Vates | Vates - Signmark muurin murtaja...Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa tehdään vuotta pidempiä puitesopimuksia, mikä estää kuntia toimimasta samoin? 14 Muurin murtaja

muurinmurtaja

Vuoden vammaistyöllistäjäpanostaa designiin ja

työllistää monimuotoisesti s. 4

Työvoimapalveluissakatto korkealle

ja seinät leveiksi s. 10

s.14Signmark

VATES INFO 1 09 kannet v2 26.3.2009, 13:183

1 2009

Kyvyt käyttöön on vammaistenja osatyökykyisten työllistymisenerikoisaikakauslehti.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 [email protected]

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

Kyvyt käyttöön 2 / 2009ilmestyy kesäkuussa 2009.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 15.5.2009.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuva:Studio Hannu Lehmusvuori

PainopaikkaSavion Kirjapaino Oy

Painos7000 kpl

Kyvyt käyttöön on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Huhtikuu 2009

Ei suhdannepuskuriksi

Työllisyystilanne ja sen lähiajan näkymät haastavat meidät arvo-pohdintaan siitä, onko vammaisilla, pitkäaikaissairailla ja osatyö-kykyisillä tasavertaiset mahdollisuudet työllistyä.

Monelle vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä tu-kevalle toimijalle saatetaan taas jälleen kerran esittää kysymys:miksi satsata heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henki-löiden työllistymiseen, kun niin paljon ammattitaitoista, juuri työ-paikoistaan irtisanottua väkeä etsii työtä.

Tästä herää vastakysymys: milloin on oikea aika vammaistenja osatyökykyisten työllistämisen parantamiselle? Siihen on vainyksi vastaus: aina on oikea aika myös vammaisten ja osatyökykyis-ten työllistyä.

Taloudellisten aikojen tiukentuessa ja työllisyystilanteen hei-ketessä nousee pelko, että vammaiset irtisanotaan ensimmäistenjoukossa työpaikoiltaan. Tähän varautumiseksi on esitetty, ettäjulkinen valta ja kolmas sektori tarjoaisivat yhteistyönä työpaikka-varantoa, johon vammaiset voisivat työllistyä tai aktivoitua.

Tällainen varapaikkojen strategia kuulostaa sinänsä hyvältävaihtoehtoiselta toimintamallilta. Syvällisemmin ajateltuna siinäkuitenkin hyväksytään vammaiset työvoimapuskuriksi. Puskuriksi,joka tasoittaa työllisyyden hyviä ja huonoja jaksoja sekä joustaaensimmäisenä suhdannekäänteissä. Tämä ei voi olla oikein. Vam-maisten ja osatyökykyisten työllistyminen ja tarvittavat tukitoimetpitää suunnitella ja toteuttaa niin, että ne kestävät taloudellisenkinkoettelemuksen tasavertaisesti.

Yksilöllinen työhönvalmennus ja työhönvalmentaja tukee mo-nien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä. Työhönval-mentajan hyvä perustyö voi tuottaa työyh-teisölle laajemminkin lisäarvoa, jonkamerkitys nousee kiperissä käänteissä.

Työnantajat ovat raportoineet mm.ikääntyvien työssä jaksamisen lisäänty-misestä, työyhteisön ilmapiirin myöntei-syydestä ja uusista positiivisista näkö-kulmista työyhteisössä. Tällaisilla te-kijöillä on tulevaisuudessa kysyntäätyöpaikoilla. Työuran pidentämistäkoskeva ajankohtainen keskusteluon tuonut asian esille.

Meillä on unelma, että vam-maiset ja osatyökykyiset työllisty-vät tasavertaisesti suhdanteistariippumatta. Jotta tämä unelmatoteutuisi, on työmarkkinoiden,tukimenetelmien ja politiikantuettava yhdenvertaisuuttamyös vaikeina aikoina.

Marjatta Varanka

[email protected]


Kyvyt käyttöön 1 2009 3

2 Pääkirjoitus

4 “Emme anna anteeksi puutteita”.Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä työllistäävammaisia johtajista monipalvelukeskuksentyöntekijöihin ja menestyy valaisinbisneksessään.

8 Työnteon lainsäädäntö ja käytännöton perattava huolellaILOn erityisasiantuntijan mielestä on viisasta, että Suomiei pikavauhdilla ratifioi YK:n vammaisten ihmistenoikeuksien yleissopimusta.

10 Katto korkealle ja seinät leveiksiTyöhallinto haluaa työvoimapalvelujen piiriin kaikki,jotka hyötyvät sen palveluista. Työkyvyttömyysetuuskaanei estä palkkatuen saantia, sanoo ylitarkastaja Patrik Kuusinen.

12 Työkyvyttömyyseläkkeen uudistajilla pahaasenneongelmaMielenterveyden keskusliiton koulutusjohtaja Mika Vuorelannäkökulma eläkejärjestelmän outoihin muutosvalmisteluihin.

13 Miksei vuotta pidempiä ostopalvelusopimuksia?Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa tehdään vuottapidempiä puitesopimuksia, mikä estää kuntia toimimastasamoin?

14 Muurin murtajaViittomakielinen rap-artisti Signmark kertoo työstäänennakkoluulojen murtajana Työni ja minä -sarjassa.

17 Sosiaalialan asiantuntijapäivillä uusi avausSosiaalinen työllistäminen oli ensi kertaa esilläasiantuntijapäivillä.

18 Muutosturvaa tarvitaanMistä joustoturvassa ja sen suomalaisessa mallissa on kyse?

20 AjassaKuntakampanjointia työhönvalmennuksen puolesta.

s.14

s.4

s.8

Koulutuskalenterikeskiaukeamalla

VATES INFO 1 09 sivut v3 26.3.2009, 13:153

Kyvyt käyttöön 1 20094

“Emme anna anteeksi puutteita.”

Huippumuotoilija Eero Aarnio on suunnitellut Jukka Jokiniemen firmallemm. taustalla olevat valaisimet.



Innojok Oy on toimintansa alusta, vuo-desta 1993 lähtien, työllistänyt vammai-sia. Yritys syntyi, kun sen perustaja,Jukka Jokiniemi joutui luopumaan palk-katyöstään valaisintukkukaupassa silmi-en verkkokalvon rappeuman takia.

- Minulla oli seinä edessä, oli jäätä-vä eläkkeelle tai perustettava oma yri-tys. Palkkatyön saaminen vapailta työ-markkinoilta oli mahdotonta, koska elet-tiin pahimpia lamavuosia. Olin kolmi-kymppinen insinööri, en voinut kuvitel-lakaan jääväni kotiin.

Vuoden vammaistyöllistäjä kirkasvalo- ja

designvalaisinyritys Innojok Oy työllistää vammaisia

ja osatyökykyisiä aina johtajasta opiskelijoihin.

Alihankinnassaan se hyödyntää monipalvelukeskuksia.

-Vammaisuuden takia emme anna anteeksi puutteita.

Palkkaamisen ja alihankinnan perusteena on aina

osaaminen, toteaa toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi.

Yhden miehen valaistussuunnitte-luun keskittyneestä yrityksestä on vuo-sien saatossa kehittynyt kirkasvalovalai-simen markkinajohtaja ja apuvälineidenmarkkinointiyritys, joka työllistää tällähetkellä 14 henkilöä. Heistä vammaisiaon neljännes: Jukka Jokiniemen lisäksitoinen näkövammainen ja kaksi liikun-tavammaista.

Kahdesta tasavertaisestavalitsemme vammaisen

Yritys tarjoaa vuosittain myös työharjoit-telu- ja työelämän tutustumispaikkojanäkövammaisten Arla-instituutin opis-kelijoille. Työtehtävät vaihtelevat varas-to-, toimisto- ja tietoteknisistä toimistaaina henkilökohtaisen avustajan tehtä-viin ja saattavat johtaa kesätöihin sekävakinaistamiseen, joka tapahtuu aina lii-ketoiminnan ehdoin.

- Vammaisuuden takia emme annaanteeksi puutteita - palkkaamisen perus-teena on aina ammatillinen osaaminenja innostus. Harjoitamme kyllä positii-vista diskriminaatiota: jos meillä on va-littavana kaksi tasavertaista ehdokasta,joista toinen on vammainen, valitsem-me hänet, Jukka Jokiniemi kertoo.

Yritys ei ole käyttänyt työhallinnonvajaakuntoisuuden perusteella myöntä-miä tukia. Se on hyödyntänyt ainoastaanpitkäaikaistyöttömien työllistämistukiatarjotessaan heille työllistymismahdolli-suuksia.

Vuodenesimerkillinen

vammaistyöllistäjä



- Ne ovat olleet tarpeellisia, koskaniillä korvataan pitkäaikaistyöttömyy-destä syntynyttä työkyvyn vajavuutta,Jukka Jokiniemi perustelee.

Tätä haastattelua tehtäessä yrityk-sessä työskenteli kaksi pitkäaikaistyö-töntä, joista toinen oli maahanmuutta-jataustainen oppisopimustyöntekijä.

Alihankintamonipalvelukeskuksistastrateginen valinta

Innojok työllistää myös välillisesti vam-maisia ja osatyökykyisiä henkilöitä val-mistuttamalla kirkasvalovalaisimia loh-jalaisessa Lovak- ja porvoolaisessa Duu-ni-monipalvelukeskuksessa. Kyseessä onkustannuksista johtuva strateginen va-linta.

- Teettämällä työn monipalvelukes-kuksissa pystymme taloudellisesti pitä-mään kirkasvalovalaisimien kokoonpa-non Suomessa, jolloin toimitusajat ovat

let myydään yli 20 Euroopan maahan.Innojok myös tuo valaisimia maahan,mutta yrityksen vienti on suurempaakuin tuonti.

Designvalaisimien valmistaminenon Jukka Jokiniemen mukaan yrityksen

lyhyitä ja pääoman sitoutuminen lyhyt-aikaista, perustelee Jukka Jokiniemi.

Hän kertoo. että tuotekehitykses-sään Innojok kiinnittää erityishuomiotasiihen, että jo valaisimen suunnittelupro-sessissa huomioidaan sen valmistusmah-dollisuudet kustannustehokkaasti työ-keskuksissa.

- Suunnittelemme tuotteet niin hy-vin, että ne ovat riittävän yksinkertaisiavalmistaa.

Desingnvalaisimista kasvualusta

Innojok on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Liikevaihdon vuotuinen kasvu-vauhti on vaihdellut yleensä 40 - 70 pro-senttiin. Vasta viime vuosina se on hi-dastunut vajaaseen 20 prosenttiin. Vuon-na 2007 liikevaihto oli 3,2 miljoonaaeuroa ja viime vuonna se kasvoi Jokinie-men arvion mukaan noin puoli miljoo-naa euroa lisää. Liikevaihdosta puolettulee kirkasvalovalaisimista. Niistä puo-

Vuodenesimerkillinen

vammaistyöllistäjä

Entinen kokki Pia Wernér tekee Innojok Oy:ssä varastotöitä ja pitäätyön monipuolisuudesta.

Jukka Jokiniemi palkkasi Pekka Rantasen työparikseen 90-luvunalussa. Nyt hän on Innojok Oy:n sisaryrityksen toimitusjohtaja.

Yrittäjyys yleistänäkövammaisilla

Yrittäjyys on näkövammaisilletärkeä työllistymisen väylä; näkövam-maisten yrittäjyysaste vastaa maammeyleistä yrittäjyysastetta. Työikäisiänäkövammaisista oli viimeksi tehdyntilaston mukaan yhteensä 10 000.Koko- ja osa-aikatyössä heistä oli 44%,joista 12 % oli yrittäjiä. Näkövam-maisten keskusliiton mukaannäkövammaisia yrittäjiä on tällähetkellä. 800-1 200, joista 10-20%on palkannut työntekijöitä.



tulevaisuuden kasvualusta. Innojok te-kee yhteistyötä mm. tunnetun huippu-suunnittelijan Eero Aarnion kanssa. Li-säksi se on ottanut tuotantoonsa muu-tamia Yki Nummen tunnetuimmista va-laisinklassikoista.

- Meistä on tullut haluttu yhteistyö-kumppani, koska moni firma Suomessaon lopettanut tämäntyyppisen toimin-nan. Me olemme ainoa, joka laajentaasitä. Taistelemme lamaa vastaan kehit-telemällä uusia tuotteita nopeamminkuin ikinä olemme tehneet.

Yhteistyökumppaneitaluentotilaisuuksista

Jukka Jokiniemen yhteydet tunnettuihinvalaisinsuunnittelijoihin ovat syntyneeterilaisissa luennointitilaisuuksissa.

- Kun olin esimerkiksi puhumassaInhimillisen designin -seminaarissa Pau-liina Aarikka tuli kysymään minulta,voisinko ruveta tekemään yhteistyötä

Aarikka Oy:n kanssa.Jukka Jokiniemi väitteli tekniikan

tohtoriksi vuonna 2007 aiheenaan Kau-punki kaikille aisteille - moniaistisuus jasaavutettavuus rakennetussa ympäris-tössä. Hän on kysytty valon ja esteettö-myyden asiantuntijaluennoitsija niinkorkeakouluissa kuin alan ammattisemi-naareissa. Hän ohjaa myös opinnäyte-töitä.

Jukka Jokiniemessä yhdistyykinyrittäjän, tutkijan ja esteettömyysasian-tuntijan osaaminen ja lahjakkuus, joitailman Innojok ei olisi taloudellisesti me-

nestynyt ja useasti palkittu yritys: Vuo-den esimerkillisen vammaistyöllistäjä -tunnustuksen lisäksi Innojok on nimet-ty joulukuussa 2008 kuukauden helsin-kiläiseksi yritykseksi. Lisäksi Jukka Jo-kiniemi on henkilökohtaisesti palkittuvuoden näkövammaisena yrittäjänävuonna 2004 ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kunniakirjalla työstään moni-aistisuuden huomioimiseksi kaupunki-suunnittelussa vuonna 2007.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Studio Hannu Lehmusvuori

Palkitsemisperusteena työllistäminen normaalinliiketoiminnan ehdoin

VATES-säätiö palkitsi Innojok Oy:n vuoden 2008 esimerkillisenävammaistyöllistäjänä, koska yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja, tekniikantohtori Jukka Jokiniemi on luonut sekä itselleen että useille muille vammaisilleja osatyökykyisille henkilöille töitä normaalin liiketoiminnan ehdoin. Yritys onesimerkillisesti tehnyt työpaikka- ja työnkuvasopeutusratkaisut.

- Innojok ansaitsee erityiskiitoksen myös siitä, että se on tarjonnutvammaisille opiskelijoille mahdollisuuden työharjoitteluun ja kesätyöhön.Vammaisten mahdollisuudet saada harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ovat yleensäkiven takana, korostaa VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varanka.

Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjäkilpaan ilmoitettiin yhteensäseitsemän ehdokasta. Näistä loppusuoralle selvisivät Innojok Oy:n ohellaHoletec Industrial Oy, NHG Benchmarking Oy, Fysioterapiakeskus OMT-klinikkaja Sub-TV Oy. Näiden yritysten ansioista kerrotaan VATES-säätiön internet-sivuilla osoitteessa www.vates.fi/palkitut.

Jukka Jokiniemi vastaanotti työllistäjätunnuksen VATES-päivillä Paasitornisssa.Taustalla kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen.



YK:n vammaisten ihmisten oikeuk-sien yleissopimus ennakoi Murrayn mie-lestä uuden aikakauden alkua: enää eikuntouteta vain vammaisia ihmisiä, vaankokonaisia yhteisöjä. Vammaisilla onoikeuksia; he eivät ole pelkkiä laupeu-dentyön ja lääkinnällisten toimenpitei-den kohteita. Normeihin sopeutumisensijaan on tullut erilaisuuden hyväksyn-nän periaate.

- Syrjivyys on syrjäytymässä osalli-suuden tieltä. Vammaisia kuullaan hei-tä koskevissa asioissa, korosti Murray,joka toimii Kansainvälisessä työjärjestös-sä ILOssa vammaisten työllistymisen jaammatillisen kuntoutuksen asiantunti-jana.

Työnteonlainsäädäntöja käytännöton perattavahuolellaILOn erityisasiantuntija Barbara Murrayn

mielestä työntekoon liittyvää lainsäädäntöä

ja käytäntöjä on perattava huolella, kun

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien

yleissopimuksen ratifiointia valmistellaan

Suomessa. VATES-päivillä helmikuussa

puhunut Murray peräänkuulutti ruutia

myös asennemuokkaustyöhön.

maispalveluihin erikoistuneissa kuin ylei-sissä. Tuuletusta tarvitsevat myös vam-maisten oikeuksien valvojat sekä vam-maiset itse. Niin ikään työnantajien jatyömarkkinajärjestöjen on tultava näky-vämmin vastaan. Samaten ravisteluakaipaavat suojatyö ja ammatillinen kou-lutus.

Mutta kenen tehtävänä olisi Mur-rayn mielestä heiluttaa suurten muutos-ten taikasauvaa?

- Jokaisella on roolinsa siinä pelis-sä, ja jokainen yhteiskunnallinen näkö-kohta täytyy ottaa uudelleen pohditta-vaksi.

Kaikkien katsottava peiliin

Murrayn mielestä muutoksia pitää tapah-tua monissa asioissa ja monella taholla,jotta vammaiset olisivat YK:n yleissopi-muksen mukaisesti tasavertaisia työ-markkinoilla.

- Tärkeintä ovat työmarkkinoidensyrjimättömyys, mahdollisuuksien tasa-vertaisuus, koulutus tarvittavan osaami-sen hankkimiseksi, saavutettavuus, tie-toisuuden lisääminen sekä työolojenkohtuulliset mukautukset. Näistä kiel-täytyminen katsotaan yleissopimukses-sa syrjinnäksi, tähdensi Murray.

Perusteellista muutosta kaivataanpalveluntuottajien rooleissa - niin vam-

ILOn asiantuntijayleissopimuksen

ratifioinnista:



Ratifiointiin kannattaa käyttääaikaa

Suomi allekirjoitti 50-artiklaisen YK:nvammaisten ihmisten oikeuksien yleis-sopimuksen ensimmäisten maiden jou-kossa viime vuoden maaliskuussa. Rati-fiointiin menee vielä joitain vuosia, kos-ka kaikki sopimuksen kansalliseen lain-säädäntöön vaikuttavat muutokset ha-lutaan tehdä ennen ratifiointia.

Barbara Murray (vas.) totesi Pirkko Mahlamäelle, Marja Eroselle, Liisa-Maija Veraiselle ja ArtoVilmille, että ILOn tietopaketit vammaisten työvoimaresursseista voisivat tarjota ideoita suomalai-seen asennemuokkaustyöhön.

- Tämä on viisasta, sillä on maita,jotka ovat ratifioineet sopimuksen pika-vauhtia, mutta eivät käytännössä nou-data sitä, huomautti Murray.

Vammaisten palkaton työ onnykyajan orjuutta

Yksi VATES-päivien yli sadasta osanot-tajasta, Kehitysvammaliiton erikoissuun-nittelija Marika Ahlstén, kiitteli Mur-

rayta siitä, että tämä toi vahvasti esilletarpeen perata tiheällä kammalla vam-maisten henkilöiden työllistymiseen jatyöntekoon liittyvää lainsäädäntöä jakäytäntöjä ennen kuin yleissopimus ra-tifioidaan.

- Murray linjasi napakasti, että vam-maisilla teetettävä palkaton työ on yksisopimuksen kieltämistä nykyaikaisenorjuuden muodoista. Miten aidosti tämänäkökulma mahtaa tulla huomioiduksiSuomen ratifiointiprosessissa: - mahtaa-kohan oma erikoisuutemme, kehitys-vammaisten henkilöiden ja mielenter-veyskuntoutujien palkaton avotyötoi-minta, läpäistä sopimuksen asettamantiukan seulan, Ahlstén kysyi haastavas-ti.

Ahlsténin mielestä todellisen haas-teen meille muodostaa myös yleissopi-muksen vaatimus lisätä vammaisuuteenliittyvää tietoisuutta.

- Meiltä puuttuu yhteiskunnallisenkampanjoinnin perinne, joka on varsinvahva esimerkiksi Isossa-Britanniassa.Siellä eri ihmisryhmien asioita ajetaan janäkyvyyttä edistetään raflaavilla ja älyk-kääseen huumoriin perustuvilla lehti-,mainos- ja tv-kampanjoilla.

Teksti: Arto VilmiKuvat: Studio Hannu Lehmusvuori

Olisiko vammaisjärjestöjen aika päivittää tiedo-tustoimintansa muodot, jotta tietoisuus vam-maisuudesta leviäisi, kysyi erikoissuunnittelijaMarika Ahlstén Murrayn luentoa seuranneessakeskustelussa.

Murray peräänkuulutti näkyvyyttä ja työhallinnonvastuuta

VATES-säätiö järjesti vammaisjärjestöjen edustajille tilaisuuden keskustellaBarbara Murrayn kanssa vammaisten työllistymisestä ja sen haasteista, kunMurray vieraili VATES-päivillä Helsingissä.

Pirkko Mahlamäki Suomen Vammaisfoorumista, Marja Eronen SuomenReumaliitosta ja Liisa-Maija Verainen Lihastautiliitosta esittelivät Murrayllevammaisjärjestöjen yhteistä Sisäänheitto työelämään -projektia hyvänäesimerkkinä sekä liikemaailman ja järjestöjen yhteistyöstä että järjestöjenroolista sillanrakentajina ja asiantuntijoina.

Projektin rahoitus on katkolla ja sen hyvät käytännöt uhkaavat jäädä ilmanjatkotoimia. Murray ihmetteli, miksei Sisäänheiton kaltainen vammaisten työn-välitystoiminta kuulu automaattisesti työhallinnon tehtäviin Suomessa.

Tapaamisessa pohdittiin myös, kuinka vammaisten työllistymistä edistävälletulokselliselle toiminnalle saataisiin paremmin päättäjien tukea.

- On panostettava tulosten levittämiseen esim. lyhyiden videopätkien kautta.Tällainen visuaalinen muoto toimii tehokkaammin kuin paperiraportti, neuvoiMurray.

Murrayn mielestä toinen keino olisi järjestää hyviä tuloksia esittelevä seminaari,jonne kutsuttaisiin medioita ja päättäjiä.

- Painetta pitää erityisesti suunnata työhallintoon, jotta se ymmärtäisi, ettävammaisetkin ovat heidän asiakkaitaan.

Vammaisjärjestöjen edustajien tapaamisen lisäksi VATES-säätiö järjesti BarbaraMurraylle keskustelutilaisuuden ulkoministeriön edustajien ja vammaisneuvostonpuheenjohtajan kanssa sekä vierailun Keskuspuiston ammattiopistoon.



Vaikka työperäisestä maahanmuutos-ta on puhuttu paljon ratkaisuna suurtenikäluokkien työvoimapoistumaan, niintärkein ja ratkaisevin työvoima löytyykotimaisesta reservistä, sen paremmas-ta haltuunotosta, korostaa Patrik Kuu-sinen. Hän vastaa työ- ja elinkeinomi-nisteriössä ammatillisen kuntoutuksen,vammaispolitiikan ja vajaakuntoistenasioiden strategisesta ja käytännön joh-tamisesta sekä työvoimapolitiikan ja so-siaalipolitiikan yhteensovittamisesta.

Työkyvyttömyysetuutta saavilla onoikeus työvoimapalveluihin

Meidän henki työvoimapalveluissa pitäänyt olla koko ajan kohti työmarkkinoi-ta. Tavoitteenamme ei saa olla ihmistentoimentulon hoitaminen ja sosiaalitur-van vahvistaminen, korostaa Kuusinen.

Työ- ja elinkeinotoimistossa onKuusisen mukaan ollut paljon sellaistaajattelutapaa, että on mietitty, mistä ih-minen saa toimeentulonsa ja -etuuten-sa, kun tämä on tullut hakemaan työ-voimapalvelua.

- Vastaanotto on kieltämättä voinutolla tyly: mitä sä tänne tulet, kun suntoimeentulo on jo järjestetty. Tällaisestahaluamme päästä eroon.

katto korkealle jaseinät leveiksiHaluamme saada työvoimapalvelujen piiriin kaikki henkilöt,

jotka hyötyvät niistä riippumatta heidän etuustilanteestaan.

Tämän linjamuutoksen tahdomme saada

läpi koko työ- ja elinkeinohallinnossa,

sen orientaatiossa ja asiantuntemuksessa,

sanoo ylitarkastaja Patrik Kuusinen.

Kuusinen myöntää, että työvoima-toimistoissa esiintynyt tulkinta, jonkamukaan työttömän työnhakijan pitäisiluopua eläke-etuuksistaan saadakseenpalkkatukea työllistymiseensä tai pääs-täkseen työttömäksi työnhakijaksi työ-ja elinkeinotoimistoon, on johtunut epä-selvästä ja puutteellisesta ohjeistukses-ta.

- Se ei perustuu työvoimapalvelu-lakiin, eikä asetuksiin.

Työvoiman palvelulaisssa todetaan,että työttömän työnhakijan tulee olla 17vuotta vanha, työkykyinen ja työmark-kinoiden käytettävissä - työkykyisellä

tarkoitetaan laissa sellaista henkilöä,joka ei saa työkyvyttömyysetuutta.

- Tämän osan laista olemme huo-mioineet hyvin ohjeistuksessa, muttaunohtaneet sitä seuraavan osan: Työky-vyttömyysetuutta saavaa henkilöä voi-daan pitää työkykyisenä, mikäli TE-toi-miston arvion mukaan hänen työllisty-mistään voidaan tuloksellisesti tukeajulkisella työvoimapalvelulla tilanteessa,jossa hänen työllistymisensä on kiinnipalkkatuesta.

Kuusisen mukaan tämä ehto täyt-tyy esimerkiksi selkeästi tilanteessa, jos-sa työnantaja on valmis ottamaan työ-

TE-toimistot tulevat jatkossa tarjoamaan ammatillisen kuntoutuksen palveluja,mutta ei joka kioskista, tietää ylitarkastaja Patrik Kuusinen.

Työvoimapalveluissa


Kyvyt käyttöön 1 2009 1 1

tä sosiaali- ja terveysministeriön valmis-teluun.

- Hieman hämmentyneenä olemmekuitenkin ottaneet vastaan valmisteillaolevan esityksen, jonka mukaan eläkenousisi vain 600 euroon, kommentoiKuusinen.

Hän ei myöskään pidä hyvänä sitä,että eläkkeen lepäämään jättämisaikaaesitetään laskettavaksi viidestä vuodes-ta kahteen vuoteen.

- Vaikka selvityksen mukaan eläk-keen lepäämään jättöaika on ollut käy-tännössä kaksi vuotta, on kyse kuiten-kin selvästä huononnusesityksestä.

Tavoitteena vajaakuntoisuudenpoisto

Mika Vuorela esitti myös selvitykses-sään, että vajaakuntoinen sana pitäisikorvata leimaavan luonteensa takia osa-työkyinen termillä, jota VATES-säätiökäyttänyt vammainen sanan parina joparin vuoden ajan.

Kuusinen toteaa, että vaikka vajaa-kuntoinen on “yksi maailmankaikkeu-den huonompia ilmauksia”, niin työhal-linnon palvelutuotannon hengen mu-kaista ei ole nähdä sitä leimana, josta eiikinä pääse eroon.

- Meidän marssijärjestys on se, ettäyritämme löytää henkilön kyvystä sellai-sia mahdollisuuksia, ettei hänen sairau-tensa tai vammansa aiheita ongelmiatyössä. Kun ratkaisu on löydetty, niinhenkilö ei ole sen jälkeen enää vajaakun-toinen.

Toinen vaihtoehto Kuusisen mu-kaan on se, että henkilölle etsitään kou-lutuksen kautta mahdollisuus työhön,jota vamma tai sairaus ei haittaa, jolloinmyös vajaakuntoisuus poistuu.

Vasta kolmantena vaihtoehtona tu-lee Kuusisen mukaan palkkatuettu työl-listyminen.

Asiakkaiden pompottamisestaviranomaisten pomppimiseen

Kuusinen kertoo, että työ- ja elinkeino-ministeriössä istuu parhaillaan kaksi työ-ryhmää, joista toisessa pohditaan va-jaakuntoisuus-käsitteen muuttamista jatoisessa vammaisille ja osatyökykyisillesuunnattuja ammatillisen kuntoutuksenpalveluja.

Työhallinnon mielestä ammatillisenkuntoutuksen palveluista pitää aina vas-tata sen, jolle se lakisääteisesti kuuluu.Työhallinto haluaa kuitenkin selkeyttäätyönjakoa ja tuoda muiden tuottamienkuntoutuspalvelujen rinnalle työvoima-palvelut.

- Meille ei riitä se, että asiakas hei-tetään työ- ja elinkeinotoimistoon senjälkeen, kun hänet on ensin käännettyriittävän notkeaksi tai veteläksi jonkunmuun toimesta.

Kuusinen peräänkuuluttaa sekto-raalisen toiminnan sijaan integroitunuttayhteistyötä.

- Tähtäämme siihen, että saisimmeeri vastuunkantajien kanssa yhteistyönpelaamaan niin, että asiakasta ei pom-poteta, vaan viranomaiset pomppii asi-akkaan ympärillä.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Hannu Lehmusvuori

kyvyttömyysetuutta saavan töihin, jossaa hänestä palkkatukea korvaamaantyökyvyn alenemaa.

Hämmentävä muutosesitys

Kuusinen kertoo, että työhallinnossa onotettu vakavasti selvitysmies Mika Vuo-relan 2008 tekemät ehdotukset kuntou-tustuella ja työkyvyttömyyseläkkeelläolevien henkilöiden työhön paluun jatyöllistämisen edistämiseksi. Esimerkik-si Vuorelan esitys eläkkeen lepäämäänjättämisen ansiorajan nostosta 700 eu-roon 566,88 eurosta on mennyt minis-teriöstä Sata-komitean käsittelyyn ja siel-

Kun henkilölle on löytynyt työnantaja, joka haluaa varmistua siitä, mikä hänen työkykynsä jatuottavuutensa on, niin järjestämme lyhyitä työkokeiluja, vaikka ammatillisen kuntoutuksenvastuu olisikin jollain muulla taholla kun meillä, lupaa Kuusinen.

Vammaisia ja osatyökyisiä ei pidä niputtaa yhteen

Työ- ja elinkeinoministeriön synnyn myötä työvoimatoimistot ovat muuttuneettyö- ja elinkeinotoimistoiksi. Kyse ei ole ainoastaan kosmeettisesta muutoksesta,vaan myös toiminnan uudelleen järjestämisestä: TE-toimistoille tulee paljonuusia tehtäviä, mitkä vaikuttavat asiakasjaotteluun, henkilökuntaresursseihin janiiden suuntaamiseen.

Kuusisen mukaan TE-toimistojen henkilöasiakkaat jaetaan kolmeen ryhmään -suoraan työstä työhön suuntautuviin, kehittymisen kautta työmarkkinoilleselviytyviin ja työelämään kuntoutuviin - ja vammaiset ja osatyökykyiset henkilötpitää nähdä näissä kaikissa asiakasryhmissä mukana

- Sairaudesta tai vammasta riippumatta pitää katsoa, missä tilanteessa kukin onsuhteessa työmarkkinoihin. Vammaisista ja osatyökykyisistä ei saa luoda omaasegmenttiä, johon heidät kaikki automaattisesti luokitellaan ja kuvitellaan, ettäheidän työllistymisensä on pitkän polun takana.



Työkyvyttömyyseläkkeenuudistajilla pahaasenneongelma

itkäaikaissairaille ja vammaisilletoimiva hyvinvointivaltio on elintär-keä. Tärkeä osa hyvinvointia ovat työ-kyvyttömyyseläkkeet, joita saa 260 000kansalaista. Työeläkkeet ovat osa työ-markkinajärjestelmää ja niihin liittyysuuria taloudellisia intressejä. Eläke-asioista puhevalta on valtiolla, eläke-laitoksilla, Kelalla sekä työmarkkina-järjestöillä. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien edustajia ei näihin neuvottelui-hin kutsuta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden keski-määräinen suuruus on 1 000 euroakuukaudessa. Yksittäisen ihmisen pie-nituloisuuden raja on 13 000 euroavuodessa. Tällä hetkellä noin 19 000työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa hen-kilö tekee työtä eläkkeen ohella. Tä-män lisäksi noin 30 000 eläkkeensaajaahaluaisi tehdä työtä. Heistä useimmantoiveena on osa-aikainen työ. Työhönhaluavat ovat useimmiten nuoria sekähyvin koulutettuja eläkkeensaajia.

Työministerille vuosi sitten jättä-mässäni selvityksessä esitin toimia, joil-la yksinkertaistetaan ja parannetaantyöhön osallistumisen sääntöjä. Selvi-tyksen perusteella sosiaaliturvaa uudis-tavassa Sata-komiteassa sekä sosiaali-ja terveysministeriössä on valmisteltumääräaikaisia muutoksia eläkesään-nöksiin. Muutokset astuisivat voimaavuonna 2010.

Ennakkotiedot valmistelluistamuutoksista viittaavat varovaisiin toi-miin, joilla ei haluta helpottaa “liian”paljon työssäkäyntiä. Tärkeimmät esi-tysteni heikennykset ovat eläkkeenohella tehtävän työn tulorajojen mität-tömät korotukset sekä työelämäänkiinnittymisen kannalta liian lyhytkes-toinen eläkkeen lepäämäänjättämisai-ka. Ennakkotiedot kertovat, että eläk-

P

keiden lepäämäänjättämisen laajenta-misen yhteydessä lepäämäänjättämisai-ka lyhenisi nykyisestä viidestä vuodes-ta kahteen vuoteen.

Varovaisia uudistuksia perustel-laan sillä, että eläkejärjestelmää ei ha-luta tehdä liian houkuttelevaksi. Pieni-tuloisten eläkeläisten ei haluta kohen-tavan omaa tilannettaan työtä tekemäl-lä. Perustelu kuvaa eläkejärjestelmässäpäätöksiä tekevien asenteita. Vähätu-loiset ihmiset eivät saa parantaa ase-maansa työnteolla. Uudistusten reip-paampi toteutus ei maksaisi mitään,

vaan voisi johtaa eläkevarojen säästä-miseen. Asenteet ovat rahan säästöävahvempia.

Eläkkeen ohella tehtävän työntulorajojen käsittely kuvastaa hyvinasenteita. Tuloraja on ollut vuodesta1999 alkaen 588,66 euroa. Nyt sitäharkitaan korotettavaksi kahdella pro-sentilla. Mille muulle ryhmälle voi esit-tää vastaavaa palkankorotusta?

Mika VuorelaMielenterveyden keskusliiton koulutusjohtajaTyö- ja elinkeinoministeriön selvitysmies2007 - [email protected]

näkökulma



miksi??Miksi kunnat eivät tee vuottapidempiä hankintasopimuksia?

KKuntaliiton julkisten hankinto-jen neuvontayksikön lakimiesMarkku Ukkola, miksi kunnat ei-vät tee sosiaalisen työllistämisenpalveluntuottajien kanssa vuottapidempiä hankintasopimuksia?

Hankintalainsäädäntö ei lähtökoh-taisesti sääntele hankintasopimus-ten pituuksia. Hankintalain vastais-ta ei siten ole tehdä muutaman kuu-kauden sopimuksia, muttei myös-kään toistaiseksi voimassa oleviasopimuksia.Hankintasopimustensopimuskausien pi-tuuteen vaikutta-vat useat eri syyt:muun muassahankintayksi-kön taloudelli-nen tilanne,tulevaisuudensuunnitel-mat,

markkinoiden dynamiikka sekä joissaintapauksissa myös lainsäädännön vel-voitteet.Yleispätevää perustetta tiettyjen han-kintasopimusten pituuteen on mahdo-tonta antaa.

Miksi palveluiden hankinnassa ei käy-tetä pidempikestoisia puite- ja ehdol-lisina tehtyjä sopimuksia, jotka olisivatvoimassa, mikäli riittävä rahoitus onkäytettävissä? Tehdäänhän tällaisiasopimuksia esimerkiksi Euroopan sosi-

aalirahaston hankkeissa?

Hankintalain mukaan optio-kauden käyttö hankinnoissaon mahdollista.Lain 28 §:n 3 momentin mu-kaan hankintayksikkö voitehdä hankintasopimuksenkilpailuttamatta, kun kysees-

sä on alkuperäisen toimittajankanssa tehtävä uusi rakennus-urakkasopimus tai palveluhan-

kinta, joka vastaa aiem-min avointa tai ra-joitettua menette-lyä käyttäen teh-tyä rakennus-urakkaa tai pal-veluhankintaa.

Edellytyksenä on kuitenkin se, ettäalkuperäistä hankintaa koskevassahankintailmoituksessa on mainittumahdollisesta myöhemmästä suora-hankinnasta, ja että lisäpalvelun taiuuden rakennusurakan hankinnanennakoitu arvo on otettu huomioonlaskettaessa alkuperäisen sopimuksenkokonaisarvoa.Lisäksi suorahankinta voidaan tehdä /optiota käyttää enintään kolmen vuo-den kuluessa alkuperäisen sopimuk-sen tekemisestä.Hankintayksiköt voivat siten kilpai-luttaa edellä mainittujen edellytystentäyttyessä palveluhankintansa siten,että varsinaisen sopimuskauden pi-tuus on esimerkiksi kaksi vuotta, jon-ka jälkeen varataan vielä vuoden op-tiokausi.Hankintalainsäädännön näkökulmas-ta olennaista on avoimuuden ja syrji-mättömyyden turvaaminen.

Lakimies Markku Ukkolan mukaansosiaalipalvelujen aineellista puolta jasopimuskäytännön mahdollisia eri-tyispiirteitä tuntee häntä paremminKuntaliiton neuvotteleva lakimiesSami Uotinen.

Kuntien ohella myös työ- ja elinkeino-ministeriön paikallisviranomaiset te-kevät työllistymisen palveluntuottaji-en kanssa yleensä vain yksivuotisiasopimuksia. Miksi TEMin viranomai-set suosivat lyhyitä sopimuksia, vaikkane aiheuttavat lisätyötä ja -huolta niinpalveluntuottajalle kuin tilaajalle? Es-tääkö joku syy tekemästä vaikka eh-dollisina pidempiä sopimuksia, kuntiedetään, että palvelulle on kuitenkinjatkuvaa tarvetta? Lue työ- ja elinkei-noministeriön vastaukset Kyvyt Käyt-töön -lehden nettisivustolta osoittees-sa: www.vates.fi/kyvytkayttoonlehti



TYÖNIja minä

Viittomakielinen rap-artisti

Signmark on ammatiltaan

muurin murtaja.

Hän murtaa ennakkoluuloja,

missä maapallolla liikkuukin.

Kuuro on kuuro, ei sen

kummempaa. Signmarkin

energiaa on nähty ja kuultu jo

20 maassa.

Carl Oscar

Kaikkien kuurojen puolesta yksimielisesti

sanon. Yksi mies esti

kuurojen syrjäytymisen ja kesti

valtion vastustuksen itsenäisesti.

Yksi tavoite selkeesti mielessään,

opetusta on saatava myös viittomakielessä.

(säe Signmarkin rap-runosta)



Olen Marko Vuoriheimo, artistini-meltäni Signmark, 31-vuotias viitto-makielinen räppäri, kasvatustieteenkandidaatti ja opettaja Helsingissä.Opetan Humanistisessa korkeakou-lussa HUMAKissa tulevia viittomakie-litulkkeja.

Ammatikseni olen muurin mur-taja. Pyrin murtamaan ennakkoluulo-ja, joita ihmisillä ja yhteiskunnassa onkuuroja kohtaan. Kuurot ovat kielivä-hemmistö. Synnyin kuuroille vanhem-mille ja olen aina elänyt viittomakieli-sessä maailmassa. Asun kuulevan vai-moni kanssa ja olemme tuoreita van-hempia.

Työssäni päätavoite on tehdä viit-tomakielestä positiivinen ilmiö niin,että kaikki kiinnostuisivat oppimaanviittomakieltä. Keikkailu on yksi osatyöstä. Yhtyeeni on keikkaillut tähänmennessä kaikissa maanosissa paitsiEtelä-Amerikassa ja Australiassa.

Suurin osa kuuroista lapsistasyntyy kuuleville vanhemmille, joilla eiole mahdollisuutta saada viittomakie-len opetusta. Kuurot ovat siis useineristyksissä jopa omassa perheessään.Kaksikielisyys on erittäin tärkeätä janykyaikaista. Sillä takaamme lapsilleturvallisen kasvuympäristön ja tulevai-suuden. Ulkopuolisuus ja kielettömyysvaikuttavat lapsen psyykkiseen, sosiaa-liseen ja älylliseen kehitykseen.

Tärkeintä ovat suvaitsevaisuus jatasa-arvoisuus, moninaisuuden ja eri-laisuuden arvostaminen. On tärkeääkannustaa ihmisiä uskomaan itseensä.Viittomakielinen yhteisö ajaa kaksikie-lisyyden ja - kulttuurisuuden asiaa.

Tukipilareitani ovat perhe, van-hemmat, veli, sukuyhteisö, ystävät jakoko kuurojen maailmanlaajuinen yh-teisö. Urheilu on intohimoni ja kaikkimenopelit.

Muurinmurtaja

Kuva: Juha Saarinen



Tykkään ottaa haasteita vastaan jaratkoa ongelmia. Opiskeluaikoina olenoppinut väittelemään jopa professorei-den kanssa. Olen ollut periksiantama-ton lapsuudesta asti, enkä suoralta kä-deltä suostu hyväksymään sulattele-matta mitään. Kaikista asioista on saa-tava vertailua ennen kuin mennäänlupaamaan yhtään mitään. En pelkäähaastaa auktoriteetteja.

Tahtoisin todistaa kaikille, ettäjokainen voi uskoa ja toteuttaa unelmi-aan. Kuuleville on selitettävä, että kuu-rot pystyvät ihan mihin tahansa paitsikuulemaan.

Kävimme tukijoukkoinemmemaaliskuun alussa ulkoministeriönrahoittamalla kehitysyhteistyömatkal-la. Kokemus oli hyvin mielenkiintoi-nen. Yritimme kertoa, miten tehdäyhteistyötä kuulevien kanssa. Se onennakkoluuloihin vaikuttamista. Kan-sainvälisesti Suomen tilannetta ei voi

verrata kehitysmaihin, jossa kuurotovat useimmiten vielä köyhienkin ala-puolella sosiaalisessa hierarkiassa.

Murhe on, että suomalaisessa yh-teiskunnassa uskotaan vahvasti lääke-tieteelliseen näkökulmaan kuurojenyhteydessä. Sen mukaan olemme vam-maisia. Parempi olisi sosiologinen nä-kökulma, että kuurot ovat kielivähem-mistö. Meitä verrataan usein sokeisiintai pyörätuolilla kelaajiin, mutta hekäyttävät samaa kieltä kuin valtaväestö,ja heillä on samoja auktoriteetteja.Kuuroilla ei ole; meillä on oma kieli,kulttuuri, historia ja yhteisö.

Valtaväestön kielellisiä vaikutta-jia ovat esimerkiksi Johan Ludwig Ru-neberg tai vaikka Mikael Agricola. Viit-tomakieliselle yhteisölle yksi tärkeim-mistä esikuvista on Carl Oscar Malm,joka on perustanut ensimmäiset viitto-makieliset koulut.

Kehittämishaasteistani yksion television ohjelmat. Monilletelevisio on elämän sisältö ja ih-miset katsovat sankoin katsojalu-vuin itselleen tärkeitä ohjelmia:Salatut elämät, Kotikatu, Huumatai Arto Nyberg. Mutta onkoniissä tekstitys? Me kuurot mene-tämme tosi paljon.

Haltijan taikasauvalla taikoi-sin Suomeen presidentin, jokaolisi kuuro. Silloin kaikki olisitoisin. Monikielinen presidentti

osaisi lukea ja kirjoittaa vähintäänkinsamoin kuin minä.

Terveiseni lähetän kaikille niilleihmisille, jotka ovat kokeneet tai ajatel-leet, että joku asia on mahdoton. Halu-an sanoa, että he ovat väärässä.

Teksti: Sinikka LuhtasaariKuvat: Studio Hannu Lehmusvuori

ja minäTYÖNI

“Jos joku sanoo ideaanitai unelmiani

mahdottomiksi, mietinensimmäiseksi, miten

muuttaisin toisenennakkoluuloja. Elämmevain yhden kerran ja jos

joku asia on tärkeä,siihen täytyy yrittää

vaikuttaa tai muuttaase.”

Viittomakieli on visuaalinen kieli,joten ilmeet ovat viittomakielen yksitärkeimpiä osa-alueita. Ilmeetvälittävät tunteita ja tyylejä samaantapaan kuin äänensävyt puhutussakielessä. Äidin- tai ensikielenäänviittomakieltä käyttää Suomessa noin5 000. Kuurojen Liiton arvionmukaan Suomessa on noin 8 000kuuroa. Koko maailmassa heitä on70 miljoonaa.



Sosiaalialan asiantuntijapäivillä

uusiuusiavaus

Helsingin Wanhassa Satamassa pidet-tyjen asiantuntijapäivien Työllistä välit-täen - välitä työllistäen -teematyöpajas-sa puhuivat VATES-säätiön työhönval-mennuksen kehittämiskoordinaattoriSuvi Pikkusaari ja säätiön Move-projek-tin päällikkö Milja Louhela sekä projek-tin paikallisen kehittämiskumppaninAula-työkodin ohjaaja Sanna Salama.

-Työllistä välittäen - välitä työllistäen-teeman taustalla on vammaisen ja osa-työkykyisen ihmisen oikeus päästä pal-kattuun työhön avoimille työmarkki-noille. Välittäminen työllistämisessä tar-koittaa toimintaa, joka vie asiakastaeteenpäin ja voimauttaa häntä.

-Työllistymisprosessin keskiössä onasiakkaan tarpeista lähtevä yhteistyöver-kosto ja vastuullinen työskentelyote toi-mijoiden kesken. Avainasemassa ovatmuiden muassa kunnan sosiaalialantyöntekijät, työ- ja elinkeinotoimistojenvirkailijat, kuntouttavan työtoiminnanohjaajat ja tuetun työllistymisen työhön-valmentajat, korosti projektipäällikköMilja Louhela salintäyteiselle kuulijajou-kolle.

VATES-säätiö oli ensimmäistä ker-taa myös näytteilleasettajana Sosiaalialanasiantuntijapäivillä. Osastolla esiteltiinsäätiön ja sen Move-projektin toimintaamonipalvelukeskusten kehittämiseksi.Lisäksi Aula-työkodin ohjaaja SannaSalama oli ideoinut osastolle kävijöillekyselyn: “Mihin Sinä työllistäisit vam-maisen tai osatyökykyisen henkilön?”

Sosiaalisen työllistämisen teemaa käsiteltiin

ensi kertaa Sosiaalialan asiantuntijapäivillä,

kun VATESin asiantuntijat olivat puhumassa

päivien Työllistä välittäen - välitä työllistäen

- teematyöpajassa.

Hyvä areena

Sosiaalialan asiantuntijapäivil-le osallistui noin 500 alan am-mattilaista. Milja Louhelanmielestä vuosittaiset Sosiaali-alan asiantuntijapäivät tarjoa-vat hyvän areenan kertoa sosi-aalisen työllistämisen uusim-mista virtauksista.

- Sosiaalialan ammattilai-set ovat hyvin koulutettuja, mut-ta eivät välttämättä tiedä riittä-västi, mitä tarkoittaa nykyaikai-nen sosiaalisen työllistämisentoimiala. He eivät osaa käyttäätai tule käyttäneeksikaikkia nii-tä lain suomia mahdollisuuk-sia, jotka edistäisivät vammais-ten ja osatyökykyisten henki-löitten työllistymistä.

Auttajia ei pidä estää tekemästä työtään

Vientiteollisuuden tilauskirjat ovat tyhjentyneet, ihmisiä lomautetaan jairtisanotaan. Sosiaalialan tilauskirjat sen sijaan täyttyvät, kun talouden ongelmatmuuttuvat työttömäksi jääneiden ja heidän perheidensä inhimilliseksi hädäksi,totesi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtajaTero Ristimäki Sosiaalialan asiantuntijapäivien avauspuheenvuorossa. Talentiavastaa päivien järjestelyistä.

Ristimäki huomautti, että taantumasta ja lamasta kärsivät ennen kaikkea ne,joilta työt loppuvat.

- Näitä ihmisiä ei saa panna kärsimään toista kertaa estämällä heidän auttajiaantekemästä työtään.



Päinvastoin kuin julkisessa keskuste-lussa on esitetty suomalainen työelämäja työntekijä ovat joustavia, sanoo Tam-pereen yliopiston sosiologian professo-ri Harri Melin. Työntekijät joustavat työ-aikojen suhteen; tekevät yli-, pätkä- javuokratöitä. Työn ja perheen yhteenso-vittaminenkin tapahtuu yleensä työn eh-doilla.

Työpaikoilla on joustavia työjärjes-telyjä. Työajat liukuvat. Työn tekemisenpaikat vaihtelevat työpaikan työpisteenja kotona tehtävän etätyön kesken. Töi-tä tehdään niin yksin kuin tiimeissä eikäpalkkauskaan noudata enää vain valta-kunnallista työehtosopimusta, vaanmonin paikoin sen päälle on rakennet-tu erilaisia talokohtaisia kannustinjärjes-telmiä ja paikallisia sopimuksia.

- Joustavuus on suomalaisen yhteis-kunnan menestyksen salaisuus, sanooprofessori Harri Melin Tampereen yli-opistosta.

Jousto on toisille työn suola,toisille myrkky

Jouston pelikortit eivät kuitenkaan olejaettu tasan suomalaisessa työelämässä,vaan joustavuus on toisille työelämänsuola ja toisille myrkky.

- Hyvässä työmarkkina-asemassaoleville joustot tukevat työssä viihtymistäja kehittymistä, mutta monille työnteki-jöille jousto merkitsee välttämätöntäpakkoa, huomauttaa Melin.

Esimerkiksi pätkä-, silppu- ja vuok-ratyöt ovat monille pakon sanelemiavaihtoehtoja, joiden varaan elämää ei voikovinkaan pitkälle eteenpäin suunnitel-la.

Globaalitalouden markkinavoimienmyllerryksessä kova kilpailu ja rakenne-muutokset ravistelevat myös kokonaisiaalueita ja niiden työntekijöitä niin yllät-tävästi, että siinä joustavat vain työpai-kat alta ja työntekijät haukkovat henke-ään.

PrProfessori Harofessori Harri Melin:ri Melin:

Suomalaiset työntekijät ja työelämä joustavat. Se sijaan

työntekijöiden turvassa on suuria ongelmia. Jouston ja

turvan väliseen epäsuhtaan haetaan ratkaisua kansallisesta

joustoturvamallista. Professori Harri Melinin mukaan kyse

on Suomen tulevaisuudesta.

JoustoturvaaJoustoturvaatarvitaan



- Nykyajan Suomessa ihmisten elä-mäntilanteet saattavat muuttua arvaa-mattomasti, huomauttaa Harri Melin.

Viime vuosien aikana erityisesti yh-den teollisuuden alan varassa pitkältieläneen alueen työntekijät ovat joutu-neet huomaamaan, että samalla, kunheiltä meni työ, katosi monilta myösammatti.

- Esimerkiksi Voikkaan paperiteh-taan lakkauttamisen myötä työttömyysiski koviten paperiteollisuuden eliittiin,jonka ammattitaidoilla ei ole kysyntäätyömarkkinoilla, tietää Harri Melin.

Jousto tarvitsee rinnalleen turvan

Kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossamikään muu ei tunnu olevan niin var-maa kuin epävarma, tarvitaan joustonlisäksi professori Harri Melinin mukaanmyös turvaa - joustoturvaa.

Euroopassa joustoturvasta on kes-kusteltu jo kymmenen vuotta. Käsite onnoussut Euroopan unionin työllisyys- jasosiaaliturvapolitiikan keskiöön ja sillätarkoitetaan työelämän joustavuuden jaturvallisuuden uudenlaista tasapainoa.

Vuonna 2007 EU:n komissio esittijoustoturvan periaatteiden vahvistamistakilpailukyvyn, työllisyyden ja työtyyty-väisyyden edistämiseksi. Euroopassa onerilaisia joustoturvan malleja, ja EU:nparlamentissa joustoturvan sisällöstäväännetään kättä eri poliittisten voimi-en kesken.

Suomessa joustoturva on noussutkeskusteluun vasta viime vuosina. Työ-ministeri Tarja Cronberg on asettanuttyöryhmän valmistelemaan suomalaistajoustoturvamallia. Se liittyy myös sosi-aaliturvaa uudistavan Sata-komiteantyöhön.

Professori Harri Melin katsoo, ettäsuomalaisen joustoturvamallin tähänas-tisessa kehittelyssä on yhdistetty niinvelvollisuuksia kuin oikeuksia - keppiäja porkkanaa.

- Esimerkiksi muutosturvassa, jotaon tarjottu laajojen irtisanomisten yhte-ydessä, on kyse oikeuksien ja velvolli-suuksien yhdistelmästä, konkretisoiMelin.

Vuodesta 2005 voimaan tulleenmuutosturvan elementtejä ovat: palkal-linen mahdollisuus työnhakuun, oikeustyöllistymisohjelmaan, korotettu työttö-myysturva, työnantajan lisääntynyt neu-votteluvelvollisuus ja työvoimatoimistontehostuneet palvelut.

muksia. Melinin mielestä työmarkkina-osapuolten roolin pitäisi olla nykyistäaktiivisempi.

Suomalaiseen joustoturvaan hänkaipaisi irtisanomiskynnyksen nostamis-ta sekä kannustavia palkkaus- ja vero-ratkaisuja.

Viime kädessä hyvän joustoturvanavaintekijä on Melinin mielestä koulu-tus.

- Ihmisen mahdollisuus kehittää laa-ja-alaisesti osaamistaan on paras lääkesaada työtä ja siirtyä ammatista toiseen.

Teksti: Juha SaarinenKuva: Hannu Lehmusvuori

Kyse on Suomen tulevaisuudesta

Melin korostaa, että joustoturva kosket-taa kaikkia suomalaisia.

- Siinä on kyse Suomen tulevaisuu-desta.

Hän peräänkuuluttaa työmarkki-noiden toimivuuden kehittämistä; pa-nostamista myönteiseen työvoiman liik-kuvuuteen.

- Ihmiset kokevat tutkimuksen mu-kaan pääsevänsä elämässä eteenpäin,kun liikkuvat työn perässä.

Joustoturvan aikaansaaminen edel-lyttää nyt sekä poliittisia päätöksiä ettätyömarkkinaosapuolten tekemiä sopi-

Kuka ajaa huono-osaisten intressejä?

Kun joustoturvasta tehdään päätöksiä ja siitä keskustellaan, niin kyse on ainapolitiikasta, eri tahojen intresseistä, yhteiskunnallisista jaoista ja tasa-arvosta.

Professori Harri Melin korostaa, että vaikka joustoturvaa tarvitsevat melkohyvässäkin asemassa olevat, niin ennen kaikkea sitä kaipaavat kaikkein heikoim-massa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset.

- He tarvitsevat erityistoimia. Kukaan ei ole kiinnittänyt tähän huomiota. Kukaajaa heidän etujaan?

Tähän Melinin tärkeään kysymykseen Kyvyt Käyttöön -lehti hakee vastauksiavammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen asiantuntijoilta. Vastaukset ovatluettavissa lehden verkkosivulla osoitteessa www.vates.fi/kyvytkayttoonlehti

Professori Harri Melin ontutkimuksissaan keskittynytsuomalaisen yhteiskunnan jasen työelämän muutoksiin.


Ajassa toimittanut Arto Vilmi ja Juha Saarinen

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa onyhtä kuin maalaisjärjen käyttö, tiivistäätyöotteensa vuoden alussa VATES-säätiössä työhönvalmennuksenkehittämiskoordinaattorin työt aloitta-nut Suvi Pikkusaari.

Pohjoiskarjalaislähtöisen yhteiskuntatie-teiden maisterin työura käynnistyi ESR-projektissa, jossa pyrittiin kouluttamaanterveydenhuollon toimistotehtäviinlaman takia pankista irtisanottuja.Tuossa projektissa ja nykyisessäkehittämiskoordinaattorin työssäänSuvia kiinnostaa määrän sijasta tuloksenlaadukkuus:

- Tärkeintä on löytää kestäviä, laaduk-kaita yrittäjyysmielisiä toimintatapoja,joiden avulla työhönvalmentajat tukevatasiakkaitaan avoimille työmarkkinoille.

Suvi Pikkusaaren kosketus työhön-valmennukseen juontuu vuodelta 2003,jolloin hän siirtyi alan yksityiseenyritykseen Katja Nopola Oy:öönkouluttajaksi ja kouluttajien esimieheksi.Työn ohessa hän pätevöityi

Sisäänheitto työelämään oli valtakunnallinen, vuosina 2006-2008toteutettu projekti, jonka päämääränä oli lisätä vammaisten japitkäaikaissairaiden työ- ja harjoittelumahdollisuuksia vammais-järjestöjen ja yritysten yhteistyönä.

Hyvistä tuloksista huolimatta hanke ei saanut Raha-automaatti-yhdistykseltä jatkorahoitusta, ja parhaillaan etsitään muita rahoitus-lähteitä.

Projektin kautta hankittiin 76 työ-, työkokeilu- tai työharjoittelu-paikkaa. Vakituisia työsuhteita syntyi 18 ja määräaikaisia 31.Työharjoittelupaikan sai 10 henkilöä. Työkokeiluun pääsi 12 japalkalliseen freelance-työhön viisi hakijaa.

Huomionarvoista on, että vakituisista työsuhteista viisi oli työkokeilunseurausta. Yksi määräaikaisista työsuhteista syntyi työharjoitteluntuloksena.

Sisäänheitto työelämään -projektin asiakasrekisterissä on yhteensä231 nimeä. Heistä noin 40 prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeellä,osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella.

Projektia hallinnoi ja koordinoi Lihastautiliitto. Muut kehittämis-kumppanit olivat Invalidiliitto, Suomen CP-liitto, NäkövammaistenKeskusliitto, Kynnys, Suomen MS-liitto, Kehitysvammaliitto, Kehitys-vammaisten Tukiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, SuomenReumaliitto ja VATES-säätiö.

Suunnittelija Iita Makkonen teki kyselytutkimuksen projektin kauttatyöllistyneiden asiakkaiden profiilista ja työllistymisen vaikutuksistanimellä Keitä he ovat? - Sisäänheitto työelämään -projektintyöllistyneet asiakkaat. Se löytyy osoitteesta:

www.humak.edu/kirjasto_ja_julkaisut/kirjasto/opinnaytetyotietokanta.html

psykoterapeutiksi. Ratkaisukeskeinenterapia on yhä keskeinen menetelmä hänentyössään.

- Haluan kehittää kattavan palveluihinnivotun työhönvalmentajaverkoston, jossa

myös valmentajien työhyvinvointi jatäydennyskoulutus saavat sijansa, visioikaulinta, vasaraa, sivellintä, uistinta jasieniveistä sujuvasti käyttelevä SuviPikkusaari.

Suvi Pikkusaari luottaa ratkaisukeskeiseentyöotteeseen

Simo Kilpeläinen sai Sisäänheiton kautta työpaikanFysioterapiakeskus OMT:llä.Takana asiakaspalvelupäällikkö Marjut Rima.

TTuloksellinen työllistäminen kaipaa jatkorahoitustauloksellinen työllistäminen kaipaa jatkorahoitusta


Ajassa

Aikuisten oppimisvaikeuksiin on vaikea saada apua eikäerityispalveluita ole juuri tarjolla. Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -hanke on osoittanut, että aikuisten kuntoutuspalveluille on selkeätarve. Hankkeessa kehitetään kuntoutuspalveluja nuorille jaaikuisille, jotka eivät peruspalveluiden kautta ole saaneettarvitsemaansa tukea.

Hankkeessa kehitetään neljää palvelumallia: oppimisvaikeuksienarviointipalvelua, oppimisvalmennusta, ryhmäkuntoutusta sekälukikonsultointia.

Asiakkaiden keski-ikä, 38 vuotta, kertoo siitä, että kohderyhmäntuen tarpeet eivät poistu iän myötä. Miltei puolet asiakkaista kokilisäksi jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia, mikä vahvistaakohderyhmän kuntoutuspalvelujen kehittämisen tarpeita.

Projektin asiakkaat kertovat vaikeuksista ennen kaikkea vieraissakielissä, muistamisessa ja laskemisessa lukemisen ja kirjoittamisenohella. Oppimisvaikeudet haittaavat aikuisena useimmiten tiettyjenopiskeluaineiden ja työtehtävien suorittamista.

Lisätietoa: www.opioppimaan.fi

Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus onlisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiintoimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoriatyöllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan työ- ja elinkeino-ministeriön julkaisemassa Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan jaMinna Ylikännön tutkimuksessa Työmarkkinatuen aktivointi-vaikutukset.

Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimisto onvelvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelletyöttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinenosallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla.Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinninuhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille.Siihen tarvitaan enemmän porkkanaa kepillä kannustamisensijaan.

Paikallistason viranomaisten ja erityisesti kuntien toiminnallaon merkittävä rooli työttömyyden hoidossa. Tarvitaan paikalli-sesti räätälöityjä toimintamuotoja, viranomaisyhteistyötä jayksilöllisten menetelmien huomioon ottamista.

Hyviä kokemuksia paikallisista työllistämishankkeista on saatuesimerkiksi Kinnulassa ja saadaan ehkä vastaisuudessa myösPaltamossa, joissa molemmissa on erityisesti haluttu puuttuavarhaiseen työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.

Tutkimus löytyy osoitteesta: www.edita.fi/netmarket

Paikallisia työttömyydenhoitomahdollisuuksiaparannettava

Paltamon hanke on saanut eniten julkisuutta. Sitä ovat olleet valmistele-massa kunnanhallituksen jäsen Pentti Keränen (vas.) ja kunnanjohtajaArto Laurikainen

Kuuloliiiton haastattelututkimus paljastaa,että huonokuuloisuuden edellyttämiätyöpisteiden mukautuksia on tehty harvoin.Syynä tähän haastatellut pitävät tiedon-puutetta ja asenteellisuutta. Huonokuuloisetkokevat mahdollisuutensa vaikuttaatyötahtiin ja -määriin vähäisiksi, mikänakertaa heidän työhyvinvointiaan. Hyvättiedonjakokäytännöt ovat tärkeitä työssäselviytymisen kannalta.

Hietala, Juha - Lavikainen, Anniina (2008):Huonokuuloinen - syrjäytetty työntekijä?Työympäristön asettamat esteetyhdenvertaiseen osallistumiseen.Kuuloliitto ry.

Aikuisten oppimisvaikeuksienkuntoutuspalveluja tarvitaan

Huonokuuloinen- syrjäytettytyöntekijä?



AjassaAjassa

Mielenterveyden ja käyttäytymisenhäiriöistä kärsivistä tuli vuonna 2008 Kelansuurin kuntoutujaryhmä. Mielenterveydenhäiriöiden vuoksi kuntoutusta sai 28 500henkeä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet,jotka vuosikymmeniä olivat kuntoutuksentärkein sairausryhmä, jäivät viime vuonnalukumääräisesti toiseksi.

Lisätietoa: www.kela.fi

MS-tautia sairastavat ovatkeskimääräisesti paremminkoulutettuja, verrattiinpa heitäkoko väestöön tai vajaakuntoisteneri ryhmiin. Tästä huolimatta MS-tautiin sairastuneista kokopäivä-työssä on vain kolmannes ja osa-aikatyössä kuusi prosenttia. Ylipuolet sairastuneista on eläkkeellä -joko työkyvyttömyyseläkkeellä taiosatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Ala-Kauhaluoma, Mika - Laurila,Heidi (2008): MS-tautia sairastavatsuomalaiset - työssä selviytyminenja kuntoutus. Suomen MS-liitonraporttisarja n:o 13.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2008 aikana vajaakuntoisiatyönhakijoita kaikkiaan 93 674. Heistä työttömiä oli 65 647 ja uusiatyöttömiä 27 271 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä vajaakuntoisista oliyhteensä 19 518.

Vuonna 2008 vajaakuntoisen henkilön työttömyyden kesto oli keskimäärin21 viikkoa. Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden diagnooseistamerkittävimpiä olivat tuki- ja liikuntaelinten taudit (35%), mielenterveydenhäiriöt (23%) ja hengityselinten taudit (10%)

Vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä on noussut tasaisesti koko 2000-luvun: vuosina 2000-2008 työnhakijoiden määrä lisääntyi yhteensä 12,8prosenttia. Työttömien määrä on puolestaan vähentynyt 4,4 prosentillavuosina 2000-2008. Suurin muutos on tapahtunut vajaakuntoistenpitkäaikaistyöttömien määrässä, joka on vähentynyt 34,3 prosentilla2000-luvun aikana.

Kehitysvammaliitto ja Kehitys-vammaisten Tukiliitto kampanjoi-vat tämän vuoden aikana kuudellaseudulla, eri puolella Suomea,kehitysvammaisten tuetuntyöllistymisen työhön-valmennuksen puolesta. Järjestötjärjestävät mm. koulutuspäivänkuntatoimijoille:kunnallisvaltuutetuille, sosiaali-lautakuntien jäsenille ja johtavilleviranhaltijoille. Lisäksi toteutetaanhaastekampanja, missä ko.seutujen kuntia pyydetäänottamaan kantaa, miten kunnataikoivat kehitysvammaistentyöllistymisen ja työhön-valmennuksen järjestää.

Kampanja on osa Työtä kaikille -projektia, johon on saatu varatviime vuoden Yhteisvastuu-keräyksestä.

Projektissa on tekeillä myös em.kuuteen seutuun kohdistuvaselvitys. Siinä kuntia pyydetäänvastaamaan mm. miten avo-työtoiminta ja tuetun

VATES on valittu mukaan välityömarkkina-hankkeiden arviointiin, jonka päätoteuttaja-taho on tamperelainen Sosiaalikehitys Oy.VATES toimii hankkeessa asiantuntijana jamyös joidenkin tiedonkeruufoorumeidentoteuttajana. Arvioinnin kohteena on neljäalueellista valtakunnalliseen kehittämis-ohjelmaan kuuluvaa projektia Satakunnassa,Tampereen kaupunkiseudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa.

KuntakampanjointiaKuntakampanjointiatyöhönvalmennuksentyöhönvalmennuksenpuolestapuolesta

Hyvä koulutusei heijastu MS-tautiasairastavientyössäoloon

Vajaakuntoiset työnhakijatlisääntyneet tasaisesti 2000-luvulla

VATES arvioimaanvälityömarkkina-hankkeita

Mielenterveys-kuntoutujista suurinkuntoutujaryhmä

työllistymisen työhönvalmennus tällähetkellä järjestetään ja mitä niistäkunnissa ajatellaan.


VATES-säätiö edistää vammaisten jaosatyökykyisten työllistymistäja kuntoutumista.

Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen ja työhönvalmennus,sosiaaliset yritykset ja työkeskukset sekäkuntouttava työ ja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa Kyvyt -käyttöönverkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistäväänsosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan,työmarkkinoihin sekä työllistymis- jakuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinenyhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuulonhuoltoliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kunta-yhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut Henkilöstö

Marginaalin marginaalissa?Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöttyöllistymispalveluiden reunoilla.Anne-Mari OllikainenMarginaalin marginaalissa? on ajankohtainenpuheenvuoro tärkeästä aiheesta sosiaalisen työllistä-misen toimialalla. Laaja aineisto on kerätty haastat-telemalla monipalvelu-, työ- ja toimintakeskustenjohtajia ja muita työllistämistoiminnan asiantuntijoita.Selvityksessä paneudutaan nykyisten erityistyöllistä-misen yksiköiden ydinkysymyksiin ja toiminta-ympäristöstä nouseviin jännitteisiin.Työllistämistoimintaa perustellaan usein asiakkaidentarpeilla. Todellisuudessa kilpailuttaminen, kannatta-vuus ja kustannustehokkuus asettavat tarkat rajattyöhönvalmennus- ja kuntoutuspalvelujen tuottami-selle. Vammaisen ja osatyökykyisen ihmisen ohjaami-nen avoimille työmarkkinoille jääkin helposti talous-ja terveyspainotusten varjoon ja marginaaliin.Kirja tuo uutta jäsenneltyä ja tutkittua tietoavälityömarkkinoiden toimivuudesta. Marginaalinmarginaalissa? -selvitys on hyödyllistä luettavaa alankäytännön toimijoille, suunnittelijoille, päättäjille jatutkijoille. Se on myös ensimmäinen VATES-säätiönMOVE-projektin julkaisuista.Terveyden edistämisen keskus on arvioinut teoksen:“Kantaaottava teos, joka pyrkii avaamaan syitäsiihen, miksi vammaiset ja osatyökykyiset henkilöteivät pääse avoimille työmarkkinoille.”

2008, 83 sivua, ilmainen

Työhönvalmennuksen haasteet ja mahdollisuudetYksi työllistynyt vastaa kahtakymmentä keinuaToim. Anne-Mari OllikainenTyöhönvalmennuksen ja tuetun työllistymisenkäsitteitä käytetään tarkoittamaan lähes mitä tahansavammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömilletarkoitettua toimintaa, jonka tavoitteet vaihtelevattyöpaikan saamisesta hyvään elämään. Tämä julkaisuon kannanotto työhönvalmennuksen pirstaleisuuteen.Tavoitteena on, että lukija pysähtyisi miettimään,mitä työhönvalmennus avoimille työmarkkinoillesuuntaavana toimintana on ja minkälaisia tavoitteitasille on realistista asettaa.Terveyden edistämisen keskus on arvioinut julkaisunkäsikirjoitusvaiheessa:“Asiallinen ja hyvä tietopaketti erityisesti asiantunti-joiden käyttöön.”

2007, 50 s., 10 euroa + toimituskulut (4,50)

Säätiön julkaisujen tilaukset internetistä osoitteesta:www.vates.fi/julkaisut

Säätiön sähköpostiosoitteet ovatmuotoa: [email protected]

Työllistymisen palvelujärjestelmätKehittämispäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5504, 050 408 7734KehittämiskoordinaattoriSuvi Pikkusaari(09) 7527 5503

MOVE -projektiProjektipäällikköMilja Louhela(09) 7527 5526, 0440 724 944

MOVE -projektiProjektisuunnittelijaAnne-Mari Ollikainen(09) 7527 5525 050 576 7514

Sosiaalinen yrittäjyysKehittämispäällikköJarmo Kujanpää(09) 7527 5567, 040 588 0007

Koulutuksen ja verkoston sihteeriTarja Karvonen(09) 7527 5501

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506, 050 378 7959

TiedotussihteeriArto Vilmi(09) 7527 5568

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja hallintosihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TalouspäällikköPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508, 044 521 2133

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

ToimistoapulainenElla Rytkönen(09) 7527 5507

Työolosuhteiden sopeuttamisen keinoja jaulottuvuuksia organisaatioissaArtikkelikokoelma, Kestävää työllisyyttä sosiaali-sissa yrityksissä -projektin julkaisujaToim. Marjatta VarankaTyöolosuhteiden sopeuttaminen ei ole uusi asia.Sopeuttamisessa ovat vammaisia ja osatyökykyisiätyöllistäneet yhteisöt jo vuosikymmeniä etsineetyksilöllisiä ja yhteisöllisiä ratkaisuja työn tekemi-sen mahdollistamiseksi esteellisyyksiä vähentäen.Työsuhteiden sopeuttaminen on tämän päivänhaaste myös avoimien työmarkkinoiden työpaikoil-la, kun työvoiman saatavuus edellyttää työnanta-jilta ja yrityksiltä aiempaa enemmän työntekijöi-den yksilöllisten edellytysten huomioon ottamista.Tämän artikkelijulkaisun tarkoitus on aktivoidakeskustelua ja avartaa laajempaa näkökulmaatyöolosuhteiden sopeuttamiseen. Sopeuttamisessaon kyse yksilöiden osaamisen ja työtehtävienyhteensovittamisesta niin, että se palvelee kokotyöyhteisön tavoitteita.2008, 36 s., ilmainenJulkaisu on tulostettavissa internetistä osoitteestawww.vates.fi/projektienmateriaalit


Pantteri tukiviidakossa12.-13.5.2009

Tule päivittämään tietosilakien ja ohjeiden viidakosta!

Aluekeskus Oltermanni,Helsinki

Lisätietoja:www.vates.fi/pantteri2009


Documents

Vates | Vates - Signmark muurin murtaja...Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa tehdään vuotta pidempiä puitesopimuksia, mikä estää kuntia toimimasta samoin? 14 Muurin murtaja