipetsattu

on fi ksua ostaa Sotkasta!

Massiivimäntyiset PANAMA-arkkupöydät • 80x80 cm, korkeus 44 cm • ruskea saatavana ainoastaan heloilla

699,-

• kuultovalkoinen

MONACO-lipasto 229,-

Kotimainen ZON• Shakira-verhoilu • beige, harmaa, musta ja luumu• 3-istuttavan leposohvan leveys 240 cm• avattava rahi 99x58 cm, korkeus 44 cm, voi kiinnittää sohvaan

Sohva ja rahit saatavana myös erikseen.Runsaasti kangas- ja värivaihtoehtoja.

Kuvien pienet sivutyynyt ostettavissa erikseen.

ROMANCE-matto 140x200 cm 39,-

pöytä ja 4 tuoliapöpöpöpppppp ytytytytytyyy äääää jajajajajajjjjjjj 4 4 4 tuoolilililiaaaaappppp yyyyyy jjj

129,-Massiivipuinen CORONA-ruokailuryhmä• pöytä 110x75 cm• tuolissa verhoiltu istuin

9


Ilman korttia 169,-


Ilman korttia 847,-

ZON-sohva ja rahi yhteishintaanmuilla verhoiluvaihtoehdoilla alkaenEtu 189,-

Plussa-kortillaIlman korttia 788,-

• ruskea

a129,-ennenn


Ilman korttia 169,-

avattava

a aaaaa

ZOmEtu 18999 ------

vasss

ZEt 18999

SohvRuRuRunsnsns

Et 18999599,-

Sohva ja rahiYHTEISHINTAAN ALKAEN

.

Kotimainen ZON• Shakira-verhoilu • beige, • 3-istuttavan leposohvan lS h j hi

BONGAA EDULLISIMMAT HINNAT!


Ylämaa on osannut hyödyntää ainoa-laatuisia luonnonvarojaan. Kunnan-johtaja Esko Hämäläinen kertoo, että graniitin louhimisella ja jalostamisel-la on Ylämaalla pitkät perinteet. Gra-niitin louhinta alueella aloitettiin 1950-luvulla.

– Nykyään Ylämaan alue on Poh-joismaiden johtava graniitin tuotanto-alue.

Ylämaan spektroliittia puolestaan pidetään maailman kauneimpana lab-radoriittina, jonka väriloisto on ver-taansa vailla. Ensi kerran spektroliit-tia löydettiin Ylämaalta välirauhan aikana 1940-luvun alussa ja sen lou-hinta aloiteltiin sodan jälkeen 1950-luvulla.

– Ensimmäinen jalokivihiomo aloitti Ylämaalla vuonna 1973. Tällä hetkellä Ylämaalla on useita jalokivi-hiomoja sekä kultasepän ja hopease-pän paja. Maailman suosituimpien värillisten jalokivien joukkoon kuu-luvaa spektroliittia viedään lähes kaikkialle maailmaan.

Hämäläinen kertoo, että kuuluisis-ta kivistä on rakennettu vuosien saa-tossa vetovoimainen matkailuvaltti, jonka keskuksena toimii Jalokiviky-lä.

– Jalokivikylässä on kivipajoja, ja-lokivimuseo ja korumyymälöitä. Siel-lä järjestetään lisäksi vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa suuret kansain-väliset jalokivi- ja mineraalimessut. Jalokivikierroksella on mahdollisuus tutustuta lähemmin spektroliitti ja sen jalostamiseen. Graniittilouhoksella on tilaisuus perehtyä graniitin louhin-taan.

Ylämaan kiviteollisuuden valmisteluhankeYlämaalla lentävä lause, ”vierivä ki-vi ei sammaloidu”, pitää hyvin paik-kansa. Ylämaan rakennus- ja jaloki-viteollisuudelle on hyväksytty maa-kunnan kehittämisrahan turvin jatko-valmisteluhanke, joka toteutetaan jo tulevaan kesään mennessä. Kyseessä on 3–4 kuukautta kestävä projekti, jota Hämäläinen johtaa.

– Hankkeen hallinnoijana toimii Ylämaan kunta. Yhteistyökumppa-neita ovat Lappeenrannan Seudun

Yrityspalvelut Oy ja suurimmat kivi-teollisuusyritykset.

Hämäläinen kertoo, että hankkeen kustannusarvio on 11 500 euroa ja sil-lä on kolme päätavoitetta.

– Hankkeen tavoitteena on tehostaa kiven louhinnassa syntyvän sivukiven hyödyntämistä, luoda kiviosaamisen verkostoja Ylämaa–Lappeenranta

-alueelle sekä edistää kivi- ja mine-raalimatkailua.

Kiven louhinnassa syntyy paljon si-vukiveä. Ylämaan alueelle on tällä hetkellä kertynyt jo noin 6 miljoonan kuutiometrin määräinen sivukiviva-ranto, joka on yli puolet koko Kaak-kois-Suomen seitsemän kunnan alu-eella olevasta sivukivestä.

– Sivukiven mittava hyötykäyttö synnyttäisi lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja Ylämaalle ja koko Lap-peenrannan seudulle. Logistiikan ja jakelujärjestelmien suunnittelulla se-kä sivukiviaihioiden lajittelulla ja osittaisella tuotekehittelyllä kiviai-neksen hyödyntämistä voitaisiin lisä-tä voimakkaasti.

Hämäläinen kertoo, että hankkeel-la pyritään vahvistamaan myös Ylä-maa–Lappeenranta-alueen kilpailu-asemaa luonnonkivien tuottajana ja jalostajana verkostoitumalla alueen kiviosaajien kanssa.

– Luonnonkivien käyttö eri tarkoi-tuksissa on lisääntynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Samoin ovat kasvaneet paineet ympäristöystäväl-lisemmän rakennuskiven ottamistoi-minnan kehittämiseen. Hanke toimii valmisteluna muille mittavammille kiviteollisuuden kehittämishankkeil-le tällä alueella.

Sivukiveä suunnitellaan käytettä-väksi myös kivimatkailun edistämi-seen.

– Hankkeen puitteissa ideoidaan uutta matkailullisesti vetovoimaista kivimatkailunähtävyyttä, jonka val-mistamisessa käytetään sivukiveä.

Pyramidi – graniittinen matkailumonumentti – Ajatus rakentaa nykyajan ensim-mäinen ja maailman pohjoisin pyra-midi sai alkunsa reilu kymmenen vuotta sitten, kun pohdimme erilaisia tapoja kehittää kivialaa, huiman ide-an isäksi tunnustautuva Hämäläinen sanoo.

Hän jatkaa, että ajatusta on pyöri-telty vuosien kuluessa paljon. Alusta

saakka oli selvää, että kyseessä on mittava monumentti, jota ei toteuteta vuodessa eikä kahdessa.

– Toiveissa on, että hanke käynnis-tyy tämän vuoden puolella.

Hämäläinen korostaa, että pyrami-dimonumentti ei ole kopio mistään, vaikka pyramidi-muoto onkin tuttu jo Aristoteleen ajalta sekä Egyptistä.

– Egyptin pyramidit ovat onttoja hautapaikkoja. Meidän suunnittele-mamme pyramidi tulee olemaan aito massiivipyramidi, jonka raaka-ainee-na käytetään graniitin louhimisen yh-teydessä syntyvää sivukiveä.

Tämän hetkisen suunnitelman mu-kaan pyramidin yhden sivun pi-tuudeksi on kaavailtu 40 metriä. Val-miin pyramidin korkeus olisi 30–40 metriä. Raskaan rakennelman sijain-tipaikka on tutkittava tarkoin.

– Rakennusmaaperän tulee olla ko-vaa. Samoin rakennuksen pohjusta-minen on tarkkaa työtä. Ei ole järkeä rakentaa monumenttia, joka vuosien saatossa painuisi maahan.

Myös rakennustekniikka on harkit-tava tarkoin.

– Suomen oloissa rakentaminen on haasteellista, koska rakennus on vaih-televien sääolojen armoilla. Graniitti on kuitenkin maailman vanhimpia ja kestävimpiä kivilajeja. Uskomme, et-tä pyramidin elinkaari tulee olemaan miljoonia vuosia.

Toteutuessaan pyramidi tuo nostet-ta entisestäänkin vilkkaalle Ylämaan matkailualueelle. Lisäksi on suunni-teltu, että pyramidiin kaiverretaan tietoa ihmiskunnan saavutuksista tu-leviin maailmoihin.

– Kaivertamalla tallennettu tieto säilyy. Sitä ei voi tuhota tai varastaa helposti. Valtakielien ohella tietoa vä-litetään lähinnä symboliikkaa ja ku-vakerrontaa hyväksikäyttäen.

Hämäläinen sanoo, että hankkeel-le on kehitelty erilaisia rahoitustapo-ja.

– Hankkeeseen on jo nyt ilmoittau-tunut mukaan eri alan osaajia, jotka eivät halua mukaan rahan vuoksi, vaan he pitävät hanketta innostavana.

– Uskon, että tällaiselle hankkeel-le löytyy talkootyöläisiä muun muas-sa kuljetus- ja nosturifirmoista. Aja-tuksena on, että hankkeesta tulisi kansainvälinen. Kuka tahansa henki-lö voi mistä tahansa päin maailmaa ostaa netin välityksellä oman pyrami-diin laitettavan kiven. Lisäksi ostaja voisi nähdä kivensä paikan pyrami-dissa vilkkuvana valona.

Hämäläinen toteaa, että pyramidin rakentaminen kuulostaa huimalta aja-tukselta, eikä se onnistuisi muualla kuin Ylämaan kaltaisella kiviteolli-suusalueella, jossa rakennusmateriaa-li on välittömässä läheisyydessä.

– Pyramidi on minun unelmani. Sen toteuttamisessa ei oteta aikatau-lullisia paineita, vaan sitä voidaan ra-kentaa tarvittaessa vaikka kymmeniä vuosia.

Selvää on, että tämän suunnitelman toteutuessa Ylämaa on tullut maail-mankartalle jäädäkseen. ■

Ylämaa on pieni suuri eteläkarjalainen kunta Lappeenrannan kupeessa. Vaikka kunnassa on vain noin 1 500 asukasta, ei se ole estänyt nousua tunnetuksi Suomessa ja laajemminkin maailmalla.

Parhaiten Ylämaa tunnetaan nykyisin spektroliitista sekä graniitista.

Ylämaan alue on Pohjois-maiden johtava graniitin tuotantoalue. Spektroliitista tehdään muun muassa koruja. Ylämaan jalokivimessuilla yleisöllä on tilaisuus tutustua jalokivien ja korujen maailmaan noin sadan ympäri maailmaa tulevan näytteilleasettajan osastoilla.

Ylämaalla ei kivi sammaloidu

Teksti: Erja Eliala, kuvat Ylämaan kunta


www.carlson.fi

/rll

KARELIA PARKETTITammi Natur VanillaMatt Profiloc• 14 x 188 x 2266 mm• 3,41m2/ pkt• valkomattalakattu• laadukas kotimainenpf12

SISUSTUSTARRADeco Sprit• 66 x 85 cmkeh302-307

Piristystä seinällesi!

Hyödynnä uudistunutKOTITALOUS-VÄHENNYS!

Haaveiletko kodinkunnostamisesta?

Kotitalousvähennyksen enimmäismääräon vuodesta 2009 alkaen 3000 euroavuodessa. Vähennys on henkilökohtainen,joten puolisot voivat saada vähennystäyhteensä jopa 6000 euroa vuodessa.

Kotitalousvähennykseen oikeuttaaomassa käytössä olevan asunnon ja/taivapaa-ajan asunnon kunnossapito- japerusparannustyö.

L

ElfaLIUKUOVET

74 x 45 x 54 cmelf012

4900(62,00)

Elfa BasicKORIT

6900(87,00)

104 x 45 x 54 cmelf013

Lähde ja lisätietoja:www.kotitalousvähennys.fi

MuistilistaKotitalousvähennyskelpoista perus-parannus- ja kunnossapitotyötä on esim:

• Keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneidensekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaanlukien sähkö- ja putkityöt

• Rakennusten ulkokunnostus kuten maalaus japarvekelasien asennus

• Piha-alueeseen kohdistuvat korjaus- ja perus-parannustyöt, kuten vesi- ja jätevesijärjestelmiin,lämmitykseen, sähköistykseen sekä ilmastointiinliittyvät korjaus- ja perusparannustyöt

• Aurinko- tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen

• Useat mökkitalkkareiden tarjoamat palvelutvapaa-ajan asunnolla

• Erilaisten lämmitysjärjestelmien korjaaminen jauusiminen. Esim. öljysäiliön puhdistustyö, öljy-polttimen huoltotyö ja lämmityskattilan tulisijanpuhdistustyö

ElfaLIUKUOVET

SISUSTAJAN JA REMONTOIJAN LAATUVALINNATTarjoukset voimassa 28.3.2009 saakka

1990

kaikki norm. hintaisetROLLERI-TAPETIT

KUOPIOVolttikatu 1ma-pe 8-19la 9-16

MIKKELILaiturikatu 4ma-pe 8-18la 9-15

JOENSUUNurmeksentie 6ma-pe 8-19la 9-16

VARKAUSKäsityökatu 17ma-pe 8-18la 9-16

SAVONLINNANojanmaantie 2ma-pe 8-19la 9-16

Rautakaupan kärkipaikat

3590/m2

norm. hinta

Mikä tahansa huone,mikä tahansa tavara

-Elfa auttaa muuttamaankaaoksen järjestykseksi.

Mikä tahansa huone,mikä tahansa tavara

-Elfa auttaa muuttamaankaaoksen järjestykseksi.

-20%-20%

(51,00)39003900

Helppoa tapetointiajo 10 vuotta!

Helppoa tapetointiajo 10 vuotta!

Uutuus!Uutuus!

Nyt onoikea aika toimia!

Nyt onoikea aika toimia!

norm. hinta


Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on vallanhaluinen mies. Hän haluaisi johtamalleen organisaa-tiolle selvästi nykyistä enemmän val-taa muun muassa kaavoitusasioissa.

Häntä selvästi jurppii edelleenkin valtion ja asuntoministeri Jan Vapaa-vuoren tyly maakunnan jyrääminen Pieksämäen Ideapark-kaavan poik-keuslupahakemuksessa. Hänen mie-lestään ei ole oikein, että Helsingissä tiedetään paremmin kuin Etelä-Sa-vossa, että mikä maakunnalle on pa-rasta.

Matti Viialainen haluaa nostaa kes-kusteluun aluehallinnon kehittämi-sen.

– Suomesta puuttuu vahva aluehal-lintoperinne. Meillä tehdään päätök-siä keskusjohtoisesti, tai sitten kunta-tasolla. Väliin jää iso maakunnan ko-koinen aukko, jossa on isoja organi-saatioita, kuten sairaanhoitopiirit. Sillä tasolla ei oikein kukaan tiedä kuka päättää ja mistä päätetään, Vii-alainen pohtii.

Hän toki myöntää, että Suomen ny-kyinen perustuslaki ei mahdollista maakuntien päätösvallan lisäämistä, ainakaan jo on kysymys rahasta ja kaavoitusvallasta. Hän kuitenkin haastaa eri alojen toimijoita keskus-telemaan maakuntien roolista tulevai-suudessa.

Uusi aluehallinnon uudistushanke-kaan ei Viialaisen mukaan tuo mitään ratkaisevan uutta, vaikka siinä on hä-nen mielestään toki paljon hyvääkin.

– Kyllä ne ministeriöt ja ministerit pitävät edelleen vallan ja rahat nä-peissään, hän huokaa.

Tästä hyvänä osoituksena on hänen mielestään juuri tuo Ideapark-kaava ja vaikkapa norpan suojeluun liittyvät erilaiset kalastusrajoitukset ja niistä päättäminen ministeriöissä.

– Suomesta puuttuu eurooppalai-nen liittovaltioajattelumalli. Tsaarin aikaan pohjaava presidenttivetoinen hallinto ministeriöineen on meillä edelleen tätä päivää, maakuntajohta-ja pohtii.

Suomalaisesta demokratiasta puut-tuu Viialaisen mukaan kolmas, eli alueellinen taso. Myöskään maakun-tavaltuustot eivät edusta suoraa demo-kratiaa, sillä niiden jäsenet valitaan eri kunnista kuntavaalien tulosten pe-rusteella, eikä suoralla vaalilla.

– Nykyvaltuuksilla maakunnat ei-vät ole kovin suuria toimijoita, mitä kunnat ja valtio ovat. Molemmilla on verotusoikeus, eli siellä missä ovat ra-hat, siellä on myös valta.

Hän myös korostaa sitä, että vaik-ka maakuntavaltuustot hyväksyvät maakuntakaavan, se joudutaan alis-tamaan ympäristöministeriön käsitte-lyyn ja lopullisen päätöksen kaavasta tekee mahdollisesti Valtioneuvosto.

– Mielestäni valtion pitäisi pystyä luopumaan osasta vallastaan ja antaa sitä maakunnille. Valtion pitäisi pys-tyä luottamaan siihen, että kyllä maa-kunnissa osataan tehdä sitä itseään koskevia päätöksiä.

Matti Vanhasta myös selvästi har-mittaa, ettei Lappeenranta lähtenyt mukaan uuteen Itä-Suomen yliopis-toon. Hän kuitenkin sanoo, että ovea Lappeenrannan suuntaan on pidettä-vä avoinna.

– Päättäjien pitäisi pystyä näke-mään kauemmas ja toteamaan, että Itä-Suomessa olisi yksi vahva, moni-tieteellinen yliopisto, jossa opiskelijat voisivat mahdollisimman kivutto-masti siirtyä kampukselta toiselle, Viialainen visioi.

Lisäksi hän haluaisi, että neljän maakunnan alueella olisi kaksi vah-vaa ammattikorkeakoulua. Hän myös harmittelee Etelä-Karjalan maakun-nan halusta katsoa Helsingin valoja , eikä lähteä mukaan neljän muun maa-kunnan kanssa yhteistyöhön.

– Valtio katsoi yhden maakunnan suuntaan ja hylkäsi neljä. Sitä sano-taan kai sitten demokratiaksi, Viialai-nen piikittelee.

Hän myös vakuuttaa, että nurkka-kuntaisuus ei vie mitään asioita eteen-päin. Viialainen kaipaa päätöksente-koon itäsuomalaista politiikkaa. Hän sanoo toiveikkaana, että etenkin Sa-vonlinnan ja Mikkelin välinen kis-sanhännän veto on lientymään päin ja maakuntastrategiasta muun muassa vallitsee yhteisymmärrys. Myös Sai-maan nostaminen tässä strategiassa hyvin keskeiseksi teemaksi on Vii-alaisen mukaan erinomainen asia.

Alueitten pitää kyllä maakuntajoh-tajan mielestä ehdottomasti kilpailla,

mutta kampittamista hän ei hyväksy. Hänen mielestään maakunnan eri kaupungeilla on elinkeinotoiminnas-sa erilaiset profiilit, joten sen ei pitäi-si olla vaikeuttamassa yhteistyötä.

– Yhdessä me menestymme, kun pelaamme yhteiseen maaliin, maa-kuntajohtaja korostaa.

Hän on myös sitä mieltä, että ainoastaan yksityinen elinkei-noelämä voi nostaa maakunnan menestykseen. Maakuntaliit-to voi olla mukana rahoitta-massa yksityisen tahon hankkeita, mutta vain yri-tystoiminnan kautta.

– Jos yrityksiltä ei löydy rohkeutta investoida, em-me me yksin voi tehdä mitään, hän huomaut-taa.

Maakuntastrategian mukaan Etelä-Savon maakunta on oltava vuoteen 2015 muutto-voittoinen alue. Se on näytön paikka maa-kuntajohtajalle.

– Olen huomau-tuksen ansainnut, mikäli näin ei käy, mutta se kyllä vaatii paluumuuton li-sääntymistä, Vii-alainen korostaa. ■

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen haastaa keskusteluun:

Lisää valtaa maakunnilleTeksti ja kuva: Kari Tegelberg

16.4. Kypros ............ 54910.5. Albufeira ......... 59929.5. Kreeta ............. 5999.6. Alanya ............. 579

Lappeenrannasta

Savonlinnasta

12.4. Albufeira .......... 5497.5. Kypros .............. 59919.5. Alanya .............. 59930.5. Mallorca ........... 5991.6. Rodos .............. 699

19.4. Albufeira ......... 5499.5. Mallorca .......... 699

13.4. Rodos .............. 59925.4. Mallorca ........... 5998.5. Kreeta .............. 63916.5. Mallorca ........... 59921.5. Kypros .............. 5995.6. Kreeta .............. 64911.6. Kypros .............. 679

Vaihda vuodenaika lennossa!LOMAMATKOILTA LAAJIN VALIKOIMA LENTOJA JA KOHTEITA KOTIKENTÄLTÄSI.

MATKA-VEKKA: JOENSUU 020 120 4310, KUOPIO 020 120 4210, LAPPEENRANTA 020 1204330,

SAVONLINNA 020 1204340, VARKAUS 020 120 4240

www.lomamatkat.fi, puhelinmyynti 020 120 4100 (ark. 8-19, la 9-14, su 10-14) ja valtuutetut jälleenmyyjät

VARAA MATKASI

Joensuusta

KYSY MYÖS KESÄN JA SYKSYN MATKOJA!

Kuopiosta

Hinnat 1 vk alk/hlö. Toimitusmaksu 10€/varaus


Ville Itälä on toiminut eurokansan-edustajana Brysselissä kohta viisi vuotta. Istumme hänen työhuonees-saan valtavan parlamenttirakennuk-sen 13 kerroksessa. Ikkunasta aukeaa hulppea näkymä Luxemburgin auki-olle. Seuraaviin eurovaaleihin on ai-kaa vajaat kolme kuukautta. Itälä on halukas istumaan parlamentissa myös seuraavat viisi vuotta.

– Sanon ihan suoraan, että puolet ensimmäisestä viisivuotiskaudesta menee harjoitellessa talon tapoja, Itä-lä tunnustaa.

Europarlamentaarikon, etenkin pienen maan edustajan työ on verkos-toitumista eri ryhmien edustajien kanssa. Mepin, kuten heitä lyhyesti kutsutaan pitää hallita kanssakäymi-sessä sosiaaliset taidot. Tapaamisissa

ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa ei hänen mukaansa ole varaa jäädä nurkkaan nyhjöttämään.

– Tämä työ vaatii kokemusta ja op-pimista.

Europarlamentissa päätetään asi-oista, jotka koskettavat ihan jokaista unionin jäsenvaltion asukasta. Itälän mielestä eurovaalit ovat kansalaisille tärkeämmät kuin vaikkapa eduskun-

tavaalit Suomessa. Äänestysprosentti ei Suomessa, kuten monissa muissa-kaan euromaissa ole kuin juuri ja juu-ri yli 50 prosenttia. Ihmiset kokevat europarlamentin jotenkin kaukaisek-si ja sellaiseksi instituutioksi, johon ei pieni ihminen pysty vaikuttamaan.

Nämä käsitykset ovat Itälän mieles-tä ehdottomasti vääriä.

– Kyllä äänestäjän ääni kuuluu täälläkin, hän vakuuttaa.

Suomalaiset mepit tekevät parla-mentissa paljon yhteistyötä. Suomen etu on kaikille edustajille Itälän mu-kaan ykkösasia. Hän kertoo muun muassa äänestäneensä samassa rinta-massa muun muassa vasemmistolai-sen Esko Seppäsen ja keskustalaisen Kyösti Virrankosken kanssa. Itälä it-se edustaa parlamentin suurinta ryh-mää, oikeistolaista EPP:tä.

– Toki olemme monista asioista eri-mieltäkin, mutta kyllä silloinkin par-lamentaarikot ajavat ensisijaisesti Suomen etua.

Maataloustukiasioissa Suomi on viime aikoina saanut Itälän mukaan pahasti turpiin. Myös tulevalla kau-della maatalous on yksi tärkeimmis-tä alueista, joista parlamentissa tul-laan päättämään. Uusien euroedusta-jien pitää hänen mukaansa tehdä har-tiavoimin töitä myös tulevaisuudessa, että maataloutta voidaan harjoittaa Suomessa myös tulevaisuudessa.

– Euroopan unionin komissio halu-aa, että me suomalaiset riitelemme maataloustukiasioista. Silloin he voi-vat jatkossakin alentaa tukia, koska emme ole yksimielisiä siitä millaista maataloustukipolitiikkaa haluamme, Itälä sanoo.

Ville Itälä on julkisuudessa tukenut vahvasti komissaari Olli Rehniä, että hänet valittaisiin jopa parlamentin uudeksi puheenjohtajaksi. Hän on saanut tästä julkitulosta jonkin verran sapiskaa omiltaan, eli kokoomuslai-silta, Rehn kun on keskustalainen.

– Olli Rehn on hoitanut hommansa hyvin ja meidän suomalaisten pitää mielestäni tukea häntä saamaan mah-dollisimman painava komissaarin posti myös tulevaisuudessa. Miksipä ei jopa puheenjohtajuus, Itälä koros-taa.

Hän ei pidä ollenkaan mahdotto-mana ajatuksena, että puheenjohta-jaksi valittaisiin pienen Suomen edus-taja.

– Tuleehan nykyinen puheenjohta-jakin pienestä maasta.

Itälä viittaa tällä puheenjohtaja Jo-se Manuel Barrosoon, joka on portu-galilainen.

Tulevalla europarlamentilla on edessään paljon haasteellisia tehtäviä. Isoin noista haasteista on luonnolli-sesti Itälän mukaan koko maailman taloustilanne. Hän uskoo, että Suomi pärjää tässä globaalissa talouskuri-muksessa paremmin kuin moni muu maa, mutta hän muistuttaa samalla, ettei Suomi ole mikään suljettu saa-reke, jonne talouden taantuma ei vai-kuttaisi.

– Suomen pankkijärjestelmään täällä luotetaan vankasti ja suomalai-set ovatkin olleet kysyttyä tavaraa, kun eurooppalaiset ovat halunneet kuulla 90-luvun alun laman aikaisis-ta toimistamme, joilla hoidimme pankkijärjestelmämme kuntoon, Itä-lä kehaisee.

Kun annamme haastattelun lopus-sa Ville Itälälle savonlinnalaisen muikkukukon, hän ilahtuu tuliaises-ta silminnähden hyvin aidosti. Nykyi-sin turkulainen, mutta itäpuolella Suomea Luumäellä syntynyt Itälä sa-noo rakastavansa kalakukkoa, eten-kin juuri muikkukukkoa.

– Ehkä siihen juttuun ei kannata laittaa, että enpä taida tätä edes ko-tiin, vaan nautin sen täällä työpaikal-la itse, Itälä nauraa.

No, tuli se kuitenkin laitettua. ■

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

Euroedustaja Ville Itälä sanoo kokemuksesta:

Pienen maan edustajan osattava verkostoitua

Ville Itälä sai Savosta tuliaisiksi Sirkka Makkosen leipomon paistaman muikkukukon. EU:n symbolin, eli vapauden patsaan juurella on turvallista poseerata, onhan unioni ennen kaikkea rauhan ja vapauden organisaatio.

"Tämä työ vaatii kokemusta ja oppimista"

Ville Itälä


Carlsonin tavarataloketjun juuret ovat Kuopion sataman lähellä sijain-neessa Juantehtaan rautakaupassa, jossa John Carlson niminen mies toi-mi aluksi myymälänhoitajana ja sit-temmin omistajana. Muun muassa uunin luukkuja ja silitysrautoja myy-nyt rautakauppa sai viralliset kau-pankäyntioikeudet vuonna 1859.

Halonen kertoo, että osakeyhtiöksi vuonna 1900 muuttuneella Carlsonil-la oli alussa kansainvälinen osakas-kunta.

– Osakkaita oli esimerkiksi Pieta-rista ja Pariisista.

Satamassa alkujaan sijainnut kaup-pa siirtyi vuonna 1899 puutaloon to-rin varrelle. Nykyinen Tori-Carlsonin

kiinteistö valmistui 1929.Halosen suvun omistukseen tava-

ratalo siirtyi vuonna 1964, jolloin Pekka Halosen isä, kotkalainen liike-mies Kalle Halonen osti hieman tuu-liajolle joutuneen yrityksen. Tällä hetkellä Carlsonin omistavat Pekka Halonen ja hänen siskonsa Liisa Ha-

lonen. Carlson on Veljekset Halosen sisaryhtiö. Tavarataloketjun nykyinen toimitusjohtaja toteaa, että hänen isänsä oli kokenut kauppias, joka oli tehnyt kannattavaa kauppaa vaate-puolella jo 1930-luvulta lähtien.

– Isäni ei nähnyt mitään ristiriitaa uudessa aluevaltauksessa rautakau-pan puolelle.

Hyvä kauppa vastaa ajan haasteisiinPerustamisensa jälkeen rautakauppa on kokenut suuria muutoksia. Muu-tokset liittyvät omistajavaihdoksiin sekä yhteiskunnan murroksiin.

– Omistajavaihdokset ovat tuoneet kaupankäyntiin oikeastaan uutta vir-taa. Tuotevalikoima on kasvanut ja

osa tuotteista on jäänyt pois. Alku-vuosikymmeninä maatalouden paris-sa tarvittavat välineet olivat etusijal-la. Nykyisin niitä ei juuri ole.

Suurimmat muutokset Oy Carlson on kokenut Halosen suvun omistuk-sessa.

– Isäni oivalsi, että Kuopiossa oli kysyntää monipuolisemmille tavara-talopalveluille. Perinteisen rautakau-pan valikoimia laajennettiin tekstii-leillä ja jalkineilla. Tästä rautakaupan ja tekstiilialan yhdistämisestä sai ni-mensä jopa savolainen vitsikirja Rau-taa ja retonkia.

Tori Carlsonin kauppatilat kävivät ahtaaksi kun tuotevalikoimat laajeni-vat entisestään ja nykyinen Kodin Carlson rakennettiin vuonna 1974. Iso Carlson valmistui vuonna 1989. Ulkopuolisista kaupungeista tavarata-lo perustettiin ensimmäisenä Varkau-teen vuonna 1978. Uusin tavaratalo aloitti toimintansa Joensuussa vuon-na 2007. Muut sijaintipaikkakunnat edellä mainittujen ohella ovat Mikke-li ja Savonlinna. Yhteensä Oy Carlso-nilla on kahdeksan myymälää, joista kolme on tavarataloja ja viisi rautata-varataloja.

– Olemme ostaneet meille tarjottua liiketoimintaa ja lähteneet kehittä-mään sitä meille sopivaan suuntaan.

Halonen korostaa, että kaupan alal-la on pystyttävä muuttumaan ajan mukana. Asiakas on aina etusijalla.

– Tavaratalo täyttää asiakkaiden toiveita, eikä heitä saa aliarvioida. Olemme muun muassa panostaneet rautakaupan puolella naisasiakkai-siin, joiden määrä vielä 1970–1980 -luvuilla oli pieni. Nykyisin meillä käy paljon naisia, jotka rakentavat jo-pa kokonaisia taloja itse. Rautatava-ratalojen naistenilloista on tullut hy-vin suosittuja.

Halonen sanoo, että menestys ei ole koskaan yhden miehen varassa. Hän painottaakin henkilökunnan merki-tystä ja sitoutumista juuri tähän yri-tykseen.

– Henkilökuntamme tärkein omi-naisuus on asiantuntemus ja palvelu-alttius. Koulutamme jatkuvasti hen-kilökuntaamme. Lähtökohta on, että palvelusektorilla on aina varaa paran-taa.

Muiksi yrityksen menestystekijöik-si Halonen mainitsee säästäväisyy-den, ahkeruuden ja kilpailukykyiset hinnat.

Halonen katsoo luottavaisesti tule-vaisuuteen.

– Suomessa rakennetaan paljon. Aina riittää myös sisustettavaa ja kor-jattavaa. Vapaa-aikaakin ihmisillä on, ja sitä varten tarvitaan oikeita vä-lineitä.

Juhlavuoden humuaTänä vuonna 150 vuotta täyttävä per-heyritys Oy Carlson on Itä-Suomen johtavin kauppaketju ja Suomen 12. vanhin yritys. Menestys ei ole ilmais-ta.

– Perheyrityksen pyörittäminen vaatii kovaa työntekoa. Nyt on kui-tenkin juhlan aika.

Syntymäpäiviään Carlson juhlii koko kuluvan vuoden yhdessä asiak-kaiden kanssa. Tarjolla on erilaisia kampanjoita, tapahtumia sekä uniik-kituotteita. Esimerkiksi keraamikko Heljä Liukko-Sundström on suunni-tellut Carlsonille Silmäsi Sun -laatan ja Kevään kukka -mukin. Lisäksi myynnissä on Oiva Toikan Juhlavuo-den lintu, Sinisafiiri.

– Liukko-Sundström on käynyt ta-varataloissamme esittelemässä tuot-teitaan itse.

Kanta-asiakkaitaan Carlson haluaa palkita juhlavuotenaan tarjoamalla Carlson Club Card -asiakkaille juhla-vuoden tuotteita erikoishintaan.

Carlsonin isoja syntymäpäiväjuhlia vietetään syksyllä.

– Kaikkea emme vielä paljasta, tyytyväinen toimitusjohtaja myhäi-lee. ■

Oy Carlson 150 vuotta

RAUTAA JA RETONKIA– Kauppa on asiakkaiden tarpeiden tyydyttämistä varten. Kaupan henkilökunnan tärkein tehtävä on palvella hyvin asiakkaita, ja myös johtajan on viihdyttävä asiakkaiden parissa. Näin sanoo Oy Carlsonin toimitusjohtaja Pekka Halonen. Perheyrityksen toimitusjohtaja on varmasti oikeassa, sillä tällä reseptillä on Oy Carlsonia johdettu menestyksekkäästi jo 150 vuotta.

"Asiakas on aina etusijalla. Myös johtajan on

viihdyttävä asiakkaiden parissa"

Pekka Halonen

Teksti: Erja Eliala, kuva: Ruut Kokki


Komissaari Olli Rehn valmis jatkamaan komissiossa

Tarjoukset voimassa TO-LA 26.-28.3. tai niin kauan kuin tavaraa riittää, ei jälleenmyyjille.

Tarkemmat yhteystiedot ja myymälöiden veikkauspisteet osoitteesta www.tokmanni.fi

Osta kun halvalla saatOsta kun halvalla saat179

Saludo KAHVI 500 g (3,58/ kg)norm. 2,49/ pkt

säästä 28%

199

KekkiläKUKKAMULTA 10 l (0,20/ l) norm. 2,49/ps

säästä 20%

MetablueLASINPESUNESTE 5 L5 l (0,40/ l)norm. 2,49/ pl

säästä 20%

325

1595

NEULEBOLEROKoot S-XXLPUKEUTUMISPAITAKoot S-XXL

säästä 20%

säästä 16%

RUUTUPAITISKoot 34–44

RUUTUHAMEKoot 34–44

2395

tuote

tuote

24 kpl!

1390

KinderYLLÄTYSMUNA20 g 24 kpl/ kennoyksittäin 0,58/ kpl

400

ElmexHAMMASTAHNA 75 ml (26,67/ l) Sensitivenorm. 2,40/ kpl

2kpl

2000

Keltainen KatrinLIUSKAPAPERI 100/ PKTsäkissä 1600 arkkia (0,02/ arkki)norm. 24,00/ sk

2pkt/tal.

199Frendit DVD-PAKETTItuotantokausi 1-10

100

Muovinen PUKUPUSSI5 kpl/ pkt 75x150 cmnorm. 0,99/ pkt

säästä 49%

2pkt

Aino MOPPI-LASTASETTIsis. teleskooppivarsi, lasta ja moppi norm. 15,95/ setti

Sininen ROSKAKASSI 20 L25 kpl/ rllnorm. 0,79/ rll 1995

399

pkt

säästä 16%

säästä 36%

1000säästä 37%

1002rll

IKKUNANPESINvarrellanorm. 3,99/ kpl

300

säästä 24%

500

PUHTAANPYYKINKORI 46 Lvalkoinen, hiekka norm. 5,99/ kpl

1000

LissuPYYKIKORI 45 Lvalkoinen, hiekka norm. 12,50/ kpl

Ciff SPRAYT750 ml (4,33/ l) yleispuhdistus, kylpyhuone tai keittiö norm. 3,50/ kpl

1780

Olvi III OLUT 0,33 l 24 pl/ kori (1,67/ l)pantteineen

Tarjous voimassa 9.2.–11.4. 2009

Muista rai-ja ohraruoho

pääsiäiseen...!

PALJON ERILAISIA KUKKIA TYYLIKKÄISSÄ KERAMIIKKA-RUUKUISSAesim. Tulilatva, Helmililja, Muratti ja erilaisia Juoruja ja Kultaköynnöksiä!

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Pasi Pekkonen

Mikkeliläislähtöinen komissaari Olli Rehn ennätti vilkaista myös Suur-Saimaa -lehteä. Vieressä euroedustaja Ville Itälä, joka on voimakkaasti tuonut esille kantansa saada Rehnille mahdollisimman painava komissaarin salkku myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionin laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn sanoo Suur-Saimaa-lehdelle, että hän on valmis jatkamaan komissaarina, mi-käli tukea ja kannatusta löytyy koti-maasta ja unionin muilta jäsenvalti-oilta.

Euroopan unionin laajentuminen käsittämään nykyiset 27 jäsenmaata on komissaari Rehnin mukaan ollut menestystarina paitsi Euroopan unio-nin, myös koko Euroopan kannalta.

– Sen myötä rauhan, vakauden, de-mokratian ja oikeusvaltion periaattei-siin perustuva vyöhyke on kasvanut paljon tehokkaammin kuin kepin tai miekan avulla konsanaan, Rehn ko-rostaa.

Laajentuminen, eli Euroopan yh-dentyminen on hänen mukaansa li-sännyt maanosamme turvallisuutta.

– Nyky-Eurooppa on paljon turval-lisempi kuin yhdentymisprosessin al-kaessa 50 vuotta sitten. Meillä on ti-laisuus tehdä siitä vieläkin turvalli-sempi, hän korostaa.

Laajentumispolitiikka on Rehnin mukaan jo osoittanut voimansa muut-taa jäsenyyttä hakenut maa toimivak-si demokratiaksi, markkinataloudek-si ja aidoksi yhteistyökumppaniksi, joka on valmis vastaamaan yhteisiin haasteisiin.

– Jäsenyysmahdollisuus on ollut pontimena uudistuksille ja edistänyt yhteisten periaatteiden, kuten vapau-den, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja perusvapauksien, noudattamista.

Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:n jäseniksi tammikuussa 2007 päätti vuonna 2004 alkaneen EU:n viidennen laajentumiskierroksen. Sen aikana EU:n jäsenmäärä kasvoi 15:sta 27:ään. Yhtä suurta laajentumisaaltoa ei ole Rehnin mukaan odotettavissa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

– Laajentumisprosessi ei etene luo-tijunan, vaan pikemminkin paikallis-junan vauhtia. Se on kuitenkin tuke-vasti raiteillaan, mikä on tärkeintä. On koko Euroopan edun mukaista edistää Länsi-Balkanin demokratia-kehitystä ja tehdä Turkista vakauden tukipilari yhdellä maailman epäva-kaimpiin kuuluvista alueista. Laajen-tuminen on yksi EU:n tärkeimmistä turvallisuustakeista.

Komissaari Olli Rehn sanoo myös, että unionin isoja haasteita jo lähitu-levaisuudessa ovat talouden isot on-gelmat, jotka koskevat niin Euroop-paa kuin muutakin maailmaa. Näihin ongelmiin puuttuminen on asia, jossa unionilla on tehtäväkenttää yhdessä talouden eri toimijoiden kanssa. ■


Sain mielenkiintoisen tilaisuuden ravistella vankilaan liittämiäni luu-loja, kun minulle tarjoutui mahdol-lisuus vierailla Pyhäselän vankilas-sa. Vankila sijaitsee Hammaslahden taajamassa, 25 kilometriä Joensuun keskustasta Lappeenrannan suun-taan.

Itä-Suomen aluevankilaan kuulu-va suljettu vankilayksikkö aloitti toimintansa vuonna 1990. Vanki-lanjohtaja Samuli Laulumaa ja apu-laisjohtaja Risto Laukkanen kerto-vat, että moderni vankila oli valmis-tuttuaan ensimmäinen sataan vuo-teen Suomessa uudisrakennuksena valmistunut vankila.

– Pyhäselän vankila on moderni nykyisenkin mittapuun mukaan ar-vioituna. Tilat ovat kaikin puolin siistit sekä toimivat, Laulumaa sa-noo.

Moderneista tiloista huolimatta vankilan karuus ja ahdistava tunnel-ma yllättivät satunnaisen vierailijan. Luulojen tilalle tuli tietoa, ja käsite lain pitkä koura konkretisoitui ker-ralla.

Vankilassa aika saa uuden merkityksenLaulumaa kertoo, että Pyhäselkä on Suomen oloissa tavallista suljetum-pi yksikkö, jossa tuomiota suoritta-vat ovat syyllistyneet pääasiassa henkirikoksiin, törkeisiin väkivalta-rikoksiin tai törkeisiin huumausai-nerikoksiin.

– Suomessa keskimääräinen van-kilarangaistus on kahdeksan kuu-

kautta. Täällä istutaan yleensä yli neljä vuotta. Rangaistuksen pituus kertoo osaltaan teon vakavuudesta.

Miesten ja naisten tekemät rikok-set eivät nykyisin juurikaan eroa toi-sistaan. Vankilassa on kaksi naisil-le tarkoitettua osastoa ja viisi mie-hille tarkoitettua osastoa.

– Tällä hetkellä meillä on paikko-ja 17 naisvangille ja 70 miesvangil-le. Vankien määrä liikkuu nykyisin noin 100 paikkeilla, Laulumaa las-kee.

Tavallisten asunto-osastojen li-säksi vankilassa on niin sanottu matkaselli, eristysselli sekä erillään pidettävien osasto.

– Matkasellissä vangit odottavat siirtoa toiseen vankilaan. Vangit vii-pyvät siellä muutamasta päivästä korkeintaan pariin viikkoon.

Rundin eli eristyssellin esittely vakavoittaa maallikkovierailijan. Eristysselli on hyvin pelkistetty ver-sio tavallisesta sellistä. Eristykseen joutuu henkilö, joka aiheuttaa osas-tolla häiriötä.

– Maksimissaan rangaistuksella oleva vanki voi joutua olemaan eris-tyksessä jopa 14 vuorokautta. Van-gilla on oikeus vain tunnin päivittäi-seen ulkoiluun. Muilla vangeilla on yhteisen ruokailun ohella tiettyinä aikoina mahdollisuus esimerkiksi liikuntaan, ruuanlaittoon, kirjastos-sa käymiseen tai vapaaseen seurus-teluun, Laukkanen kertoo.

Osasto numero viiden eli erillään pidettävien osaston sellit ovat ulkoi-sesti normisellejä, mutta niissä asu-

vat pelkääjävangit ovat erillään muista vangeista joko omasta pyyn-nöstään tai vankilan toimesta.

Pyrkimys normaaliuteenVierailu Pyhäselän vankilaan osoit-taa, että kademieltä joskus väite-tyistä luksusluokan vankilaoloista ei kannata tuntea. Siisteydestä huo-limatta käytävillä on vahva tupakan haju sekä ihmisistä lähtevät omi-naishajut. Lukkojen naksahdukset, vartijat, kalterit ja raskaat rautaovet kertovat, missä paikassa ollaan. Asukkaiden olemus viestii omaa karua tarinaa. Jatkuvan eristyksen ohella mieltä rasittaa ahtaanpuolei-set sellitilat.

– Miesten sellit ovat yleensä omalla wc:llä varustettuja vajaan 10 neliön yksiöitä. Kalusteena on pöy-tä, sänky ja pieni televisio. Naisten puolella lähes jokaisessa sellissä on kaksi asukasta. Syynä tähän on ti-lan puute, Laulumaa selventää.

Hän painottaa, että vankilan teh-tävä ei kuitenkaan ole pelkästään eristää yhteiskunnalle vaarallisia henkilöitä, vaan myös kuntouttaa heidät yhteiskunnan sääntöjä nou-dattavaksi jäseniksi, koska kaikki palaavat sinne mistä ovat tulleetkin.

– Työssä mukana ovat psykologi, opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä ja kaksi erityisohjaajaa. Ulkopuolelta käytössä on psykiatrin ja lääkärin palvelut. Hengellistä elämää kaipaa-ville on pieni kirkkosali, jossa vie-tetään hartaushetki viikoittain. Vä-

VIERAILU PYHÄSELÄN VANKILAAN

Vankila on sana, jolla on paha kaiku. Vankilassa ihminen joutuu luopumaan vapaudestaan ja oikeudestaan päättää omista asioistaan. Ihan pienestä rikkeestä Suomessa ei joudu tiilenpäitä laskemaan, joten aika monen ihmisen mielikuvat vankilasta perustuvat amerikkalaisiin poliisisarjoihin. Näin oli myös itseni laita.

Vankila – erityislaatuinen

Vankilanjohtaja Samuli Laulumaa sanoo, että vankilan henkilökunnan tehtävä ei ole enää tuomita vankeja.

Vangeilla on mahdollisuus työskennellä esimerkiksi puusepänverstaalla tai matalliverstaalla.

Eristysselli on karu.

Teksti: Ruut Kokki, kuvat: Pasi Pekkonen


kivaltaisille vangeille järjestetään vapaaehtoisia väkivallan hallintaan tähtääviä OMA-kursseja.

Vankilan toimissa pyritään nor-maaliuteen. Siihen kuuluu tiettyyn rajaan saakka vankien yksityisyy-den kunnioittaminen sekä omatoi-misuuteen kannustaminen.

– Laitostumista ehkäisevä toimin-ta on suhteellisen monimuotoista. Liikuntaa voi harrastaa nykyaikai-sessa urheilusalissa tai kuntosalilla. Täällä on myös ulkoilupihoja. Lä-heisellä pururadalla voi valvotusti käydä lenkkeilemässä, Laukkanen listaa.

Lisäksi vangeilla on mahdollisuus opiskella aikuislukiossa, jossa opet-tajina toimii Pyhäselän lukion opet-tajia. Parhaillaan ryhmässä on kym-menkunta opiskelijaa.

– Opiskelijoina vangit ovat aina erityisryhmä. Ylioppilastutkinnon suorittaneista kuitenkin noin 90 pro-senttia jatkaa yliopisto-opintoja.

Vangeille on myös tarjolla työtä puusepän- ja metalliverstailla, kiin-teistöjen huollossa, ompelimossa ja keittiöllä. Työtoiminnassa mukana olevat vangit ovat osoittaneet ole-vansa luotettavia työntekoon. Vii-koittainen työaika on 35 tuntia.

Puusepänverstaalla työnjohtajana toimiva Kari Roiha kertoo, että tyy-pillinen vanki on 25–35-vuotias mies, joka ei ole ollut koskaan ansio-työssä.

– Työskentely aloitetaan usein harjoittelemalla työtekoon liittyviä rutiineja, kuten aikatauluja.

Puuverstaalla tehdään pääasiassa

lasten huonekaluja. Verstaalla voi työskennellä maksimissaan yhteen-sä 15 mies- ja naisvankia kolmen työnjohtajan valvonnassa.

– Täällä tehdään oikeasti töitä. Saamme paljon tilauksia, joita toteu-tamme mahdollisuuksien mukaan. Vankeja opetetaan tekemään eri työ-vaiheita sekä käyttämään laitteita. Osasta porukkaa kehkeytyy melkoi-sia ammattilaisia.

Metallipuolella työskentelee viisi miesvankia. Työnjohtaja Eero Malin kehuu, että heidän työtilanteensa on todella hyvä.

– Teemme paljon yrityksille tuot-teita alihankintana. Tällä hetkellä työssä olevat vangit ovat todella tai-tavia ja motivoituneita.

Laulumaa sanoo, että vankilassa-kin pärjää parhaiten ne henkilöt, jot-ka pyrkivät tulemaan toimeen tois-ten kanssa. Vangin oma asenne vai-kuttaa paljon sopeutumiseen.

– Meidän tehtävänämme ei ole enää tuomita. Pääsääntöisesti henki-lökuntaan suhtaudutaan hyvin. Toki täälläkin joudumme puuttumaan vankilan sisäisiin kahnauksiin ja ri-kolliseen toimintaan.

Vaihtelua vankien arkeen tuovat läheisten vierailut. Läheisiään van-git saavat tavata kerran viikossa vii-konloppuna. Enempään ei Laulu-maan mukaan ole resursseja.

pienoisyhteiskunta

Laulumaa kertoo, että suurin osa Pyhäselän vangeista on iältään 25–35-vuotiaita. Hui-pussaan rikollinen elämäntapa on 20-vuoti-aiden ryhmässä. 30-vuodesta ylöspäin rikol-linen käytös vähenee.– Yhtenä syynä voi osittain olla näiden henkilöiden kuluttava elämäntapa, joka joh-taa tavallista varhaisempaan kuolemaan.Vankilan sairaanhoitajat Tuija Markkanen ja Rauni Multanen sanovat, että lähes 90 pro-sentilla vankilan miespuolisista henkilöistä on jokin päihdeongelma. Se on usein myös vankeuteen johtaneen rikoksen osatekijä. – Vangit ovat monessa suhteessa yhteis-kuntamme sairain väestöryhmä. Tästä joh-tuen noin 80 prosentille vangeista joudutaan määräämään vankilassakin jotain lääkitys-tä.Suomen vankiloissa istuvista vangeista iso osa on syyllistynyt väkivaltarikoksiin. Lau-lumaan mukaan on paradoksaalista, että vankiloissa pelätään kuitenkin enemmän kuin missään muualla yhteiskunnassa. Pelon syitä on paljon.– Vankila on hyvin hierarkinen paikka. Pyyntö asua erillään muista vangeista johtuu lähes poikkeuksetta siitä, että vanki pelkää muita vankeja. Osalla voi olla esimerkiksi huumausaineisiin liittyviä maksamattomia velkoja joillekin vankilassa oleville tai men-neisyyteen liittyvä seksuaalirikos. Lisäksi pelkäämisen syyksi on mainittu rasismi.

Vankilapsykologi Sari Komonen lisää, et-tä pelkääjävangeilla on usein sosiaalisten ti-lanteiden pelkoja. Eristäminen vahvistaa on-gelmaa.– Muun muassa kanttiinissa tai ruokalas-sa käyminen on vaikeaa, sillä vankilassa ei ole päihteiden tuomaa turvaa. Pelkääjien so-siaaliset taidot ovat selvästi heikkoja. Jotkut pelkäävät oman pinnan palamista ja sitä kautta olosuhteidensa huononemista.Laulumaa kertoo, että pelkääjävankien määrä näyttäisi kasvavan koko ajan. Osa ha-luaa erilleen muista vangeista omasta pyyn-nöstä ja osa eristetään vankilan toimesta.– Erillään olemiselle on aina oltava selke-ät perustelut. Tärkeintä on vangin koskemat-tomuuteen liittyvän uhan toteaminen. Pel-kääjäosaston ylläpito on kallista ja hankalaa, koska erillään oleville tulisi taata samat toi-minnot kuin muillekin vangeille.

PelkääjävangitVanki A istuu kahdesta murhasta elinkautis-tuomiota. Yleensä elinkautisesta tuomiosta suoritetaan noin 12 vuotta, jonka jälkeen presidentti tavallisesti armahtaa vangin. Hy-vällä käytöksellä osan vankeusajasta voi myös elinkautisvanki suorittaa avovankilas-sa. Vanki A sanoo sopeutumisen vankilaan olleen äärimmäisen vaikeaa. Takana on pi-an viisi vuotta suoritettua rangaistusta.

– Olen rikoksentekijänä ensikertalainen. Alussa halusin olla yksin ja selvittää tekoani itseni kanssa. Myöhemmin menin tavallisel-le osastolle, jossa en kuitenkaan kyennyt ole-maan muiden vankien painostuksen vuoksi. Pelko oli minulle uutta, sillä siviilissä minun ei tarvinnut pelätä mitään.

Vanki A:n mielestä eristyksessä olossa vaikeinta oli yksinäisyys. Pääsy työhön me-talliverstaalle puolentoista vuoden eristyk-sen jälkeen oli hänelle erittäin tärkeää. – Sopeutuminen vei vuoden verran. Minut hyväksyttiin ensin pieneen työporukkaan, josta tieto kiiri muille vangeille. Myös hen-kilökunta oli tukenani. Enää en pelkää. Sil-loin tällöin saan kuulla huuteluja tekemistä-ni teoista, mutta en välitä siitä. Toiveissa on päästä saatetulle lomalle ja myöhemmin avoimempiin oloihin.

Nuori miesvanki B on osastolla numero viisi tutkinnallisista syistä. Hän on ollut ai-emmin seitsemän vuotta vankilassa ja tällä-kin kertaa on tulossa pitkä tuomio. Vanki ei halua muiden joukkoon, vaikka siihen olisi mahdollisuus.– Olen siviilissäkin yksin viihtyvä tyyppi. Vain alkoholin vaikutuksen alaisena olen menossa joka paikkaan. Samalla syntyy har-meja, sillä alkoholi ei sovi minulle.– Osastolla pelkään kahnauksia, joita ai-kaisemminkin tuli helposti. Osa niistä juon-taa juurensa siviilipuolelle. Lisäksi pelkään sitä, että toisten vankien huutelu ärsyttää mi-nua liikaa ja menetän malttini täysin.Mies sanoo kärsivänsä paniikkihäiriöstä, johon hoitohenkilökunta on luvannut antaa apua. Hän odottaa myös pääsyä mielentila-tutkimukseen.– Koko prosessi käy korvien väliin. Vapau-duin juuri poliisivankilasta kahden kuukau-den tutkintavankeudesta. Ennen lopullisen tuomion saamista aikaa kuluu noin vuosi. Haluaisin kärsiä tuomion Sukevalla. Täällä oloa helpottaisi pääsy säännöllisesti kunto-salille. Siellä voisi purkaa ylimääräistä ener-giaa.

Tulipa tehtyä Miesten päihteettömällä osastolla on kiiree-tön tunnelma. Kolme vankia tekee yhteises-sä keittiötilassa pitsaa ja yksi vangeista imu-roi käytävää. Aikaa juttutuokiolle kuitenkin on.

Nuori miesvanki C kertoo olevansa elin-kautisvanki. Ensikertalaisena nuorena rikok-sentekijänä hänen elinkautisensa pituus tu-lee olemaan normaalia lyhyempi.– Olen ollut täällä kolme vuotta. Tämä on rauhallinen osasto. En osallistu juurikaan vankilan toimintoihin. Aika kuluu siivotes-sa ja pelatessa. Illat vietän yksin sellissä TV:ta katsellen. Nykyisin en edes enää käy ruokalassa, vaan syön osastolla näkkileipää ja mustaa makkaraa.

Vanki C sanoo, että hän odottaa vain pois pääsyä. – Elämä täällä ei ole oikeaa elämää. Jos olisi mahdollista, haluaisin siirtyä ajassa taaksepäin ja toimia toisin. Valoa arkeen tuovat muutaman tunnin val-votut vierailut ulkomaailmassa. – Pian pääsen lomalle ilman saattajaa. Toi-veena on päästä vankeuden loppuajaksi avo-taloon, jotta voin tavata pientä poikaani. Muuten hän vieraantuu minusta täysin. Van-kilassa olo on opettanut arvostamaan siviili-elämää ihan toisella tavalla. ■

Mitä vanki pelkää – mitä toivoo?

Sellit ovat ahtaita ja koruttomia.

Kuntosali on vankien ahkerassa käytössä.


– Isästä ei ole saatu sensaatiojuttuja siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole mistä niitä tehdä.

Åke Lindman oli vasta 25-vuotias kun Tomi Lindman vuonna 1953 syn-tyi. Avioliitto ensimmäisen vaimon Helena Kajan kanssa päättyi samana vuonna, mutta isän ja pojan suhde säi-lyi tiiviinä lapsuudesta aina näihin päiviin saakka.

– Emme nähneet jatkuvasti. Toi-saalta olimme yhdessä varmasti enemmän kuin monet samassa talou-dessa asuvat isät ja pojat.

Tomi kertoo, että he eivät puhuneet tavatessaan erityisen paljon isän työs-tä.

– Meillä oli ihan omat jutut. Isällä oli huumoria. Ilmassa oli usein pien-tä leikkimielistä kisailua ja myöhem-min naljailua muun muassa toistem-me autoista.

Tomi pohtii, että autojen lisäksi häntä ja isää yhdisti elokuvien katso-minen.

– Olemme molemmat myös tarinoi-jia. Jalkapalloa sen sijaan olen innos-tunut seuraamaan vasta myöhemmäl-lä iällä.

Rämäpää herrasmies– Isä oli rämäpää ja tekevälle sattui. Muistan kun Lapissa laskimme suk-silla Pallaksen Lehmikeroa alas. Mi-nun ollessa mukana emme tulleet alas suoraan, vaan vähän vinosti. Jos-sain vaiheessa kuitenkin isä katosi edessä olleeseen notkelmaan. Pian molemmat olimme siellä sukset ja sauvat taivasta kohti sojottaen. Nau-rua riitti, Tomi tarinoi.

Muisteltavaa riittää myös yhteises-tä kuvausreissusta Kuusamoon. Tomi oli palkattu Villin Pohjolan kulta -elokuvaan hevosten hoitajaksi. Kym-menvuotias poika sai palkkaa peräti 5 markkaa päivältä.

– Kerran yökuvauksessa isäni rat-sasti päin puuta. Hän selvisi pelkällä säikähdyksellä, vaikka saikin kuulla asian tiimoilta runsaasti vinoilua. Sa-malla reissulla hän innostui hyppi-mään kuvaaja Pepe Seppälän kanssa pystysuoran Ristikallion alla olevaan järveen.

Åke Lindman oli monella tavalla vahva mies.

– En kuullut hänen oikeastaan kos-kaan valittavan mitään vaivoja. Ai-hetta olisi varmasti ollut.

Rämäpäisyydestään huolimatta Åke Lindman tunnettiin ennen kaik-kea herrasmiehenä.

– Isä ei juuri kiroillut tai käyttänyt karkeaa kieltä. Hän ei myöskään har-rastanut juoruilua ja yksityishenkilöi-den arvostelua. Hänellä oli aina aikaa vaihtaa muutama sana juttelemaan tulleiden ihmisten kanssa. Itse kyllä lapsena ihmettelin sitä, miten tunte-mattomat tulivat hänen luokseen.

Tomi jatkaa, että isä ei oppinut kos-kaan juomaan alkoholia. Tupakkaa hän poltti kauan.

– Tupakanpolttonsa syyksi hän pa-ni roolinsa alikersantti Lehtona Tun-temattomassa sotilaassa. Roolia var-ten hänen oli opeteltava polttamaan. Tosin tarkka katsoja huomaa, että hän vetää niin sanottuja poskareita.

Saimaa, Korppoo ja Lappi – rauhoittumisen paikkoja Tomi Lindman asuu nykyisin Lau-kansaaressa Savonlinnassa. Paikka on tuttu lapsuuden kesälomilta. Pysy-vän kodin hän rakensi saareen vuon-na 1995.

– Viipurissa syntynyt äitini oli sol-minut sodan aikana ystävyyssuhteen Vaapukkasaaressa asuvaan Emmi Kokkoseen. Edesmennyt isosiskoni Lea vietti usein kesiä saaressa ja myö-hemmin minä liityin mukaan. Sittem-min asuin kesäisin viereisessä Lau-kansaaressa Emmin tyttären ja hänen perheensä parissa. Mökin käytyä pie-neksi piti siirtyä Laukkasten pääta-loon.

Myös Åke Lindmanin side Savon-linnan seutuun syntyi varhain.

– Äiti toi isän Savonlinnaan ensim-mäistä kertaa vuoden 1950 tienoilla. Erityisesti Laukansaaresta tuli hänel-le tärkeä paikka vuosien varrella, sil-

lä hän vei minut sinne lapsena ja vii-pyi itsekin viikon tai pari. Viimeisen kerran isä vieraili luonani saaressa viime vuoden keväällä.

Laukansaaren ohella muita tärkei-tä paikkoja Åke Lindmanille olivat Lappi ja Korppoo.

– Isä kävi Lapissa ensimmäistä ker-taa vuonna 1951, jolloin siellä kuvat-tiin Valkoista peuraa. Hän rakastui Lappiin. 1960-luvulta lähtien vietim-me Pallaksessa yleensä pääsiäiset. Isä piti hiihtämisestä, ja teimme yhdessä pitkiä hiihtoretkiä.

Pallaksessa Åke Lindman viihtyi Tomin lisäksi muun muassa Joppe Karhusen ja muiden sotien aikaisten taistelulentäjien kanssa.

– Kuuntelin heidän tarinoitaan kor-vat höröllään.

Turun ulkosaaristoon Åke Lind-man tutustui ja ihastui työn puitteissa tehdyllä kiertueella.

– Hän kävi seudulla 1950–1960-lu-

kujen vaihteessa ja päätti hankkia sieltä pienen kesäpaikan rahavarojen salliessa. Yleensä saaria ei ole myy-tävänä, mutta edesmennyt poliisi Pel-le Lindqvist päätti myydä yhden Korppoossa sijaitsevista saaristaan isälle 1960-luvulla.

Elokuvat, jalkapallo ja autot Åke Lindman oli monipuolinen näyt-telijä ja ohjaaja. Erityisesti elokuvat Tuntematon sotilas, Lapin kullan ki-mallus ja tv-sarja Myrskyluodon Maija jäävät varmasti elämään suku-polvesta toiseen.

– Isä oli kova tekemään töitä. Hän ei tuntenut käsitettä kahdeksasta nel-jään. Työtä tehtiin kun oli sen aika.

Elokuvien ohella Åke Lindmanin intohimo oli jalkapallo.

– Kentällä isä oli kuuma kalle. Vas-toin yleistä tietoa hän ei kuitenkaan koskaan kuristanut ketään. Kahden pelaajan yhteentörmäyksen seurauk-sena ylösnousu toisen pelaajan päältä ehkä näytti katsomoon kuristamisel-ta, Tomi oikoo väärää tietoa isästään ja jatkaa isän pompanneen kerran kat-somoonkin jonkun huudeltua tar-peeksi asiattomuuksia.

Maajoukkuetason pelaaja lopetti uransa 32-vuotiaana, sillä jalat olivat vahingoittuneet peleissä. Lisäksi näyttelijän työ alkoi kärsiä kasvojen ruhjeista.

– Lapsilleni hän intoutui välillä näyttämään vahvaa kanuunaansa. Niitä palloja sitten etsittiinkin kauan.

Ajokortti Åke Lindmanilla ehti ol-la 62 vuotta. Hän vaihtoi autoa usein. Paljosta ajamisesta huolimatta hän ei ajanut yhtään itseaiheutettua kolaria.

– Isä tykkäsi ajaa autoa. Hän ajoi hyvin ja tarkasti. Itse sain istua jo 5–6 -vuotiaana hänen sylissään ja harjoi-tella ohjaamista. Kortin menettämi-nen kaksi vuotta sitten oli hänelle shokki ja erakoitti häntä.

– Viimeksi huristelimme kolme viikkoa ennen isän kuolemaa pyörä-tuolilla Jorvin sairaalan käytävillä syömään bebe-leivosta. Isä ei koskaan ajatellut kuolemaa. Sairaalasta hän oli aina tulossa pois ja vähätteli vikojaan. Olen helpottunut, että isän ei tarvin-nut kärsiä lopussa kauan, vaan hän kuoli nukkuessaan. ■

Pojan silmin:

Åke Lindman– Faija on aina faija. En osannut enkä osaa ajatella häntä tähtenä. Näin sanoo 3.3.2009 kuolleen näyttelijä, ohjaaja legenda Åke Lindmanin poika Tom, Tomi Lindman.Hän toteaa kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa oivaltaneensa sen, että isä oli pidetty henkilö.

– Laukansaaresta tuli isälleni tärkeä paikka, Tomi Lindman sanoo. Tomilla on saaressa nykyisin pysyvä koti.

Åke Lindmanin rakkaus autoihin on periytynyt Tomille. Tomi harrastaa myös mönkijöillä ajamista.

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen


Oiva Bagge lensi”venäläisellä pommi koneella” yliSavonlinnan Seudun Sotaveteraanit ry. on pyytänyt minua kertomaan pommi-tuslennosta, joka tapahtui kesällä 1955 Tuntematon sotilas -elokuvan filmauk-sen aikana.

Työtehtävä oli sen verran erikoinen, että lehdistö ja elokuvien tutkijat ovat halunneet vielä vuosikymmenten jäl-keen saada lisätietoja. Elokuva oli jaka-nut lehdistön ja kriitikot kolmeen leiriin. Suuri joukko oikeistokriitikoita näki elokuvassa isänmaallisia piirteitä ja kiit-ti realistista sotakuvausta. Toinen ryh-mä koostui vasemmistolehtien kriiti-koista, jotka tuomitsivat elokuvan ide-ologisin perustein. Kolmas ryhmä kes-kittyi elokuvallisiin piirteisiin. Heidän ryhmänsä oli myöhemmin halukas tar-kastelemaan myös yksityiskohtia.

Lisäksi on muistettava, että Puolus-tusvoimat ei hyväksynyt tämän eloku-van tuottamista, eikä antanut mitään ka-lustoapua. Siviilejä tarvittiin suoritta-maan sotilaiden tehtävät. Rajoitukset koskivat myös elokuvassa tarvittavia lentokoneita.

Helsingin Sanomien kuukausiliite jul-kaisi vuonna 1996 laajan artikkelin Tun-tematon sotilas -elokuvasta, jonka esitys Cannesin filmijuhlilla, 50 vuotta aikai-semmin, oli päättynyt skandaaliin. Tut-kijat ja kriitikot saivat artikkelista jäl-leen aihetta lisätutkimuksiin.

Elokuvassa esiintyneen pommituslen-non osalta syntyi kysymyksiä ja kirjeen-vaihtoa. Oli todettu, että elokuvassa ko-vennettua rangaistusta seisoneet Lehto, Määttä ja Rahikainen, sekä samaan ai-kaan sattunut lentopommitus muodosti-vat Suomen elokuvahistoria dramaatti-simman kohtauksen.

Lisää dramatiikkaaVuotta myöhemmin dramatiikkaa lisäsi Cannesin filmijuhlien komitea, joka lä-hetti Suomen ulkoministeriölle rapor-tin: ellei Suomi vedä elokuvaa pois fil-mijuhlilta, tulisi siitä leikata pois noin tunnin verran raakuuksia ja karkeuksia. Suomen Filmiteollisuus ei tähän suostu-nut, jonka jälkeen vaadittiin, että venä-läisiä mahdollisesti närkästyttävät koh-dat poistetaan.

Pahin elokuvan repliikki oli, että yk-si suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Neuvostoliitto ei koko asiaan puuttunut, eikä myöskään sanomalehdistä kansan-demokraattinen Vapaa Sana ottanut tä-hän kantaa. Suomen valtuuskunta pois-tui Cannesista, koska saivat tarpeekseen Cannesin sotkuista. Kuitenkin Suomes-sa Neuvostoliiton lähetystö kertoi suh-tautuvansa nimenomaan elokuvaan kiel-teisesti, koska se oli Väinö Linnan ro-maania suurempi loukkaus.

Tuntematon sotilas on kaikkien aiko-jen menestyksekkäin ja katsotuin suo-malainen elokuva, joka jo perinteisesti esitetään vuosittain jouluna Suomen te-levisiossa.

Elokuvan pommitus-lentoon liittyvättapahtumatTuntemattoman sotilaan tuottaja Toivo J. Särkkä ja ohjaaja Edvin Laine olivat elokuvaa tehdessään taloudellisesti tiu-koilla, joten elokuvaan sisältyvän pom-mituslento-kohtauksen mahdolliseen uusintakuvaukseen ei ollut mahdolli-suuksia. Kaiken lentotoiminnan piti su-jua kitkattomasti puolen tunnin sisällä, joksi ajaksi kaksi Aero Oy:n DC-3-mat-kustajakonetta oli vuokrattu. Elokuvan tekijöillä ei ollut vielä vuonna 1955 käy-tössä kännyköitä, eikä muitakaan radio-laitteita, joten lento ja kuvaus sovittiin tarkasti etukäteen.

Tuottaja Särkkä oli ottanut yhteyttä Aero Oy:n johtoon ja tiedustellut mah-dollisuutta vuokrata kaksi lentokonetta esittämään venäläistä SB-2-pommitus-koneita. Sopimus syntyi ja ohjaaja Lai-ne otti yhteyttä Aero Oy:n lento-osas-toon.

Liikennelentäjästä venäläiseksi pommituslentäjäksiTämän artikkelin kirjoittaja oli muuta-ma vuosi aikaisemmin suorittanut len-tokadettina lentoharjoituksia Malmin lentokentältä käsin Santahaminan ylle. Kaikki lähialueen maastokohdat olivat ilmasta katsoen tuttuja. Tämän johdos-ta sain kehotuksen sopia elokuvan oh-jaajan kanssa lennon suorituksen mi-nuuttiaikataulusta. Sain valita työtove-rin siipikoneeseen, toiseen DC-3:een, koska hänen piti olla kokenut, paljon lentoryhmässä lentänyt lentäjä. Oli poikkeuksellista, että liikennelentoko-neet saivat luvan lentää lähellä toisiaan, matalalla ja hitaasti. Tämän jälkeen il-mailuviranomaiset kielsivät tällaiset lii-kennelentokoneilla tehtävät lennot.

Edvin Laineen kanssa käytiin kuva-uspaikalla ja sovittiin pienestä kumpa-repaikasta, jossa kolme sotilasta tulee ylilennon ja kuvauksen aikana seiso-maan. Otettiin huomioon auringon suunta, lentolinjan näkyvyys kohtee-seen, sekä etelään lennettäessä että pa-latessa meren päältä suoraan Malmin lentokentälle. Kahden matkustajako-neen vuokra perustui lentoaikaan. Suo-ralla lennolla Malmilta merelle ja takai-sin toi lyhyimmän lentoajan.

Sain yllättävän puhelinsoiton 50 vuot-ta pommituslennon jälkeen. Åke Lind-man oli saanut tietoonsa minun nimeni ja hän kiitti minua ja muisteli Tuntemat-toman sotilaan filmausta. Otin kiitokset tyytyväisenä vastaan ja lähetin Åke Lindmanin vaimolle terveisiä sen joh-dosta, että sota-aikana Pirkko Manno-lan luutnantti-isä oli minun sotilaspoi-kaohjaajani Lounais-Hämeen suojelus-kuntapiirissä.

Oiva BaggeSavonlinnan Seudun Sotaveteraanit ry:n tukijäsen

Lehto, Määttä ja Rahikainen seisoivat

kovennettua

Suomen Ykkösturva Oy syntyi alkuvuodesta 2008, kun 11 lukko- ja turvaurakointi-liikettä yhdisti voimansa. Olemme asettaneet toiminnallemme voimakkaat tavoit-teet ja tarvitsemme Sinua mukaan toteuttamaan niitä. Meillä on 130 osaajaa ja arvioitu liikevaihtomme on kuluvana vuonna 20 M€. Haemme nyt joukkoomme:

TURVAJÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAAasennus, käyttöönotto ja myyntitehtäviin Mikkelin ja Savonlinnan talousalueelle.

ODOTAMME SINULTA kokemusta rikosilmoitin-, kamera- ja kulunvalvonta-järjestelmistä. Lisäksi arvostamme osaamista lukituspalveluista.

TARKEMPIA TIETOJA tehtävästä antavat Harri Manninen 050 3402608 (Mikkeli), Pentti Heikkonen 0500 342413 (Savonlinna).

JÄTÄ VAPAAMUOTOINEN HAKEMUKSESI 8.4.2009 mennessä osoitteeseen: Suomen Ykkösturva Oy Henkilöstöhallinto, Fredrikinkatu 34 A 5. krs, 00101 Helsinki tai täytä hakemus kotisivuillamme www.turvaykkoset.fi .

www.turvaykkoset.fi

€

€


Teatteriseitsikko on seitsemän itäsuomalaisen teatterin yhteistyöhanke. Idea yhteistyöstä syntyi Kuopion kaupunginteatterissa vuonna 2006 Kolme-vuotinen hankerahoitus saatiin opetusministeriön teatteri toiminnan kehittämisrahoista, ja varsinainen hanke toiminta alkoi vuonna 2007. Mukana teatteri-seitsikossa ovat Kuopion lisäksi Joensuun kaupungin teatteri, Jyväskylän kaupunginteatteri, Kajaanin kaupunginteatteri, Mikkelin teatteri, Savonlinnan Teatteri ja Varkauden teatteri.

Teksti: Ruut Kokki, kuvat: Ossi Wallius ja Pekka Mäkinen

Uusi keittiö on koko perheen ilo - joka ikinen päivä.

Tule jo tänään - suunnitellaan yhdessä!

Laatuasuomalaiseen

kotiinvuotta

SAVONLINNA Olavinkatu 60 (linja-autoasema), (015) 532 826JOENSUU Kuurnankatu 34 (käynti Paukkajantien puolelta), (013) 223 340KUOPIO Kauppakatu 42, (017) 261 9151, 465 2542 WWW.NELKO.FI

Per inte ikäs kot imainen.

Nelko Oy on 1974 perustettu

kalustesuunnittelun ammatti-

lainen, jonka valmistamia

keittiö-, kylpyhuone- ja

eteiskalusteita sekä

säilytystilajärjestelmiä myydään

20 paikkakunnalla Suomessa.

Nelko-malliston suosio

perustuu aktiiviseen

tuotekehitykseen, valikoiman

monipuolisuuteen sekä

laadukkaaseen ja

viimeisteltyyn työhön.

Nelko-laatuun luottaa yli 2000

keittiötoimituksen tilaajaa

joka vuosi.

Kuntorannantie 14, VarkausPuhelin (017) 560 1403

www.kuntoranta.fi

Sis. majoituksen, runsaan aamiaisen, kylpylän- ja kuntosalin vapaan käytön sekä kylpylän- ja vapaa-ajan ohjelmaa. (Puolihoito-pakettiin sisältyy myös lounas tai päivällinen.)

UUTTA!

Loma,2 vrk

puolihoito

142

/hlö/2hh

Perheloma,2 vrk

2 aikuista ja 2 lasta (4-17 v)

196/huone

kuntoranta.fi

UUTTA!

Varaukset

myös verkosta:

Helposti hyvälle

tuulelle!

Yhteistyötä yli teatteri-rajojen

TEAT

TERI

SEIT

SIKKO

TE

ATTE

RISE

ITSI

KKO

Kuopion kaupunginteatterin Aekuset naeset on yksi teatteriseitsikko-hankkeen puitteissa vierailevista esityksistä.


– Itä-Suomen alueella on seitsemän maantieteellisesti ja kulttuurisesti toisi-aan lähellä olevaa ammattiteatteria. Mieleeni heräsi kysymys siitä, millaista yhteistyötä meidän kannattaisi tehdä. Esille nousi teattereiden keskinäinen vierailutoiminta. Yksikään hankkee-seen mukaan pyydetty teatteri ei kiel-täytynyt, Kuopion kaupunginteatterin johtaja Lasse Lindeman kertoo.

Lindeman jatkaa, että yhteistyökuvi-on pohjalla oli ajatus yksittäisen teatte-rin ohjelmistotarjonnan rikastamisesta.

– Teattereiden taloudelliset olosuhteet eivät ole ainakaan kohentuneet. Vierai-levat esitykset tuottavat iloa sekä yleisöl-le että henkilökunnalle. Uskon tällaisen toiminnan virkistävän myös paikallista teatteritoimintaa.

Vierailuesitysten lisäksi teatteriseit-sikko-hankkeessa on ollut muutamia yh-teisiä koulutustilaisuuksia sekä markki-nointiyhteistyötä.

– Opetusministeriö on tukenut han-ketta 100 000 eurolla. Vaikka summa ei

ole suuren suuri, ilman sitä tällaista yh-teistyötä ei olisi voitu toteuttaa. Käytän-nössä tapaamme kaksi kertaa vuodessa ja esittelemme toisillemme mahdollisia vierailuesityksiä ja toiveita vierailuista.

Nyt menossa on hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi. Tänä vuonna on tarkoi-tus tehdä 15–20 vierailua. Lindemanin mukaan vierailutoiminta on sujunut hy-vin ja kaikki seitsemän teatteria ovat ol-leet aktiivisesti mukana. Myös yleisön palaute on ollut positiivista.

– Kaikki vierailuesitykset ovat olleet menestyksiä ja käytännössä loppuun-myytyjä. Hanke on todellakin täyttänyt tehtävänsä. Olemme osoittaneet, että te-attereiden ei tarvitse kilpailla keske-nään, vaan yhteistyöllä voimme herättää kiinnostusta koko teatteritoimintaa koh-taan.

Lindemanin mielestä yhteistyötä pi-täisi kehittää tulevaisuudessa entistä enemmän ja hakea lisää teattereiden vä-lisiä uusia toimintamalleja.

– Jo hanketta käynnistettäessä ajatte-

limme, että hankkeen huipentuma olisi yhteisproduktio. Aiomme hakea kaksi-vuotista rahoitusta seitsemän teatterin yhteiselle esitykselle, joka nähtäisiin kaikissa mukana olevissa teattereissa. Vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin to-teutettu, joten kyseessä on ainutlaatui-nen hanke.

Lindeman myöntää, että teatteriseit-sikko haluaa valtiovallan ja pääkaupun-kiseudun huomaavan, että laadukasta ammattiteatteria tehdään Etelä-Suomen ulkopuolellakin.

– Tämä on ollut konkreettista yhteis-työtä ja syntynyt todellisesta tarpeesta ja toiminnasta. Olemme kehittäneet uu-denlaista tapaa toimia. Kun teatterit pu-huvat avoimesti suunnitelmistaan, väl-tetään myös vääränlainen kilpailu eli päällekkäisesitykset. Hanke on tarjon-nut teatterinjohtajille loistavan keskus-telufoorumin. Olen sitä mieltä, että tai-delaitokset eivät kommunikoi liikaa kes-kenään, joten tämä on ollut hyvä avaus ja esimerkki muillekin. ■

"Laadukasta ammatti-teatteria tehdään

Etelä-Suomen ulkopuolellakin"

Lasse Lindeman

puh. (017) 192 4021, www.holidayclubhotels.fi

Paketit sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa, Hyvän Olon aamiaisen, kylpylän, hiihtoa-reenan ja kuntosalin vapaan käy-tön. Ohjattua ohjelmaa lapsille ja aikuisille.

Virvoimme perheelle

hyvän pääsiäisen!

Pääsiäisloma 3 vrk Perhe (2+2) alk. 321 €4 vrk Perhe (2+2) alk. 408 €


IRTI ARJESTA 3.-5.4.2009lähde viikonlopun viettoon Lappeenrantaan!

www.eekoo.f i

Sokos Hotel LappeeBrahenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Tiedustelut ja varaukset puh. 010 762 1000, email. [email protected]

Majoitustarjousajalla 3.-5.4.2009

alk. 65,-/2 hh/vrk (koskee uusia varauksia)

Pe 3.4. yökerhossa

Liput S-Etukortilla hotelliasukkaille 10,-

UKONHAUTAUUUUUUUUUUUUUUUUUUKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOONNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

www.emotion.fi www.eekoo.fi

Lappeenranta Kauppakatu 29-31p. 010 7620 980 ark 9-20, la 9-18

-15%

3.-4.4.2009S-Etukortillakaikista normaalihintaisistaalus- ja yöasuista

Oksasenkatu 2 Lappeenranta ti-to 21-03 pe-la 21-04 www.ravintolamonrepos.fi www.eekoo.fi

TIISTAISIN TÄHTITANSSIT TORSTAISIN NAISTENTANSSIT ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KE-TO 21-22!

Timo Luostari& Kilimanjaro

Tervetuloaviihtymään!

Monreposin viikolopussa pe-la 3.-4.4.tanssittaa ...

Liput S-Etukortilla(norm. 8,-)

5,-

LAPPEENRANTA Valtakatu 33 puh. 010 762 0990ma-pe 9-20, la 9-18

www.eekoo.fiwww.sokos.fi

kfi

3.-4.4.2009S-Etukortilla

normaalihintaisista

naisten ja miesten

kengistä

-15%

LAPPEENRANTA PUHAKANKATU 9-11 PUH. 010 7620 118PALVELEMME MA-PE 9-21 LA 8-18. Tervetuloa tutustumaan.

ENEMMÄNPERHEMARKET

PRISMA LAPPEENRANTARAKENTAMINEN&REMONTOINTI

ENEMMÄN

MEILTÄ SAAT MAALIT ULKO/SISÄKÄYTTÖÖNPUUNSUOJA-AINEETLAMINAATIT, PARKETIT, LISTATSEINÄ/LATTIALAATAT

TARVIKKEINEENSÄHKÖTYÖKALUTLVI- TARVIKKEETHANAT, PUMPUT, PESURITHAIER- ILMALÄMPÖPUMPUTPUZER- KESKUSPÖLYNIMURIT

KAIKISTA RAKENTAMISEN TUOTTEISTA BONUS JOPA 5%

9 11 PUH 010 7620 118

ETELÄ-KARJALAN OSK 0530 123456ETELÄ KARJALAN OSK 0530 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 67894318

-15%S-Etukortilla

KAIKKI TAPETIT

Voimassa30.3.- 4.4.2009

Kaakkoiskaari 20 LAPPEENRANTA Puh. 010 7621 610

150 oikeanhintaista vaihtoautoa löydät:www.autoeekoo.fi

4.-5.4.2009KEVÄÄN SUURI AUTONÄYTTELY

ENS I ES I T T E LYSSÄUUSI PEUGEOT 206+

Kakkukahvi-tarjoiluTervetuloa!

VAIHTOAUTOKAUPASTAHUHTIKUUSSA Tu p l a B o n u s


Tanhuvaaran Urheiluopisto Sa-vonlinnassa on moderni ja vireä valtakunnallinen liikunnan koulu-tuskeskus keskellä kauneinta järvi-Suomea.

Opistolla järjestetään nuorille suunnattua liikunnan ammatillista koulutusta (liikunnanohjauksen pe-rustutkinto). Kolmevuotinen liikun-taneuvojakoulutus on toisen asteen tutkinto, joka antaa laaja-alaiset ammatilliset valmiudet toimia erilai-sissa liikunnanohjaustehtävissä.

Tanhuvaarassa opiskelee vuosit-tain 70 liikuntaneuvojaopiskelijaa, kolmella eri vuosikurssilla. Liikun-taneuvojat toimivat valmistuttuaan mm. liikunta- ja kuntokeskuksissa, kuntien liikuntatoimessa, kouluissa ja seuraohjaajina sekä liikunta-alan itsenäisinä yrittäjinä.

Uutena koulutuksena Tanhuvaa-rassa alkava liikunnan ammattitut-kinto on suunnattu jo työelämässä oleville ja ammatillisen peruskou-lutuksen suorittaneille. Liikunnan ammattitutkinto on näyttöpohjainen liikunta-alan ammattitutkinto, joka sijoittuu liikunta-alan tutkinnoissa ammattikorkeakoulututkinnon ja lii kunnan perustutkinnon välimaas-toon. Syksyllä 2009 Tanhuvaaras-sa toteutetaan valmistava koulutus liikunnan ammattitutkintoon, liikun-

taja ohjelmapalveluiden osaa-misalan koulutukseen. Valmistava koulutus antaa edellytyksiä toimia mm. retkiluistelun ja melonnan se-kä luontoon liittyvän terveysliikun-nan ohjaajana järviluontoympäris-tössä.

Liikuntakurssejaja leirejä Lukuisat leirit ja kurssit kuuluvat Tanhuvaaran ohjelmatarjontaan ja tarjoavat toimintaa liikkujille lapsis-ta perheisiin, aikuisiin ja seniorei-hin. Tanhuvaara on myös kaiken-ikäisten monipuolinen ja viihtyisä lomakohde.

Lasten ja nuorten liikuntaleirit ovat Tanhuvaaran kestosuosikkeja. Sporttileirit, lajileirit ja leirikoulut si-sältävät reipasta menoa, monipuo-lista liikuntaa ja kavereita 8-15-vuo-tiaille.

Tanhuvaaran Sporttileirejä jär-jestetään ympäri vuoden ja ne ke-räävät Tanhuvaaraan liikunnasta ja urheilusta innostuneita lapsia ja nuoria. Maajoukkueen jalkapallo-koulu, RbK-maalivahtikoulu (en-tinen Jamon maalivahtikoulu) ja Raipen taitokiekkokoulu, Ville Lei-non kiekkokoulu ja Warrior Hockey School ovat esimerkkejä vuosittai-sista huippusuosituista leireistä,

joilla saa asiantuntevaa opetusta ja oppii lajin tekniikan.

Tanhuvaara on myös suosittu leirikoulukohde. Ammattilaisten laa-tima monipuolinen liikuntaohjelma, majoitus ja turvallinen ympäristö takaavat hyvin suunnitellun ja on-nistuneen leirikoulun.

PerheSportti-kurssitTanhuvaara tarjoaa perheille uusia ulottuvuuksia yhdessäoloon.

PerheSportti-kurssi antaa koko perheelle mahdollisuuden viettää aikaa ja liikkua yhdessä. Lisäksi monipuolisista ohjelmista löytyy liikuntaa ja toimintaa lapsille ja terveysliikuntaa aikuisille. Lasten ohjelman ovat laatineet ammatti-laiset noudattaen lasten liikunnan suosituksia. Tunnit ovat moni-puolisia hauskuudesta tinkimättä. Aikuisilla on PerheSportti-kurssin aikana mahdollisuus kuntokartoi-tukseen.

Mummot ja mukelot -kurssin oh-jelma on räätälöity isovanhemmille ja lastenlapsille sopivaksi. Suku ja perhe -kurssilla liikkuu jopa neljä sukupolvea yhdessä. Isät ja pojat viikonloppuna perheen miehet seik-kailevat yhdessä.

Hae voimaaarkipäiväänTyöikäisille Tanhuvaara tarjoaa kurs-seja, joissa etsitään keinoja henkilö-kohtaisen hyvinvoinnin ja terveyden sekä kunnon ylläpitämiseksi ja pa-rantamiseksi. Työhyvinvointi- ja kun-toremonttikursseilla annetaan väli-neitä itsensä huolehtimiseen. Asian-tunteva kuntokartoituspalvelu sopii niin aloittelijoille kuin aktiiviliikkujil-lekin. Työikäisten kurssit irrottavat arjesta ja tarjoavat terveysliikunnan lisäksi lepoa ja rentoutumista. Työ-yhteisöille Tanhuvaara toimii myös kokous- ja virkistyspäiväkohteena.

Varttuneemmalle väelle Tanhu-vaara tarjoaa hyvänolon liikuntaan ja neuvontaan painottuvia kursseja, joissa painopiste on yhdessäolos-sa ja elämänvireyden ylläpidossa. Tanhuvaaran mukavassa porukas-sa mieli virkistyy liikkuen.

Sankariksi ei synnytäTanhuvaaran Urheiluopisto on kil-paja huippu-urheilun harjoittelu- ja valmennuskeskus. Opiston tilat ja joustavat palvelut luovat hyvät puit-teet onnistuneelle harjoitteluleirille. Tanhuvaarassa leireileekin mm. ampumaurheilun, yleisurheilun ja jääkiekon Suomen huippuja. Myös

muodostelma- ja taitoluisteluseurat eri puolelta Suomea ovat löytäneet Tanhuvaaran. Palloilulajeille opistol-ta löytyvät hyvät harjoitusolosuhteet. Tanhuvaarassa järjestetään valmen-taja- ja ohjaajakoulutusta yhteistyös-sä lajiliittojen kanssa. Lähiseudun urheilijoille opisto toimii myös päivit-täisen harjoittelun keskuksena.

TanhuvaaralähiliikuntapaikkanaSavonlinnan seudun asukkaat ovat jo vuosien ajan enenevässä määrin käyttäneet Tanhuvaaran palveluita yleisövuoroilla: ryhmäliikuntatunnit, kuntosali ja uimahalli sekä lasten sporttikerho ovat kasvattaneet suo-siotaan. Tanhuvaaran Sporttiklubi tarjoaa täyden palvelun liikunta-paketin klubiin sisältyvine syys- ja kevätkauden kuntokartoituksineen, liikuntaneuvontoineen ja liikunta-palveluineen. Maraton- ja juoksu-koulut tarjoavat mahdollisuuden kohottaa tehokkaasti kuntoa ja ta-voitella ammattilaisten opastuksella maratonkuntoa.

Tervetuloa Tanhuvaaraan!

TAINA KORELL-HIRVONENRehtori

Tanhuvaarassa voi jokainen liikkua haluamallaan tavalla.


Hyvinvointi ja liikunta-alan palve-lut ovat Suomessa tärkeässä ase-massa. Lapset ja nuoret haluavat ohjattua monipuolista liikunnallista vapaa-ajanohjausta. Työikäiset tar-vitsevat tukea elämäntapamuutok-siin. Ikääntyvät tilaavat lisääntyvästi innostavaa henkilökohtaista tai pienryhmäohjasta terveytensä ylläpitoon ja kehittämiseksi.

Hyvinvointialalla työskentely on turvattua. Globalisaatio tai yhteiskunnan muutokset eivät siirrä hyvinvointialan palvelu-ammatteja muualle Suomesta, kysyntä kasvaa terveyden ar-vostamisen lisääntyessä. Viime syksynä suomalaiset arvioivat kuntavaalien yhteydessä ter-veyspalvelut tärkeimmiksi pal-veluiksi.

Tee työtä, jollaon merkitystäLiikunta-alalla teet työtä liikun-nasta kiinnostuneiden ja innostunei-den ihmisten kanssa. Työympäris-töinä ovat kunto- ja valmennuskes-kukset, hallit, salit, radat ja kentät sekä kaunis suomalainen järviluon-to. Liikunnanammattilaisena sinulla on tavoitteena edistää asiakkaiden elämänkulkuja terveillä elämänta-pamuutoksilla. Innostus elämään on kaiken lähtökohtana.

Liikunnan ammattitutkinto (LAT) on näyttöpohjainen liikunta-alan ammattitutkinto. Tutkinnon suoritta-neet saavat valmiudet toimia liikun-

taja vapaa-ajan organisaatioissa, yrityksissä, erilaisissa projekteissa ja sosiaali- ja terveysalan palveluk-sessa sekä itsenäisinä yrittäjinä. He ovat kykeneviä osallistumaan liikun-tapalveluiden järjestämiseen erilai-sissa toimintaympäristöissä.

Opiskelu on monimuoto-opiske-

lua ja se koostuu lähi- ja etäjaksois-ta sekä ammattitaidon osoittamises-ta näytöissä. Opiskelijalle laaditaan hänen aiemmat koulutuksensa ja osaamisensa huomioiva henkilö-kohtainen opinto- sekä näyttösuun-nitelma.

Toteutus moni-muoto-opiskelunaKoulutuksen hinta vuonna 2009 on

1090 €, sisältäen tutkintomaksun, näytöt sekä valmistavan koulutuk-sen täysihoitoineen.

Koulutus toteutetaan 24.8.2009–27.9.2010 monimuoto-opiskeluna (12 kpl 5 päivän lähijaksoja). Lähi-jaksojen välissä itseohjautuvilla etä-jaksoilla työstät etätehtäviä, pereh-dyt kirjallisuuteen ja suoritat työssä-oppimisjaksoja.

Näyttötutkinto koostuu näyttöihin valmistavista koulutusmo-duuleista, jotka muodos-tuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johde-tuista tehtäväkokonaisuuk-sista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys, am-mattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhdentyminen. Opiskelijalla on mahdolli-suus osallistua näyttöihin osana opintojaan. Näytöt suoritetaan lähtökohtaises-ti työpaikalla tai Tanhuvaa-rassa.

Liikunta- ja ohjelmapalvelujen osaa-misalan tutkinnonosat:

Toimintaympäristön hallintaTerveyttä edistävä liikuntaLiikunnan ohjaaminenYrittäjyysLiikunta- ja ohjelmapalvelujen

tuottaminen

Lisätietoja: Kaisu Wuorio, 040 749 6601, 015 739 0160. Hakulomake: www.tanhuvaara.fi

Tanhuvaaran Urheiluopisto tarjoaa liikunnallisia hyvinvointipalveluita yrityksille ja työyhteisöille kuntore-monttikurssien, kuntoremonttilomi-en, liikunnallisten hyvinvointipäi-vien sekä räätälöityjen kuntotes-tauspalveluiden muodossa. Tan-huvaaran vahvuutena työikäisen väestön liikuttamiseen ovat moni-puoliset liikuntatilat sekä ympärillä oleva kaunis ja mahdollisuuksia täynnä oleva luonto.

KuntoremonttikurssiTanhuvaaran tyypillisimpinä kun-toremonttikurssilaisina ovat olleet kuntien ja kaupunkien työntekijät Savo-Karjalan alueelta. Kuntore-monttikurssin kesto on yleensä vii-si vuorokautta, johon liittyy puolen vuoden kuluttua kahden vuorokau-den mittainen treffi jakso. Kuntore-monttikursseja on toteutettu myös lyhyempinä 2+2+2 -vuorokauden mittaisina jaksoina, jolloin työstä ja kotoa irtautuminen on helpompaa. Kuntoremonttikurssin ohjelman si-sältö suunnitellaan kohderyhmälle sopivaksi yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Re-montin aikana suoritetaan koko ke-hoa mittaavat kuntotestit, istutaan terveyteen ja henkiseen hyvinvoin-tiin liittyvillä tietoiskuluennoilla sekä tietysti kokeillaan monipuolisesti erilaisia terveys- ja kuntoliikuntaan soveltuvia liikuntamuotoja.

Kuntoremonttikurssit ovat Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavaa toi-mintaa. Kuntoutusraha edellyttää kuntoutuspäätöstä, joka on tehty

työterveyshuoltolakiin perustuen työterveyshuollon ohjauksen kaut-ta. Rahoitustukea voi hakea myös lomajärjestöjen kautta.

Kuntoremonttiloma Mikäli työntekijän ei ole mahdollista osallistua kuntoremonttikurssille, voi kuntoremonttilomalle hakeutua kuka tahansa oman ammattiliiton kautta. Kuntoremonttiloma eroaa kuntoremonttikurssista siten, että ohjelma on hieman enemmän loman kaltainen. Aktiiviloma voisi kuvata parhaiten viikko-ohjelman sisältöä.

Hakeutuminen kuntoremontti-lomalle, toisin kuin kuntoremont-tikurssille tapahtuu oman ammat-tiliiton kautta. Tarkempaa tietoa omista lomamahdollisuuksistasi ja taloudellisesta tuesta saat mm. ammattiliittojen internetsivuilta, leh-distä ja / tai toimistoista.

Terveystreffi tTerveystreffeiksi kutsutaan noin kuuden kuukauden kuluttua kun-toremontin päättymisestä suori-tettavaa seurantajaksoa. Treffi en tarkoituksena on antaa osallistujal-le tietoa omassa kunnossa tapah-tuneista muutoksista ja vahvistaa motivaatiota hyvinvoinnin edistä-miseen sekä antaa uusia virikkeitä kunnon kohottamiseen ja ylläpitä-miseen.

VirkistyspäiväVirkistyspäivän tavoitteena on hauska työpaikan yhteinen päi-vä, joka irrottaa työyhteisön arjen

huolista. Työyhteisön virkistyspäi-vä voidaan toteuttaa eri teemoin tai perustuen ryhmän tarpeisiin ja toiveisiin. Aktiviteettitarjontaan voit tutustua liikuntamenussa (www.tanhuvaara.fi ). Virkistyspäivä voi myös sisältää tarpeiden mukaisia asiantuntijaluentoja sekä fyysisen kunnon kartoittamista esim. suosi-tulla Kehon Ikä -kartoituksella.

Teemalliset virkistyspäivätFIRMA SEIKKAILEELuonnossa tapahtuva fi rman yhtei-nen seikkailupäivä sisältäen mm. melontaa, kalliolaskeutumista, kii-peilyä, värikuulasotaa, suunnistus-ta, jousiammuntaa…FIRMA KISAILEELeikkimielinen moniottelu työyhtei-sön henkilökunnan kesken.TESTAUSTA JA KUNTOLIIKUNTAAStartti työyhteisön kunnonkoho-tusprojektille: mm. kuntokartoitus,

tietoiskuja terveyden teemoista, kuntoliikunnan eri muotoja.HIKILIIKUNTAA JA KEHONHALLINTAATyöyhteisön liikunnallinen aktiivi-päivä kehonhallinnasta ja ryhmälii-kunnasta kiinnostuneille: mm. bo-dybump, bodystep, bodybalance, bodycombat, chiball…

Lisätietoja: terveysliikunta- ja työhyvinvointivastaava Sami Piisilä, 050 434 1230, [email protected]

Oivaan iskuun opistolla!

Uutta TanhuvaarassaValitse tulevaisuuden LAT

Liikunta ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Niiden parissa riittää mitä moninaisimpia työmahdollisuuksia.

Tanhuvaaran Säätiön hallitus ja Tanhuvaaran

Urheiluopiston johtokunta

Saku LinnamurtoItä-Savon sairaan-

hoitopiirin aikuispalveluiden

johtaja, Savonlinna

Heikki Hämäläinen

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja,

Mikkeli

Taina Korell-Hirvonen

Tanhuvaaran Urheiluopiston rehtori,

Savonlinna

Olli NepponenTanhuvaaran Urheiluopiston johtokunnan puheenjohtaja,

kansanedustaja, Mikkeli

Marjut Konstivarapuheenjohtaja,

myyntijohtaja, Savonlinna

Olavi NolteTanhuvaaran Säätiön

toimitusjohtaja

Tanhuvaarasta jokainen löytää mieluisiaan liikuntamuotoja.


Kaisu Redsvenille, 21, Tanhuvaa-ran Urheiluopisto on kuin toinen koti.

- Yhtä rakas ja yhtä tärkeä. Tääl-lä minulla on kaikki tarvittava, opis-keleva huippu-urheilija kehuu.

Savonlinnan Shikataa edusta-valle Kaisulle liikunta on tärkeä asia. Kaikenlainen urheileminen on kiinnostanut jo pikku tytöstä lähtien. Yhtä lailla lähellä sydän-tä ovat niin tavoitteellinen kilpau-ra kuin ammatin hankkiminenkin sportin parista.

- Olen onnekas, sillä Tanhuvaa-rassa tämä kaikki onnistuu yhtä aikaa.

Savonlinnasta kotoisin oleva Kai-su Redsven lukeutuu suomalaisen judon huippulupauksiin. Nuoresta iästään huolimatta hän on saavut-tanut lukuisia nuorten SM-mita-leita, joista muutamat ovat kultai-siakin. Naisten sarjasta palkinto-kaappia koristavat himmeämmät SM-mitalit. Kaikkein kovin saavu-tus on kuitenkin Pohjoismaiden

mestaruus.Kaksi vuotta sitten ylioppilaak-

si kirjoittanut Kaisu opiskeli Tan-huvaarassa neljän kuukauden mittaisella Liikunnanohjauksen peruskurssilla (LOPK) ja haki sen jälkeen kahden tai kolmen vuoden pituiseen Liikunnanohjauksen pe-rustutkinto (LPT) -koulutukseen. Nyt ensimmäinen lukuvuosi lähes-tyy loppuaan ja takana on jo yksi työharjoittelujaksokin.

Viime keväänä toimintansa aloitta-nut Etelä-Savon Urheiluakatemia takaa urheiluopiston puitteiden ohella täysipainoisen harjoittelun. Tanhuvaaran opiskelijat voivat hakeutua akatemiaan, joka mah-dollistaa viikoittain kolme kahden tunnin mittaista aamuharjoitusai-kaa. Tällä hetkellä Tanhuvaarassa on 15 kilpaurheilevaa akatemiao-piskelijaa.

- Akatemian kautta saan niin hy-vät harjoitusolosuhteet kuin vain voin toivoa. Aikaa ja mahdollisuuk-sia esimerkiksi palauttaviin harjoi-

tuksiin löytyy riittävästi. Samoin olen päässyt tekemään ihan uusia oheistreenejä yleisurheiluryhmän kanssa, Kaisu kertoo.

Opiskelun ja harjoittelun kautta Kaisun pä ivät täyttyvät liikkumi-sesta. Nopean laskutoimituksen mukaan normiviikolla liikettä riittää keskimäärin 20 tunnin verran.- Paras viikko taisi mennä 37 tun-tiin, hän muistelee.

Huippu-urheilijalla on oltava myös taito ottaa vaihteleva ja eri-laisia mahdollisuuksia tarjoava oh-jelma huomioon. Joskus tehdään enemmän, joskus taas palautel-laan runsaammin.

- Ei tästä minkäänlaista ongel-maa pääse tulemaan. Päinvastoin.

Kaisu suosittelee LPT-koulutuk-sen ja urheiluakatemian yhteispa-kettia kaikille kilpaurheilijoille.

- Tietysti lajeittain voi olla pieniä eroja, mutta minulla ei ole pie-nimpiäkään lisätoiveita. Ei, vaikka kuinka miettisin.

Tanhuvaaran Urheiluopisto on vilkas kilpaurheilun leiritys- ja val-mentautumiskeskus.

Toiminnallisesti suurimpia lajeja opistolla ovat jääkiekko, muodos-telmaluistelu, yleisurheilu ja am-munta. Jääkiekossa yhteistyötä tehdään mm. SaPKon ja Juniori-SaPKon kanssa. Liigajoukkueista KalPa, SaiPa ja Pelicans leireile-vät Tanhuvaaran maisemissa.

Yleisurheilussa Tanhuvaara toimii Itäisen alueen valmennus- ja kou-lutuskeskuksena. Harjoituskaudel-la viikonloppuisin monitoimihalli ja muut harjoitustilat ovat vilkkaassa treenikäytössä.

Ampumaurheilun maajoukkue leireilee Tanhuvaarassa maajouk-kuevalmentaja Juha Hirven ja tuo-reen olympiapronssimitalistin Hen-ri Häkkisen johdolla.

Uutena leirityslajina Tanhuvaaras-sa on aloittanut lentopallo. Nuorten leiritys on lähtenyt vilkkaana käyn-tiin. Viime kesänä opistolla leirei-livät maailman huippujoukkueisiin lukeutuvat venäläiset Moskovan Dynamon naiset ja miesten Mes-tarien liigan voittanut Zenit Kazan.

Myös salibandyyn tullaan jat-kossa panostamaan, kun Tanhu-vaarasta tulee lajin Itäisen alueen valmennuskeskus.

Tanhuvaara Team on yleisurheili-joista ja ampujista koostuva huip-puporukka johtotähtenään juuri Henri Häkkinen ja viime kaudella keihäänheiton maailmantilastossa neljänneksi yltänyt Antti Ruuska-nen. Lisäksi ryhmään kuuluu kah-deksan muuta hieman nuorempaa urheilijaa.

Tanhuvaaran monipuoliset tilat ja joustavat palvelut luovat ensiluok-kaiset puitteet onnistuneelle lei-rille. Asiantuntijamme räätälöivät leiripaketin toiveitten mukaan.

Otahan yhteyttä!Kilpa- ja huippu-urheiluvastaavaJARMO HIRVONENpuh. 040 766 [email protected]

Etelä-Savon Urheiluakatemia on Tanhuvaaran Urheiluopiston hal-linnoima ja koordinoima laaja maa-kunnallinen yhteistyöverkosto, jo-ka kehittää ja tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluita opiskelun ja kilpaurheilun kokonaisvaltai-seen yhdistämiseen ja tasapainot-

tamiseen. Huhtikuussa 2008 toimintansa

aloittaneen akatemian harjoitus-ryhmiä on perustettu Mikkeliin, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Ju-valle, Kerimäelle, Kangasniemelle ja Rantasalmelle.

Mukana on yhteensä noin 240

urheilijaa. Akatemia kattaa kaikki koulu-

muodot toisen asteen oppilaitok-sista aina yliopistotasoiseen opis-keluun. Mukaan voivat siten tulla maakunnan alueella jossakin oppi-laitoksessa opiskelevat yli 16-vuo-tiaat urheilijat.

Toimintaidean mukaisesti nuoril-le urheilijoille pyritään yhteistyös-sä oppilaitosten kanssa rakenta-maan opiskelusuunnitelma, jota toteuttamalla he voivat harjoitella kaksi-kolme kertaa viikossa opis-keluajalla. Useimmiten harjoittelu tapahtuu aamuisin. Muu harjoittelu

suoritetaan ”normaalisti” seuraval-mentajien johdolla iltaisin.

Lisätietoja:toiminnanjohtaja Erkki Kauppinen, puh. 044-5755720 tai [email protected]

Kaikki sujuu Kaisulta

Huippujuttu urheilijoille

Kaisu Redsven viihtyy judotatamilla ja Tanhuvaarassa.

Kuudesti kesäolympialaisissa kilpaillut Juha Hirvi on tuttu kävijä Tanhuvaarassa.

Keihäänheittäjät Antti Ruuskanen ja Pauliina Laamanen ovat Tanhuvaara Teamin jäseniä.


Lue lisää: www.tanhuvaara.fi

TarjotinKiekkokoulut

Suomen Jääkiekkoliiton Kymi-Saimaan alueen kiekkokoulu

Warrier Hockeyschool 1 .- 5.6.2009 7- 15-vuotiaille tytöille ja pojille.

Hinta: 350 e/hlö

Ilmoittautumiset: http://www.ilmoittudu.com/fi nhockey/ilmoittautuminen. Lisätiedot: Kari Schemeikka 040 7050 964 kari.

schemeikka@fi nhockey.fi

Raipen taitokiekkokoulu 22.- 26.6.2009

13-16-vuotiaille kiekkosankareille

Hinta: 395 e/hlö

Ohjaus ja valmennus: Raimo ”Raipe” Helminen

Tiedustelut: Ari-Pekka Selin 050 558 5821

RbK-maalivahtikoulu29.6. 3.7.2009

Koulu on tarkoitettu kaikille 7 v. täyttäneille pojille ja tytöille.Hinta: 410 e/hlö

Kouluttajat: Jarmo Myllys, Kalle Kettukangas, Lasse Nousiainen

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.5.2009: Kalle Kettukangas 0400 774 554, [email protected]

Ville Leinon kiekkokoulu6. - 10.7.2009

kaikille E-C-junioreille (10-15 v.)Hinta: 370 e/hlö

Ilmoittautuminen: 27.4.2009 mennessä Marja Iljinen 015 739 0113Tiedustelut: kiekkokoulun rehtori Sampsa Jakonen 040 503 8169

FutiskoulutSuomen Palloliiton Kaakkois-Suomen

piirin jalkapallokoulu5.-9.6.2009 kaikille tytöille ja pojille (9-14 v.)

Hinta: 310 e/hlö huonemajoitus, 240 e/hlö lattiamajoitus, 170 e/hlö telttamajoitus (oma teltta)

Ohjaajina: Markku Timonen, Tomi Pakarinen ja Niina Kaipainen

Maalivahtikoulu5.-7.6.2009

Hinta: 140 e/hlö huonemajoitus, 105 e/hlö lattiamajoitus, 80 e/hlö telttamajoitus (oma teltta)Ohjaajana: Ilkka Vitikainen

Uutta Itä-Suomessa ja Tanhuvaarassa:Brassijalkapallokoulu

7.-9.8.2009Hinta: 150 e/hlö

Opettajina: Paul Waites ja Markku Timonen10 % alennus hinnasta kun ilmoittaudut 4.5.2009 mennessä

Ilmoittautumiset kaikkiin futiskouluihin 4.5.2009 mennessä: [email protected]

Sporttileirit Päiväleiri 10.-12.6.2009 (ke - pe)

Leiri on tarkoitettu 4-8-vuotiaille lapsille.Yöt nukutaan kotona.

Hinta 75 e/lapsi (ei sisaralennuksia). Hintaan sisältyy lounas & välipala, opetus, vakuutus ja T-paita.

Sporttileiri 14.-17.6.2009 (su - ke)Liikuntaleiri 8-14-vuotiaille tytöille ja pojille.

Leirillä tutustutaan monipuolisesti eri lajeihin ja kokeillaan uusia.Lajileiri 10-15-vuotiaille tytöille ja pojille.

Leiri on avoinna myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.Lajileirit: beachvolley*cheerleading*golf*jalkapallo*judo*kamppailulajit*parkour*purjehdus*pesäpallo*salibandy*seikkailu- ja retkeily*suu

nnistus*taitoluistelu*tanssi*yleisurheiluHinta alk. 100 euroa.

Katso tarkemmat tiedot netistä!

LeirikoulutElämyksiä ja liikunnanriemua!

Leirikoulumme ovat saaneet sekä leirikoululaisten että opettajien vankkumattoman suosion. Tyytyväisten leirikoulu-laisten joukko kasvaa vuosi vuodelta. Monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntatilamme ovat käytössänne ja ikimuistoisia koke-

muksia on tarjolla ympäri vuoden.

Leirikouluihimme kuuluu monipuolinen ja runsas ohjel-matarjonta ja suunnittelemme teille toiveidenne mukaisen

leirikouluohjelman, josta ei vauhtia puutu! Savonlinna ympäristökuntineen tarjoaa myös monia mielenkiintoisia

tutustumiskohteita, mm Olavinlinna, Suomen Metsämuseo Lusto jne.

Ota yhteyttä: Kati Tammisuo, 015 739 0118, [email protected]

"Aina Parhaassa Iässä” SeniorilomatJumppaa altaassa & salissa, kuntosali harjoituksia, luentoja,

aivotreenejä, ulkoliikuntaa & mukavaa senioriseuraa.”Pääsiäisviikon HyvänOlon loma” 9. - 14.4.2009

Hinta 236 e/hlö

Ilmoittautumiset 30.3.2009 mennessä Marja Iljinen 015 739 0113

”Vietä Vappu iloisesti liikkuen” 27.4. - 2.5.2009Hinta 320 e/hlö

Ilmoittautumiset 8.5.2009 mennessä Marja Iljinen 015 739 0113

PerhekurssitSukupolvet liikkeelle

Isät ja Pojat Vauhdikas viikonloppu 3.-5.7.2009Monipuolista ja hauskaa ohjelmaa perheen miehille!

Hinta: Isä + 1 poika yht. 265 euroa, Isä + 2 poikaa yht. 340 euroa, Isä + 3 poikaa yht. 417 euroa

Ilmoittautumiset 12.6.2009 mennessä [email protected]

Suku ja perhe liikkeellä10.-16.7.2009

Ohjelmassa lapsille, nuorille ja vähän varttuneimmille tekemistä aamusta iltaan teemalla ”luova toiminta”

Hinta alk. 382 euroa/hlö.

Ilmoittautumiset 12.6.2009 mennessä.

KuntoremontitAmmattiliittojen vahvistamat

kuntoremonttilomaviikot Tanhuvaaras-sa vuonna 2009:

Perheremontti 22.-27.6.2009Hinta 495 €/hlö (lomatuki 350 €/hlö)

6-16 v. 180 € (lapsille ei myönnetä kuntoremontin lomatukea)

Äijäremontti 1.-6.11.2009Hinta 495 €/hlö (lomatuki 350 €/hlö)

2 hengen huoneissa, täysihoito (aamiainen, lounas & päivällinen)

Toteutamme myös työterveyshuollon kanssa yhteistyössä järjestettäviä työnantajakuntoremontteja.

Etelä-Savon Urheiluakatemia

Etelä-Savon Urheiluakatemia on Tanhuvaaran Urheiluopiston hallinnoima ja koordinoima laaja maakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kehittää ja tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluita

opiskelun ja kilpaurheilun kokonaisvaltaiseen yhdistämiseen ja tasapainottamiseen.

Huhtikuussa 2008 toimintansa aloittaneen akatemian harjoitusryhmiä on perustettu Mikkeliin, Sa-vonlinnaan, Pieksämäelle, Juvalle, Kerimäelle, Kangasniemelle ja Rantasalmelle.

Mukana on yhteensä noin 240 urheilijaa.

Akatemia kattaa kaikki koulumuodot toisen asteen oppilaitoksista aina yliopistotasoiseen opiske-luun. Mukaan voivat siten tulla maakunnan alueella jossakin oppilaitoksessa opiskelevat yli 16-vuo-

tiaat urheilijat.

Toimintaidean mukaisesti nuorille urheilijoille pyritään yhteistyössä oppilaitosten kanssa raken-tamaan opiskelusuunnitelma, jota toteuttamalla he voivat harjoitella kaksi-kolme kertaa viikossa

opiskeluajalla. Useimmiten harjoittelu tapahtuu aamuisin. Muu harjoittelu suoritetaan ”normaalisti” seuravalmentajien johdolla iltaisin.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Erkki Kauppinen, puh. 044-5755720 tai [email protected]

Oopperaa ja tennistä

Savonlinnan Oopperajuhlat ja Tanhuvaaran Urheilu-opisto tarjoavat uudenlaisen mahdollisuuden yhdis-

tää oopperaelämys ja Hyvän Olon liikuntaloma.

7.-9.7.2009 (2 vrk) Hinta 245 €/hlö tai 458 €/2 hlöä

* Täysihoito Tanhuvaaran Urheiluopistolla* Tennisopetuksen & liikunnallista ohjelmaa urheiluopistolla

* Oopperalipun, Mefi stofele 8.7.2009

9.-12.7.2009 (3 vrk) Hinta 432 €/hlö tai 832 €/2 hlöä

* Täysihoito Tanhuvaaran Urheiluopistolla* Tennisopetuksen & liikunnallista ohjelmaa urheiluopistolla

* Oopperaliput; Mefi stofele 10.7.2009 & Madama Butterfl y 11.7.2009

Ilmoittautumiset 15.4.2009 mennessä: Tanhuvaaran Urheiluopisto,puh. 015 739 000, [email protected]

LIIKUNTAKESKUS - UIMAHALLI - JÄÄHALLI - MAJOITUS & RAVINTOLA

Moinsalmentie 1042, 57230 SavonlinnaPuh. 015 739 000

E-mail: [email protected] , www.tanhuvaara.fi


– Salattujen elämien 10-vuotisjuhlat ovat juuri ohi. Nyt olen tiukasti kiin-ni sarjan kuvauksissa, kunnes touko-kuun puolen välin jälkeen alkaa ku-vaustauko. Kuvaustahti toki vaihte-lee sen mukaan, minkä perheen elä-mää kussakin jaksossa seurataan.

Ismo Laitelan edesottamukset ovat tulleet tutuiksi sarjan ystäville vuosi-en kuluessa ja jaksavat kiinnostaa edelleen. Koverolle itselleen hahmos-ta on ajan myötä tullut ikään kuin hy-vä kaveri.

– Aika tuntuu menevän kuin Ferra-rilla, kun ikää tulee lisää. Mutta on-han sen roolihahmon oltava mielen-kiintoinen, kun sitä on näin kauan esittänyt. Pitkään sarjassa mukana ol-leena pääsee myös jossain määrin vaikuttamaan asioihin.

Kovero toteaa, että Ismon rooli so-pii hänelle hyvin ja sitä on mukava vääntää.

– Salatuissa elämissä on sellaisia suomalaisia perusäijiä, jotka ovat su-kupuuttoon kuolemassa oleva laji. Monelle tulee mieleen, oppiiko Ismon kaltainen jästi enää mitään. On mu-kava näyttää, että kyllä se vanha koi-ra oppii vielä uusiakin tapoja.

Koveron ura ei kuitenkaan ole ollut pelkkää Salattuja elämiä. Näyttelemi-nen kiinnosti jo nuorena koululaisena Outokummussa asuessa.

– Olen ollut ekshibitionismin ystä-vä jo pitkään, Kovero naurahtaa.

– Esiinnyin koulunäytelmissä, ja suomen kielen lehtorini kannusti ko-vasti näyttelemään.

Sysäyksen alan opiskeluun antoi kui-tenkin tuttava, joka oli päässyt Teatte-rikorkeaan. Hän heitti Koverolle idean samaan opinahjoon hakeutumisesta.

– Ajatus kiehtoi minua ja lähetin kenellekään kertomatta hakupaperit. Siihen aikaan pääsykokeet olivat ne-livaiheiset enkä olisi uskonut pääse-väni sisään ensimmäisellä yrittämäl-lä. Elämä muuttui kertalaakista, ja opiskelu Teatterikorkeakoulussa oli toiveiden täyttymys.

Kovero valmistui vuonna 1983, minkä jälkeen hän työskenteli Vaasan ja Turun kaupunginteattereissa sekä Tampereen työväenteatterissa. Teatte-rikeikkoja hän tekee edelleen, vaikka

viimeiset kymmenen vuotta ovat men-neet pitkälti tv-kameroiden edessä.

– Pitkään teatterissa työskennellee-nä kaipaa aina välillä maneesia ja elä-vää yleisöä kylmän kameran sijaan. Molemmissa on kuitenkin puolensa. Kun kameran kanssa on oppinut pe-laamaan, siitä on tullut hyvä kaveri eikä sitä ainakaan enää pelkää. Ym-märrän nykyään jotain jopa kuvakul-mista, valaistuksesta ja muista tekni-sistä seikoista.

Pääsiäisdraamassa OlavinlinnassaKoveron seuraava teatteriproduktio on Savonlinnan Olavinlinnassa esi-tettävä pääsiäisdraama Yhdestoista hetki.

– Olavinlinna, pääsiäisdraama ja Shakespeare-tyyli kuulosti mielen-kiintoiselta yhdistelmältä. Kyseessä on historiallisesti totuudenmukainen 1500-luvun tapahtumiin pohjautuva esitys. Siinä näyttelijäseurue seikkai-lee ja eksyy, ja sen jäseniä epäillään venäläisiksi vakoojiksi. Todistaak-seen olevansa näyttelijöitä, he joutu-vat esittämään pääsiäispassion. Esi-tämme kaikki draamassa useita roo-leja. Mukana on ammattitaitoinen näyttelijäkaarti, jonka kanssa on mu-kava tehdä töitä.

Unelmaroolia kysyttäessä Kovero naurahtaa sen olevan Nummisuutari-en Esko, kuten hänen kokemuksensa mukaan niin monella muullakin näyt-telijällä.

– Mikko Vilkastusta olen kyllä jos-kus päässyt näyttelemään. Jospa Nummisuutarien Eskosta tehtäisiin joku päivä sellainen senioriversio. Olen avoin kaikenlaisille rooleille, mutta olisihan se totta kai hienoa näy-tellä sankariroolia, jossa päähenkilö saapuu valkealla ratsulla pelastamaan kaikki, Kovero nauraa.

Juuret Pohjois-KarjalassaKovero muutti Tampereelle vuonna 1993. Siellä hänellä on perhe ja hän viihtyy kaupungissa hyvin. Kotoisin hän on kuitenkin Pohjois-Karjalasta, Outokummusta.

– Isäni oli Outokumpu Oy:llä pora-rina ja äiti kotiäitinä. Veljeni asuu yhä Outokummussa. Itse pyrin käymään Outokummussa 2–4 kertaa vuodessa ja seuraan mielenkiinnolla paikka-kunnan tapahtumia. Minulla on seu-dusta paljon rakkaita muistoja. Olen lukenut, että mitä vanhemmaksi ih-minen tulee, sitä tärkeämmiksi juuret käyvät.

Kovero kertoo vierailleensa kerran Karjalassa isänsä ja isovanhempiensa kotiseuduilla.

– Täytyy myöntää, että rinnassa tuntui kummallista lämpöä. Tunsi ta-vallaan olevansa lähellä juuriaan ja kotona.

Työelämän vastapainona Koveron harrastuksiin kuuluu kalastus niin ke-sällä kuin talvella.

– Etenkin kevätpilkillä on kiva is-tua. Siinä sielu lepää. Pikkusaaliit menevät sitten outokumpulaisten kissojen suihin. Kesällä vedetään vaappua ja toivotaan mahdollisim-man suurta saalista. Pyhäjärvi on lä-hellä ja siellä minulla on oma vene. Kummipoikani on kova kalamies, joten hänestä saa hyvää kalastusseu-raa.

Lehden lukijoiden Kovero toivoo löytävän tiensä Olavinlinnan pääsi-äisdraamaan kokemaan jotain hie-man erilaista. Lisäksi näin taantuman kirpaistessa hän muistuttaa siitä, että toiveikkuudesta ei pidä luopua.

– Maailma muuttuu ja meidän on muututtava mukana, mutta karjalais-ta ja itäsuomalaista sielua unohtamat-ta. Juuristaan pitää olla ylpeä! ■

Juuristaan pitää olla ylpeä

Salkkareiden näyttelijä Esko Kovero

– Apina ei tunne ketään, mutta apinan tuntevat kaikki.Näyttelijä Esko Koveron vitsiksi tarkoitettu lausahdus pitää varmasti paikkansa, sillä kymmenen vuotta Salatut elämät -televisiosarjassa näytellyt mies tunnetaan kansan syvissä riveissä todennäköisesti parhaiten salkkareiden Ismo Laitelana. Kovero on näytellyt Laitelaa sarjan alusta eli vuodesta 1999 lähtien.

Teksti: Ruut Kokki, kuva: Pekka Mustonen

Esko Kovero on näytellyt Salatuissa elämissä jo kymmenen vuotta. Aika ajoin veri vetää myös teatterilavoille.


Voimaa ja

Body fitness -kilpailuissa haetaan ur-heilullista ja lihaksikasta kauneutta. Laji on noussut pinnalle erityisesti 2000-luvulla.

– Body fitneksessä ei ole kyse perin-teisistä missikisoista. Tässä lajissa edustetaan nimenomaan kropalla, vaik-ka kokonaisuus on toki ratkaiseva. Bo-dy fitneksessä haetaan lihaksikasta kauneutta. Pääpaino on lihasten kirey-dellä ja erottuvuudella, ei niinkään koolla. Erona fitness-kilpailuihin on se, ettei body fitneksessä ole niin sanottua vapaaohjelmaa. Lihaksistolta ei myös-kään haeta niin suurta kokoa kuin ke-honrakennuksessa.

Heidin kiinnostus lajiin heräsi vuonna 2001, jolloin hän aloitti kun-tosaliharjoittelun ensin vain omak-si ilokseen.

– Liikunta ja kunnosta huoleh-timinen on kuulunut aina elä-mäntapaani. Kuntosalilla asetin itselleni aluksi pieniä tavoittei-ta. Alan lehtiä lukiessa herä-si haave myös kilpailemises-ta. Tuloksia hakevalla ohjel-malla olen treenannut nyt kaksi ja puoli vuotta. Vuo-den ajan minua on valmen-tanut alan ammattilainen Jaana Kotkansalo.

Nyt Heidillä on menos-sa lihaksia rakentava oh-jelma, johon kuuluu viisi kertaa viikossa salitree-nit sekä kaksi aerobista harjoitusta.

– Ohjelmassa käydään läpi kaikki kropan lihak-set. Kuukauden tai puo-

lentoista välein ohjelmaa

on vaihdettava, sillä lihakset tottuvat samanlaiseen ärsytykseen.

Myös ruokavaliolla ja lisäravinteilla on body fitneksessä iso rooli. Heidin ruokavalion kalorimäärä on tällä het-kellä 2600–2700.

– Lihas tarvitsee kehittyäkseen pro-teiineja ja hiilihydraatteja sopivassa suhteessa henkilön kulutukseen ja pai-noon nähden. Ruuan laatu on erityisen tärkeää, ja lisäravinteilla ja vitamiineil-la autetaan lihasten optimaalista kas-vua.

Suunnitelmallista harjoitteluaTreenikausi jakautuu massakauteen ja dieettikauteen. Massakaudella kasvate-taan lihasta ja dieettikaudella pudote-taan painoa pois, jotta lihakset saadaan näkyville. On hurjaa ajatella, että jo nyt hoikan Heidin kisapaino on kymmenen kiloa nykyistä painoa alhaisempi.

– Rasva on poltettava pois, jotta lihas erottuu. Kisadieetti alkaa noin viisi kuukautta ennen kilpailuja. Aluksi pai-noa pudotetaan kilo viikossa. Painoa ei saa pudottaa liian nopeasti, sillä silloin aineenvaihdunta hidastuu ja toisaalta keho alkaa syödä myös lihasta. Dieetti-kaudellakin pidetään hiilihydraattipäi-viä, jotta aineenvaihdunta saa uutta pot-kua.

Treenaaminen ja ruokavalion noudat-taminen ovat body fitneksessä tarkkaa puuhaa niin määrällisesti kuin laadul-lisestikin. Voisi kuvitella, että moisesta rääkistä tulisi jo stressiä.

– Kertaakaan minulle ei ole tullut huono olo. Tässä ei tosiaankaan olla millään nälkäkuurilla. Kyse on vain pit-käjänteisyydestä, suunnittelusta ja aika-

tauluttamisesta. Ensikertalaisen kan-nattaa etsiä hyvä valmentaja, jotta ei tu-le tehtyä turhaa työtä eikä satu vahin-koja.

Body fitnesstä Heidi suosittelee kai-kille, jotka tykkäävät treenaamisesta ja joilta löytyy kurinalaisuutta.

– Body fitness ei katso ikää. Itse olen aina viihtynyt kuntosalilla. On huimaa ja motivoivaa nähdä, miten kehoa voi muokata. Jo kahdessa kuukaudessa nä-kee tuloksia, kun syö hyvin ja treenaa neljä kertaa viikossa.

Näin kevään kynnyksellä naistenleh-det ovat täynnä painonpudotusvinkkejä ja ohjeita rantakuntoon pääsemiseksi. Painonpudottajille Heidin neuvo on yk-sinkertainen: täytyy kuluttaa enemmän kuin syö.

– Nälkää ei kuitenkaan saa nähdä, sillä silloin aineenvaihdunta hidastuu. Ihmiskeho tottuu tiettyyn tilaan, joten kalorimäärän vaihtelu on tärkeää. Lii-kunnan suhteen kannattaa yhdistää li-hasharjoittelua ja vaikka lenkkeilyä.

Heidin mukaan monen ongelma pai-nonpudotuksessa on se, ettei tiedetä ny-kyisen ruokavalion kalorimäärää.

– Kannattaa pitää ruokapäiväkirjaa ja kartoittaa lähtökalorit. Silloin tietää, minkä verran kalorimäärää on järkevää pudottaa tai jopa lisätä. Monet meistä syövät itse asiassa liian vähän ja liian harvoin.

Heidi asuu ja treenaa Savonlinnassa, missä ei ole lajin omaa seuraa. Seuraan on kuitenkin kuuluttava, jos haluaa kil-pailla.

– Voin suositella tätä kaikille. Olisi kiva saada treenikavereita ja annan mielelläni neuvoja aloittelevalle harras-tajalle, Heidi vinkkaa. ■

kauneutta

Heidi Aalto on 23-vuotias nainen, jonka sydämen on vienyt body fitness. Tällä hetkellä Heidi tähtää Pohjois-Suomen mestaruus kilpailuihin, jotka pidetään Oulussa. Heidi kilpailee body fitness noviisit +163 cm -sarjassa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Heidi osallistuu myös Body Fitness SM-kilpailuihin lokakuussa Lahdessa Fitness Expo -tapahtumassa.

Teksti ja kuvat: Ruut Kokki

Aamupala: 40 g puuroa, 1 dl mehukeittoa, 100 g raejuustoa, omega-3-kapseli.

Lounas: 50 g riisiä, 100 g jauhelihaa tai kanaa, rajattomasti salaattia, purkki ananas-ta, 1 rkl oliiviöljyä.

Välipala: 2 leipäpalaa, 50 g kalkkunaleikettä, salaattia, hedelmä, 2 valkuaista, to-maatti, 1 tl rypsiöljyä.

Päivällinen: sama kuin lounas.

Iltapala: 250 g rahkaa, 30–40 g mysliä, 1 dl mehukeittoa, lesetiinirakeita.

Treenipäivänä lisäksi palautumisjuomaa ja ”proteiinipaukku”.

Ote Heidin ruokapäiväkirjasta:

Body fi tness


– OH 4KJW, mitäs miehille kuuluu? Onko tullut käytyä pilkillä, Teuvo Hiltunen huutelee mikrofoniin.

Välittömästi tulee linjoilta useita kommentteja.

– Ai, Teuvohan se siellä. Eipä ole ennättänyt. On tullut sen verran sai-rasteltua, ettei ole päässyt jäälle, kirk-konummelainen mies vastaa. Muita-kin kommentteja tulee ja välillä juttu kääntyy puukkoihin ja niiden teroit-tamiseen.

Teuvo Hiltunen on yksi 5000:sta Suomessa toimivasta radioamatööris-tä. Amatöörit pitävät toisiinsa yhteyt-tä puhumalla ja sähköttämällä. Ja pu-heenaiheita riittää maan ja taivaan väliltä. Ihan kuka tahansa ei linjoilla

kuitenkaan voi olla.Radioamatööriharrastus on luvan-

varaista toimintaa. Ennen kuin voi hankkia sähköttämiseen ja puhumi-seen tarvittavat laitteet ja antennit, pi-tää suorittaa alan tutkinto. Asemat pi-tää olla tunnistettavissa. Jos linjoilla roikkuu tunnuksettomia asemia, ne ristisuunnitaan ja aseman haltija me-nettää laitteet ja luvat.

– Etenkin ennen viranomaiset pel-käsivät, että laitteiden avulla lähetet-tiin maan kannalta vahingollista tie-toa toiselle valtiolle, eli vakoiltiin, Hiltunen kertoo.

Teuvo Hiltusesta tuli virallisesti ra-dioamatööri vuonna 1992. Mutta jo 80-luvulla Lappeenrannassa töissä

ollessaan hän tutustui harrastukseen ja homma kiinnosti häntä heti. Savon-linnaan muutettuaan hän liittyi pai-kalliseen alan kerhoon, hankki tut-kinnon ja laitteet ja siitä kaikki alkoi.

Radioamatööriharrastajia voisi verrata nykypäivänä facebookissa surffaavaan. Molemmat ovat harras-tuksia, joissa on omat yhteisönsä ja omat sääntönsä. Erona on se, että 'naamakirjassa' seikkaileva ei tarvit-se minkäänlaista lupaa, eikä sitä val-vota.

Yhteistä siinä on se, että ollaan eri ihmisiin yhteyksissä. Radioamatööri juttelee ja sähköttää ja facebookkaa-ja kirjoittaa. Aina ei ole mitään asiaa kummallakaan harrastajalla, mutta

on mukava vaihtaa kuulumisia.– Kun huutelen linjoille ja kysyn

neuvoa jostakin asiasta, tulee välittö-mästi vastaus ja ratkaisu ongelmaan. Koko ajan on kuulolla joku, joka tie-tää ja osaa neuvoa, Teuvo valottaa harrastustaan.

Hän on saanut suuren joukon ystä-viä harrastuksensa kautta. Suurinta osaa hän ei ole koskaan nähnyt, mut-ta kuullut sitäkin enemmän. Sähköt-tämällä hankittuja ystäviä hänellä on ympäri maailmaa.

– Kun eivät nuo ulkomaan kielet oi-kein taivu suussa, on sähköttäminen yhteinen kieli, asuipa toinen harrasta-ja vaikka Japanissa.

Radioamatööreillä on voimassa

epäviralliset herrasmiessäännöt, joita kaikki noudattavat. Nuo säännöt kiel-tävät puhumasta politiikkaa, eikä myöskään uskonnollisia aiheita käsi-tellä. Lisäksi linjoilla ei saa käydä kauppaa. Muuten jutunaiheina vain taivas on rajana.

Radioamatööreille on tarkasti mää-ritelty eri taajuudet, joilla he voivat toimia. Monilla laitteet ovat aina au-ki, kuten Teuvollakin. Radio on taa-juudella 3699 MHz. Sieltä kuuluukin taustalla koko ajan puhetta meidän ju-tellessamme Teuvon työhuoneessa. Jutusteluun voi liittyä milloin tahan-sa mukaan.

Aina kun amatööri tulee mukaan keskusteluun ja lopettaa sen, hänen on mainittava tunnuksensa, joka siis Teuvolla on tuo alussa mainittu OH 4KJW. Kiellettyjä taajuuksia ovat kaikki viranomaistaajuudet.

– Asemia saa kyllä kuunnella, mut-ta väliin ei saa millään tavoin mennä, ei puhumalla, eikä sähköttämällä. Ai-emmin radioamatöörin kodin ohikul-kija tunnisti valtavasta antennihäkky-rästä pihapiirissä. Nykyisin antennit ovat lanka-antenneja. Kuuluvuuden ja kantomatkan määrää langan pituus. Teuvolla lankaa on kymmeniä metre-jä viritettynä pihapiirin koivuihin.

Teuvo Hiltunen tunnustaa, että har-rastus on koukuttanut häntä. Joskus tämä eläkkeellä oleva sähköinsinööri sanoo viettävänsä läpi yön keskustel-len toisten harrastajien kanssa.

– Tietääpähän ainakin reaaliajassa minkälainen sää eripuolilla Suomea on juuri sillä hetkellä, Teuvo nauraa.

Joku linjoilla kyselee samanaikai-sesti katiskanteko-ohjeita. Radioama-tööri on radioamatööri 24 tuntia vuo-rokaudessa. ■

Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa ja rakentamaan radiolaitteita.

Suomessaradioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintäviras-to (eli Ficora). Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät järjestävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea. Suomessa radioamatöörejä on noin 5000, maailmalla yli kolme miljoonaa.

Radioamatööriharrasteen tarkoitus on pitää radioyhteyksiä toisten ra-dioamatöörien kanssa. Harrasteen toinen tarkoitus on radiotekniikan tun-temuksen lisääminen rakentamalla lähetin- ja vastaanotinlaitteita sekä an-tenneja. Lähde: Wikipedia

Radioamatööri on face-book-käyttäjän edeltäjä

Teuvo Hiltunen osallistuu keskus-teluun. Joku radioamatööri kyselee miten puukko on hyvä teroittaa.

Pääsyliput: Aikuiset 10,-(alle 12 v. lapset veloituksetta vanhempiensa seurassa)Nuoret 12-17 v., eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6,-Ryhmät 6,- / hlö (vähintään 10 hlö)

12.00 SikaPossu Selmeri jaVetenalaiset tarinat

12.30 Kisha -bändi15.00 Juuson lauluja vesiltä15.20 Running Wild -tanssiesitysYLEISÖLUENNOT11.00 Veneessä on kiva kokata!12.00 Kotovuorten unelmapurjehdus13.30 Kurkistus pinnan alle/4H14.30 Nauti veneilystä

- tiedä veneilyn perusteet

Perjantai 3.4.ESIINTYMISLAVA

Lauantai 4.4.ESIINTYMISLAVA

12.00 Avajaiset15.00 Juuson lauluja vesiltä15.20 Running Wild -tanssiesitysYLEISÖLUENNOT12.30 Kurkistus pinnan alle/4H13.30 Sukellusmatkailu

etelän maihin14.30 Nauti veneilystä

- tiedä veneilyn perusteet

12.00 Kierrätysmuotinäytös12.15 Jaana Leiniäinen15.00 Kierrätysmuotinäytös15.15 Jaana LeiniäinenYLEISÖLUENNOT12.00 Puuveneiden kunnostus13.00 Veneessä on kiva kokata!14.00 Ympäristöasiat vesillä15.00 Kotovuorten unelmapurjehdus

Sunnuntai 5.4.ESIINTYMISLAVA

Melonta- ja sukellusnäytöksiä, vedenalainen skootteri, Solmukoulu ym.

3.-5.4.2009

uusiutuvat luonnonvarat ja kierrätys.Teemana ympäristö,

Kuopion Pursiseura ry - veneilyharrastusta 120 vuottaMessuilla arvotaan

5 ympäristöystävällistä

sähköperämoottoria.

www.kallavesj.fi

Veneily, matkailu, vapaa-aika Kuopio-hallissaPe 11-19, La 10-18, Su 10-17

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg


Toukokuun puolessa välissä yksi mu-siikkimaailman seuratuimmista ta-pahtumista starttaa Moskovassa, kun Euroviisusirkus saapuu itänaapu-

riimme. Varsinainen Euroviisujen voittaja ratkeaa 16. toukokuuta järjes-tettävässä finaalissa. Suomea Euro-viisuissa edustaa Waldo’s People

kappaleellaan Lose Control. Waldo’s Peoplen riveissä nähdään myös sa-vonlinnalaislähtöinen Karoliina Kal-lio, joka odottaa tulevaa viisumatkaa jännittyneenä ja innoissaan.

Waldo’s People oli yksi 90-luvun suosituimmista suomalaisista yhty-eistä, joka niitti mainetta myös rajo-jemme ulkopuolella. Kun yhtye pala-si liki kahdeksan vuoden hiljaiselon jälkeen takaisin lavoille huomattiin, etteivät yhtyeen kappaleet ole yleisöl-tä unohtuneet. Karoliina Kallio ei Waldo’s Peoplen riveissä vaikuttanut vielä 90-luvun ruuhkavuosina ja hä-nen pitikin alunperin esiintyä yhtyeen mukana vain muutamilla keikoilla. Toisin kuitenkin kävi, sillä nyt Kallio huomaa valmistautuvansa Eurovii-suihin ja edustavansa kilvassa itsensä ja Waldo’s People -yhtyeen lisäksi ko-ko Suomea.

– Vuosi on ollut ammatillisesti ai-van mahtava. En olisi voinut vielä jo-kin aika sitten kuvitellakaan laulava-ni Waldo’s Peoplen kaltaisessa bän-dissä tai olevani Suomen edustajana Euroviisuissa, Kallio sanoo.

Osallistuminen Euroviisujen kar-sintoihin Suomessa ei ollut Waldo’s

Peoplelle kuitenkaan mikään itses-täänselvyys tai lavoille paluun pää-määrä. Ajatus kilpaan lähtemisestä syntyi vasta viime kevään loppupuo-lella ja sitä vahvisti yleisön riemastu-nut vastaanotto. Kun karsintoihin läh-dettiin, päätettiin olla tosissaan. Se kannatti, sillä kansa äänesti Waldo’s Peoplen selkein luvuin Euroviisuihin.

– Viisut lähestyvät hirveän nopeas-ti. Kuukauden kuluttua olemme jo to-sitoimissa. Sitä ennen on hiottava esi-tys huippuunsa, päätettävä esiinty-misasut... Kiirettä pukkaa, vielä on aika paljon tekemistä, Kallio kertoo.

Euroviisujen lisäksi Karoliina Kal-lion pitää kiireisenä Waldo’s Peoplen vastailmestynyt Paranoid-levy, jonka myötä yhtye kiertää Suomea vielä en-nen Euroviisuja ja niiden jälkeenkin. Kallio itse kuvailee levyä tutuksi Waldo’s Peopleksi, hyväntuulen tans-simusiikiksi. Ja sitä levy onkin, sillä tuntuu kuin yhtye olisi jatkanut kap-paleiden tekemistä siitä, mihin noin kahdeksan vuotta sitten jäätiin. Ja mi-käs on jatkaessa kun homma tuntuu toimivan ja yleisöön purevan.

Euroviisuihinkin yhtye lähtee mu-kaan tosissaan ja täysillä, tekemään

parhaansa.– Meillä on vahva ja tarttuva euro-

diskobiisi esitettävänämme ja läh-demme Moskovaan levittämään Waldo’s Peoplen ja suomalaisen mu-siikin ilosanomaa, Kallio listaa yhty-een vahvuuksia.

Euroviisut tulevat jälleen olemaan varmasti sellainen spektaakkeli, joka ei jätä esiintyjiä tai yleisöä kylmäksi, mutta mitä tapahtuu jos Waldo’s People ei kilvassa menestykään?

– Menestystä tai sen puuttumista ei kukaan voi etukäteen ennustaa. Kun tekee kaiken voitavansa saa ainakin olla tyytyväinen itseensä ja tekemi-seensä. Ja onhan Euroviisut ainutker-tainen kokemus ja mahdollisuus, jon-ka kaltaista ei varmasti tule toiste kohdalle, Kallio tuumaa.

Oli Euroviisujen menestys millai-nen tahansa, nähdään Waldo’s Peop-le keikkailemassa pitkin kesää ympä-ri Suomea, niin suurilla festareilla kuin pienillä klubeillakin.

Karoliina Kallion mukaan tärkein-tä on positiivinen asenne ja se, että asiat tuntuvat hyvältä.

– Sellainen savolainen rehti mei-ninki. ■

Teksti: Iida Muhonen, kuva: Pasi Hytti

Moskovan Euroviisuissa

Waldo's People solistikaksikko Waldo ja Karoliina Kallio viihdyttävät Euroviisuissa energisellä esiintymisellään ja tarttuvalla hittikappaleellaan Lose control.

Karoliina Kallio

Talonrakennusalan työturvallisuus on pa-rantunut huimasti Itä-Suomessa. Talonra-kennusteollisuus Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella, Pohjois- ja Etelä-Sa-vossa ja Pohjois-Karjalassa, järjestämä työturvallisuuskilpailu tuotti niin erin-omaisia tuloksia, että se yllätti jopa kil-pailun tuomaristonkin.

Tuomaristo arvioi, että viime vuonna järjestetyn kilpailun avulla on pystytty torjumaan jopa sata työtapaturmaa. Ra-hassa se on tuonut jopa miljoonan euron säästöt, inhimillisten kärsimysten vähene-

misestä puhumattakaan.Talonrakennusteollisuus RT:n Itä-Suo-

men piirin puheenjohtaja Terho Kaskinen on hyvin tyytyväinen kilpailun tuloksiin, mutta samalla hän muistuttaa, että työtur-vallisuusasioissa ei pidä jäädä lepäämään laakereilla.

– Vaikka talonrakennuksessa ollaan menossa hiljaisempia aikoja kohti, ei se merkitse automaattisesti sitä, että työtapa-turmat vähenevät. Ala ei saa tehdä säästö-jä turvallisuuden kustannuksella, koska se kostautuu imagotappioina ja tapaturmista

aiheutuvina taloudellisina menetyksinä, Kaskinen korostaa.

Rakennusteollisuus haluaa myös osal-taan olla tekemässä yhteistyötä alan oppi-laitosten kanssa, että työvoimaa talonra-kennusalalle riittää tulevaisuudessakin, vaikka nyt työmailla on hiljaista ja väkeä on jouduttu ja joudutaan lomauttamaan.

– Alan työnantaja- ja työntekijäliitot ovat keskenään sopineet, että vaikka yri-tys olisikin joutunut lomauttamaan väke-ään, on yrityksellä oikeus ottaa nuoria op-pilaitoksista työsisäoppimisjaksoille ja ke-sätöihin, Terho Kaskinen kertoo.

Talonrakennusteollisuudessa ovat koit-tamassa hiljaiset ajat. Korjausrakentami-nen on kuitenkin kovassa nousussa ja sitä on valtio vielä vauhdittanut 10 prosentin vähennysoikeusporkkanalla. Tällä hetkel-lä tuon edun saavat vain ne taloyhtiöt, jot-ka ennättävät aloittaa työt tämän vuoden puolella.

Terho Kaskinen kuitenkin sanoo, ettei nyt kannata ryhtyä taloyhtiöissä hätiköi-mään, vaan suunnitelmat kannattaa teet-tää huolella. Hän nimittäin on vakuuttu-nut, että valtio antaa ainakin ensi vuoden jatkoaikaa ja edun voi saada myös ensi vuonna alkavat korjausrakennuskohteet.

Rakennustyömaiden työturvallisuus parantunut huimasti Itä-Suomessa

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Savonlinnassa on aloitettu Talvisalon koulun mittava peruskorjaustyö. Kattoremontti tehdään pressun alla, jolloin ei tarvitse pelätä, että rakenteet pääsevät kastumaan katon ollessa auki.


Kotitalousvähennyksen tarkoituksena on pa-rantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalo-uksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töi-tä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa.

Kotitalousvähennystä koskeva laki kotita-loustyön väliaikaisesta verotuesta oli kokei-luluontoisesti voimassa ajalla 1.10.1997–31.12.2000. Tätä niin sanottua verotukimal-lia sovellettiin Etelä-Suomen, Oulun ja La-pin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa yritystukimalli, joka perustui la-kiin kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjes-telmästä. Sen mukaan tuki myönnettiin suo-raan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle. Vuoden 2001 alusta luovuttiin yritystuki-mallista ja verotukimalli laajeni koko maa-han.

Kotitalousvähennys nousi tämän vuoden

alussa 3 000 euroon henkilöä kohden. Jatkos-sa vähennyksen enimmäismäärä koskee myös asunnon, tai vapaa-ajan asunnon kun-nossapito- ja perusparannustyötä. Vähennyk-sen määrä on siten jatkossa sama tavanomai-sesta kotitaloustyöstä, hoiva- ja hoitotyöstä sekä asuntojen tai vapaa-ajan asuntojen kun-nossapito- ja perusparannustyöstä.

Uutta vähennyksessä on myös kotitalous-vähennyksen laajeneminen tietoja viestin-tätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön.

Täyteen kotitalousvähennykseen oikeutta-vat 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkit-ty yritys tai yrittäjä. Mikäli työn tekee pal-

kattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 prosenttia, täyden vähennyksen saa 5962 eu-ron suuruisilla kustannuksilla, jolloin vähen-nys on noin 3 000 euroa. Vähennyksen oma-vastuu on 100 euroa vuodessa henkilöä koh-den. Määrät ovat samat riippumatta siitä, os-tetaanko palvelu yritykseltä tai yrittäjältä vai palkataanko työhön työsuhteinen työntekijä.

Remonttien määrä lisääntynyt merkittävästiVuoden 2009 alussa uudistunut kotitalous-vähennys on lisännyt kodin remontteja ja sa-malla työllistänyt pieniä remontointialan yrityksiä. Pienille remonttifirmoille kotita-lousvähennysuudistus tietää lisää töitä ja ve-

rottajalle pimeän työn vähenemistä.Myös remonttilainojen kysyntä pankeista

on kasvanut. Tyypillinen remonttilaina on 10 000–20 000 euron laina, joka käytetään esimerkiksi keittiö- ja kylpyhuoneremonttei-hin.

Kotitalousvähennys.fi -sivuston yhtenä tarkoituksena on yritysten näkyvyyden ke-hittäminen ja kotitalousvähennystietouden lisääminen sekä kotitalouksille että yrityk-sille. Yrityksillä on esimerkiksi mahdolli-suus lisätä yhteystietojaan yrityshakemis-toon, jolloin asiakas löytää työntekijän ja ko-titalousvähennystietoa helposti samasta pai-kasta.

Lisäksi Kotitalousvähennys.fi etsii jatku-vasti uusia yhteistyökumppaneita tukemaan sivustoa ja sen kehitystyötä. Suomi on ajau-tunut taantumaan, joten kotitalouksien kan-nattaa ehdottomasti käyttää yritysten palve-luita ja hyödyntää kotitalousvähennys heidän tarjoamistaan palveluista.

Mika AhokasKotitalousvähennys.fi

Kotitalousvähennys.fi...sitä saa melkein kaikki

Kotitalousvähennys on

MÖKILLÄ JA NETISSÄ? Onnistuu!

Laajakaistatarjoukset ovat voimassa 31.3.2009 saakka ja koskevat uusia 1 Mbit/s tai nopeampia liittymiä ja 24 kuukauden sopimuksia. *) Langattoman Laajakaistan päätelaite kertamaksuna norm. 399 €. Osamaksusopimus pääte-laitteelle, 13 €/kk, on 36 kuukauden mittainen ja sisältää WDSL Vaihtoturvan päätelaitteelle 24 kuukaudeksi. WDSL Vaihtoturva tulee voimaan normaalin laitetakuun (12 kk) loputtua. **)Langattoman Laajakaistan liittymismaksu 99€ – mökkiliittymässä liittymismaksu on 199 € ja minimisopimusaika on kaksi kuukautta. Langattoman Laajakaistan kuukausimaksu alk. 32,50 €/kk (512/512 kbit/s) – nopeus 1M/512 kbit/s 36,50 €/kk. Käyttöönottomaksu alk. 199 € sisältää radiosignaalin mittaamisen, päätelaitteen ohjelmoinnin ja asennuksen, kaapelin vedon (15 m), yhteyden testaamisen sekä tarvittaessa 6 m maston, kiinnikkeet ja asennuksen. Lisäksi kilometrikorvaukset. Laajakaistaliittymän lisäksi tarvitset tietokoneen ja verkkokortin. Nettipalvelut (kotisivutila, sähköposti, ym.) sisältyvät laajakaistaliittymien kk-maksuun. Varmistat Laajakaistasi tietoturvan Nettiturvapalvelulla 3,99 €/kk. Tarjoukset eivät koske tarjousai-kana irtisanottuja ja samalle henkilölle tai samaan talouteen uudelleen tilattuja liittymiä, eikä vaihtoa laajakaistatuotteiden välillä, eikä mökkiliittymää.

Langattoman laajakaistan

päätelaite

(normaalisti 399€)

LAAJAT KAISTAT, HALVAT HINNAT

Liittymismaksu (norm. 99€)

Tarjous voimassa 31.3.2009 asti.

HYÖDYNNÄ KOTITALOUS- VÄHENNYSKotitalousvähennyksen saat mm. langattoman laajakaistan käyttöönottomaksusta.

Vähemmän säätämistä, vähemmän veroja!

Nautiskele netistä ja mökistä yhtä aikaa! Kun pääset sähköpostiin, uutisiin ja muille tärkeille sivustoille laiturin nokassa, voit viipyä mökkimaisemissa pitempään. Toimi siis kaukonäköisesti ja tilaa nyt laajakaista tarjous- hinnalla! Lisää säästöä saat, kun muistat vähentää laajakaistan käyttöönottomaksun kotitalousvähennyksenä.

Lisätietoja: myymälöistämme

tai numerosta (015) 577 5310

Possen myymälä Olavinkatu 44puh. (015) 577 5520ma-pe 9-17, la 10-14

Prisman myymälä Nojanmaantie 15puh. (015) 577 5528ma-pe 10-18, la 10-15

Kerimäen myymälä Puruvedentie 41 puh. (015) 577 5703 ma-pe 9-16.30

lääke taantumaan


Leppävirtalaisen Helena Kuosmasen pitkäaikainen haave, oman yrityksen perustaminen, toteutui vajaat kaksi vuotta sitten. Toukokuussa 2007 pe-rustettu Hoiva Helmine on hoiva- ja kotipalveluita tarjoava yritys, joka työllistää omistajansa lisäksi neljä työntekijää. Yrityksen palveluiden johtavana ajatuksena on tuottaa laa-dukkaita, asiakkaan toiveiden mu-kaisesti räätälöityjä palveluita, joi-den avulla asiakas pystyy asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kuosmanen sanoo, että asi-akkaan luokse mennään vaikkapa leipomaan tai kantamaan takkapui-ta, mutta useimmiten työtehtäviin kuuluvat perushoito, hygieniasta huolehtiminen ja siivoaminen.

– Pidämme huolta sellaisista asi-akkaamme arkirutiineista, joista hän ei ehkä enää itse selviäisi. Tärkeää on myös se, ettemme vie asiakkaamme kotiin uusia ja outoja tapoja, vaan py-rimme tekemään kaiken, niin kuin asiakkaamme on aikaisemmin teh-nyt. Olipa kyse sitten ruoan mausta-misesta tai pyykin pesemisestä.

Vaikka Hoiva Helmine onkin mel-ko uusi yritys, on se saanut omista-jansa mukaan hyvin jalansijaa Lep-pävirralla ja sen ympäristössä. Yri-tyksellä on asiakkaita Leppävirran li-säksi Joroisissa, Heinävedellä ja Var-kaudessa. Tulevaisuuskin näyttää va-loisalta, kertoohan väestön ikäraken-nekin koti- ja hoivapalveluiden kas-vavasta tarpeesta. Vaikka yrityksen

asiakkaat ovatkin pääasiassa van-huksia, tarvitsevat apua sairastuneet ja lapsiperheetkin.

Laaja toiminta-alue tuo Kuosma-sen mukaan omat haasteensa työhön. Sen lisäksi, että syrjäseuduille on vaikeaa löytää osaavia työntekijöitä, ovat pitkät välimatkat yrityksen haasteena.

Kotitalousvähennykseen oikeutta-vat lähes kaikki yrityksen palvelut.

Kotitalousvähennys saa Kuosmasel-ta kiitosta, madaltaahan se kynnystä käyttää muun muassa hoiva- ja koti-palveluita. Myös Leppävirran kun-nalle Kuosmanen lähettää kiitolliset terveisensä.

– Kunta on täällä toiminut esimer-killisesti antamalla kuntalaisten käyttöön palveluseteleitä. Palveluse-telit tuovat luoksemme sellaisia asi-akkaita, jotka oikeasti tarvitsevat

apua, mutta eivät ole rohjenneet sitä pyytää, Kuosmanen sanoo.

Hoiva Helmine on aloittanut yh-dessä kahden muun leppävirtalaisen yrityksen, Leppävirran Lääkäripal-veluiden ja Vehkaperän Hoitokodin kanssa saattohoitoprojektin, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä sel-viytymään omassa kodissaan mah-dollisimman pitkään, elämänsä lop-puun, kuolemaankin saakka.

– Ennen synnyttiin ja kuoltiin ko-tona. Nyt kuolema on viety laitok-siin, mutta uskon, että tulevaisuudes-sa halutaan palata kohti vanhaa, Kuosmanen sanoo.

Asiakkaan toiveena kun usein on, että elämänsä saisi viettää aivan vii-meiseen hetkeensä asti tutussa ympä-ristössä ja omassa kodissa, paikassa jossa hän on elämäntyönsä tehnyt.


Hyvä muistaaVuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäis-määrä nousi 3 000 euroon. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perus-parannustyötä. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laa-jennettiin tietoja viestintätekniikkaan liittyvien laittei-den asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön

Kotitalousvähennyksen omavastuu on vuodessa 100 eu-roa henkilöä kohden.

Kotitalousvähennyksen saa vain teetetystä työstä aiheu-tuneista kustannuksista. Vähennystä ei saa työhön liitty-vistä matkakuluista ja tarvikkeista. Myöskään työssä käy-tetyn koneen osuudesta ei saa vähennystä.

Verovelvollinen saa vähentää ennakkoperintärekiste-riin merkitylle yritykselle tai yrittäjälle maksamastaan arvonlisäverollisesta työkorvauksesta 60 %. Yrittäjän tai yrityksen laskussa on oltava eriteltynä työn osuus erik-seen muista kustannuksista.

Jos kotitalous maksaa palkkaa työsuhteeseen palkatul-le työntekijälle, se saa vähentää 30 % maksamastaan pal-kasta sekä palkan sivukulut kokonaan. Palkan käsite on määritelty ennakkoperintälain 13 §:ssä.

Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asu-va henkilö.

Vähennykseen oikeuttaa työ, joka on tehty vähennystä vaativan verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmen-neen puolisonsa vanhempien, ottovanhempien, kasvatti-vanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa ole-vien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puo-lisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa (tuloverolaki 127a §).

Asuntoon kuuluvaksi katsotaan myös piha-alue ja sillä olevat asumista palvelevat rakennukset ja rakennelmat ku-ten esimerkiksi erillinen sauna, varasto, autotalli ja puu-vaja. Piha-alueella tarkoitetaan yleensä tonttia. Haja-asu-tusalueella piha-alueena voidaan pitää rakennusta ympä-röivää enintään 10 000 neliömetrin suuruista aluetta. Pi-ha-alueen ulkopuolinen yksityistie ei myöskään kuulu asuntoon.

Joskus vapaa-ajan asunto voi olla useampien kotitalo-uksien tai henkilöiden yhteiskäytössä. Jos yhteiskäytöstä esitetään selvitys, on kotitalousvähennykseen oikeus kai-killa asuntoa käyttäneillä henkilöillä, jotka ovat osallis-tuneet kotitalousvähennykseen oikeuttaviin kustannuk-siin.

Verovelvollinen on voinut saada vakuutusyhtiöltä kor-vausta työhön, josta hän pyytää kotitalousvähennystä. Tyypillisin tapaus lienee vesivahingon, tulipalon tai muun vastaavan vahingon korjaustyö. Kotitalousvähennystä ei saa siltä osin kun vakuutusyhtiö on korvannut kustannuk-set.

Lisätietoja: Vero.fi ja Kotitalousvahennys.fi

Leppävirtalainen Hoiva Helmine tarjoaa apuaan arjen askareisiin jokaisen asiakkaan toiveita ja tottumuksia kunnioittaen.

Hoiva Helminehoitaa ja huolehtii



Energian hinnannousu ja kehittynyt laite-tekniikka ovat kasvattaneet lämpöpump-pujen suosiota pientalojen lämmitysrat-kaisuna. Laitteiden myyntimäärät ovat kasvaneet nopeasti muutamien viime vuosien aikana ja vuonna 2008 Suomes-sa myytiin yli 60 000 lämpöpumppua.

Ensimmäiset lämpöpumput ilmestyivät markkinoille jo 1980-luvulla, mutta tuol-loin suuri läpimurto jäi tapahtumatta, toi-sin kuin muun muassa Ruotsissa, jossa lämpöpumput ovat olleet yleisiä jo pit-kään. Suomessa lämpöpumput ovat yleis-tyneet vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laitteiden kehittyminen ja tietoi-suuden lisääntyminen ovat saaneet yhä useamman hankkimaan lämpöpumpun pientalon lämmitys- tai tukilämmitysjär-jestelmäksi.

Laitteiden hyödyistä ja taloudellisuu-desta käytiin pitkään keskustelua, joka perustui enemmän käyttäjien kokemuk-siin kuin todellisiin tutkimustuloksiin. Viime aikoina on saatu myös tieteellistä aineistoa todistamaan lämpöpumppujen hyödyistä.

Lämpöpumppujen yleistymistä hidasti korkeatasoisten laitteiden ohessa myyn-tiin tulleet huonotasoiset tai Suomen olo-suhteisiin sopimattomat laitteet. Markki-noilla on edelleen myynnissä monentasoi-sia lämpöpumppuja eikä laitteiden vertai-lu keskenään ole välttämättä helppoa os-tajalle. Kun hankkii lämpöpumpun tun-netulta valmistajalta, voi laitteen laatuun luottaa. Samoin kannattaa kiinnittää huo-miota takuuehtoihin.

Monenlaisia lämpöpumppujaLämpöpumpputyyppejä ovat maalämpö-pumput, poistoilmalämpöpumput sekä ulkoilmalämpöpumput. Laitteiden raken-ne ja ominaisuudet vaihtelevat riippuen järjestelmän käyttämästä lämmönläh-teestä ja lämmönjakotavasta.

Maalämpöpumppu sopii pientalon var-sinaiseksi lämmitysjärjestelmäksi. Niiden osuus uusien talojen lämmitysratkaisuna on kasvussa. Maalämpöpumppuja vaih-

detaan myös öljylämmitysjärjestelmien tilalle.

Maalämpöpumppu ottaa lämmön maa-perästä tai vedestä ja siirtää sen esim. lat-tialämmityksen kautta sisäilmaan. Maa-lämpöpumpulla voidaan lämmittää myös käyttövesi. Maalämpöpumpun perusin-vestointikustannus on melko korkea, mut-ta laitteisto on pitkäikäinen ja toiminta-varma. Kohteissa, joihin maalämpöjärjes-telmää ei pystytä rakentamaan, voidaan käyttää ilma-vesilämpöpumppua.

Poistoilmalämpöpumppu käyttää läm-mönlähteenä sisätilojen tuuletusilmaa, josta lämpö kerätään talteen ja luovute-taan esimerkiksi käyttöveteen tai lämmi-tysveteen. Poistoilmalämpöpumpulla voi-daan täyttää vain osa lämmitystarpeesta, joten tarvittava lisälämpö on tuotettava muilla keinoilla.

Ulkoilmalämpöpumppu hyödyntää ul-koilmassa olevaa lämpöä. Myös kylmäs-tä ulkoilmasta on mahdollista ottaa läm-pöä talteen. Talteen saatu lämpö puhalle-taan rakennuksen sisäilmaan. Ulkoilma-lämpöpumppu sopii suoran sähkölämmi-tyksen tukijärjestelmäksi vähentämään sähkönkulutusta.

Energiansäästö lisää kysyntääSavonlinnan Lämpöpumppu Oy myy ja asentaa IVT-lämpöpumppuja. Petri Venä-läisellä on kokemusta lämpöpumppujär-jestelmien toteuttamisesta. Hän korostaa ammattilaisten käyttöä järjestelmän suunnittelussa ja laitteiston asennuksessa.

– Lämpöpumpputyypin valintaan vai-kuttavat kohteena olevan rakennuksen ominaisuudet sekä mahdollinen aikai-

sempi lämmitysratkaisu. Uuden järjestel-män toteutus käynnistyy tutkimalla olo-suhteet ja hakemalla niihin sopivin rat-kaisu.

Kun laitevalinta on tehty, käy ilmaläm-pöpumpun asennus nopeasti.

– Samoin uuden maalämpöpumpun si-joittaminen öljylämmitysjärjestelmän ti-lalle ei ole niin suuritöinen kuin usein luullaan, Petri Venäläinen sanoo.

Ilmalämpöpumpun käytössä on huomi-oitava sijoittaa sisäyksikkö sellaiselle pai-kalle, että lämpö pääsee vapaasti koko ra-kennukseen. Myös pattereiden lämpötilaa on laskettava niin, että lämpöpumppu pääsee toimimaan tehokkaasti.

– Ilmalämpöpumppua hankittaessa kannattaa myös varmistaa laitteiston so-piminen Suomen olosuhteisiin, Petri Ve-näläinen muistuttaa.

Lämpöpumppujen myynti on kasvanut voimakkaasti ja uusia laitteita hankitaan myös mökeille. Taloudellinen taantuma ei ole hidastanut kauppaa vaan Petri Venä-läisen mukaan on käynyt pikemminkin toisinpäin:

– Lämpöpumpuilla saatavat säästöt energiankulutuksessa ovat alkaneet kiin-nostaa ihmisiä entistä enemmän.

Lisätietoa lämpöpumpuista:Suomen Lämpöpumppuyhdistys www.sulpu.fiTampereen teknillinen yliopistowww.tut.fiMotiva Oy www.motiva.fiLaitevalmistajien ja maahantuojien koti-sivut

Lämpöpumppujen suosio kasvaa

Siivous- ja mökkipalvelu Mutikainen- 1895865-5 - Siivous- ja mökkitalonmiespalvelut - 050 331 7765 - Enonkoski

Tmi Matti Kautonen - 1231545-6 - Remon-tointi ja rakentaminen - 0500 883 615 - Enonkoski

Sami Heikkinen - 1208225-0 - Maanraken-nus, traktoriurakoinnit - 0440 674 600 - Enonkoski

Timppalvelut - 1982775-3 - Kiinteistönhuolto, kattotyöt - 050 350 1030 - Punkaharju

Montolan Kattoveljet Oy - 2202600-9 - Remontit ja kattotyöt - 050 401 4236 - Pieksämäki

Maalausliike Jari Hintzell - 1196638-8 - Huoneistoremontit, maalaustyöt - 0500 555 745 - Savonlinna

Rakennusurakointi S ja M Kaarti-nen - 1460168-3 - Remontointi ja rakentaminen - 0400 756 159 - Savonlinna

T:mi Metallirakenne T Janhunen - 1202783-3 - Metalliala - 0500 701 809 - Juva

(Ennakkoperintärekisteritiedot tarkistettu 23.3.2009 Ytj.fi -sivustolta)

Mökkitalkkari Mäkelän Timppa palvelee mökki- ja kotitalousasiakkaitaan Joensuussa ja Joensuun lähikuntien alueella. Oman yri-tystoiminnan Timo Mäkelä aloitti syksyllä 2008, jota ennen hän teki töitä osuuskunnan

kautta. Yrityksen palveluihin kuuluvat nor-maalit mökkitalonmiehen työt, pienet re-montoinnit ja nikkaroinnit sekä lvi-työt asi-akkaan mökillä tai kotona. Mäkelälle on vuosien varrella kertynyt runsaasti raken-nus- ja lvi-alan työkaluja, joilla järjestyvät lähes kaikki pienet remontit ja korjaukset. Lisäksi valikoimaan kuuluvat raivaussahat, moottorisahat, ruohonleikkurit, ja pensas-leikkuri, joilla hoituvat metsä- ja pihatyöt.

Mäkelä kertoo, että yksi tärkeimmistä syistä yrityksen perustamiseen oli asiakkai-den mahdollisuus hyödyntää kotitalousvä-hennys hänen tarjoamistaan palveluista. Asi-akkailta on tullut pääasiassa positiivista pa-lautetta kotitalousvähennyksestä ja sen käyt-tömahdollisuudesta, mutta myös ongelmia esiintyy hieman.

– Eläkeläisillä menee yleensä kotitalous-vähennykset pelkästään terveydenhoidon puolelle. Tähän voisi olla apuna, jos vanhuk-sille suuntautuvat korjauspalvelut saataisiin palveluseteleiden piiriin. Lisäksi tiedotta-mista kotitalousvähennyksestä tulisi lisätä entisestään, Mäkelä mietiskelee.

Lue lisää Mökkitalkkari Mäkelän Timpasta osoitteesta: www.mokkitalkkaritimppa.com

Savonlinnalainen Osuuskunta Kotitaiturit on toiminut vuoden 2008 alusta lähtien ja sii-hen kuuluu yhteensä 11 henkilöä. Kotitaitu-reiden palveluihin kuuluvat muun muassa siivoukset, pienet remontit, mökkitalkkari-palvelut, ikkunanpesut, muuttoapu, asiointi- ja kauppapalvelut sekä juhlajärjestelyt. Toi-mialueena on Savonlinna ja Savonlinnan lä-hialueen kunnat, kuten Kerimäki ja Punka-harju. Osuuskunnan asiakaskunta koostuu lähinnä kotitalouksista ja vapaa-ajan asuk-kaista, joten palveluhenkisyys sekä asiakas-lähtöisyys ovat kaiken a ja o.

Asiakkaat ovat ottaneet Kotitaitureiden palvelut hyvin vastaan, mutta pieniä ongel-mia on havaittu.

– Kaikki eivät vielä tunne tai he eivät osaa hyödyntää kotitalousvähennystä, joten py-rimme opastamaan ja neuvomaan asiakasta kotitalousvähennyksen hakemisessa ja lo-makkeen täyttämisessä. Teemme tarvittaes-sa koonnin vuoden lopussa tekemistämme töistä ja lähetämme tiedot verotoimistolle asiakkaan puolesta, mikäli asiakas niin ha-luaa, kertoo Osuuskunnan toiminnanjohtaja Annukka Riistakoski.

Kotitaitureiden mukaan kotitalousvähen-nys kattaa tällä hetkellä hyvin peruspalvelut,

mutta sen voisi laajentaa koskemaan lisäksi esimerkiksi muuttopalveluihin kuljetuksen osalta. Annukka Riistakosken mielestä vä-hennyksestä tulisi kertoa ja tiedottaa enem-män, jotta se tulisi entistä tutummaksi koti-talouksille ja vapaa-ajan asukkaille.

Lue lisää Osuuskunta Kotitaitureista osoit-teesta: www.kotitaiturit.com

Mökkitalkkaripalveluista kotitalousvähennystä

Timo Mäkelä

Kotitaiturit on monialayritys

Kuvassa vasemmalta alkaen Mauno Hirvonen, Martti Toivanen, Eeva Asikainen, Toni Kosunen, Tuija Lytsy, Raili Saralampi ja Annukka Riistakoski.


��

��

� ��

��

� ��!�"� ��

��

�� !!"��#�$!��%&��#��$%%�� #��&��'�(��

)*��+#,-��./.)�##)

� ��

,�� 0 � �� %(%�1�,�� 222��3��

-45�56.�/-4+7.)��8 ��

��'��&�()! ��&�,��%�%$�9'9�9!9�$�)#%)&�:��9��%�%$�9'9�9$��*�##!! "� ��&6��$��%�%$�9'9�9$%��+%$$!*%&�,��%�%$�9'99�9��,) *% �&�+�� '�;,��<��%�%$9'9�9'!��,�"$��&�=��$%��%�%$�9'9�9'�

Kotitalousvähennys.fi

Nyt kotitalousvähennystä voi saada myös erilaisten tietoliikennepalveluiden asen-nustöihin. Vähennystä voi saada muun muassa laajakaistayhteyden asentami-seen ja käyttöönottoon sekä omakotita-lon sisäverkkotöihin.

Vähennyskelpoisia töitä ovat lisäksi TV-antenniverkon, tietoliikenneverkon ja puhelinverkon rakentaminen ja huoltami-nen. Myös TV-antennin asentaminen ja huoltaminen ovat vähennyskelpoisia töi-

tä, kuten myös asiakkaan tiloissa tapah-tuva opastus, huolto ja viankorjaus.

Esimerkiksi, jos sormi menee suuhun digiboksin virittämisessä, tai langatto-man laajakaistan viankorjauksessa, voi näihin saada apua asiantuntevine neuvoi-neen. Muita ehtoja ei ole, kuin että työ ta-pahtuu asiakkaan tiloissa.

Vähennyskelpoisia töitä ovat myös avaimet käteen -periaatteella tapahtuvat tietokoneiden, skannereiden ja tulostimi-

en asennukset. Myös ohjelmistojen asen-nukset, päivitykset, tietoturva-asennuk-set ja käyttöopastus kuuluvat vähennys-kelpoisten töiden piiriin.

Liiketoimintapäällikkö Tomi Makko-nen Savonlinnan Puhelimesta kertoo, et-tei vät ihmiset aina osaa kysyä kotitalous-vähennysmahdollisuudesta. Savonlinnan Puhelin onkin ohjeistanut asentajiaan kertomaan asiakkaille vähennysmahdol-lisuudesta.

Maaseudulle asennettavien langatto-mien laajakaistaverkkojen käyttöönotto-kustannukset ovat korkeat, koska asen-nuksessa työn osuus näyttelee isoa kus-tannuserää. Mikko Torniainen Savonlin-nan Puhelimesta uskookin, että kotitalo-usvähennyksen hyödyntäminen säästää asiakkaalle jopa satoja euroja.

Kotitalousvähennyksen saa nyt myös tietoliikennepalveluihin

Pasi Leskinen (vas.), Mikko Torniainen ja Tomi Makkonen Savonlinnan Puhelimesta ovat hyvillään siitä, että nyt myös tietoliikennepalveluihin liittyvät työt ovat kotitalousvähennyskelpoisia.


Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut lyhyestiOpiskelijoita yhteensä: n. 10 500

Henkilökuntaa: n. 1050

Toimipisteet: Iisalmi, Joensuu, Kitee, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Varkaus

Budjetti yhteensä: n. 80 miljoonaa euroa

Nuorten yhteishaku, kevät 2009Sairaanhoitajia tarvitaan

Sairaanhoitaja (AMK), 210 op.Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa, 240 op.

Sosionomi on mukana ihmisen arjessaSosionomi (AMK), 210 op.Sosionomi (AMK) -diakoni, 210 op.

HAKEMINENHakuaika on 23.3.–9.4.2009. Täytä hakulomake netissä: www.amkhaku.fi.

Aikuiskoulutuksen yhteishaku, kevät 2009Opiskele työn ohella

Sosionomi (AMK), 210 op. Muuntokoulutus, rajattu hakukelpoisuus.Sosionomi (AMK) -diakoni, 210 op. Muuntokoulutus, rajattu hakukelpoisuus.

Lisätietoja: www.pieksamaki.diak.fiHAKEMINENHakuaika on 14.–30.4.2009. Täytä hakulomake netissä: www.amkhaku.fi.

Hae oma paikkasiDiakista Pieksämäeltä

D I A K O N I A - A M M A T T I K O R K E A K O U L U

Diak Itä · PieksämäkiPuh. 020 690 437 (pvm/mpm)www.pieksamaki.diak.fi

Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulut allekirjoittivat viime syksynä yhteistyö-sopimuksen Kuopiossa. Molempien korkea-koulujen rehtorit vannovat yhteistyön nimeen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehto-ri Vesa Saarikosken mukaan Itä-Suomen am-mattikorkeakouluhanke lähti hyvin liikkeelle. Valittu strategia on osoittautunut onnistuneek-si.

Hankkeessa edetään konkreettisin askelin, jossa osallistujat sitoutetaan. Työtä on tehty luottamuksen ilmapiirissä ja seuraava haaste on yhteistyön laajentaminen henkilöstön ja opiskelijoiden suuntaan, Saarikoski mietiske-lee.

– Jo nyt itäsuomalainen yhteistyö ammatti-korkeakoulujen akselilla on lisääntynyt. Esi-merkiksi avaukset energian, hyvinvoinnin ja kansainvälisyysosaamisen teemoissa hyödyn-tävät ja kartuttavat meillä jo olevaa osaamista.

Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi muistuttaa, että on tärkeää yhdis-tää voimavarat alueen osaamisen kohottami-

seksi. Hän mainitsee muun muassa pk-sekto-rin, jonka kansainvälisyyden tukeminen on yk-si iso tehtävä.

– Ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on kuitenkin työelämälähtöinen osaajien koulut-taminen tai toisinpäin katsottuna: työmarkki-nakelpoisen korkeakoulutuksen tarjoaminen ennen muuta itäsuomalaisille nuorille.

Rehtoreilla on sama näkemys tulevaisuuden kehittämislinjoista. Kuinka tarjota opiskelijoil-le entistä parempaa ja monipuolisempaa kou-lutusta vieläpä siten, että itäsuomalaisen työ- ja elinkeinoelämän tarve tulee tyydytetyksi. Yhteistyön taustalla on Itä-Suomen ammatti-korkeakoulujen laaja selvitys (2007), jossa kar-toitettiin korkeakoulujen yhteistyötä ja työnja-on syventämistä. Varsinkin Itä-Suomen kor-keakoulut ovat haasteiden edessä.

Väki vähenee poismuuton ja syntyvyyden vähyyden vuoksi. Jäljelle jäävä väestö ikään-tyy, kuntien kyky ylläpitää julkisia palveluja heikkenee ja elinkeinorakenteen muutos aihe-uttaa omat ongelmansa.

Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen selvi-tysmiehenä toimineen professori Pentti Maljo-joen mukaan Savonia ja Pohjois-Karjalan am-mattikorkeakoulut muodostavat yhdessä vah-van kokonaisuuden niin kansallisesti kuin kan-sainvälisen tason toimijoina.

Teksti: Jouni Vornanen, kuva: Salli Soininen

Savonia ja Pohjois-Karjalan ammatti korkeakoulut uskovat yhteisvoimaan

Rehtorit (vas.) Vesa Saarikoski ja Veli-Matti Tolppi vakuuttavat, että yhteistyö palvelee molempia korkeakouluja.


Soitan hieman jännittyneenä savon-linnalaisen kerrostalon ovisummeria. Olen menossa tapaamaan Etelä-Suo-mesta kotoisin olevaa Tiinaa (nimi muutettu), joka on ollut kosmeettises-sa alaluomileikkauksessa. Leikkauk-sesta on haastatteluhetkellä helmi-kuun lopussa kulunut vajaa viikko, ja varaudun ei vielä niin kauniiseen -lopputulokseen. Yllätys on kuiten-kin suuri, sillä puolipeittävillä laseil-la varustautuneesta Tiinasta ei ensi-silmäyksellä huomaa juuri mitään poikkeavaa.

Mikä sitten saa viehättävän näköi-sen naisen turvautumaan kirurgin veitseen?

– Hyvin nukutusta yöstä ja terveis-tä elämäntavoista huolimatta peilistä katsoi aamuisin väsyneen ja rasittu-neen näköinen ihminen. Nuukahtanut ilme oli arkipäivää ja se nakersi sa-malla itsetuntoa.

Hoitoalalla työskentelevä Tiina ko-ki myös, että hänen on näytettävä huolitellulta asiakkaidensa vuoksi.

– Olen aina hoitanut itseäni hyvin. Olen kokeillut kaikkea mahdollista markkinoilla olevaa kosmetiikkaa pitääkseni silmäpussit edes sie-dettävän kokoisina. Siitä huoli-matta näytin siltä kuin olisin juhlinut viikon ja viettänyt railakasta elämää. Lopulta tajusin, että ainoa vaihto-ehto on kirurgin veitsi.

Tiina korostaa, että päätös alaluomileikka-uksesta ei ollut hetken mielijohde. Hän halusi, että leikkaus tehtäisiin muualla kuin omalla paik-kakunnalla. Savonlinna oli luonnollinen valinta, koska

täällä oli sukua ja hyväksi tunnettu plastiikkakirurgi.

– Olen aina ollut ennakkoluuloton ja kokeilen mielelläni uusia asioita. En ollut koskaan kuitenkaan ajatellut mennä kauneusleikkaukseen. Tutkit-tuani asiaa perusteellisesti vuoden verran, päätin tilata konsultaatioajan plastiikkakirurgi Helena Puontilta.

Vaativa leikkaus Konsultoivan alkukeskustelun jäl-keen leikkauspäiväksi sovittiin 19.2.2009. Tiina kertoo, että tarkasta harkinnasta huolimatta hän pohti leikkauspöydällä operaation alkua odotellessa leikkauksen oikeutusta.

– Mieleeni nousi omantunnon ky-symyksiä esteettisyyden vuoksi tehtä-västä leikkauksesta. Tiedosta huoli-matta leikkaus myös jännitti, sillä se tehdään paikallispuu-dutuksessa. Esi-

lääkitys ja muut valmistelut helpotti-vat oloani.

Tiina kertaa leikkauksen kulkua ja toteaa kaiken sujuneen mallikkaasti.

– Minulta leikattiin ensin oikea sil-mä ja sitten vasen silmä. Vasemman silmän operoinnin alkaessa olin ollut sen verran kauan paikoillani, että mie-leeni nousi pieni pelko. Puonti ja hä-nen avustajansa osasivat kuitenkin kääntää ajatukseni pois leikkauksesta.

Tiina jakaa varauksetonta kiitosta Puontille ja hoitohenkilökunnalle.

– Heidän työskentelytapansa on hy-vin asiakaslähtöistä. Lääkäri kertoi minulle tarkkaan toimenpiteestä ja vastasi kysymyksiini huolellisesti. Leikkauksen kuluessa minut pidettiin ajan tasalla ja huomioitiin koko ajan. Ilmapiiri oli rauhoittava.

– Minua ei jätetty myöskään yksin leikkauksen päätyttyä, sillä silmiä on pidettävä 45 minuuttia painesiteissä. Tunsin olevani todella osaavissa kä-sissä ja turvassa.

Leikkauksen jälkeen Tiina pääsi sukulaisensa hoiviin lepäämään.

– Ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen on hyvä ottaa rauhallisesti. It-selläni oli muutamana päivänä jonkin verran kipuja, jotka kuitenkin pysyi-vät hallinnassa kipulääkkeellä. Tur-votusta ehkäistäkseni nukuin nor-maalia pystymmässä asennossa.

Vajaa viikko leikkauksen jälkeen Tiinan kasvot ovat vielä hieman tur-voksissa, ja toisen silmän ulkonurkas-sa on mustelmaa.

– Ensimmäisen yön jälkeen näytin kiinalaiselta ja toisen yön jälkeen es-kimolta. Mies sanoi, että haluaa ko-

tiin Tiinan näköisen naisen. Nyt näyttää onneksi

jo lupaavalta.

Lopussa kiitos seisooTiina palasi heti tikkien poistamisen jälkeen kotiinsa eteläsuomalaiseen pikkukaupunkiin. Tikit poistettiin ta-san viikko leikkauksen jälkeen. Hän kertoo puhelimessa, että sisäisten tik-kien poistaminen oli kivulias toimen-pide.

– Tikit olivat jymähtäneet kiinni kudokseen. Kivun turruttamiseen käytin kylmäpussia ja särkylääkettä.

Leikkauksen jäljet ovat nähtävissä vielä kuukausi leikkauksen jälkeen.

– Turvotusta on vielä yläluomien ulkosivuilla. Sitä ei tosin enää huo-maa, kun käytän silmälaseja. Myös ulkoisten tikkien jäljet on helppo peit-tää meikillä. Selvää kuitenkin on, et-tä toipuminen ennalleen vie useita kuukausia.

Puoliso ei vastustellut operaatiota vaan oli kannustava kaikin tavoin. Leikkaus tuli maksamaan kaikkinen-sa noin 1900 euroa. Tiina muistuttaa, että alaluomileikkaukseen ei saa Ke-la korvausta. Hän on tyytyväinen, et-tä uskaltautui tarjoamaan itselleen 50-vuotislahjan ennakkoon.

– Jo nyt uskallan sanoa, että sain mitä toivoin. Silmäpussit ovat pois-

sa ja malttamattomana odottelen lopputulosta. Leikkaus ei muut-tanut ulkonäköäni toiseksi, vaan pirteämmäksi. Minun kohdallani ei tarvitse pelätä, että olisin jäänyt koukkuun kauneusleikkauksiin. Tämä jää varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi tällä saralla, mutta voin varmasti suosi-tella leikkausta alaluomipus-siongelmasta kärsiville. ■

Eroon silmäpusseista ERÄ

S TA

RIN

A

Plastiikkakirurgi Helena Puonti Sa-vonlinnan Terveystalosta toteaa, et-tä silmäluomileikkauksia tehdään nykyisin yhä enemmän. Tavallisim-min tehtävien yläluomileikkausten rinnalle ovat tulleet alaluomileikka-ukset, joissa päästään eroon häirit-sevistä silmäpusseista. Alaluomi-leikkauksiin hakeutuvat ovat yleen-sä keski-ikäisiä.

– Alaluomileikkauksia tehdään lähes yhtä paljon molemmille suku-puolille. Asiakkaat ovat tavallisia ihmisiä. He ovat kyllästyneet iän myötä silmien alle tulleisiin pussei-hin, jotka tekevät ilmeestä väsyneen. Näissä tapauksissa leikkauksesta on esteettinen hyöty.

Puonti kertoo, että alaluomipussi-en muodostumiseen vaikuttaa ikääntymisen ohella perinnölliset tekijät. Niin kutsuttu silmäpussi on oikeastaan rasvaa, joka on joutunut väärään paikkaan.

– Alaluomien alueella silmäkuo-pan rasva työntyy luomen lihasker-

roksen alle ja aiheuttaa pullottavan alaluomen. Myös silmälihas usein venyttyy ja veltostuu iän myötä.

Toimenpiteeseen varataan aikaa kolme tuntia ja se tehdään paikallis-puudutuksessa.

– Leikkauksen avaus tehdään rip-sien alapuolelle. Jos alaluomessa on paljon rasvaa, sitä voidaan vähän poistaa. Yleisempää kuitenkin on, että tämä rasvatyrä tasoitetaan ja pa-lautetaan paikalleen luomen alareu-naan. Usein leikkauksessa poiste-taan myös alaluomen venynyttä se-kä löysää ihoa sekä tehdään lihak-seen kielekenosto ja pieni kiristys.

Alaluomileikkaus on teknisesti vaativa leikkaus.

– Leikkauksessa joudutaan avaa-maan kudoksia laajasti. Silmän alu-eella on lisäksi paljon hermoja, joi-ta pitää varoa. Vaativinta on saada paikallispuudutuksessa aikaiseksi sopiva kiristys, sillä alaluomi kään-tyy helposti ulospäin ja tuloksena on niin sanottu sad look. Toisin sanoen

täytyy olla tarkkana poistettavan ihon kanssa.

Puonti korostaa, että alaluomileik-kaus on turvallinen. Luonnollisesti jokaiseen toimenpiteeseen, jossa teh-dään viiltoja, sisältyy pieni riski.

– Alaluomileikkauksessa suurin riski on silmän takatilan valtimo-vuoto. Se on kuitenkin niin kivuli-as, että asiakas huomaa sen varmas-ti. Hoidamme leikkauksiin liittyvät jälkiongelmat, ja ohjeistamme asi-akkaita ottamaan yhteyttä tarvitta-essa vaikka yöllä.

Alaluomileikkaus on esteettinen, joten se ei kuulu Kelan korvauksen piiriin. Omaa lomaa ja aikaa toipu-miseen kannattaa varata noin kolme viikkoa.

– Alussa ilmenee yleensä turvo-tusta ja mustelmia. Kipuun voi ottaa särkylääkettä. Leikkaushaava saat-taa punertaa useita viikkoja.

Leikkauksen lopputarkastus teh-dään 1–3 kuukauden kuluttua. Lo-pullinen tulos on nähtävissä puolen

vuoden kuluttua.– Alaluomileikkauksen tulos on

yleensä pysyvä. Niitä tehdään har-voin samalle henkilölle yhtä kertaa enempää.

Kauneuskirurgiasta apua hakevia saatetaan pitää turhamaisina. Puon-ti sanoo, että ei missään tapaukses-sa vähättele esteettistä kirurgiaa. Hän toteaa, että siitä on usein asiak-kaalle huomattavaa hyötyä.

– Esimerkiksi väsyneestä ilmees-tä saattaa tulla ihmiselle todellinen painolasti, joka haittaa normaalia arkea. Leikkaus voi tuoda aktiivi-sessa iässä olevan henkilön elämään tarpeellista virtaa sekä iloa. Silloin koen onnistuneeni.

Hän muistuttaa, että Itä-Suomessa asuu tervejärkisiä ihmisiä, jotka eivät juokse turhien leikkauksien perässä. Ulkonäköpainotteisessa maailmassa aikuisten tehtävä on auttaa lapsia kasvamaan itsetunnoltaan vahvoiksi.

– Kauneusleikkaus ei koskaan korvaa sisäistä kauneutta.

Alaluomileikkaus pyyhkii pois väsyneen ilmeen

Plastiikkakirurgi Helena Puonti toteaa, että itäsuomalaiset eivät juokse turhien kauneusleikkauksien perässä.

Alaluomileikkaus tehdään paikallispuudutuksessa.

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Erja Eliala ja Pasi Pekkonen


Syksyllä 1989 laitettiin alulle Savon-linnassa Rocksyksy-bänditapahtu-mat, joita pidettiin menestyksekkääs-ti useiden vuosien ajan. Alulle panijoina toimivat tuolloin suositussa Radio Savonmaassa toimittajina ja puuhamiehinä toimineet Jaakko Pit-känen, Ville Vilén sekä käytännön järjestelyistä vastannut Janze.

Ville toimitti Mercy Beat musiik-kiohjelmaa, Jaakko teki laadukasta työtään eri ohjelmien parissa ja Janze piti Sniggerin (Seppo Turku) kanssa Rockparantolaa ja Jopi Lyytisen kanssa Sekasaunaa ynnä lauantaiaa-muisin lauantailystejä.

Tapahtumaan valittiin demojen kuuntelulla bändejä soittamaan ja ha-lukkaita riitti välillä Helsinki – Ou-lu parhaimmillaan yli 40 kappaletta. Alkuaikojen voittajia oli mm. Katu-kasvo Rantasalmelta, palkintona singlen teko studiossa. Tuomaristo valitsi tiukkojen kriteerien pohjalta voittajat vuosien aikana, kilpailuista kun oli kyse. Tässä tapahtuman bän-dit vuodelta 1991: Scum, Demonic message, VTH (mm. Ville Leinonen, Olli Halonen), Standard, Vapaavalin-tainen, Independent, Könsikkäät, The Radiosedät & Poika Band, Power gli-de, Lyijykomppania, Heidi's group, Dog eat dog sekä Lastenlaulustaan tunnettu Nypykät. Melkoinen osallis-tujalista vai mitä. Monet ovat jatka-neet menestyksellistä uraa myöhem-min nimibändeissä. Samaa tasoa näh-tiin useampanakin vuonna.

Nyt on hiljaiseloa kestänyt riittäväs-ti ja on perusteltua muistaa aikansa merkittävintä itäsuomalaista rockta-pahtumaa juhlatapahtumalla. Päivä on 19.09.09 ja paikkana alustavasti Bar Colonna (ent. Oopperakellari). Tapah-tuman pääpuuhaajina toimivat Suur- Saimaa-lehti, suursaimaa.com (Savon-linnan puhelinyhdistys), mainostoi-misto Aimo sekä Janze Oy. Tapahtu-ma jakautuu kahteen osaan. Iltapäiväl-lä on uusille nouseville bändeille tar-koitettu kilpailu, johon soittamaan pääsevät neljä yhtyettä valitaan yleisö-äänestyksillä. Tarkempaa tietoa saa seuraamalla Saimaa-lehden juttuja lehdestä ja nettisivuilta sekä suursai-maa.com Rocksyksy-sivustoa, joka au-keaa lähiaikoina. Sen voin luvata, että kannattaa alkaa soittotreenit tosissaan. Yleisöäänestyksen voittaja pääsee kei-kalle (Rocksyksyn lisäksi), jota ei unohda koskaan. Itse tapahtuman voit-taja saa studiopäivän musiikin tallen-tamiseksi ja 50 kpl levyään printattu-na. Paikalla on myös maahantuojien esittelyjä ylätasanteella päivän akana.

Kilpailuun ilmoittautuneet bändit tulevat saamaan ammattimaisesti to-teutettua sivutilaa sekä Saimaa- leh-dessä, että suursaimaa.com sivustolla itsensä ja musiikkinsa esittelemiseen. Kilpailua varten bändien tulee lähet-tää demo (tarkemmat ohjeet tulevat myöhemmin) sivustolle laitettavaksi ja yleisön ihasteltavaksi/äänestettäviksi.

Illalla esiintyy (ei kilpaile) myös neljä bändiä, joilla kaikilla on taka-

naan useita vuosia ammattimaista soitantaa. Toivottavasti saamme mu-kaan myös Rocksyksystä uraansa pontta saaneita muusikoita. Keskus-telut ovat hyvässä vaiheessa. Muu-toinkin saattaa illassa törmätä mel-koisen tunnettuihin muusikoihin . Tarkoituksena onkin iltatapahtumaan saada aikaa myös soittojen jälkeen yhteiseen viihtymiseen. Musiikilli-nen anti tulee olemaan monipuolinen. Kaksi bändiä on jo varmistettu ja täs-sä lyhyesti kuulumisia.

Even Steven – klassista rockia Pohjois-KarjalastaEven Steven -yhtye voitti viime vuon-na pohjoiskarjalaisen Rockbirds-bän-dikilpailun. Pääpalkintona oli pitkä-soiton tekeminen, ja tuo pitkäsoitto, Square Oneksi ristitty Even Stevenin debyytti, on nyt käsillä. Menestysre-septikseen Even Steven ei ole valin-nut melankolista suomipoppia, puh-taaksiviljeltyä goottimetallia tai mitä nyt tällä hetkellä sattuu olemaankaan viihdeteollisuuden lyhyen tähtäimen kiikarissa. Even Stevenin musiikki on klassista rockia hyvällä maulla vali-tuin blues-, soul- ja hard rock -maus-tein. Square One hohkaa poikamaista soittamisen riemua, minkä voi kuulla esimerkiksi sellaisilta kappaleilta kuin Headache tai Carry On. Suomen musiikki-ilmastossa on tällä hetkellä niin paljon synkistelyä, että meitä ei siihen tarvittu mukaan. Pyritään py-symään liiasta melankoliasta erossa,

kuittaa kitaristi Ilari Malinen, yksi Even Stevenin perustajajäsenistä.

Even Steven toimii Joensuussa, mutta yhtyeen juuret johtavat Kiteel-le, Puhoksen kylään, josta 80 prosent-tia bändin jäsenistä on kotoisin. Pe-rustamisvuodeksi historiankirjoihin merkitään 2005, vaikka miehet ovat soitelleet eri kokoonpanoissa jo aiem-minkin. Vuosien varrella treenatessa, nauhoitellessa ja keikkaillessa on syntynyt käsitys, miltä oman unelmi-en bändien pitäisi kuulostaa. Even Stevenin musiikin rakennusosiin kuu-luvat solisti Jukka Karppasen perin-netietoinen, rennosti heittäytyvä tul-kinta ja perus-bluesrockia mielen-kiintoisemmat rytmiratkaisut, joissa voi kuulla halutessaan vaikutteita niin Totolta, Led Zeppeliniltä kuin Little Featiltä. Bändi rokkaa, sen uskallan sanoa. Olemme varsin motivoitunei-ta, nautimme soittamisesta, keikkai-lusta, biisien tekemisestä ja hiomises-ta. Näillä eväillä yritetään päästä pi-demmälle, sanoo Ilari Malinen. Lisä-tietoja Even Stevenistä: www.evenste-venrock.net

Lost Soul DivisionLost Soul Division on orkesteri, jon-ka tavaramerkiksi on muodostunut sekoitus 60-luvun soundia sekä mo-dernia soundia, vaikutteina mm. U2, The Beatles ja Seattle-bändit.

Bändin taru alkoi kesällä 2001, kun savonlinnalaislähtöiset muusikot Mikko Haatainen, Antti Natunen ja

Samuli Aho pistivät hynttyyt yhteen pääkaupunkiseudulla. Bändi julkaisi debyyttinsä Bound for the Sun syk-syllä 2004 kitaristi Matti Salovaaran liityttyä bändiin. Albumi sai arvois-taan huomiota Castaway-singlen pää-tyessä pohjoismaiden Spiderman 2-soundtrack- versiolle. Myös singlet Release ja Out of here nousivat parin valtakunnallisen radiokanavan ylei-sösuosikeiksi. Tuolloin bändi tuli tun-netuksi elokuvamaisesta, suuresta, maalailevasta soundimaailmastaan.

Vuonna 2007 Lost Soul Division palasi vahvan ja entistä röyhkeäsoun-disemman toisen albuminsa Madman Measuren kanssa ja teki kasan keik-koja, lämmittelemällä mm stadion-luokan Stereophonics-yhtyettä legen-daarisella Tavastia-klubilla. Tällä hetkellä bändi on uusien biisiensä kimpussa ja työstämässä kolmatta al-bumiaan, jonka odotetaan valmistu-van syksyllä 2009. Kurkkaa: www.lostsouldivision.com

Älä siis nuku onnesi ohi, vaan ala panostaa treenien merkeissä tulevai-suuteesi ja paikkaasi ensi syksyn itäi-sen pallonpuoliskon parhaassa Rock-syksy 09-bänditapahtumassa. Seuraa aktiivisesti Aluelehti Saimaan sivuja ja vieraile säännöllisesti suursaimaa.com sivustolla. Suursaimaa.com on Rocksyksy 09 virallinen kotisivu. Si-vuille tullaan rakentamaan monipuo-linen sisältökokonaisuus, joka ei jätä ketään kylmäksi. Vieraile myös www. janze.net.

Teksti ja kuva: Jan Söderholm

Rocksyksy-tapahtuma 20 vuoden jälkeen

Tältä näytti ensimmäisen Rocksyksyn paita. 09-paita on jo työn alla.

36 25.3.2009Suur-Saimaa

Suomen Hiihtoliitto herättää kiinnos-tusta ja nousee otsikoihin, vaikkei ai-na teekään mitään huomionsa eteen. Talviurheilulajit, etenkin hiihto ovat suomalaisten sydäntä lähellä ja olipa kyse sitten positiivisesta tai negatiivi-sesta huomiosta, Hiihtoliitto sitä saa. Saapa niinkin paljon, että muiden la-jien parissa pohditaan, miten päästäi-siin vastaavanlaiseen asemaan Suo-men medioissa. Suomen Hiihtoliiton toimitusjohtajana Jari Piirainen on-kin polttopisteessä aina, kun Hiihto-liiton ympärillä tapahtuu, vaikka hän itse osaakin suhtautua median huo-mioon rauhallisella asenteella.

– Se mitä tänään lehteen painetaan, siihen huomenna torilla kalat kääri-tään, Piirainen toteaa.

Viime vuoden marraskuussa Hiih-toliitto joutui jälleen median ristitu-

leen. Hiihtoliiton organisaatiouudis-tusten myötä toimitusjohtaja Piirai-nen päätti ehdottaa niin omansa, kuin muutaman muunkin Hiihtoliiton va-kanssin lakkauttamista.

– Organisaatiouudistuksen syynä on hyvien ja lihavien vuosien jälkeen tulleet huonommat vuodet. Kiristynyt taloustilanne näkyi jo viime kesän loppupuolella urheilumarkkinoinnis-sa. Päätimme lähteä uudistuksiin ja olimmekin oikeastaan puoli vuotta aikaamme edellä ennakoimassa taan-tuman vaikutuksia, Piirainen sanoo.

Organisaatiota uudistetaan Piirai-sen mukaan myös siksi, että Hiihto-liitto tekee tänä päivänä paljon sel-laista työtä, joka ei välttämättä sille kuuluisi ja jonka määrää olisi hyvä ryhtyä karsimaan. Ja kaiken tämän li-säksi on Piirainen sitä mieltä, ettei to-

dellisia uudistuksia tapahdu, ellei teh-dä radikaalejakin tekoja.

– On helppoa sanoa uudistavansa, mutta jos käytännössä kaikki tapah-tuu ja toimii kuten ennenkin, ei tosi-asiassa mitään parannuksia tai muu-toksia ole tapahtunut. Eivät Hiihtolii-ton, eivätkä minkään muunkaan or-ganisaation rakenteet todellisuudessa muutu, jos tehdään kaikki kuten en-nenkin, Piirainen toteaa.

Taantuma on siis iskenyt Hiihtoliit-toonkin, ainakin jossakin muodossa. Se näkyy rahavirran heikentymisenä ja jokaisen sponsori- ja yhteistyösopi-muksen eteen on nyt tehtävä kaksin-verroin töitä. Urheilumenestykseen Piirainen ei tahdo taantuman vaikut-tavan, mutta jollakin tavalla muuttu-viin olosuhteisiin oli ryhdyttävä rea-goimaan, jotta urheilijat eivät kärsi talouden heikontuneesta tilanteesta. Piirainen korostaakin, ettei Hiihtolii-tolla “ilmaista” rahaa tunneta.

– Etenkin silloin jos hiihtomenes-tys ei ole toivottua, nostetaan esille väite, että Hiihtoliitto eläisi täällä herroiksi veronmaksajien rahoilla. Se ei kyllä pidä paikkaansa olleenkaan. Saamme 20 prosenttia varoistamme Veikkaukselta, loput hankimme itse muun muassa sponsorisopimuksin. Tämä on tulosvastuullista toimintaa, ei meillä ole mitään pohjatonta raha-kirstua käytössämme.

Elämää on Hiihto-liiton jälkeenkinKulunut talvi on ollut balsamia suo-malaisten hiihdonystävien haavoille.

Tuoreimpana muistissa lienee Libere-cin MM-kilpailujen huima menestys ja suomalaisen hiihdon palaaminen takaisin omalle tasolleen.

– Liberecin menestys ei ollut täysin ennakoitavissa, vaikka kovin odotuk-sin kisoihin lähdettiinkin, Piirainen iloitsee.

Syvien suvantovuosien jälkeen Suomessa voidaan olla taas ylpeitä maineestamme talviurheilun kärki-maana ja urheilijammekin saavat me-netettyä luottamustaan pikkuhiljaa takaisin.

Piirainen ei kadu päätöstään jättää Hiihtoliitto, vaikka kausi onkin ollut suuri menestys. Päin vastoin, hän on urheilijatermein tyytyväinen siihen, että voi lopettaa ollessaan huipulla. Tällä hetkellä Piirainen ei tiedä, mitä hän aikoo tehdä kun palkanmaksu Hiihtoliitosta lakkaa, mutta varmaa on, ettei Jari Piirainen jatka enää Hiihtoliiton leivissä missään roolissa.

– Olen 48-vuotias asuntovelallinen, jonka on ainakin tehtävä töitä niin, et-tä pankinjohtaja pysyy tyytyväisenä. Minulla olisi edessäni ikäni puolesta vielä yksi työura, jos terveenä kestää. Nyt on pakko uskaltaa, teenpä tule-vaisuudessa töitä sitten urheilun pa-rissa tai en. Elämää tulee varmasti olemaan Hiihtoliiton jälkeenkin, Pii-rainen pohtii.

Suomen Hiihtoliiton yksi tärkeim-piä tavoitteita on pyrkiä edistämään ja lisäämään hiihtoharrastusta maas-samme. Piirainen on vakuuttunut sii-tä, että hiihto tulee pitämään pintan-sa suosikkiharrastuksena jos muiste-

taan, että siellä missä ovat ihmiset, ovat myös suostuisat olosuhteet.

– Tulevaisuuden haasteemme tulee olemaan juuri noiden suotuisien olo-suhteiden ylläpito. Jos katsoo vaikka pääkaupunkiseudun tilannetta, niin ladut ovat tänä talvena olleet viikon-loppuisin pinkeänä väkeä. Hiihtäjiä riittää jos riittää kunnollisia ja hoidet-tuja latuja. Latujen kunnossapitoon on panostettava, Piirainen sanoo.

Olosuhteita pystytään pitämään yl-lä monin keinoin, joista paljon puhu-tut hiihtotunnelit ovat vain yksi, ääri-pään ratkaisu. Jari Piiraisesta on kui-tenkin kummallista, että hiihtotunne-leita vieroksutaan, vaikka Suomi on pullollaan jäähalleja.

– Luistelu on viety sisätiloihin, mutta hiihtämistä sisätiloissa pide-tään kummallisena. Suomessa on varmaan 240 jäähallia, vaikka järven jäätä olisi luisteltavaksi ihan riittäväs-ti. Tällä tavalla ajateltuna hiihtotun-neleissa ei pitäisi olla mitään outoa, Piirainen perustelee.

Jännitettävää hiihtourheilusta kiin-nostuneille riittää varmasti ensi talve-nakin. Piirainen uskoo, että olympia-talvi tuo Suomelle menestystä ja eri-tyisesti hän toivoo, että sitä saadaan laajalta rintamalta, useasta eri lajista. Toivelistalla korkealla ovat myös har-rastajia hellivät hiihtokelit ja hyvä lu-mitilanne. Ennen ensi talvea ja uusia urasuunnitelmia ehtii Piirainen viet-tämään vähän kesälomaakin.

– Ostin isältäni metsätilan Kerimä-eltä. Tarkoitus on lähteä vähän tai-mikkoa hoitamaan. ■

Jari Piirainen ei kadu päätöstään jättää Hiihtoliitto

Teksti: Iida Muhonen

36 Suur-Suur-

WP-35 – kuin yhtä Warkauden Pallo -35 on pelannut jääpal-lon pääsarjassa vuodesta 1937 ja se onkin pisimpään yhtäjaksoisesti SM-tasolla pal-loillut seura. SM-kultamitaleita on kerty-nyt 16, mikä on enemmän kuin millään muulla joukkueella. Huonoimpinakin kausina jääpallo ja WP-35 ovat pysytelleet pinnalla. Voikin sanoa, että WP-35 on osa Varkauden kaupunkia ja varkautelaisia. Kämärin kentälle seurasta ovat saapuneet kertomaan toiminnanjohtaja Risto Petäjä, päävalmentaja Jorma Saastamoinen ja ex-pelaaja Janne Kinnunen. Mukana ovat myös WP 35:n innokkaat kannattajat Mervi ja Terhi Wright sekä varmasti yksi nuorimmista faneista, alle kaksivuotias Elbe Kinnunen.

– Alun perin jääpallon asemaan Var-kaudessa vaikutti silloinen Ahlströmin tehdas, sillä se tuki jääpalloa. Monet pe-laajat olivat töissä tehtaassa. Tehtaanjoh-taja Leif Glöersenillä oli iso merkitys, sil-lä hän oli henkeen ja vereen WP-mies, Jor-ma kertoo.

– Jääpallo on vanha laji. Ennen sotaa ei pelattu jääkiekkoa, vaan se alkoi nousta lajina vasta 1950-luvulla. Glöersen vaikut-ti siihen, että jääpalloon panostettiin myös 1950–60-luvuilla ja laji säilyi voimakkaa-na Varkaudessa. 1950-luvulla tehtiin esi-merkiksi talkoilla alkuperäinen Kämärin kenttä, Risto lisää.

Huonoa aikaa jääpallolle olivat 1970-lu-vun loppu ja 1980-luku. Yleisömäärätkin

olivat pieniä koko Suomessa.– 1970-luvun lopulla alkoi WP-35:llä 20

vuoden mitaliton kausi. 1980-luvulla pu-huttiin jopa yleisesti jääpallon olevan Suo-messa kuoleva laji. Vahvat seurat pitivät kuitenkin pintansa.

1990-luvulla alkoi taas WP-35:n nousu-kausi ja menestys bandyliigassa.

– Junioreita tuli edustusjoukkueikään ja meillä oli myös joitakin ostomiehiä. 1990-luvulla WP-35:ssä oli peräti kahdek-san A-maajoukkuepelaajaa, miehet muis-televat.

2000-luvulle tultaessa edustusjoukkue alkoi ikääntyä, ja pelaajia lähti myös maa-ilmalle.

– Vuonna 2001 saimme kuitenkin teko-jään, ja junioritoiminta on ollut siitä lähti-en menestyksekästä. Realistinen tavoite on, että nykyisellä kehityksellä WP-35 pääsee mitalikantaan 4–5 vuodessa.

Haasteena miehet näkevät sen, että myös ne pelaajat, jotka eivät siirry edus-tusjoukkueeseen, säilyttäisivät motivaati-on jääpalloon.

– Harraste- ja puulaakijääpalloa tulisi kehittää. Jääpallo pitäisi saada myös ai-kuisten harrastukseksi.

Junioritoiminnan ehdoillaJääpallon laajentuminen lajina on vaike-aa, sillä se vaatii ison kentän ja tekojään. SM-tasolla pelaavista joukkueista vain

Mikkelissä ei ole tekojäätä.– Varkaudessa olosuhteet ovat nyt kun-

nossa. Seitsemässä vuodessa junioreiden määrä on kolminkertaistunut. Tällä het-kellä junioreita on 160. Viimeiset 10 vuot-ta olemme satsanneet myös tyttöjen jää-palloon, Risto sanoo.

– Juniori-ikäisiä alkaa olla edustusiässä ja he voivat ottaa enemmän vastuuta. Ta-voitteena on, että jokaisesta ikäluokasta kaksi jäisi pelaamaan WP-35:n riveihin. Joukkueen vahvuus onkin se, että toimin-taa suunnitellaan ja kasvatetaan omista ju-nioreista lähtien, Jorma jatkaa.

Teksti: Ruut Kokki, kuvat: Erja Eliala


Lajin hyvinä puolina miehet pitävät edullisuutta sekä sitä, että siinä liikutaan isolla jäällä ulkoilmassa. Kausi kestää te-kojään ansiosta lokakuun lopulta jopa huhtikuulle asti.

– Lisäksi laji on vauhdikas, siinä tarvi-taan taitoa ja se on joukkuepeliä.

WP-35:ssä joukkuehenki on erittäin ko-va myös peliajan ulkopuolella.

– WP-35:ssä ollaan kuin yhtä suurta perhettä. Hienoa on sekin, että kaikki saa-vat pelata eikä lasten tarvitse istua vaih-topenkillä. Lisäksi junioreita kasvatetaan yhdessä muutenkin kuin pelillisesti, Mer-vi Wright kertoo.

Risto haluaakin korostaa sitä, että jää-palloa tehdään Varkaudessa nimenomaan junioritoiminnan ehdoilla.

– Tavoite on antaa junnuille mahdolli-suuksia harrastaa. Totta kai toivomme pal-jon katsojia, mutta tehtävämme ei ole am-mattimaisesti viihdyttää yleisöä ja ostaa kovalla rahalla pelaajia menestymisen toi-vossa. Ilman edustusjoukkuetta junioritoi-minta olisi toki vaikeaa, ja toisaalta ilman junioritoimintaa ei olisi edustusjoukkuet-ta.

– WP-35:n tulevaisuus näyttää hyvältä. WP-35 on selvästi varkautelainen juttu! ■

WP-35:ssä ollaan kuin yhtä suurta perhettä. Myös kannustus- ja taustajoukkojen rooli on tärkeä, Janne Kinnunen, Jorma Saastamoinen, Risto Petäjä, Elbe Kinnunen, Mervi Wright ja Terhi Wright toteavat.

suurta perhettä

1. Kirjailija Hilja Valtonen. 2. Professori Veli Nurmi. 3. Vuonna 1902. 4. Kuningatar Kristiina. 5. Vuonna 1775. 6. Reino Kosonen. 7. Kenraaliluutnantti Nils Henrik Agaton Weckman. (1850–1906) 8. Kangaslampi. 9. Noin 14850 kilometriä. 10. 80 %.

KYMMENEN VASTAUSTA

Kysymykset sivulla 3.


Kuluva talvi on ollut norpan kannal-ta kohtuullinen. Koko Saimaalla on jääpeite ja norpan tärkeimmillä li-sääntymisalueilla lunta on lähes nor-maalimäärä. Tammikuun lopusta lähtien talvisena pysynyt säätila on luonut vakaat olosuhteet norpan pe-sinnälle.

Vaihtelevien talviolosuhteiden lisäk-si kuutteja uhkaa myös vaara jään alta. Yli 20 cm vedenpinnan lasku aiheuttaa romahdusvaaran rantakinoksissa ole-ville pesille, kun jää painuessaan mur-tuu niiden alla. Saimaan vedenpinnan ennustetaan laskevan tämän talven ai-kana kuitenkin vain 17 cm.

Talvet 2007 ja 2008

olivat saimaannor-pan kannalta huonoja.

Jäät tulivat myöhään ja lunta oli vä-hemmän kuin normaalitalvina. Nämä ilmastonmuutoksesta johtuvat syyt li-säsivät kuuttien pesäkuolleisuutta ja käänsivät norppakannan laskuun.

Hitaasta noususta nopeaan laskuunSuojelutoimenpiteiden ansiosta sai-maannorppien määrä on kasvanut 20 vuodessa 100 yksilöllä. Vuonna 2006 saimaannorppia laskettiin olevan kaikkiaan 280 yksilöä. Metsähalli-tuksen suojelubiologi Tero Sipilä ker-too, että kahden edellisen talven ai-kana vastasyntyneitä kuutteja kuoli

pesiin normaalia enemmän, mikä he-ti aiheutti norppien määrän laskun 260 yksilöön.

Jo muutama pesinnälle epäsopiva talvi aiheuttaa ongelmia norpille. Sai-maannorppa saavuttaa sukukypsyy-den 5 vuoden iässä ja suuri poikas-kuolleisuus aiheuttaa pitkäaikaisen laskun synnyttävien naaraiden mää-rään.

– Nyt on pikaisten lisäsuojelutoi-menpiteiden aika, jos norppakannan halutaan säilyvän edes nykyisellään, Tero Sipilä huomauttaa.

Saimaannorpalla ei ole luontaisia vihollisia. Ihmisen toiminta kuiten-kin uhkaa sitä monin tavoin.

– Tietyt kalastusmenetelmät sekä pesinnänaikainen häirintä ovat nor-pan pahimmat viholliset, Tero Sipilä

toteaa. Laajempana ilmiönä ilmas-tonmuutos ja sen tuomat epävakaat talvet ovat uusi uhka norppakannal-le.

Kalastusrajoitukset ainut välitön suojelukeinoIlmastonmuutos etenee ja norpan li-sääntymisen kannalta huonojen tal-vien ennustetaan lisääntyvän. Tä-hän ei voida vaikuttaa lyhyellä aika-välillä eikä paikallisesti. Siksi sai-maannorppaa on entistä tehok-kaammin suojeltava muilta uhkilta. Suurin poikaskuolleisuuden aiheut-taja on verkkokalastus, joka vie joka vuosi suurimman osan syntyvistä kuuteista. Verkkokalastusta on ra-joitettu sekä lainsäädännöllä että

vapaaehtoisin toimin, mutta vaiku-tukset ovat nykytasollaan riittämät-tömiä.

– Norpan tärkeimmillä lisäänty-misalueilla pitäisi luopua kokonaan verkkokalastuksesta kuuttien ensim-mäisten elinkuukausien aikana, Tero Sipilä sanoo.

Kun kuuteista suurin osa kuolee kalanpyydyksiin ja nämä tapaukset keskittyvät touko-kesäkuulle, voi-daan 2,5 kuukauden kalastusrajoituk-sella saavuttaa merkittäviä suojelu-vaikutuksia. Tähän on kannustettu myös erillisellä kampanjalla, jossa kaikkia kalastajia on pyydetty vaih-tamaan verkot katiskaan kevään ajak-si. Vapaaehtoiseen suojeluun on liit-tynyt jo runsaasti Saimaan alueen ka-lastajia. ■

Miten toimia, jos kohtaakuutin jäällä?Kuutilla on paras mahdollisuus selviytyä silloin, kun emä saa mahdollisimman rauhassa hoitaa sitä.Älä lähesty äläkä kosketa kuuttia,- hylkäämisvaara- molemminpuolinen tautivaara- myös laki kieltää häiritsemisen.

Kerro havainnoistasi Metsähallituksen norppakannan seurantaan.

Voit seurata tilannetta kauempaa kuuttia häiritsemättä esim. kiikarilla. Pidä havaintopäiväkirjaa – tietosi auttaa suojelutyötä.

Kerro lähinaapureille, jotta he eivät vahingossa häiritsisi kuuttia.

Saimaannorpan kuutit syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa emän kaivamaan lumipesään. Kaksi ensimmäistä elinkuukautta ne viettävät pesän suojassa emän imetyksessä. Norpan pesinnän onnistumiseksi tarvitaan järviin kestävä jääpeite ja riittävästi lunta rantakinosten muodostumiseksi.

Suojelubiologi Tero Sipilä tutkii huolestuneena norppakannan pienenemistä.

Saimaannorppa kaivaa lumipesänsä rantakinokseen.

Saimaannorppakin kaipaa wanhan ajan talvisäitä

Teksti: Sampsa Kokko, kuvat: Tero Sipilä ja Sampsa Kokko




Lappeenrannan satamaan, Linnoitusnie-men kärkeen, nousee jo kuudetta kertaa Suomen suurin hiekkalinna. Idea tuli alun perin Lappeenrannan matkailutoi-miston väeltä, jotka halusivat kehittää satamaan toimintaa lapsille.

– Vuosien kuluessa tapahtuma on jat-kuvasti kasvanut ja toimijoi-ta on tullut lisää mukaan. Hiekkalinnasta on tullut ko-ko sataman kruunu, Lap-peenrannan Seudun Yritys-palvelut Oy:n toimitusjohta-ja Hannu Lappalainen ker-too.

Linnan suunnittelusta vas-taa lappeenrantalainen jää- ja hiekkaveistotaiteilija Kim-mo Frosti. Itse linnaa on te-kemässä Frostin lisäksi noin kaksikymmentä veistäjää ympäri maailmaa. Linnaa veistetään kaksi ja puoli viikkoa yötä päivää.

– Hiekkaa kuluu kolme miljoonaa ki-loa. Hiekka on Salpausselän harjuhiek-kaa, joka sopii karkean rakenteensa takia hyvin veistämiseen. Linnan iso runko tehdään muottien avulla ja viimeistely kä-sityönä. Linna kestää jopa kaatosateen, sillä sen pintaan ruiskutetaan suihkepul-

lolla puuliima-vesiseos.Tänä kesänä Hiekkalinna avautuu oi-

keana satulinnana korkeine torneineen, ja satuhahmot valtaavat alueen. Linnan avajaisia vietetään 14.6. ja se on avoinna päivittäin 30.8. asti. Hiekkalinnan ihai-lun lisäksi tarjolla on muun muassa teat-

teriesityksiä, satutuokioita, Disney-kauppa, katujuna, mikroautorata ja pomppulin-na. Hiekkalinnan kupeeseen nousee Lappeenrannan Nuorkauppakamarin toimes-ta lasten oma leikkimökki-kylä Williranta.

– Alueella on perheille paljon nähtävää ja koettavaa, ja Hiekkalinnan vetovoimaa lisää myös sen maksutto-muus. Kesällä 2008 kävijöitä oli huonoista sääolosuhteista huolimatta 196 000. Tänä ke-sänä odotamme yli 200 000 kävijää. ■

Teksti: Ruut Kokki, kuvat: Kimmo Frosti

Havainnekuvaa Lappeenrannan satamaan nousevasta Hiekkalinna-alueesta.

Tähän mennessä jo useita kymmeniä tuu-lilasien asennuksiin erikoistuneita liikkei-tä eri puolilta Suomea on liittynyt valta-kunnalliseen Glassdrive-ketjuun. Glassd-rive tavaramerkin omistaa Saint-Gobain Glass Finland Oy, joka on autolasien joh-tava tukkuliike Suomessa. Ketjussa on tällä hetkellä alan liikkeitä eri puolilla Suomea yli 30.

Yksikönjohtaja Timo Lahovaara Saint-Gobain Glass Finland Oy:stä kertoo, että ketjussa mukana olevat liikkeet ovat todel-lisia alan ammattilaisia, jotka ovat tähän mennessä asentaneet autolaseja yli 100 000 kappaletta.

– Tulemme auditoimaan, eli laatuvar-mentamaan jokaisen ketjussamme muka-na olevien liikkeiden kaikki lasien asenta-miseen ja jälkihoitoon liittyvät työvaiheet, mikä merkitsee asiakkaalle turvallista ja laadukasta palvelua ja takuutyötä, asioipa hän missä Glassdrive-yrityksessä tahansa, Lahovaara korostaa.

Ketjusopimukseen kuuluu myös, että ketjun yritykset sitoutuvat siihen, että hen-kilökuntaa koulutetaan säännöllisesti, jol-loin alan tuorein tieto on käytettävissä asi-akkaan eduksi ja hyödyksi.

– Laadunvarmennuksen tärkein osa-

alue lasin asennuksessa on oikeanlaisten pohjustusaineitten käyttö, joka takaa sen, että lasi pysyy kiinni ihan yhtä hyvin kuin uudessa autossa, Lahovaara kertoo.

Hän tarkoittaa tällä sitä, että lasin ym-pärillä oleva korilaippa suojataan asen-nuksen aikana niin hyvin, ettei esimerkik-si maantiesuolaa, joka ruostuttaa koria, pääse lasin sauman ja korin väliin.

Kaikki Saint-Gobainin autolasit ovat al-kuperäisiä varaosia, eli samoja laseja mi-tä käytetään uusissa autoissa. Myös lasin kiinnittämiseen käytetyt liimat ovat samo-ja mitä autotehtaat käyttävät.

– Glassdrive-ketjussa mukana olevat asennusliikkeet ovat useimpien suomalais-ten vakuutusyhtiöiden hyväksymiä yrityk-

siä, Lahovaara korostaa.Hän korostaa, että ketjun yksi tärkein

päämäärä on nimenomaan sanoa asiak-kaalle, että oletko valmis hyvään palve-luun?

Saint-Gobain-konserni on ranskalainen pörssiyhtiö, nykyisin ympäri maailmaa operoiva yritysrypäs, joka ryhtyi valmis-tamaan lasia vuonna 1665. Aluksi yritys teki lasi-ikkunoita ranskalaisiin linnoihin. Suomessa yrityksen tunnettuja tuotemerk-kejä tänä päivänä autolasien lisäksi ovat muun muassa Isover-lasivilla, Gyproc-le-vyt ja Maxit-tiilet.

– Me teemme laseja laidasta laitaan, ha-juvesipulloista tasolaseihin, Lahovaara kertoo. ■

Mukana olevilta liikkeiltä vaaditaan auditointi

Glassdrive-autolasiketju laajenee koko Suomeen

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Pasi Pekkonen

Heikki Pitkänen irrottamassa hajonnutta tuulilasia savonlinnalaisessa, Glassdrive-ketjuun kuuluvassa EKS-Puhdistuksessa.

Suur-SaimaanSuur-Saimaan

MyydäänLeonberginkoiran pentuja. Vielä kaksi narttua vailla hy-vää ja huolehtivaa kotia. Katso lisää: www.kolumbus.fi/perhe.lahti p. 050 342 0460------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Volvo V70 D autom. -02. Juuri kats. Kaikilla herkuilla. Hy-vä ja hieno. p. 044 78 37 323

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Huippuhieno vapaa-ajan tontti, Saimaan Enonveden rannalla loi-vasti rantaan viettävä, osittain kallioinen tontti luonnonkauniilla ja rauhallisella paikalla. Hyvä-

puustoinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Tontin koko n. 6700 m2. Rakennusoikeus 150 m2. Kova rantapohja. Omaa Saimaan rantaviivaa n. 70 m, Ilmansuunta etelä/lounaa-seen. Lisätietoja p.050 546 6940

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Myydään rivitalohuoneisto Savonlinnan Nojanmaasta 3h+k+s 82,5 m2 kaksikerros ratkaisu. Remontoitu vuosi-na 2002 - 2008. Kuvia saatavilla. Hp. 88 000e. Kysy lisää numerosta 044 533 9075.

MARKKINAT

SUUR-SAIMAAN MARKKINAT

Yksityishenkilöiden markkinapaikka, kts. ohjeet www.suur-sai-maa.fi. Ilmoituksen hinta 25e, kuvallisena 45. Seuraava Suur-Saimaa ilmestyy 29.4. Laita ilmoituksesi 26.4. mennessä.

Seuraava Suur-Saimaa Seuraava Suur-Saimaa ilmestyy 29.4.ilmestyy 29.4.

ILMOITTAJA! Kahdeksan kaupunkia yhdellä ilmoituksella.

Ole mukana Itä-Suomen suurimmassa kaupunkilehdessä! Varaa ilmoitustilasi nyt.

www.Suur-Saimaa.fi www.Suur-Saimaa.fi

Myydään tai vuokrataan lyhyt tai pitkäaikaiseen käyt-töön tai myydään talviasuttava Pellopuun hirsihuvila 1,5 ha maa-alalla Ounasjoen varressa 50 m jokirantaa,peltoa ja mäntymetsää käsittäen. Rakennusala 101 m2, tupakeittiö, 2 mh, saunatilat. Vesiosuuskunnan vesi, sähköt, täydellinen varustelu vuokrakäyttöön: sängyt 2+2 ja tilapäisvuode 2 hlölle (makuupaikat nyt 6:lle. Monipuoliset keittiö-, ruo-kailuvälineet, kaksi taulu-TV:tä (oh ja mh)+ DVD:t, astian- ja pyykinpesukoneet ja kuivausrumpu.Vokrattaessa eri kor-vauksesta liinavaatteet ja loppusiivous.

Rauhallinen paikka, hyvä tieyhteys, kalaisa joki, poronhoi-toalue, Levi 75 km,Ylläs 65 km, Rovaniemi 100 km, kylä-kauppa ja ravintola 5 km.

Hinta 450 Eur/vk. Lisätietoja p. 0400 811 268

Suomen suurin Suomen suurin hiekkalinna

42 25.3.2009Suur-SaimaaSuur-SaimaaTekstit: Samuli Törmikoski ja Aku Pekkonen, kuvat: Sofia Törmikoski

Pääsiäisen ja kevään lähestyessä on aika herkutella täyttävillä piirakoilla. Ne ovat mitä mainioimpia kahvipöydän herkkuja tai niistä voi loihtia maistuvia lounaita ja välipaloja keveän salaattimixin kera. Leikkaa reseptit talteen ja herkuttele.

Mannerheim-elokuvaa jatketaan esikuvansa osoittamalla sisulla

– Elokuva suuresta sotilaasta ja val-tiomiehestä, marsalkka Carl Gustav Mannerheimista ja hänen elämästään toteutuu vaikeuksista huolimatta. Näin sanoo elokuvan toinen tuottaja Markus Selin.

Elokuvan talvikohtausten kuvaus-ten piti alkaa alun perin Joensuussa maaliskuun alussa. Ulkomaisen ra-hoittajan vetäydyttyä pois kriittisillä hetkillä, pitkään suunnitteilla ollut elokuvaprojekti pysähtyi hetkeksi. Se-lin sanoo, että vaikka uutinen aiheut-ti tyrmistystä koko tuotantotiimissä, ei se lamaannuttanut.

– Tauko harmittaa näyttelijöiden ja muiden työntekijöiden puolesta, jotka

olivat varanneet kalenterista aikaa töille.

– Tällä alalla on kuitenkin varau-duttava kaikenlaisiin takaiskuihin. Elokuvan teossa mikään ei ole täysin varmaa, ennen kuin elokuva on lopul-lisesti valmis. Tällä hetkellä monet elokuvan tekijät ympäri maailmaa painivat talouskriisin seurannaisvai-kutusten aiheuttamien hidastusten ja viivytysten kanssa.

Tieto odotetun elokuvan kuvausten peruuntumisesta aiheutti suomalais-ten joukossa lähes kansanliikkeen.

– Meille alkoi tulla rahaa kirje-kuorissa sekä ehdotuksia vaihtoehtoi-sista rahoituskeinoista.

Eräs ehdotus, ennakkolippujen myynti elokuvaan, otettiin käyttöön lähinnä paineen purkuväyläksi huo-lestuneille kansalaisille.

– Ennakkolippuja myytiin 27.2.–1.3. välisenä aikana noin 5000 kappa-letta. Arviolta 95 prosenttia ostajista oli yksityishenkilöitä. Emme enää markkinoi lippuja, mutta niitä voi os-taa vieläkin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että elo-kuvan rahoitus järjestyy.

– Verkkoja on heitetty sekä ulko-maille että kotimaahan. Rahoituspa-lapeli ratkeaa vähitellen ja toukokuus-sa asian pitäisi olla järjestyksessä.

Elokuvan kuvaukset jatkuvat näil-

lä näkymin heinäkuussa. Tavoitteena on saada kuvatuksi vuoden 2009 ke-säkuukausina talvikohtauksia lukuun ottamatta kaikki muut kohtaukset.

– Heinäkuussa kuvaamme Askais-ten kartanossa ja Helsingissä. Liettu-assa tehdään studiokuvauksia, jotka liittyvät Mannerheimin Venäjä-vuo-siin.

Talvikohtausten kuvaukset käyn-nistyvät Joensuussa heti kun lumiolo-suhteet sen sallivat.

– Joensuussa kuvaukset painottuvat sotakohtauksiin.

Selin sanoo, että koko tuotantotii-mi odottaa innolla elokuvaprojektin jatkumista. Vaikka rahoituskriisin

myötä ihmisiä ilmoittautui näytteli-jäksi esimerkiksi Hitlerin-rooliin, näytelmän tekoa jatketaan sovitulla porukalla. Myös ohjaaja Renny Har-lin palaa Suomeen heti, kun järjeste-lyt ovat kunnossa. Ulkomaisten näyt-telijöiden kanssa ei ole sopimuksia vielä lyöty lopullisesti lukkoon.

– Toivomme luonnollisesti, että joukkokohtauksiin ilmoittautuneet ja valitut vapaaehtoiset henkilöt voivat olla mukana, vaikka aikataulu myö-hästyikin hieman.

Selin lähettää keväisen toiveikkai-ta terveisiä Suur-Saimaan lukijoille.

– Megaluokan elokuva on tulossa. Kaavailtu ensi-ilta on syksyllä 2010.

Nam, mitä piirakoita!

Sivun piirakkapohjan ohje soveltuu mainiosti molemmille täytevaihtoehdoille. Valmis-tus kannattaa aloittaa pohjasta ja sen esipaistuessa on kätevää aikaa tehdä piirakkaan mieluisa täyte.

Piirakasta loihdit kätevästi myös juhlavamman annoksen sopivin lisukkein. Rucolas-ta, romainesalaatista ja tuoreesta basilikasta valmistat näyttävän salaatin. Lorauta salaa-tin joukkoon tilkka oliiviöljyä ja hyppysellinen merisuolaa, niin makunautinto on taat-tu. Annoksen kruunaa paahdetut pinjansiemenet ja mukava seura!

Piirakkapohja200 g voita 3 dl vehnäjauhoja1 dl ruisjauhoja ¾ dl vettä½ tl suolaa

Sekoita pehmeä voi ja jauhot keskenään. Lisää suola ja vesi. Voitele piirakkavuoka voilla. Ta-puttele taikina vuokaan. Esipaista 10 min. 180 asteessa.

Marinoidut punasipulit 5 kpl punasipulia punaviinietikkaa 3 dl vettä 3 dl suolaa 2 rkl sokeria 3 rkl

Leikkaa punasipulit ohueksi renkaiksi tai suika-leiksi. Kiehauta liemen ainekset kattilassa ja kaa-da sipuleiden päälle. Anna sipuleiden marinoitua n. 3 tuntia. Siivilöi sipulit liemestä.

Vuohenjuusto-kanttarellipiirakka 1 piirakkapohja (reseptin mukaan)300 g vuohenjuustoa (president)4 dl kuohukermaa0,5 l kanttarelleja2 kpl punasipulia20 g voitajuustoraastetta (emmental)2 kananmunaamustapippuria, valkopippuria

1. Hienonna sipuli ja kanttarellit. 2. Paistele kanttarelli-sipuliseos rapeaksi pannulla

voin kera. Mausta ripauksella musta- ja valko-pippuria.

3. Kuumenna kerma kattilassa. Lisää vuohenjuusto ja keitä kunnes juusto on sulanut joukkoon.

4. Lisää vuohenjuustokerman joukkoon kanttarelli-sipuliseos.

5. Anna hieman jäähtyä ja lisää kananmunat.6. Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle

ja lisää päälle hieman juustoraastetta.7. Paista 185°C 30–40 minuuttia.

Kylmäsavulohipiiras1 piirakkapohja (reseptin mukaan)4 dl kermaviiliä400 g kylmäsavulohta½ purjo3 kananmunaa1 sitruunan mehu1 pnt tilliä1 tl sitruunapippuriajuustoraastetta (emmental)

1. Hienonna tilli ja paloittele purjosta renkaita. 2. Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi kuutioiksi. 3. Sekoita kermaviili ja hienonnetut raaka-aineet

keskenään ja lisää joukkoon sitruunan mehu se-kä sitruunapippuri.

4. Lisää joukkoon kananmunat hyvin vatkaten5. Kaada seos esipaistetun piirakkapohjan päälle.6. Leikkaa kirsikkatomaatit kahtia ja lisää ne piira-

kan päälle. 7. Ripottele pinnalle juustoraastetta.8. Paista 185°C 30–40 minuuttia.

Teksti: Erja Eliala


Kehitä työn tekijöiden osaamista lomautusten sijaan tai lomautusajalla TäsmäKoulutuksella!

TäsmäKoulutus on räätälöity yrityksen nykyisen henkilöstön tarpeisiin. Koulutuksen kesto voi olla 10 päivästä kahteen vuoteen.

Milloin?Kun yrityksessä tapahtuu teknologisia ja toiminnallisia muutoksia tai jos yrityksen henkilöstön ammattitaito ei vastaa muuttuneita olosuhteita. TäsmäKoulutuksella yritys säilyttää ennaltaehkäisevästi työpaikkoja ja pidentää työntekijöidensä työuria.

TäsmäKoulutuksessa työnantajan maksuosuus riippuu yrityksen koosta ja siitä, onko kyseessä yleiskoulutus tai erityiskoulutus. Yleis koulutuksella kehitetään ammatillisia valmiuksia laajemminkin kuin vain yrityksen tehtä-viin. Erityiskoulutus kehittää osaamista erityisesti yrityksen toimintaan.

• Jos yritys työllistää enintään yhdeksän työntekijää, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 20 prosenttia ja erityiskoulutuksen 55 prosenttia (vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 M€).

• Jos yritys työllistää 10–249 henkeä, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 30 prosenttia ja erityiskoulutuksen 65 prosenttia (vuosi-liikevaihto enintään 50 M€ tai taseen loppusumma enintään 43 M€).

• Jos yritys työllistää yli 250 henkeä, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 40 prosenttia ja erityiskoulutuksen 75 prosenttia (vuosiliikevaihto yli 50 M€ tai taseen loppusumma yli 43 M€).

Kun yrityksesi liiketoiminta lähtee nousuun ja tarvitset uusia osaajia, hyödynnä RekryKoulutusta!

RekryKoulutuksella osallistujat saavuttavat työnantajan tarvitseman ammattitaidon ja työllistyvät työnantajan palvelukseen. Työnantajan maksuosuus koulutuskustannuksista on vain 30 prosenttia.

Milloin?Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammatti-taitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Kun yrityksenne tarvitsee koulutusta, kysykää lisätietoja tuotteistamme alueenne te-keskuksesta tai lähimmästä te-toimistosta. Se kannattaa!www.te-keskus.fi www.mol.fi

Lisätietoja työnantajan ja valtion yhteishankintakoulutuksesta www.mol.fi /yhteishankintakoulutus

PS. Hyödynnä myös pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjä asiantuntija-palveluitamme. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ovat pk-yritysten elin-kaaren eri vaiheisiin kehitettyjä palveluja. Autamme yrityksen kehittämis-tarpeiden analysoinnissa ja yrityksen kehittämisohjelman laatimisessa . Lisätietoja saat osoitteesta www.te-keskus.fi tai www.yrityssuomi.fi

Yrittäjä, satsaa tulevaisuuteen!


Documents

Suur-Saimaa 2 250309