1

PANKKIUNIONI RAKENTUU

PALA PALALTA – MITEN SE

VAIKUTTAA SUOMEEN?

Veli-Matti Mattila

Pääekonomisti

2

PANKKIEN JA VALTIOIDEN

KYTKÖS KRIISIN AIKANA

3

KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA

Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto, %

4

KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA

Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko, %

Kreikan valtiontalous kriisiytyy

Pankkisektori ahdinkoon

Irlannin pankkisektori kriisiytyy

Valtiontalous ahdinkoon

Portugalin valtiontalous kriisiytyy

Pankkisektori ahdinkoon

Espanjan pankkisektori kriisiytyy

Valtiontalous ahdinkoon

Italian valtiontalous kriisiytyy

Pankkisektori ahdinkoon

5

VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ESPANJA

Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä

6

VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ITALIA

Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä

7

MAAKOHTAISET EROT SUURIA PANKKIEN VÄLILLÄ

Luottoriskiltä suojautumisen hinta, peruspistettä

8

KRIISIMAISSA ESIINTYNYT TALLETUSPAKOA

Yleisön talletukset, 6/2008=100

9

KRIISIMAIDEN PANKIT EKP:N LAINOJEN VARASSA

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien lainat pankeille, mrd. euroa

10

MONISSA MAISSA PANKIT SUPISTANEET LUOTONANTOAAN

Luottokanta, 2003=100

11

HOITAMATTOMIEN LUOTTOJEN MÄÄRÄT KASVANEET TUNTUVASTI KRIISIMAISSA

Järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan, %

12

ESPANJAN JA ITALIAN PANKEILLA PALJON VALTIONPAPEREITA TASEISSAAN

Rahalaitosten omistamat euroalueen julkisyhteisöjen velkapaperit, mrd. euroa

13

TALOUS- JA RAHAUNIONISTA

PANKKIUNIONIIN

14

Viime vuosien kriisi paljastanut EMU:n valuvianPankkien ja valtioiden välillä kaksisuuntainen ”kohtalonyhteys”

Pankkien ongelmat heiluttavat valtioita: esimerkkeinä Espanja, Irlanti ja Kypros

Valtioiden ongelmat heiluttavat pankkeja: esimerkkeinä Italia, Kreikka ja Portugali

Viime kädessä yhden jäsenmaan pankkikriisi voi heiluttaa koko euroaluetta

Tartuntavaikutus yhteisen rahan ja yhteismarkkinoiden kautta

Ratkaisuna pankkiunionin perustaminenPankkien valvonta pois kansallisista käsistä

Yhteinen pankkivalvonta: kaikki pankit yhdenmukaisen valvonnan piiriin

Kriisinratkaisuvalta ja kriisinhoitotoimien rahoitus pois kansalliselta tasolta

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (ja mahdollisesti yhteinen talletussuoja): kriisinhoitotoimien rahoitus omistajien, velkojien ja viime kädessä euroalueen pankkien yhteisvastuun kautta

• Yhteinen sääntökirja takaamaan pankkien yhdenmukaisen sääntelyn

Pankkiunioni heikentää valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä mutta ei katkaise sitä kokonaan

Esim. pankeilla runsaasti valtionpapereita maksuvalmiuspuskureissa

MIKSI PANKKIUNIONIA RAKENNETAAN?

15

PANKKIUNIONIN PALASET

Yhteinen pankkivalvonta

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

(Yhteinen talletussuoja)

P A N K K I U N I O N I

Vakavaraisuus-

ja

maksuvalmius-

sääntely

(”Basel III”)

Elvytys- ja

kriisinratkaisu-

direktiivi

Talletussuoja-

direktiivi

Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)

16

Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta

Komissio antoi asetusesityksen syyskuussa 2012

Asetus hyväksyttiin EU:ssa lokakuussa 2013

Yhteinen valvonta alkaa marraskuussa 2014

• Toinen askel: yhteinen kriisinratkaisumekanismi

• Komissio antoi asetusesityksen heinäkuussa 2013

• Neuvottelut käynnissä EU:ssa

• Tavoitteena, että mekanismi aloittaa toimintansa tammikuussa 2015

• Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojasta

• Talletussuojadirektiivin uudistaminen käynnissä: yhtenäistää kansalliset järjestelmät

PANKKIUNIONIN TIEKARTTA(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)

17

SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat

EKP:lle laajat valtuudet valvoa euroalueen maiden luottolaitoksia

Toimilupa-asiat, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, stressitestien teko,

omistuksen ja hallinnon valvonta ym.

”Varhaisen vaiheen” toimenpiteistä huolehtiminen ongelmatilanteissa (mutta ei

varsinaiset kriisinratkaisutoimet)

Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja

toimeenpanossa

Kansallisilla valvojilla monelta osin yhä keskeinen rooli päivittäisessä valvonnassa

Kansalliset valvojat huolehtivat edelleen maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun

estosta, kuluttajansuojasta ja muista tehtävistä, joita ei siirretä EKP:lle

Kansalliset valvojat vastaavat pääasiassa myös makrovakauspolitiikasta

YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) SISÄLTÖ

18

EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista luottolaitoksista:

Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI

Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin vähintään 5 mrd. euroa) TAI

Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n mielestä merkittävä TAI

Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai ERVV:stä TAI

Luottolaitos kuuluu maan kolmen merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon

Yhteensä noin 130 luottolaitosta EKP:n suoraan valvontaan

Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista kuin edellä

mainituista luottolaitoksista

EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista

YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO

19

SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT 30.6.2013

Taseen koko

(mrd. e)

Osuus

(%)

Nordea Pankki Suomi 307 65

OP-Pohjola -ryhmä 100 21

Danske Bank Oyj 28 6

Aktia 11 2

Muut 26 6

Yhteensä 472 100

Huom. Kuntarahoitus Oyj 26

Lähde: Finanssivalvonta. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla.

20

Ennen yhteisen valvonnan alkamista EKP tekee kattavan arvioinnin

pankeista (Comprehensive assessment)

Alkoi loppusyksystä 2013 ja kestää vuoden verran

Sisältää riskien arvioinnin, saamisten laadun tarkastelun ja stressitestin

Kattaa EKP:n suoraan valvontaan tulevat pankit

Suomesta mukana Danske Bank Oyj, Nordea Pankki Suomi ja OP-Pohjola –ryhmä

Jos ongelmia löytyy, ne on korjattava nopeasti

Ensisijaisesti pankkien hoidettava ongelmat itse (osakeanti, saatavien myynti, muun

yksityisen rahoituksen hankinta)

Toissijaisesti voidaan turvautua kansallisiin vararahoitusjärjestelyihin valtiontuki-

säännösten puitteissa

Kolmanneksi voidaan turvautua euroalueen/EU-tason vararahoitusjärjestelyihin (EVM)

Suorasta pääomittamisesta ei ole vielä löydetty sopua euromaiden kesken

PANKKIEN KUNTOTESTI

21

PANKKIUNIONIN PALASET

Yhteinen pankkivalvonta

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

(Yhteinen talletussuoja)

P A N K K I U N I O N I

Vakavaraisuus-

ja

maksuvalmius-

sääntely

(”Basel III”)

Elvytys- ja

kriisinratkaisu-

direktiivi

Talletussuoja-

direktiivi

Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)

22

Komission asetusesitys (neuvottelut käynnissä EU:ssa):

SRM kattaa kaikki SSM-alueen luottolaitokset, voimaan 1.1.2015

Kriisinratkaisuneuvosto valmistelee kriisinhoitotoimet ja valvoo niiden

toimeenpanoa kansallisella tasolla

Komissio tekee periaatepäätökset kriisinhoitotoimista ja niiden rahoituksesta

Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”)

Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka korvaa

kansalliset rahastot

Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (55 mrd. euroa)

Kerrytetään 10 vuoden aikana

Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta (esim. EVM)

Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla

YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI (SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)

23

PANKKIUNIONIN PALASET

Yhteinen pankkivalvonta

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

(Yhteinen talletussuoja)

P A N K K I U N I O N I

Vakavaraisuus-

ja

maksuvalmius-

sääntely

(”Basel III”)

Elvytys- ja

kriisinratkaisu-

direktiivi

Talletussuoja-

direktiivi

Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)

24

Sisältö: uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset kaikille

EU-maiden luottolaitoksille

Voimaan asteittain 1.1.2014 lähtien ( 2019)

Asetus (CRR) suoraan sitovaa lainsäädäntöä, direktiivi (CRD IV)

edellyttää kotimaista lainsäädäntötyötä

Luottolaitoslain päivitystyö käynnissä, voimaan 1.7.2014

Mukana myös makrovakausvälineitä koskeva lainsäädäntö (Tanskasen ryhmä)

Tavoitteena ollut yhteinen sääntökirja ei täysin toteudu: kansallista

harkintavaltaa jää mm. lisäpääomavaatimuksiin

BASEL III –UUDISTUS (”CRD IV & CRR”)

25

Tausta: tavallinen konkurssilainsäädäntö ei yleensä ole

käyttökelpoinen pankkikriisien hoidossa

• Sisältö: yhtenäiset työkalut ja menettelytavat pankkikriisien

hoitamiseen kaikissa jäsenmaissa

• Omistajien ja velkojien vastuu (”bail-in”)

• Pankkikohtaiset elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat

• Kansalliset rahoitusjärjestelyt kriisejä varten (kriisinratkaisurahasto tms.)

• Trilogineuvottelut käynnissä (komissio – parlamentti – neuvosto)

• Aikataulutavoite: voimaan 1.1.2015 (bail-in: 2018)

• Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä

ELVYTYS- JA KRIISINRATKAISUDIREKTIIVI (”BRRD”)

26

Tausta: EU-maissa talletussuoja turvaa talletukset 100 000 euroon

asti mutta maiden järjestelmät hyvin erilaisia

Sisältö: yhtenäistää EU-maiden kansalliset talletussuojajärjestelmät

Yhdenmukainen talletusten määrittely

Varojen rahastointi – varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla maksuilla

Tavoitetaso rahastojen koolle

Talletusten takaisinmaksuajan yhdenmukaistaminen

Trilogineuvottelut käynnissä

Tavoitteena voimaantulo 1.1.2015

Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä

TALLETUSSUOJADIREKTIIVI (”DGSD”)

27

SUOMI OSANA PANKKIUNIONIA

Yhteinen pankkivalvonta 90 % pankkisektorista EKP:n suoraan ”syyniin”

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Yhteisvastuu pankkien välillä

(Yhteinen talletussuoja) ?

P A N K K I U N I O N I

Vakavaraisuus-

ja

maksuvalmius-

sääntely

Lisää pääomia,

maksuvalmius-

puskurit ym.

Elvytys- ja

kriisinratkaisu-

direktiivi

Sijoittajanvastuu

Talletussuoja-

direktiivi

Yhtenäinen

talletussuoja

Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset Suomen osuus 1½ %

28

Veli-Matti Mattila

puh. 020 793 4259

veli-matti.mattila@fkl.fi