Download pdf - Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!

NURMIJÄRVI –ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN! Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2014

______________________________

VTT Timo Aro 2.12.2014

ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN JA KÄYTETTÄVÄT AINEISTOT

§  Analyysin kohteena ovat viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungit (5) ja kehyskunnat (44): Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut

§  Analyysin aikajänne käsiBää vuosien 2000-‐2014 (syyskuu) välisen ajan, joka jaeDin kolmeen viisivuoFsjaksoon: 2000-‐2004, 2005-‐2009 ja 2010-‐2014: 15 vuoBa opHmaalinen aika muutoksen toden-‐tamiseksi

§  Data pitää sisällään vain kunFen välisen neHomuuton (maan sisäinen muuBoliike) eikä kansainvälistä muuBoliikeBä

§  Aineisto perustuu Tilastokeskuksen StatFin –Hetokantaan ja vuoden 2014 osalta väestömuutosten kuukausiHetoihin. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 Hlanteeseen.

1

MIKÄ IHMEEN NURMIJÄRVI –ILMIÖ?

§  Käsite perustuu ex. pääministeri MaD Vanhasen vuonna 2008 esiHämiin ajatuksiin puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakoHtalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyBä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elin-‐voimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”.

§  Ilmiö tarkoiBaa käytännössä ajatusta akHivi-‐ikäisten lapsiperheiden muuBovirrasta suurten kaupunkien läheisyydessä oleviin kehyskunHin, joilla on tarjota kaupunkien ”tonR-‐ ja pientaloniukkuuden” vastapainona huokeammalla hinnalla tonBeja ja omistus-‐ ja pientalo-‐valtaiseen asumismuotoon perustuvia vaihtoehtoja pende-‐löinHetäisyydellä ydinkaupungista

§  Ilmiö liiHyy kaupunkiseutujen sisäiseen eriytymiseen ja valikoivaan muuHoliikkeeseen. Työpaikat jäävät usein asuinkunnan ulkopuolelle oleviin keskuskaupunkeihin, joihin pendelöidään ja jotka toimivat ”vetovoimamarkkinoiden” kohteena. Valikoiva muuBoliike ilmenee kehyskunHen tulo-‐ ja lähtömuuBajien profiilieroina esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten ja väestöllisten ominaisuuksien perusteella. PendelöinF ja valikoiva muuHoliike lisäävät kaupunki-‐seudun sisäisiä eroja luomalla hyvä-‐ ja huono-‐osaisuuden taskuja saman toiminnallisen kaupunkiseudun/alueen sisälle

2

ANALYYSIN PÄÄKYSYMYKSET: ONKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ HIIPUMASSA? SIIRRYTÄÄNKÖ NURMIJÄRVI –ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN?

§  Suurten kaupunkien kehyskunHen muuBovoitot ovat vähentyneet merkiBäväsH vuosina 2010 -‐ 2014 verraBuna aikaisempaan kehitykseen.

§  Iso kysymys:

§  Onko kyse väliaikaisesta ilmiöstä talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vuoden 2008 finanssi-‐ ja talouskriisin jälkeen

VAI §  Onko kyse muuBajien varovaisuudesta ja

epäluoBamuksesta talouden kehiBymisen suhteen, johon liiByy pankkien kiristyneet lainaehdot ja vakuusarvojen alueellinen eriytyminen

VAI §  Onko kyse pysyvästä muutoksesta nuorten

ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä sekä ensimmäisen urbaanin sukupolven esiinmarssissa?

3

PITKÄN AIKAVÄLIN PERSPEKTIIVI KESKUSKAUPUNKIEN JA KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTOON 1950-‐LUVULTA 2010-‐LUVULLE

-‐45000 -‐42000 -‐39000 -‐36000 -‐33000 -‐30000 -‐27000 -‐24000 -‐21000 -‐18000 -‐15000 -‐12000 -‐9000 -‐6000 -‐3000

0 3000 6000 9000

12000 15000 18000 21000 24000 27000 30000 33000

1952

1953

1954

1955

1956

1957

1958

1959

1960

1961

1962

1963

1964

1965

1966

1967

1968

1969

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

kaupunkiseutujen keskuskaupungit

kaupunkiseutujen kehyskunnat

maaseutumaiset seudut

1990-‐luvun alun lama ja koFkuntalaki (1993)

KehyskunFen nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen

Lähde: Tilastokeskus, väestöHlastot; Janne AnHkainen 2014

4

SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

§  Suurten keskuskaupunkien muuBovoitot kunHen välisestä muuBoliikkeestä kas-‐voivat merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014: suurten keskuskaupunkien muuHovoitot viisinkertaistuivat vuosiin 2005-‐2009 verraHuna!

§  Helsingin muuBovoiBo (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlaske-‐tusta muuBovoitosta vuosina 2010-‐2014: Helsinki sai vielä muuBotappiota vuosina 2000-‐2004 ja Turku vuosina 2005-‐2009

§  Suurten kaupunkien kehyskunHen muut-‐tovoitot vähentyivät merkiBäväsH vuoden 2010 jälkeen: 12 (44) kehyskuntaa sai muuHotappiota vuosina 2010-‐2014

16150

5014

26649

33233

27401

8341

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014

Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)

Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐Hetokantataulukot 5

SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014

KESKUS-‐ KAUPUNGIT

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Helsinki -‐1652 518 13244

Tampere 5706 2861 5164

Oulu 6177 1705 3497

Turku 1112 -‐1541 3555

Jyväskylä 4807 1471 1189

KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ 16150 5014 26649

§  Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuHovoiHoa kunFen välisestä muuHoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014

§  Keskuskaupunkien saamat muuBo-‐voitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-‐2014 verraBuna edelliseen viiteen vuoteen verraBuna

§  Helsinki sai muuBotappiota kunHen välisestä muuBoliikkeestä 2000-‐luvun alussa ja pientä muuBovoiBoa vuosina 2005-‐2009, jonka jälkeen muuBovoitot ovat 25 kertaistuneet

§  Turun muuBovoitot ovat kasvaneet merkiBäväsH, Tampereen säilyneet samalla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-‐luvun aikana


SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014

SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232

Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791

Oulun kehyskunnat 2727 2246 15

Turun kehyskunnat 4210 4364 741

Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562

SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341

§  Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kunFen välisestä muuHoliikkeestä muuHovoiHoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014

§  Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuHovoiHoa vuosina 2010-‐2014 kuin aikaisemmin 2000-‐luvulla: kaikkien suurten kaupunki-‐seutujen kehyskunHen muuBovoitot ovat laskeneet merkiBäväsH viimeisen viiden vuoden aikana.

§  Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehys-‐kunHen muuBovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-‐2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verraBuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010-‐2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuBo-‐voiBoa kuin 2000-‐luvun alussa


2170

284 75

487

-‐84 -‐296

-‐44

295 331 550

106

-‐680

38

-‐2500

-‐2000

-‐1500

-‐1000

-‐500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014

13244

METROPOLIALUEEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

§  Metropolialueen kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos on tapahtunut kehyskunHen ja Helsingin välisessä suhteessa

§  Helsingin kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta

§  -‐0 % vuosina 2000-‐2004 §  4,5 % vuosina 2005-‐2009 §  80,4 % vuosina 2010-‐2014

§  Helsingin seudun kehyskunHen muuBovoitot vähentyivät merkiBäväsH (kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuHotappiota vuosina 2010-‐2014. Helsingin ohella vain Kauniaisten muuHovoitot kasvaneet viime vuosina.


METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

KUNTA

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Espoo 5981 331 2170 Helsinki -‐1652 518 13244 Hyvinkää 354 688 284 Järvenpää 493 -‐120 75 Kauniainen -‐178 -‐16 487 Kerava 469 1057 -‐84 Kirkkonummi 1852 1570 -‐296 Lohja 968 1021 -‐44 Mäntsälä 1062 1173 295 Nurmijärvi 2848 1296 331 Sipoo 798 1096 550 Tuusula 1996 947 106 Vantaa 47 676 -‐680 VihF 1240 1166 38 METROPOLIALUE 16278 11403 16476

9 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot

TAMPEREEN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

§  Tampereen seutu sai muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH suurimmillaan vuosina 2000-‐2004

§  Tampereen kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta

§  42,6 % vuosina 2000-‐2004 §  24,9 % vuosina 2005-‐2009 §  57,7 % vuosina 2010-‐2014

§  Tampereen seudun kehyskunHen muut-‐tovoitot vähentyivät vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna erityisesH Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuHotappiota vuosina 2010-‐2014

101 144

1059

574

24

1183

-‐121

5164

56

771

-‐500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014


TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014

KUNTA

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Hämeenkyrö 136 346 101

Kangasala 1475 1178 144

Lempäälä 1261 1532 1059

Nokia 1352 1640 574

Orivesi 138 205 24

Pirkkala 1653 1160 1183

Pälkäne 192 307 -‐121

Tampere 5706 2861 5164

VesilahF 251 584 56

Ylöjärvi 1226 1675 771

TAMPEREEN SEUTU 13390 11488 8955


TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

§  Turun seudun kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos tapahtui kehyskunHen ja Turun välisessä suhteessa

§  Turun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta

§  20,9 % vuosina 2000-‐2004 §  -‐0 % vuosina 2005-‐2009 §  82,8 % vuosina 2010-‐2014

§  Turun seudun kehyskunHen muuBo-‐voitot vähentyivät merkiBäväsH (noin kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014.

-‐1800

-‐1500

-‐1200

-‐900

-‐600

-‐300

0

300

600

900

1200

1500

1800

2100

2400

2700

3000

3300

3600

3900

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014


TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

KUNTA

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Kaarina 1218 1348 415

Lieto 776 517 681

Masku 576 816 130

Mynämäki 217 25 -‐128

Naantali 736 699 67

Nousiainen 162 241 -‐96

Paimio -‐36 361 39

Raisio 100 85 -‐413

Rusko 389 109 63

Sauvo 72 163 -‐17

Turku 1112 -‐1541 3555

TURUN SEUTU 5322 2823 4296


OULUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014

§  Oulun seudun kunnat saivat muuHo-‐voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐keestä yhteensä 16 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐luvun aikana. Vuosina 2010-‐2014 seudun muuBovoiBo perustui vain Oulun muuBovoiBoon.

§  Oulun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta


§  Oulun seudun kehyskunHen muuBo-‐voitot vähentyivät merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna: kehyskunnat saivat muuBo-‐voiBoa 2200-‐2700 henkilöä vuosina 2000-‐2004 ja 2005-‐2009, muBa enää 15 hlöä vuosina 2010-‐2014. Muhos ja Tyrnävä kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014.

-‐1000

-‐500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014


OULUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2013

KUNTA

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Hailuoto 35 53 9

Kempele 1009 603 186

Liminka 957 1021 103

Lumijoki 42 89 2

Muhos 196 327 -‐209

Oulu 6177 1705 3497

Tyrnävä 488 153 -‐76

OULUN SEUTU 8904 3951 3512


JYVÄSKYLÄN SEUDUN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESSÄ MUUTTOLIIKKEESSÄ VUOSINA 2000-‐2014

§  Jyväskylän seudun kunnat saivat muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHo-‐liikkeestä yhteensä 10 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐luvun aikana.

§  Jyväskylän kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta


§  Jyväskylän seudun kehyskunFen kehitys oli kaksijakoinen 2000-‐luvun aikana: esim. Laukaan ja Muuramen muuBovoitot vähentyivät 2000-‐luvun aikana ja Uurainen, Toivakka ja Petäjävesi nousivat muuBotappiolli-‐sista kunnista muuBovoiBoisiksi kunniksi. Jyväskylän nopea kasvu laajensi alueen kasvukehää 2000-‐luvulla ja nosF osan tappiollisista kunnista kasvu-‐uralle. Seudun kunnista Hankasalmi sai muuBotappiota vuosina 2010-‐2014

-‐500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014


JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014

KUNTA

2000-‐ 2004

2005-‐ 2009

2010-‐ 2014

Hankasalmi -‐110 23 -‐90

Jyväskylä 4807 1471 1189

Laukaa 390 513 160

Muurame 402 255 200

Petäjävesi -‐15 314 97

Toivakka 34 7 70

Uurainen -‐19 197 125

JYVÄSKYLÄN SEUTU 5489 2780 1751


KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA TAMMI-‐SYYSKUUSSA 2014

3266 1236

806 633

492 239 190 180 118 96 87 85 75 74 52 51 27 14 10 8 6

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Helsinki Tampere

Turku Espoo Oulu

Ylöjärvi Jyväskylä Lempäälä Kaarina Pirkkala

Kauniainen Kempele

Järvenpää Kerava

Muurame Nurmijärvi Hyvinkää Liminka

Uurainen VesilahH Hailuoto

MuuHovoiHoa sai keskus-‐kaupungit

paitsi Vantaa ja 15 kehyskuntaa

Keskuskaupun-‐kien muuHo-‐voiHo yhteensä 6 583 ja kehys-‐kunFen yh-‐teensä -‐204

hlöä

0 -‐4

-‐5 -‐5 -‐6 -‐7 -‐9

-‐10 -‐10 -‐17

-‐18 -‐21 -‐24 -‐26

-‐28 -‐31 -‐31 -‐33 -‐34

-‐40 -‐41

-‐46 -‐47 -‐49 -‐51 -‐52

-‐67 -‐116 -‐116

-‐138 -‐284

-‐300 -‐250 -‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0

Toivakka Pornainen

SiunFo Tyrnävä Sipoo

Laukaa Rusko

Mäntsälä Sauvo Paimio

Lumijoki Kirkkonummi

Mynämäki Petäjävesi

Nokia Naantali Orivesi Masku Pälkäne Vantaa VihF

Hankasalmi Nousiainen

Hämeenkyrö Kangasala

Lieto Muhos Karkkila

Lohja Tuusula Raisio

MuuHotappiota sai Vantaa ja 30 kehyskuntaa

18 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausiBain 2014

KESKEISIÄ NOSTOJA 1 (2)

1)  Viisi suurinta kaupunkiseutua saivat muuHovoiHoa maan sisältä yhteensä 116 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014 eli keskimäärin 7719 henkilöä vuodessa. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskunFen suhteen välillä tapahtui täyskäännös 2000-‐luvun kuluessa: keskuskaupunkien muuBovoitot moninkertaistuivat 2010-‐2014 ja kehyskunHen päinvastaisesH vähentyivät moninkertaisesH

2)  Helsinki-‐ilmiö: Helsingin kaupungin muuHovoitot kasvoivat hurjasF 2010-‐luvulla ja Helsingin kehyskunFen vähentyivät. Turun kaupungin muuBovoitot kasvaneet erityisesH 2010-‐2014. Tampereen muuBovoiBoisuus säilynyt samalla tasolla koko 2000-‐luvun. Oulun ja Jyväskylän kaupungin muuBovoitot vähentyneet 2000-‐luvun kuluessa (kehyskuntaliitoksia). Oulun, Jyväskylän ja Turun kehyskunHen vetovoima laskenut merkiBäväsH 2010-‐2014 yksiBäisiä kunHa lukuun oBamaBa

3)  Vuoden 2014 ensimmäisen 9 kuukauden aikana keskuskaupungit saivat 6 600 henkilöä muuBovoiBoa ja kehyskunnat muuBotappiota noin -‐200 henkilöä. Vuonna 2014 on 12 kuntaa 44:stä saanut muuBotappiota

19

KESKEISIÄ NOSTOJA 12 (2)

④  KehyskunHen muuBovoitot ovat perinteisesH vähentyneet talouden

laskusuhdanteiden aikana ja keskuskaupunkien kasvaneet. Aika näyHää, onko kyse talouden suhdannevaihteluista vai pysyvämmästä käänteestä nuorten muuHajaryhmien valintojen, arvojen, asumispreferenssien ja kulHuurimuutoksen suhteen. EpävarmuuBa lisää pankkien kiristynyt laina-‐ ja vakuuspoliHikka.

⑤  Asumiseen, asuntomarkkinoihin ja kulBuurimuutokseen liiByvä käänne: eri ikäryhmien ja elinvaiheessa olevien asumistarpeet ovat edelleen monimuotoistumassa. Nuorten ikäryhmien kohdalla korostuu vapaa-‐aikaan, harrastuksiin, toiminnallisuuteen, joukkoliikenteeseen, urbaaniin kaupunkimaiseen elämänmuotoon jne. liiHyvät arvot. Asunto oikeassa ympäristössä ja asuinalueen brändi voi olla tärkeämpi kuin asumisen fyysinen muoto (ok-‐talo, rivitalo, paritalo, kerrostalo jne.). Urbaani kaupungissa syntynyt sukupolvi haluaa asua todennäköisesH jatkossakin kaupungissa.

⑥  KehyskunHen kasvu on perustunut 1980-‐luvun vaihteesta alkaen jatkuvaan väestö-‐ ja verotulokasvuun. Kasvavat palvelu-‐ ja investoinHtarpeet on kyeBy rahoiBamaan akHivi-‐ikäisten tulomuuBajien tasaisten muuBovirtojen ansiosta. AkHivi-‐ikäisten ja työllisten tulomuuBovirrat ovat heijastuneet posiHivisesH verotulokertymään. Romahtaako kunFen väliselle muuHoliikkeelle perustuvat kehyskuntastrategiat, jos muuHovoitot nimenomaan kunFen välisestä muuHoliikkeestä jäävät jatkossa yhtä vähäisiksi kuin 2010-‐luvun alkupuolella ja iäkkäiden osuus kasvaa aikaisempaan verraHuna nopeasF?

20

YHTEYSTIEDOT

LisäFetoja: ValFoFeteen tohtori Timo Aro

[email protected] www.Fmoaro.fi

@Fmoaro 045 6577890

21