Tietoa liikenteenilmanlaatu- ja meluvaikutuksistaasuinympäristössä

Liikenteen jäljet

Sisältö

Liikenne pilaa ilmaa, tuuli ja sade puhdistavat ......................................................................... 2Inversio - hankalin säätilanne ......................................................................................................................................................... 3Pääväylien varret ja katukuilut - ilmanlaatu toistuvasti heikko ............................................................................................... 4Ilmanlaatu vaihtelee liikennemäärän mukaisesti ......................................................................................................................... 5Hiukkasten terveyshaitat aiemmin tiedettyä suuremmat ........................................................................................................... 6Typen oksidien päästöt vähenevät - ilmanlaatu ei parane yhtä paljon ...................................................................................... 7Häkää ja hiilivetyjä syntyy kylmäkäynnistyksissä ...................................................................................................................... 8Hiilidioksidi on tärkein ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu ................................................................................. 8Tuleva ilmanlaatu on nykyisenkaltainen ....................................................................................................................................... 9Ohjearvot ohjaavat suunnittelua ...................................................................................................................................................... 10Raja-arvot ovat sitovia....................................................................................................................................................................... 10Raja-arvojen ylittyminen on estettävä............................................................................................................................................ 11

Liikenne meluaa, hiljaisilla alueilla häiritsevät satunnaisetkin äänet ........................................ 12Melutason yksikkö on desibeli, dB ................................................................................................................................................... 12Ohjearvot ohjaavat ............................................................................................................................................................................. 13Rakennuksilla piha suojaan .............................................................................................................................................................. 13Rakenteilla sisätilat hiljaisiksi ......................................................................................................................................................... 13Etäisyys vaimentaa, kova pinta heijastaa ...................................................................................................................................... 14Hiljaisempi nopeus, hiljaisempi ääni ............................................................................................................................................... 14Esteet vähän estävät ......................................................................................................................................................................... 14Liikenteen kasvu lisää melualueilla asuvien määrää uusista meluesteistä huolimatta ......................................................... 15

Tulevaisuuden haasteet ja keinot ............................................................................................. 16Liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti .......................................................................................................................... 16Suunnittelulla tolkkua kaaokseen ................................................................................................................................................... 17Liikkumistavan sujuva valinta ......................................................................................................................................................... 18Apua tekniikasta ................................................................................................................................................................................ 18Yhteistyötä .......................................................................................................................................................................................... 21Voit itse vaikuttaa! ............................................................................................................................................................................. 22

Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristössä

Usein esitettyjä kysymyksiä ovat, missä on hyvä asua, minne olisihyvä muuttaa? Millainen ilmanlaatu ja melutilanne on nyt ja mi-ten ne tulevat muuttumaan?

Lukemalla tämän julkaisun löydät joitain vastauksia. Katsomallakarttaa löydät lisää vastauksia. Käymällä paikalla sekä haistelemallailmaa ja kuuntelemalla löydät paljon vastauksia. Myös muissa kau-pungeissa tilanne on pitkälti vastaavanlainen kuin pääkaupunki-seudulla. Lähdetään liikenteen jäljille.

Altistumiseen vaikuttavat päästömäärä, miten se laimenee ilmaan ja kauankoihminen oleskelee epäpuhtauksia sisältävässä ilmassa.

2

Ulkoilman laatu pääkaupunkiseudulla on yleensä tyydyttävä eikäse tällöin aiheuta terveydellistä haittaa täällä asuville tai työssä-käyville terveille ihmisille. Pääväylien läheisyydessä ja kerrostalo-jen välisissä vilkasliikenteisissä katukuiluissa ilmanlaatu voi kui-tenkin olla toistuvasti huono. Satunnaisesti erityisesti aurinkoisi-na pakkaspäivinä ilmanlaatu voi huonontua lähes koko pääkaupun-kiseudun alueella.

Kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttaa eniten liikenne, koska pako-kaasut pääsevät ilmaan matalalta. Sama päästömäärä pieneen ilma-määrään sekoittuneena aiheuttaa suuren pitoisuuden ja suureenilmamäärään sekoittuneena pienen pitoisuuden. Ilmassa olevat epä-puhtauspitoisuudet eli ilmanlaatu vaihtelee sekä päästöihin vaikut-tavien liikennemäärien, raskaan liikenteen osuuden, ruuhkaisuu-den ja rytmin että päästöjen laimenemiseen vaikuttavien sääolojenja alueen tuulettuvuuden myötä. Energiantuotannon vaikutus hen-gitysilmaan on nykyisin pääkaupunkiseudulla vähäinen. Teollisuu-den ja lämmityksen savu- ja hajuhaitoilla voi olla paikallisesti merki-tystä.

Terveysvaikutusten kannalta on oleellista, kuinka kauan ihminenoleskelee huonossa ilmassa eli kauanko hän altistuu korkeille pitoi-suuksille. Ulkoilman epäpuhtaudet kulkeutuvat myös sisätiloihinjoko ilmanvaihdon kautta tai rakennuksen vuotokohtien läpi. Vil-kasliikenteisessä asuinympäristössä liikenteen pakokaasupäästöillealtistutaankin pääosin sisätiloissa, koska ihmiset viettävät noin90 % ajastaan sisällä; kotona, kouluissa, työpaikoilla. Korkeimmille

pitoisuuksille altistutaan liikenteessä, henkilöautoissa, mutta niis-sä ei yleensä vietetä pitkiä aikoja.

Ilmansuojelutyötä ohjaamaan ja edistämään on annettu ilman-laadun ohje- ja raja-arvot. Ilmanlaadun seuraaminen on kuntientehtävä. Pääkaupunkiseudulla ilmanlaatua seuraa Pääkaupunkiseu-dun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Ilmanlaatutiedotuksessa käyte-tään YTV:n ympäristötoimiston kehittämää ilmanlaatuindeksiä. Senlaskennassa otetaan huomioon eri epäpuhtaudet ja niille annetutulkoilman ohjearvot. Korkein epäpuhtauspitoisuus määrää ilman-laatuindeksin arvon. Kun indeksin arvo on 100, korkein pitoisuuson yhtä suuri kuin sille annettu ohjearvo.

Ilmanlaatu vaihtelee kellonajoittain, päivittäin, vuodenajoittain, vuo-sittain sekä säätilan mukaan. Ilma on puhtainta öisin ja sunnun-taisin heinäkuussa ja syksyllä, huonointa ruuhka-aikoina arkisintalvella ja keväällä. Tuuli ja sade puhdistavat ilmaa tehokkaasti.

Liikenne pilaa ilmaa,tuuli ja sade puhdistavat

Ilmanlaatuindeksin päivittäiset maksimiarvot vuonna 1998 olivat korkeimmil-laan kevättalvella ja keväällä sekä Helsingin keskustassa (ylempi) että pää-kaupunkiseudun aluekeskuksissa (Leppävaara/Tikkurila, alempi). Korkeinindeksin arvo on ollut Helsingin keskustassa 374 voimakkaan inversion aika-na 29.12.1995.

Pääkaupunkiseudulla ongelmallisimmat epäpuhtaudet ovat hiukka-set ja typpidioksidi, joiden pitoisuudet ylittävät ohje- ja raja-arvoja.Toisaalta rikkidioksidi- ja lyijypitoisuudet ovat pienentyneet eivät-kä ne aiheuta nykyisin ongelmia.

Inversio - hankalin säätilanneSäätila vaikuttaa paljon ilmanlaatuun. Tyynellä säällä epäpuhtaudetsekoittuvat ja laimenevat hitaasti. Inversio on erikoistapaus tyy-nestä säästä. Silloin ilman sekoittuminen on estynyt myös pysty-suuntaan.

Inversiotilanne syntyy, kun kirkkaina öinä maanpinnan lähellä olevailma jäähtyy enemmän kuin sen päällä oleva ilmakerros. Kylmä ilmaon raskasta eikä se pääse sekoittumaan ylöspäin lämpimämpäänilmaan. Aamuruuhkan aikana liikenteen päästöt jäävät kylmäänilmakerrokseen lähelle maanpintaa.

Inversiotilanteessa lähellä maanpintaa on kylmää, raskasta ilmaa, joten siinäolevat epäpuhtaudet eivät pääse sekoittumaan ylöspäin lämpimämpään il-maan. Normaalisti maanpinnassa on lämpimintä ja ilma kylmenee ylöspäin(katkoviiva). Inversiotilanteessa myös ääniaaltojen taipuminen ja melun kuu-luminen eri paikoissa voi poiketa tavanomaisesta.

3

ilma

Kehä I:n etelä- ja pohjoispuolella mitatut typpidioksidipitoisuudet pienenevät,kun etäisyys tienreunasta kasvaa. Liikennemäärä oli n. 55000 autoa vuoro-kaudessa. Pääväylien liikennemäärät v. 2000 vaihtelevat välillä 50000 �90000 autoa vuorokaudessa.

4

Useimmiten aurinko lämmittää aamupäivän kuluessa kylmän ilma-kerroksen, jolloin se sekoittuu yläpuolella olevan ilman kanssa japitoisuudet hengitysilmassa pienenevät nopeasti. Talvisin – tosinharvoin – inversiotilanne voi kestää useamman vuorokauden. Täl-lainen tilanne vallitsi esim. 28.- 29.12.1995. Typpidioksidin ohjear-vot ja myös tuleva raja-arvo ylittyivät laajalti pääkaupunkiseudunalueella ja pitoisuudet olivat korkeita myös monissa muissa Etelä-Suomen kaupungeissa.

Pääväylien varret ja katukuilut- ilmanlaatu toistuvasti heikkoPääkaupunkiseudun pää- ja kehäteiden varsilla ilmanlaatu on huo-nointa tien pientareilla, joilla ohjearvot tavanomaisesti ylittyvät.20 – 50 m etäisyydellä tienreunasta typpidioksidin ja hiukkastenohjearvot voivat ylittyä toistuvasti ja etäisyydellä 50 – 100 m sa-tunnaisesti, vaikka suurimman osan ajasta pitoisuudet ovat alleohjearvojen. 500 m etäisyydellä tien vaikutus on enää hyvin pieni.

Joulukuun lopulla 1995 inversiotilanteessa ilmanlaatu huononi. Typpi-dioksidin (NO2) ja hiilimonoksidin eli hään (CO) pitoisuudet olivat reilustinormaalitasoa korkeammat.

Pohjoisrannassa mitatut typpidioksidipitoisuudet pienenevät, kun korkeuskatutasosta kasvaa. Kattotasolla ja pihanpuolella ilmanlaatu on yleensä pa-rempi. Liikennemäärä oli n. 45000 autoa vuorokaudessa. Katu on avoin me-relle, mikä parantaa tuulettuvuutta. Kantakaupungin vilkkaimpien pääkatu-jen liikennemäärät v. 2000 vaihtelevat välillä 25000 � 45000 autoa vuoro-kaudessa.

Ilmanlaatu vaihtelee liikenteen rytmin mukaisesti. Pitoisuudet ovatkorkeita ruuhka-aikoina, pieniä yöllä. Kuvassa hiilimonoksidin (CO),typpimonoksidin (NO), typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten(PM10) vuorokaudenaikainen vaihtelu Töölössä tammi-maaliskuussa 1998.

Pitoisuudet ovat usein korkeampia tien pohjois- ja itäpuolella, kos-ka tuulet puhaltavat tavallisemmin etelästä ja lännestä. Myösmaastonmuodot sekä rakennukset vaikuttavat pakokaasujen lai-menemiseen. Ongelmallisimpia paikkoja ovat tuulen alapuolella ole-vat notkelmat.

Kantakaupungissa ilmanlaatu on huonointa vilkasliikenteisissä jahuonosti tuulettuvissa kerrostalojen reunustamissa katukuiluissa.Typpidioksidin ja hiukkasten ohjearvot voivat ylittyä kadun puolel-la alakerrosten korkeudella toistuvasti. Yläkerrosten korkeudellaja etenkin rakennuksen suojassa pihanpuolella ilmanlaatu on yleen-sä selvästi parempi.

Vilkkaiden katujen ja teiden lähellä koneellisen ilmanvaihdon kor-vausilma tulisi ottaa pihanpuolelta tai katolta. Sisälle kulkeutuviahiukkasia voidaan vähentää tuloilmasuodattimilla.

Ilmanlaatu vaihteleeliikennemäärän mukaisestiLiikenteen päästöjä ovat terveydelle haitalliset erikokoiset hiukka-set (TSP ja PMx), typen oksidit (NOx ), hiilimonoksidi eli häkä (CO),haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), joista käytetään myös nimi-tystä hiilivedyt (HC), sekä kasvihuonekaasuna toimiva hiilidioksi-di (CO2). Ilmanlaatu vaihtelee samallakin kadulla liikennemääränmukaan siten, että ruuhka-ajat näkyvät korkeampina pitoisuuksina.

5

ilma

6

Hiukkasten terveyshaitataiemmin tiedettyä suuremmatLiikenne aiheuttaa sekä suoria (pakokaasuhiukkaset) että epäsuo-ria (katupöly) hiukkaspäästöjä. Pakokaasuhiukkasia syntyy diesel-moottorissa enemmän kuin bensiinimoottorissa. Dieselkäyttöinentavaraliikenne aiheuttaa suorista päästöistä runsaat puolet ja bus-sit noin 15 %. Henkilöautojen päästöjen osuus on vajaa 20 %.

Pakokaasujen hiukkaspäästöjä on vähennetty parantamalla poltto-aineiden laatua (mm. vähärikkinen diesel) ja kehittämällä diesel-autojen hiukkaspuhdistimia. Vuoden 2020 tilanteessa liikenteensuorien hiukkaspäästöjen arvioidaan olevan nykyistä pienemmät.Jakauman eri ajoneuvoryhmien kesken arvioidaan olevan melkosamanlainen kuin nykyään.

Kaupunki-ilman kokonaishiukkaspitoisuus (kokonaisleijuma, TSP)on korkeimmillaan keväisin, jolloin ohjearvot ylittyvät toistuvasti.Ilmassa olevista hiukkasista suurin osa on katujen pinnoilta nou-sevaa pölyä. Teille kerääntynyt hiekoitushiekka jauhaantuu talvenaikana hienoksi pölyksi ja nastarenkaat kuluttavat teiden pintoja.Kun lumi sulaa ja tiet kuivuvat, pöly nousee ilmaan liikenteen aihe-uttamien ilmavirtausten vaikutuksesta. Myös syksyllä nastaren-kaiden käytön ja hiekoituksen alettua hiukkaspitoisuudet kohoa-vat.

Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ratisevat ham-paissa ja ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Sen sijaan alle 10mikrometriä halkaisijaltaan olevat ns. hengitettävät hiukkaset(PM10) ja pienhiukkaset (PM2.5) kulkeutuvat syvälle hengitysteihinja siksi ne ovat huomattavasti haitallisempia kuin suuret hiukka-set. Pienten hiukkasten vuodenaikaisvaihtelu ei ole yhtä selvä kuinsuurilla hiukkasilla. Hengitettävistä hiukkasista noin kolmannes

on katupölyä. Pienhiukkaset ovat valtaosin pakokaasuhiukkasia, pe-räisin energiantuotannosta tai muualta kaukokulkeutuneita.

Pienhiukkasten terveysvaikutuksia, lähteitä ja vähentämiskeinojatutkitaan parhaillaan laajalti, sillä ne ovat haitallisempia kuin ai-emmin on arvioitu. Korkeat pienhiukkaspitoisuudet lisäävät ast-makohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä, lisääväthengitystietulehduksia ja jopa kuolleisuutta. Korkeat pitoisuudetlisäävät hengitys- ja sydänsairaiden hakeutumista sairaalahoitoon.

Katupölyhiukkasten pitoisuuksia voidaan pienentää vähentämällähiekoitusainesten käyttöä, parantamalla niiden laatua ja tehosta-malla katujen kevätsiivousta. Ennen varsinaista hiekanpoistoavoidaan korkeita pölypitoisuuksia hetkellisesti alentaa kostutta-malla katuja pölyä sitovalla laimealla suolaliuoksella.

Kaasumaisten epäpuhtauksien tavoin käyttäytyvien pienhiukkas-ten pitoisuuksia voidaan vähentää vain estämällä niiden syntymistämoottoreissa ja energiantuotannossa. Pienhiukkaset tunkeutuvathelposti sisätiloihin ja eniten niille altistutaan vilkasliikenteisessäasuinympäristössä. Ulkoilma ei ole ainoa sisäilman pienhiukkastenlähde. Erityisesti tupakointi lisää merkittävästi sisäilman pienhiuk-kaspitoisuutta.

Kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot ylittyvätpääkaupunkiseudulla nykyisin toistuvasti vilkkaissa liikenneym-päristöissä. Myös jatkossa on todennäköistä, että hiukkaspitoisuu-det ovat ajoittain ongelmallisen korkeita etenkin lähellä vilkkaitakatuja ja teitä. Pienhiukkasille (PM2.5) ei ole toistaiseksi annettuohjearvoa. Todennäköisesti niillä ei ole turvallisen pientä pitoisuut-ta.

Katupölyhiukkasten pitoisuus vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan.Hiukkasten kokonaismäärä (kokonaisleijuma, TSP) kasvaa keväällä katujenpaljastuessa lumen alta ja syksyllä hiekoituskauden alkaessa. Myös hen-gitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudessa katupölyjaksot näkyvät. Pienhiuk-kasten (PM2.5) pitoisuus ei vaihtele vuodenajoittain niin voimakkaasti, sillä neovat peräisin pakokaasuista ja energiantuotannosta tai kaukokulkeutuvatmuualta. Kuvassa vuoden 1999 tilanne.

Typen oksidien päästöt vähenevät- ilmanlaatu ei parane yhtä paljonPääkaupunkiseudun typen oksidien päästöistä kolmasosa aiheutuuenergiantuotannosta ja vähän yli puolet liikenteestä. Koska pako-kaasut vapautuvat matalalta, hengitysilman typen oksidien pitoi-suuksista kuitenkin lähes kaikki on peräisin liikenteestä. Henkilöau-tot aiheuttavat liikenteen NO

x-päästöistä noin puolet (v. 2020 alle

30 %), dieselkäyttöinen tavaraliikenne noin 40 % (v. 2020 noin60 %) ja bussit noin 10 % (v. 2020 samoin).

Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa lujaa tai kiihdytettä-essä voimakkaasti moottorin korkeissa lämpötiloissa. Katalysaat-torilla voidaan vähentää uuden bensiiniauton typen oksidien pääs-töjä parhaimmillaan jopa 90 %, mutta käytännössä puhdistustehoon pienempi. Lisäksi ilmanlaatu ei parane yhtä paljon kuin päästötvähenevät.

Valtaosa pakokaasujen typen oksideista vapautuu typpimonoksidina(NO), joka vasta ilmassa hapettuu otsonin (O

3) vaikutuksesta hai-

talliseksi typpidioksidiksi (NO2). Nykyisin otsoni ajoittain kuluuloppuun ja se rajoittaa typpimonoksidin hapettumista typpidioksi-diksi. Päästöjen vähentyminen tulee pienentämään lähinnä typpi-monoksidipitoisuuksia, ei niinkään typpidioksidipitoisuuksia.

Typpidioksidi vaikuttaa ärsyttävästi hengitysteihin ja lisää erityi-sesti lasten, vanhusten ja astmaatikkojen hengitystieoireita. Typ-pidioksidille altistuminen lisää myös hengitysteiden herkkyyttämuille ärsykkeille kuten allergiaa aiheuttaville aineille ja pakkasel-le. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyy nykyisin ajoittainvilkkaissa liikenneympäristöissä. Tilanne paranee, mutta vuoden2020 tilanteessa ohjearvot voivat edelleen ajoittain ylittyä.

7

8

Pääkaupunkiseudun liikenteen päästöjen arvioidaan vähentyvän polttoainei-den ja teknisen kehityksen myötä vuoden 1995 tasosta (100 %) vuoteen2020 mennessä noin puoleen lukuunottamatta pakokaasuhiukkasia jahiilidioksidia. Hiilidioksidin päästömäärän arvioidaan pysyvän nykytasolla,vaikka asukasmäärän ja liikenteen ennustetaan kasvavan. Asukasta kohti hii-lidioksidin päästömäärä siten pienenisi.

Henkilöautot ja tavaraliikenne aiheuttavat eniten päästöjä. Joukkoliikennetuottaa hyvin pienen osan päästöistä. Raideliikenne on puhtain liikennemuotosekä nykyisin että v. 2020. Sen päästöissä on otettu huomioon sähkön-tuotannon päästöt.

Hiilidioksidi on tärkeinilmastonmuutosta aiheuttavakasvihuonekaasuHiilidioksidi on vesihöyryn ohella polttoaineen täydellisen palami-sen tulos. Se ei ole terveydelle haitallinen, mutta sen sijaan se onmerkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Tällä hetkellä eiole olemassa tekniikkaa hiilidioksidin poistamiseksi pakokaasuis-ta. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polt-toaineen määrään. Siksi polttoaineen kulutuksen vähentäminen onainoa keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Häkää ja hiilivetyjä syntyykylmäkäynnistyksissäKaupungeissa lähes kaikki häkä (eli hiilimonoksidi)päästöt ja huo-mattava osa hiilivetypäästöistä on peräisin liikenteestä. Häkää jahiilivetyjä syntyy erityisesti bensiiniautojen kylmäkäynnistyksissä,kylmänäajossa, kiihdytettäessä ja ajettaessa hiljaa tai nykivää ajoakuten kaupunkiliikenteessä. Lähes 90 % liikenteen päästöistä ai-heutuu henkilöautoista, tavaraliikenteestä noin 10 %, busseista pariprosenttia. Jakauman arvioidaan pysyvän jatkossakin melko sa-manlaisena. Noin puolet häkä- ja hiilivetypäästöistä syntyy kylmä-käynnistyksissä.

Polttoaineiden kehittyminen on vähentänyt myös vanhojen auto-jen häkä- ja hiilivetypäästöjä. Uuden auton katalysaattori poistaaparhaimmillaan jopa 95 % lämpimän moottorin päästöistä. Käy-tännössä Suomen olosuhteissa puhdistusteho ei ole niin korkea.Muutaman kilometrin matkoilla moottori on kylmä ja tuottaa nor-maalia enemmän päästöjä. Alle +5 oC:ssa moottori tulisi siksi esi-lämmittää lohkolämmittimellä. Lisäksi kylmä katalysaattori ei puh-dista kunnolla pakokaasuja. Kylmänä käynnistetyn auton häkäpääs-töt voivat täysin tuulettumattomassa tilassa (kuten autotalli) aiheut-taa jopa tappavia pitoisuuksia. Ulkoilman häkäpitoisuudet ovat ny-kyisin pääkaupunkiseudulla melko alhaiset ja tilanne paranee edel-leen. Kylmäkäynnistetyt ja joutokäyvät autot voivat kuitenkin ai-heuttaa paikallisesti haittoja.

Osa hiilivedyistä - kuten polyaromaattiset hiilivedyt, PAH - voivataiheuttaa syöpää. Hiilivedyt lisäävät alailmakehän otsoninmuodos-tusta yhdessä typen oksidien kanssa ja myös siksi niiden päästö-jen vähentäminen on tärkeää.

ilma

Pääkaupunkiseudun kokonaishiilidioksidipäästöistä 75 % on peräi-sin energiantuotannosta, 16 % liikenteestä. Liikenteen hiilidioksi-dipäästöt kasvavat edelleen liikenteen kasvun ja suurempien auto-jen takia, vaikka uusien moottoreiden polttoaineen kulutusta onpystytty hieman vähentämään. Henkilöautot aiheuttavat tästä noin60 %, tavaraliikenne noin 30 %, bussit alle 10 % ja jakauman arvi-oidaan pysyvän jatkossakin melko samanlaisena. V. 2020 liiken-teen tuottamien hiilidioksidipäästöjen arvioidaan kuitenkin olevannykytasolla, vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja liiken-teen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Asukasta kohti hiilidi-oksidipäästöt siten jatkossa pienenisivät vähemmän kuluttavienmoottoreiden ansiosta.

Tuleva ilmanlaatu onnykyisenkaltainenIlmanlaatu on viime vuosikymmenen aikana parantunut ja sen ar-vioidaan edelleen hieman parantuvan liikenteen voimakkaasta kas-vusta huolimatta, koska autojen päästöt samanaikaisesti vähenty-vät. Kuitenkin typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohjear-vot voivat jatkossakin ylittyä paikoitellen pää- ja kehäteiden varsil-la ja kantakaupungin katukuiluissa. Myös tiukentuvien raja-arvo-jen ylittyminen on mahdollista.

Ilmanlaatua nykytilanteessa ja vuonna 2020 on arvioitu laskenta-mallin avulla. Lähtötietoina on käytetty sekä liikennemäärän ettäajoneuvojen ja polttoaineiden ennustettua kehitystä. Vuonna 2020autojen arvioidaan olevan vielä pääosin nykyisenkaltaisia. Lasken-tamallituloksessa ei erotella alueita sen mukaan, ylittyykö ohjearvosatunnaisesti vai toistuvasti. Säätilan oletetaan olevan normaali.

Laskentamalliarvion mukaan vuonna 1998 typpidioksidin vuorokausiohjearvo70 µg/m3 ylittyi satunnaisesti tai toistuvasti laajalla alueella Helsingin kanta-kaupungissa sekä pää- ja kehäteiden varsilla. Laskentamalliarvio vastaa san-gen hyvin ilmanlaadun mittaustuloksia.

Vuoden 2020 ennustetilanteessa typpidioksidin ohjearvo voi edelleen ylittyäsuurten teiden varsilla sekä pienemmällä alueella kantakaupungissa. Lisäksihiukkasten ohjearvot ylittyvät vilkasliikenteisillä alueilla sekä nyky- että tule-vassa tilanteessa.

9

10

Ohjearvot ohjaavat suunnitteluaValtioneuvosto antoi v. 1996 ulkoilmalle uudet, entistä tiukemmatohjearvot, jotka perustuvat terveysvaikutustutkimuksiin. Ilman-laadun ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen ehkäi-semiseksi mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ra-

kentamisen muussa ohjauksessa ja laitosten lupakäsittelyssä. Pit-källä aikavälillä ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään alu-eilla, joilla ilmanlaatu on toistuvasti huonompi kuin ohjearvot. Alu-eilla, joilla ilmanlaatu nykyisin on ohjearvotasoa parempi, ilman-laadun huonontuminen tulee estää.

Nykyisin typpidioksidin (NO2) ja hiukkasten (kokonaisleijuma, TSP,ja hengitettävät hiukkaset, PM10) ohjearvot voivat pääkaupunki-seudulla ylittyä toistuvasti vilkkaissa liikenneympäristöissä. Ohje-arvojen ylittyessä voi herkillä yksilöillä - etenkin hengitys- ja sydän-sairaat, vanhukset, lapset - ilmetä terveyshaittoja. Pienhiukkasille(PM

2.5) ei ole toistaiseksi annettu ohjearvoa.

Raja-arvot ovat sitoviaIlmanlaadun raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittele-vät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet. Nykyisin voimassaoleviaEU:n raja-arvoja rikkidioksidille, typpidioksidille, hiukkasille (ko-konaisleijuma, TSP) ja lyijylle ei Suomessa ylitetä. EU:n uudet raja-arvot ovat tiukemmat. Ne tulevat voimaan heinäkuussa 2001 jasitoviksi asteittain vuoteen 2010 mennessä. Samalla kokonaislei-juman raja-arvo korvataan hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvolla. Typpidioksidipitoisuus saattaa ylittää ja hengitettävienhiukkasten pitoisuudet ylittävät uudet raja-arvot vilkkaissa liiken-neympäristöissä. Valmisteilla on raja-arvot myös häälle, otsonille,bentseenille, arseenille, nikkelille, kadmiumille, elohopealle sekä po-lyaromaattisille hiilivedyille.

Ilmanlaadun ohjearvot

Yhdiste Aika Ohjearvo Sallitut ylityksetµg/m3, (tilastollinen määrittely)

CO mg/m3

Rikkidioksidi tunnissa 250 1 % tuloksista kuukaudessaSO2 vuorokaudessa 80 1 ylitys kuukaudessa

vuodessa 20 (vuosikeskiarvo)

Typpidioksidi tunnissa 150 1 % tuloksista kuukaudessaNO2 vuorokaudessa 70 1 ylitys kuukaudessa

Hiilimonoksidi tunnissa 20 (tuntikeskiarvo)CO 8 tunnissa 8 (liukuva keskiarvo)

Hiukkaset vuorokaudessa 120 2 % tuloksista vuodessaTSP vuodessa 50 (vuosikeskiarvo)

Hengitettävät vuorokaudessa 70 1 ylitys kuukaudessahiukkaset PM10

Haisevat vuorokaudessa 10 1 ylitys kuukaudessarikkiyhdisteetTRS (rikkinä)

Raja-arvojen ylittyminenon estettäväRaja-arvojen ylittyminen on estettävä pitkällä aikavälillä. Mikäliylityksiä tapahtuu, niistä on raportoitava EU:lle sekä tehtävä suun-nitelma ylitysten estämiseksi. Muutamat kunnat kuten Helsinki ovatlaatineet valmiussuunnitelmia myös akuuttien ilmanlaatuhaittojenvähentämiseksi.

Korkeita pölypitoisuuksia pyritään hetkellisesti vähentämään kos-tuttamalla katuja laimealla suolaliuoksella. Inversiotilanteessa ai-heutuvaa korkeaa typpidioksidipitoisuutta pyritään alentamaankäyttämällä joukkoliikennettä ja välttämällä henkilöautoilla ajamis-ta. Mikäli tilanne vaatii, henkilöautot voidaan määrätä ajokieltoonensin rekisterinumeron mukaan parillisina tai parittomina päivi-nä ja jos se ei riitä, kieltää kaikilla yksityiskäytössä olevilla henkilö-autoilla ajaminen.

Vuoden 1995 inversiotilanteessa typpidioksidipitoisuus pääkau-punkiseudulla olisi ylittänyt tulevan EU:n raja-arvon (200 µg/m3

yli 18 tunnin ajan). Jos se olisi ollut tällöin voimassa, olisi yksityis-autoliikennettä jouduttu rajoittamaan Helsingin valmiussuunnitel-man mukaisesti.

Ilmanlaadun raja-arvot

Yhdiste Aika Raja-arvo Sallitut ylitykset Saavutettavaµg/m3 vuodessa viimeistään

Rikkidioksidi vuorokaudessa 250 (vuoden mediaani) voimassaSO2 vuorokaudessa 80 2 % tuloksista

tunnissa 350 24 tuntia 1.1.2005vuorokaudessa 125 3 vuorokautta

vuodessa/talvella 20 - 19.7.2001

Typpidioksidi tunnissa 200 2 % tuloksista voimassa

NO2 tunnissa 200 18 tuntia 1.1.2010vuodessa 40 -

Hiukkaset vuorokaudessa 300 5 % tuloksista voimassaTSP vuodessa 150 (vuosikeskiarvo)

PM10/1. vaihe vuorokaudessa 50 35 vuorokautta 1.1.2005vuodessa 40 -

PM10/2. vaihe* vuorokaudessa 50 7 vuorokautta 1.1.2010vuodessa 20 -

Lyijy vuodessa 0,5 (vuosikeskiarvo) voimassa

Pb vuodessa 0,5 (vuosikeskiarvo) 1.1.2010

* Suuntaa-antava raja-arvo, arvioidaan uudelleen v. 2003

11

Altistuminen yksittäiselle 120dB:n melupiikille rock-konser-tissa, toistuva varttitunninoleskelu diskossa (100 dB) taityöpäivän mittainen toistuvaaltistuminen 85 dB:n melullevoi aiheuttaa pysyvän kuulo-vaurion. Asuinympäristön kor-keat melutasot (60 – 75 dB) ei-vät vaurioita kuuloa, mutta voi-vat vaikeuttaa nukahtamista,häiritä unen rauhallisuutta jakeskittymiskykyä sekä nostaaverenpainetta.

12

Liikenne meluaa, hiljaisilla alueillahäiritsevät satunnaisetkin äänet

Normaalin keskustelun äänitasoon noin 60 dB. Jos pystyt puhu-maan normaalisti korottamattaääntäsi, ympäristön melutaso onenintään samaa tasoa. Jos kuuletkuiskauksen, ympäristön melutasoon enintään noin 30 dB eikä se si-ten häiritse untasi.

Liikenteen melua ja toisista asunnoista kantautuvia ääniä pide-tään tavallisesti häiritsevimpinä ääninä asuinympäristössä. Hiljai-silla alueilla häiriinnytään myös satunnaisista äänistä, jotkameluisammilla alueilla voivat jäädä huomaamatta.

Melutason yksikkö ondesibeli, dBTieliikenteen aiheuttama melutaso ilmoitetaan yleensä päivä- jayöajan (klo 7 – 22 ja 22 – 7) keskiäänitasona. Tällöin melusta las-ketaan keskimääräinen melutaso jossa meluhuiput ja hiljaisemmathetket tasoittuvat. Lisäksi laskennassa otetaan huomioon ihmisenkyky kuulla eri taajuisia ääniä. Ihminen havaitsee noin 3 desibelinmuutoksen melutasossa. Liikenteen aiheuttama melutaso kasvaa3 dB, kun liikennemäärä kaksinkertaistuu. Samoin melutaso ale-nee 3 dB, jos liikennemäärä vähenee puoleen.

Melun suhteen yksilöiden välinen herkkyys kokea melu häiritsevänätai saada oireita on erilainen. Oireiden ilmaantuminen riippuu myösaltistusajan kestosta ja toistumisesta. Noin 10 % ihmisistä pitää55 dB:n melutason ylitystä häiritsevänä. 65 dB:n ylitys on jo 50 %mielestä häiritsevä. Kipukynnys on tasolla 120 – 130 dB.

Rakennuksen muodolla on suuri merkitys meluntorjunnassa. Paras on ratkai-su, jossa rakennus kääntää tukevan selkänsä tielle. Makuu- ja olohuone tulisisijoittaa pihan puolelle. Myös ulkorakennuksilla voidaan suojata pihaa.

Ohjearvot ohjaavatMelun ohjearvot ovat luonteeltaan tavoitetasoja, joihin tulee pyr-kiä mm. kaavoituksen ja liikennesuunnittelun keinoin. Ulkomelunohjearvo on päivällä 55 dB asunto-, hoito- ja oppilaitosalueilla sekätaajamissa sijaitsevilla loma- ja virkistysalueilla. Yöllä ohjearvo on50 dB (uusilla alueilla 45 dB lukuunottamatta oppilaitosalueita).Taajamien ulkopuolella loma- ja virkistysalueilla ohjearvo on päi-vällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Sisätiloissa ohjearvo on päivällä 35 dB asuin-, potilas- ja majoitus-huoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa. Liike- ja toimisto-huoneissa päiväajan ohjearvo on 45 dB. Yöllä ohjearvo on 30 dBasuin-, potilas- ja majoitushuoneissa.

Rakennuksilla piha suojaanPikkukadun noin tuhannen auton liikennemäärä vuorokaudessaaiheuttaa viereisellä tontilla jopa yli 55 dB:n melutason eli ulkome-lun ohjearvo ylittyy. Siksi myös pienten katujen varsilla kannattaameluntorjunta ottaa huomioon kaavoituksessa sekä pihatiloja, ra-kennusten sijoittelua ja asuintiloja suunniteltaessa. Paras ratkai-su saadaan sijoittamalla piha- ja leikkitilat suojaan rakennustentaakse. Autopaikat, jätekatokset ym. huoltotilat voidaan sijoittaakadunpuolelle ja yhdistää ne umpiaidalla toisiinsa yhtenäiseksirakenteeksi. Myös tiivis, noin 2 m korkea tonttiaita yleensä riittääsuojaamaan pihaa melulta pienten katujen varsilla.

Rakenteilla sisätilat hiljaisiksiPääkatujen ja –teiden vilkas liikenne aiheuttaa jalkakäytäville jalähellä olevien talojen ulkoseinille 70 – 80 dB:n melutason. Asunto-jen seinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen ääneneristävyydentäytyy olla 35 – 40 dB, jotta sisälle tunkeva melu ei ylitä sisätilojenohjearvotasoa 35 dB. Ääneneristävyyttä voidaan parantaa tiivis-tämällä ikkunoiden sisäpuitteet täysin ilmatiiviiksi ja asentamallaäänenvaimentimet ilmanvaihtoaukkoihin. Monien vanhojen talojenongelmana on se, ettei niissä ole erillisiä ilmanvaihtoaukkoja vaankorvausilma tulee sisälle ikkunapuitteiden raoista eikä niitä voidatiivistää umpeen. Uusia taloja suunniteltaessa voidaan makuu- jaolohuoneet sijoittaa hiljaisemmalle puolelle. Ongelmallisimpia suojat-tavia ovat parvekkeet. Parvekelasien vaimennuskyky on enimmil-lään noin 5 dB.

13

mel

u

14

Meluesteillä (tai ulkorakennuksilla) voidaan vähentää melua piha-alueella,mutta kerrostalojen ylempien kerrosten parvekkeita ne eivät yleensä suojaa.Korkeammat rakennukset tulisi sijoittaa etäämmälle tiestä kuin matalammat.Tieltä nousevat pölyhiukkaset voivat laskeutua ilmapyörteen mukana melu-esteen taakse.

Etäisyys vaimentaa,kova pinta heijastaaLiikennemelu leviää aaltojen kaltaisena paineaaltona. Liikenteenaiheuttama melutaso alenee 3 dB, kun etäisyys kaksinkertaistuu.Silti pääteiden varsilla 55 dB:n melualue voi ulottua tasaisessa,pehmeässä maastossa yli 300 metrin päähän tiestä.

Pehmeä maa (ruoho, lumi) vaimentaa melua. Kova pinta (asfaltti,kalliopinta, vesi) heijastaa melua, jolloin se kantautuu kauemmas.Yksittäinen puurivi ei vaimenna melua, mutta jos kasvillisuusvyö-hyke on riittävän leveä (noin 50 m) sekä monikerroksinen ja tiheä,voi kasvillisuus vähentää ilman epäpuhtauksien lisäksi myös me-lua. Myös kapea kasvillisuusvyöhyke koetaan yleensä miellyttävä-nä ja melua vaimentavana, vaikka sen vaikutus ei melumittauksis-sa tunnu.

Hiljaisempi nopeus,hiljaisempi ääniAjonopeuden alentaminen 20 km/h eli esim. 100 km/h:sta 80 km/h:iin pienentää melutasoa noin 3 dB eli saman verran kuin liikenne-määrän vähentyminen puoleen. Kaupunkinopeuksilla tämä sääntöei päde, sillä alle 50 km/h nopeuksilla auton moottorimelu on val-litseva. Suuremmilla nopeuksilla melu syntyy erityisesti renkai-den ja tienpinnan välisen kitkan sekä auton ilmanvastuksen vai-kutuksesta.

Esteet vähän estävätMelua vaimentavat mäet, tieleikkaukset, rakennukset sekä raken-netut meluesteet ja –vallit. Tunneleita lukuunottamatta esteillävoidaan saavuttaa enimmillään 10 - 15 dB:n vaimennus. Tehokkaim-min este toimii joko lähellä tietä tai lähellä kuulijaa. Meluesteillävoidaan vähentää melua piha-alueella, mutta ylempien kerrostenparvekkeita ne eivät yleensä suojaa, sillä toimivan meluesteen tu-lee katkaista näköyhteys liikenteeseen. Monin paikoin suurten väy-lien varsilla – missä melutaso on korkea (70 - 80 dB) – meluesteilläei saavuteta 55 dB:n melutasoa vaan meluntorjunnassa joudutaantyytymään korkeampaan melutasoon.

Liikenteen kasvu lisää melualueillaasuvien määrää uusistameluesteistä huolimattaPääkaupunkiseudulla asuu pääväylien aiheuttamilla yli 55 dB me-lualueilla nykyisin noin 65 000 asukasta. Liikenteen voimakkaankasvun myötä melu tulee kantautumaan entistä kauemmas teistäja vuonna 2020 pääväylien melualueilla tulee asumaan noin 90 000asukasta uusista meluesteistä huolimatta.

Arviossa on otettu huomioon suunnitelluilla väylien parannus- jarakennushankkeilla sekä uusilla meluesteillä saavutettavat paran-nukset, jos oletetaan että meluesteisiin käytetään seuraavan 20vuoden aikana vuosittain sama rahamäärä kuin nykyisin. Arvios-sa ei ole otettu huomioon rakennusten suojaavaa vaikutusta. Josmelualueille jatkossa toteutetaan uusia asuinalueita, melualueillaasuvien määrä nousee arvioidusta. Uusia alueita suunniteltaessaja toteutettaessa meluntorjunta voidaan kuitenkin ottaa huomioonasuintilojen sekä rakennusten ja pihojen sijoittelussa.

Liikennemeluongelma tulee siten meluesteiden rakentamisesta huo-limatta laajenemaan nykyisestä, jollei melua muilla keinoin saadaoleellisesti vähennettyä. Tällöin tarvitaan kaikkien eri keinojenkäyttämistä kuten väylien kattaminen, tunnelit, suojaavat raken-nukset, liikenteen kasvun rajoittaminen, läpikulkuliikenteen ohjaa-minen pois asuinalueilta, vähämeluisat autot, vähämeluisat päällys-teet, nopeusrajoitukset ja huomattava lisärahoitus meluesteisiin.Vähämeluisat päällysteet ovat kokeiluissa vähentäneet rengasmeluanoin 3 dB. Ajonopeuksien alentaminen on nopea ja halpa keino, jajokaisen autoilijan toteutettavissa.

Tieliikenteen aiheuttamat yli 55 dB:n melualueet vuonna 2000 ja 2020 nou-dattavat pää- ja kehätieverkkoa. Kuvasta puuttuvat katuliikenteen ja muidenliikennemuotojen - raide- ja lentoliikenne, satamat, moottoriurheilu jne. - ai-heuttamat melualueet. Nykyisin yhteensä noin 220 000 pääkaupunkiseudunasukasta eli neljännes seudun väestöstä asuu tie- ja katuliikenteen aiheutta-milla yli 55 dB:n melualueilla. Liikenteen kasvun takia tilanne tulee huonon-tumaan vaikka uusia meluesteistä rakennetaan.

15

16

Tulevaisuudenhaasteet ja keinot

Liikenteen ennustetaankasvavan voimakkaastiLiikkumisen ja sen myötä liikenteen ennustetaan kasvavan pää-kaupunkiseudulla hyvin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä.Moottoriajoneuvoilla tehtävien matkojen määrä kasvaa lähes 50% nykyisestä. Erityisesti poikittaisliikenne tulee kasvamaan. KehäI:n liikennemäärä v. 2000 on noin 90000 ja Kehä III:n noin 60000ajoneuvoa vuorokaudessa teiden vilkkaimmilla kohdilla. Vuonna2020 molempien kehäteiden vilkkaimmilla kohdilla ennustetaankulkevan noin 120000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vieläkin suurem-paa kasvua rajoittavat ruuhkat ja tilanpuute.

Joukkoliikenteellä tehdään jatkossakin arviolta vajaa 40 % mat-koista, mikäli noudatetaan pääkaupunkiseudun maankäyttö- ja lii-kennejärjestelmäsuunnitelman mukaista maankäyttö- ja liikenne-politiikkaa. Liikkumistottumuksia tutkittaessa on todettu vapaa-ajan matkojen kasvun olleen erityisen voimakasta ja tämän arvioi-daan jatkuvan tulevaisuudessakin. Näistä vapaa-ajan ostos- ja har-rastusmatkoista yhä suurempi osa tehdään henkilöautoilla.

Kaupunkirakenteen levitessä entistä laajemmalle matkat pitene-vät. Pääkaupunkiseudun alueella arvioidaan ajettavan v. 2020 lä-hes 60 % enemmän kilometrejä kuin vuonna 1995. Tämä ns. kilo-metrisuoritteen kasvu tulee olemaan Espoossa ja Vantaalla noin75 – 80 %, Helsingin kantakaupungissa noin 20 % ja muualla Hel-

singissä noin 35 %. Keskimäärin pisimmät työmatkat tehdäänkinpääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kehyskunnista eikäLapin tai Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla.

Liikkumisemme ja matkojemme määrä kasvaa koko ajan. Liikkumistavois-tamme henkilöautoliikenne on kasvanut voimakkaimmin ja sen ennustetaanjatkavan kasvuaan. Joukkoliikenteen osuus on pudonnut 1960-luvun 66 pro-sentista nykyiseen alle 40 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun maankäyttö- jaliikennepolitiikan tavoitteena on, että se jatkossakin pysyisi nykytasolla.

Haitta-alueen laajuus kasvaa liikennemäärän myötä. Paras ratkaisu ilman-laadun ja melun suhteen saadaan, kun uudet rakennukset sijoitetaan etääm-mälle suurista väylistä, jolloin tienvarteen jää tarpeeksi tilaa meluvalleille jahiukkasia sitovalle tiheälle ja monikerroksiselle (erilaisia puita ja pensaita)kasvillisuudelle. Myös kevyen liikenteen väylän paras paikka on meluvallinsuojanpuolella.

Suunnittelulla tolkkua kaaokseenPääkaupunkiseudun voimakkaaseen kasvuun varaudutaan. Vuoden2025 väestö- ym. kasvuennusteiden pohjalta suunnitellaan mm.uusien asuntoalueiden rakentamista sekä palveluiden ja liikenteenjärjestämistä. Siitä miten asiat tulisi järjestää, on monenlaisia nä-kemyksiä. Tärkeintä suunnittelussa on tulevaisuuteen varautumi-nen ja haittojen ennaltaehkäisy. Keskeisiä suunnitelmia ovat maa-kuntasuunnitelma ja –kaava, pääkaupunkiseudun liikennejärjestel-mäsuunnitelma ja maankäytön tulevaisuuskuva vuodelle 2025 sekäpääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja asemakaavat.

Liikenteen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi olisi tärkeää

• vähentää liikkumistarvetta niin, että työpaikat ja palvelutsijaitsevat asuntojen lähellä mieluiten kävely- tai pyöräily-etäisyydellä tai että ne on helposti saavutettavissajoukkoliikenteellä, ja ettei uusia asuntoja rakenneta erilleenmuusta kaupunkirakenteesta

• järjestää työmatkaliikenne valtaosin raideliikenteenä taimuutoin joukkoliikenteenä

• järjestää joukkoliikenne palvelemaan myös harrastus- ym.vapaa-ajan matkoja

• järkeistää tavaraliikenne niin, että tavarat tuodaan tavara-liikenneterminaaleihin, joista jatkokuljetukset kauppoihinhoidetaan keskitetysti

• hoitaa henkilöautoliikenteelle kohtuullinen sujuvuus

• pitää huolta että asuntoja tai muita ns. herkkiä toimintoja eisijoiteta liikenteen haitta-alueille

Suurten väylien välitön läheisyys ei ole asuinrakentamiselle tains. herkille toiminnoille – päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhainko-dit – soveliaita sijoituspaikkoja. Toimitila- ja työpaikka-alueiksi nesaattavat soveltua, mikäli liikenne näille alueille ei lisää läpiajoaasuinalueilla. Työpaikkarakennuksilla voidaan osin suojata niiden

takana olevia asuinalueita ja pihatiloja melulta. Tällöin tulee kui-tenkin huolehtia rakenteellisesti siitä, ettei liikennemelu tunkeudutyöpaikkarakennusten sisälle ja etteivät ilmanvaihdon tuloaukotole liikenneväylän puolella.

17

kein

ot

18

Jos yhdessä bussissa olevat noin 30 matkustajaa kulkisivat omilla autoillaan,henkilöautoja tarvittaisiin 25 autoa yhden bussin sijaan. Pääkaupunkiseudul-la yhdessä henkilöautossa on keskimäärin 1,3 ihmistä.

Liikkumistavan sujuva valintaKaupungin koko vaikuttaa siihen, miten paikasta toiseen liikutaan.Vielä enemmän kuin pelkkä asukasluku, liikkumistavan valintaanvaikuttaa kuinka tiiviisti kaupunki on rakennettu. Lisäksi asuin-ja työpaikkojen sekä palveluiden sijoittuminen vaikuttavat liikku-mistavan valintaan.

Joukkoliikenteen parhaat mahdollisuudet ovat siellä, missä asukas-tiheys on yli 1000 asukasta neliökilometrillä. Esim. Helsingissäväestötiheys on keskimäärin 3000 as/km2, Pohjois-Espoossa ja laa-joilla alueilla Vantaalla se on alle 1000. Autoliikenteen osuus onsuurin siellä, missä väestöä on vähän tai se on hajaantunut laajallealueelle, jolloin joukkoliikennepalvelut ovat huonot. Kevytliikenneon kilpailukykyinen kaikilla lyhyillä matkoilla. Kevyt- ja erityisestijoukkoliikenne soveltuvat hyvin kaikille väestöryhmille, myös lap-sille ja vanhuksille.

Jos Helsingissä ei käytettäisi joukkoliikennettä lainkaan, keskus-tan kaduilla olisi ruuhka-aikana kolme kertaa enemmän autoja kuintällä hetkellä. Ja jos yhdessä bussissa olevat noin 30 matkustajaakulkisivat omilla autoillaan, henkilöautoja tarvittaisiin 25 autoayhden bussin sijaan.

Kävelyä ja pyöräliikennettä tulisi kehittää osana koko liikennejär-jestelmää. Pyörällä pitää päästä liikkumaan joustavasti siten, ettäpyörää voi kuljettaa myös joukkoliikennevälineissä kuten metrossaja lähiliikennejunissa. Pyörätieverkon on oltava yhtenäinen, tiheäja selkeä.

Kävely on ihmisen perusliikkumismuoto. Silti monissa tapauksissajalkaisin liikkumisesta on tehty hankalaa. Kun liikenne sujuu au-toille valoetuuksin säädetyissä risteyksissä, jalankulkijat joutuvatodottamaan ja painelemaan nappeja saadakseen valot vaihtumaan

vihreäksi tai etsimään ali- tai ylikulkutunneleita. Jotta palvelut onsaavutettavissa myös kävellen, reittien pitää olla selkeitä ja nopei-ta myös jalankulkijoille. Kaupungit pitäisi suunnitella ensisijaises-ti jalankulkijoille, meille jokaiselle.

Apua tekniikastaPolttoaineiden, moottoreiden, puhdistimien ja uudentyyppisten au-tojen kehittäminen vähentää ajan myötä osittain niin pakokaasujakuin meluakin. Nopeimmin tehoavat polttoaineparannukset, silläne vaikuttavat heti sekä vanhoissa että uusissa autoissa. Vuonna2020 autojen arvioidaan olevan edelleen hyvin nykyisenkaltaisia.Uudentyyppisillä, lähes päästöttömillä ja hiljaisemmilla autoilla aje-lemme VTT:n arvion mukaan yleisemmin ehkä vuonna 2030. Kui-tenkin myös tulevaisuudessa todennäköisesti ainakin hiukkaspi-toisuudet ja melutasot ovat ongelmallisen korkeita lähellä vilkkaim-pia katuja ja teitä.

Polttoaineet ja moottorit kehittyvät

Uudet bensiinilaadut sisältävät enemmän happea ja palavat täy-dellisemmin. Ne vähentävät myös niiden autojen häkä- ja hiilivety-päästöjä, joissa ei ole katalysaattoria. Dieselpolttoaineen laadun pa-rantaminen ja rikkipitoisuuden alentaminen ovat vähentäneet die-selmoottoreiden rikki- ja hiukkaspäästöjä ja mahdollistaneet tehok-kaampien pakokaasun puhdistimien käyttöönoton.

Moottoritekniikan kehittymisen myötä bensiini- ja dieselautojenpolttoaineenkulutus on alentunut. Tämä onkin ainoa keino, joka vä-hentää polttomoottoriautojen hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta ihmi-set ostavat yhä enemmän ja yhä suurempia autoja sekä ajavat enem-män, joten koko liikenteen polttoaineenkulutus ei ole laskenut.

Katti vähentää bensa-auton kaasuja,loukku dieselin hiukkasia

Kolmitoimikatalysaattori vähentää uuden bensiiniauton häkä-, hiili-vety- ja typen oksidien päästöjä hyvin toimiessaan jopa yli 90 %,mutta käytännössä puhdistusteho on pienempi. Lyhyillä matkoillaauton moottori ei ehdi lämmetä eikä katalysaattori toimi täydelläteholla. Katalysaattori ei vähennä hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.

Hiukkasloukku tai -suodatin vähentää dieselauton hiukkaspäästöjä.Dieseleille on myös omia katalysaattoreita. Näiden ongelmana onollut se, että ne eivät vähennä typen oksidien päästöjä. Hapetus-katalysaattorit päinvastoin kasvattavat haitallisen typpidioksidinosuutta pakokaasujen typen oksideista noin 10 prosentista jopa30 – 50 prosenttiin. Uudentyyppisiä dieselkatalysaattoreita ontulossa ja ne vähentävät myös typen oksidien päästöjä.

Kaasuilla, alkoholeilla ja kasviöljyillä eteenpäin

Maa- ja nestekaasu soveltuvat liikennepolttoaineiksi, mutta ne edel-lyttävät erikoistekniikkaa. Suomessa kaasunkäyttö on rajoittunutpääasiassa kaupunkibusseihin, joissa niiden edut dieselbussien kor-vaajina ovat myös suurimmat. Pääkaupunkiseudulla toimii lähes50 bussia kaasulla ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kaasun käyt-tö tekee mahdolliseksi kolmitoimikatalysaattorien käyttämisenbusseissa kuten bensiiniautoissa.

Biopolttoaineet ovat eräs mahdollisuus korvata uusiutumattomiaeli fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla luonnonvaroilla. Bensiininkorvaajiksi soveltuvat alkoholit (etanoli ja metanoli), dieselin kor-vaajiksi kasviöljyt (mm. rypsiöljy). Alkoholin käyttö polttoaineenavaatii teknisiä muutoksia. Biopolttoaineet ovat yleensä monta ker-taa fossiilisia polttoaineita kalliimpia, eivätkä siksi ole saavutta-neet suosiota.

Sähköauto on hiljainen ja saasteeton,hybridiautossa on kaksi moottoria

Sähkömoottori ei tuota ajon aikana pakokaasuja ja se on myös lä-hes meluton. Yli 50 km/h nopeuksilla sähköauto aiheuttaa normaa-liin tapaan rengasmelua. Nykyisissä sähköautoissa sähkö varas-toidaan akkuihin, joita täytyy ladata usein. Vaikka alle 100 km päivä-ajomatka on monesti riittävä, ainoaksi autoksi sähköautoa voidaanharvoin hankkia.

Sähköntuotannon päästöt riippuvat tuotantotavasta. Suuri osa säh-köstä tuotetaan muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Fossiilisiakinpolttoaineita käyttävistä voimalaitoksista päästöt vapautuvat il-maan korkeista piipuista ja laimenevat tehokkaasti eikä niillä olejuurikaan vaikutusta yhdyskuntailman laatuun.

19

kein

ot

20

Hybridiautossa on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Kaupun-gissa voidaan ajaa sähköllä, jolloin ei synny pakokaasuja. Maantiel-lä voidaan ajaa pitkiä matkoja bensiinillä ja samalla ladata akkuja.Ratkaisu on melko monimutkainen ja siksi kallis.

Polttokennosähköauto, vetyauto,polttoaineena pelkkää vettä�

Koska sähköautojen akkuja pitää ladata usein, on ratkaisua etsittyvoimalaitteesta, joka tuottaa ajon aikana sähköä sellaisesta poltto-aineesta, jota voidaan tankata autoon riittävästi. Eräs tutkimuk-sen kohteista on polttokenno, joka kehitettiin avaruusalustensähköntuottajaksi. Polttokennossa vety ja happi yhtyvät, jolloin syn-tyy sähköä ja vettä. Reaktio ei tuota pakokaasuja, hiilidioksidi-päästöjä eikä melua.

Vetyä voidaan valmistaa monella tavalla. Lähitulevaisuudessa ve-dyn todennäköinen lähtöaine on maakaasu. Puhtaimmillaan vetyävalmistetaan vedestä hajottamalla sitä sähkön avulla. Vedyllä tan-kattavia polttokennosähköautoja joudumme kuitenkin odottamaanvielä vuosikymmeniä, koska vedyn jakelujärjestelmää ei ole.

Polttokennotekniikan liikkeellelähtö tapahtunee ratkaisulla, jossaautossa oleva muunnin tuottaa vetyä jostain nestemäisestä poltto-aineesta kuten metanolista tai bensiinin kaltaisesta hiilivetyseok-sesta. Tällöin polttokennoauto tuottaa ajon aikana päästöjä, muttavain murto-osan polttomoottoriautojen päästöistä.

Uudentyyppisillä, lähes päästöttömillä autoilla ajelemme yleisemmin ehkävuonna 2030. Niiden moottorit ovat kaupunkiajossa myös lähes meluttomia.Maantienopeuksilla melua aiheutuu renkaiden ja tienpinnan välillä sekäilmanvastuksen vaikutuksesta. Hiukkasia syntyy jatkossakin liikenteen vaiku-tuksesta erityisesti tienpinnan kuluessa ja hiekoitushiekan jauhaantuessa.

YhteistyötäKuten kaupungeissa tarvitaan toisiaan täydentäviä eri liikkumistapoja– kävely, pyöräily, joukkoliikenne, henkilöautoilu – on myös tämänjulkaisun teossa tarvittu yhteistyötä.

YTV ympäristötoimisto – seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua,tutkii, tiedottaa, suunnittelee, valistaa, p. 15611; mm. tiedotpääkaupunkiseudun ilmanlaadusta osoitteesta www.ytv.fi

YTV liikenneosasto ja kehitystoimisto – tekevät yhdessä mm.kuntien kanssa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaaja maankäytön tulevaisuuskuvaa vuodelle 2025; liikenneosasto hoitaamyös seutuliikenteen järjestämisen, p. 15611; mm. aikataulutiedotosoitteesta www.ytv.fi

Hengitysliitto Heli ry (ent. Keuhkovammaliitto) – maksutonHengitysilmapuhelin, ilma-asiantuntija ja keuhkolääkäri päivystävät,ti klo 15-18, p. 9800 4562, www.hengitysliitto.fi

Samojen asioiden kanssa työskentelee myös moni muu organisaatio:

Kunnan kaupunkisuunnitteluvirasto – suunnittelee maankäyttöä,mm. asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamista, ja liikennettäkunnan alueella

Kunnan ympäristökeskus – edistää ympäristönsuojelua, valvoolupien noudattamista

Kunnan rakennusvirasto tai tekninen keskus – mm. katurakenta-misen ohella huolehtii liukkaudentorjunnasta ja keväisestä katujenhiekan- ja pölynpoistosta

Uudenmaan liitto – tekee maakuntakaavaa ja -suunnitelmaa

Uudenmaan tiepiiri – hoitaa yleiset tiet (suurin osa pääkaupunkiseu-dun pää- ja kehäteistä) ja mm. niiden meluntorjunnan, hiekoituksen jakeväisen hiekanpoiston

Uudenmaan liikennekeskus – seuraa liikennetilannetta sekä keliäyleisillä teillä

Uudenmaan ympäristökeskus – neuvottelee kuntien kanssa kaavoista,toimii yva (ympäristövaikutusten arviointimenettely) -hankkeissayhteysviranomaisena, tekee ja valvoo mm. energialaitosten ilman-suojelupäätöksiä

Tätä julkaisua ovat täydentäneet lukuisat asiantuntijat,joille lämmin kiitos yhteistyöstä.

Ilmansuojelusuunnittelija Marjatta Malkki, YTV ympäristötoimisto,Ilmansuojelusuunnittelija Teemu Virtanen, YTV ympäristötoimisto,Tutkimuspäällikkö Päivi Aarnio, YTV ympäristötoimisto,Ilmansuojelututkija Tarja Koskentalo YTV ympäristötoimisto,Ilmansuojelututkija Maria Myllynen, YTV ympäristötoimisto,Liikenneinsinööri Raimo Valtanen, YTV liikenneosasto,Ilmansuojelusihteeri Tuija Stambej, Hengitysliitto Heli ry,Ryhmäpäällikkö Juhani Laurikko, VTT Energia,DI Jouni Kilpinen, Hki Kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto,Tutkija Eero Pasanen, Hki Kaupunkisuunnitteluvirasto,liikennesuunnitteluosasto,Ympäristötarkastaja Eeva Pitkänen, Hki Ympäristökeskus,Ympäristötarkastaja Johanna Vilkuna, Hki Ympäristökeskus,Ympäristötarkastaja Saara Juopperi, Hki Ympäristökeskus,Ympäristötarkastaja Sari Kettunen, Hki Ympäristökeskus,Maisemasuunnittelija Juha Vainio, Vantaa Maankäyttötoimi,asemakaavaosasto,Suunnitteluinsinööri Jarmo Pajunen, Vantaa Tekninen toimiala,liikennesuunnittelu,Ympäristöinsinööri Krister Höglund, Vantaa Ympäristökeskus,Arkkitehti Merja Kiviluoto, Espoo Kaupunkisuunnittelukeskus,asemakaavayksikkö,Suunnitteluinsinööri Heikki Hälvä, Espoo Kaupunkisuunnittelukeskus,liikennesuunnittelu,Suunnittelija Tuula Hämäläinen, Espoo Ympäristökeskus,Ympäristöpäällikkö Minna Aarnio, Kauniainen.

Kuvitus ja ulkoasu Vappu Ormio 2000

Altistut pakokaasuille ja hiukkasille myös omassa autossasi, sillätieväylällä ja etenkin ruuhkassa pitoisuudet ovat kaikkein kor-keimmat. Voit vähentää omaa altistumistasi seuraavasti:

• pidä riittävästi etäisyyttä edellä ajavan autoon

• huolehdi, ettei autossasi ole vuotokohtia, joista toisten taioman autosi pakokaasut pääsevät sisälle; seistessäsi pitkäänruuhkassa sulje ilmanvaihto

• tuloilmasuodatin vähentää autoosi tulevia siitepöly- ym.hiukkasia mutta ei pakokaasuja; tarkistutahiukkassuodattimen vaihtotarve huollon yhteydessä

• bussissa tai raitiovaunussa altistut vähemmän pakokaasuillekuin henkilöautossa

• pakokaasuttomassa ympäristössä kulkevassaraideliikenteessä et altistu pakokaasuille

Autosi ei velvoita sinua käyttämään sitä jokaisella matkallasi.Voit itse valinnoillasi vaikuttaa merkittävästi siihen, lisääntyyköpääkaupunkiseudulla henkilöautoilu ja ruuhkat vai monipuolinenja sujuva joukkoliikenne. Myös auton osaomistus, CarSharing,tarjoaa vaivattoman tavan käyttää autoa satunnaisestitarvitsematta huolehtia siitä muutoin. Auton käyttämisessä onsekä vaivattomuus että järjenkäyttö sallittu!

Kaupunkisuunnittelun ja tekniikan lisäksi omalla liikkumis- jaajotavallasi sekä auton huolloilla ja kunnolla on merkittävävaikutus ilmanlaatuun ja meluun. Lisäksi voit vaikuttaa omaanaltistumiseesi. Jos ajat, mieti voisitko ottaa huomioon nämä asiat:

• käytä lohkolämmitintä alle +5 oC:ssa sillä kylmäkäynnistysja kylmänäajo aiheuttavat paljon päästöjä eikä kylmänä toimikattikaan – lämmitysajaksi riittää puoli tuntia, kovillapakkasilla tunti - pari

• älä joutokäytä – lähde liikkeelle heti käynnistyksen jälkeen

• vältä ruuhkia sillä hidas, nykivä ajo tuottaa paljon päästöjä

• suunnittele reittisi: paras reitti on sellainen, jolla tarvitseepysähtyä harvoin ja voit ajaa tasaisella nopeudella– se ei välttämättä ole kaikkein lyhyin

• ennakoi: vältä tarpeettomia jarrutuksia ja pysähdyksiä,kiihdytyksiä ja ohituksia

• kiihdytä joutuisasti mutta vältä moottorin huudattamista

• käytä mahdollisimman suurta vaihdetta mutta vältä korkeitanopeuksia – vanhoilla autoilla yli 80 km/h nopeus lisäämerkittävästi etenkin typen oksidien päästöjä; nopeudenalentaminen esim. 100 km/h:sta 80 km/h:iin vähentäämyös melua

• poista kattoteline, milloin et sitä tarvitse, sillä se lisääilmanvastusta ja polttoaineen kulutusta

• huolehdi huolloista ja oikeista rengaspaineista

Voit itse vaikuttaa!