Download pptx - Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä

jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä

jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

Marja-Liisa Manka, professoriTampereen yliopisto

Inhimillinen pääoma – tulevaisuuden arvonluoja

Sosiaalinen pääoma= yhteisön kunto: johtaminen,

yhteisöllisyys

Psykologinen pääoma = ihmisen tai tiimin henkinen

kunto: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi, sitkeys+

Rakennepääoma= työhyvinvoinnin johtaminen,

organisaation toimivuus, oppimiskyky, työn hallinta

Työhyvinvoinnin lisäarvomalli(ROBERTSON & COOPER 2011)

Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

3

Psykologinen hyvinvointi- Merkityksellisyyden tunne

- Myönteiset tunteet

Yksilön hyvinvointi- Tuloksellisuus ja

tyytyväisyys- Moraali ja motivaatio

- Työyhteisötaidot- Terveys

Työpaikan avainmuuttujat:- Voimavarat ja vuorovaikutus

- Vapaus ja valvonta- Työelämän

tasapaino/kuormittavuus- Työn turvallisuus ja muutos

- Työpaikan ihmissuhteet-Työolosuhteet

Organisaation tulokset- Tuottavuus ja

suorituskyky- Matalat

sairauspoissaolot- Vähäinen vaihtuvuus

- Myönteinen työnantajakuva

- Asiakas/käyttäjä/potilastyytyväisyys

Myönteisyys avaa mielen

Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

4

Myönteiset tunteet

Uudet ajatukset, teot, suhteet

Rakentavat kestäviähenkilökohtaisia voima-

varoja (sos. tuki, sitkeys,

luovuus, taidot ja osaaminen)

Hyvä terveys, onnellisuuspositiivisesti

poikkeavakäyttäytyminen

Cohn & Fredrickson, 2009

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

5

Näkökulman vaihdos: ”Murinalaatikosta hyvän mielen

laatikkoon”

Herrasmannin päiväkoti, Lahti

Mistä yhteisöllisyys syntyy?Johtaminen•Esimieheeni voi luottaa•Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti•Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia

Työyhteisö•Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa•Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita•Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen•Asenteemme on 'toimimme yhdessä'•Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty

Marja-Liisa Manka 6Oksanen 2009

Leademo – esimiesten tunneälyn kehittäminen

• kiinnitetään huomiota tutkittavien keskinäiseen puheensisältöön, äänenpainoihin, kasvonilmeisiin ja muuhun ei-sanalliseen viestintään.

• käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan voi olla perussävyltään neutraali, positiivinen tai negatiivinen – jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisella äänenpainolla tai

sisällöllä, kääntyy koko keskustelu negatiiviseksi – neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat kriittisissä tilanteissa

keskustelua ja vuorovaikutusta – neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa tapa.

Suomalaiset ovat yhdistäneet neutraalisuuden järkevyyteen.– pienikin negatiivinen ele tuhoaa vuorovaikutuksen– erityisen voimakas on halveksunta, yhteyden luomisessa kiintymys


7

TunnepyramidiNegatiiviset Positiiviset


8

Halveksunta

Kriittisyys, riidan haastaminen,

puolustautuminen

Dominointi

Viha, suru, valitus, inho

Jännitys

Kiintymys

Korkea tukeminen

Huumori

Kiinnostus, ilo

Matala tukeminen

Jännitys

Gottman & Krokoff 1989; Gottman ym. 1996


9

Oppimistehtävät: omiin kartoituksiin, keskusteluvideoihin ja niiden tulkintaan liittyvät tehtävät, pysyvät tehtävät (tunteiden kirjaaminen, mindfulness, kehittymissuunitelma) sekä viikoittaiset tehtävät omassa työyhteisössä sekä itse sosiaalisen ja psykologisen pääoman lisäämiseksi

Leademo – esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa:9 yritystä mukana, 50 esimiestä,keskustelu esimies/alainen havainnoitiin

Ravaja ym. 2013

Myönteisyys mahdollistaa kontaktin

• neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta


10

16 %

77 %

7 %

Positiivinen reaktio Neutraali

Negatiivinen reaktio

esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri yhteydessä esimiehen tunneosaamiseen

tunneäly ja vähäisempi stressi kytkeytyvät yhteen

Esimiehen keinoja

• Reilu työn organisointi eli esimies on oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon.

• Esimerkillisyys ja luotettavuus. Hän toteuttaa elämässään eettisiä arvoja ja on johdonmukainen ja läpinäkyvä päätöksenteossaan.

• Psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys. Esimies toimii valmentajana ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä.

• Työntekijöistä huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen.

• Valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Esimies inspiroi älyllisesti.

• Optimismin johtaminen. Esimies huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä.

Professori Marja-Liisa Manka12

Työyhteisön keinoja

• positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket – minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu?

• palautteen antaminen ja toisilta oppiminen• älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita,

nautiskelemme, vahvistamme optimismia – mikä meillä lisäisi työniloa?

• opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus

• harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa, syyllistämättä ja ratkaisuja hakien

Työntekijän keinoja• perustyön tekeminen• reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen• aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä• työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä

käytöstä huolehtiminen• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa:

kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut.

• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön• myönteisen ilmapiirin edistäminen –en puhu selän

takana


14

Psykologinen pääoma

• on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.

• vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään

• on opittavissa

Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007

Itseluottamus Toiveikkuus

Optimismi Sitkeys

Mistä se syntyy?• Itseluottamus: ihmisellä on

tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne

• Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”)

• Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet

• Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta.


15Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008

Kaisa 95-v.

Viisi keinoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin

1. Pidä yhteyttä: tärkeisiin ihmisiisi ja anna heille aikaa.

2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit siitä.

3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen, nauti hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi.

4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste, josta nautit. Korjaa pyörä.

5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi ja ventovieraalle,

kiitä, hymyile, katso ulos.

Ake, J. & Thompson, S. 2010

• Ake, J. & Thompson, S. 2010


16

Jospa käyttäisin 15 minuuttia päivässä oman työhyvinvointini kehittämiseen?

• Jakaisimme työkavereiden kanssa kunkin viikon kohokohdan eli tähtihetken.

• Kutsuisin työkaverit koolle.• Jumppaisin. • Pidettäisiin ryhmäkehutuskeskustelu

tiimin kesken. • Pysähtyisin hetkeksi, ja listaisin omaa

hyvinvointia edistäviä ja uhkaavia asioita.

• Pitäisin itsekseni ”märehtimisvartin”, jonka aikana kirjaisin ylös minua huolestuttavia asioita. Kun asiat saa siirrettyä pään sisältä paperille, niihin voi suhtautua neutraalimmin ja miettiä järkevästi, mitä niille voi tehdä.

• Miettiä ja listata, mitä kaikkea hyvää elämässäni on. Tai missä asioissa olen onnistunut.

• Voisi pohtia, millaisia esteitä omien tavoitteideni saavuttamiselle on, ja kuinka hankala ne olisi ylittää. Ja mistä voi saada tukea?

• Etsisin kannustavia sananlaskuja vaikka netistä ja valitsisin itselleni minua voimaannuttavan mietelauseen.

• Voisi miettiä, ketkä ovat minun sankareitani, keitä ihailen? Mitä heidän elämäntarinoistaan voisi oppia? Millä konsteilla he ovat pärjänneet?

• Voisi pyytää työhön kehittämisideoita esim. naapuriosastolta tai kaukaisemmalta työkaverilta.

• Miettisi omia mokiaan armollisesti ja opettelisi jopa nauramaan itselleen. Professori Marja-Liisa Manka

Tampereen yliopisto17

Ryhmätyöskentely JAMIT-hankkeen koulutuksessa Seinäjoella 10.12.12

YhteenvetoYhteenveto

• Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli – huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen etukäteen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.

• Hyvä johtaminen antaa perustan, erityishuomiota tunnetaitoihin

• Yhteisöllisyyden lisääminen – jokainen on vastuussa

• Jokaisen työn arvostus ja sananvalta• Oma aktiivisuus – psykologisen pääoman

kasvattaminen

Lisätietoa ja materiaaleja: www.uta.fi/jkk/synergoswww.docendum.fi

http://www.uta.fi/jkk/synergos

http://www.uta.fi/jkk/synergos

http://www.docendum.fi/