Suur-Saimaa 3 290409

29.4.2009 1Suur-SaimaaSuur-Saimaa

Lehti Saimaan alueen kaupunkeihin

29. huhtikuuta 2009

LAPPEENRANTA • IMATRA • MIKKELI • SAVONLINNA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS • JOENSUU • KUOPIO

Petri Sarvamaa ja Isä TrifonPetri Sarvamaa ja Isä Trifon

VELJEKSET VALAMOSSA

Alanko, Pölönen, Turunen,,,la ko, ,,ölö e , u u eTAITEILIJA-TAITEILIJA-

ELÄMÄÄELÄMÄÄ kulttuuriravintolassa

Norppa palannut PuruvedelleJUHA TASKISEN ENSIMMÄISET JUHA TASKISEN ENSIMMÄISET

KUVAT SEN TODISTAVATKUVAT SEN TODISTAVAT

Herhiläiset Herhiläiset turvaavat turvaavat

ilmatilammeilmatilamme

Cronbergin Cronbergin mielen-mielen-

kiintoinen kiintoinen ehdotusehdotus

NUORI ÄITINUORI ÄITI muuttumis-

leikissä

s. 30–31

s. 32–33

s. 17

s. 29

s. 22–23

s. 5

RISSALAN LENNOSTO

2 29.4.2009Suur-SaimaaSuur-Saimaa

Kuluttajasuojalain mukainen hintatieto: Soittajahinta kaikkiin (Honkarakenteen) 0205-alkuisiin numeroihin on lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min (alv 22 %) ja matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).

Lähin Honka-myyjäsi:JOENSUU, Torikatu 25B (IsoMyy), Vesa Patrikainen p. 0400 671 200, Jari Karttunen p. 040 528 9632

KUOPIO, Tulliportinkatu 9, Jukka Musakka p. 0400 576 229

LAPPEENRANTA, Kauppakatu 20 (Patriaa vastapäätä), Kari Liikkanen p. 0400 255 933

MIKKELI, Visulahti, Eero Tikanoja p. 0440 347 777, Juha Haikarainen p. 0400 787 599

SAVONLINNA, Tottinkatu 15, Jari Tolvanen p. 050 559 4850

Tervetuloa palvelevaan Honka myymälään! Yhteistyössä:

-keittiöt

www.honka.com

Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki. Today´s homes. Naturally.

Nouda uudet

Huvila- ja sauna-esitteet

Ensi kesäksi ranta kuntoon.Tee sijoitus, joka kantaa sukupolvelta toiselle. Tutustu ainutlaatuisiin Honka 2009-uutuuksiin. Modernilla HONKADUO™-ekopyöröhirrellä teet perinteitä kunnioittaen modernin lomakodin.

Uutuus valmissaunamökin rakennat edullisesti, helposti ja vaivattomasti

Kysy lisää Honka-myyjältäsi.

Rakenna nyt entistä energia-tehokkaammin ja edullisem-

min!

Turvaa sijoituksesi: valitse aito ja alkuperäinen Honka-lomakoti

Aidon ja alkuperäisen

Honka-mökin omistajaksi pääset nyt

uskomattoman edullisesti!


KUSTANTAJAMainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, Mertajärventie 4, 57220 SavonlinnaPuh. (015) 250 050, faksi (015) 250 050

ILMOITUSMYYNTI/MARKKINOINTIPasi Pekkonen, 050 546 [email protected] Heikkonen, 044 350 [email protected]

TOIMITUSPasi Pekkonen, päätoimittajaKari Tegelberg, 044 546 [email protected] Eliala, 044 350 [email protected]

TAITTOVesa Lyytikäinen, 044 350 [email protected]

PAINO Savon Paino Oy, Varkaus

JAKELU Suoralähetys Oy, Jakelusuora Oy, Joensuun Ykkösjakelu Oy, Itella Oy

1. Minä vuonna valmistui Immolan lentokenttä Imatralle?

2. Kuka suunitteli vuonna 1914 valmistuneen Joensuun kaupungintalon?

3. Minä vuonna perustettiin Kuopioon Suomen ortodoksinen kirkkomuseo?

4. Kuinka monta vuotta Lappeenrannan kaupunki täyttää tänä vuonna?

5. Kenen mukaan Mikkeli on saanut nimensä?

6. Minkä niminen on Pieksämäen kulttuurikeskus?

7. Kuka on Varkauden kaupunginjohtaja?

8. Kuinka monta tornia enimmillään Olavinlinnassa on ollut?

9. Kumman kallo on leveämpi poskien kohdalta mitattuna itämeren- vai saimaannorpan?

10. Kuinka monta tuhatta vuotta sitten suunnilleen oli Suur-Saimaan tulvahuippu, jolloin Vuoksi puhkaisi Salpausselän?

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

Saimaannorppa on ollut viime aikoina suuren huomion kohteena. Huoli kannan pienenemisestä on saanut myös maa- ja metsätalousministeriön kampanjoimaan näyttävästi vapaaehtoisen verkkokalas-tuksen rajoittamisen puolesta.

Erinomainen uutinen on myös se, kun tunnettu luontokuvaaja Juha Taskinen onnistui ikuistamaan valokuvaan toden-näköisesti ensimmäisen kerran saimaan-norpan kuuluisan muikkujärven Puruve-den jäältä. Tuosta ilouutisesta voi lukea tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.

Norppahavaintoja on kyllä tehty Puru-vedellä aiemminkin, mutta valokuvaan tätä harvinaisuutta ei ole aiemmin saatu ikuistettua. Taskinen arvelee, että norp-

pia on kotiutunut Savonlinnan läheisyy-dessä sijaitsevalle Puruvedelle ainakin kaksi yksilöä. Se on hieno uutinen, kos-ka näihin päiviin saakka on arveltu, ettei norppa jostakin syystä kotiudu enää Pu-ruvedelle sen jälkeen, kun se metsästet-tiin loppuun sotien jälkeen.

Toinen iloinen asia Saimaan rannoilta on lehdessämme kesäkuun numerossa il-mestyvät matkailusivut, jotka kantavat nimeä Iloista lomaa Itä-Suomessa. Suur-Saimaa sai tuotemerkin käyttöön Kuopi-on Matkailulta, joka omistaa tuon tunne-tun brändin.

Aikoinaan Iloista lomaa Itä-Suomessa oli laaja matkailuesite, jolla markkinoi-tiin Saimaan alueen tapahtumia ja tun-

nettuja lomakohteita. Nyt tuon nimik-keen alla kerromme ensi numerossa, ke-säkuun kolmas päivä ilmestyvässä Suur-Saimaassa monipuolisesti Saimaan alu-een matkailutarjonnasta mielenkiintoi-sista käyntikohteista.

Kädessäsi on kolmas Suur-Saimaa-leh-ti. Olemme saaneet tästä Itä-Suomen suu-rimmasta kaupunkilehdestä runsaasti myönteistä palautetta. Tässäkin lehdessä on paljon mielenkiintoista lukemista, jo-ten antoisia lukuhetkiä Suur-Saimaan pa-rissa.

Kari Tegelbergvastaava toimittaja

Vastaukset sivulla 41.

Hyviä uutisia Saimaalta!


TUNNISTAEUROVAALIEHDOKKAAT

ALHOALMQVISTBRYGGAREHURSKAINENISMAILITÄLÄKAIKKONENKAUMALAPINTIELINDROOSLINNONMAAMANNERMETSOLASARVAMAATAKKULAUKKOLA

3. Fredrik _______?SDP

10. Arja _______?SDP

4. Petri _______?KOK

11. Ville _______?KOK

5. Ukko _______?KOK

12. Tuulikki _______?KOK

7. Hannu _______?KESK

14. Arto _______?SDP

6. Pia _______?KOK

13. Riikka_____?KESK

8. Sinikka _______?SDP

1. Antti _______?KESK

15. Annika _______?VAS

9. Anne _______?KOK

2. Kirsi _______?SDP

16. Atik _______?VAS

1. _______________________2. _______________________3. _______________________4. _______________________5. _______________________6. _______________________7. _______________________8. _______________________9. _______________________10. ______________________

11. ______________________12. ______________________13. ______________________14. ______________________15. ______________________16. ______________________

Vastaajan nimi___________________________________

Osoite____________________________________________

__________________________________________________

Puh.______________________________________________

Palauta kuponki 29.5. mennessä, olet mukana upean taulutelevision arvonnassa!

Eurovaalit 7.6.2009,ennakkoäänestys 27.5.–2.6.

Kaikki hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Kuljetus satamaan lisämaksusta. Toimitusmaksu 10 e/varaus.

www.matka-vekka.fi

Upeat kiertomatkat

Hoitavat kylpylälomat

KiehtovaKolmården

Kaupunkilomat

TILAA PERHELOMAESITE: [email protected]

LEGOLANDlentäen

LENNOT HELSINGISTÄ 22.6. - 30.7.

Legoland ma-to. ...................... alk. 549Legoland to-ma ....................... alk. 635Legoland+HeidePark

to-ma. .................................. ........ alk. 760Hinta/ hlö sis. lennot, kuljetukset kohteessa, ma-joituksen, aamiaiset, opaspalvelut ja huvipuistoli-put (2 pv). Kysy lapsialennuksia toimistostamme!

Tallinna 1 yö su–ma 10.5., 17.5. alk. 39 Tukholma ma–to 8.6. ............... alk. 119 Pärnu to–su 14.5., 28.5... ........... alk. 135 Saarenmaa to–su 21.5, 28.5. .. alk. 163Riika to–su 21.5., 11.6., 25.6. .... alk. 249 Tartto to–su 11.6., 25.6. ............ alk. 249

LÄHDÖT JOKA TORSTAI JA SUNNUNTAI!

Haapsalu, to–su 14.5, 28.5.. .... alk. 179 Pärnu to–su 14.5. . ..................... alk. 184Saarenmaa, to–su 21.5............ alk. 229 Pühajärve su–su 17.5., 24.5.. .. alk. 335Rakvere, to–su 28.5................... alk. 349Kylpylälomat sis. aterioita ja hoitoja.

UUTUUS!

TÄYSIHOITO

Lahja äidille!

Lankapuhelimesta 8,21 snt /puh +2 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14 snt/minJOENSUU 020 120 4310, KUOPIO 020 1204 210, LAPPEENRANTA 020 1204 330, SAVONLINNA 020 1204 340, VARKAUS 020 1204 250 PUHELINMYYNTI: 020 120 4000 ma-pe 8-19, la 9-14, su 10-14

Haapsalu – Hiidenmaa –Saarenmaa

to-su 21.5., 4.6., 18.6. . ..............alk. 429 Pohjois-Viron kartanot

to-su 11.6., 2.7., 23.7. ................alk. 439Tartto – Riika – Vilna

su-to 7.6., 28.6., 12.7. ............... alk. 529Kiertomatkojen ohjelmat toimistoistamme.

Päivä Kolmårdenissa

ti–to 30.6, 7.7., 14.7. ...........alk./C4 126Kolmården ja Gröna Lund

ma–to 8.6., 27.7. ....................... alk. 229Hinta/ hlö sis. laivamatkat, kuljetukset kohteessa, pääsymaksut ja opaspalvelut. Ma–to matkalla 1 yö hotellissa. Lapsihinnat toimistosta!

Tällä sivulla on eurovaaliehdokkaita. Tehtäväsi on yhdistää nimi ja kuva. Etsi listasta kullekin eurovaaliehdokkaalle kuuluva oikea sukunimi ja palauta oheinen kuponki Suur-Saimaan toimitukseen: Suur-Saimaa / tunnistuskisa, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna. Vastaukset 29.5.2009 mennessä. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme taulu-TV:n. Oikeat vastaukset ehkokasnumeroineen julkaistaan Suur-Saimaassa 3.6.2009.


Edellisen purjehduskauden viimeinen alus purjehti alas kanavaa tämän vuoden tammikuun 18. päivä, jonka jälkeen alkaneen huoltoseisokin ai-kana kunnostettiin ja huollettiin sul-kuja. Suurin remontti tehtiin ensim-mäiseen Saimaan puoleiseen Mäl-kiän sulkuun. Lisäksi tauon aikana kuutostien rakentajat purkivat kana-van ylittävän vanhan kuutostien sil-lan, uuden nelikaistaisen sekaliiken-netien etelän puoleisen siltaparin val-mistuttua marraskuussa. Kanava avattiin jälleen liikenteelle 28.3. ja pohjoisimmatkin syväväylät on avat-tu huhtikuun loppupuolella.

Nykyinen kanavasopimus Venäjän kanssa päättyy vuonna 2013. Uudes-ta sopimuksesta on neuvoteltu pitkään ja pääneuvottelijat ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen uudesta 50 vuo-den pituisesta sopimuksesta. Parhail-laan tehdään sopimukseen viimeisiä viilauksia.

Koska kyseessä on valtiosopimus, tulee molempien maiden päättävien elimien hyväksyä se. Asia etenee hil-jalleen, joskin kanavan käyttäjät toi-voisivat pikaista ratkaisua, koska mahdollisten uusien kuljetusreittien ja

investointien toteuttaminen ei käy hetkessä.

Uusi sopimus mahdollistaisi myös kolmansien maiden matkustaja-alus-ten tulon Saimaalle. Risteilyliiken-teen lisääntyminen riippuu pitkälti sopivien alusten löytymisestä, sillä ly-hyt sesonki edellyttäisi suuria volyy-meja kannattavan liiketoiminnan har-joittamiseksi, mutta kanavan sulkujen mitat asettavat rajansa alusten koolle.

Ympärivuotinen liikenne tavoitteenaMerenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piiro-nen kertoo, että 2000-luvulla on teh-ty laskelmia ja mallinnuksia sekä ko-keiluja talviliikenteestä. Kuluja kas-vattaisivat lisääntyvä jään murtami-sen tarve ja kohoavat henkilöstökus-tannukset. Lisäksi kanavan luiskia pitää vahvistaa ja mahdollisesti joh-taa teollisuuden puhtaita lauhdevesiä putkiverkostolla pitkin kanavaan.

Liikennöintiin vaikuttaa tietenkin myös Suomenlahden jäätilanne. Asi-akkaiden kannalta ympärivuotisuus olisi tietenkin suotavaa. Näin ei tarvi-ta korvaavia kuljetusmuotoja ja järjes-

telyjä noin kahden kuukauden mittai-sen seisokin ajaksi. Ympärivuotisuus on pitkällä aikavälillä edelleen tavoit-teena. Kulunut talvi oli jo kolmas pe-rättäinen, jolloin liikennöinti teorias-sa olisi ollut mahdollista myös keski-talvella.

Viime vuonna kanavan läpi kulje-tettiin rahtia 2,1 miljoonaa tonnia, kun vuonna 2004 kuljetusmäärä oli ennätykselliset 2,4 miljoonaa tonnia. Viime syksynä alkanut taantuma vai-kuttaa rajusti myös kanavaliikentee-seen. Suuren loven kuljetuksiin tekee pelkästään raju raakapuun tuonnin väheneminen. Vuoden 2009 tavaralii-kenteen arvioidaan putoavan alle 1,5 miljoonan tonnin.

Matkustajalaivoilla seilasi kanaval-la noin 35 000 matkustajaa, joka on lähellä vuosikymmenen keskiarvoa. Huviveneiden määrä oli suurimmil-laan 1990-luvun alussa, jolloin läpi-kulkumääräykset helpottuivat. Tällä vuosikymmenellä kanavan läpi pur-jehtineiden huvialusten määrä on va-kiintunut noin 600 veneeseen vuodes-sa, joista vajaa viidennes on ulko-maalaisia. Suurinta kasvu on ollut Venäjältä.

Risteilyt Viipuriin alkavat 15.5. ja lyhyemmät paikallisristeilyt Lap-peenrannasta kanavan ensimmäiselle sululle 17. toukokuuta. Keisarin reitti -risteilyt käynnistyvät 3. kesäkuuta.

Usein kuulee aprikoitavan Saimaan kanavan vaikutusta Saimaan pinnan korkeuteen. Kun kanavan läpi virtaa-va vesi jaksotetaan tasaisesti koko

vuodelle, on se noin 1,3 kuutiometriä sekunnissa. Tällä virtaamalla ei ole käytännössä vaikutusta Saimaan ve-denpinnan korkeuteen. Saimaan jär-vialueen, eli Vuoksen vesistön lasku-uoman Vuoksen läpi sen sijaan virtaa vettä tällä hetkellä noin 800 kuutio-metriä sekunnissa ja usean vuoden keskiarvokin on noin 600 kuutiota. ■

Teksti: Matti Lohko, kuvat: Merenkulkulaitos Lappeenranta

Saimaan kanava ja syväväylät ovat jälleen auki, mutta taloustaantuma pudottaa kuljetusmääriä 2000-luvun ennätysvuosien jälkeen. Uusi kanavasopimus Venäjän kanssa on viimeistelyvaiheessa. Kanavan käyttäjät toivovat nopeaa ratkaisua.mv Elke W matkalla kanavaa alas 9.4.2009.

Taustalla Mälkiän uusi silta.

Huvialuksia Soskuan sululla.

Juha Taskisen valokuva todistaa

Saimaannorppa on palannut Puruvedelle

Saimaan kanava – väylämme maailman merille

Saimaannorppa on asettunut uudel-leen asumaan Puruvedelle. Tästä to-disteena on luontokuvaaja Juha Tas-kisen 21. huhtikuuta ottama valoku-va nuoresta norpasta Puruveden Har-vanselällä. Taskinen arvelee, että va-lokuva saattaa olla kautta aikojen en-simmäinen valokuva, joka on otettu Puruvedelle asettuneesta norpasta.

Taskinen kiersi kuvanottopäivänä 90-prosenttisesti Puruveden yhdessä kalastaja Janne Herrasen kanssa. Te-kemiensä havaintojen perusteella hän arvelee, että Puruvedellä asustelee tällä hetkellä ainakin kaksi norppaa.

– Näkemäni norpat olivat niin kau-kana toisistaan, että olen aika varma siitä, että kysymyksessä on kaksi eri norppaa, Taskinen sanoo.

Hän pitää kuvan saamista Puruve-dellä oleskelevasta saimaannorpasta historiallisena tapahtumana. Se on myöskin hänestä oikein hyvä uutinen, koska se antaa toivoa siitä, että nor-pat alkavat viihtymään myös Puruve-den kirkkaissa ja kalaisissa vesissä.

Myös työkseen saimaannorppaa tutkiva suojelubiologi Tuomo Kok-konen Metsähallituksesta pitää norp-pakuvan saamista upeana uutisena, vaikka poikasta ei matkan aikana löytynytkään.

– Kyllähän kalastajat ovat viime vuosien aikana tehneet satunnaisia

norppahavaintoja, mutta pesivästä kannasta Puruvedellä ei ole ollut tie-toa. Arvelen, että nyt tuo kanta on olemassa, Tuomo Kokkonen iloitsee.

Sotien jälkeen saimaannorppakan-ta tuhottiin Puruvedeltä metsästämäl-lä täydellisesti. Sen jälkeen tutkijat ovat ihmetelleet, miksi norpat eivät

ole tälle upealle järvelle asettuneet pysyvästi. Myöskään Kokkonen ei osaa varmasti sanoa mistä tuo johtuu, onhan Puruveden vieressä oleva Pih-lajavesi norppakannaltaan Saimaan tihein yhdessä Haukiveden kannan kanssa. Juha Taskinen pitääkin var-mana, että Puruveden norpat ovat ui-neet Punkasalmen läpi Puruvedelle ja asettuneet sinne pysyvästi.

Syy, miksi norppakanta on tihein juuri Pihlajavedellä, johtuu Kokkosen mukaan monista eri syistä. Pihlajave-dellä on kallioisia luotoja ja isoja sel-kävesiä, joissa norpat viihtyvät hyvin. Myös muikkukannalla on merkitystä norpan esiintymiseen eri Saimaan osissa, vaikkakin tämä iso nisäkäs syö paljon muutakin kalaa kuin muikkua.

Puruvedeltä kantautuneiden ilouu-tisten lisäksi Kokkosta ilahduttaa kuutin löytyminen Saimaan itäosista Orivedeltä. Hän toivoo hartaasti, että se selviää elämänsä alkuvaiheesta ja jää eloon.

– Ihmisten pitäisi muistaa, että sai-

maannorppa ei tule raskaaksi jokai-sen kiiman jälkeen. Lisäksi sen tekee uhanalaiseksi se seikka, että norppa tulee sukukypsäksi vasta viisi, tai jo-pa vasta seitsemänvuotiaana, Kokko-nen korostaa. ■

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Juha Taskinen

Ehkäpä kautta aikojen ensimmäinen valokuva saimaan norpasta, lojumassa Puruveden jäällä Harvanselällä.

Norpan pesä Puruvedellä.

Kalastaja Janne Herranen norpan hengitysavannolla.


Yllättää posit

Tervetuloa lähimpään Sotka-myymälään! www.sotka.fi

Sotkasta saat Plussaa!

Relanderinkatu 56, VARKAUS puh. 017 552 3261, ma-pe 10-18, la 10-14

Keskuskatu 11, PIEKSÄMÄKI puh. 015 613 322, ma-pe 10-18, la 10-14

Kartanonkatu 4a, KUOPIO puh. 020 745 6830, ma-pe 10-19, la 10-16

Raatekankaantie 1, JOENSUU puh. 010 836 1220, ma-pe 10-18, la 10-15

Automiehenkatu 6, SAVONLINNA, (K-Raudan takana), puh. 020 745 5680, ma-pe 9-18, la 9-14Rinnekatu 2, MIKKELI puh. 015 367 829,

ma-pe 10-18, la 10-15

Etu 40,-K-Plussa-kortilla

Ilman korttia 99,-

Etu 40,l k illlEtu 40,Etu 40 -

59,-80x200 cm 80x200 cm YHTEENSÄYHTEENSÄ

tuloa lähimpään Sotka-myymälään!

ATLANTA-jenkkisänky • 2 bonnel-jousitettua joustinsänkyä 80x200 cm • pussijousitettu joustinpatja 160x200 cm• yhtenäinen 160x200 cm sijauspatja• irrotettava, pestävä sijauspatjan päällinen


Ilman korttia 399,-

Kuvan kokoonpano 120x200 cm

Etu 40 -

1212122111 00x0x0x0xx202022020000 00 cmcmcmmmmm12121211 0x0x0x0x0xxx2020202020200000000 cmcmcmmm

359,-

mm mm

399,-Kuvan kokoonpano 160x200 cm

K-Plussa-kortillaIlman korttia 99,-

sijauspatjassa profiloitu vaahtomuovi-pehmuste ja pestävä päällinen

mmmmmmEtu 50,-

K-Plussa-kortillaIlman korttia 449,-


sotka.fi tiivisesti.


Ilman korttia 260,-199,-Pöytä ja 4 tuolia

159,-Pöytä ja 2 tuolia

HEINI-ryhmä• capuccinon väriseksi petsattua massiivimäntyä• jatkettava pöytä 170x100+50 cm jatkopala, metallikiskot• tuolit valmiiksi koottuina, säädettävissä 7 eri asentoon tuolit valmiiksi koottuina

Pöytä 295,-Tuoli 75,-NAXOS-pehmuste 20,-


Ilman korttia 595,-

Etu 96,--Et 96499,-

Pöytä ja 4 tuolia

KARTANO duo-penkki

149,- 99,-

IIRIS penkki• säilytyslaatikolla

99,-HEINI-säilytyslaatikko• capucinon väriseksi petsattua mäntyä • lev. 126, kork. 59, syv. 45 cm

HENRIK-ryhmä• valkoiseksi maalattua mäntyä


Ilman korttia 335,-

KARTANO-ryhmä• tummansuklaan väriseksi petsattua massiivimäntyä• jatkettava pöytä 170x110+50 cm jatkopala, metallikiskot• valmiiksi kootut säädettävät taittotuolit

KARTANO-ryhmä• tummansuklaan väriseksi petsattua massiivimäntyä• kokoontaittuva pöytä 140x80 cm• valmiiksi kootut taittotuolit

ntyyyyntyäyäyäyäyääääääääääääää379,-Pöytä ja 4 tuolia

Pöytä 170/230x110 cm 369,-Pöytä 170/230/290x110 cm 479,-Taittotuoli 95,-NAXOS-pehmuste 20,-

HEINI-ryhmä• capucinon väriseksi petsattua massiivimäntyä• kokoontaittuva pöytä 120x70 cm• valmiiksi kootut taittotuolit

Pöytä 120x70 cm 80,-Pöytä 70x70 cm 69,-Taittotuoli 45,-RIVIERA-pehmuste 35,-

299,-

Pöytä 140x80 cm 139,-Taittotuoli 60,-NAXOS-pehmuste 10,-

on fi ksua ostaa Sotkasta!

80x200 cm YHTEENSÄ

HENRIK-ryhmä• valkoiseksi maalattua mäntyä

699,-t taaiittttttotootuouuolililitt ttaiaiaittttttotototuououolililittt

Pöytä ja 4 tuolia


Ilman korttia 115,-


Osta nyt, maksa ostoksesi takaisin TUOHI MasterCard

-tililuotolla 12 tasaerässä

Avatessasi uuden vuosimaksuttoman TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensi-ostoille 12 kk maksuaikaa tasaerissä. Maksat tasaeräajalta tilinhoitomaksun 4 euroa/kk sekä 30 euron kampanja-maksun ensimmäisen erän yhteydessä. TUOHI MasterCard -tililuoton muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimus-ehtojen mukaisesti. TUOHI MasterCard -tililuoton todelinen vuosi-korko tyypilliselle 2 000 euron luotolle on 14,77% (04/2009). Kuukausittainen tilihoitomaksu on 4 euroa. Luoton myöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy.

TUOHI MasterCard on vuosimaksuton maksuaika- ja luottokortti. Kysy lisää!

Landmann kaasugrilli. Kolme valurautapoltinta. Grillausala 65 x 48 cm. Teho n. 16 kW 229,- (295,-)

Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

Meillä on mistä valita!JÄTTIEDULLISIN HINNOIN!

KAIKK I KESÄKALUSTEET SUORAAN PÄÄVARASTOLTA!

POHJO ISMAIDEN SUURIMMAN KESÄP IHAN

40x40 cm60x60 cm70x70 cm80x80 cm

2,894,955,998,95

Pihalaatat

-49%

99,-Derby pöytä + 4 tuolia. 99,- (195,-)

Kovapuuta.

Upea muotoilu!

199,--57%Oregon pöytä 155 x 85 cm + 4 kokoontaittuvaa käsinojatuolia 199,- (465,-)

Pehmusteet ja varjo myydään erikseen.

Laadukasta kovapuuta.



Detroit pöytä + 6 tuolia. Pöytä 190 x 90 cm.Sis. Scala pehmusteet + varjo ø 3 m 469,- (1147,-).

Sis. Scala pehmusteet

(sin. tai vihr. ruutu)

+ varjo ø 3 m

149,--33%

469,--59%

Patio pöytä + 4 tuolia. 149,- (225,-)

Kahviryhmä.Pöytä + 2 pinottavaa tuolia.Polyrottinki/metalli. 69,- (127,-)

69,--45%

Salla keinu.199,- (249,-)

199,--20%

Sofi a pöytä + 6 säätötuolia. Pöytä 200 x 91 cm 799,- (1133,-)

vuodentakuu

799,--29%

Norrlandian tiheäsyinen mänty takaa parhaan

säänkestävyyden.

Timo vastakkain-istuttava keinu 249,- (349,-).

Saku pihapirttikalusto.199,- (299,-)

249,- 199,--33%

Meiltä huippulaadukkaatpuutarhakalusteet



Pehmusteet myydään erikseen.

229,-

SUURMYYMÄLÄ JoensuuRaatekankaantie 4 Avoinna ark 10-19, la 10-16Puh. 0201 211 590

SUURMYYMÄLÄ KuopioLeväsentie 2 bAvoinna ark 10-19, la 10-16Puh. 0201 211 560

LappeenrantaHyrymäenkatu 3Avoinna ark 10-18, la 10-15Puh. 0201 211 570

MikkeliKarikontie 5Avoinna ark 10-19, la 10-16Puh. 0201 211 900

SavonlinnaKaartilantie 12Avoinna ark 10-18, la 10-15Puh. 0201 211 580

VarkausRelanderinkatu 102Avoinna ark 10-18, la 10-15Puh. 0201 211 680

MYYMÄLÄMME AVOINNASUNNUNTAINA KLO 12-16!


Luumäki-Imatra välin rataosuus parannetaan kaksi raiteiseksi, jolloin junien huippunopeus nousee radalla 160 kilometriin tunnissa.

Vuoteen 2015 mennessä Itä-Suomen tie- ja rataverkko kohenee merkittä-västi. Erityispiirteidensä vuoksi alu-een väylät tarvitsevat monia paranta-mistoimenpiteitä. – Kapeat valtatiet ja raskaan liikenteen muuta maata suurempi määrä ovat ominaisia seu-dulle. Tiestön ja rataverkon lisäksi Saimaan kanava, satamat sekä lento-kentät ovat tärkeitä liikenteelle, ker-too Kaakkois-Suomen tiepiirin tie-johtaja Antti Rinta-Porkkunen.

– Laskukauden aikana raskaiden ajoneuvojen määrä vähenee hetkelli-sesti, mutta nousukauden koittaessa se kasvaa jälleen. Tällöin rekkojen määrä voi lisääntyä nopeasti ja kuor-mittaa tieverkon kantokyvyn äärira-joille. Rinta-Porkkunen muistuttaa myös Kaakkois-Suomen rataverkon olevan monin paikoin ylikuormittu-nut. – Esimerkiksi Luumäki–Imatra rataosuuden välityskyky on joinakin vuorokauden aikoina lähes loppuun käytetty, tiejohtaja toteaa.

Savo-Karjalan tiepiirin talouspääl-likkö Mirko Juppi kuvailee hallituk-sen lisätalousarviossa myöntämän el-vytyspaketin olevan keskeinen alueen tiestön parantamiselle. -Liikenteen elvytysohjelman rahoituksella voi-daan käynnistää useita merkittäviä hankkeita, Juppi sanoo.

Etelä-Karjalassa parannetaan rataa ja valtatietä 6Luumäen ja Imatrankosken välisen rataosuuden parantamiseksi suunni-

tellaan kaksoisraiteen ja uusien silto-jen rakentamista, tasoristeysten pois-tamista ja henkilöliikenteen nopeu-den nostamista 200 kilometriin tun-nissa. – Hankkeesta on laadittu ym-päristövaikutusten arviointi (yva) ja tänä vuonna käynnistyy yleissuunni-telman teko, kertoo Ratahallintokes-kuksen pääsuunnittelija Hannu Le-hikoinen.

Ympäristöasiantuntija Susanna Koivujärven mukaan alueen asuk-kaat on otettu yva:n aikana tiiviisti mukaan suunnitteluun tekemällä maastokävelyjä, järjestämällä yleisö-tilaisuuksia ja luomalla palautejärjes-telmä. – Kansalaiset pääsevät todel-lakin vaikuttamaan hankkeen toteut-tamiseen. Uuden raiteen rakentamis-paikka vaihdettiin saadun asukaspa-lautteen perusteella, toteaa Lehikoi-nen. Kustannusarvioltaan 265 miljoo-nan euron hanke on Itä-Suomen kal-lein väyläinvestointi.

Ratahallintokeskus parantaa par-haillaan rataosaa välillä Lahti-Luu-mäki. Hankkeen aikana uusitaan tur-valaitteita, tehdään liikennepaikka- ja vaihdemuutoksia sekä parannuksia Kouvolan ratapihalla. Radan paranta-misen jälkeen pendolinot voivat ajaa 200 kilometrin tuntinopeutta. – Mat-ka Lappeenrannasta Helsinkiin no-peutuu hankkeen valmistumisen jäl-keen noin kymmenen minuuttia, ar-vioi VR-konsernin liikennesuunnitte-lupäällikkö Herbert Mannerström.

Tiehallinto rakentaa valtatietä 6 ne-

likaistaiseksi välillä Lappeenranta– Imatra. Tietä suunnitellaan parannet-tavaksi myös Taavetin ja Lappeenran-nan välisellä kapealla tieosuudella, jossa raskaan liikenteen määrä on maan suurimpia. Tässä kuten muissa-kin tiehankkeissa on järjestetty tiivis vuorovaikutus kansalaisten kanssa. Asukaspalautteen avulla saatua tietoa käytetään tieratkaisujen suunnittelus-sa.

Kaakkois-Suomen tiepiirin talous-päällikkö Jyrki Karhula kertoo pian käynnistymässä olevasta selvitykses-tä, joka käsittelee Ristiinan ja Lap-peenrannan välisen valtatien 13 pa-rantamista. – Työn pohjalta voidaan laatia tarkempia suunnitelmia vali-tuista kohteista. Suunnittelutyö teh-dään kahdeksan tienvarren kunnan ja alueen maakuntaliittojen avustuksel-la. Hankkeessa on Tiehallinnon lisäk-si kymmenen rahoittajaa, mikä on kaikkien aikojen rahoittajamääräen-nätys, Karhula toteaa.

Savonlinna saa Etelä-Savon suurimmat väyläinvestoinnit– Etelä-Savossa valtatien 5 paranta-minen jatkuu Koirakivi-Hurus välin rakennuttamisella. Vaikka tieosuus valmistuu vasta vuoden 2011 aikana, voidaan joitakin osia ottaa liikenteen käyttöön jo aikaisemmin, Karhula arvioi. Noin 24 kilometriä pitkä ra-kennuttamiskohde alkaa Pertunmaal-ta ja päättyy Hirvensalmen kuntaan.

Savonlinnan keskustassa käynnis-

tyy tänä vuonna rinnakkaisväylän ra-kentaminen. Ensimmäisessä vaihees-sa rakennetaan Kyrönsalmen toinen silta ja siihen liittyvät tiejärjestelyt. Merenkulkulaitoksen projektijohtaja Aimo Heiskanen kertoo hankkee-seen liittyvän syväväyläjärjestelyn olevan Merenkulkulaitoksen ja vesi-liikenteen näkökulmasta merkittävin tämänhetkinen investointihanke Itä-Suomessa. Merenkulkulaitos vastaa syväväyläjärjestelyn yleissuunnitte-lusta ja toteutus hoidetaan osana Sa-vonlinnan keskustan rinnakkais-väylä hanketta. – Syväväylän yleis-suunnitelman teko on alkuvaiheessa ja siihen liittyvien rakennustöiden aloittaminen on mahdollista aikaisin-taan vuoden 2012 lopussa, Heiskanen arvioi.

Pohjois-Savoon 48 kilometriä yhtenäistä moottoritietäSavo-Karjalan tiepiirin investointi-päällikkö Hannu Nurmi kertoo, että valtatie 5 parannetaan moottoritieksi Kuopion pohjoispuolella välillä Päi-väranta-Vuorela. – Jo olemassaolevi-en osuuksien kanssa Pohjois-Savoon muodostuu 48 kilometrin pituinen moottoritie.

Nurmi kuvailee hankkeen olevan erittäin kiireellinen, koska liikenne-onnettomuuksien määrät ovat kol-

minkertaistuneet viimeisten kymme-nen vuoden aikana. – Päivärannan läppäsiltojen avaamiset aiheuttavat liikenneruuhkia, joita mahdolliset onnettomuustilanteet pahentavat rin-nakkaistien puuttumisen vuoksi. Suunnittelualueella ennustetaan kymmenen vuoden päästä kulkevan jopa 40 000 ajoneuvoa vuorokaudes-sa. Nurmi mainitsee esimerkkeinä hankkeen aikana tehtävistä toimenpi-teistä valtatien leventämisen, rinnak-kaistien ja uusien siltojen rakentami-sen, läppäsillan muuttamisen kiinte-äksi sekä Kuopion lentoasemalle vie-vien liikenneyhteyksien parantami-sen.

Nurmi kertoo Joensuun kehätien liikennemäärien kasvaneen viime vuosina nykyisen väylän tasoon näh-den liian suuriksi. – Pohjois-Karjalan vilkkaimman liikenneväylän paran-taminen aloitetaan ensi vuonna ra-kentamalla toinen ajorata välille Sii-lainen–Repokallio sekä silta Pielisjo-en yli. Lisäksi rakennetaan Karjalan-kadun kohdalle uusi eritasoliittymä, parannetaan nykyisiä liittymiä ja ke-hitetään kevyen liikenteen verkkoa. Nurmen mukaan hankkeella paran-netaan kehätien liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä vähen-netään meluhaittoja. ■

Teksti ja kuvat: Hanna Kailasto-Mutikainen

Itä-Suomeen ennätysmäärä väylähankkeitaItä-Suomessa on rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa 13 isoa tie-, rata- ja vesistöinvestointia. Määrä on maan korkeimpia. Väylähankkeiden tarkoituksena on parantaa kansalaisten ja elinkeinoelämän liikenneyhteyksiä, edistää liikenneturvallisuutta sekä tukea alueiden ja elinkeinojen pärjäämistä. Jo aiemmin myönnetyn rahoituksen lisäksi hallitus on panostanut tämän kevään elvytyspaketissa alueen väylien parantamiseen.

Itä-Suomen infrahankkeetRatahallintokeskus– Lahti–Luumäki radan parantaminen, valmistuu 2010– Luumäki–Imatrankoski radan kaksiraiteistaminen, suunnitteluvaiheessa

Merenkulkulaitos– Savonlinnan syväväylän siirto, valmistuu 2015

Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri– Valtatie 6 Lappeenranta–Imatra välin nelikaistaistaminen, valmistuu 2011– Valtatie 5 Koirakivi–Hurus parantaminen, valmistuu 2011– Valtatie 14 Savonlinnan keskustan rinnakkaistie, valmistuu 2015– Valtatie 6 Taavetti–Lappeenranta nelikaistaistaminen, suunnitteluvaiheessa– Valtatie 13 Ristiina–Lappeenranta parantaminen, suunnitteluvaiheessa– Valtatie 5 Mikkeli–Juva parantaminen, suunnitteluvaiheessa– Valtatie 5 Mikkelin ohitustien parantaminen välillä Pitkäjärvi–Asema,

suunnitteluvaiheessa

Tiehallinto / Savo-Karjalan tiepiiri– Valtatie 6 Joensuun kohdan parantaminen, valmistuu 2012– Valtatie 5 Päiväranta–Vuorela väli moottoritieksi, valmistuu 2014– Valtatie 23 Varkaus–Viinijärvi parantaminen, suunnitteluvaiheessa

Itä-Suomessa on odotettavissa lähivuosina monia mittavia väylähankkeita, joiden ansiosta liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranee merkittävästi.


Liikenneneuvos Riitta Viren liiken-ne- ja viestintäministeriöstä näkee kuutostien valtakunnan päätieverkon tärkeänä osana. – Väylä yhdistää Itä-Suomen sekä muuhun Suomeen että Venäjään. Tie on ollut perinteisesti merkittävä matkailureitti, Viren ker-too. – Valtatie 6 on Etelä-Karjalan valtasuoni, joka palvelee sekä maa-kuntaa että kansainvälisiä yhteyksiä, toteaa Etelä-Karjalan maakuntajohta-ja Timo Puttonen. Lappeenrannan kaupungin hankevastaava Antero Miettinen kertoo valtatien 6 olevan tärkeä kauttakulkuväylä, jota pitkin

pääsee rannikkoseudulta aina Kai-nuuseen asti. – Liikenteellisesti tar-kasteltuna Itä-Suomi lepää väylän va-rassa, Miettinen kuvailee.

Puttosen mukaan suomalaista lii-kennepolitiikkaa on vaivannut keskit-tyminen pelkästään siihen, miten maan eri osista päästään Helsinkiin ja sieltä pois. – Maan sisäistä ja Venä-jän liikennettä palvelevat Kaakkois-Suomen liikennyhteydet ovat EU:n kannalta katsottuna kapasiteetiltaan riittämättömät, Puttonen arvioi. – Valtatien 6 parantaminen on välttä-mätöntä itäliikenteen sujuvuuden ja

Teksti ja kuvat: Hanna Kailasto-Mutikainen

Suomen suurin tieprojekti parantaa Kaakkois- ja Itä-Suomen liikenteen sujuvuutta

Valtatie 6 välillä Lappeenranta-Imatra rakennetaan nelikaistaiseksi seka-liikennetieksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Suomen tämän hetken suurin tieprojekti parantaa merkittävästi itäisen Suomen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Rakentamisen aikainen vaikutus työllisyyteen ja palvelujen kysyntään on Lappeenrannan seudulla huomattava.

”Ensi kesänä valtatien 6 rakentaminen keskittyy tien leventämiseen, joten nykyiselle kuutostielle tulee runsaasti liikennettä hidastavia kiertotiejärjestelyjä ja nopeusrajoituksia. Tiellä liikkujilta toivotaan malttia ja varovaisuutta,” sanoo Tiehallinnon projektipäällikkö Timo Kyntäjä.

Tule mukaan kesän mukavimmalle lomaristeilylle Viipuriin! Laivamatkalla nautimme Saimaan kanavan kauniista maisemista, tutustumme kanavan historiaan ja nykypäivään, kuulemme leppoisaa laulua ja soitantaa ja nautimme herkullisen lounaan laivan noutopöydästä.

Viipurin kiertoajelulla perehdymme kaupungin nykypäivään ja mielenkiin-toiseen historiaan. Matkalta saamme kätevästi mukaamme upeaa pellavaa, laadukasta kristallia, Viipurin kuuluisat luudat, kenkiä, muotia ja paljon muuta.

Matkalla on mukana Suur-Saimaa –lehden edustaja.

Valtakatu 49, Lappeenranta, puh. (05) 5410 100, www.saimaatravel.fi

Kesän mukavin lomaristeily Viipuriin!Kesän mukavin lomaristeily Viipuriin!

Ohjelma Lähtö bussilla reitin mukaisilta paikkakunniltakohti Lappeenrantaaklo 08.00 m/s Carelia lähtee klo 12.00 lounas laivallaklo 14.30 saapuminen Viipuriin

- kiertoajelu bussilla Viipurissa ostoksia ja omaa aikaaklo 17.00 lähtö bussilla kotimatkalle n. 21.30 paluu Savonlinnaan n. 22.00 paluu Kerimäelle

Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Punkaharju-Parikkala-Imatra-Joutseno-Lappeenranta. Tarkemmat lähtö-ajat ja pysäkit Saimaan Matkaverkosta!

Kaikki ajat ovat paikallisia. Venäjän aika on +1 tunti Suo-men aikaan. Saimaan Matkaverkko varaa oikeuden tehdä muutoksia matkaohjelmaan. Matkan hintaan lisätään palvelumaksu 10 € /varaus. Matkojen toteutuminen edel-lyttää vähintään 30 osallistujaa / lähtö.

Ilmoittautumiset:Saimaan Matkaverkko Oy, puh. (05) 5410 100 5.6. matkalle 15.5. mennessä 6.8. matkalle 10.7. mennessä

Lukijamatka Saimaan kanavaa pitkin pe 5.6. ja to 6.8.2009

Hinta sisältää

bussikuljetuksen reitin mukaisilta

paikkakunnilta Lappeenrantaan ja takaisin, laivamatkan Lap-peenranta-Viipuri, bussimatkan Viipurista, lounaan laivalla, kier-toajelun Viipurissa, viisumin, satamamaksun, matkanjoh-

tajan palvelut Viipurissa

108€ / henkilö


turvallisuuden varmistamiseksi. Maakunnalle on erittäin tärkeää saa-da tämän hankkeen jälkeen myös Lappeenranta–Taavetti välinen osuus parannettua, Puttonen korostaa. Kaakkois-Suomen tiepiirin talous-päällikkö Jyrki Karhula kertoo, et-tä Taavetti–Lappeenranta-välin suun-nittelu etenee ja tien parantaminen saattaa toteutua jo ensi vuosikymme-nen alkupuolella. – Valtatie kuuden rakennushanke on esimerkki suunta-uksesta, jossa panostetaan myös mui-den kuin suoraan pääkaupunkiseu-dulle johtavien valtaväylien paranta-miseen, kertoo maakuntajohtaja Put-tonen. – Kuutostien kehittäminen osoittaa, että Kaakkois-Suomen lii-kenteelliset ongelmat on huomioitu ja niiden poistamiseen panostetaan, sa-noo Kaakkois-Suomen tiepiirin tie-johtaja Antti Rinta-Porkkunen.

Itäliikenteen ja rekkojen valtaväylä– Lappeenrannan kaupungille valta-tie 6 on portti Venäjän suuntaan. Tie on idänliikenteen kannalta avainase-massa, kuvailee hankevastaava Miettinen. Riitta Viren toteaa kuu-tostien merkityksen kasvaneen idän-liikenteen lisääntyessä. – Tien paran-nuksen myötä saadaan joustava lii-kenneyhteys idästä Lappeenrantaan. Ajoittain kymmenien kilometrien pi-tuisiksi venyvät rekkajonot ovat aihe-uttaneet turvallisuusriskejä tien käyt-täjille. Uuden tien myötä rekkajono-jen aiheuttamia ongelmia saadaan vähennettyä, Miettinen arvioi.

Maakuntajohtaja kertoo Etelä-Kar-jalan väestön olevan keskittynyt Lap-peenrannan ja Imatran väliselle alu-eelle. – Tästä johtuen parannettaval-

la tieosuudella on erittäin vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä, joka sujuvoituu tien parannuksen myötä, Puttonen toteaa. – Runsas erityisliik-keiden ja kaupan suuryksiköiden kes-kittymä tuo Lappeenrantaan ostos-matkaajia lähikuntien lisäksi myös Venäjältä ja koko Itä-Suomen alueel-ta, Miettinen kertoo.

Liikenneneuvos Viren kertoo pa-rannettavan valtatien palvelevan alu-een elinkeinoelämää laajasti sujuvuu-den lisääntymisen ja turvallisuuden parantumisen kautta. – Etelä-Karja-lassa sijaitsee Euroopan tihein puun-jalostusteollisuuden keskittymä, maakuntajohtaja kertoo. Miettinen kuvailee raskaan teollisuuden aiheut-tavan sekä suoraa että välillistä lii-kennettä alueelle. – Välillä Imatra–Taavetti liikennöi noin 2700 rekka vuorokaudessa, kun esimerkiksi Ha-

minan ja Vaalimaan välillä rekkojen vuorokausittainen määrä on noin 1500. Raskaan liikenteen suuren määrän vuoksi koko tieosuuden pa-rantaminen on äärimmäisen tärkeää, Puttonen toteaa.

Suomen suurin tiehanke– Kuutostien rakentaminen on Suo-men suurin käynnissä oleva tiehanke, johon käytetään rahaa kaikkiaan yli 170 miljoonaa euroa. Rakentaminen ajoittuu laman kannalta erittäin hy-vin, maakuntajohtaja toteaa. Mietti-nen kertoo rakentamisen aikaisten vaikutusten olevan alueen elinkeino-elämälle tärkeitä. Ensi kesän aikana työmaa työllistää noin 300 henkilöä, joista monet ovat matkatyössä. Ulko-paikkakuntalaiset käyttävät alueen palveluja merkittävässä määrin. Li-säksi monet alueen yrittäjät saavat töitä hankkeen aliurakoitsijoina. – Rakentamisen aikainen työllisyys-vaikutus ja muualta tulevien rakenta-jien käyttämien palvelujen merkitys on tärkeä Lappeenrannalle, Mietti-nen painottaa.

– Lappeenrannan kaupunki panos-taa tiehankkeeseen liittyviin erita-soliittymiin ja katujärjestelyihin, Miettinen sanoo. – Uusien eritasoliit-tymien sekä tie- ja katujärjestelyjen ansiosta Lappeenranta voi saada pit-källä aikavälillä yli 150 hehtaaria uut-ta työpaikka-aluetta käyttöön. Tien parantaminen antaa maankäytön suunnittelulle paljon uusia mahdolli-suuksia. Eritasoliittymät ovat alueita, joihin yritykset haluavat sijoittaa toi-mintojaan, Miettinen kertoo. Sekä Miettinen että Karhula toteavat suju-vien liikenneyhteyksien olevan tär-keimpiä yritysten sijoittumispäätök-siin vaikuttavia tekijöitä. Tämä selvi-ää muun muassa Keskuskauppaka-marin vuonna 2003 tehdyssä selvi-tyksessä.

Miettinen kertoo Lappeenrannan kahden pääliittymän väliselle tie-osuudelle toteutettavasta valotaidete-oksesta, johon valot rakennetaan aal-tomaisen kuvion muotoon. – Koska kaupunkirakennetta näkyy kuutos-tielle vain vähän, pyritään valoaallol-la lisäämään Lappeenrannan kaupun-gin näkyvyyttä tien suuntaan, Mietti-nen kertoo teoksen taustasta.

Turvallisuutta ja sujuvuutta liikkumiseenKuutostien projektipäällikkö Timo Kyntäjä Tiehallinnosta kertoo tien-parannuksen tuovan noin 44 kilomet-riä nelikaistaista tieosuutta Imatran olemassaolevan moottoritien jatkoksi. – Uusi tie tuo noin viisi minuuttia matka-ajan säästöä välillä Lappeen-ranta–Imatra. Tuhoisien kohtaa-misonnettomuuksien riski poistuu keskikaiteiden ja välikaistojen raken-tamisen myötä, Kyntäjä toteaa.

– Turvallisuus lisääntyy merkittä-västi myös uusien eritasoliittymien ja riista-aitojen myötä. Tieosuudelle ra-kennetaan riista-aitoja 35 kilometriä. Mikkelistä tulevan valtatien 13 liitty-mä Selkäharjussa on koettu erityisen vaarallisena, koska siinä on sattunut useita kuolemaan johtaneita onnetto-muuksia. Riskialtis liittymä poistuu ja sen tilalle rakennetaan uudet tiejär-jestelyt. Kyntäjän mukaan rakenta-misaikana ei vakavia onnettomuuksia ole kuutostiellä toistaiseksi sattunut.

– Paikallisen elinympäristön viih-tyvyyttä parantavat meluaidat, joita rakennetaan yhteensä 22 kilometriä. Myös pohjaveden suojaukseen panos-tetaan vahvasti. Paikalliset asukkaat ovat olleet tiiviisti mukana tien suun-nittelussa ja päässeet osaltaan vaikut-tamaan siihen, että tiestä saadaan mahdollisimman hyvin alueen eri-tyispiirteisiin sopiva, Timo Kyntäjä kertoo. ■

26.6

.– 4

.7.2

009

K U O P I O W I N E F E S T I V A L . F IRakkaudes ta v i in i in

Viin

ikuv

at D

euts

ches

Wei

nins

titut

S-Etukortilla saat Bonusta kaikista ruoka- ja juomaostoksista viinikylässä!

Festaribussilla viinikylään ja yöksi kotiin!Aikataulut ja reitit: www.matkamix.fi

LIPUT Portilta 24 , S-Etukortilla 22 * Lippupalvelu

PÖYTÄ- JA VIINITUPAVARAUKSET

MAJOITUSTARJOUKSET JA LISÄTIEDOT

Eläköön viini – ja Kuopion kesä!

VIINIKYLÄN MUSIIKKIMENUPE 26.6. LA 27.6. MA 29.6.TI 30.6. KE 1.7. TO 2.7.

PE 3.7. LA 4.7.LISÄKSI PÄIVITTÄIN

Tänä kesänä Kuopio Wine Festivalilla nautiskellaan saksalaisista laatuviineistä, runsaan talonpoikaiskeittiön herkuista sekä monipuolisesta musiikkimenusta. Herzlich willkommen – sydämellisesti tervetuloa kesän ykkösjuhlaan!

”Saimaan kanavan yli rakennetaan uusi silta, jonka alta kaivetaan vanha kanava esiin. Alueelle järjestetään myös liittymä, joka lisää Lappeenrannan kaupungin maankäyttömahdollisuuksia ainutlaatuisella kanava-alueella”, kertoo tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen.





Maakuntajohtaja Timo Puttonen uskoo:

Etelä-Karjalassa matkailu-teollisuus nousemassa metsäteollisuuden rinnalleSiinä missä Etelä-Savon maakunta-johtaja Matti Viialainen on enem-män kuin ärsyyntynyt siitä, että ym-päristöministeriö ei lämmennyt Piek-sämäelle suunnitellun Ideapark -kauppakeskuksen nopeutetulle ra-kennuslupahakemukselle, Etelä-Kar-

jalan Liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo, että samaisessa mi-nisteriössä ymmärretään heidän tar-peensa tehdä isoja aluevarauksia muun muassa suuria kauppakeskuk-sia varten.

Syykin tähän ymmärrykseen on

selvä: Etelä-Karjalassa kaupalle ja palveluyrityksille on luotava edelly-tykset palvella oman väen lisäksi jat-kuvasti lisääntyvää venäläisväestöä.

– Kyllä ympäristöministeriössä ymmärretään, että Venäjä ja viiden miljoonan asukkaan metropoli Pieta-ri on aika lähellä meitä. Jos emme pysty vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään, virtaa meiltä ostovoimaa satoja miljoonia euroja maakunnan ulkopuolelle seuraavan 15 vuoden ai-kana, Timo Puttonen korostaa.

Etelä-Karjala ja Kaakkois-Suomi ovat tälläkin hetkellä yksi maailman suurimmista metsäteollisuuden kes-kittymistä. Silti alan teollisuuden ra-kennemuutos on koetellut aluetta ran-kalla kädellä. Kun vielä reilut 25 vuotta sitten metsäteollisuus työllisti Etelä-Karjalassa 15 000 ihmistä, nyt noita työpaikkoja on jäljellä enää 6 000.

– Kyllä siinä pitää syntyä aika mon-ta pienyritystä, että nuo työpaikat saa-daan korvattua, Puttonen sanoo.

Samaan hengenvetoon maakunta-johtaja huokaa, että onneksi meillä on yliopisto, joka on synnyttänyt alueel-le useita huipputeknologian alan yri-tyksiä. Hän viittaa tällä muun muas-sa tuulivoimalateknologiaan erikois-tunutta yritystoimintaa.

Energiateknologian lisäksi Lap-peenrannassa Venäjä-tietämys on asia, joka tulee hyödyttämään koko maakuntaa tulevaisuudessa hyvin pal-jon.

Metsäteollisuudesta tunnettu maa-kunta on voimakkaasti profiloitumas-sa matkailuun. Saimaa on tässä profi-loitumisessa avainsana. Saimaan upe-an vesialueen rantamille on synty-mässä mittavia matkailukeskittymiä. Entisen Rauhan sairaalan maille ol-laan synnyttämässä todellista vapaa-ajan keskittymää. Noin 300 hehtaarin alueelle, aivan Imatran kupeeseen nousee vapaa-ajankeskus viihdekyl-pylöineen, hotelleineen, golfkentti-neen ja korkeatasoisine loma-asuntoi-neen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 100 miljoonaa euroa.

Samoin Imatran kylpylän maise-miin ollaan tekemässä niin ikään kymmeniä miljoonia euroja maksava loma-alue venehotelleineen.

Timo Puttonen sanookin, että met-säteollisuuden rinnalle Etelä-Karja-laan syntyy uusi teollisuuden haara, matkailuteollisuus.

– Etelän lomakohteitten ja esimer-kiksi Levin malliin, on myös meille syntymässä selkeitä loma-alueita, Puttonen kertoo.

”Pakon edessä ajattelu lisääntyy”Maakuntajohtaja Timo Puttonen kan-nattaa maakuntien välistä yhteistyötä.

– Jos ei muuten, niin ainakin siten, että yhteistyöhalukkuus lisääntyy, koska pakko edistää ajattelua, hän hieman sarkastisesti heittää.

Kymenlaakso on yhteistyökuviois-sa kääntänyt Puttosen mukaan kat-seensa etelään, mutta esimerkiksi Ete-lä-Savon maakunnan kanssa yhteistyö toimii hyvin.

– Jokainen meistä on yksinään heikko, mutta yhdessä meidän yhteis-työteemojamme voisivat olla Saimaa, Venäjä, koulutus ja metsäteollisuus, Puttonen miettii itäsuomalaisten maa-kuntaliittojen roolia.

Maakuntaliittojen vallasta, tai val-lattomuudesta, maakuntajohtajalla on selkeä käsitys. Ensinnäkin maakunta-liitot ovat kuntien strateginen työka-lu, jonka yksi tehtävä on käydä kes-kustelua valtiovallan suuntaan.

– Kyllä maakuntaliitoilla on mie-lestäni vaikutusmahdollisuuksia, ra-hoitusvälineitä ja valtaa ihan riittäväs-ti. Kysymys vain kuuluu, osaammeko sitä valtaa käyttää, Timo Puttonen pohtii. ■

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Etelä-Karjalan Liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen uskoo vah vasti matkailuun ja sen tuomiin uusiin työpaikkoihin. Viime aikoina on maakunnassa julkistettu useita matkailu-investointihankkeita, joiden kokonaisarvo on yli 150 miljoonaa euroa.

noita työpaikkoja on 6 000.

– Kyllä siinä pitää synta pienyritystä, että nuodaan korvattua, Putton

Samaan hengenvetojohtaja huokaa, että onnyliopisto, joka on synnyle useita huipputeknolotyksiä. Hän viittaa tällsa tuulivoimalateknolotunutta yritystoimintaa

Etelä-Kvah vastViime ainvestoieuroa.

Maakuntajohtaja Timo Puttonen on työnsä puolesta paljon tekemisissä ve-näläisten kanssa. Tämän haastattelun jälkeenkin hän oli lähdössä parin päivän visiitille Pietariin. Hän sanoo venäläisen byrokratian joskus ärsyttä-vän häntä suunnattomasti, mutta heidän itseironisesta ja sarkastisesta huumorista Puttonen pitää kovasti.

Edellisellä matkalla Venäjälle hän kuuli vitsin, joka menee suurin piirtein näin: Lenin makasi kuolinvuoteellaan sairaalassa ja toivoi, että Stalin tuli-si häntä tervehtimään. Vihdoin Stalin tuli vastahakoisesti kuolemaisillaan olevan Leninin luokse.

”Minulla on sinulle kaksi kysymystä toveri Stalin", Lenin sanoi.

”Ensinnäkin kuinka mielestäsi vallankumous voi tällä hetkellä Neuvosto-liitossa?"

”Oikein hyvin vallankumous voi. Se vahvistuu koko ajan”, Stalin sanoi kuo-levalle Leninille.

”No, entäpä kuinka sinä saat kansan seuraamaan itseäsi toveri Stalin”, Le-nin kysyi viimeisillä voimillaan.

Stalin purskahti nauramaan: ”Kyllä kansa minua seuraa ja jos se ei seuraa minua, niin se seuraa sinua, toveri Lenin”.

Lenin kuolinvuoteella

”Jokainen meistä on yksinään heikko.”


LASIALAN ERIKOISLIIKE

LIMOUSINEVUOKRAUS

LASILIIKE Mikkeli

PERUUKIT, TUPEET

RISTEILYÄ SAIMAALLA

ENERGIAA

PORAKAIVOT

HOTELLIT / MAJOITUS

RAKENNUSTARVIKKEITA

LASILIIKE Savonlinna

PELTISEPÄNLIIKE


Työministeri Tarja Cronberg ehdottaa:

ALUEELLISTAMINEN SEISja uudet virastot maakuntiin

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Työministeriö

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) tekee hallitusohjelmasta poikkeavan ehdotuksen koskien paljon puhetta herättäneeseen alueellistamisohjel-maan. Cronberg ehdottaa, että valtion työpaikkojen ja jo olemassa olevien virastojen siirtäminen pääkaupunki-seudulta maakuntiin lopetetaan. Vas-tavuoroisesti valtion tuottavuusohjel-man mukanaan tuoma työpaikkojen väheneminen ei hänen ehdotukses-saan koskisi maakunnissa olevia val-tionhallinnon työpaikkoja.

– Uskon, että tämä merkitsisi sitä, että maakunnissa jäisi tuhansia työ-paikkoja lakkauttamatta, koska tehos-tamistoimet koskisivat ainoastaan pääkaupunkiseutua, Cronberg koros-taa.

Lisäksi hän ehdottaa, että kaikki uudet virastot ja laitokset, joita val-tionhallinnossa jatkuvasti peruste-taan, sijoitettaisiin tulevaisuudessa maakuntiin.

– Uusi virasto, jossa ei vielä ole yh-

tään työpaikkaa on kivutonta perus-taa ihan mihin tahansa, koska työnte-kijät rekrytoidaan suoraan sille paik-kakunnalle, mihin virasto sijoittuu. Samalla se toisi uutta osaamista maa-kuntiin.

Työministeri, joka on myös entinen maakuntajohtaja, on kypsynyt näihin ajatuksiin seurattuaan sekä aluekehi-tystä että alueellistamisen tuskaa ja huomattuaan kuinka hankalaa ja hä-nen mielestään myös Suomessa on kallista siirtää työpaikkoja pääkau-punkiseudulta maakuntiin myös sik-si, että työntekijä voi jäädä valtiolle töihin, jos kieltäytyy muuttamasta. Käynnissä oleva tuottavuusohjelma lyö lisäksi vahvasti korville alueellis-tamista, sillä kun ministeriöt joutuvat tehostamisen nimissä vähentämään työpaikkoja, tapahtuu se siellä missä on kenttäväkeä, eli maakunnissa ko-ko valtakunnan tasolla ja vaikuttaa siis myös maakunnissa oleviin valtion työpaikkoihin.

– Alueellistaminen tulee kalliiksi ja tuottavuusohjelma vie osaamista maakunnista, eikä se synnytä uusia työpaikkoja siinä mitassa, kuin han-ketta suunniteltaessa uskottiin, Cron-berg korostaa.

Työministeri arvelee, että nämä hä-nen nyt tekemänsä ehdotukset tulevat herättämään vastustusta. Pääkaupun-kiseudulla ei varmasti katsota hyväl-lä sitä, että uusi osaaminen menisi maakuntiin, koska ne ovat hänen omi-en sanojensa mukaan melko radikaa-leja. Hän sanoo kuitenkin harkin-neensa asiaa tarkoin ja toivoo, että sen vaikutuksista tehtäisiin arviot ja las-kelma ja ettei sitä ammuta suoralta kädeltä alas.

Tukityöllistäminen auttaa heikko-osaisiaValtion tukityöllistäminen on aika ajoin herättänyt arvostelua siitä, että se vääristää kilpailua työmarkkinoil-la. Tarja Cronberg sanoo, että on hy-

vin vaikea vetää rajaa milloin työn tukeminen häiritsee työmarkkinoita ja milloin ei. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tukityöllistämistoimet helpottavat heikommassa työmarkki-na-asemassa olevien rekrytointia työ-markkinoille.

– Sillä kompensoidaan palkkatuel-la osatyökykyisten alempaa tuotta-vuutta, Cronberg muistuttaa.

Hallitus antaa tänä vuonna eri ta-hoille noin 140 miljoonaa euroa palk-katukea. Tuon tuen pitäisi hänen mie-lestään olla pysyvää, jos työllistymi-nen ei onnistu ollenkaan, kuten Ruot-sissa aiotaan tehdä. Tukea ei Cronber-gin mukaan myönnetä sellaisille ta-hoille, jossa se vääristää kilpailua. Hän kuitenkin korostaa, että valtiolla on oltava myös näissä asioissa yhteis-kuntavastuuta heikompiosaisia koh-taan.

Vihreät ovat myös halunneet siirtää toimeentulotuen perusosan maksa-tuksen kunnilta Kelalle. Tarja Cron-berg korostaa, että maksatuksen siir-

täminen Kelalle lisäISIä kuntien mah-dollisuuksia tehostaa sosiaalityötä. Tämä työ on hänen mielestään olen-nainen osa mietittäessä ihmisten toi-meentuloedellytyksiä.

Lisäksi maksatuksen siirtäminen Kelalle lisää työministerin mielestä oikeudenmukaisuutta, sillä nykysys-teemissä jää paljon ihmisiä ilman tu-kea, koska he eivät tiedä olevansa oi-keutettuja tukeen.

Työministeri Tarja Cronberg puo-lustaa voimakkaasti hallituksen elvy-tystoimia. Kotitalousvähennyksen eu-romääräinen korotus, tiehankkeitten aikaistaminen, kela-maksun poisto ja 30 miljoonan euron lisäpanostus har-vaanasutuille seuduille tuo hänen mu-kaansa runsaasti työpaikkoja myös Itä-Suomeen. Lisäksi 10 prosentin tu-ki tänä vuonna alkaville rakennus-hankkeille on hänen mukaansa vahva elvytystoimi. Cronberg arvioi, että hallituksen tekemät elvytystoimet synnyttävät Suomeen jopa 25 000 uutta työpaikkaa. ■

Työministeri Tarja Cronberg jättää vihreitten puheenjohtajan tehtävät toukokuun puoluekokouksessa Anni Sinnemäelle, joka nousee halli-tukseen Cronbergin tilalle. Polvijärveläinen Tarja Cronberg sitä vastoin asettuu ehdolle kesäkuussa pidettäviin europarlamenttivaaleihin.

Risteile ViipuriinSuur-Saimaa-lehden lukijamatkalla risteillään pitkin Saimaan kanavaa Viipuriin. Toimitus-johtaja Kirsti Laine Saimaan Matkaverkko Oy:stä kertoo, että Viipuri on oiva matkakoh-de, johon kannattaa tutustua avoimin silmin.

– Viipuri alkaa olla jo ”pikku Tallinna”. Viipurin linnan ja muiden perinteisten nähtä-vyyksien lisäksi sieltä löytyy muutakin tutus-tumisen arvoista. Viime vuosina Viipurin van-haa kaupunkia on kunnostettu paljon. Kokon-sa takia Viipurissa on helppo liikkua. Kaupun-gista löytyy myös mukavia ravintoloita ja hy-vää ruokaa.

Matkamuistoksi Viipurista löytyy esimer-kiksi kristallia, Viipurin kuuluisia luutia, ita-

lialaisia kenkiä, vaatteita, pellavaa tai vaikka lasten pehmoleluja.

– Hinnat ovat Viipurissa huomattavasti edullisemmat kuin meillä tai Tallinnassa. Mo-ni matkustaa Viipuriin jo pelkästään pellavan takia. Laadukasta pellavaa löytyy uskomatto-man monissa väreissä.

Laine muistuttaa, että Viipuriin risteillessä myös Saimaan kanava itsessään on elämys, jo-ka kannattaa kokea.

– Kanavan suluissa kulkemisen ja maisemi-en ihailun lisäksi laivalla on järjestettyä ohjel-maa, josta nauttia. Viipurin risteilyllä saa kak-si elämystä yhdellä iskulla – Viipurin ja Sai-maan kanavan.

Tarja Cronberg haluaisi, että kaikki uudet valtion virastot perustetaan maakuntiin.

AUTOALAN ERIKOISLIIKE AUTOKORJAAMO

KALATUOTTEITA TELAKKAPALVELUA

AUTOPESULA LOMA-ASUNTOJEN VUOKRAUS


Vanhaa vitsiä mukaillen toisen rikosromaaninsa Kadotetut juuri julkaissutta kuopiolaista vanhem-pi konstaapeli Marko Kilpeä voi hyvällä syyllä kutsua kirjoitustai-toiseksi poliisiksi. Tutussa vitsis-sähän poliisit jaetaan lukutaitoi-siin ja kirjoitustaitoisiin. Vaka-vasti puhuen sujuvasanainen Kil-pi romuttaa kuluneet poliisiste-reotypiat monessa suhteessa.

Kilpi oli jo kolmekymppinen aikuinen mies valmistuttuaan po-liisiksi vuonna 1999. Sitä ennen hän työskenteli media- ja eloku-va-alalla, kunnes totesi omien sa-nojensa mukaan lyövänsä päätään kiviseinään.

– Elokuvan tekeminen oli kun-nianhimoinen tavoitteeni. Kun 1990-luvun puolivälissä käsikir-joittamani elokuva ei toteutunut TV-yhtiön vetäydyttyä viime het-kellä pois, ajattelin, että oli aika vaihtaa elämäni suuntaa.

Poliisin ammatti ei ollut aivan hatusta vedetty vaihtoehto. Polii-sin työ kiinnosti Kilpeä niin pal-jon, että keskeneräiseksi jääneen elokuvan pääroolissa olisi ollut poliisi. Mies itse kertoo, että kiin-nostus asioiden oikeellisuuteen oli herännyt kuitenkin jo lapsena.

– Halusin tehdä asiat oikein. Poliisin edustama arvomaailma sopi omaani paremmin kuin hy-vin. Poliisiksi valmistuttuani mi-nusta tuntui kuin olisin tullut ko-tiin.

Poliisin työnkuva sisältää elä-män koko kirjon. Kadotetut ro-maanin päähenkilö vanhempi konstaapeli Olli Repo pohtii sa-moja asioita ja näkee ongelmia, jotka ovat tuttuja nykypoliiseille. Poliisin ja romaanin viesti on, et-tä yhteiskunta voi pahoin. Kilpi ei

tunnusta, että romaanin kirjoitus olisi oman pään tyhjentämistä työn aiheuttamasta henkisestä painolastista. Hän ei myöskään koe turhautuvansa työssä kohda-tessaan samat ongelmat kerta toi-sensa jälkeen.

– Koen tiettyä ylpeyttä vetäes-säni poliisin virka-asun ylleni. Rikollisuus ei maailmasta lopu, mutta me teemme voitavamme. Kyllä tässä työssä saa kokea pal-jon onnistumisiakin.

Poliisi, joka on tehnyt poliisiai-heisen käsikirjoituksen, kirjoitti siis toisen dekkarinsa. Molempi-en dekkareiden pääosassa on van-hempi konstaapeli Olli Repo. Täl-lä poliisimiehellä on pakko olla jotain sanottavaa.

Jotkut asiat on tuotava päivänvaloonKilpi painottaa molempien kirjo-jensa realistisuutta ja yhtäläisyyt-tä oikeaan elämään.

– Ensimmäisen romaanin Jää-tyneitä ruusuja henkilöt ja tapah-tumat olivat kuitenkin täysin fik-tiota. Kadotetuissa parille tapa-ukselle löytyy vastine todellisuu-desta, mutta loppu on fiktiota.

Kilpi sanoo kirjoittavansa tuo-retta ajankuvaa, jonka tarkoitus on pysähdyttää lukijansa katso-maan asioita pintaa syvemmältä ja havainnoimaan tarkemmin lä-hipiiriään.

– Puhuessani esimerkiksi vanhempain illoissa olen huoman-nut, että vanhemmilla ei ole oike-aa kuvaa omasta ja lastensa elin-ympäristöstä. Oikeassa elämässä tapahtuu paljon hirveitäkin asioi-ta aivan lähellä. Se mikä kosket-taa tänään jonkun toisen lasta, voi huomenna koskettaa omaa lasta.

Teksti ja kuvat: Erja Eliala

Alan Jay Lernerin ja Frederick Loewen klassikko- musikaali. Ohjaus ja koreografia Tiina Brännare Musiikin johto Ari Ismälä Henry Higginsinä vierailee Kari Arffman Eliza Doolittle Anna Lipponen Ensi-ilta 12.9.2009 Kaikki esityspäivät: www.kotka.fi/teatteri Varaukset puh. (05) 234 4170 / 234 4199

KOTKAN KAUPUNGINTEATTERISSA

Kuntorannantie 14, VarkausPuhelin (017) 560 1403

www.kuntoranta.fi

Sis. majoituksen, runsaan aamiaisen, kylpylän- ja kunto-salin vapaan käytön sekä kylpylän- ja vapaa-ajan ohjelmaa.Uusille varauksille 14.4.-31.5.2009

UUTTA!

Kylpyläloma 2 vrk,2 hh, alk 68 /hlö

Kylpyläloma 3 vrk,2 hh, alk 99 /hlö

Perhehuone 2 vrk, alk 160 /huone(2 aikuista ja 1-2 lasta 4 -17 v)

Perhehuone 3 vrk, alk 225 /huone(2 aikuista ja 1-2 lasta 4 -17 v)

kuntoranta.fi

UUTTA!

Varaukset

myös verkosta:

Helposti hyvälle

tuulelle!

Kysy edullisia ruokailupaketteja, hoitoja ja ohjelmaa!

puh. (017) 192 4021, www.holidayclubhotels.fi

Sis. majoituksen kahden hengen huoneessa, Hyvän Olon aamiai-sen, kylpylän, hiihtoareenan ja kuntosalin vapaan käytön sekä va-paan pääsyn Vesileppiksen ravin-tolamaailmaan. Ohjattua ohjel-maa lapsille ja aikuisille.

Kun ei tarvita heilaa

helluntaiksi vaan hyvä

loma pyhäksi

Helluntailoma 3 vrk 21.-24.5.2009Perhe (2+2) 351 €4 vrk 20.-24.5.2009Perhe (2+2) 448 €

KADOTETUT haastaa näkemään

yhteiskunnan

Nauti kesästä Rauhalahdessa

KUOPIO Puh. 030 608 30 www.rauhalahti.fi

Rauhalahti on lomailijan kesäinen unelma. Kylpylä, hemmottelevat hoidot, lapsiystävällinen uimaranta, Jätkän-kämpän tukkilaisillat savusaunoineen, uudet ravintolat tanssi- ja karaoke-iltoineen sekä lomaohjelma tarjoavat monipuolista tekemistä aamusta iltaan. Lomat sis. aamiaisen, kylpylän ja kun-tosalin käytön sekä lomaohjelmaa ma-la. Perhe 2 aik. ja 1-2 alle 17 v. lasta.

Tarjoukset ovat voimassa 1.5.-19.6. ja 9.8.-1.9.2009.

Kesätarjous

1 vrk 55 € / hlö / 2 hh,

hostelli 43 €, huoneistohot. 55-59 €

Perheloma

1 vrk 116 € / perhe,

hostelli 110 €, huoneistohot. 122-127 €

Vanhempi konstaapeli Marko Kilpi on ammatistaan ylpeä mies. Uutuusromaani Kadotetut sisältää painavaa tekstiä ongelmista, joihin hän työssään on törmännyt.

29.4.2009 19Suur-Saimaa

Kymmenen viimeisen vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut Kilven mukaan entistäkin sekasortoisemmaksi.

– Tavalliset ihmisetkään eivät enää näytä tietävän miten toimia oikein. Ongel-mat ovat myös monimutkaisempia ja nii-tä on vaikeampia havaita.

Myös vanhemmuus on ajoittain hukas-sa.

– Vanhemmat pyytävät viranomaisia selvittämään ongelmia, jotka ovat per-heen sisäisiä asioita. Vanhemmat etsivät helposti syyllisiä systeemistä sen sijaan, että katsoisivat peiliin ja kantaisivat itse vastuun. Monella vanhemmalla ei ole ai-kaa olla läsnä lapsensa elämässä.

Kadotetut romaani nostaa esille uuden-laisen pahoinvoinnin ilmentymän, kou-lusurmat. Kilpi ei halua syyllistää suin-kaan lapsia tai nuoria, jotka käyttäytyvät kaikkien normien vastaisesti.

– Lapsia ei vaivaa mikään, vaan tämän yhteiskunnan arvomuutokset ja ongelmat näkyvät heissä. Sanoisin, että yhteiskun-ta on sairastuttanut heidät. Lapsilta puut-tuu rajat ja rakkaus.

Kadotetut sisältää painavaa asiaa solju-vasti etenevän kuvauksellisen kerronnan ja viihteellisyyden siivittämänä.

– Tarinan on oltava riittävän jännittävä, että se koukuttaa lukijansa. Tarinan sisäl-lä voin alleviivata paljonkin todellista sa-nottavaani.

Kilpi näkee yhtäläisyyttä poliisityönsä, kirjoittamisensa ja tekemiensä dokument-tielokuvien välillä.

– Välineellä ei ole väliä, kun tärkeitä asioita tuodaan esille.

Maailma tarvitsee Kilven kaltaisia ih-misiä. Henkilöitä, jotka puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä ja jotka haluavat meidän pysäyttävän oravanpyörässä juok-semisen edes hetkeksi. ■

9.4.2009

Marko Kilpi– syntynyt 1969 Rovaniemellä– muutti 2-vuotiaana nykyiseen kotikaupunkiin-

sa Kuopioon– vanhempi konstaapeli– dokumenttiohjaaja– kirjailija– vuonna 2007 ilmestynyt esikoisromaani Jää-

tyneitä ruusuja sai Vuoden johtolanka -palkin-non

– toinen romaani Kadotetut ilmestyi 2009– pyrkii romaaneillaan tuomaan esille laajasti

yhteiskunnan arvomuutosten vaikutuksia– kolmas romaani mietitty valmiiksi

ongelmat

19ur-Saimaaur-Saimaa

Teksti: Iida Muhonen

Glitterin ja glamourin Osmo’s Cosmos Osmo’s Cosmos on nyt myös baariImatralainen Osmo’s Cosmos on viihdyttänyt juhla-kansaa cover-biiseillään jo vuodesta 1996. Reipas lava meininki ja tarttuvat kappaleet ovat tehneet yhtyeestä halutun osan onnistuneita karkeloita. Hyväksi havaittu ote jatkuu nyt myös Imatralle avatussa Osmo’s Cosmos Barissa.Osmo’s Cosmos -yhtyeen kitaristi Ville ker-too kevään sujuneet kiireisissä merkeissä. Keikkakalenteri on hänen mukaansa täytty-nyt ihan kiitettävään tahtiin, vaikka yritys- ja yksityistilaisuudet ovatkin hieman vähenty-neet. Reippaasti yli kymmenen vuotta keik-kailleen Osmo’s Cosmoksen tahti ei hidastu, eikä soittaminen kyllästytä, josta on Villen mukaan kiittäminen kykyä uudistua.

– Tasaisin väliajoin tulee sellainen olo, että on pakko keksiä jotain uutta ja uudistaa tou-hua - koskipa se sitten lavashowta, biisilistaa tai asuja. Kun homma tuntuu tuoreelta pysyy yhtyeellä mielenkiinto ja yleisö viihtyy.

Osmo’s Cosmos on yhtye, jonka esiintymi-nen kiinnostaa niin nuorta kuin vähän van-hempaakin väkeä. Bändi keikkailee ympäri Suomea ja saa paikkakunnalla kuin paikka-kunnalla liikkeelle useamman sukupolven.

Ville uskoo suosion salaisuuden piilevän mukaansa tempaavassa lavashowssa ja kappa-leissa, jotka ovat tuttuja yleisölle yli ikärajo-jen. Osmo’s Cosmos syntyi Imatralla ja on yhä vahvasti imatralainen. Alussa pieneltä paik-kakunnalta lähteneen bändin synnyinseutu tuotiin vahvasti esille kaikissa mahdollisissa tilanteissa, nykyään imatralaisuutta ei enää korosteta niin paljon.

– Aivan alkuaikoina siitä, että olemme Imatralta oli ehkä enemmän haittaa kuin hyö-tyä. Tosin vain siinä mielessä, että täältä itä-rajan tuntumasta oli ehkä vaikeampaa saada ääntänsä kuulumaan kuin vaikka pääkaupun-gista, Ville kertoo.

Nykyään imatralaisuus on vain mauste, jo-ka tekee bändistä ehkä vielä hieman kiinnos-tavamman yleisönsä silmissä.

Osmo’s Cosmoksen piti alunperin olla yh-den keikan mittainen hanke. Kimalluksiin ja kirkkaisiin väreihin satsaava bändi koottiin eräässä imatralaisessa baarissa järjestettyä 70-luvun teemailtaa varten. Kun huomattiin, että yleisö innostui ja halusi nähdä ja kuulla yhtyettä lisää, alkoi Osmo’s Cosmoksen mat-ka koko Suomen tietoisuuteen.

Yhtyeen uusin aluevaltaus, Osmo’s Cosmos Bar aukesi Imatralla 18. päivä helmikuuta. Ki-taristi-Villen mukaan vastaanotto on ollut ilahtunutta.

– Imatralta puuttui tämän tyylinen paikka, johon kaikki teineistä vanhuksiin ovat terve-tulleita viihtymään.

Aivan kuten Osmo’s Cosmoksen yleisön, on baarinkin asiakaskunnan ikähaarukka mel-koisen laaja. Lounasaikaan baarin tunnelmas-ta pääsevät nauttimaan nekin, jotka eivät ikän-sä puolesta iltamenoihin voi osallistua. Paljon muutakin yhteistä bändin ja baarin väliltä löy-tyy, mikä on ravintolahankkeen ideana ollut-kin.

– Kyllä se ihan meidän näköinen paikka on, itse suunnitelluista tapeteista lähtien. Ja mu-siikki on tietenkin tärkeässä roolissa.

Oman baarin perustaminen oli siintänyt haaveissa bändin jäsenillä jo pidemmän aikaa. Villen mukaan projekti oli ainakin kymme-nen kertaa isotöisempi kuin odotettiin, mutta lopputulos palkitsi ruhtinaallisesti. Monta vuotta kypsytelty idea omasta baarista kävi toteen tilojen varmistuttua pikavauhdilla.

– Aika äkkiä koitti se päivä, jona huomat-tiin, että meillähän on oma baari, Ville nau-rahtaa.

Baarin asiakkaille löytyy juomapuolen li-säksi ruokaa, jota saa tilattua yömyöhään saakka. Keikkapäivinä yhtyeen takahuonee-na toimivaa saunatilaa vuokrataan asiakkai-den käyttöön ja katutasossa sijaitseva kahvila saa kesällä kruunukseen 30 paikkaisen teras-sin. Paljon yrityskeikoille kutsuttava Osmo’s Cosmos pystyy nyt tarjoamaan yritysasiak-kaille mahdollisuuden tulla virkistäytymään Imatralle.

Tulevina projekteina Ville mainitsee aina-kin teatterishown ja uuden levyn kokoamisen.

– Uuden levyn aikataulusta en vielä uskal-la sanoa mitään muuta kuin, että muutaman kuukauden päästä sitä ruvetaan väsäämään.

Niin Ville kuin muutkin Osmo’s Cosmok-sen jäsenet elävät lähes täyspäiväistä Osmo’s Cosmosta ympäri vuoden. Kiireessä ei tarvit-se levyä koota, sillä aikaa on suunnitella ja pohtia rauhassa seuraavia siirtojaan levytys-rintamalla. Varmaa on kuitenkin se, että rempseää ja hyväntuulista musiikkia tullaan varmasti kuulemaan tällä seuraavallakin le-vyllä. ■

"Oikeassa elämässä tapahtuu paljon hirveitäkin

asioita."


Etelä-Karjalassa toimii lasten- ja nuortenkulttuurin saralla nuori mutta sitäkin viriilimpi lastenkulttuurikes-kus Metku. Metku aloitti toimintansa vuonna 2008 Etelä-Karjalan maa-kuntaliiton ja Kaakkois-Suomen tai-detoimikunnan rahoituksen turvin. Minna Pirilä-Martti kertoo, että Metku syntyi tarpeesta kehittää sekä organisoida alueen lastenkulttuuria.

– Etelä-Karjalassa on lastenkult-tuuria tarjoavia tahoja, mutta ne ovat suhteellisen hajallaan.

Tämän vuoden alussa Etelä-Karja-lan alueella otettiin iso askel lasten-kulttuurin saralla. Metku hyväksyt-tiin lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoon 12. toimijaksi yhdessä Ky-menlaakson lastenkulttuurikeskuk-sen kanssa.

– Taikalamppu-verkosto koostuu lastenkulttuurikeskuksista, jotka työs kentelevät lasten- ja nuortenkult-tuurin kehittämisen puolesta koko Suomen alueella.

Opetusministeriön toimesta vuon-na 2003 alkanut Taikalamppu-verkos-ton rakentaminen tähtää siihen, että kulttuuri on kaikkien lasten ja nuor-ten saavutettavissa.

– Verkosto tukee jo olemassa olevi-

en lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää lapsille sekä nuorille suun-nattujen kulttuuripalveluiden synty-mistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Lisäksi verkosto kehittää toimintaa edelleen siellä, missä käytännöt ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tärkeää on palvelujen maksuttomuus kohde-ryhmille.

Opetusministeriön nimeämä ver-kosto aloitti juuri kolmannen toimi-kauden, joka kestää vuoden 2013 lop-

puun. Taikalamppu-verkoston toi-minnan rahoituksesta vastaavat sen jäseninä olevien kulttuurikeskusten alueisiin kuuluvat kunnat sekä ope-tusministeriö. Pirilä-Martti kertoo, että opetusministeriön rahoitusta vuoden 2008 lopun määräaikaan mennessä haki peräti 25 uutta toimi-jaa. Vain yksi uusi toimija hyväksyt-tiin mukaan.

– Opetusministeriö asetti liittymi-selle ehdon, että meidän tulee yhdis-

tyä Kymenlaakson lastenkulttuuri-keskus Lakun kanssa. Se sopi molem-mille osapuolille enemmän kuin hy-vin, ja yhdistyminen tapahtuu siirty-mäkauden jälkeen vuonna 2010.

Pirilä-Martti iloitsee, että vasta vuoden vanha Metku sai työlleen vauhdittajan kansallisesta hankkees-ta.

– Taikalamppu-verkostoon pääsy oli meille hieno asia. Kahden lasten-kulttuurikeskuksen yhdistyminen to-

teutetaan Kaakon lasten ja nuorten kulttuuriverkosto nimellä. Lasten ja nuorten maakunnallisia kulttuurikes-kuksia Metkua ja Lakua tarvitaan jat-kossakin pitämään palvelut lähellä lapsia, lapsiperheitä, päiväkoteja ja kouluja.

Lastenkulttuuri tarvitsee juuretJokaisella Taikalamppu-verkoston kulttuurikeskuksella on oma taiteen-

Teksti: Erja Eliala, kuvat: MetkuTeksti: Erja Eliala, k M k

Etelä-Karjalan lastenkulttuuri-keskus osaksi Taikalamppu-lastenkulttuurikeskusten verkkoa

��

��

��

��

�� !��"��#!��" "��"��""�� "��"�"��!#�� $�� "��"��

�� !�"#$%�� &�� '��(�%)#*�� &�

�

�� +� !�,-./��!��%&%�%'%�0�-12-!�(��%��%&%�%�)��3411../54/�4!*��%&%�%��6200.32!��%&%%�%��47-/32//4!�+��&�,��-��%&%�%&'��74504�!�.��%&%�%&)

/��"��"��#"/012113$

Taikalamppu-lastenkulttuurikeskusten verkosto haluaa kulttuurin osaksi kaikkien lasten ja nuorten elämää.


alakohtainen kehittämisalueensa lasten-kulttuurin kentällä. Kaakon lasten ja nuorten kulttuuriverkosto keskittyy en-sisijaisesti lastenkulttuurin paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen.

– Tärkeää on lastenkulttuurin aseman edistäminen kuntien kulttuuritoimessa sekä paikallisten ja alueellisten kulttuu-ritoimijoiden yhteen saattaminen.

Myös taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittäminen on osa uutta strategiaa.

– Luokka-asteittain etenevä Metkun Kulttuuripolku tarjoaa opetussuunnitel-miin sisältyvää kulttuurikasvatusta työ-kaluksi opettajille ja kulttuurilaitoksil-le. Kulttuuripolku tavoittaa tulevaisuu-dessa kaikki Etelä-Karjalan alueen kou-lulaiset. Lisäksi koulutamme ja rekry-toimme kulttuurin tekijöitä ja taiteilijoi-ta, jotka tulevat pitämään kouluissa ja päiväkodeissa työpajoja.

Pirilä-Martti lisää, että koko perheel-le suunnattuihin tapahtumiin panosta-minen on tärkeää.

– Etelä-Karjalan toimialueella on tyh-jää tilaa isompien lastentapahtumien kohdalla. Alueella tullaan jo lähitulevai-

suudessa elvyttämään lasten kulttuuri-viikkoperinne. Samoin teemme yhteis-työtä vakiintuneiden festivaalien, muun muassa nuorisoseurojen järjestämien Kalenoiden kanssa ja hyödynnämme heidän osaamistaan omissa tapahtumis-sa.

Myös alueen runsas maahanmuuttaja-väestö on huomioitu erikseen kehitys-tehtäviä määriteltäessä.

– Pyrimme jatkossa edistämään mo-nikulttuurisuutta ja luomme mahdolli-suuksia kulttuurinvaihtoon.

Kulttuurikeskukset eivät keskity vain oman toimialueensa lasten- ja nuorten-kulttuurin kehittämiseen vaan ne hyö-dyntävät toistensa erikoisosaamista.

– Muun muassa näyttelyjä voidaan kierrättää verkoston jäsenten kesken. Li-säksi jäsenillä on verkostossa omat vas-tuualueet, joiden koordinaattorina ne toimivat.

– Kaiken kaikkiaan Taikalamppu-verkosto tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää ja juurruttaa alueellisesti sekä valtakunnallisesti toimintaa lasten- ja nuortenkulttuurin saralla. ■

Vauhti kiihtyyKevät keikkuen saapuvi, niin myös Rock-syksyyn liittyvät ajankohtaiset asiat. Tällä viikolla aukeavat Suursaimaa.com:iin sivut, joille bändit voivat laittaa materiaaliaan syksyä varten. Aluelehti Saimaa ja Suur-Saimaa-lehti seuraavat myös aktiivisesti ta-pahtumia ja tiedottavat suurjakeluiden yhte-ydessä ja tarvittaessa muulloinkin, touhun etenemisestä. Itse tapahtuma on 19.09.2009 ja paikkana Bar Colonna Savonlinna. Iltata-pahtumassa soittamassa ovat Lost Soul Di-sion, Even Steven, VTH sekä VV/TV.

Mutta sitten bändiskabaan, johon voivat osallistua kaikki musiikillisella alkutaipa-leella olevat kohtuullisen soittotaidon omaa-vat orkesterit Suur-Saimaan alueella (about). Homma alkaa mukaan päässeiden bändien yleisötapahtumana hyvissä ajoin iltapäiväl-lä. Yleisön lisäksi tapahtumaa seuraa media kiinnostuneena ja musisoinnista mahdolli-sesti livenä netissä suurempikin porukka. Nettisivujen lisäksi mukana olijat esitellään lehden liitteessä, joten varmasti avaus kohti mahdollista tulevaisuuden menestymistä on suoritettu. Päivään sisältyy muutakin toi-minnallisuutta musiikkiin liittyen.

Halukkaiden tulee tehdä jossakin yleises-sä formaatissa (esim. CD, C-kas, minidisc, mp3) oleva tallenne, joka siirretään Rock-syksyn tapahtumasivuille yleisöäänestystä varten. Jos tietotekniikkataidot ovat oivalli-sella tasolla, onnistuu musiikin ja esim. ku-vien vienti kohtuullisen helposti itsekin si-vuille. Tarkemmat ohjeet suursaimaa.com.

Seuraavassa tärkeää aikataulutusta. Kaik-kien halukkaiden tuotokset tulee olla suur-saimaa.com-sivustolla 15.08. mennessä, jot-ta äänestykselle jää tarpeeksi aikaa. Äänes-tys tulee tapahtumaan puheluin ja tekstivies-tein ja viimeinen päivä kannanottoon on 22.08. Mikäli haluaa kilvoitella pääsystä myöhemmin tarkennettavaan 15.08. olevaan kohtuullisen asialliseen tapahtumaan, on syytä hoitaa homma kuntoon jo 31.07. men-nessä. Eli: neljä eniten yleisöääniä saanutta bändiä pääsee esiintymään ja kilvoittele-maan studiopäivästä yleisön edessä ja yksi onnellinen aiemmin vähän muustakin.

Lisää infoa tapahtumasta ja ennakkoval-misteluista voit kysyä Janzelta: [email protected] tai 0500 659 667.

Teksti: Jan Säderholm, kuvat Rocksyksy 96 -tapahtumasta

AIMO, Savonlinna

Tunrida, Juva

LAUANTAI 16.5.2009

3.5.2009 SM-esikisana avoimet PM-maastot Tanhuvaarassa

SM-MaastotSUNNUNTAI 17.5.2009

Hartwall Jaffa Junnumaastot Veteraanien SM-Maastot

Käsiohjelman (5 €) ostaneiden kesken

arvotaan ICELANDAIR

Reykjavik Marathon matka 2:lle sekä

42” LG-taulutv

www.sm-maastot2009.net www.savonlinnanriento.

SAVONLINNAN

www.icelandair.


Nimensä kansalaisadressiin Wanhan Jokelan säilyttämi-sen puolesta on kirjoittanut jo reilu 500 ravintolan asia-kasta. Heidän joukossaan

kolme tunnettua kanta-asiakasta: Heikki Turunen, Markku Pölönen ja Ismo Alanko. Pro Wanha Jokela Face-book-ryhmään on tällä hetkellä liitty-nyt yli 3700 henkilöä.

Pääsiäisenä Joensuussa kiertueellaan pistäytynyt Ismo Alanko piipahti het-kiseksi myös entiseen toiseen olohuo-neeseensa. Alangolla on menossa le-vyntekovuosi ja hänen tuore dvd:nsä julkaistaan näinä päivinä. Jokela on ol-lut hänen kantapaikkansa vuodesta 1980 lähtien.

– Kyllä tämä oli ehdoton ykkösmes-ta. Kaikki kaverit kävi. Tuttuja löytyi salin jokaisesta pöydästä, Alanko muistelee.

Alanko hakeutuu salin puolelle. Val-koisten pöytäliinojen ja punaisten ver-hojen keskellä aistii tunnelmaa

1930-luvulta lähtien.– Tuo toinen puoli, karvalakki, siel-

lä on yhä ne riehakkaat ördääjät, Alan-ko jatkaa.

Wanha Jokela on toiminut samassa paikassa, Niska- ja Torikatujen kulma-uksessa, perustamisvuodestaan 1934 lähtien. Kuollessaan Jokelan omistanut Irene Turunen, ravintolan perusta-neen Heikki Inarin tytär, testamentta-si sen Karjalaisen Kulttuurin Edistä-missäätiölle.

Turusen testamentin tahtoa ollaan nyt eräiden tietojen mukaan rikkomas-sa ja tilalle on kaavailtu kustannuste-hokasta asuinkerrostaloa. Samalla osa joensuulaista kulttuuriperintöä pyyh-käistäisiin pois.

Ismo Alanko harmittelee, kuinka vä-hän aitoja taiteilijaravintoloita on enää jäljellä.

– Helsingissä Kosmos ja Elite ovat muuttuneet ruokaravintoloiksi. Nekin olivat taiteilijaravintoloita. Missä tai-teilijat käyvät?

Festivaali alkaa kahden illan suomi-rock osuudella, lavatansseja tanssi-taan sunnuntai-iltana. Jazz valtaa tel-tan maanantaina ja tiistaina. Keski-

viikkona on vuorossa groove, torstaina käynnistyy bluesjuna ja festivaali päättyy funk-tykitykseen.

27. Imatra Big Band Festival pärähtää tänä vuonna käyntiin 26. kesäkuuta. Festivaali tarjoaa jokaisen musiikki-makuun monen laisia maisti-paloja. Musiikkigenret suomi-rock, iskelmä, jazz, blues ja funky soivat lähes 2 000 henkeä vetävässä BB-Klubissa kahdeksan päivän ajan. Joka ilta lauteille kiipeää kolme saman musiikki tyylin bändiä ja iltalippujen hinnat vaihtelevat 35–45 euron välillä.

Chicago Bluesin alan legendat: Billy Boy Arnold, Billy Branch, John Primer sekä Lurrie Bell.

Teksti ja kuvat: Sari Sudensalmi

TAITEILIJAELÄMÄÄ kulttuuriravintolassa

– Salin puolella kokoontuvat ai-kaisemmin ja yhä ajoittain niin sa-notut punaviinikommunistit ja ruo-ka on ollut aina hyvää, Alanko tie-tää.

Työläisaatteeseen liittyen Joke-lassa järjestetään 1.5. perinteiset Vappulaulajaiset kello 16 alkaen. Torstaina 7.5. Sointu-klubilla esiin-tyy Kari Peitsamo.

”Liikemiesten rotta-maista ahneutta”Uusinta romaaniaan, Tulilintua, viimeistelevä kirjailija Heikki Tu-runen sadattelee Jokelan purkamis-ta miettivät liikemiehet maan ra-koon.

– Vanha ystäväkaartini on ko-koontunut täällä karvalakkipuolel-la. Tässä pöydässä baaritiskin vas-tapäätä. Tulin Joensuuhun vuonna 1966, jolloin aloitin toimittajana Karjalan Maassa, Turunen kertoo.

Turusen kaupunkiasunto sijaitsee Jokelan viereisessä korttelissa.

– Tällaisen vankan hirsitalon hä-vittäminen ja Irene Turusen viimei-sen tahdon vastustaminen on liike-miesten rottamaista ahneutta! Ih-mettelen miksi rakennusta ei kanna-ta kunnostaa, Turunen mylvii.

Hänen syksyllä ilmestyvä romaa-ninsa käsittelee osittain Jokelassa vietettyjä hetkiä noin 30 vuotta sit-ten.

Ensimmäinen tutustumis-kohde JoensuussaJokelassa iltaansa ovat usein istu-neet muun muassa Juice Leskinen, Anneli Sauli, Peter Franzén, El-len Jokikunnas ja dokumenttioh-jaaja Arto Halonen.

– Juice piti Tillikan ohella Joke-laa suuressa arvossa. Mainitsi aina, Ismo Alanko paljastaa.

Juicen ja Ismon näköispiirrokset

löytyvät baaritiskin takaa. Sen si-jaan joku pitkäkyntinen asiakas on vienyt mukanaan Heikki Turusta ja Irwin Goodmania esittävät taulut.

Uutta elokuvaa ja tv-sarjaa suun-nitteleva Markku Pölönen istahti ke-vätkiireissään hänkin hetkiseksi Jo-kelaan. Hän toivotti tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet heinäkuussa yleisölle avattavaan Kontiolahden Elokuvakylään.

– Suosittelen aina Jokelaa Joen-suuhun tutustuville. Ulkomaalaiset saavat Jokelassa pehmeän laskun pohjoiskarjalaisuuteen. Salissa saa nauttia hyvää perusruokaa trendejä kaihtaen. Oma herkkuni ovat ehdot-tomasti muikut.

Pölönen sanoo ehdottomasti nou-sevansa barrikaadeille, jos pusku-traktorit lähestyvät Jokelaa.

– Kyllä kierrän itseni ketjuihin, jos näin on käymässä. Sehän olisi varsinainen kulttuurishokki! ■

Elokuvaohjaaja Markku Pölönen vietti aikoinaan Kuningasjätkä-elokuvansa ensi-iltajuhlia Jokelassa. Purkamishuhua hän pitää rahanahneiden liikemiesten virheliikkeenä.

Merkittävistä taiteilijoista muun muassa Ismo Alanko on allekirjoittanut Wanhan Jokelan säilyttämisen puolesta nimensä kansalaisadressiin.


BB-Klubia pyritään jatkuvasti ke-hittämään entistä toimivammaksi. In-kerinaukion luonnonmukainen nou-seva katsomo luonnonistutuksineen on saanut runsaasti myönteistä palau-tetta sekä toimivuudestaan että es-teettisyydestään. Alueella mahdollis-tuu niin musiikin kuuntelu, tanssimi-nen kuin tuttavien kanssa seurustelu. Musiikkiravinnon lisäksi festivaalil-la voi täyttää vatsansa ehdalla ruual-la. BB-Klubilla on jo muutaman vuo-

den ajan ollut mahdollisuus nauttia ruoka-annoksia à la carte -tasosta snack-annoksiin.

Tämän vuoden uutuus on BB-Klu-bin musta telttakangas, joka jo alku-illasta luo hämyisen klubitunnelman. Lisäksi BB-Klubilla on vapautettu myynnistä yli sata istumapaikkaa va-paasti kaikkien asiakkaiden käyttöön. Myös ulkoalueista pyritään rakenta-maan viihtyisiä tiloja, joissa voi vil-voitella. Festivaalilla on käytössään myös ehdat vesiklosetit bajamajojen lisäksi, joten jopa vessassa käyntikin on Imatralla nyt kivempaa.

Iltaisin teltassa on 18 vuoden ikä-raja, mutta tänä vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen BB-Klubilla järjestään myös alle kahdeksantoista-vuotiaille tarkoitettu konsertti, jonka esiintyjäksi saapuu Anna Abreu. Konsertti pidetään lauantai-iltapäi-vällä.

Konsertit alkavat sunnuntaista torstaihin tuntia edellisvuosia aikai-semmin, eli kello 19. Muutokseen ovat syynä Koskinäytöksen aikaistu-

minen ja huoli työssäkäyvien konsert-tivieraiden aamuheräämisistä. Per-jantaisin ja lauantaina konsertit alka-vat vanhaan tapaan kello 20.

Big Band Festival levittäytyy myös kadulle, puistoon ja Saimaalle. Ka-dulla järjestettävät konsertit ovat il-maisia, samoin piknik-tapahtuma kir-kon puistossa. Viikon aikana seila-taan myös M/S Camillalla pitkin Sai-maan selkiä. Saimaalla soi muun mu-assa blues ja jazz. Lapsetkin pääsevät tänä vuonna risteilemään Merirosvo-risteilyn merkeissä. Ohjelmassa on ai-nakin merirosvojen laivan valtaus ja aarteen etsintää. BB-festivaaleilla kun ollaan, niin musiikkikin raikaa.

Lapset on huomioitu myös perintei-sessä lastenkonsertissa. Maanantaina BB-Klubilla klo 12 pidetään ilmainen lastenkonsertti ja mikäli vanhat mer-kit paikkansa pitävät – alle metriset nassikat valtaavat klubin viimeistä si-jaa myöten ja meno on mellevää.

Imatra Big Band Festival on ensim-mäinen festivaali, joka käyttää huip-puluokan muotisuunnittelijaa festi-

vaali-ilmeen rakentajana. Suomen eturivin muotisuunnittelija Jukka Rintala on suunnitellut Imatra Big Band Festivalin uuden logon, vuoden

2009 julisteen ja koko yleisilmeen.Festivaalin julisteesta tehdään

myös festivaalipaita ja näin Rintalan luomus on kaikkien ostettavissa. ■

Kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuartistejaIBBF:n kansainvälisiä tähtiä tänä kesänä ovat mm. ruotsalainen popjazzyh-tye Bo Kaspers Orkester, Chicago Bluesin alan legendat: Billy Boy Arnold, Billy Branch, John Primer sekä Lurrie Bell, Dwayne Dopsie & Zydeco Hellrai-sers *New Orleansista*,* brittiläinen jazz-funkbändi Incognito ja amerikka-lainen funk-soulbändi Defunkt Soul Band sekä useita Grammy-palkintoja voittanut Michael Abene.

Kotimaisen ohjelmiston ehdottomia helmiä ovat Riku Niemi Orchestra ja Jor-ma Kääriäinen. Kotimaisen esiintyjäkaartin muita kärkiä ovat Club for Five, Veeti Kallio, Stam1na, CMX, Waldo`s People, 22 Pistepirkko, Jukka Poika Sound Explosion, UMO, Eternal Erection, Paula Koivuniemi, sekä Tapani Kansa Imatra Big Bandin solistina ja vuoden 2009 yhtye Agents. Iskelmäil-taa rytmittää myös Tanssi tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Sami Pitkämön orkesteri loistavine muusikkoineen mukana mm. Lenni-Kalle Taipale, Jukka Eskola ja Timo Lassy.

Imatran Big Band Festival alkaa 26. kesäkuuta

Musiikkia joka makuun

Kulttuuriravintola Wanha Jokela on kohtaamispaikka Joensuussa. Se on yksi harvoista jäljellä olevista taiteilija ravintoloista. Kolme kulttuuriäijää kertoo suhteestaan Jokelaan.

Lisätietoja:Pro Wanha Jokela -nettiyhteisön perusti Facebookiin 31.3.2009 joensuu-lainen Riitta Nyberg. Jäsentilanne 24.4. klo 8.30 3724 jäsentä. Tavoit-teena yhteisöllä on Wanhan Jokelan kiinteistön säilyttäminen.

Kirjailija Heikki Turunen on ollut ravintolan kanta-asiakas 1960-luvulta lähtien, jolloin hän toimi vielä toimittajana. Parhaillaan hän viimeistelee syksyllä ilmestyvää Tulilintu-romaaniaan.

Nykyisissä tiloissaan Torikatu 26:ssa Wanha Jokela on toiminut vuodesta 1940 lähtien. Liiketalo on rakennettu jykevistä hirsistä.


– Tämä museoikäisten moottorikul-kupelien entistäminen alkoi sattuman kautta, savonlinnalainen Timo Dahl-ström sanoo esitellessään alkuperäi-seen asuun saatettuja aarteitaan.

Sattumalla Dahlström tarkoittaa Simson-merkkistä moottoripyörää vuodelta 1957.

– Simson löytyi setäni kuolinpesän

jäämistöstä. Se oli ollut 25 vuotta ul-kona ruostumassa. Kukaan ei halun-nut ottaa todella huonokuntoista pyö-rää, joten se päätyi minulle. Aloitin pyörän entistämisen vuonna 1990 ja tein töitä sen kanssa päivittäin puoli-toista vuotta. Simson museoitiin vuonna 1993.

Seuraavassa entistämisprojektissa

oli mukana tunnetta. Dahlström ajoi vuosina 1968–1969 vuosimallia 1961 olevalla Skoda Felicia -merkkisellä autolla, joka piti vaihtaa perheen kas-vun myötä isompaan autoon.

– Halusin löytää täsmälleen saman-laisen auton. Se löytyi lehti-ilmoituk-sen perusteella Pohjois-Suomesta Vuolijoelta vuonna 1995. Autoaihio oli tosi huonokuntoinen ja sen ennal-leen saattaminen vei peräti viisi ja puoli vuotta. Käytännössä käytin sii-hen kaiken vapaa-aikani. Auto val-mistui vuonna 2001.

Etsimättä tuli vastaan seuraava en-tistettävä, vuosimallia 1952 oleva BMW-moottoripyörä.

– Moottoripyörän edellinen omis-taja oli purkanut sen osiksi ja tarjosi minulle. BMW:n rakentaminen oli työläämpää kuin Simsonin, sillä sain sen kymmeneen pahvilaatikkoon pa-kattuna. Minun piti ensin selvittää, miltä tällainen BMW näyttää koko-naisena, jotta sain selville, mitä osa-puutteita siinä on. Ja olihan niitä. Pyörä on ollut museorekisterissä vuo-desta 2007 lähtien.

Viimeisin Dahlströmin taidonnäyt-teistä odottaa vielä museorekisteriin pääsyä. Vuosimallia 1974 olevaan Honda-moottoripyörään hän törmäsi päivälenkillään Pihlajaniemellä.

– Hondan omistaja ei tarvinnut pyörää. Sen aihio oli kohtuullisen hy-vä ja kunnostamiseen meni vuosi. Honda valmistui noin kuukausi sitten.

Vanhaa kunnioittavaa entistämistäAivan uutta moottorien ja sähkölait-teiden kanssa touhuamien ei Dahl-strömille ollut, sillä hänellä on 14 vuoden kokemus autonasentajan työstä ja pitkä työura Finnairilla muun muassa lentokoneasentajana. Vuonna 2007 eläkkeelle jäänyt mies sanoo harrastuksen vieneen muka-naan.

– Pidän moottoripyörien ja autojen rakentelusta. Satsaan kuitenkin enemmän laatuun kuin määrään. Kiinnostukseni kohteiden on oltava vähintäänkin 30 vuotta vanhoja.

Dahlström kertoo, että hänelle on tärkeää tietää entistämiskohteiden historia.

– Selvitin moottoripyörien ja Sko-dan entiset omistajat mahdollisim-man tarkoin. Samoin tiedän missä ja mihin tarkoitukseen niitä on käytetty. Esimerkiksi Simsonin ensimmäinen omistaja oli sulkavalainen maanvilje-lijä. Setäni osti moottoripyörän mi-nun kehotuksestani autoliikkeestä, jossa olin töissä. Pyörä oli tullut sin-ne vaihtopyöränä. Setäni käytti pyö-rää päivittäin muun muassa työmat-koilla.

Vanhojen ja huonokuntoisten moot-torikulkupelien entistäminen vaatii kärsivällisyyttä ja taitoja. Dahlström halusi tehdä entistämistyöstä mahdol-lisimman paljon itse.

– Aloitin työskentelyn purkamisella ja osien lajittelulla hyllyihin. Sen jäl-keen kartoitin käyttökelpoiset sekä kunnostettavissa olevat osat ja tein työsuunnitelman. Pyrin käyttämään alkuperäisiä osia. Paikkasin ja korja-

Sortavala ja Vanha Valamo, 3 pv- Bussimatka 23.-25.6. 369 €/hlö

(Reitti: Lpr-Imatra-Kitee-Parikkala)

Saimaalta Pietariin - Seuramatkat, 3 pv alk. 485 €/hlö

runsaasti ohjelmaa! - Omatoimimatkat, 3 pv alk. 350 €/hlö

Junalla Pietariin - Omatoimiset junapaketit, 3 pv, alk. 285 €/hlö

Meiltä kaikki Venäjän matka- ja viisumipalvelut!

Valtakatu 49, 53100 Lprpuh. (05) 5410 100www.saimaatravel.fi

Seuraava Suur-Saimaa Seuraava Suur-Saimaa ilmestyy 3.6.ilmestyy 3.6.

ILMOITTAJA! Kahdeksan kaupunkia yhdellä ilmoituksella.

Ole mukana Itä-Suomen suurimmassa kaupunkilehdessä! Varaa ilmoitustilasi nyt.

www.Suur-Saimaa.fi www.Suur-Saimaa.fi

Simson (etualalla) ja BMW vuodelta 1952 ovat upea näyte Dahlströmin tekemästä vanhaa kunnioittavasta entistämistyöstä.

Dahlströmin viimeisin projekti, vuosimallin 1974 Honda odottaa museorekisteröintiä.

Timo Dahlströmin ensimmäinen entistämisprojekti oli Simson vuosimallia 1957. Moottoripyörä oli todella huonokuntoinen ja pelastus tuli viime hetkillä.

MOOTTORI Harrastuksena


Suomi on maa, jossa kesään ladataan hirmuiset odotukset. Pitäisi olla läm-mintä ja vähäsateista, eivätkä työpai-neetkaan saisi olla kuin pikkuriikki-nen tumma pilvi, jossain horisontin tuolla puolen.

Monenlaiset festarit ovat niin ikään suomalaisen kesän ykkösilmiö. Ilmiö-nä voidaan pitää myös sitä, että auto-kanta tuntuu kesällä muuttuvan totaa-lisesti. Toinen toistaan upeammat har-rasteautot, museoautot ja urheiluautot värittävät katukuvaamme pitkän tal-ven jälkeen.

Radalle.com -organisaation auto-hullut ovat päättäneet tuoda uuden-tyyppistä lievitystä lyhyen kesän täy-sillä elämisen tuskaan. Moottoriurhei-lun keskus, Virtasalmen Motopark toi-mii tulevana kesänä puuhamaana au-toista, moottoripyöristä ja viimeisen päälle katu-uskottavasta festarimei-ningistä kiinnostuneille.

Radalle.com tunnetaan mielenkiin-toisesta konseptista, jossa erilaisiin menopeleihin hurahtaneet harrastajat pääsevät kokeilemaan kulkuneuvonsa ja omia rajojaan oikein luvan kanssa. Ohjelmassa on muun muassa kiihdy-

tysajoa, rata-autoilua ja driftingiä. Mu-kana tietysti upeasti tuunattuja me-nopelejä, harrasteautonäyttelyjä, US-autonäyttelyä, auto-hi-finäyttelyä ja paljon muuta. Päiväohjelma sopii kai-kille upeista autoista ja raisuista me-nopeleistä, sekä kovasta vauhdista kiinnostuneille. Luvassa siis Asfalt-tisoturi- ja Fast & Furious -tunnelmaa käsin kosketeltavan läheltä koko per-heelle.

Lauantai-illan saapuessa moottorei-den murina vaihtuu festareiden railak-kaaseen menoon. Ronskisti eri gen-reistä valitut huippuartistit, vaahtodis-ko, DJ:t suoraan Euroopan huipulta ja muu oheisohjelma yhdistävät autoja festariväen todella kokonaisvaltaiseen ja ikimuistoiseen illanviettoon. Täl-laista crossover-meininkiä et koe mis-sään muualla. Tapahtumat ovat sallit-tuja kaikenikäisille.

Lisäksi luvassa on erillinen K-18 an-niskelualue. Anniskelualueen ravinto-lassa on luvassa kunnon eroottiset show:t aikuisempaan makuun.

Varmistuneita esiintyjiä mm. Teräs-betoni, Ruoska (näillä näkymin kesän ainoa keikka!), Sash! (GER), Baby

Alice (SWE), Dacia, Crimfall, Man-zana, Anatomia, Mr Lothar tulishow + erotic show, Players-tanssiryhmä, Korrek-tyttöjen vaahtoshow. Lisäksi luvassa useita rock ja dance DJ:tä huo-lehtimassa siitä, että tunnelma pysyy korkealla koko illan.

Suur-Saimaan kesäkuun numerossa

on muhkea 8-sivuinen Radalle.com Festival Motopark erikoislehti, joka valottaa kaikkien esiintyjien taustoja, sisältää henkilökuvia ja bändihaastat-teluja. Luvassa myös monenlaista fak-taa Radalle.comin toiminnasta, autois-ta ja moottoripyöristä. ■

Katu-uskottava autoja musiikkitapahtuma

Radalle.com -festival Motopark 18.–19.7.

Ruoska esiintyy 18.7. Virtasalmen Motoparkissa.

Teksti: Jari Kuusisto

sin niitä. Käyttökelvottomien osien tilalle

Dahlström löysi osia enimmäkseen harrastekerhojen kautta.

– Kaikkia uusia osia ei silloin Sim-soniin ollut saatavissa. Esimerkiksi pa-koputki piti teettää käsityönä eräällä sen alan ammattilaisella. Sen sijaan BMW:hen löytyy lähes kaikkea uus-tuotanto-osaa, samoin kuin Simsoniin nykyisin. Skodan verhoiluun tarvitsin ompeluapua.

– Työläintä oli ruosteisten peltiosien työstäminen: hiekkapuhaltamalla puh-distaminen, paikkaaminen ja hionta. Jotkut peltiosat piti tehdä kokonaan uu-siksi. Pohjamaalaukset tein itse. Pinta-maalauksissa turvauduin alan ammat-tilaisiin.

Museoikäisten moottorikulkuneuvo-jen entistämiseen käytettyä aikaa ei Dahlströmin mukaan kannata laskea. Palkinto on kuitenkin vaivan arvoinen. Kesän koittaessa päät kääntyvät vii-meistä piirtoa myöten laitetun aurin-gonkeltaisen Skodan lipuessa persoo-nattomien nykyautojen seassa. Myös moottoripyörät elävät toista elämään-sä.

Sattumalta alkaneeseen harrastuk-seensa tykästynyt Dahlström tapaa muita samanhenkisiä Savonlinnan Pin-nankiristäjät ry:ssä. Lisäksi hän kuu-luu Suomen Veteraanimoottoripyörä-klubiin sekä Skoda-kerhoon.

– Tilan puute rajoittaa onneksi har-rastuksen leviämistä suhteettomuuk-siin, mies naurahtaa pilke silmäkul-massa. Syykin selviää: autotallin hyl-lyissä odottaa vanha Simson-mopo osi-na kokoamistaan.

– Kunnostamiseen kelpaavia vanho-ja moottoriajoneuvoja ei enää juuri löy-dy. Olen tyytyväinen, että voin olla omalla panoksellani mukana vaalimas-sa vanhaa ajoneuvokulttuuria. ■


KULKUPELITmuseoikäiset

Skoda Felicia vuosimallia 1961 on omistajansa silmäterä. – Viisi ja puoli vuotta kestänyt entistämistyö oli vaivan arvoista, Dahlström sanoo.

ESITYKSETto 25.6. klo 19pe 26.6. klo 19 (ensi-ilta)la 27.6. klo 14ti 30.6. klo 19ke 1.7. klo 14 ja 19to 2.7. klo 19pe 3.7. klo 19la 4.7. klo 14ti 7.7. klo 19ke 8.7. klo 19to 9.7. klo 19pe 10.7. klo 14ti 14.7. klo 19ke 15.7. klo 14 ja 19to 16.7. klo 19pe 17.7. klo 19la 18.7. klo 14ti 21.7. klo 19ke 22.7. klo 19to 23.7. klo 19pe 24.7. klo 19la 25.7. klo 14ti 28.7. klo 19ke 29.7. klo 19to 30.7. klo 19pe 31.7. klo 19la 1.8. klo 14

Liput 22/20/18 e

www.mikkelinteatteri.fi

p (015) 411 0440Savilahdenkatu 11


Mikkelin Naisvoimistelijoiden kevät on työntäyteinen, sillä seura valmis-tautuu viettämään 100-vuotisjuhli-aan. Juhlatyöryhmän vetäjä Marika Kolehmainen sanoo, että Suomen 35. vanhimmalla voimisteluseuralla on syytäkin juhlia. Jo vuonna 1907 pieni tyttöjoukko oli pyytänyt aikan-sa tunnettua voimistelunohjaaja Elin Lakanderia ohjaamaan heitä. Seuran virallinen alku sijoittuu vuoteen 1909.

– Tarkkaa perustamispäivää ei kui-tenkaan tiedetä, sillä arkistot tuhou-tuivat harjoittelupaikkana toimineen Tyttölyseon palaessa talvisodan pom-mituksessa vuonna 1940.

Kolehmainen sanoo, että Mikkelin Naisvoimistelijoiden toiminta oli alussa pienimuotoista ja harjoitusten

pidon tähtäimenä olivat esiintymiset.– Seurassa oli noin 20 nuorta nais-

voimistelijaa, joista kymmenkunta kiersi Mikkelin lähellä olevissa maa-kunnissa esiintymässä.

Seuran historian ensimmäinen käännekohta oli vuosi 1925, jolloin Mikkelissä järjestettiin Suomen Nais-ten Liikuntakasvatusliiton valtakun-nalliset voimistelujuhlat.

– Jäseniä oli tuolloin noin 40 ja he saivat tapahtumasta uutta intoa toi-mintaansa.

Voimistelijoiden joukko kasvoi hi-taasti mutta tasaisesti aina sodan al-kuun saakka.

– Sotien aikana naisilla ei ollut niin paljon aikaa voimistelulle, sillä he toi-mivat lottina ja muissa tehtävissä. Voimistelu ei loppunut täysin kuiten-

kaan edes sotavuosina.Sodan päätyttyä innostus voimiste-

lun pariin oli valtava. – Seuran silloinen puheenjohtaja

Meri Partti piti tärkeänä, että sodan kokeneet naiset saadaan takaisin kiin-ni arkeen.

Kolehmainen jatkaa, että seuraava merkittävä tapahtuma seuran histori-assa oli tyttöosaston perustaminen vuonna 1946.

– Heti alussa mukaan tuli 57 tyttöä ja pari vuotta myöhemmin heidät piti runsaan määrän vuoksi jakaa jo kah-teen ikäryhmään.

Naisvoimistelijoiden joukko laaje-ni lisää vuonna 1948, jolloin perustet-tiin vanhemmille naisvoimistelijoille tarkoitettu iättömien ryhmä. Huomat-tavasti seuran jäsenmäärä kasvoi

vuonna 1963, kun vasta perustettu kuntovoimisteluosasto houkutti takai-sin seurasta aiemmin eronneita ja ai-van uusia jäseniä.

– Samoihin aikoihin seuran henki muutti muotoaan. Osa naisista jatkoi edelleen perinteistä esiintymiseen tähtäävää voimisteluharrastustaan ja osa jumppasi vain oman kunnon yllä-pitämiseksi sekä kohentamiseksi.

Varsinainen murroskausi Mikkelin Naisvoimistelijoissa alkoi 1970– 1980-lukujen taitteessa.

– Tuolloin aerobic aloitti meillä ja maailmalla valloituksensa. 1990-lu-vulla aerobic ja sen kaikki mahdolli-set variaatiot veivät voiton perinteisen voimistelun jäädessä unholaan.

Tämän päivän Mikkelin Naisvoi-mistelijat tarjoaa elämänkaariajatte-

lullaan liikunnan iloa vauvasta mum-moon. Seuran ohjelmistoon on saatu palautettua takaisin perinteistä nais-voimisteluakin.

– Perinteisen voimistelukulttuurin elvyttäminen on saatu hyvään alkuun. Voimistelun esiintyviä ryhmiä seu-rassa on jo neljä. Voimistelusta on tul-lut tasavertainen kuntoilumuoto aero-bicin rinnalle.

Tulossa ikimuistoiset juhlat Juhlavuoden päätapahtuma on 16.5. Mikaelissa järjestettävä 100-vuotis-juhla, johon satsataan täysillä. Koleh-mainen toteaa, että juhla on kunnian-osoitus niille naisille, joiden sitkeän seuratyön tuloksista tämän päivän voimistelijat voivat nauttia.

– Ilman Meri Partin kaltaisia voi-

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Mikkelin naisvoimistelijat

Mikkelin Naisvoimistelijat

100 vuotta liikunnan iloa

Tässä vapun juhlapäiville suussa sulavia reseptejä, höystettyinä ruokaan sopivilla viineillä!

Reseptit soveltuvat myös toteutettavaksi normaalista broilerin fileestä.

Maissikana4 kpl maissikanan rintafileitäsuolaa, pippuria

Mausta fileet suolalla ja ripauksella mustapippuria.Sivele pintaan balsamico-hunajaglaseerausta.Paista 170 asteisessa uunissa noin 15 min. Anna vetäytyä hetki folion alla ennen tarjoilua.

Balsamico-hunajaglaseeraus0,5 dl balsamicoa 0,5 dl hunajaa0,5 dl sokeria 1 dl appelsiininmehua

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä seosta kasaan noin 10 minuuttia.

Reseptit ja kuva: Samuli Törmikoski ja Aku Pekkonen, viinisuositukset: Aki Summanen

Mehevää! Maukasta!MAISSI


mistelulle omistautuneita naisia tämäkään seura tuskin olisi elossa.

Juhlapäivän ”Mikä liike” -juhlanäytök-sessä nähdään 18 ohjelmanumeroa ja noin 240 esiintyjää. Kolehmainen myöntää, et-tä tammikuun lopussa alkanut esiintyjien kasaaminen oli varsinkin aikuisten ryh-missä työlästä. Alkujähmeyden jälkeen in-to ja odotus tuntuisivat levinneen jo laa-jemmalle jäsenistöön.

– Nuorimmat esiintyjät ovat kolmekui-sia vauvoja ja vanhimmat puolestaan vuo-sikymmeniä voimistelleita iättömiä nai-sia.

Ennen h-hetkeä riittää vielä tekemistä. Kolehmainen vakuuttaa, että työtunteja tässä projektissa ei lasketa.

– Rakkaus voimisteluun pitää liikettä yllä ja kannustaa, jos väsymys meinaa tul-la ylivoimaiseksi, hän tiivistää voimiste-

lijoiden joukossa vallitsevan tahtotilan.100-vuotisjuhlanäytöksen lisäksi juhla-

vuoden kunniaksi järjestetään muitakin tapahtumia.

– Kesällä on tarkoitus tuoda ryhmiä esiintymään Mikkelin kävelykadulle. Marraskuun 14. päivä järjestämme ensim-mäistä kertaa alueellisen Svoli Jumppa-kouluaseman ja SvoliShown alueen seu-roille. Juhlavuosi lopetetaan joulukuussa joulunäytöksellä ja maratonjumpalla.

Naisvoimistelun tulevaisuus vaikuttaa valoisalta ja turvatulta.

– Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:hyn kuuluu kaikkiaan 390 seuraa. Meidän seurassamme on tällä hetkellä noin 680 jäsentä. Lisäksi näyttää siltä, että viimeis-tään tämä juhla tuo uudelleen katkolla ol-leen esiintymiskulttuurin seuraan takai-sin. ■

Rudi perustettiin 1980-luvun alussa ja puuhamiehinä olivat Jussi Kettu Savon-linnasta ja Ratsiassa soittaneet Juha Au-nola, Rudi Lukkarinen sekä Pasi Kuusjär-vi. Ensimmäinen sinkku "Taivas saa odottaa" nousi suosituksi ja keikkui puo-lisen vuotta Jokamiehen lista -nimisessä ohjelmassa paalupaikalla. Jussi Kettu (jo-ka nähdään vieläkin Savonlinnan kesässä musisoimassa esim. torin kulmalla kahvi-on katolla) hoiti Rudi-yhtyeen sävellyk-set, sanoitukset, laulun ja kitaroinnin. Rudilta ilmestyi neljä singleä ja kaksi LP-levyä 1980-luvulla vuosien 1982 ja 1987 välillä. Soittajat vaihtuivat vuosien var-rella ja myöhäisemmässä vaiheessa mu-kana oli jo kolme savonlinnalaista, kun toiseksi kitaristiksi mukaan tuli Pellenkin kanssa musisoinut Pasi ”Bastard” Huopa-lainen (heilui kitaroineen vielä Kuopios-sakin) sekä rumpaliksi ryhtyi Mika Holl-ström. Tämän vuoksi myöhempi tuotanto nousee kiinnostuksen kohteeksi ja esitte-lyn aiheeksi.

Rudissa soittivat vuosien 1982–1987 ai-kana seuraavat miehet: Jussi Kettu: kita-ra ja laulu, Rudi Lukkarinen: basso, Juha Aunola: kitara, Pasi Kuusjärvi: rummut, Guru: kosketinsoittimet, Mika Hollström: rummut, Repa Kauppila: rummut, Pasi Bastard Huopalainen: kitara sekä Safka Pekkonen: piano.

Illan suussa istumme Mikan kanssa muistelemassa levyyn liittyneitä henkilöi-tä ja tapahtumia. Pasi, Jussi ja Mika oli-vat tuttuja toisilleen vuosien varrelta eri sessioista. Kun edellinen rumpali yllättä-en siirtyi Stalker nimiseen yhtyeeseen, tarvitsi Rudi pikaisesti rumpalia levyn te-koa varten ja Mika oli luonnollinen valin-ta. Näin Mika muistelee tapahtunutta: ”Tuohon aikaan oli kova juttu päästä le-vyttämään ja niinpä matka kohti Tampe-retta ja Mika Sundqvistin studiota alkoi. Matkaan lähdettiin Honkasen Vedan tran-sitilla. Perillä oltiin pari päivää, jonka ai-kana saatiin pohjat soitettua. Tuolloin tu-tustuin ensi kertaa Sonorin rumpuihin. Äänitykset hoiti Costello. Myöhemmin pidettiin Helsingissä lehdistötilaisuus ja julkaisukeikkakin”.

Välillä Mika soittaa Huopalaisen Pasil-le ja tarinaa alkaa virrata luurin täydeltä. Hyvin elävästi Pasi muistaa tuon ajan ja varhaisemmatkin Rudin vaiheet. Rudi Lukkarinen elelee tällä hetkellä kuulem-ma Vaasassa.

Levyllä on mukana nimimiehiä, kuten pianossa Safka (jota Mika ei muista edes studiossa nähneensäkään) ja taustalau-luissa Costello ja A. Kissala. Kuvat otti Riipinen ja tuotannosta vastasivat Costel-lo, Vilenius ja Rudi. Käännöskappaleita löytyy kaksi: Luoja (alun perin CCR:n Lodi) sekä Pelastusarmeija (Salvation ar-my band, jolle lienee useitakin esittäjiä). Suomalaisena lainakappaleena soi Irwi-nin Kadunkasvatti. Kiitoksia yhteistyöstä saivat Kari Punnonen komeista Dodge Dartin kuvista, enonkoskelainen K.Pöllä-nen roudauksesta ja Ilpo Tossavainen treenien aikaisesta poikien majoittami-sesta. Kun kysyn lopuksi, miksi levyn kannessa lukee ”kiitokset Savonlinnalle unohduksesta”, toteaa Mika: ”Eipä juuri käynyt porukkaa Rudin Savonlinnan kei-koilla!”.

"Voimistelusta on tullut tasavertainen kuntoilumuoto

aerobicin rinnalle."

Maissikastike1 prk säilykemaissia ½ chilipalko1 sipuli 1 valkosipulin kynsi3 dl kermaa 1 dl kanalientä50 g voita suolaa , mustapippuria

Pilko sipuli, valkosipuli sekä chilipalko.Laita kattilaan tilkka öljyä ja kuullota sipuleita, chiliä ja maissia hieman.Lisää joukkoon kanaliemi ja kerma. Keitä kastiket-ta noin 15 min. Lisää voi ja soseuta kastike samettiseksi. Lisää suola ja mustapippuri maun mukaan.

Limetillä ja mintulla maustetut kasvikset3 kpl porkkanaa 3 kpl paprikaa (eri värisiä)2 kpl punasipulia 1 kpl kesäkurpitsaa4 kpl valkosipulin kynsiä ½ pnt tuoretta minttua1 limen mehu hunajaa, suolaa ja mustapippuria Pese kasvikset huolellisesti ja kuori porkkanat.Pilko kasvikset isoiksi palasiksi. Paista kasviksia tilkassa oliiviöljyä. Lisää joukkoon hunajaa, suolaa ja pippuria maun mukaan.Kun kasvikset ovat ”napsakoita” syötäviksi, lisää joukkoon hienonnettu minttu sekä limen mehu.

KANAA! Tiesitkö? Maissikana saa keltaisen värinsä ja hienon makunsa sen ruokavaliosta, maissista.

Viinisuositukset

Valkoviinisuosituksena kuiva ja tam-minen Castillo de Molina Reserva Chardonnay 2007, 9,99 e. Punaviinisuosituksena keskitäyteläi-nen ja kirsikkainen Tommasi Valpoli-cella Classico 2007, 10,48 e.

VETREÄ VINYYLI

Rudi – Varastaa elääkseen – elää varastaakseen (1986)

Teksti ja kuva: Jan Söderholm

Tyylikkäitä nuoria miehiä vuonna 1986.


Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistui 27.3. ensim-mäinen pääaineenaan aikuiskasvatus-tiedettä opiskellut maisteri. Pääaine-vaihtoehtona aikuiskasvatustiede on ol-lut Joensuussa vasta vuodesta 2007 al-kaen. Anne Rantalainen tutki pro gra-du -tutkielmassaan työelämän oravan-pyörästä vapaaehtoisesti poisjääneiden aikuisten niin sanottua elämänpolitiik-kaa eli ihmisten omaa elämää ja työuraa koskevia valintoja. Lisäksi hän tarkaste-lee työhön liittyvien elämäpoliittisten valintojen mahdollisuutta ja seurauksia.

Rantalainen kertoo, että tutkimuksen mukaan ihmiset jättäytyivät pois työn ja muun elämän yhdessä tuottamasta ora-vanpyörästä. Tässä valinnassa korostuu perhe ja toisaalta itsearvostus, joka työs-sä tapahtuvien muutosten vuoksi on uhattuna.

– Työn ja perheen yhteensovittaminen saattoi olla vaikeaa. Vaikka työelämässä oli päästy korkealle ja työhön oli panos-tettu vapaa-ajan ja perheen kustannuk-sella, oli monelle tullut sellainen tunne, ettei mikään riitä ja tulevaisuus on aina yhtä epävarma. Toisaalta myös väärällä alalla olemisesta saattoi tulla sellainen pahoinvointi, jonka vuoksi lopulta uskal-lettiin tehdä sitä mitä todella haluttiin. Joillakin valinnan takana oli perustyön tekemisen vaikeutuminen ja se, ettei työ-tä voinut tehdä niin hyvin kuin halusi.

Osa haastatelluista oli vaihtanut am-mattia, osa jättäytynyt palkkatyöstä ko-konaan tai väliaikaisesti pois. Rantalai-nen kuitenkin korostaa, ettei haastatelta-vien joukossa ollut sohvaperunoita, vaan kaikilla oli kova työmoraali ja halu teh-dä työnsä hyvin.

– Osa jäi työttömiksi, vaikka he eivät pitäneet itseään työttöminä, koska valin-ta oli vapaaehtoinen. Puhuttiin mieluum-min, että ollaan koti-isiä tai -äitejä. Palk-katyön sijasta vapaaehtoistyö ja kotona tehtävä työ korostuivat. Etenkin nuorena ammatinvalinnan tehneet päätyivät rat-kaisussaan uuteen vapaampaan ammat-tiin.

Oravanpyörästä jättäytymisen seura-ukset olivat pääasiassa myönteisiä. Haas-tateltavat tekivät sitä mitä halusivat ja heillä oli valtaa omien aikataulujensa luomiseen.

– Haastateltavien kertomuksissa tuli esille se, miten moni ihminen haluaisi pi-tää vapaata. Kateutta olikin ollut havait-tavissa haastateltavien ratkaisua kohtaan. Myös taloudelliset seikat nousivat esille, sillä on selvää, että tällainen ratkaisu vaikuttaa talouteen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisessa työelämässä on jousta-vuutta, mutta se on työ- ja alakohtaista.

– Eläkejärjestelmä ei mahdollista omaa vapaata, sillä silloin eläke piene-nee. Tietyillä aloilla mennään eteenpäin

niin nopeasti, että lyhyempi työaika tai pidempi poissaolo ei onnistu. Lisäksi on aloja, joilla työvoimapula estää työva-paan ottamisen. Kiireinen työelämä kui-tenkin väsyttää. Luulisi, että työvapaille päästäminen olisi työnantajalle lopulta edullisempi vaihtoehto kuin sairaslomat.

Rantalainen on itsekin ammatinvaih-taja. Hän valmistui sairaanhoitajaksi seitsemän vuotta sitten. Muutama vuosi työelämässä antoi motivaatiota lähteä ta-kaisin koulun penkille, sillä saman työn tekeminen eläkeikään asti tuntui vieraal-ta.

– Toisaalta työelämän joustamatto-muus tuli jo silloin aika hyvin esille. Yli-opistossa opiskelu on ollut vapaata ja it-senäistä, mikä on mahdollistanut myös työssäkäymisen opintojen ohella.

Tulevaisuudessa Anne näkee mie-lenkiintoisena vaihtoehtona molempi-en koulutustensa yhdistämisen esi-merkiksi opettajana.

– Opintojen, työkokemuksen ja gradun myötä työhyvinvointi, sen tutkiminen ja edistäminen olisi sel-lainen oravanpyörä, johon haluai-sin tarttua. ■

Elintasosta elämisen tasoon– oravanpyörästä pois

Teksti: Ruut Kokki, kuva: Varpu Heiskanen

Anne Rantalainen tutki aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan työelämän oravanpyörästä vapaaehtoisesti pois hypänneiden elämänpolitiikkaa.


Enonkoskelainen kotiäiti Saara Rahkola saapuu Suur-Saimaan muuttumisleikkiin iloisesti hymyil-len. Trikoopaidassa ja farkuissa viih-tyvän nuoren naisen ei omien sano-jensa mukaan tarvinnut kauan miet-tiä suostumistaan tyylin muutokseen.

– Tällainen hemmotteluhetki on varmasti joka äidin unelma. Minulle-kin se tuo mukavaa ja tarpeellista vaihtelua. Arjessa ei ole paljon aikaa miettiä omaa ulkonäköä.

Kotona vauhdista pitävät huolen Henna (10 v.), Otto (9 v.), Heini (6 v.) ja pian 2 vuotta täyttävä Hilma. Saara nauraa, että elämä lasten kanssa raastaa välillä hermoja, mutta on erit-täin antoisaa.

– En ajatellut koskaan, että minus-ta tulisi näin monen lapsen äiti. Nyt neljä lasta ei tunnu enää miltään.

Lähihoitajaksi vuonna 1998 val-mistuneella Saaralla ei ole kiirettä an-siotyöhön.

– Kaikkea ei voi mitata rahassa. Lapset tarvitsevat ennen kaikkea ar-kiaikaa vanhempiensa kanssa. Meil-lä se on erityisen tärkeää, koska olen yksinhuoltaja. Yhdessäolon ei tarvit-se olla erityistä. Me pelaamme lauta-pelejä, vietämme yhteisiä leffailtoja tai hypimme yhdessä vaikka trampo-liinilla.

Myös kurinpitoon Saaralla on sel-vä resepti.

– Meillä totellaan äitiä. Joskus jou-tuu ääntä korottamaan vähän enem-män, mutta siinä vaiheessa viimeis-tään lapset ymmärtävät asian. Maa-laisjärjen käyttö toimii lastenkin kanssa hyvin, hän velmuilee ja kiel-tää lukeneensa yhtään lasten kasva-tusopasta.

Neljän pienen lapsen äiti ei haavei-le erityisesti omasta ajasta.

– Minulle riittää päivittäinen aa-mulenkki koirien kanssa. Joskus käyn laulamassa karaokea ystävien kanssa. Yleensä viihdyn kotona ja kutsun vie-raatkin mieluummin omaan kotiin.

Leikittelyä väreilläSaaran muuttuminen alkaa tapaami-sella Savonlinnan Sokoksen pukeutu-misneuvoja Jaana Tynkkysen kanssa.

– Oma tyylini on rento. Talvella käytän paljon mustaa ja harmaata. Kesällä värit vaihtuvat värikkääm-miksi.

Jaana kertoo, että tänä keväänä vaatteissa on paljon värivalikoimaa.

– Keltaista ja lilaa on runsaasti. Li-säksi paidoissa ja mekoissa on kuk-kaprinttejä. Klassisempaa linjaa edustavat seilorihenkiset raita- ja pal-lokuosit.

Jaana valitsee Saaralle khakinvih-reät rennot puuvillahousut, jotka voi tarvittaessa kääriä vajaamittaiseksi. T-paidaksi löytyy keltainen ja lila vaihtoehto. Mukavaa hupparia on sa-moissa väreissä. Kokonaisuuden kruunaavat vaaleat nahkakengät ja pirteä laukku. Saaran ilme kirkastuu vaatteiden vaihdon myötä.

– Nämä vaatteet tuntuvat heti omil-ta. Itse en olisi uskonut, että lila väri sopii minulle. Hiekkalaatikolle en kyllä näitä raaskisi laittaa.

Vaatteiden valinnan jälkeen matka jatkuu Humaniaan, jossa vuorossa on hiusten leikkausta, värjäystä ja meik-ki. Opettaja Sirpa Heiskanen ja ke-väällä parturi-kampaajalinjalta val-mistuva Jenni Turtiainen ovat vas-tassa hieman jännittynyttä muuttujaa.

Saara toivoo, että hiusten pituuteen ei juuri kajottaisi, sillä hän on kasvat-

tanut niitä vuoden. – Muuten olen ai-ka ennakkoluuloton ja yllytyshullu, hän vihjaa.

Pienen pohdinnan jälkeen kolmik-

ko päätyy lämpimän ruskeaan ke-vytväriin, jota elävöitetään punerta-villa raidoilla. Pohjalla olevaa tuo-retta kiharaa kohotetaan ja kevenne-tään leikkaamalla.

Lopputulos on upea. Väri ja kiha-rat sopivat Saaran pulppuavaan per-soonaan.

Uuden kampauksen kruunaa taido-kas meikki. Jenni kehuu Saaran sil-mien väriä ja huulten kaarta, jotka taipuvat nauruun ja hymyyn houkut-telematta.

– Meikissä tärkeintä on löytää oi-keat sävyt. Meikkiä ei kannata laittaa myöskään liikaa. Vähemmän on enemmän, Jenni opastaa.

Päivä on ollut pitkä, mutta Saaras-sa ei näy väsymyksen merkkejä.

Uutta olotilaa makustellaan Kahvi-la-konditoria Herkku Pekassa.

– Tämä on täydellinen päätös täy-delliselle päivälle, iloinen muuttuja skoolaa salaattiannoksen ääressä.

Teemu Eskelisen valmistama Kreivi Brahen karpalo-kinuskileivos näyttää hyvältä, mutta maistuu sitä-kin paremmalta.

– Tämä on melkein liian kau-nis syötäväksi.

Tulevaa äitienpäivää Saara odottaa läm-

möllä. Äitienpäi-vässä parasta

on lasten itse tekemät kortit ja pienet lah-jat.– Luksus-

ta on, jos saan nukkua vähän

pidempään.Saara Rahkolan muuttumisleikki alkaa uusien vaatteiden valinnalla. Sokoksen pukeutumisneuvoja Jaana Tynkkynen opastaa.

– Asusteet ovat tärkeä osa kokonaisuutta, Jaana korostaa.

– Meikissä vähemmän on enemmän, Jenni neuvoo.

– Päivä on ollut täydellinen, Saara iloitsee muuttumisleikin päättyessä Herkku Pekan herkkuhetkeen.

Kevät näkyy myös hiusväreissä. Saara saa punertavat raidat.

Jenni Turtiainen ja Sirpa Heiskanen suunnittelevat leikkausta Saaran kasvatusvaiheessa olevaan tukkaan.

. – Muuten olen ai-on ja yllytyshullu,

an jälkeen kolmik-

män ruskeaan ke-öitetään punerta-

hjalla olevaa tuo-tetaan ja kevenne-

keat sävyt. Meikkiä ei kanmyöskään liikaa. Väheenemmän, Jenni opastaa.

Päivä on ollut pitkä, musa ei näy väsymyksen mer

Uutta olotilaa makustellla-konditoria Herkku Peka

– Tämä on täydellinen delliselle päivälle, iloinenskoolaa salaattiannoksen ä

Teemu Eskelisen vKreivi Brahen karpalo-kinnäyttää hyvältä, mutta makikik n paremmalta.

– Tämä on melkeinnis syötäväksi.

Tulevaa äiSaara od

möllä.väss

ontekpj

ta onukk

pidemp

mmän on neuvoo.

– Päivä on ollut täydellineiloitsee muuttumisleikin pHerkku Pekan herkkuhetk

s hiusväreissä. avat raidat.

a Sirpa Heiskanen kkausta Saaran a olevaan tukkaan.

Äiti muuttumisleikissäSaara sai

uuden ilmeen

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Ruut Kokki


Herhiläisetturvaavat ilmatilam

”Valvontajohtaja on käskenyt tehostaa tutkavalvontaa Suomenlahden suun-taan. Maali lähestyy Suomen ilmatilaa, eikä valvontakeskus ole saanut sille tun-nistusta. Taistelunjohtaja nostaa tuki-kohdassa olevan Hornet-torjuntahävit-täjän valmiutta ja koneen ohjaaja menee lentoteknisen henkilökunnan avustama ohjaamoon ja käynnistää koneen. Alue-loukkauksen vaara on ilmeinen ja taiste-lunjohtaja käskee koneen ilmaan”.

Edellä kuvattu tilanne, jonka alkami-sen kesto on vain muutamia sekunteja, on vain pieni osa Karjalan lennoston toimin-taa. Toimintaan kuuluu hyvin paljon muutakin ja siitä kerromme Kuopion lä-hellä sijaitsevan Karjalan lennoston joh-don ja ”herhiläisen”, eli paremmin Hor-netina tunnetun hävittäjän lentäjän avul-la.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Juha Suonperä määrittelee lennoston tehtävän hyvin yksiselitteisesti.

– Päätehtävämme on omalta osaltam-me turvata Suomen alueellinen koske-mattomuus, eversti Suonperä tiivistää.

Toki näitä tehtäviä on muitakin, mutta ennen niihin pureutumista muutama sa-na Karjalan lennostosta. Lennoston juu-ret johtavat Vapaussodan aikoihin Karja-lan Kannakselle Antreaan, jonne sijoitet-tiin vuonna 1918 Suomen ilmailuvoimien Lento-osasto II. Eri vaiheitten jälkeen osasto sijoitettiin Uttiin, jota voidaan pi-tää Karjalan Lennoston joukko-osastope-rinteen syntyhetkenä. Vuonna 1961 osas-to siirtyi lähelle Kuopiota Rissalaan.

Nykyisin Rissalassa, Karjalan Lennos-tossa on 600 eri alojen ammattilaista, joista palkattua henkilöstöä on 450 hen-kilöä ja varusmiespalvelusta suorittavia 150 henkilöä. Toiminnan päätarkoitusta, alueellista koskemattomuutta turvataan 20 huippunykyaikaisen Hornet-hävittäjän avulla ja kuudella tutka-asemalla. Lisäk-si kalustoon kuuluu huoltokoneita ja kak-si kaksipaikkaista Hornetia.

Kaikesta näkee, että komentaja Suon-perä on ylpeä lennostostaan ja sen henki-lökunnasta.

– Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että johtamisvalmiutemme on aina ajan tasalla ja että pystymme tukemaan

kaikin tavoin osaltamme kansainvälisen lentoyksikön toimintaa ja lisäksi huoleh-tia siitä, että varusmieskoulutukseen tu-levat nuoret koulutetaan motivoivassa hengessä, eversti Suonperä tiivistää.

Karjalan Lennosto on osoittanut ole-vansa toiminnassaan laadukas yksikkö voittamalla muun muassa Suomen laatu-palkintokilpailun. Ilmavoimien tulevai-suuden haasteita hänen mielestään on uu-den kaluston hallitseminen ja evaluointi, eli yhdenmukaistaminen toimimaan yh-dessä erilaisissa kansainvälisissä operaa-tioissa.

Hiljakkoin Suomen eduskunta hyväk-syi Hornet-hävittäjien päivittämisen tek-niikaltaan tämän päivän tasolle. Tuolle päivittämiselle tulee hintaa kaikkiaan noin 170 miljoonaa euroa. Hornetit ovat-kin Suomen kalleimpia sotakoneita, mut-

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen, lentokuvat: Henrik Elo

ta ne ovat myös tekniseltä tasoltaan maailman huippuluokkaa.

Eversti Suonperä on hyvillään myös siitä, että heillä lennostona on ympäröivän yhteiskunnan tuki taka-naan. Yhtenä todisteena tästä hän kertoo kansalaisten suuren kiinnos-tuksen heidän harjoituksiaan koh-taan.

– Muun muassa Lusissa, lähellä Heinolaa sijaitsevalla varalaskeutu-mispaikalla järjestetyt harjoitukset vetävät tuhansia ihmisiä seuraamaan Hornetien nousuja ja laskuja, Suonpe-rä kertoo.

Hornetin puikkoihin seitsemässä vuodessaLaivueupseeri, majuri Marko Luuk-konen ojentaa toimittajalle henkaria, jossa roikkuu Hornet-lentäjän lentoa-su.

– Ota kiinni kunnolla, hän varoit-taa.

Ja vaikka hän varoitti, meinaa hen-kari valahtaa käsistä lattialle. Puvul-la on painoa kymmenkunta kiloa. Asun pitää kestää tulta ja vettä. Siinä pitää olla kellukkeet veden varaan joutumisen varalle. Taskuista löytyy radio, ensiaputarvikkeet, karttoja ja kaikkea mahdollista.

Ja entäpä sitten lentäjän kypärä ja ennen kaikkea silmien eteen käänty-vä visiiri. Kokonaisuus on huipputek-nologiaa viimeisen päälle. Visiiriin heijastuu lentäjän silmien eteen tais-telutoimintaan tarvittavat tiedot. Kun lentäjä kääntää päänsä kohti maalia, lukkiutuvat maalin koordinaatit koh-teeseen, lentäjä painaa laukaisinta ja ohjus lähtee kohti kohdetta, olipa se sitten missä suunnassa tahansa.

Hornet-pilotti, lentueupseeri, majuri Marko Luukkonen esittelemässä kypärää, jonka visiiriin heijastuu taistelutoiminnassa lentäjän tarvitsemat tiedot.

Karjalan Lennoston komentaja, eversti Juha Suonperä johtaa huippunykyaikaista joukko-osastoa.

Hornet-simulaattorissa oppilaat luovat aitoja toimintatilanteita lennonopettajan valvovan silmän alla.

Majuri Marko Luukkonen ja yksi Karjalan Lennoston 20 Hornet-hävittäjästä.


me

Karjalan Lennoston lentokonekorjaa-mon johtaja, insinöörimajuri Jukka Muhonen kertoo Hornet-koneitten huollon vaativat erittäin tarkkaa suunnittelua, jossa lentueen johdon logistisella suunnittelulla on iso rooli.

Turvallisuuteen kiinnitetään lento-toiminnassa erityisen suurta huomio-ta. Turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluu tällöin luonnollisesti koneiden säännöllinen huoltaminen.

Horneteille tehdään lähinnä kol-menlaisia huoltoja: 50:n, 100:n ja 200

lentotunnin jälkeen tehtävät huollot. Perusteellisin huolto kestää noin kuu-si, tai seitsemän viikkoa ja silloin yh-den koneen kimpussa on kuudesta kahdeksaan mekaanikkoa ja apume-kaanikkoa.

Koko kalusto on insinöörimajuri Muhosen mukaan huollossa noin 60 kertaa vuodessa. Lisäksi erilaisten vi-kojen vuoksi koneita korjataan yh-teensä noin sata kertaa vuodessa. Hornet on Muhosen mukaan erittäin luotettava sotilaskoneeksi. Se johtuu

hänen mukaansa muun muassa siitä, että koneessa on kaksi moottoria ja kaikki koneen järjestelmät on hyvin varmennettu.

– Hornet on luotettava hävittäjä sii-hen nähden, kun ottaa huomioon kuinka valtavat tehot on pakattu hy-vin pieneen tilaan, Muhonen koros-taa.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että soti-laskoneita joudutaan korjaamaan juu-ri tästä syystä enemmän kuin siviili-käytössä olevia suihkukoneita.

Hornetien huollot suunniteltava tarkkaan

Hornetin puikkoihin pääsee noin seitsemän vuoden kovan kouluttautu-misen jälkeen. Koulutus maksaa yh-teiskunnalle niin paljon, että jos Hor-net -lentäjä haluaa vaikkapa Finnairil-le töihin, joutuu hän maksamaan mel-koiset sanktiot, jos on lähdössä ennen sopimusajan umpeutumista.

Käytännössä Hornet-koulutuksen saanut voi lähteä ilman sanktioita ai-kaisintaan 33-vuotiaana.

Laivueupseeri Luukkonen kertoo, että yhden ohjaajan tavoitteena on len-tää noin 100 lentotuntia vuodessa. Harjoitukset ovat hyvin tarkasti kont-rolloituja ja ne myös suunnitellaan hy-vin perusteellisesti. Yhden harjoitus-lennon kesto on noin tunti. Lennoilla tehtävät vaihtelevat paljon tilanteen ja ajankohdan mukaan.

Varusmiehille tarjolla monenlaisia tehtäviäKarjalan Lennostoon otetaan vuosit-tain noin 150 varusmiestä suoritta-

maan palvelusta. Peruskoulutuskau-den jälkeen varusmiehillä on valitta-vanaan kolme palvelusaikavaihtoeh-toa ja useita eri koulutushaaroja.

Suurin osa miehistötehtäviin, eli kuuden kuukauden palvelukseen jää-vistä koulutetaan ilmavalvontamie-hiksi. Yhdeksän kuukautta palvelevat koulutetaan joko sotilaspoliiseiksi tai lääkintämiehiksi. Sotilaspoliisit huo-lehtivat lennoston vartioinnista.

Vuoden armeijan leivissä palvelevat koulutetaan yhdistelmäajoneuvojen kuljettajiksi sekä eri alojen aliupsee-reiksi ja upseereiksi.

Eversti Suonperä korostaa, että va-rusmiehille annetaan reilu ja hyvä koulutus. Hyvän mahdollisuuden tä-hän suo pieni varuskunta, jossa varus-miehet toimivat yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa, esimerkiksi lentokonekorjaamolla apumekaanik-koina, tai tutkavalvonnassa. ■

Insinöörimajuri Jukka Muhonen johtaa lennoston lentokonekorjaamoa.

Neljä Hornetia valvomassa ilma-tilaamme jossakin päin Suomea. Ranskan ilmavoimien Mirage-hävittäjät yhteisharjoituksessa suomalaisten Hornetien kanssa vuonna 2004.


– Olin kyllä lievästi yllättynyt, kun kuulin, että Petri on asettunut eurovaaleihin ehdok-kaaksi, mutta toisaalta olen aina tiennyt hä-nen kiinnostuksensa yhteiskunnallisia asioi-ta kohtaan jo pelkästään hänen ammattinsa puolesta, joten ei se mikään iso yllätys ollut.

Näin pohdiskelee Valamon luostarin munkki, isä Trifon luostarin ruokalassa, herkullinen lohiateria edessämme. Petri on toimittaja Petri Sarvamaa, monille televi-sion A-studiosta ja YLE:n Washingtonin kirjeenvaihtajan tehtävistä tuttu tv-kasvo.

Isä Trifon on vuonna 2004 munkiksi vi-hitty Petri Sarvamaan veli ja siviilinimel-tään Pekka Lepistö. Olemme sopineet, et-tä tässä jutussa puhumme enemmän elämän-arvoista ja Valamon luostarin merkitykses-tä miesten elämään ja vähemmän politiikas-ta.

Vuonna 1960 syntynyt Petri sanoo, että hänelle ortodoksisuus ja henkiset arvot nou-sivat pinnalle hänen ollessaan 30-vuotias. Tuolloin hänen lähipiirissään tapahtunut traaginen tapahtuma, eli veljen kuolema py-sähdytti pohtimaan asioita vähän pintaa sy-vemmältä.

– Liityin nuorena luterilaiseen kirkkoon ihan käytännön syistä. Äitini oli sitä mieltä, että ortodoksina olisin joutunut matkusta-maan uskontotunneille Helsingissä kaupun-

gin toiselle puolelle, mikä olisi ollut turhan hankalaa pienelle pojalle, Joensuussa synty-mässä käynyt Sarvamaa pohtii.

Ortodoksisuus on kuitenkin hänelle vah-va verenperintö, sillä hänen vuonna 1908 syntynyt isänsä Boris Saharov syntyi Pie-tarissa, josta perhe vallankumouksen myl-lerryksessä muutti Terijoen kautta Joensuu-hun. Vuonna 1930 perhe otti käyttöön Sar-vamaa-nimen.

Munkiksi tuleminen pitkä prosessiVeljesten ortodoksiksi tuleminen ja orto-doksina oleminen on mielenkiintoinen pro-sessi, sillä isä Trifon on alun alkaen luteri-lainen ja Petri kastettiin ortodoksiksi synty-essään. Sitten Petri oli kymmeniä vuosia lu-terilainen käytännön syistä ja isä Trifon taa-sen vihittiin ortodoksimunkiksi pitkän pro-sessin päätteeksi.

– Päätös ryhtyä munkiksi oli minulle vuo-sia kestänyt prosessi, jossa mieli muuttui useasti, muun muassa liki 30 vuotta Yleis-radiossa, eri tehtävissä, muun muassa eri-koistuotannon äänisuunnittelijana toiminut isä Trifon muistelee.

Mutta sitten, kun hän vuonna 2001 päät-ti kävellä tien yli luostarin alueelle, hän sa-noo rauhan laskeutuneen hänen mieleensä, eikä päätöstä ole tarvinnut katua kertaa-kaan. Tien yli kävelyllä hän tarkoittaa sitä, että hän asui luostarin ulkopuolella olevas-sa rivitalossa ja hänellä oli vielä tuohon ai-kaan oma audiovisuaalisenalan yritys. Tien yli hän tuli luostarin alueelle, jossa hänellä on oma asunto, eli kelja.

Veljekset

VALAMO Petri Sarva

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Pasi Pekkonen

Ari Rinta-Jouppi Mikkelin liikkeen avajaisissa:

Autokaupassa on positiivinen pohjavire

Toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi (vas.) ja aluemyyntipäällikkö Kari Lampinen Mikkelin uuden autokaupan pihamaalla.

Rinta-Joupin autoliike on yksi Suomen suurimmista autokaupoista, jos suu-ruutta mitataan myytyjen autojen kap-palemäärällä. Rinta-Joupin Autoliike Oy:n toimitusjohtaja Ari Rinta-Joup-pi arvioi, että tänä vuonna yrityksen eri toimipisteet myyvät kaikkiaan noin 11 000 autoa. Viime vuonna myytyjä autoja oli parituhatta enemmän.

Pohjanmaan lakeuksilla Tervajoella syntynyt autokauppa on levittäytynyt vuosien saatossa yhdeksälle paikka-kunnalle eri puolelle Suomea. Huhti-kuun puolessa välissä avattiin Mikke-liin Rinta-Joupin uusin autoliike.

Ari Rinta-Jouppi arvioi, että auto-kaupassa eletään tällä hetkellä positii-visessa pohjavireessä, vaikka taantuma on koetellut luonnollisesti myös auto-kauppaa. Viimeisimmät arviot lähtevät siitä, että tänä vuonna myydään kaik-kiaan noin 92 000 uutta ja käytettyä au-toa.

Ari Rinta-Jouppi uskoo, että talous lähtee nousuun ensi vuoden aikana ja samalla se lisää autojen myyntiä. Mik-kelin toimitiloja hän kehuu toimiviksi ja myös sijainti kaupungin eteläpuolel-la, viitostien varrella on kaupan käyn-

nin kannalta erinomainen.Mikkelissä työskentelee kahdeksan

myynnissä olevaa henkilöä ja huoltoja pesutöissä on itsenäisen yrittäjän kautta töissä samoin kahdeksan ihmis-tä. Toimitusjohtaja kiittelee henkilö-kuntaa osaaviksi ja ammattitaitoisiksi alan ammattilaisiksi.

Tervajoella, jossa sijaitsee yrityksen pääpaikka edelleenkin, autokauppatoi-minta alkoi yli 50 vuotta sitten. Alussa toimitusjohtajan isoisä keskittyi myy-mään maatalouskoneita koneellistuvil-le maatiloille, mutta hyvin nopeasti toi-minta laajeni henkilöautokauppaan. Keskellä lakeuksia sijaitseva pääliike myy tänäkin vuonna 3 500 autoa.

Ari Rinta-Jouppi uskoo autokaupas-sa henkilökohtaiseen palveluun, vaik-kakin internet toimii hyvänä ”esityöka-luna”.

– Internetin kautta voimme laittaa esille kaikissa toimipisteissä myynnis-sä olevat autot, joten ostajan ei välttä-mättä tarvitse käydä siinä liikkeessä ol-lenkaan, mistä hän on löytänyt itselleen sopivan kulkupelin. Me toimitamme auton hänelle, toimitusjohtaja selvittää. ■

Petri Sarvamaa sanoo kypsytelleensä pitkään päätöstään lähteä ehdolle europarlamenttivaaleihin.

29.4.2009 33Suur-Saimaa 33uur-Saimaauur-Saimaa

N RAUHASSAmaa ja isä Trifon

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

Veljeksille Valamo merkitsee yhtäältä samanlaisia mutta toisaalta erilaisia asioi-ta. Isä Trifonille Valamo on asumis- ja 'työpaikka' ja Petrille se on paikka, jossa voi rauhoittua kiireen keskellä. Petri Sar-vamaalla ja hänen perheellään on kesä-asunto Kermajärven rannalla, 20 kilomet-riä luostarista.

Isä Trifon nauraakin, että hänelle veljen loma-asunto on, etenkin kesäaikaan pa-rempi paikka rauhoittua kuin luostari. Luostarissa hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa autokalustosta ja kirkoista huolehtiminen sekä luostarissa työskente-levien vapaaehtoisten töitten organisointi.

– Herätys on usein kello viisi ja päi-vätöitten lisäksi teemme myös yöpäivys-tyksiä ja työviikon pituus on seitsemän päivää, joten tämä on rankkaa työtä, isä Trifon korostaa. Hän on muuten Uudessa Valamossa kautta aikojen ensimmäinen munkki, joka on syntynyt Heinävedellä, eli samassa kunnassa missä Uusi Valamo sijaitsee.

Kun miehiltä kysyy mikä heille on elä-mässä tärkeää, saa hyvin samantyyppiset vastaukset molemmilta. Petri sanoo, että hän on huomannut asioiden muuttuneen vanhemmiten yksinkertaisemmiksi.

– Sen kun on tajunnut, että mitään tääl-tä ei saa mukaansa hautaan, osaa asettaa

myös elämänarvot uudella tavalla kohdal-leen, kahdeksan kuukautta vanhan tyttä-ren ja kuusivuotiaan pojan isä miettii.

Isä Trifonille elämän tärkeitä asioita ovat pieni lapsen lapsi.

– Kun osaisi elää tämän elämän lop-puun edes yrittäen parempaa. Armosta kaikki on kuitenkin kiinni, kun viimeisel-lä portilla ollaan. Silloin ei omilla tekemi-sillä ole kovin suurta merkitystä, hän puo-lestaan pohtii.

Saimaan rannoilla elävien elinolosuhteet turvattavaPetri Sarvamaa sanoo Saimaan vesistön merkitsevän hänelle hyvin paljon mones-sakin mielessä. Kun hän ei voinut elää Saimaan rannalla Kermajärvellä vakitui-sesti, piti perheen hankkia Saimaalta kui-tenkin kesäasunto.

– Ihmisten pitäisi täällä tajuta kuinka suuri kansallisaarre Saimaa on. Mielestä-ni saimaannorppa symboloi tätä alueen ai-nutlaatuisuutta ja sille pitää turvata kaikin mahdollisin tavoin elinmahdollisuudet tällä upealla vesialueella, hän korostaa.

Toki hän sanoo ymmärtävänsä, että ih-misille pitää pystyä takaamaan säälliset elinolosuhteet Saimaan rannoilla. Hän pi-tääkin valtavana piristysruiskeena ham-maslääkäreitten koulutuksen uudelleen al-

kamista Kuopiossa ja uuden Lääkelaitok-sen sijoittumista niin ikään Kuopioon.

Petri Sarvamaalla on pitkä käytännön kokemus kansainvälisestä toiminnasta. Neljän vuoden pesti YLE:n Washingtonin kirjeenvaihtajana ja näköalapaikka Suo-men vanhimman ajankohtaisohjelman A-studion leivissä herätti hänessä halun pyr-kiä eurooppalaisen päätöksenteon pääkal-lonpaikalle europarlamenttiin.

– Päätös lähteä ehdolle eurovaaleissa syntyi vuosien aikana, joten minulla ei oi-keastaan ole olemassa jotain määrättyä hetkeä, jolloin tuon päätöksen tein, hän pohtii.

Hänellä on selkeä mielipide siitä, että on Suomen etu, että maamme kuuluisi jä-senenä eri eurooppalaisiin vahvoihin liit-toihin, Nato mukaan lukien. Venäjään hä-nellä on erityinen suhde, olihan hänen isänsä syntyessään Pietarissa aito venäläi-nen, jolle vallankumous oli hyvin trau-maattinen kokemus.

– Olen hyvin kiinnostunut Venäjästä. Meillä on pitkä yhteinen raja tätä itäistä jättivaltiota vasten. Se on tosiasia, joka pi-tää tiedostaa, mutta se ei saa aiheuttaa meissä itsesensuuria, kuten se on sitä jos-kus tehnyt, hän korostaa.

Venäjä tuo hänen mielestään Suomelle paljon mahdollisuuksia, jotka myös EU:n on hyväksyttävä. Suomen on myös Sarva-maan mielestä pidettävä huoli osaltaan sii-tä, että EU esiintyy yhtenäisenä Venäjä-politiikassaan. Hän ei halua, että esimer-kiksi Venäjä ja Saksa ryhtyvät kaveeraa-maan keskenään, ohi muiden EU-jäsen-maiden. ■

änen mielestään Suomelle isuuksia, jotka myös EU:nä. Suomen on myös Sarva-pidettävä huoli osaltaan sii-ntyy yhtenäisenä Venäjä-Hä i h l ttä iHän ei halua, että esimer-Saksa ryhtyvät kaveeraa-

än, ohi muiden EU-jäsen-

Petri Sarvamaalle ortodoksisuus on iloinen asia.

– Kun osaisi elää tämän elämän loppuun edes yrittäen parempaa, isä Trifon pohtii.

Valamon luostarin johtaja, igumeni Sergei siunasi Petri Sarvamaan luostarin kirkossa. Taustalla isä Trifon.

34 29.4.2009Suur-Saimaa34 SSSSSSSSSSSSSSSSSuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrr---SSSSSSSaaaaaaiiiiimmmmaaaSSSSSSSSSSSSSSSSuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrr---SSSSSSSaaaaaaiiiiimmmmaaa

Pekka Sairasen rakenteilla oleva ke-sämökki nousee Puruveden rannalle, vain muutamien kilometrien päähän hänen asuinpaikastaan. Sairasen toi-veena oli saada sauna ja oleskelutilat erilleen toisistaan ja rakentaa viihtyi-sä mökki, jossa saa rentoutua ja naut-tia Suomen kesästä järvimaisemassa.

Suunnilleen kaksi vuotta sitten Sai-ranen osti tontin läheltä Kerimäkeä, Kumpurannan kylästä. Tontille oli tarkoitus rakentaa kesämökki, mutta tarkkaa aikataulua rakentamiselle ei ollut, eikä ensimmäisenä vuonna ton-tilla tapahtunutkaan vielä juuri mi-tään. Sairanen vietti kuitenkin paljon aikaa tontilla, katseli mistä aurinko nousee ja mihin se illalla paistaa, miltä järvimaisema näyttää syksyise-nä iltana ja miltä keskikesällä.

– Minusta tontin ostaneiden kan-nattaisi ennen rakentamisen aloitta-mista tutustua kunnolla tonttiinsa. Jos en olisi viettänyt aikaa täällä, en oli-si ehkä tajunnut rakentaa mökkiäni niin, että isompi patio on kohti ilta-aurinkoa. Illalla saunasta tullessa voi syödä ja grillata ja nauttia päivän vii-meisistä auringon säteistä, Sairanen sanoo.

Sairasen mielestä olisi myös tärke-ää, että kun talo tai mökki on saatu rakennettua, pidettäisiin huolta itse tontista.

– Paljon näkee viimeisen päälle ra-kennettuja hienoja huviloita, joiden

tontit ovat rakentamisen jäljiltä hoita-mattomassa kunnossa. Kun panoste-taan niin paljon sisätiloihin, on ih-meellistä, että annetaan pihan rehot-taa, eikä satsata sen viihtyvyyteen.

Sairasen mökillä pihatyöt tullaan tekemään, kunhan saadaan rakennus-urakka valmiiksi. Toiveissa kuitenkin on, että kesämökillä päästäisiin kitke-misen ja haravoinnin suhteen tulevai-suudessa mahdollisimman vähällä, vaikka kukkapenkkiä pihan kaunis-tukseksi kaavaillaankin jo ensi kesäk-si.

Tavanomaisesta kesämökistä poi-keten Sairasen mökissä sauna ja tupa ovat saman katon alla, mutta irrallaan toisistaan.

– Saunalla ja tuvalla ei ole edes yh-teistä seinää. Päädyin ratkaisuun sik-si, etteivät oleskelutilat olisi saunan lämmityksestä johtuen tuskaisen kuu-mat, Sairanen kertoo.

Saunan ja oleskelutilat erillään pi-tävä mökkimalli löytyi Honkaraken-teen valikoimista, joten idea ei aivan uusi ole. Valmis mökkimalli kuiten-kin räätälöitiin Sairasen toiveita vas-taavaksi. Sauna ja oleskelutilat ovat myös hieman lomittain toisiinsa näh-den, jonka ansiosta ulkotilat on hel-pompi hyödyntää. Sairanen halusikin mökin molemmille puolille avopati-ot, joille mahtuu kunnolla vaikkapa grillaamaan ja ottamaan aurinkoa. Tontille on tarkoitus rakentaa vielä ai-

nakin aitta, rantaan laituri ja tulevai-suuden suunnitelmissa häämöttää omakotitalomainen päärakennus, jon-ka rantasaunana rakenteilla oleva ke-sämökki toimisi.

Pekka Sairanen sanoo, ettei mis-sään vaiheessa harkinnutkaan raken-tavansa kesämökkiään muusta mate-riaalista kuin hirrestä. Hirsirakenta-misesta on Sairasen mukaan myös terveydellistä hyötyä, sillä Sairanen kärsii astmasta. – Massiivihirsi on astmaatiokolle oikeastaan kaikista materiaaleista paras.

Pekka Sairanen aloitti kesämökin rakentamisen loppusyksystä. Alkupe-räisten suunnitelmien mukaan kesä-mökin olisi pitänyt olla valmiina va-pun tienoilla. Yllättävän pitkälle jat-kunut talvi on muuttanut aikataulua, mutta Sairanen uskoo kesämökin val-mistuvan toukokuun loppuun men-nessä.

– Nopeampaahan tämä rakentami-nen olisi jos en tekisi kaikkea itse, mutta kyllä rahallista säästöäkin tu-lee. Tämä on tällainen yhden miehen projekti, johon en haluakaan apumie-hiä, Sairanen sanoo.

Sähkötöitä lukuunottamatta Saira-nen on tehnyt kaiken itse. Juoksevaa vettä mökkiin ei tule, eikä hän sano sitä kaipaavansakaan.

– Mikä se sellainen kesämökkisau-na on, johon ei tarvitse itse kantaa jär-vestä vettä, Sairanen naurahtaa. ■

Teksti ja kuvat: Iida Muhonen

Laiturintekijät Tomi Kokkonen ja Marko Savolainen:

Turvallinen laituri on jämäkkä

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

– Hyvän ja huonon laiturin eroa ei välttämättä näe päälle päin, sanovat nuoret laiturintekijät Tomi Kokko-nen ja Marko Savolainen.

Hyvä laiturin tuntee miesten mu-kaan sen runkopaksuudesta. Kun run-kopalkki laiturissa on 20 senttiä kor-kea ja 7,5 senttiä leveä, se on silloin jämäkkä ja samalla myös turvallinen. Tällaisia laitureita miehet valmistavat osassa yrityksessään Savorakissa.

Savorakin laiturit ovat standardi-mitoituksena kuusi, kahdeksan, tai 12 metriä pitkiä ja leveyttä niissä on 2,4

metriä. Yritys valmistaa luonnollises-ti laitureita myös asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan. Kaikki Savora-kin laiturit tehdään alusta asti itse. Kestopuu on laitureiden pääraaka-ai-ne ja kansi tehdään kelluvien betoni-ponttonien päälle. Myös ponttonit miehet valavat itse.

Toinen tärkeä tuote Savorakilla on erityyppiset minigolf-radat. Niitä toi-mitetaan asiakkaille ympäri Suomea. Tilaajina ovat lähinnä matkailuyri-tykset, kaupungin ja kunnat. Aholah-den varikolla Savonlinnassa Savora-

killa on myymälä, jossa on tarjolla li-säksi ikkunoita, ovia, keittiökalustei-ta ja liukuovia. Myös veneilytarvike-myyntiä tehdään myymälästä käsin. Miehet tekevät itse asiakkaalle ovien ja ikkunoiden asennukset. ■

Marko Savolainen (vas.) ja Tomi Kokkonen juuri valmistuneen laiturin äärellä.

Kesämökin voi rakentaa myös näin. Sauna ja tupa ovat erillään toisistaan, mutta saman katon alla, jolloin sauna ei luovuta kuumuutta oleskelutiloihin.

Pekka Sairanen kehoittaa kaikkia tontin ostajia tutustumaan kunnolla tonttiinsa ja tarkkailemaan miltä se eri vuoden- tai vuorokauden aikoina näyttää.

KESÄMÖKKI

Hieman erilainen




Tahko Spa, TahkovuoriNilsiässä, Tahkovuoren vieressä si-jaitseva Tahko Spa on kylpylä, joka tarjoaa itsessään ja ympäristössään monipuolista ohjelmaa lomailijalle. Vuonna 2005 avatun Tahko Span markkinoinnista vastaava Juha Pusi-la sanookin, ettei Tahko Spa ole ai-van perinteinen kylpylä, pikemmin-kin viihdekylpylä. Kylpylästä löyty-vät 25 metrinen kuntoallas, kuntou-tus- ja viihdeallas, poreallas, lasten-allas ja liukumäki. Tämän lisäksi Tahko Spa tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden erilaisiin hoitolapal-veluihin, keilaamiseen ja kuntosalil-la käymiseen. Liikuntaa kaipaava voi MonitoimiArenalla pelata sulkapal-loa tai sählyä. Tahko Spassa on myös kolme ravintolaa ja majoitusta aivan aktiviteettien vieressä.

Sijainti Tahkovuoren tuntumassa on oiva ja siksi Tahko Span palvelui-den lisäksi ympäristöstä löytyy kym-menittäin erilaisia ajanvietto- ja har-rastusmahdollisuuksia. Talvisin Tah-kolla on hyvät puitteet vaikkapa las-ketella ja hiihtää, kesäisin golfata.

– Sijaintimme vaikuttaa kylpyläm-me toimintaan tietenkin erittäin posi-tiivisesti. Täällä on tekemistä ympäri vuoden, Pusila sanoo.

Virkistyskylpylä Fontanella, SiilinjärviSiilinjärven Fontanella on erityisesti lapsiperheitä suosiva kylpylä, jossa varttuneemmankin väen luvataan viihtyvän. Fontanellasta löytyy kym-menen erilaista allasta aina kunto- ja terapia-altaista luola-altaaseen ja las-tenaltaaseen. Kylpylävieraita palvelee lisäksi allasbaari ja höyrysaunat sekä kaksi kuntosalia. Fontanellassa on

mahdollisuus järjestää erilaisia koko-ustilaisuuksia ja varata tilaussauna omaan käyttöön. Fontanella järjestää myös uimakouluja ja ohjattuja palve-luita, kuten vesijuoksua, vauvauintia ja vesivoimistelua. Kahvila-ravintola Fontis ruokkii kylpylävieraat ja huo-lehtii allasbaarin sekä tilaussaunan tarjoilusta.

Rauhalahti, KuopioKuopion Rauhalahti on kylpylä, jon-ka moni tuntee sen kuuluisista tans-seista. Kallaveden rannalta löytyvät maamme ykkösesiintyjien lisäksi niin majoitus-, ravintola- kuin hoito-lapalvelutkin. Kylpylän allasosasto tarjoaa kuntouinti-, monitoimi- ja po-realtaiden lisäksi kylmä- ja kuuma-

altaan, kaksi lastenallasta, vesiliuku-mäen ja ulkoaltaan. Majoittua voi kylpylähotelliin, huoneistohotelliin tai hostelliin ja viereisellä leirintäalu-eella on mahdollista yöpyä niin telt-tailijoiden kuin karavaanareidenkin. Rauhalahdessa järjestetään paljon perhejuhlia, kokouksia, polttareita ja luokkaretkiä. Rauhalahden alueella sijaitsee myös koko perheelle sopiva, puistoon levittäytyvä lautapeli Hok-sopoli, jossa pelinappulana toimii pe-laaja itse.

Kunnonpaikka, VuorelaKuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli Kunnonpaikka palvelee asiakkaitaan Kuopion ku-peessa. Kunnonpaikka tarjoaa palve-luita kuntoutujille, rentoutumista kai-paaville, juhlijoille, kokousväelle, yö-pyjille ja tanssiparketeille kaipaavil-le. Uimaan tahtova pääsee pulikoi-

maan esimerkiksi viihde-, kävely- tai hoitoaltaaseen. Sunnuntaisin Kun-nonpaikan vesipeuhulassa lapsilla ja lapsenmielisillä on käytössään erilai-sia välineitä vesipeleihin ja -leikkei-hin. Kunnonpaikka järjestää myös lasten uimakouluja ja vauvauintia. 2000-luvulla peruskorjatut hotelli-huoneet, liikuntapalvelut, parturi-kampaamo, ravintola ja hemmottelu-hoidot tarjoavat asiakkaille viihtyi-sän rentoutumisympäristön. Palvelui-hin kuuluvat myös yrityksille suunni-tellut työhyvinvointipäivät ja kokous-palvelut.

Kylpylähotelli Kuntohovi, JoensuuPuolentoista kilometrin päässä Joen-suun keskustasta asiakkaita palvelee 51 hotellihuonetta käsittävä Kylpylä-hotelli Kuntohovi. Kuntohovin kylpy-lässä uimisen lisäksi voi hankkia rus-ketusta solariumista tai antautua kos-metologin tai parturi-kampaajan hemmoteltavaksi. Allasosastolla on huomioitu liikuntarajoitteiset ja aller-gikot, sillä kylpylästä löytyy allas-nosturi ja altaiden vesi on allergiays-tävällisesti puhdistettua. Kuntosalilla ja testiasemalla voi kasvattaa kunto-aan ja seurata kunnon kohoamista ammattilaisten ohjaamien kuntotes-tien avulla. Ravintoloiden noutopöy-dät ovat katettuna kolme kertaa päi-vässä ja niiden tiloissa on mahdollis-ta järjestää myös juhlatilaisuuksia.

Vapaa-aikaa kylpylässä voi viettää esimerkiksi pelaten biljardia tai as-karrellen ohjaajan opastuksessa. Lap-sille Kuntohovista löytyy oma leikki-huone ja ulkoa leikkipiha. Kylpylän ympäristöön voi tutustua helposti vuokraamalla vaikka polkupyörän tai rullaluistimet, talvella lumikengät tai hiihtovälineet.

Vesileppis, LeppävirtaVesileppiksen asiakkailla on monia erilaisia vaihtoehtoja virkistäytymi-seen. Kylpylän, ravintolapalveluiden, hoitojen ja majoituksen lisäksi Vesi-leppiksessä on jäähalli, hiihtoareena, urheilukenttiä ja urheilukauppa. Ve-sileppiksen kylpyläkokonaisuus kat-taa kuusi erilaista uima-allasta. Liu-kumäkien riemua tarjoaa 32 metri-nen vesiliukumäki.

Vesileppiksen kylpyläosasto sulje-taan remontin vuoksi huhtikuun lo-pulla ja avataan asiakkaille uudelleen 8. päivä toukokuuta.

– Allasosastoa koskeva pintare-montti uudistaa pesu- ja pukutilat ja siistii allasalueen, toimitusjohtaja Esa Salmiheimo kertoo.

Salmiheimon mukaan Leppävirta on kylpylälle pieni, mutta vetovoimai-nen paikkakunta.

– Leppävirran kirkonkylällä asuu noin 5000 asukasta. Paikallinen väes-tö on tietenkin tärkeä osa asiakaskun-taamme, mutta valtaosa kävijöistäm-me on matkailijoita.

Kylpylähotelli Kuntoranta, VarkausSaimaan reitin varrella Varkaudessa sijaitsee Kylpylähotelli Kuntoranta, jossa rentoutumisen lomassa pääsee halutessaan nauttimaan tanssista, ka-raokesta ja teatterista. Kylpylän uu-distuttua kesällä 2007, saivat lapset oman vesikeitaansa, jossa voi antau-tua 26 metrisen vesiliukumäen vietä-väksi. Kiinalaiset terapiahoidot ja hoitolapalvelut rentouttavat väsynyttä mieltä ja kuntosalilla saa hien virtaa-maan. Kokousten ja koulutusten jär-jestäminen Kuntorannassa onnistuu useiden erilaisten tilavaihtoehtojen ansiosta. Kokous- tai koulutuspäi-vään voi sisällyttää melomista, golfia golfsimulaattorilla tai kalastusta omien toiveiden mukaisesti. Yöpyä voi hotellihuoneessa, lomamökissä, leirintäalueella tai venesatamassa. Ravintola Aikamies ravitsee lomaili-jan noutopöytänsä antimilla tai à la carte -listan ruoka-annoksilla.

Fontana Casino, SavonlinnaSavonlinnan Fontana Casino sijaitsee omalla saarellaan aivan Savonlinnan keskustan tuntumassa. Fontana Casi-non kylpylän allasosasto kattaa vir-kistysaltaan, porealtaan ja lastenal-taan, ulkoa löytyvät lämminvesiputo-us ja rannassa on ympärivuotinen mahdollisuus uida järvessä. Fontana Casinon tiloista löytyvät ravintola, hemmotteluhoidot, kuntoutus- ja hy-vinvointipalvelut sekä kosmetologi.

Hotellihuoneita on 80 ja kesäai-kaan käytössä ovat myös kesähotellit ja -hostellit. Veneilevien vieraiden on helppo saapua Fontana Casinon vene-satamaan ja kulttuuriannista pääsee nauttimaan aivan kylpylän vieressä sijaitsevassa Savonlinnasalissa.

Imatran Kylpylä, ImatraPitkät perinteet omaava Imatran Kyl-pylä on vajaan kymmenen kilometrin päässä Imatran keskustasta. Kylpylä Taikametsässä asiakkaita viihdyttä-vät kallioputous, kuuma-allas, ulko-allas sekä hierovat suihkut, terapia-allas ja lastenallas. Käytettävissä on uimaratoja kuntouintia varten ja uin-

nin lomassa voi nauttia allasbaarin antimista ja pistäytyä aurinkoterassil-le. Yövieras voi valita majoitustapan-sa joko aivan kylpylän palveluiden äärestä tai luonnon rauhasta, sillä majoittua voi hotellihuoneessa tai lo-ma-asunnossa. Ravintolat, kahvilat ja baarit pitävät huolta viihtymisestä ja tekemistä löytyy muun muassa keila-uksen ja liikuntapalveluiden muodos-sa.

Lappeenrannan Kylpylä, LappeenrantaLappeenrannan Kylpylän historia ulottuu vuoteen 1824 asti. Perinteitä kunnioittaen uudistunut kylpylä tar-joaa laajan kirjon palveluita ja sijait-see kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Sauna- ja allasosasto koostuu suomalaisista saunoista ja höyrysaunasta, kahdesta virkistysal-taasta ja kahdesta porealtaasta. Hoi-to-osaston erikoishoidot, perinteiset kylpylähoidot ja kauneudenhoitopa-ketit sopivat terveydenhoitoon ja hemmotteluun. Lähes vuoden kestä-neet hotellin kunnostustyöt päättyivät vuonna 2006 ja asiakkailla onkin käytössään uudistetut hotellihuoneet ja asuntolatyyppiset yhden hengen huoneet. Ravintola Kasino kylpylära-kennuksen naapurissa ruokkii näl-käisen lomailijan ja sopii myös tila-us-, kokous- ja juhlaravintolaksi.

Viihdeuimala Rantakeidas, MikkeliRantakeidas Mikkelissä tarjoaa ui-maan haluavalle kuntoaltaan ja lasten altaan lisäksi lapsille matalan opetus-altaan, monitoimialtaan, vesihieron-taa ja 41 metrisen vesiliukumäen, jo-ka kulkee myös rakennuksen ulko-puolella. Allasoston veden klooripi-toisuus on matala ja liikuntarajoittei-setkin pääsevät nauttimaan altaan iloista helposti allashissin ansiosta. Saunaosastolla on erilliset höyrysau-nat ja tavalliset, suomalaiset saunat miehille ja naisille. Ryhmille on va-rattavissa oma pukuhuone ja uima-lassa on erityisryhmiä varten omat suihkut, joissa peseytyminen käy myös istualtaan. Tiloissa on kuntosa-li, josta naisille on varattu oma kun-tosalivuoro. Rantakeitaan kahvio pal-velee uimalan aukioloaikoina tarjo-ten kahvia, virvokkeita ja leivonnai-sia. ■

Tutustu ja löydä lisätietoa kylpylöistä kunkin kylpylänomilta kotisivuilta:

www.tahkospa.fiwww.fontanella.fiwww.rauhalahti.fiwww.kunnonpaikka.fiwww.kuntohovi.fiwww.vesileppis.fiwww.kuntoranta.fiwww.spahotelcasino.fiwww.imatrankylpyla.fiwww.kylpyla.infowww.rantakeidas.fi

Aina ei tarvitse matkustaa kauas päästäkseen lomalle ja niinhän sitä sanotaan, että on turhaa lähteä merta edemmäs kalaan. Tämä sananlasku pätee myös itäsuomalaisiin kylpylöihin, sillä tälläkin seudulla on lukuisia vierailleen lepoa, rentoutumista ja aktiviteetteja tarjoavia kylpylöitä, joissa voi tehdä paljon muutakin kuin vain uida.

Teksti: Iida Muhonen, kuvat: kylpylät, lähteet: haastattelut ja kylpylöiden kotisivut

Itä-Suomesta löytyy kylpylälomailijalle lukuisia vaihtoehtoja


Keittiö on ehkä yksi tärkeimmistä kodin tiloista. Varkautelaisen Koro-na-keittiöt yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kaukonen sanoo, että keitti-öltä odotetaan ennen kaikkea toimi-vuutta.

– Keittiökalusteiden tekniikka on kehittynyt viime vuosina paljon ja asiakkaat haluavat keittiöönsä uu-tuuksia, jotka lisäävät käyttömuka-vuutta. Esimerkiksi vaimennetut laa-tikot ja ovet ovat nykyisin itsestään selvyys. Tarjolla on jo moottoroituja-kin laatikostoja.

Käyttömukavuuden ohella asiak-kaat ovat tarkkoja keittiönsä ulkonä-östä. Keittiö on osa kodin sisustusko-konaisuutta, johon muiden huoneiden

kalustus mielellään sovitetaan. – Uusissa kohteissa suositaan usein

pelkistettyä tyyliä. Tyyli jatkuu keit-tiöstä eteiseen, makuuhuoneisiin ja muihin tiloihin. Vanhemmissa asun-noissa keittiö sovitetaan olemassa ole-viin puitteisiin. Koronan mallisto on onneksi laaja, joten jokaiselle löytyy varmasti tyyliin ja kukkarolle sopiva vaihtoehto.

Kaukonen kertoo, että suomalaiset ovat keittiön värivalinnoissa maltilli-sia. Tämän hetken trendiväri on mat-tavalkoinen, jota käytetään sekä run-gossa että ovissa. Rohkeimmat eivät kaihda myöskään muiden värien käyttöjä.

– Ne, jotka ovat valinneet keittiön

väriksi esimerkiksi punaisen, ovat ol-leet lopputulokseen tyytyväisiä.

Ovista helppohoitoiset mdf-ovet ovat suosittuja. Puuovet ovat kuiten-kin säilyttäneet paikkansa vuodesta toiseen.

– Muun muassa tammiovi on aina arvokas ja tyylikäs valinta. Työtasois-sa puolestaan laminaatti on laadul-taan ja hinnaltaan haluttu materiaali. Toisaalta kivitasojen kysyntä on kas-vanut tasaisesti.

Kaukonen muistuttaa, että keittiö on arvokas investointi, jonka tulee kestää aikaa ja käyttöä.

– Asiakkaat hakevat laadukasta rat-kaisua. Satsaammekin yrityksenä suunnitteluun ja laadukkaisiin mate-riaaleihin. Jo meidän laatikostomeka-nismeilla ja saranoilla on kymmenen vuoden takuu.

Kalusteiden lisäksi keittiössä kan-nattaa satsata hyviin kodinkoneisiin.

– Kodinkoneissa hinta ja laatu kul-kevat kutakuinkin käsikkäin, joten niissä ei halvin ole pitkällä aikavälil-lä se edullisin vaihtoehto.

Kaukonen katsoo luottavaisesti tu-levaisuuteen. Varkautelaislähtöisellä yrityksellä on jälleenmyyjät jo Savon-

linnassa ja Mikkelissä. Laajennusta on luvassa. Yrittäjä iloitsee myös sii-tä, että vuoden alussa voimaan astu-nut kotitalousvähennysuudistus on li-sännyt keittiöremonttien määrää. Sa-moin vapaa-ajanasuntoihin tulevat keittiöt ovat nykyisin yhtä hyvin va-rusteltuja kuin muutkin keittiöt.

– Uudisrakentamisen vähennyttyä vapaana on asennusalan ammattilai-sia, joihin kannattaa ehdottomasti keittiöasioissakin turvautua. ■

Moderni keittiö on kaunis ja toimiva

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen

Uusi tekniikka on tuonut keittiöihin lisää käyttö-mukavuutta.

– Keittiö on arvokas investointi, jonka tulee kestää aikaa ja käyttöä, Kaukonen sanoo.

rantasalmi.com

Oma rauha.

Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari

nauttivat omasta rauhasta jaupeista maisemista uuden

Tervapääskynsä kuistilla.

Moderni ja valoisa Tervapääsky on monen käytön saunatupa,joka sopii mainiosti myös vierasmajaksi, työhuoneeksi tai vaikkapa piilopirtiksi.

Valitse Rantasalmi-mallistosta yksilöllinen, toiveittesi hirsikoti. Tai anna arkkitehtimme suunnitella sellainen juuri sinulle. Ekorex-hirsikodin saat halutessasi jopa muuttovalmiiksi rakennettuna.

Rantasalmi-palvelupisteet Itä-Suomessa: IMATRA: Aleksei Saveliev 050 374 7073 KUOPIO: Tatyana Mytsak 043 211 0003 Sami Inkinen 043 211 0002 LAPPEENRANTA: Joni Karvinen 050 337 9783 MIKKELI: Seppo Parkkinen 0440 655 750 SAVONLINNA: Anne Mäkinen 044 360 7447Sähköpostit muotoa [email protected]

8 erilaista

pohjaratkaisua


Mikkelin Tulikivi-Studion yrit-täjä Karri Kuisma tietää, mik-si varaava tulisija on säilyttänyt asemansa suosittuna lämmitys-muotona.

– Uuni on halpa ja pitkäikäi-nen investointi, joka maksaa muutamassa vuodessa itsensä takaisin. Lisäksi puu on erittäin puhdasta energiaa, jonka poltta-misessa syntyvät ilmakehää ra-sittavat hiukkaspäästöt ovat vä-häisiä moneen muuhun lämmi-tysmuotoon verrattuna.

Kuisma jatkaa, että puuläm-mitteinen uuni on muista riip-pumaton ja luotettava lämmi-tysmuoto. Nykyiset uunit ovat lisäksi edeltäjiään parempia.

– Polttotekniikan muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa päästöihin. Uuni lämpiää myös vähemmällä puumäärällä. Toi-saalta Savossa riittää puuta pol-tettavaksi.

Kuisman edustama perheyri-tys Tulikivi on maailman suurin

varaavien tulisijojen valmistaja. Konserni tunnetaan Tulikivi-vuolukiviuuneista ja Kermansa-vi-uuneista.

Suosituin Tulikiven malli on leivinuunin ja takan yhdistelmä. Syykin on selvä.

– Suomessa uunia käytetään perinteisesti lämmityksen ohel-la ruuanlaittoon.

Nykyisin tulisijoista on tullut myös sisustuselementtejä, joi-den tulee sopia kodin muuhun sisustukseen. Asiakas voi halu-tessaan jo ennen liikkeeseen tu-loa hahmotella toiveiden mukai-sen tulisijan kotoa käsin Tuliki-ven Uuniräätäliohjelmalla.

– Tietokoneohjelmalla voi suunnitella uunin valmiista ko-risteosista, muuttaa kaakelivä-riä ja uunin korkeutta tai vaih-taa luukkuja. Kolmiulotteisten mallikuvien avulla näkee, miltä uuni näyttää eri kulmista. Osa asiakkaista haluaa uniikkiuu-nin, joka suunnitellaan luonnol-

lisesti täysin yksilöllisesti.Tulikivellä on Suomessa 35

Tulikivi-studiota ja noin 30 Tu-likivi-pistettä, joissa on tarjolla avaimet käteen -palvelu.

– Palveluun kuuluvat muun muassa kotikäynnit, neuvonta ja suunnittelu tarvittavine lupi-neen, kaikkien tuotteiden asen-nuspalvelu, vanhojen uunien purku sekä aiemmin hankittu-jen uunien huolto.

Energian hinnan vaihtelut ja remonttien kotitalousvähennys-oikeus näkyvät suoraan uunien kysynnässä. Kuisma toteaa, et-tä lähes 60 prosenttia uunista menee saneerauskohteisiin, joissa ei ole aikaisemmin ollut tulisijaa.

– Puulla lämmittäminen on yllättävän helppoa. Jos varaavan tulisijan käyttö ei ole tuttua, sen kyllä oppii nopeasti uunimesta-reiden opastuksella. ■

Omakotitaloissa asuvilla lämmitys-kulut ovat melko suuri osa asumis-kustannuksista. Jos asumisesta koitu-vat kulut tuntuvat kohtuuttomilta ja luonnolle ystävällisemmät ratkaisut kiinnostavat, on maalämpö tutustu-misen arvoinen vaihtoehto.

IVT maalämpöpumppuja Savon-linnan seudulla markkinoiva Teemu Lautiainen sanoo maalämpöpumpun tuovan säästöjä öljylämmitykseen verrattuna jopa 70 prosenttia.

– Maalämpöpumppujen käyttökus-tannukset ovat pienet, hyötyaste kor-kea ja ne eivät vaadi huoltoa juuri ni-meksikään. Vanhoista öljykattiloista kannattaa maalämmön yhteydessä luo-pua täysin, sillä mitään muita lämmi-tysratkaisuja ei tämän lisäksi tarvitse. Tulisijoja ei kannata tietenkään ryhtyä purkamaan, jos kotona sattuu vaikka leivinuuni olemaan, mutta lämmityk-sellisistä syistä sitäkään ei enää tarvit-se, toimitusjohtaja Lautiainen kertoo.

Maalämpö sopii parhaiten omako-titaloihin, joissa on vesikiertoinen lat-tia- tai patterilämmitys. Kohteet, joi-hin maalämpöpumppuja asennetaan ovatkin usein uudis- tai remonttikoh-teita. Lämmönkeruu tapahtuu joko kalliosta, vedestä tai pintamaasta. Kalliosta lämpöä saadaan tekemällä kallioon porakaivo, vedestä lämpö kerätään upottamalla maalämmön tarvitsema putkisto järven pohjaan painojen avulla. Pintamaahan asen-nettuna maalämpöputkisto asenne-taan noin metri maanpinnan alapuo-lelle. Yhteistä kaikille maalämmön asennusmahdollisuuksille on se, että maahan varastoitunut energia siirre-tään lämpöpumpun kylmäaineeseen putkistoissa kiertävän etanolin avul-la. Kylmäaine höyrystyy lämpötilan noustessa kompressorin avulla kor-keaksi, jolloin käyttö- ja lämmitysve-si lämpenee.

Mikäli lämpöpumppu ei jostakin syystä saisi maalämpöä hyödynnet-tyä, toimii sähkövastus pumpun vara-järjestelmänä. Sähkövastus käynnis-tyy automaattisesti, jos maalämpö ei riitä pitämään lämpötilaa tarpeeksi korkeana.

Maalämpöpumpun hinta määräy-tyy lämmitettävän rakennuksen koon, sekä halutun lämmitystehokkuuden mukaan. Tarvittavat laskelmat teh-dään huolellisesti ennen asennustöi-den aloittamista ja kohde käydään

katsomassa etukäteen asennuksen suunnittelun helpottamiseksi. Lauti-aisen mukaan asiakas pääsee nopeim-millaan nauttimaan maalämmöstä jo jopa vajaassa viikossa.

Teemu Lautiainen Savonlinnan Lämpöpumppu Oy:stä kertoo maa-lämmön herättäneen runsaasti kiin-nostusta.

– Tekeillä on pääsääntöisesti ollut koko ajan pari asennuskohdetta ker-rallaan. Maalämpöpumppu on asen-

nettava kotiin keväällä, kesällä tai syksyllä. Pumpun voi asentaa talvel-lakin, esimerkiksi tilanteessa, jossa entinen lämmitysjärjestelmä rikkou-tuu. Tällöin lämmitys kuitenkin ta-pahtuu sähkövastuksella siihen saak-ka, kunnes lämpökaivo tai -piiri saa-daan asennettua. Nyt on kuitenkin suotuisin aika lähteä liikkeelle.

Savonlinnan Lämpöpumppu Oy toimii Savonlinnassa ja sen ympäris-tökunnissa. ■

Maalämpo säästää luontoa ja rahaa

Teksti: Iida Muhonen, kuvat: Iida Muhonen ja Savonlinnan Lämpöpumppu Oy

Kerimäkeläiselle Raimo Tuunaselle maalämpö on tuttu jo 70-luvulta. Tällä hetkellä taloa lämmittää öljykattila, mutta vaihto maalämpöön on edessä. Asennus sujuukin tässä tapauksessa erityisen nopeasti, sillä lämmönkeruupiirit löytyvät maasta jo entuudestaan.

Teemu Lautiainen ja Petri Venäläinen uskovat maalämmön lyövän itsensä läpi kuluttajien keskuudessa sen ekologisuuden ja matalien käyttökustannusten vuoksi.

Varaava tulisija maksaa itsensä

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen

Suomalaiset valitsevat usein uunimallin, jossa on sekä leivinuuni että takka, Karri Kuisma sanoo.

Jarkko Kuisma suunnittelee tulipesää.

Jarmo Viljakainen



Migreeniä on kahta muotoa: esioireista eli aurallista ja auratonta, joka on tavalli-sempi. Sosterissa fysioterapeuttina työs-kentelevälle Virpi Kasperille esioireinen migreeni on tuttu seuralainen.

– Olen kärsinyt migreenistä murrosiäs-tä lähtien. Ajoittain migreenikipu on niin voimakasta, että oksennan ja olen kipeä useamman päivän.

Kasperin vaivaan löytyi kuitenkin hel-potusta yllättävältä taholta. Hän osallistui syksyllä 2008 työpaikan järjestämään koulutukseen, jossa opiskeltiin asentohui-mauksen manööverihoitoa professori Ta-pani Rahkon johdolla.

– Rahko kehitti muutamaan yksinker-taiseen liikkeeseen perustuvan manööve-rihoidon hyvänlaatuisen asentohuimauk-

sen (HAH) hoitoon. Rahko on tehnyt elä-mäntyönsä korvapotilaiden parissa. Perä-ti 60 prosenttia huimauksista on sisäkor-vaperäisiä. Sivutuotteena manööverihoi-don huomattiin tehoavan myös migree-niin.

Kasper korostaa, että kaikilla HAH-po-tilailla ei suinkaan ole migreeniä tai päin-vastoin, kaikki migreenipotilaat eivät ai-na kärsi huimauksesta.

– HAH:lla ja migreenillä on kuitenkin jonkinlainen yhteys, sillä sama hoito on tehokas molempiin vaivoihin.

Kasper itse sanoo suhtautuneensa ma-nööverihoidon vaikutuksiin epäillen.

– Totta kai halusin testata ihmeitä lu-paavaa hoitoa. Tein heti alussa harjoituk-sia päivittäin. Syksyn jälkeen en ole ok-sentanut migreenin takia. Saman vaiku-tuksen ovat huomanneet monet muutkin hoito-ohjelmaa noudattavat migreenipoti-laat.

Kasper toteaa, että manööverihoito käy hyvin migreenin tukihoitomuodoksi ja it-sehoidoksi.

– Voin ehkäistä tai siirtää päivällä al-kamassa olevan migreenin tekemällä läpi hoitoon kuuluvat liikkeet. Migreenin uha-tessa yöllä otan edelleen migreenilääk-keen. Manööveri lievittää kipua, hanka-lassa vaiheessa ei kuitenkaan poista sitä kokonaan. Sellainen taustasärky tuntuu, mutta sen kanssa selviytyy kuitenkin hy-vin.

Helpot liikesarjat – nopea tulosKasper kertoo, että migreenin ohella mo-ni suomalainen kärsii tietämättään hy-vänlaatuisesta asentohuimauksesta. Asen-tohuimauspotilas kävelee usein vinoon, kärsii auto-pahoinvoinnista, ahtaan- tai korkeanpaikankammosta ja lukiessa kir-jaimet voivat hyppiä riviltään.

– Asentohuimaus on helppo todeta pa-rilla yksinkertaisella testillä, jossa kävel-lään, tehdään käännöksiä ja taivutetaan kehoa eteenpäin.

Koekaniiniksi joutunut toimittaja sattui olemaan melko tyypillinen asentohuima-uksesta tietämättään kärsivä henkilö. Kohtalon ivaa tai ei, mutta sama henkilö kärsii ajoittain myös ikävistä migreeni-kohtauksista. Kasper uskoo, että manöö-verihoidolla molemmat vaivat helpottuvat tai jopa poistuvat kokonaan.

Hoito-ohjelma on yksinkertainen. Sen oppivat kaikki ja sen tekeminen vie aikaa muutaman minuutin. Rahkon manööve-rissä liikkeitä tai pikemminkin asentoja on neljä. Liikkeet tehdään kehon molem-mille puolille.

– Kolme ensimmäistä liikettä tehdään kyljellä maaten. Niissä ollaan noin puoli minuuttia. Ensin maataan kädet sivuilla ja pää alaspäin roikkuen. Sen jälkeen pää tu-etaan käsillä vaakaan. Kolmas liike teh-dään nojaten alempaan käteen niin, että pää nousee ylöspäin. Lopuksi istutaan tuolilla hyvässä asennossa muutama mi-nuutti.

Rahkon manööverin ohella käytössä on muun muassa Lempertin manööveri.

– Hoidon kannalta on tärkeää, että hoi-to kohdistuu kaikkiin kolmeen sisäkorvan käytäviin.

Kasper korostaa, että manööverihoito sopii käytännössä kaikille ihmisille. Vain todella alhaisen verenpaineen omaaville sitä ei suositella. Migreenin hoidossa ma-nööveri on nimenomaan ennaltaehkäise-vä hoito.

– Jos migreenikohtaus on jo päällä, ei hoidosta ole enää apua. Potilaan kannat-taakin tehdä liikkeet heti kun migreenin ensioireet ilmaantuvat (muun muassa hau-kottelu, väripallot, väsymys).

Sosterin alueen terveyskeskusten kaik-ki fysioterapeutit ovat saaneet manööve-rikoulutuksen Kasperin toimesta.

– Terveyskeskukseen ja keskussairaa-laan kuntoutukseen tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete. Migreenin ja asentohui-mauksen hoidosta saa tietoa myöskin ne-tistä.

Hoito-ohjeet saatuaan potilaan kannat-taa tehdä liikkeet päivittäin.

– Päänsärkypäiväkirjan ylläpito auttaa hahmottamaan, minkälainen vaikutus hoidolla on. ■


– Manööverihoitoon kuuluvat liikkeet on kehitetty hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoitoon mutta tehoavat hyvin myös migreeniin. Liikkeet ovat helppoja, Sosterin fysioterapeutti Virpi Kasper sanoo. Mallia näyttää apuvälineteknikko Jukka Enkenberg.

Moni suomalainen kärsii tietämättään hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Asia on helppo selvittää. Virpi Kasperin testattavana Jukka Enkenberg.

Manööverihoitoa migreeniin

MyydäänKerigolfin pelioikeuksia, puh. 0400 571 168------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Myydään tai vuokrataan Kerigolfin peliosake, puh. 050 546 6990------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ostetaan kiinteistöjäPikkumökki tai tontti, oma ranta, Saimaa tai iso sisäjärvi, 040 553 9482/suom.yks.hlö

Tervetuloa Varkauteen suositulle Kuoppakankaan asuinalueelle! MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN avara yksitasoinen rivitaloasunto (170 m²), jossa asut kuitenkin kuin omakotitalossa. Suojaisa ai-dattu sisäpiha ja takapiha met-sikköön. Takka sekä sisällä että ulkona. Huoneistossa tilava 70-luvun nostalginen olohuone/ruokailutila, kaikissa huoneissa parketti, keittiö ja saunatilat modernisoitu. Lapsille turvallinen piha jossa keinut ja tilaa leikkiä. Koulut, ulkoilumaastot, lähi-kauppa ja keskustan palvelut kävelymatkan päässä. Vmh. 154 000e. Soita ja sovi yksilöllinen näyttö. Puh. 040 7492090 tai 0400 870129.

Huippuhieno vapaa-ajan tontti, Sai-maan Enonveden rannalla loivasti ran-taan viettävä, osittain kallioinen tontti luonnonkauniilla ja rauhallisella paikal-la. Hyväpuustoinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Tontin koko n. 6700 m2. Rakennusoikeus 150 m2. Kova rantapohja. Omaa Saimaan rantaviivaa n. 70 m, Ilman-suunta etelä/lounaaseen. Lisätietoja p. 050 546 6940

Jyskyttävä päänsärky, joka pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja vie sängyn pohjalle muutamaksi päiväksi ei ole naurun asia. Kyseessä on kuitenkin melko yleinen vaiva, sillä noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii migreeniksi luokitellusta päänsärystä. Kevät ja kesä on monille migreenipotilaille erityisen tuskaista aikaa, koska kirkas valo saattaa laukaista migreenikohtauksen.

KYMMENEN VASTAUSTA, KYSYMYKSET SIVULLA 3

1. Vuonna 1936. 2. Eliel Saarinen. (20.8.1873–1.7.1950) 3. Vuonna 1957. 4. 360. 5. Arkkienkeli Mika-elin. 6. Poleeni. 7. Hannu Tsupari. 8. 5. 9. Saimaannorpan. 10. Noin 6 000 vuotta sitten.

Suur-SaimaanSuur-SaimaanMARKKINAT

Aloita Loma Karhunkierroksella!VUOKRATAAN RUKALTA kelohuoneisto. Aurinkopaikka sijaitsee nimensä mukaan huippupaikalla aurinkoisella Vuosselin rin-teellä, aivan laskettelurinteiden vieressä. Meiltä on helppo läh-teä karhunkierrokselle, hiihtämään, laskettelemaan pitkälle ke-säkuulle. Kosket pauhaavat valtavine vesimäärineen juuri alku-kesästä! Huoneisto on hyvin varustettu ja sinne sopii majoittu-maan 4-5 (6) hlöä. Katso: www.aurinkopaikka.net (siellä myös hauska karhuvideo) puh 0444-5920990 tai 0400-870129 Nyt kannattaa varata jo talviviikkoja.


KUOPIO: Ahtijahti Oy, p. 040 8232328LAPPEENRANTA: ELP-Vene, p. 040 5845857MIKKELI: Pellos-Marin Oy, p. 015 667220SAVONLINNA: Saimaan Vesityö Oy, p. 0400 151401

Laituri tekee kesästä loman

www.marinetek.net

Saimaalehti_190x135_vaaka.indd 1 22.4.2009 11:01:28

Kerimäen kunta panostaa tontti-, asunto- ja mökkimarkkinointiin kunnan alueella ja järjestää 9.5. Asunto- ja tonttito-hinat -markkinapäivän Keri-mäen koulukeskuksessa ja Kerimaan lomakylässä. Ta-pahtumassa on esittelyssä kunnan alueella myytävänä olevat ranta- ja omakotita-lotontit, loma-asunnot ja omakotitalot. Myynnissä ole-via kohteita on tällä hetkellä yli 200. Mukana markkinapäiväs-sä ovat kunnan lisäksi muun muassa alu-een kiinteistönvälittäjät, maanomistajat, kyläyhdistykset, matkailuyrittäjät ja yrit-täjäyhdistys.

Kaikki myytävät kohteet löytyvät kes-kitetysti kunnan nettisivuilta, missä niis-tä löytyy myös kartat. Yli 200 kohteesta noin 30 on yksityisen omistajan. Aivan uutta tapahtumassa onkin se, että yksityi-set henkilöt ovat kirpputorin tapaan myy-mässä omia kohteitaan.

– Kuka tahansa voi tulla asunto- ja tonttikirpputorille myymään Kerimäellä olevaa kohdetta. Tämä on uudenlainen markkinapaikka, jossa myyjä ja ostaja kohtaavat nokakkain ilman välikäsiä, Ke-rimäen kunnaninsinööri ja rakennustar-kastaja Jorma Mattinen kertoo.

Mattisen mukaan kirpputorin vah-vuuksia on se, että asiakas ja myyjä voi-

vat yhdessä neuvotella ja katsoa erilaisia vaihtoehtoja. Maanomistajalla voi olla

paljonkin mahdollisia kohteita, jotka muutoin eivät tulisi esil-

le.– Kohteita voi käydä

katsomassa netissä ja pai-kan päällä etukäteen tai sitten voi tulla vasta ta-pahtumaan tutustumaan

tarjontaan. Kirpputoriaja-tus pitää sisällään yllätyksel-

lisyyden. Ei voi tarkkaan tietää, ketä on tulossa asiakkaiksi, myymään

tai mitä lopulta on myynnissä. Toivom-mekin tapahtumaan niin sanottuja joke-reita, Mattinen naurahtaa.

Mattinen painottaa myös sitä, että juu-ri paikalliset ihmiset tietävät kylän asiat ja heiltä saa paljon sisäpiirin tietoa, kun vain rohkenee kysyä.

– Samalla kertaa voi neuvotella maan-omistajan kanssa vaikka mahdollisen ve-nepaikan. Lisäksi mukana olevilta toimi-joilta saa paljon tietoa niin kaavoitukses-ta kuin vaikka yritystoiminnasta.

Toukokuinen markkinapäivä on Matti-sen mukaan vasta alkulanseeraus uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.

– Tarjonta on nyt selvitetty ja tuotu esil-le. Vaikka kaupat eivät itse tapahtumassa syntyisikään, toivottavasti ajatus jää hau-tumaan ja kunnasta jää myönteinen kuva.

TONTTIKAUPPAA kirpputorilla

Teksti ja kuva: Ruut Kokki


Kuusamo Hirsitalojen suosio jatkaa kasvuaan!

Omakotitalot, Loma-asunnot ja Saunarakennukset –

Aitoa Pohjoisen Puuta!

www.kuusamohirsitalot.fi

Meiltä löydät markkinoiden laajimman hirsivalikoiman – kaikki hitaasti kasvanutta pohjoisen puuta!

Tutustu laajaan mallistoomme ja upeaan kuvagalleriaamme

osoitteessa:

Markkinaosuuden kasvu v. 2008 39%

Meiltä lö

Tutustu laajaan mallistoj k


Documents

Suur-Saimaa 3 290409