Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy?

Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen

Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta –ajatuspajan lukuun.

Euron uhka: elintasoerot

• Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain

• Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen devalvaatioon

• Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy

• Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle?

• Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä

• Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti … elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä

• Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun

Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote verrattuna Saksan vastaavaan. Lähde: IMF World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT.

2000 2005 2011 2013e 2025 A 2025 B

Suomi 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 %

Ruotsi 103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 %

Alankomaat 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 %

Ranska 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 %

Italia 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 %

Espanja 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 %

Portugali 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 %

Irlanti 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 %

Kreikka 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %

Euroalueen valtioiden ja Yhdysvaltojen

osavaltioiden henkeä kohti laskettu BKT

suhteessa keskiarvoon, %.

Lähde: Eurostat ja BEA.

Bkt /työtunnit vuoden 2011 Yhdysvaltojen dollareissa, logaritminen asteikko.

(Länsi- Eurooppa pl. Norja ja Luxemburg). Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Skenaario

PTT.

Mitä Suomen kannattaisi tavoitella euron sisällä?

• Vahvistaa jäsenvaltioiden omaehtoista kestävää taloudenpitoa.

• Euroalueen valvonnassa, ohjauksessa ja sanktioissa kiinnitettävä julkisen talouden tasapainon ja velkaantumisen lisäksi vaihtotaseen tasapainoon

• Eurokriisin myötä kasvanut yhteisvastuu ei riitä estämään tulevia kriisejä

• Rakennerahoja elintasoerojen kaventamiseen kestävällä tavalla; ei tulonsiirtoihin

• Pankkivalvonta ja säätely kannatettavaa; yhteisvastuulliseen talletussuojaan ja riskirahastoihin suhtauduttava varauksellisesti – Ruotsin mukanaolo

• Euromaiden joukkovelkakirjojen 1-2 % korkoero toivottavaa; ero riippuvaiseksi julkisen talouden ja vaihtotaseen tasapainosta

Skenaarioita Euroopan ja euroalueen talouskehityksestä ja siihen vaikuttavista

tekijöistä EU:n/Euroalueen budjetti 1 % BKT:stä 2 % BKT:stäEKP ja keskuspankit 4 % 1-2 %Pankkiunioni 0 % BKT:stä 1 BKT:stäKriisirahastot tai ”eurobondit” 7 % BKT:stä 7 - 9 % BKT:stäRanska ja muut ydin/vahvat maat 1 - 2 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikköReunavaltiot 4 prosenttiyksikköä 2 prosenttiyksikköäAlijäämä -3 prosenttia BKT:stäVelka/BKT 60 prosenttia BKT:stäVahvat maat 1 – 2 %:n vuosikasvu 2 – 3 %:n vuosikasvuHeikot maat -1 – 1 %:n vuosikasvu 1 – 3 %:n vuosikasvu

Vahvat maatmaltilliset palkankorotukset; työllisyys nykytasolla

maltilliset palkankorotukset; työllisyys paranee

Heikot maatpalkat eivät nouse tai laskevat; työttömyys kasvaa

olemattomat palkankorotukset; työttömyysaste jää korkeaksi

Saksa ja Alankomaat ylijäämä tasapaino tai ylijäämä

Ranska ja Italia alijäämä alijäämä tai tasapaino Suomi alijäämä tai tasapaino tasapaino Espanja alijäämä tai tasapaino tasapainoKreikka ja Portugali alijäämä alijäämä

Työvoiman liikkuvuus maiden välillä

vähäistä kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja

Ruotsi nykyinen asema joutuu miettimään liittymistäIso-Britannia erkaantuu alkaa miettiä eroa

Kreikka Valtaosa veloista anteeksijoutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan talouttaan

Espanja ja PortugaliOsa veloista yhteiseen velanpurkurahastoon

Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen

- Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää kasvua

- Elintasoerot kasvavat?

- Uusia potentiaalisia eurokriisejä

Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi

EU:n ja euro alueen suhde

Nykyinen kriisi 2008-2018

Talouskasvu; euroalueen konvergointi

Sisäinen devalvaatio eli palkkasumman BKT-osuus

Kansantalouden ulkoinen tasapaino eli vaihtotase

Euroalueen yhtenäisyys

· yhteiset sisämarkkinat ja ”liittovaltiokehitys” eivät tuota optimaalista valuutta-aluetta

Pitkän aikavälin kehitys 2020

Yhteisvastuu, % BKT:sta

Korkoero Saksaan

Julkisen talouden kuri Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat?

Suomen vaihtoehdot

• Euron hajoaminen tai yksittäisen jäsenmaan erkaantuminen eurosta on hyppy tuntemattomaan.

• Nimellinen valuuttakurssin arvo tai sen määräytymismekanismi ei kuitenkaan määritä kansantalouden pitkän aikavälin kasvua.

• Globalisaation luomat haasteet kohdattava riippumatta valuuttakurssijärjestelmästä.

• Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos euro ei ole enää vaihtoehto?

Uusi rahaliitto

• Rahaliiton ehdottomasti merkittävin etu kiinteisiin valuuttakurssijärjestelmiin on devalvaatiosyklin katkeaminen ja rahapolitiikan uskottavuuden paraneminen niissä maissa, joissa ei ole omasta takaa valmiiksi uskottavaa keskuspankkia.

• Lisäksi ylikansallisten finanssialan toimijoiden valvonta on tehokkainta tehdä kansallisvaltiota laajemmassa kokonaisuudessa.

• Olettaen euron epäonnistuminen, uuden rahaliiton pitää olla kuitenkin aivan jotain muuta kuin euroalue.

Vientimaat (2011)

Euroalue Pohjola Ruotsi Saksa Venäjä AlankomaatYhdysvallat Britannia Kiina Norja Tanska0

5

10

15

20

25

30

35

Vientiosuus

Suomi ja Ruotsi

• Pankkivalvonta ja rahoitusmarkkinasääntely yhdessä Ruotsin kanssa.

• Suomi hyötyisi jo alun perin toiminta-kulttuuriltaan uskottavasta keskuspankista.

• Finanssipolitiikkaa leimaa kummassakin maassa fiskaalinen konservatismi.

• Rahaliiton haasteet silti kohdattava.• Pieni rahaliitto antaisi huonon suojan

myrskyiltä.

Kiinteä valuutta

• Rahapolitiikan uskottavuus ja valuuttakurssin vakaus.

• Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä kytkös esim. Saksan markkaan olisi Suomelle hyvin vaikea, koska sitoutuminen olisi yksipuolista.

• Finanssialan säätely ja valvonta olisi lisäksi pääosin kansallista.

• Suurin haitta olisi devalvaatiosyklin riski, koska kiinteän valuuttakurssijärjestelmän uskottavuutta vaikea rakentaa vahvaksi ilman talouden suurta joustavuutta.

Kelluva valuutta

• Uskottavasti riippumattoman keskuspankin tapauksessa finanssipolitiikan ja rahapolitiikan hyödyllinen koordinaatio.

• Rahaliittoon liittyvien tulonsiirtojen aiheuttamien kustannusten poistuminen.

• Kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä rahapolitiikkaa ei myöskään tarvitsisi kiristää puhtaasti valuutan arvon puolustamiseksi irrallaan talouden yleisestä kehityksestä.

Kelluva valuutta

• Haittana tässä mallissa olisi valuuttakurssien määrittyminen lyhyellä aikavälillä osin irrallaan talouden perustekijöiden määrittämistä tarpeista.

• Uskottavan keskuspankin tapauksessa valuuttakurssi ei kuitenkaan muodostuisi täysin satunnaiseksi muuttujaksi.

• Merkittävä haaste olisi uskottavan keskuspankin luominen Suomeen, jossa ei ole vastaavaa uskottavan keskuspankin traditiota kuin esimerkiksi Ruotsin Riksbankenilla.

• Ei rahaliiton haasteita, mutta hyvin pieni valuutta-alue.

Kiitos paljon

+

liitemateriaali

Skenaarioissa käytetyt oletukset henkeä kohti lasketun ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen vuosittaisesta kasvuvauhdista 2014-2025: Saksa talouskasvu 2 % vuodessa.

Suomi Ruotsi Alanko-maat

Ranska Italia Espanja Portu-gali

Irlanti Kreikka

Skenaario A 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 3,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 %

Skenaario B 1,5 % 1,5 % 2,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 %

Eurojäsenyyden hyötyjä ja haittoja pienen kansantalouden vahvuuden

mukaanNykyinen kriisiEpäsymmetriset shokit

Rakenteellinen erilaisuus

- Hyötyy heikohkosta eurosta

- Ei valuuttakurssi sopeutusta

- Hyötyy heikohkosta eurosta

- Joutuu yhteisvastuun maksajaksi

- Julkisen talouden toimet

- Yhteisvastuun maksaja

-Eurokriisi aiheuttaa epävarmuutta

- Työllisyys vaihtelee - Saattaa hyötyä sisämarkki- noiden kehityksestä?

- Voi vaikuttaa osittain omaan valuuttakurssiinsa

- Valuuttakurssi sopeutus mahdollinen

- Ei yhteisvastuuta -Ulkomaisten sijoittajien luottamus?

- Suojaa osittain korkojen nousulta

- Vakauttaa korkoja - Haittaa liian vahvasta eurosta

- Suojaa devalvoitumiselta - Vakauttaa valuuttakurssia

- Toistuvia sisäisiä devalvaatioita

- Pakottaa sisäiseen devalvaatioon

- Julkisen talouden sopeuttaminen

- Toistuvia julkisen talouden säästöjä

- Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio

- Suojaa korkoja valuuttakurssiturbulenssilta

- Korkoturbulenssi - Korko- ja valuutta- kurssiturbulenssi mahdollinen

- Toistuvia devalvaatioita

- Ulkoinen devalvaatio - Julkisen talouden säästöt

- Toistuvia korkoturbulenssijaksoja

- Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio

- Uskottavuus ulkomaisten sijoittajien piirissä heikko

Vahva talous

Eurossa

Euron ulkopuolella

- Valuuttakurssi- sopeutus mahdollinen?

Heikko talous

Eurossa

Euron ulkopuolella

Maiden ostovoimakorjattu henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan

verrattuna. Lähde: IMF

0,6

0,7

0,8

0,9

1,0

1,1

1,2

1,3

1,4

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat

0,6

0,7

0,8

0,9

1,0

1,1

1,2

1,3

1,4

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

Julkisen sektorin jäämä, vaihtotase ja henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan

verrattuna sekä vuosittain että kumulatiivisesti. Lähde: Eurostat

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.)Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.)V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

Suomi

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks.

Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Suomi

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.)

Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.)

V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

Ruotsi

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Ruotsi

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012


Saksa

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks.Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:henVaihtotase suhteessa BKT:hen

Saksa

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012


Espanja

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Espanja

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Ranska

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Ranska

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Italia

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012




Italia

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12




Alankomaat

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12




Alankomaat

-140 %

-120 %

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

220 %

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12




Kreikka

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12




Kreikka

Tarkasteltavien maiden kilpailukyvyn kehitys. Lähde: Eurostat

0,45

0,50

0,55

0,60

0,65

1996 2001 2006 2011

SaksaSuomiRuotsiAlankomaat

Reaaliset yksikkötyökustannukset= Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen=keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla

0,45

0,50

0,55

0,60

0,65

1996 2001 2006 2011

IrlantiKreikkaEspanjaItaliaPortugali

Reaaliset yksikkötyökustannukset= Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen=keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla

Pääomatase vertailumaissa.Lähde: Eurostat

-1,0 %

-0,5 %

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

1996 2001 2006 2011

Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat

% bruttokansantuotteesta

-1,0 %

-0,5 %

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

1996 2001 2006 2011

Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

% bruttokansantuotteesta

Euroopan unionin nettojäsenmaksu eri

vuosina, prosenttia bruttokansantuotteesta.

Lähde: EurostatBKT 2011,

mrd € 2000 2005 2008 2010 2011Suomi 189,4 0,21 -0,05 -0,17 -0,17 -0,34Ruotsi 387,9 -0,39 -0,29 -0,44 -0,35 -0,34Alankomaat 602,0 -0,37 -0,51 -0,45 -0,31 -0,37Ranska 1 996,6 -0,05 -0,17 -0,20 -0,29 -0,32Italia 1 579,7 0,10 -0,15 -0,26 -0,29 -0,38Espanja 1 063,4 0,84 0,66 0,26 0,39 0,28Portugali 170,9 1,67 1,54 1,57 1,52 1,75Irlanti 159,0 1,63 0,70 0,32 0,51 0,24Kreikka 208,5 3,18 2,02 2,69 1,62 2,22Saksa 2 592,6 -0,40 -0,27 -0,35 -0,37 -0,35

Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta,

bruttoveroaste, %. Lähde: OECD

1995 2000 2005 2008 2010 2011

Suomi 45,7 47,2 43,9 42,9 42,5 43,4Ruotsi 47,5 51,4 48,9 46,4 45,5 44,5Alankomaat 41,5 39,6 38,4 39,3 38,7 ..Ranska 42,9 44,4 44,1 43,5 42,9 44,2Italia 39,9 42,0 40,6 43,0 42,9 42,9Espanja 32,1 34,3 36,0 33,1 32,3 31,6Portugali 29,3 30,9 31,1 32,5 31,3 ..Irlanti 32,1 31,0 30,1 29,1 27,6 ..Kreikka 29,1 34,3 32,1 32,1 30,9 31,2Saksa 37,2 37,5 35,0 36,5 36,1 37,1

Vertailumaiden 10-vuoden joukkovelkakirja-lainojen korot

vuosina 1993-2011.Lähde: Euroopan keskuspankki

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11

Itävalta Belgia Saksa Espanja

Suomi Ranska Kreikka Irlanti

Italia Alankomaat Portugali

Korko

Eurossa arvioidun nimellisen ja reaalisen bruttokansantuotteen muutos vuosina 2008-

2011 Suomessa ja Ruotsissa sekä näiden maiden reaalinen BKT ennuste (PTT). Lähde:

Eurostat

2008 2009 2010 2011 2012e,PTT

2013e,PTT

Finanssikriisin jälkeen yhteensä

-10%

-8%

-6%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

Suomi, nimellinen Suomi, reaalinen Ruotsi, nimellinen euroissa Ruotsi, reaalinen

Euron arvo kruunuina sekä Suomen ja Ruotsin joukkovelkakirjalainojen

korot vuosina 1999-2012.Lähde: Euroopan keskuspankki

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

7,5

8,0

8,5

9,0

9,5

10,0

10,5

11,0

11,5

01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11

Euron arvo kruunuina (vas.)

10v valtionlainan korko, Suomi (oik.)

10v valtionlainan korko, Ruotsi (oik.)

Islannin BKT, työttömyysaste ja

inflaatio vuosina 2008-2011.

Lähde: Eurostat

Islanti 2008 2009 2010 2011

BKT, reaalinen, kasvu, %

1,2 % -6,6 % -4,0 % 2,6 %

Työttömyysaste, % 1,6 % 8,0 % 8,1 % 7,4 %

Inflaatio, % 18,1 % 7,5 % 2,5 % 5,3 %

Osuus maiden tavara- ja palvelukaupasta 2010, euroalue ja hypoteettinen pohjoisten

maiden valuutta-alue. Lähde: Eurostat, PTT:n laskelma

Suomi Irlanti Viro Saksa Alankomaat Ranska Belgia Luxemburg Itävalta0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Euroalue Pohjoinen valuutta-alue

Kasvukorrelaatiot vuosina 1996-

2011. Lähde: Eurostat

Euroalue Tanska Suomi Ruotsi Norja

Euroalue 1,000 0,946 0,964 0,864 0,686

Tanska 0,946 1,000 0,956 0,843 0,816

Suomi 0,964 0,956 1,000 0,846 0,784

Ruotsi 0,864 0,843 0,846 1,000 0,478

Norja 0,686 0,816 0,784 0,478 1,000

Economy & Finance

Miten euroalue kehittyy?