ABEILLE TIETOA (kevät 2016 haku)

Historiatieteet -Historian oppiaine

-Aate- ja oppihistorian oppiaine

Historian opiskelussa pääaineena voi olla:

§ aate- ja oppihistoria tai

§ historia

Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laaja-alaisuus ja

monipuolisuus

Historian opiskelun tavoite

§ Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan

historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa

§ Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän

saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten

Historiatieteiden tutkimuksen painoaloja ovat:

Arktisen ja Baltian alueen historia

Mielikuvat, kulttuurinen vuorovaikutus ja historian

kerroksellisuus

Tiede ja yhteiskunta

Terveyden ja sairauksien historia

Informaatio- ja kommunikaatioteknologian historia

Ihminen ja ympäristö

Sivuaineiden valikoima on laaja § Seuraavat sivuaineet ovat osa historiatieteitä:

-Antiikin kielet ja kulttuuri -Filosofia -Elämänkatsomustieto -Humanistiset ympäristöopinnot -Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot -Japani-opinnot -Taidehistoria -Tulevaisuudentutkimus [Valtio-oppi] Näiden lisäksi on valittavana PALJON sivuaineita

Historiatieteiden henkilökunta

§ 3 professoria

§ 11 yliopistonlehtoria §  tutkijoita, tohtorikoulutettavia sekä avustavaa tutkimus- ja

toimistohenkilöstöä n. 15 henkeä

Yhteystiedot Historiatieteet PL 1000 90014 OULUN YLIOPISTO

Oppiaineiden esittely

http://www.oulu.fi/historia http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria

Abi-infoa (Hae opiskelijaksi): http://www.oulu.fi/historia/node/1352 http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/node/6817

Opintojen yhteydessä käytettäviä termejä

§ Opinnot jakautuvat kolmeen osaan:

-  perus- (approbatur)

-  aine- (cum laude approbatur) ja

-  syventäviin (laudatur) opintoihin -Aineopinnoissa on tehtävä kandidaatintutkielma -Syventävissä opinnoissa tehdään pro gradu –tutkielma -Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto -Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto (maisteriopinnot)

Opiskeleminen ja opintopiste?

§ Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista,

erilaisista seminaareista, lukupiireistä ja

harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien

laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä

§ Opintojen laajuudet määritellään opintopisteinä

Aate-oppihistoriaa ja historiaa opiskelemalla

Suoritetaan: 1. HuK-tutkinto -  humanististen tieteiden kandidaatintutkinto -  180 op (josta pääaineen perus- ja aineopinnot 70 op) -  Laskennallinen kesto 3 lukuvuotta

2. FM-tutkinto -  filosofian maisterin tutkinto -  120 op (josta pääaineen syventävät opinnot 80 op) - Kesto 2 lukuvuotta

Lukiossa jo kannattaa muistaa

Yliopistossa historian opiskelussakin tarvitaan kielitaitoa -Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa

on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, ts. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä

¡ Englantia tarvitaan

§ Ruotsia tarvitaan!

§ Äidinkieltä tarvitaan

§  Myös saksaa, venäjää, latinaa jne.

Pääaineen opintojen sisältö

AATE- JA OPPIHISTORIA_

§ historian perusopinnot 25 op

§ aate- ja oppihistorian aineopinnot 45 op

_________________________ § aate- ja oppihistorian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu -tutkielma (40 op)

HISTORIA___________ • historian perusopinnot 25 op

§ historian aineopinnot 45 op

´_____________________ § historian syventävät opinnot (40 op)

+ pro gradu -tutkielma (40 op)

Historian oppiaineen opinnäytetöitä

§  Yhdysvaltojen eteläosavaltioiden yläluokan naisten sisällissodan (1881-1865) aikainen elämä, suhtautuminen sotaan ja sen henkiset vaikutukset

§  'JUMALAN VIHOLLISET''. Muslimikuvaus kolmannen ristiretken (1187–1192) silminnäkijälähteissä

§  ''Edessä tuntematon tulevaisuus'': Vienan pakolaisten vaiheet vuosina 1944-1951

§  Suuria sanoja, pieniä tekoja : YK:n rooli kansainvälisessä politiikassa turvallisuusneuvoston Korean sotaa käsittelevien kokousten perusteella.

§  Roomalaisten gallialaiskuva tasavallan ajan lopulla ja varhaisella keisariajalla

§  HIBAKUSHA AHTAALLA. Nakazawa Keijin Hadashi no Gen -sarjakuvan välittämä kuva Hiroshiman atomipommin uhreista ja näiden sortajista.

§  Sydänkohtausvaalit: SMP:n vuoden 1970 vaaliretoriikka ja oululaislehtien suhtautuminen nousevaan populistipuolueeseen

Valintaperusteista

§  Puolet opiskelijoista valitaan yhteispistemäärän perusteella

§  Yo-todistuksesta lasketaan neljä arvosanaa seuraavasti:

- historian ainereaali* kaksinkertaisena

- äidinkieli

- ja muista (ei kuitenkaan ainereaali) paras arvosana

Näiden arvosanat lasketaan yhteen =

maks. 40 pist. + valintakokeen pisteet = max 40 pistettä. Yhteensä max. 80 pistettä.

§  Puolet opiskelijoista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella

§  Jos ei tule valituksi ensin yhteispistevalinnassa, hakija osallistuu automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan.

§  Max. 40 pistettä

*Ennen vuotta 2006 ylioppilastutkinnon

suorittaneilla reaalikoe kaksinkertaisena

Valintakokeen arvostelusta

Historia Valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin

historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon.  Kummastakin tehtävästä voi saada 0–20 pistettä ja koko kokeesta 0–40 pistettä

Valintakoevaatimukset 2016

§ Historia

Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta:

Kokeessa vastataan historian pakollisten kurssien sisältöjen perusteella laadittuihin kahteen aineistotehtävään.

Molemmista tehtävistä voi saada 0–20 pistettä, ts. koko kokeesta 0–40 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa

ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta.

Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Historian valintakoe 2013

1. Millaista oli elämä keskiaikaisessa kaupungissa?

Pohdi vastauksessasi, miten keskiaikainen kaupunki fyysisenä ympäristönä ilmentää ajan yhteiskuntarakennetta ja millainen oli keskiajalla kaupungissa asuneen ihmisen maailmankuva? Esimerkki: iImakuva Carcassonen kaupungista.

Historian valintakoe 2013

2. Vertaa Suomen ja Englannin teollistumista 1700-luvun lopulta 1800-luvun

loppuun. Voit käyttää apuna oheisia kuvia ja taulukkoa. Englanti v. 1814 Englanti v. 1835

Suomi 1880-luku  

§             Kaupunkiväestön  osuus  koko  väestöstä  Suomessa            ja  Englannissa  v.  1800–1900.    

           Suomi  Englan<    

         1800    6  %    33  %              1850    6  %    54  %              1900    13  %    87  %  

Valintakokeet 2016

§ Huom! Kaikkien on osallistuttava valintakokeeseen ilman eri kutsua

§ Sisäänotto: Aate- ja oppihistoria 14 Historia 28

§ Valintakokeet: Aate- ja oppihistoria 19.5.2016  klo  9  -­‐  12,  sali  L6 Historia 10.5.2016  klo  9  -­‐  12,  sali  L1    Vanhoja  pääsykoekysymyksiä:  hIp://www.oulu.fi/historia/node/1846    hIp://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/node/6817  

   

Tilastotietoa valinnasta 2010 - 14

Historia

Hakeneita Pääsykokeissa Valittu

2010 319 178 28

2013 430 246 28

2014 440 248 28

Tilastotietoa valinnasta 2010 - 14

Aate- ja oppihistoria

Hakeneita Pääsykokeissa Valittu

2010 156 54 14

2013 168 95 14

2014 148 14

PISTERAJAT 2014 HUOM! 2016 maksimipisteet ovat 80 ja 40 pistettä AATE- JA OPPIHISTORIA

yhteispisteet 34,25/60 (v. 2010 oli 44,00/60) valintakoe 15/30 (v. 2010 oli 14,25/30)

HISTORIA

yhteispisteet 38/60 (v. 2010 oli 42,75/60) valintakoe 14,50/30 (v. 2010 oli 17,36/30)

HAKULOMAKKEET JA VALINTAOPPAAT

Yliopistoissa on käytössä sähköinen yhteishaku. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa www.opintopolku.fi

Yliopistojen yhteishaku alkaa 16.3.2016 ja päättyy 6.4.2016 klo 15.00. Opiskelijavalintatietoa: http://www.oulu.fi/hutk/hakeminen

§  Humanistisen tiedekunnan valintaoppaassa julkaistut tiedot ovat alustavia eivätkä ne ole peruste oikaisupyynnön tekemiselle.

§  Lopulliset tiedot tulee tarkistaa yhteishaun alettua 16.3.2016.

MIHIN AMMATTIIN?

§  Aineenopettaja (kiintiö on 12 opiskelijaa)

ja muu opetustoimi §  Arkisto- ja tietohallinto §  Kirjastoala §  Kulttuuritoimi §  Viestintä §  Julkishallinto §  Museoala §  Toimittaja

Historian opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin (johto)tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, viestintäalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä.

JOITAKIN ESIMERKKEJÄ TYÖLLISTYMISESTÄ! §  Opettajat

§  Arkistoala

§  Museot

§  Yritysten kouluttajia ja konsultteja

§  Kulttuurijohtajia

§  Suunnittelijatehtäviä eri koulutusaloilla

§  Poliittiset tehtävät (esim. kansanedustajien avustajia

§  Viestintäalan tehtävät

§  Mainostoimistot

§  Suomen suurlähetystöt

§  Kirkon ja seurakuntien tehtävät (esim. viestintä)

§  Kuntasektori, esim. kunnanjohtajia

§  Valtionhallinto

§  Järjestöt

§  Maakuntahallinto

§  Toimittajat (lehdistö, eri viestimet)

§  Kulttuurintuottajat

§  EU-tehtävät

§  Peliala

§  Tieteellinen tutkimustyö

Lukeminen kannattaa aina. Historian lukeminen varsinkin.

TERVETULOA OPISKELEMAAN HISTORIAA!

AATE- JA OPPIHISTORIA

Abipäivät, Oulun yliopisto, 11.-12.11.2015 © Maija Kallinen

Mitä se oikein on?!

◦ Suomen ainoa!

◦ Poliittisten ja uskonnollisten aatteiden, ”ismien” historiaa

◦ Tieteellisen ajattelun historiaa

◦ Tieteen ja teknologian JA yhteiskunnan vuorovaikutuksen historiaa

Marie Curie (os. Sklodowska) Buffalon yliopiston mitalissa.

Esimerkkejä opinnäytetöiden aiheista ◦  Tieteen hyödystä sodankäynnissä

◦  ”Voiko elämä voittaa ja millä ehdoilla?” Pentti Linkolan ajattelu

◦  Seksuaalimoraalin murros Englannissa 1700-luvun lopulla

◦  V.A. Koskenniemen näkemys Mussolinin Italiasta

◦  Knut Rasmussenin Grönlannin retki

◦  Lääketieteellinen kirjoittelu masennuksesta 1960-70-luvuilla

◦  Lapsipsykopaatit suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa

◦  Lobotomian historia Suomessa

◦  Astrologisen sääennustamisen historiaa 1500-1600-luvuilla

Kuinka meille päästään? ◦  Yhteishaku: http://www.yhteishaku.fi

◦  Valintakoe: 19.5.2016 klo 9-12 salissa L6.

◦  Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010 / 2013

◦  Valintakokeessa on kaksi esseetehtävää ja yksi useampiosainen määrittelytehtävä.

◦  Kummastakin esseevastauksesta voi saada 0–15 pistettä ja määrittelytehtävästä 0–10 pistettä. Koko kokeesta 0–40 pistettä.

◦  asiatiedon hallinta

◦  kyky asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä

◦  kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta

◦  taito esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti

◦  Puolet sisään todistuspisteillä, puolet pääsykokeella

Aate- ja oppihistorian valintakoe 2014

Pääsykoekirjana oli Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010 tai uudempi painos.

1. Maailmankaikkeuden rakenne tähtitieteilijöiden ongelmana (0-10 pistettä) 2. Yliopistot ja akatemiat 1500-1600-luvuilla (0-10 pistettä) 3. Selosta lyhyesti 2-3 virkkeellä (0-2 pistettä / kohta, yhteensä 0-10 pistettä)     a. Vapaat tiedonalat     b. Hermeettinen tieto     c. Mekanistinen maailmankuva     d. Giordano Bruno     e. Ovistit ja animalkulistit

Mitä sitten isona? ◦ Opettaja ◦ Toimittaja, muut

viestintäalan työt

◦ Arkisto- ja tietohallinto

◦ Sisällöntuottaja

◦ Järjestötoimintaan liittyvät työt

◦ Hallintotehtävät

◦ Tutkija

Löydä meidät! ◦ http://www.oulu.fi/

aatejaoppihistoria/

◦ https://www.facebook.com/groups/162214452274/?fref=nf

◦ Oppiaineen esitteet löydät tämän sivun alareunasta linkkeinä:

◦ http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/node/1301

Tervetuloa!

Pääsykokeessa nähdään!