HUMAK JA HUIPPU-URHEILU sivu 6

VIRTAUKSIA SUVILAHDEN KATTOJEN YLLÄsivu 14

TYÖ, JOTA TEHDÄÄN ILOLLA JA ILMEELLÄsivu 20

HUMAKKertomuksia Humanistisesta ammattikorkeakoulusta

2014

2

Kun opiskelijoiltamme kysytään, millainen ammattikor-keakoulu me olemme, niin vastauksissa toistuvat sanat erilainen, ihmisläheinen, osaava, käytän-nönläheinen ja lämmin. Nämä ovat kaikki sanoja, joita kuulemme mielellämme – opiskelijathan ovat palveluidemme parhaita asiantuntijoita.

Ammattikorkeakoulu on käytännönlä-heinen ja työelämälähtöinen. Opiskelu tarjoaa mielenkiintoisen sekoituksen teoriaa ja työssä oppimista. Esittelem-me tässä lehtisessä Humakin toimintaa tarinoiden ja oikeiden esimerkkien väli-tyksellä. Tarinoiden kertojina ovat ne, jotka meidät parhaiten tuntevat: hen-kilökuntamme, yhteistyökumppanim-me ja erityisesti opiskelijamme.

Humak uudistui vuoden 2013 syksyllä

Jaoimme opiskelun selkeästi kahteen osaan: kampuksilla tapahtuvaan opetuk-seen, jossa luodaan ammattitaidon ja -iden-titeetin perusteet sekä Tutkimus-, kehittä-mis- ja innovaatiokeskuksissa tapahtuvaan työelämäoppimisvaiheeseen.

Tällä haluamme viestiä niin yhteistyökump-paneillemme kuin opiskelijoillemme ja alumneillemme, että toimimme ammatti-korkeakouluna symbioottisessa suhteessa työelämän kanssa. Me molemmat hyödyn-nämme toisiamme. Tarjoamme työelämäl-le innovaatio- ja kehittämisosaamistamme ja voimme kehittää räätälöityjä hankkeita organisaatioiden tarpeisiin. Samalla me saamme tarpeellista työelämäpäivi-tystä toimialojemme ajankohtaisista

ilmiöistä, ja voimme suunnata tutkimus- ja opetustoimin-taamme näille aloille sekä vastata ketterästi muuttuvan

yhteiskunnan ja talouselämän tarpeisiin.

Kampuksilla pystymme tekemään yhteistyötä siellä toi-mivien toisen asteen oppilaitosten kanssa ja pystymme näin tarjoamaan monialaista oppimista aivan uuden-

laisissa oppimisympäristöissä.

TKI-keskukset tuovat työ elämän ja opiskelijat yhteen

Työelämän keskelle avatut TKI-keskuk-semme on otettu positiivisella tavalla vas-taan. Helsingin TKI-keskuksessa Haagan Valkeassa Talossa toimii moni yhteistyö-kumppanimme, kuten Kuurojen liitto.

Turun TKI-keskus sijaitsee kaupugin uu-dessa luovien alojen keskuksessa, Logomos-

sa ja Kuopion TKI-keskus avattiin yhteis-työkumppaneiden kanssa Käsityökadulle, kivenheiton päähän torista. Jyväskylässä

olemme muuttamassa Kankaan paperiteh-taan alueelle.

Opiskelijoillemme tämä merkitsee opiskelu-paikkoja, jotka sijaitsevat kaupunkien keskus-toissa, keskellä valmiita työelämäverkostoja. Kumppaneillemme tämä merkitsee entistä matalampaa kynnystä yhteistoimintaan mei-dän kanssamme.

Tapio HuttulaRehtori / Toimitusjohtaja, FTHumanistinen ammattikorkeakoulu

Suomen Humanistinen ammatti-korkeakoulu Oy

ERILAINEN AMMATTIKORKEAKOULU

Pääkirjoitus

3

Sisältö

Hyvä tietää

4 alueyksikköä

3 muuta paikkaa

8 tutkintoa

290 uutta päiväopiskelijaa vuosittain

100 uutta monimuoto- opiskelijaa vuosittain

360 vuosittain valmistunutta

110 opetus ja TKI-henkilöstöä

400 opiskelijaa TKI-keskuksissa v. 2016

480 kaikki uudet opiskelijat yhteensä

7498 TKI-hankeissa suoritetut opintopisteet v. 2011

85 % valmistuneiden keskimääräinen työllistymisprosentti (Tilasto-keskukses 2011)

40+ tutkimus ja kehityshanketta

11. sijoitus Talouselämä -lehden valtakunnallisessa AMK-vertailussa

1550 opiskelijaa

Humanistinen ammattikorkeakoulu ...................... 4

Humak ja huippu-urheilu ................. 6

Selvästi kokoaan suurempi merkitys ......................... 8

Harjoittelijana Bangladeshin slummeissa ................................. 9

Vaihto-opiskelijana Islannissa .......... 10

Innostusta, innovaatiota ja ihanaa ruokaa ............................. 12

Vanhempienkin syytä lisätä mediakasvatuksen osaamistaan ........ 13

FLOW Festival ............................. 14

Anu lähti numeroiden keskeltä ihmisten pariin ...................................... 16

Lapsitohtori halusi ulos tutkijan kammiosta ...................... 17

Työ, jota tehdään ilolla ja ilmeellä ......20

Venäläismatkailijoiden virta kasvattaa tapahtumien yleisöpotentiaalia ......................... 21

Opiskelijakunta on muutakin kuin haalareita ........................... 22

JULKAISIJA Humanistinen ammattikorkeakoulu Ilkantie 4, 00400 HelsinkiPÄÄTOIMITTAJA Jarmo Röksä, p. 020 7621 333, jarmo.roksa@humak.fi TOIMITUS Jarmo Röksä, Tuula Johansson, viestinta@humak.fiKANSIKUVA Niklas SandströmPIKKUKUVAT Aliisa Piirla, Jussi Hellsten, Alias Studiot Oy, Petra TiihonenTAITTO Mainostoimisto Kanava.toPAINATUS Winbase Oy, Kaarina, 2013

4

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Humanistinen ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu. Se on järjestötyön ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä tulkkausalan merkittävimpiä kouluttajia ja asiantuntijoita Suomessa ja Euroopassa. Verkostorakenteensa ansiosta Humak pystyy yhdistämään alueellisen ja valtakunnallisen kehittämisen ainutlaatuisella tavalla eri puolilla Suomea toimivien työelämäkumppaneidensa kanssa.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yh-teydessä Humak päätti keskittää toi-mintansa neljään monialaiseen alueyk-sikköön. Samassa yhteydessä opiskelut jaettiin selkeämmin kahteen vaihee-seen: kampuksilla tapahtuvaan am-matillista perustaa rakentaviin opin-toihin sekä Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksissa tapahtuvaan työelämälähtöiseen ohjaukseen ja val-mentamiseen. Tiiviimpi vuorovaikutus työelämän kanssa vahvistaa toimialoja ja alueellista kehittymistä sekä parantaa valmistuneiden verkottumista, osaa-mista ja työllistymistä. Humakista valmistuneet työllistyvät hyvin. Tilastokeskuksen tekemän tut-kimuksen mukaan meiltä vuonna 2011

valmistuneiden keskimääräinen työlli-syysaste oli 85 %. Korkein työllistymisas-te 96 % oli tulkeilla (AMK). Humakin perusarvot, joita ovat mm. suvaitsevaisuus, avoimuus, inhimil-linen vuorovaikutus ja toisen kunni-oittaminen, heijastuvat kaikkeen toi-mintaamme. Me koulutamme aloille, joissa ihmisestä välitetään ja pidetään huolta ja me pidämme huolta opiskeli-joistamme. Meille jokainen on yksilö ja voimme tarjota kullekin yksilöllisen kehittymispolun alansa arvotetuksi ammattilaiseksi. Humak rakentaa yh-teiskuntaa, joka on inhimillinen sekä yksilön ja yhteisöjen tarpeet huomioi-va. Meiltä valmistuneille alumneille tarjoamme mahdollisuuden täydentää

ammattitaitoaan ja kehittää osaamis-taan elinikäisen oppimisen näkökul-masta. Järjestämme erikoistumiskou-lutusta, asiantuntijaseminaareja sekä ylempään ammattikorkeakoulututkin-toon johtavia opintoja. Alumnimme ovat tärkeitä työelämäkumppaneitamme.

Työelämän kehittäminenkin on ammattikorkeakoulun perustehtävä

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä yh-teiskunnallinen rooli toimialojensa kehittäjänä. Humakissa toteutetaan vuosittain kymmeniä erillisrahoitteisia hankkeita, joilla ammattikorkeakoulu

Humak

5

Yhteisöpedagogi

Yhteisöpedagogit ovat järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisia, jotka työskentelevät kunnissa, järjestöissä, laitoksissa ja yrityksissä ohjaajina, nuorisotyöntekijöinä, järjestö- ja vapaa-ajanohjaajina, kouluttajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina. Ammattitaidon keskeisiä sisältöjä ovat osallisuuden tukeminen, kansalaisvai-kuttaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, monikulttuurisuus ja viestinnällinen osaaminen.

Kulttuurituottaja

Kulttuurituottaja hallitsee erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottamispro-sessit, markkinoinnin ja viestinnän sekä ymmärtää niiden rahoituksen ja liiketa-louden. Kulttuurituottaja työskentelee järjestöissä, yrityksissä, kulttuurihallin-nossa tai luovan alan yrityksissä esim. tapahtumatuottajina, projektipäälliköinä, järjestö- tai kulttuurisihteereinä tai managereina.

Tulkki (AMK)

Viittomakielentulkki työskentelee yleensä tulkkausalan yrityksessä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän on ammattilainen, joka on mukana elämän erilaisissa tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi samalla kielellä: työpaikalla, terveyden-huollon tilanteissa, harrastuksissa, koulutuksissa ja perheissä. Tulkkausalan tehtä-vät ovat laajentuneet perinteisestä kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauksesta. Osa tulkeista toimii myös viittomakommunikaation opettajana.

tukee työelämää ja osallistuu työelä-män kehittämiseen. Humakin hanke-toiminta perustuu soveltavalle korkea-koulutasoiselle tutkimukselle ja antaa yhteistyökumppaneille mahdollisuuden hyödyntää ammattikorkeakoulun hen-kilöstön ja opiskelijoiden osaamista. Toteutamme kumppaneidemme kans-sa sekä laajempia alueellisia, valtakun-nallisia tai kansainvälisiä hankkeita sekä lyhytkestoisia kehittämisprojekte-ja, esimerkiksi räätälöityjä koulutuksia

kaikilla koulutusaloillamme. Verkosto-rakenteemme ansiosta meillä on koko maan kattava yhteistyöverkosto. Toimintaa tehdään pääosin hankkei-den ja projektien kautta tiiviissä vuoro-vaikutuksessa työelämäkumppaneiden ja kehittäjätahojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa uusimman korkeakoulu-tiedon muuttumisen konkreettiseksi kehittämistoiminnaksi ja toimimme symbioottisessa suhteessa kumppanei-demme kanssa.

Työelämälähtöisyys on entistä keskei-semmällä sijalla Humakin toiminnas-sa. Tätä haluamme viestiä yritysym-päristöihin perustamillamme uusilla TKI-keskuksillamme sekä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan tiiviimmällä integroimisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaamme. Joustavan ja ketterän organisaa-tiomme ansiosta pystymme vastaamaan nopeasti työelämän tarpeista lähteviin kehityshankkeisiin.

Humakin tarjoama koulutus

Koulutusalat

6–9

14–15

18–21

6

HUMAK JA HUIPPU-URHEILU – EI MAHDOTON YHDISTELMÄTeksti: Maarit Honkonen-Seppälä ja Jarmo RöksäKuvat: Aliisa Piirla ja Anssi Koskinen

Salibandyn maajoukkuepelaajanakin tuttu Otto Tikka aloitti yhteisöpedagogi-opintonsa Humakin Jyväskylän kampuksella syksyllä 2013.

Ensimmäinen syksy on ollut Otolle to-tuttautumista opintojen ja kurinalai-sen huippu-urheilun yhdistämiseen. – Syksy on ollut haastavaa aikaa, mut-ta se on sujunut kuitenkin hyvin, Otto toteaa. Otto pelaa salibandyliigaa jyväsky-läläisessä Happeen joukkueessa. Seu-ran kotisivut kertovat numerolla 26 pelaavan puolustajan olevan seuransa juniorituotannon kruununjalokivi, joka nuoresta iästään huolimatta on jo kokenut liigapelaaja. LIsäksi hän on saavuttanut urallaan peräti neljä

A-junioreiden suomenmestaruutta ja edustanut Suomea maajoukkueessa. Otto tunnetaan niin maailman ko-vimmasta laukaisustaan ja voiton-tahdostaan kuin kovista otteistaan kentällä. Vapaa-aikanaan mukavana ja leppoisana kaverina pidetyllä Otol-la onkin joukkueensa jäähyennätys hallussaan. Seuran sivuilla todetaan hänen olevan myös periksiantamaton harjoittelija ja lähitulevaisuudessa hä-nen arvioidaan olevan Suomen johtavia puolustajia myös maajoukkueessa.

Opintojen ja aktiiviurhei-lun sovittaminen vaatii järjestelykykyä

– Asioista on vaan sovittava niin val-mentajan kuin omien opettajien kes-ken. Humakista olen saanut kannusta-van vastaanoton ja luotan siihen, että peliaikataulut, harjoitukset, oppimis-tehtävät ja harjoittelut ovat yhteen so-vitettavissa, pohtii Otto.

Yhteisöpedagogi

7

Kolmetoista vuotta salibandya har-rastanut Otto haluaa isona yhdistää harrastuksensa yhteisöpedagogin ammattiin. – Lapset ja nuoret sekä liikunta ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Haluaisinkin olla mukana kehittä-mässä ja organisoimassa erilaisia liikuntakerhoja, urheilutempauk-sia ja koululiikuntaakin niin, että liikunta olisi voittaja kun lapsi ja nuori miettii, mitä harrastaa, ker-too Otto. – Taitaa vaan erilaiset nettipelit ja sosiaalinen media vievät valitetta-vasti nykyään sijan yksi, Otto jatkaa ja haluaa vielä korostaa omien opis-kelukavereiden merkitystä. – Humak-opiskelijat ovat todella avoimia ja meille on syntynyt hyvä tiimihenki.

Tiimihengellä on tärkeä osa Humak-opinnoissa

Humakissa kiinnitetään jo opinto-jen alussa huomiota opiskelijoiden ryhmäyttämiseen. Hyvän tiimi-hengen ansiosta saavutetaan niin korkeampi opiskelumotivaatio kuin paremmat oppimistuloksetkin. Ryhmäytymisen perusajatuksena on, että ryhmän muotoutumisvai-heesta päästään mahdollisimman nopeasti suorittavaan, tuottavaan vaiheeseen. Siksi opiskelijat pää-sevät nopeasti jo muutaman viikon opintojen jälkeen mukaan toteutta-maan vaativiakin projekteja. – Olemme jokainen omia persoo-nia ja sitä saammekin olla. Pystym-me kuitenkin oppimaan yhdessä ja tekemään erilaisia projekteja ja ta-pahtumia, kiittelee Otto.

www.yhteisopedagogi.fi

i

Yhteisöpedagogi (AMK)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus 210 op

Nurmijärvi / Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, TurkuKesto noin 3,5 vuotta – opintoaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.Päivä- ja monimuoto-opinnot

Yhteisöpedagogi (YAMK)

Järjestö- ja nuorisotyön koulutus 90 op

HelsinkiKesto 2 vuottaMonimuoto-opinnot

Master of Humanities

Master s Degree in Youth Work and Social Equality 90 ECTSStudy time 2 years

ks. tarkemmat tiedot uusimmasta Hakijan oppaasta.

Yhteisöpedagogi

Otto Tikka pelaa salibandy­liigaa jyväskyläläisessä Happeen joukkueessa.

8

SDP:tä edustava Nasima valittiin Helsingin kaupunginvaltuus-toon vuoden 2012 vaaleissa ja on myös kaupungin opetuslauta-kunnan jäsen. Nuorten arki ja oppiminen ovat hänelle arkipäi-vää ja lähellä sydäntä. Razmyar toimii SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar:

HUMAKILLA ON SELVÄSTI KOKOAAN SUUREMPI MERKITYSTeksti: Jarmo RöksäKuva: Lauri Tuisku

Humakin alumnia Nasima Razmyaria häiritsee, että meillä puhutaan jatku-vasti haasteista vaikka pitäisi puhua on-gelmista. Isot yhteiskunnalliset ongel-mat lakaistaan ja siistitään antiseptisen kielen taakse. Räikeimpänä esimerkki-nä Razmyar nostaa viimeaikaisen kes-kustelun nuorten syrjäytymisestä: – Se, että 60 000 nuorta on syrjäyty-nyt tai on suuressa vaarassa jäädä yh-teiskunnan ulkopuolelle, ei ole mikään haaste. Se on suuri ongelma ja siitä on puhuttava sen oikealla nimellä. Varsin-kin maahanmuuttajanuorten syrjäyty-minen, jonka suhteellinen osuus on val-taväestöä suurempi, on asia, josta pitäisi

puhua. Pakolaisten asiat ovat luonnollisesti afganilaistaustaista ja vuoden pako-laiseksi vuonna 2010 valittua Nasimaa lähellä. – Humanitaarinen hätä ja sotien ai-heuttamat valtavat pakolaisleirit ovat tosiasia Turkissa Syyrian rajalla. Lu-kuisien tulevaisuudesta unelmoineen nuorten unelmat ovat särkyneet pako-laisleireille ja meidänkin olisi pohditta-va, mitä voimme tehdä näiden nuorten hyväksi. Humakin yhtenä keskeisenä päämää-ränä on kasvattaa aktiivisia kansalais-yhteiskunnan jäseniä, jotka osallistuvat

yhteiskuntamme kehittämiseen aktii-visesti ja vaikuttavat siihen positiivi-sella tavalla. Nasima on huomannut tämän omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan: – Humakilla on selvästi kokoaan suu-rempi merkitys. Tavatessani eri järjestö-jen asiantuntijoita huomaan, että monet heistä ovat Humakin alumneja, joten op-pilaitoksen koko ei ratkaise työelämässä näkymistä. Minulle humakilaisuus on-kin näyttäytynyt ainutlaatuisena ja in-nostavana. Se tuki ja menetelmät, joita koulussa on opittu, toimivat hyvin myös työelämässä.

Yhteisöpedagogi

9

Jesaja Kärkkäisen piti käydä hake-massa normaalia tuhdimmat rokotuk-set lähtiessään harjoitteluun toisena opiskeluvuotenaan. Hän toimi Fidan harjoittelijana Bangladeshin pääkau-pungin Dhakan slummikouluissa, las-tenkerhoissa sekä auttamispisteissä. Lisäksi Jesajan toimenkuvaan kuului järjestön viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kehittäminen. Työharjoittelut ovat tärkeä osa am-mattikorkeakoulussa opiskelua. Tieto-ja opitaan tuntien aikana, mutta tai-toja, kokemusta ja osaamista käydään päivittämässä työelämässä. Opiskelu-jen edetessä harjoittelujen vaativuus-taso ja opiskelijan vastuut nousevat. – Itselleni on ollut tärkeää saada op-pia käytännönläheisesti ja erilaisissa harjoittelupaikoissa, Jesaja kertoo. Dhakassa vietetyt kolme kuukautta

olivat hähen mielestään parasta mah-dollista harjoittelukokemusta. Jesaja kertoo oppineensa paljon sekä kulttuurienvälisestä kommunikaa-tiosta että ihmisten kohtaamisesta. Hän kehuu myös, että Humakissa on aidosti mahdollista hakeutua kan-sainväliseen vaihtoon ja suosittelee sitä lämpimästi kaikille. Viimeiset projektiopintonsa Jesa-ja suorittaa Jyväskylän Kristillisessä Opistossa kehittämässä nuorisotyötä. – Olen opiskelukaverini kanssa ke-hittämässä ja toteuttamassa nuoriso-työtä koulussa. Kun jouluna valmis-tun, haluaisin jatkaa kehittämistyötä esimerkiksi etsivänä nuorisotyönteki-jänä. Opintojen aikana luodut kontak-tit eri harjoittelupaikkoihin ja verkos-tot mahdollistavat työpaikan saannin, uskoo Jesaja.

FidaFida on helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitys-yhteistyöjärjestö, jolla on lähes 40 maata käsittävä kehitysyhteistyöohjelma. Fidalla on toiminnastaan sopimukset niin Suomen ulkoasiainministeriön kuin Euroopan komission humanitaarisen avun osaston ECHO:nkin kanssa.

Ruusuista ryysyihinHARJOITTELIJANA BANGLADESHIN SLUMMEISSATeksti: Maarit Honkonen-Seppälä ja Jarmo Röksä Kuvat: Aliisa Piirla ja Henrik Suni (pikkukuva)

Yhteisöpedagogi

10

VAIHTO-OPISKELIJANA ISLANNISSA

Tarujen saari jätti jälkensä – ja parranTeksti: Jarmo RöksäKuvat: Anna Vilāne

Kulttuurituotannon opiskelija Mikko Rajakangas opiskeli vuoden Islannissa, Háskólinn á Bifröstissä, joka sijaitsee Borgarbyggðissa, pienessä alle 3500 asukkaan kunnassa noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista pohjoiseen.

– Vuosi Islannissa opetti minua stressaa-maan vähemmän. Filosofisesti voisin sanoa, että löysin itseni. Opin paljon it-sestäni niin päivittäisen olemassaolon kuin tekemisenkin tasolla ja rauhoituin henkisesti. Kasvoin niin ihmisenä kuin ammattilaisenakin. Parrankin vuosi toi tullessaan sekä islannin kielen, kertoo Mikko. Bifröstin yliopisto on yksi noin 60 kor-keakoulusta, joihin Humakin opiskeli-joilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon. Korkeakouluja on noin 20 Euroopan maassa ja Pohjois-Amerikassa. Vaihtoon haetaan kahdesti vuodessa. Hyväksytyn

opiskelijan ei tarvitse maksaa kohde-maansa lukukausimaksuja ja hän saa opintotuen lisäksi Erasmus-apurahaa.

Islantilainen luonto on karua ja se on läsnä kaikkialla

Luonto on osa islantilaisten sielunmai-semaa ja myös vaihto-opiskelijat saavat saavat siitä osansa. Bifröstin kampus-kin sijaitsee tulivuoren juurella keskellä maaseutua noin 30 kilometrin päässä kunnan taajamasta. Tästä huolimatta Rajakangas ei tunne ketään, joka ei halu-aisi palata tarujen saarelle takaisin siellä

kerran oltuaan. – Vuosi antoi minulle myös satakunta uutta ystävää. Islantilaiset ovat avoimia ja mukavia ja opin heiltä paljon, Mikko toteaa.

Filosofiaa ja rauhantutkimusta

Opiskelu Bifröstissä on Mikon mielestä teoreettisempaa ja intensiivisempää kuin Humakissa. Vuosi on jaettu kolmeen jak-soon, johon kuhunkin opiskelija valitsee 4–7 opiskeltavaa kurssia. Vaikka Rajakan-gas valitsi oman kiinnostuksensa perus-teella kursseikseen poliittista filosofiaa

Vaihto-opiskelu

11

ja rauhantutkimusta, hyväksyttiin ne kuitenkin joustavasti osaksi suomalai-sia opintoja. Hänen mukaansa Humakin hyvä puoli on, että se mahdollistaa ja kannustaa opiskelijoitaan yksilölliseen kehittymiseen. Tällä tavalla opiskelijois-ta koulutetaan parhaita ja motivoituneita ammattilaisia.

Kansainvälisyys näkyy Humakin opintosuunnitelmassa

Jokaiselta opiskelijalta edellytetään 30 op:n edestä opintoja kansainvälisissä

oppimisympäristöissä. Tämä ei aina tar-koita lähtöä ulkomaille, vaan kansainvä-lisyyttä voi olla myös toimiminen moni-kulttuurisissa tehtävissä täällä Suomessa tai vaikkapa koordinaattorina kansainvä-lisissä hankkeissa. – Kyllä meidän opiskelijamme saavat kiitosta yhteistyökumppaneiltamme. He menestyvät vaihto-opiskeluissaan erit-täin hyvin. Me arvostamme kansainvä-lisyyttä ja siksi kannustamme opiskeli-joitamme hakeutumaan kansainvälisiin tai monikulttuurisiin ympäristöihin, toteaa kansainvälisistä asioista vastaava yliopettaja FT Pekka Vartiainen.

Kansainvälisessä vaihdossa olleella Mikko Rajakankaalla on yksi selkeä neu-vo vaihtoa harkitsevalle: – Älä epäröi hetkeäkään, vaan lähde! Aivan se ja sama, minne lähdet, mut-ta mene. Poistu tutusta ja turvallisesta oppimaan jotain itsestäsi ja avaamaan silmäsi uudella tavalla ja kasvamaan ih-misenä. Sitä, jos mitä, ulkomailla asumi-nen tekee.

Reykjavikilainen tapahtumakenttä tuli puolestaan tutuksi Niko Vähäsarjalle, joka työskenteli harjoittelijana Raflost Art Festivalissa. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran järjestetty Raflost on kansainvälinen elektronisen taiteen festivaali. Niko Vähäsarja vastasi Raflostin viestinnästä sosiaalisessa mediassa, suunnitteli oheistapahtumia sekä järjesti festivaalin ulkomaisten artistien vierailut. Kulttuuri-tuottajan opinnot osoittautuivat päteviksi myös islantilaisessa festivaalituotannossa. – Varsinkin koulussa opittu suunnitelmallisuus ja markkinointitaidot olivat ahke-rassa käytössä, Niko toteaa. Ulkomainen harjoittelu auttaa näkemään maiden erilaisen työskentelykulttuurin ja kasvattaa kansainvälisiä verkostoja. Vaikka Niko on työskennellyt monissa Suomen eturivin festareissa harjoittelijana, on Islannin harjoittelu ollut hänelle mieluisin ja paras. – Ehdottomasti kannattaa lähteä katsomaan muutakin meininkiä. Ulkomailla har-joittelu antaa uusia näkökulmia ja siellä oppii aidosti toisenlaista tekemistä. Lisäksi sieltä saa ideoita hommien tekemiseen Suomessa, Niko suosittelee. Humakilla on kansainvälisessä partneriverkostossa organisaatioita, jotka tar-joavat harjoittelumahdollisuuksia eri maissa. Näitä ovat mm. Iso-Britannia, Ranska, Espanja, Ruotsi, Saksa, Tsekki, USA ja Hollanti. Opiskelijat voivat hakea harjoitteluihin myös itsenäisesti. EU/ETA-maissa tapahtuvaan harjoitteluun saa Erasmus-harjoittelija-apurahaa.

Kulttuurituottaja pärjää ulkomaisellakin festarilla

Vaihto-opiskelu

22 maata

Humakin laaja kansainvälinen verkosto

60 korkeakoulua

25 % opiskelijoista suorittaa opntojaan ulkomailla

74 opiskelijaa ulkomailla 2012

Kuv

a: N

iko

Väh

äsar

jan

albu

mi

12

Humakin kansainväliset vaihto-opiskelijat

INNOSTUSTA, INNOVAATIOTA JA IHANAA RUOKAATeksti ja kuva: Jarmo Röksä

Opiskeluaika Suomessa on tarjonnut iki-muistoisia kokemuksia, joissa suomalai-nen luonto, sauna ja uudet ystävät ovat keskeisellä sijalla. – Opettajan ja opiskelijan välinen kom-munikointi on täällä rennompaa. Se tekee kommunikoinnista paljon henki-lökohtaisempaa ja helpompaa, kertoo ko-kemuksistaan Hanna Jäkel ja jatkaa, että Humak pitää vaihto-opiskelijoista hyvää huolta. Tämä antaa heille mahdollisuu-den nauttia täysillä lukukauden kestä-västä vaihto-opiskelustaan Suomessa. Bettina ja Hanna opiskelevat kulttuu-ri- ja mediakasvatusta Pädagogische Hochschule Ludwigsburgissa lähellä Stuttgartia. Claudia tulee Görlitzistä. Naiset ovat huomanneet eron saksalai-siin korkeakouluihinsa. – Meillä Saksassa vaihto-opiskelijat ovat vähän erillään meistä muista opis-kelijoista, mutta täällä Humakissa me olemme päässeet heti tekemään ryh-mätöitä ja projekteja suomalaisopiske-lijoiden kanssa. Se on mukavaa. Tosin lukujärjestys on meille vaihto-opiske-lijoille vähän löysempi, mutta se taas

mahdollistaa asioiden näkemisen ja ko-kemisen täällä Suomessa, Bettina, Clau-dia ja Hanna kertovat.

Voitto kotiin KaleidosCupista

Yksi Claudian, Bettinan ja Hannan mie-leenpainuvimpia kokemuksia oli opis-kelijakilpailu KaleidosCupin voitto Tu-run TKI-keskuksessa. Kilpailun järjesti Humakin koordinoima Kaleidoskoop-pi-hanke, jossa kehitettiin luovien kult-tuuristen innovaatioiden kautta uuden-laisia ja innovatiivisia toimintamalleja meriteollisuudelle. Vuoden 2013 kilpai-luun osallistui kymmenen joukkuetta eri korkeakouluista mm. Aalto-yliopistosta. – Ollaksemme rehellisiä, emme oikein uskoneet voittoomme vaan iloitsimme ilmaisista ruoista, hotelliyöpymisestä, juhlista ja tutustumisesta uuteen kau-punkiin, Claudia, Hanna ja Bettina nau-ravat. – Toiset joukkueet näyttivät olevan kilpailussa kuin kotonaan. Voitto kuitenkin tuli. Meriteollisuu-den edustajista koostuva raati ylisti

Humakin kansainvälisen joukkueen rat-kaisua, ei vain innovatiivisena, mutta myös yksinkertaisena ja toteuttamiskel-poisena. Tuomaristo kehoittikin voitta-jia tarjoamaan laivayhtiöille ideaansa. Saksattaret keksivät, että laivayhti-öiden pitäisi tarjota normaalimatko-jensa lisäksi halpoja budjettimatkoja reppumatkaajille. Paikkaa, jossa nämä voisivat yöpyä teltoissaan, seurustella toistensa kanssa, pestä vaatteitaan ja kokata.

Kiitokset kampuksen ruokalalle

Bettina vaati haastattelun lopuksi, että artikkelissa on mainittava Jyväskylän kampuksen ruokala. Ruoka on hänen mukaansa terveellisempää kuin kotona. Lisäksi, koska vaihtoehtoja on vähem-män, sitä ei heitetä pois niin paljoa. – Täällä me syömme hyvää ja täyttävää ruokaa opiskelijaystävälliseen hintaan kodikkaassa ilmapiirissä. Ja ruokalajär-jestelmäkin toimii. Ja korvapuustit! Ne ovat taivaallisia, Bettina huoahtaa.

Vaihto-opiskelu

Saksalaiset Claudia Retschke, Bettina Marquardt ja Hanna Jäkel opiskelevat kulttuurituotantoa Erasmus-vaihdossa Jyväskylän kampuksella Korpilahdella.

13

Nuorten sosiaaliseen mediaan ja in-ternetiin käyttämästä ajasta ollaan huolestuneita, mutta Humakin lehto-ri Päivi Timonen korostaa, että inter-net on myös positiivinen asia. – Nuorten osallistuminen ja yhtey-denpito kavereihin ei enää ole riip-puvainen asuinpaikasta. Lisäksi so-siaalinen media mahdollistaa luovaa toimintaa. Valokuvien, videoiden ja tekstien jakaminen sekä palaut-teen saaminen niistä on nyt paljon helpompaa. Päivi Timonen kehittää ja opettaa verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. Hän on työskennellyt aiheen parissa 1990-luvun alusta saakka mm. Al-lianssi ry:ssä ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa Kompas-sissa. Humak järjestää aiheesta myös täydennyskoulutusta verkkonuoriso-työstä ja mediakasvatuksesta. Kurssit ovat olleet suosittuja, koska aiheen tärkeyteen on alettu kiinnittää viime aikoina erityistä huomiota.

Mediakasvatus on koko perheen asia

Viime aikoina nuoret ovat huomanneet vanhempiensakin hukkuvan mobiili- ja verkkomaailmaan. Sosiaalinen

media vie mukanaan ja vanhemmat eivät ole enää läsnä. Aikuisten tu-lisi tarkastella kriittisesti omaakin ruutuaikaansa. Timonen neuvoo tutustumaan EU:n suosituksiin digitaalisista mediakan-salaisen taidoista. Jokainen sisällön jakaminen ja tykkääminen on oman mediakasvatuksellisen kypsyydenosoittamista ja verkkoidentiteetin luomista. Verkossa jaettu säilyy siellä määräämättömän ajan.

Nettikäytön pelisäännöt kannattaa sopia

Vanhemmille, joita huolestuttaa las-ten nettiaika, Timonen antaa ohjeek-si olla kiinnostuneempia nuorten te-kemisistä sekä siitä, miten ja missä nuori aikansa verkossa käyttää. Yhteisistä pelisäännöistä täytyy so-pia ennen murrosikää – ei tuomiten, vaan rajat yhdessä sopien. Mikäli vanhempi havaitsee nuoren käyttäy-tymisen muuttuneen, tilanteeseen on puututtavaajoissa ja tarvittaessa asiantuntijan avulla. On tärkeää, että nuori tapaa kavereitaan myös todelli-sessa elämässä.

VANHEMPIENKIN SYYTÄ LISÄTÄ MEDIAKASVATUKSEN OSAAMISTAANTeksti ja kuva: Jarmo Röksä

Mediakasvatus

Timosen TOP 3 sosiaalisen median palvelua:1. Google drive – työkalu yhteis-

työskentelyyn verkossa2. Bambuser – matalan kynnyksen

livestreamauspalvelu hetkien jakamiseen verkossa

3. Kuhunkin tilanteeseen sovel-tuva palvelu Timosen ylläpitä-mältä some-listalta: http://bit.ly/16KS2xS

Elinikäistä oppimista HumakissaKontakti oppilaitokseen jatkuu luontevasti valmistumisen jälkeen. Humakista valmistuneet käyvät pitämässä asiantuntijaluentoja, toimivat työelämäohjaajina ja mentoreinan. Lisäksi heillä on mahdollisuus täydentää ammatti-taitoaan osallistumalla Humakin järjestämiin seminaareihin ja eri-koistumiskoulutuksiin. Näitä ovat esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan johtaminen, Nuorisotyö koulussa, Seikkailukasvatus, Toiminnallinen mediakasvatus, Kirjoitustulkkaus ja Etsivä nuorisotyö.Lisätiedot: www.humak.fi

Päivi Timonen kehittää Sosiaalinen media ja nuorisotyön johtaminen -täydennyskoulutusta.

14

FLOW FESTIVAL

Virtauksia Suvilahden kattojen ylläTeksti: Tuula JohanssonKuvat: Niklas Sandström ja Tuula Johansson (pikkukuva)

Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio ja tiedottaja Susanna Hulkko-nen istuvat kymmenennen kerroksen toimistossa Helsingin Sörnäisissä. Ikkunoista näkyy sopivasti Suvilahti, jossa festivaali on järjestetty vuodesta 2007. Sisällön lisäksi oheispalveluiden laatuun panostava festivaali on palkittu neljä kertaa vuoden festivaalina. – Flow alkoi pienestä, ensin oli Nu-spirit Helsinki 03 -konsertti Helsingin Juhlaviikkojen yhteydessä. Keikan jäl-keen juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Risto Nieminen ehdotti meille, että loi-simme erillisen kokonaisuuden juhla-viikkojen yhteyteen, kertoo Suvi. – VR:n makasiineille kasattiin sitten talkoohengessä kaveriporukalla kaksi-päiväinen festivaali, joka sai aivoriihen tuloksena nimen Flow. Nimen halut-tiin kertovan festivaalin hengestä: ko-konaiskokemuksesta ja -elämyksestä,

pakottomuudesta ja ammatillisen teke-misen palosta. Talviaikaan Flow Festivaalin toimis-tossa työskentelee Suvin ja Susannan lisäksi vakituisesti kolme muuta työn-tekijää: taiteellinen johtaja Tuomas Kal-lio, markkinointi- ja yritysyhteyspääl-likkö Milla Valjus ja tuotantopäällikkö Emilia Mikkola. Lisäksi lähes ympäri vuoden työskentelee vielä noin 10 muu-ta festivaalituotannon ja markkinointi-viestinnän ammattilaista.

Humakista tuottajuuden perusopinnot

Sekä Suvi että Susanna ovat suo-rittaneet Humakissa kulttuuri-tuottajatutkinnon. Suvi kuului Humakin historian ensimmäiseen kult-tuurituottajaryhmään. Hän valmistui

Kauniaisten kampukselta vuonna 2002 ja jatkoi myöhemmin opintojaan City Universityssa Lontoossa Master of Arts -tutkintoon. Susanna valmistui kult-tuurituottajaksi keväällä 2013. Ennen Humakiin tuloaan hänellä oli taka-naan graafisia opintoja ja työskentelyä toimittajana. – Flow kiinnosti minua jo opintojen alkuvaiheessa ja halusin olla tekemässä sitä. Olen ollut mukana erilaisissa hom-missa vuodesta 2008, pressitiimissä va-paaehtoisena ja myöhemmin harjoit-telijana, sitten palkattuna tiedottajan assistenttina ja nyt työskentelen festi-vaalin tiedottajana, kertoo Susanna. – Kaksi ja puoli vuotta Flowssa on opettanut minulle erityisen paljon uut-ta yritysyhteistyöstä. Kun festivaalin tuloista 70 % tulee lipputuloista, oikeat yhteistyökumppanit ja kohderyhmän tavoittaminen ovat tärkeitä.

Kulttuurituottaja

15

Miten hyväksi festivaalituottajaksi tullaan?

Suvi on ollut Flowssa mukana alus-ta alkaen. Hän toimi vuodesta 2007 toiminnanjohtajana, ja kun osakeyhtiö perustettiin, hänes-tä tuli toimitusjohtaja, joka nyt johtaa 4 miljoonan euron budjetin festivaalia. – Näissä tehtävissä tarvitaan järjestelmällisyyttä ja systemaat-tisuutta, erityisesti kun vastaa taloudesta. Festivaaliyrittäjä ot-taa riskejä ja tähtää jatkuvuuteen, toteaa Suvi. Suvi korostaa, että ammatillinen kehittyminen riippuu yksilöstä. – Ammatillinen kehittyminen on kovin yksilöllinen asia. Se on pitkä tie. Vannon elämänikäisen oppimisen nimeen: jatkokoulu-tus kannattaa. Perustutkinnossa on tärkeää oppia perusasiat, ku-ten kulttuuripoliittiset rakenteet, siis oppia ymmärtämään taiteen yhteiskunnallista merkitystä. Näiden asioiden pohjalle on hyvä rakentaa tuottajaprofiiliaan, opis-kella taloutta ja markkinointia, sanoo Suvi.

Opiskeluajan harjoittelu on tärkeää

Suvin mielestä opiskeluajan harjoit-telut tarjoavat eväät työelämään. Monipuolinen harjoittelu auttaa ymmärtämään paremmin kokonai-suutta ja ihmisten käyttäytymistä, josta on hyötyä työelämässä. – Olin Humak-opintojeni aikana harjoittelussa mm. Helsingin juh-laviikoilla ja monikulttuurisessa Kassandrassa. Harjoittelujen kaut-ta saadut monipuoliset kontaktit alalla ovat olleet erittäin hyödyllisiä

niin edellisessä työpaikassani tuot-tajana Tero Saarinen Companyssa kuin nykyisessä työssäni.

Haluatko kulttuurituottajaksi?

Suvi ja Susanna kehottavat kaikkia festivaalituottamisesta ammattia harkitsevia osallistumaan festi-vaaleihin harjoittelijana tai vaikka talkoolaisina. Talkoolaisenakin saa hyvän kuvan mitä kaikkea festivaa-lien järjestämiseen kuuluu. Flowssa työskentelee vuosittain 4-8 harjoit-telijaa sekä noin 500 talkoolaista. – Haemme tammi-helmikuussa harjoittelijoita viestinnän ja mark-kinoinnin sekä tuotannon tehtäviin julkisella haulla www-sivuillam-me. Emme ole toistaiseksi mak-saneet harjoittelijoille varsinaista palkkaa, mutta usein harjoittelijat ovat saaneet pienen bonuksen ta-pahtuman jälkeen. Suvin ja Susannan mielestä pa-rasta festivaalityössä on vaihteleva ilmapiiri, työn monipuolisuus sekä ihmisten kanssa työskentely. – Ole valmiina tarttumaan tilai-suuteen, eli opettele olemaan oi-kealla asenteella oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kehottavat Suvi ja Susanna lopuksi.

i

Kulttuurituottaja (AMK)Kulttuurituotannon koulutus 240 op

Kauniainen / Helsinki, Jyväskylä, TurkuKesto noin 4 vuotta – opintoaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaanPäivä- ja monimuoto-opinnot

Aikuiskoulutusta myös muilla paikkakunnillaks. uusin Hakijan opas

Kulttuurituottaja (ylempi AMK)Kulttuurituotannon koulutusohjelma 60 op

Yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssaHelsinkiKesto 1 vuosiMonimuoto-opinnot

www.kulttuurituottaja.fi

Kulttuurituottaja

Sekä Suvi että Susanna ovat suorittaneet Humakissa kulttuuri­tuottajatutkinnon.

16

ANU LÄHTI NUMEROIDEN KESKELTÄ IHMISTEN PARIINTeksti: Jarmo RöksäKuvat: Anu Gustafssonin albumi ja Jarmo Röksä (pikkukuva)

Anu Gustafssonin toimisto sijaitsee Suomusjärvellä Helsingin ja Turun puolivälissä. Hän työskentelee hankeneuvojana Ykkösakseli ry:ssä, joka rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, elinkeinotoimintaa ja yleishyödyllisiä hankkeita Salon, Karkkilan, Lohjan ja Vihdin alueella.

– Tykkään työstäni. On rikkaus, että saan lähes päivittäin tutustua erilaisiin ihmisiin ja yhdistyksiin yli maakun-tarajojen. Koen tekeväni tärkeää työtä maaseudun elävöittämisen parissa. Olen huomannut, että kulttuurituotannon opiskelusta on hyötyä hanke-ehdotusten käsittelyssä. Voin realistisesti arvioida niiden toteutusmahdollisuuksia tuotta-jan näkökulmasta käsin.

Kahden tutkinnon Anu

Anulla on kaksi tutkintoa. Hän valmis-tui ensin tradenomiksi Turun ammat-tikorkeakoulusta ja työskenteli tovin Nokialla talouspuolen tehtävissä. Hän huomasi kuitenkin pian, ettei pelkkä lukujen pyörittäminen tuntunut mielek-käältä. Anu halusi tehdä enemmän töitä ihmisten, ei numeroiden kanssa. – Tein erilaisia testejä ja niissä tuli toistuvasti esiin kulttuurituottajan am-matti. Kun Turussa alkoi aikuisryhmä, päätin hakea siihen, Anu kertoo. Hän aloitti monimuoto-opiskelijana Turun kampuksella, mutta siirtyi pian nuo-risopuolelle, josta valmistui työn ohessa vuonna 2012.

Humakin henkilökohtainen ote miellytti

Anun mielestä Humakissa oli hyvä olla opiskelijana, koska se on riittävän pieni. Hän kertoo, että lehtorit välittivät aidosti opiskelijoista ja olivat henkilökohtaises-tikin kiinnostuneita, miten opiskelijalla menee. Opiskelut tuntuivat mielekkäiltä työelämänkin näkökulmasta. Varsinkin loppuvaiheen opintoja pystyi tarkastele-maan laajemmasta näkökulmasta, kos-ka työkokemusta oli jo kertynyt erilais-ten harjoittelujen kautta. Erityisesti Anulle jäi mieleen Projekti-työn ja johtamisen kurssi, josta sai eväitä itsensä johtamiseen sekä sai hyvän yleis-käsityksen projektien kehittämisestä. – Anulla oli aivan mieletön pohja ai-kaisemman työkokemuksensa kautta ja hänen mukanaolonsa kurssilla antoi to-della paljon muille opiskelijoille, muis-telee lehtori Iina-Maria Piilinen, Anun mainitseman kurssin vetäjä. – Anu pystyi ammentamaan työhisto-riastaan loistavia opettavaa aihetta va-laisevia käytännön esimerkkejä. Itsekin opin hänen kauttaan paljon uusia asioi-ta, Piilinen jatkaa.

Kulttuurilla parempaa elämänlaatua

Omassa työssään Anu haluaisi kannus-taa kulttuurialan ihmisiä ja järjestöjä kehittämään ja hankkeistamaan ideoi-taan yhdessä paikallisten Leader-ryh-mien kanssa. Anu on itsekin toiminut aktiivisesti kulttuurin parissa muun muassa olemalla mukana hankkeessa, jossa salolaista Mathildedalin ruuk-kimiljöötä on elävöitetty kulttuurin keinoin. Elävä ja aktiivinen kulttuuri-toiminta elävöittää myös maaseutua ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Anu Gustafssonin toimisto sijaitsee Suomusjärvellä Helsingin ja Turun puolivälissä.

Aikuisopiskelu

17

Yhteisöpedagogiopiskelija Lotta Häkkisen opintopolku poikkeaa tavanomaisesta. Hän teki väitöskirjan kansainvälisestä liiketaloudesta jo 27-vuotiaana ja kertoo, että tästä johtuen häntä tituleerattiin leikkimielisesti ”lapsitohtorina”. Väitöskirjan aiheena olivat kansainväliset yrityskaupat ja ulkomaiset investoinnit.

LAPSITOHTORI HALUSI ULOS TUTKIJAKAMMIOSTA

Teksti ja kuva: Jarmo Röksä

Häkkinen työskenteli ennen Huma-kiin hakeutumistaan tutkijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskes-kuksessa, ja on saanut tutkimuksiinsa rahoitusta myös Suomen Akatemialta. Jossain vaiheessa tutkimustyö ja yksi-näiset tunnit tietokoneruudun äärellä eivät enää tuntuneet mielekkäältä ja Lot-ta alkoi miettiä vaihtoehtoja. Hän halusi ihmisten pariin tekemään mielekästä ja ihmisläheistä työtä. Vapaa-ajalla teke-mänsä järjestötyön parissa hän oli jo tu-tustunut ihmisten parissa työtä tekevien järjestöjen ja yhdistysten toimintaan.

Humakista uusi alku

Turun Martissa asuvalle pienen lapsen äidille muualla opiskeleminen ei ol-lut realistinen vaihtoehto. Lotta tunsi

entuudestaan kulttuurituotannon opis-kelijoita, ja Humakin uuden yhteisöpe-dagogilinjan aloitettua Turussa, hän tunsi löytäneensä itselleen uuden mah-dollisuuden. Nuoren ja nuorekkaan nai-sen oli vielä mahdollista tehdä nopea uraliike kotikaupungissaan. – Osallistuin kesällä moneen pääsyko-keeseen, mutta Humakissa meidät ha-kijat huomioitiin ihmisenä ja emmekä olleet vain pelkkä kylmä numero, perus-telee Lotta opintopaikkansa valintaa. Lotta opiskelee nyt ensimmäistä vuot-taan Humakissa. Hän toteaa mieliku-vansa Humakista olevan sekava mutta ihmisläheinen. Kokonaisvaikutelma on hänen mielestään kuitenkin positii-vinen ja sekavuuskin ymmärrettävää – hän oli itse uudessa ympäristössä ja koulutusohjelmakin oli Turussa aivan uusi ja haki vielä uomiaan.

Opiskelumotivaatio on korkealla

Vaikka Lotalla olisi mahdollisuus tohto-rinkoulutuksensa ansiosta saada aikai-sempia opintojaan ja työkokemustaan sisällytetyksi omaan tutkintoonsa, nä-kee hän alakohtaisten opintojen merki-tyksen kuitenkin niin tärkeänä, että ha-luaa osallistua nuoriso- ja järjestötyötä käsitteleviin kursseihin. – Voisin hyväksiluetuttaa kuitenkin talouden, viestinnän ja kielten kursseja, Lotta pohtii. Hänen tavoitteenaan ei ole valmistu-minen mahdollisimman nopeasti, vaan uuteen ammattiin oppiminen. Mutta onko ammatti nuorisotyön vai järjestö-työn puolella, on vielä auki.

Alan vaihto

18

Tulkki, toimitusjohtaja ja prinsessa TurandotTeksti: Tuula JohanssonKuva: Heikki Tuuli (Suomen Kansallisooppera)

Outi Huusko on Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimitusjohtaja, joka toteuttaa vaihtoehtoista urahaavettaan toimimalla tulkkina Suomen Kansalli-soopperan viittomakielelle tulkatuissa oopperoissa. – Työ tulkkausalalla on osoittautu-nut monin verroin kiinnostavammaksi ja haastavammaksi, kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Tulkin työ on antanut minulle mahdollisuuden elää monta elämää rinnan oman polkuni kanssa. Olen päässyt mitä ihmeellisimpiin paik-koihin ja tilanteisiin työni vuoksi, jopa sinne oopperan lavalle, kertoo Outi, joka nuorena suunnitteli ammattia musiikin parissa.

Oopperan tulkkaaminen vaatii paljon aikaa

Outi työskentelee parhaillaan Puccinin Turandot-oopperan parissa. Esitystä edeltää lähes puolen vuoden valmis-tautuminen. Työstäminen aloitetaan

libretosta, ja sen pohjalta kirjoitetaan ja tarkennetaan tekstiä partituurin avulla. Suomen Kansallisoopperassa tulkkauk-sessa käytetään kahta tulkkia. Toinen tuo tekstin ja juonen esille, toinen ku-vailee musiikkia. Myös päähenkilöiden roolit jaetaan tulkkien kesken. Outi on julma ja kiivas Prinsessa Turandot. – Kahden ja puolen tunnin ooppera-tulkkaus on rankka veto, sanoo Outi ja jatkaa. – Ainoastaan tulkit ja kapelli-mestari ovat koko esityksen ajan esillä! Suomen Kansallisooppera aloitti tul-katut oopperaesitykset Mikko Franckin johtajakaudella syksyllä 2011. Maailmal-la viittomakielelle tulkattuja oopperaesi-tyksiä on nähty mm. Covent Gardenissa Lontoossa. – Olemme tulkanneet Rigoletton ja Puhdistus-oopperan sekä Robin Hoodin. Syksyllä 2013 meidän tulkkimme, toi-nen heistä Humakin opiskelija, nähtiin myös Leijonankesyttäjä-lastenoopperan esityksissä, kertoo Outi. – Olen saanut kiittävää palautetta

viittomakieliseltä yleisöltä. Esityksis-sä käy runsaasti jo kanta-asiakkaita, kertoo oopperafani Outi Huusko, jonka mielestä on tärkeää esitellä oopperaa taidemuotona myös viittomakieliselle yleisölle.

Yrittäjä ja toimitusjohtaja

Outi Huusko valmistui ensimmäisen kerran tulkin ammattiin 1986 ja hän on päivittänyt tutkintoaan sitä mukaa, kun koulutus on kehittynyt. – Kertaakaan en ole valintaani katu-nut. Viittomakielestä on tullut erotta-maton osa minua. Tunnen, että minulla on hallussani mittaamaton aarre. Vaik-ka nykyisin tulkkaan harvakseltaan, työ vie minut usein tilaisuuksiin, jossa pääsen viittomaan itse. Sitä kautta olen oppinut kielestä yhä lisää. Uuden oppi-minen on minulle tärkein motivaattori kaikessa.

Tulkki

19

www.viittomakielentulkkaus.fi

i

Outi on tulkkien vuonna 1999 perustaman Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimi-tusjohtaja. Vian palveluksessa on yli sata työntekijää: viittomakielen tulkkeja, kir-joitustulkkeja sekä viittomakielen ja viitto-mien opettajia. Se tarjoaa suomalaisen viit-tomakielen ja viitotun puheen tulkkausta ja opetusta sekä kirjoitustulkkausta. Kuu-rosokeille asiakkaille tulkkauspalveluun kuuluu tarvittaessa myös opastus- ja kuvai-lupalveluja. Outi Huusko on myös Humakin pitkäaikainen yhteistyökumppani, mm. Suomen Humanistinen Ammattikorkea-koulu Oy:n hallituksen työelämäedustaja.

www.via-ok.net

Tulkki (AMK)Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus 240 op

Kauniainen / Helsinki, KuopioKesto noin 4 vuotta – suoritusaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaanPäivä- ja monimuoto-opinnot

Tulkki (ylempi AMK)Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutus 90 op(yhdessä Diakonia Ammattikorkeakoulun kanssa)

HelsinkiKesto 1,5 vuottaMonimuoto-opinnot

Master of Humanities Degree Programme in Sign Language Interpreting (Eumasli)Jointly run by Humak University of Applied Sciences, Heriot-Watt University, UK and Hochschule Magdeburg-Stendal, Germany

Finland, Germany, ScotlandStudy time 2,5 years

Katso hakuajat uusimmasta Hakijan oppaasta.

Käytännönläheistä, työelämään valmistavaa opetusta Teksti: Tuula JohanssonKuvat: Tuula Johansson

Sandra Aaltonen on ahkera jul-kisen liikenteen käyttäjä. Hän tekee liikkuvaa asioimistulkin työtä pääkaupunkiseudulla. Sandra valmistui viittomakie-lentulkiksi (AMK) Humakista neljän vuoden opintojen jälkeen keväällä 2012. Sandra työllistyi heti Sign Lineen, viittomakielen tulkkauspalve-luja tarjoavaan yritykseen, jonka palveluksessa on yli 100 työntekijää eri puolilla Suomea. Sandraa ovat aina kiinnostaneet kielet ja ihmisten välinen kommuni-kaatio. Ennen Humakia hän opiskeli Kuurojen kansanopistossa vuoden viittomakieltä. Humakista hän kokee saaneensa hyvät eväät ammat-

tiin. Opetus oli työelämään kiinnittyvää ja käytännönläheistä.Tavallista työpäivää ei ole, kertoo Sandra. Seitsemän ja puolen tunnin työpäivääni mahtuu enintään kolme lyhyempää tai yksi pitkä tulkkauskeikka. Asiakkaina on sekä kuuroja että kuulevia asiakkaita. – Tämä ammatti on liikkuva, monipuoli-nen ja ihmisläheinen.

www.signline.fi

TulkkiK

uva:

Tuu

la Jo

han

sson

20

– Viittomakielen tulkin työ on maail-man paras ammatti, vakuuttaa yrittäjä Reeta Ahosilta, joka on työskennellyt tulkkina jo 12 vuotta. Suoritettuaan AMK-tutkinnon Humakissa vuonna 2001 hän teki töitä freelancerina ja opiskeli työn ohessa puhevammaisten tulkiksi. Ylemmän AMK-tutkinnon Reeta suoritti Humakissa 2012. Kun tulkkauspalveluiden järjestämis-vastuu siirtyi Kelalle, Reeta päätti Kuo-pion alueen tulkkien kanssa opiskella yrittäjyyttä. Hän kävi alueen tulkeille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen jon-ka tuloksena syntyi TulkkausILONA Oy, kuulo- ja kuulonäkövammaisten sekä puhevammaisten tulkkauspalveluja tar-joava kuopiolainen yritys.

Tulkin työpaikat

Viittomakielentulkit toimivat yleensä tulkkausalan yrityksissä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina muun muassa asioimis- ja opiskelutulkkeina, tulkki-välittäjinä ja muissa tulkkausalan teh-tävissä, kuten kääntäjinä, viittomakom-munikaation opettajina tukiviittomia käyttävissä perheissä. Tulkkausalan yri-tyksiä on kaikenkokoisia: on yksinyrittä-jiä, yli sadan hengen yrityksiä ja kaikkea siltä väliltä. – Tyypillistä työpaikkaa tai työpäivää ei ole, toteaa Reeta ja jatkaa. – Tässä työssä jokainen päivä on erilai-nen, jokainen asiakas kohdataan yksilö-nä ja jokainen tulkkaus tehdään mah-dollisimman laadukkaasti. Työssäni

saan haastaa itseäni ja ammatti-taitoani, kasvattaa yleissivistys-täni ja kohdata erilaisia ihmisiä elämän erilaisissa tilanteissa. Töihin lähteminen ei harmita koskaan ja tässä työssä saan ko-kea olevani tärkeä. – Suosittelen lämpimästi tätä ammattia kaikille, jotka halua-vat työhönsä haasteita, vaihte-levuutta, jotka haluavat mah-dollisuuden kokeilla siipiään yrittäjinä ja tietysti niille jotka uskaltavat olla lähellä ihmistä, kertoo Reeta Ahosilta.

Kuka tarvitsee tulkkia?

Viittomakielentulkki on mukana koko elämänkaaren erilaisissa tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi samalla kielellä: työpaikalla, juhlissa, tervey-denhuollossa, neuvolassa sekä koulus-sa, harrastuksissa, koulutuksissa, ystä-vien ja sukulaisten tapaamisessa ja niin edelleen. Tulkkeja tarvitaan myös perheissä. Esi-merkiksi TulkkausILONAn tulkit opetta-vat sopeutumisvalmennuksena tarjotta-vaa viittomakommunikaatio-opetusta. Vuosittain Tulkkaus ILONA opettaa toi-mialueellaan noin 30–40 perheelle viit-tomia perhe- ja ryhmäperheopetusta. Se, että kuurojen määrä tulee mm. sisäkorvaimplanttien johdosta jatkossa vähenemään asettaa tulkeille haasteita, jotka kannustavat laajentamaan työn-kuvaa ja kouluttautumaan erilaisiin

tulkkausmenetelmiin. Kasvava asiakas-kunta ovat huonokuuloiset ja kuuroutu-neet, joita on väestön ikääntyessä yhä enemmän.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

TulkkausILONA tekee yhteistyötä Hu-makin kanssa monella tavalla. Tulkkau-sILONAlla onkin sivutoimipiste Kuopion TKI-keskuksessa (Otto). Reetan mielestä opiskelijoiden, työelämän ja Humakin yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia: – Minusta alaa voidaan kehittää vain tekemällä yhteistyötä – toteuttamalla yhteisiä projekteja muiden palveluntuot-tajien ja koulutuksen kanssa. Siksi on hienoa, että monet Humakin opiskelijat tekevät meillä harjoitteluitaan ja opin-näytetöitään. Näin me olemme mukana koulutuksen uusimmissa tuulissa ja Hu-mak saa meiltä työelämätietoutta.

www.tulkkausilona.fi

Maailman paras ammattiTYÖ, JOTA TEHDÄÄN ILOLLA JA ILMEELLÄTeksti: Tuula JohanssonKuva: Outi Eskelinen

Tulkki

21

TKI-keskus

Venäjän rajan läheisyys on avannut uu-sia mahdollisuuksia niin rajaseudun elinkeinoelämälle kuin alueen kulttuu-ritoimijoillekin. Venäläisten matkai-lijoiden virta tuo pelkästään Lappeen-rantaan 300 miljoonan euron lisätulot vuosittain. Yhtenä tekijänä Imatran ja Lappeen-rannan vetovoimalle on määrätietoinen kehitystyö ja alueelle tehdyt investoinnit mm. Rauhan-Ukonniemen alueen mas-siiviseen matkailukeskittymään. – Matkailijavirrat tuovat alueen tapah-tumiin uutta yleisöpotentiaalia. Näille matkailijoille on tuotteistettava palvelut aivan uudella tavalla ja parannettava ta-pahtumien saavutettavuutta vaikkapa lisäämällä venäjänkielisiä ohjelmapal-veluita, luettelee TKI-koordinaattori ja Humakin lehtori Juha Iso-Aho.

Tapahtumat verkkoon molemmilta puolilta rajaa

Humakilla on useamman vuoden ko-kemus eteläkarjalaisten tapahtumien kehittämisestä. Tapahtumamaakun-

ta-hankkeessa Humak osallistuu viiden kumppani tapahtuman kehittämiseen. Hankkeessa rakennetaan uusia paketoi-tuja tuotekokonaisuuksia ja yhteistyö-suhteita tapahtumien ja matkailutoi-mijoiden välille. – Imatralla meillä on erityisen hyvät yhteydet Venäjälle. Olemme jo vuosia kehittäneet tapahtumatuotantoa yh-dessä lähialueiden kanssa, kertoo Iso-Aho. Yhteistyön tulos on esimerkiksi kolmikielinen tapahtumaportaali, josta löytyvät Imatran, Lappeenrannan, vähi-tellen myös Viipurin ja Svetogorskin ta-pahtumat. Kalenterin kehittäminen on osa hanketta, jossa on mukana näiden kaupunkien koulutuksen, nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin toimijoita.

Venäjäyhteistyötä kaikilla koulutusaloilla

Venäläisten kanssa tehtävää yhteistyö-tä suunnitteleville Iso-Aho suosittelee tutustumista venäläiseen kulttuuriin, ajatteluun ja toimintatapaan. On tär-keä ymmärtää, että asiat nähdään ja

koetaan Venäjällä eri tavalla kuin Suo-messa. Hyvin tehdyn yhteystyön tavoit-teena tuleekin hänen mielestään olla hyvien käytäntöjen oppiminen toiselta. Venäjä-yhteistyötä tehdään kaikilla Humakin toimialoilla. Petroskoissa on toteutettu tulkkausalan oppilaitosyh-teistyötä ja suomalaisen nuorisotyön osaamisella voisi hyvinkin olla annetta-vaa Pietarin alueella. Myös kansalaisjärjestöjen roolia yh-teiskunnallisissa prosesseissa olisi mah-dollista kehittää yhdessä. Humakille yhteistyö on tarjonnut lukuisia kiinnos-tavia projekteja opiskelijoille sekä myös työllistymistä eri hankkeisiin.

Imatran TKI-keskus (Voima):VENÄLÄISMATKAILIJOIDEN VIRTA KASVATTAA TAPAHTUMIEN YLEISÖPOTENTIAALIATeksti: Jarmo Röksä ja Tuula JohanssonKuva: Etelä-Karjalan liitto / Arto Hämäläinen

Imatran TKI-keskuksen hankkeissa Humakin alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinenkin kehittäjän rooli näkyy vahvasti.

Juha Iso-AhoLehtori, TKI-koordinaattoriHumak

22

Kaikki irti opiskelusta

OPISKELIJAKUNTA ON MUUTAKIN KUIN HAALAREITA Teksti: Emma Koskimaa ja Jarmo Röksä Kuvat: Emma Koskimaa ja Salla Nevala (pikkukuva)

HUMAKO

23

Opiskeluaika ei ole vain sentin venyttä-mistä tai lopputtomalta tuntuvia opis-kelutehtäviä. Joskus rankaltakin tuntu-vaan arkeen voi tuoda auringonpaistetta osallistumalla opiskelijakunta HUMA-KOn toimintaan. – Jo haalareiden pukeminen tuo tiettyä juhlaa opiskelijan arkeen. Haalarit sym-boloivat opiskelijoiden yhteenkuuluvuut-ta ja jokaisella Suomen korkeakoululla on omat haalarinsa. Humakilla värinä on kirkaan punainen, opastaa HUMA-KOn hallituksen puheenjohtaja Emma Koskimaa haalareiden saloihin. Emma kertoo, että kaikkiin opiskelija-tapahtumiin saa tulla haalareissa ja nii-hin kerättävät haalarimerkit kertovat, missä kaikkialla niiden käyttäjä on luu-rannut: bileissä, messuilla, tapahtumis-sa. Siksi haalareista on tullut niin suosit-tu opiskelijoiden parissa. Ne eivät kerro ainoastaan opiskelualasta vaan jotain myös kantajansa persoonallisuudesta.

Opiskelijakunnat järjestävät erilaisia opiskelijoille suunnattuna tapahtumia ja tempauksia. Emma on ehtinyt käydä erilaisissa teemajuhlissa, fuksiaisissa, risteilyillä ja approissa, mutta juhlien ohella opiskelijakuntien tärkeänä tehtä-vänä on opiskelijoiden etujen ajaminen ja opiskelijanäkökulman esiin tuominen korkeakoulun eri elimissä.

Opiskelukaverit ovat paras vertaistuki

Opiskelijakunnassa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata samassa elämän-tilanteissa olevia kohtalontovereita. Apua saa niin vapaa-ajan vinkkeihin kuin opiskeluunkin, esimerkiksi sii-hen, miten erilaisia kirjallisia tehtäviä tulisi toteuttaa. Koskimaa kehottaakin kaikkia opiskelijoita tutustumaan toi-siin opiskelijoihin jo ensimmäisestä päivästä lähtien ja tutustua kannattaa

ehdottomasti myös toisten vuosikurssien opiskelijoihin.

Tutor-toiminnalla opastetaan opintojen käytäntöihin

HUMAKO kouluttaa tutoreita, jotka jär-jestävät erilaisia tapahtumia, osallistu-vat messuille ja kiertävät kouluissa esit-telemässä Humakissa opiskelemista sekä vastaanottavat uudet opiskelijat ja kan-sainväliset vaihto-opiskelijat. Tutorina toimiminen tuo varmasti uusia ystäviä ja se kartuttaa myös opintopisteitä. – HUMAKO järjestää toimintaansa juu-ri Humakin opiskelijoille ja sen huomaa kaikessa toiminnassa. Humakin sisällä vallitsee täysin oma fiiliksensä ja se vä-littyy nopeasti hyvällä tavalla kaikkeen mitä teemme isommalla porukalla! Hu-mak on todellakin täynnä ihania huma-nisteja, Emma Koskimaa naurahtaa.

HUMAKO – 5 faktaa1. Ajaa opiskelijoiden etuja Humakissa ja koko

Suomessa2. Asioista päättää vain opiskelijat3. Kaikkeen toimintaan on helppo lähteä

mukaan4. Jäsenenä saat enemmän irti opiskelijaelä-

mästä – tapahtumat, edut, haalarit…5. Lue lisää – www.humako.net

Turun tutoreita, vasemmalla Ida Ruohomäki, Katri Yrjö­Koskinen, Enni Rasimus

HUMAKO

24

HelsinkiTurku

Jyväskylä

Kuopio

Nurmijärvi

Kauniainen

HUMAK PÄÄKAUPUNKISEUTU Kauniaisten kampus Vanha Turuntie 14, 02700 KAUNIAINEN

Nurmijärven kampusKotorannantie 49, 05250 KILJAVA

Helsingin TKI-keskus (Ilkka) Ilkantie 4, 00400 HELSINKI

HUMAK TURKU Turun kampusHarjattulantie 80, 20960 TURKU

Turun TKI-keskus (Meri)Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 1420100 TURKU

HUMAK JYVÄSKYLÄ Jyväskylän kampusTähtiniementie 26, 41800 KORPILAHTI

Äänekosken kampusSirkanpolku 1, 44200 SUOLAHTI

Jyväskylän TKI-keskus (Akseli)Matarankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ

HUMAK KUOPIOKuopion kampusKansanopistotie 32, 70800 KUOPIO

Kuopion TKI-keskus (Otto)Käsityökatu 41, 70100 KUOPIO

********* Tornion kampusKivirannantie 13–15 95410 TORNIO

Joensuun kampusNiittylahdentie 29782220 NIITTYLAHTI

Imatran TKI-keskus (Voima)Lappeentie 1255100 IMATRA

YHTEYSTIEDOT HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak)www.humak.fi

Rehtorin toimistoIlkantie 4, 00400 HELSINKI

HakutoimistoIlkantie 4, 00400 HELSINKI

www.humak.fi