17
TIETOA KIRKOSTA

Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Nivalan seurakunnan koulukansion 2-osa.

Citation preview

Page 1: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

TIETOA KIRKOSTA

Page 2: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Kirkon rakentamisen on täytynyt olla suuri urakka jo ennestään työn raskauttamille ihmisille. Tuo ajankohta on muutoinkin merkittävä, sillä Pidisjärvestä, joksi paikkakuntaamme aikaisemmin nimitettiin, muodostettiin 1802 Kalajoen seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta.

Kirkon historiaaNykyinen kirkko valmistui v. 1803. Kirkko oli alkujaan pohjaltaan tasavertaisen ristin muotoinen eikä siinä ollut tornia. Se rakennettiin seurakuntalaisten päivätöinä Niilo Koskelan johdolla. Silloin rakennusvuonna Pidisjärven kappeliseurakunnassa oli v. 1802 vain 67 veroa maksavaa taloa. Niistäkin suuri osa oli hiljattain raivattuja uudistiloja.

Page 3: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Heti kirkon valmistumisen jälkeen talolliset alkoivat rakentaa kellotapulia, joka valmistui 1806. Tapuli tuli kuitenkin huonosti perustetuksi, sillä se kallistui eikä kestänyt huojumatta kellojen soittoa. Uusi tapuli määrättiin rakennettavaksi v. 1853, mutta rakennushanke ei jostain syystä toteutunut. Tapuli ei ehtinyt kuitenkaan kaatua, vaan se purettiin ja rakennettiin uudelleen kirkon yhteyteen v. 1874 perusteellisessa kirkon korjauksessa. Lääninarkkitehti teki suunnitelmat, joita arvosteltiin myöhemmin, kirkon tyyli muuttui korjauksessa täysin, sillä entinen kattomuoto muutettiin, ulkoseinät laudoitettiin ja kirkon kivijalka uusittiin siten, että rakennusta nostettiin n. metri puukiiloja apuna käyttäen.

Page 4: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Kirkko laudoitettiin ja maalattiin sisältä v. 1911, peruskorjattiin diplomiarkkitehti Aarne Timosen suunnitelmien pohjalta v. 1952. Kirkko maalattiin sisältä v.1971, jolloin palautettiin vanhat värisävyt arkkitehti Touko Saaren suunnitelmien mukaan v. 1952. Ulkomaalaus tehtiin vuonna 1982. Viimeisin suuri peruskorjaus oli vuonna 1991, kirkko maalattiin ulkoa vuonna 1997.

Page 5: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

TIIMALASIKun lukee tätäkin historiaa, mieleen nousee kiitollisuus ja kunnioitus sen ajan ihmisiä kohtaan, jotka uurastivat itseään säästämättä ja rakensivat meille sen hyvän josta me tänään saamme nauttia. Näitä asioita miettiessä, nousee mieleen Niilo Rauhalan runo :

”Anna meille joskus kiireetön hetki, että pysähtyisimme kunnioittamaan niitä, jotka ovat hiljaa tehneet työnsä, hiljaa rakentaneet meille tätä päivää ja hiljaa menneet pois!”

Page 6: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

AlttariKirkon keskeisin paikka on alttari. Alttari kuvaa Jumalan läsnäoloa seurakuntansa keskellä. Alttari on somistettu kukilla, alttarilla palavat myös kynttilät. Se on ehtoollisen viettämisen paikka. Messun aikana alttarilla on ehtoollisvälineet, jos jumalanpalvelus toteutetaan sanajumalanpalveluksen kaavalla, silloin ei ole ehtoollista.Alttarikaiteella on haluttu suojella alttarin pyhyyttä ja alttarikaide liittyy tapaan vastaanottaa ehtoollinen polvistuneena. Alttari yleensä on kirkon itäpäädyssä siis auringon nousun suunnassa, näin myös Nivalan kirkossa.

Page 7: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Nykyisen alttaritaulun on maalannut v. 1875 taiteilija Ernst W. Vendelin Kristiinankaupungista. Alttaritaulussa on kuvattuna Jeesuksen Ristinkuolema. Jeesus kantoi ihmisten synnit ristinpuuhun. Kuolemallaan ja kärsimisellään Jeesus vapautti ihmiset, synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Kattokruunut

joita kirkossa on useita, ovat hyvin vanhoja, todennäköisestiyhtä vanhoja kuin kirkkokin.

Page 8: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Alttarin kuoriosassa Taiteilija Lauri Välke on maalannut alttarin kuoriosaan vuoden 1952 peruskorjauksen yhteydessä Jeesuksen elämään liittyviä maalauksia.Kuorin yläosassa on nähtävänä varsinainen Jeesuksen kärsimysnäytelmä mm. tuomio, ristinkanto ja väsynyt Jeesus sekä aihe, jossa Jeesus otetaan ristiltä.Kuvassa ylhäällä Kristuksen taivaaseen astuminen eli Helatorstain aihe.

Page 9: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

EhtoollisvälineetNäitä ehtoollisvälineitä tarvitaan kun jumalanpalveluksena on messu. Ehtoollisen elementit ovat leipä ja viini. Voit tulla vanhempiesi mukana ehtoollispöytään siunattavaksi, itsenäisesti voit osallistua ehtoolliselle konfirmaatiosi jälkeen.

Page 10: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

SaarnatuoliSaarnatuolista pidetään yleensä jumalanpalveluksen saarna. Uuden jumalanpalveluskaavan mukaan saarnatuolista luetaan myös evankeliumiteksti ja uskontunnustus. Saarnatuoli päällä on koristeellinen katos eli baldakiini. Sellaista kannettiin entisaikaan kuninkaan päällä. Kirkossa se kuvaa Jeesuksen kuninkuutta. Jeesus on kuninkaana seurakuntansa keskellä.

Page 11: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Kastemaljaon kirkon alttarilla olevalla kastepöydällä, sen on lahjoittanut seurakunnalle Nivalan kunta.

Page 12: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Kirkon vanhat maalauksetVuoden 1952 peruskorjauksen yhteydessä kirkon vanhat maalaukset sijoitettiin kirkon etelä- ja pohjoispäätyihin. Ristiinnaulittua kuvaava taulu Thomas Kiempen maalaama. Pohjoispäädyssä olevassa maalauksessa on teksti:”Esi-isien muistoa ja työtä kunnioittaen asetti nykypolvi nämä kirkkojensa vanhat maalaukset etelä- ja pohjoispäätyihin korjaustyön yhteydessä v. 1952.”

Page 13: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Kirkon vanhat maalaukset

• Pohjoisristillä olevassa vanhan alttaritaulun alemmassa osassa, jossa on kuva ehtoollisesta, on tulipalon jälki. On ilmeistä että kirkko on ollut suuressa vaarassa palaa, nimittäin alttarilla ollut kynttilä on polttanut kuvassa olevaan ehtoollispöytään syvän, nokisen syvennyksen. Sanoisin, että pienestähetkestä on ollut kysymys, jälki on näkyvissä!

• Pohjoisristillä alttaritaulussa oleva soikea ympyrä ”Anno 1803”, viittaisi vuosilukuun milloin kirkko on tehty, tarkoituksesta ei ole tietoa.

• Ehtoollista esittävän taulun yläpuolella on vanha maalaus, jossa on teksti ”Esi-isien muistoa ja työtä kunnioittaen asetti nykypolvi nämä kirkkojensa vanhat maalaukset etelä- ja pohjoispäätyihin korjaustyön yhteydessä v. 1952.”

Page 14: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Seinälampetit Seinillä olevat messinkiset kynttilälampetit ovat 1750-luvulta. Ne ovat niiden nivalalaisten sotilaiden lahjoittamia, jotka pelastuivat paleltumiselta Norjan tuntureilla vuonna 1719.

Page 15: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Urut ja urkulehteri (urkuparvi)Nivalan kirkon nykyiset urut eli kolmannet urut ovat valmistuneet vuonna 2009. Niissä on 33 ääni-kertaa ja kellosoitin. Urut ovat kirk-kossa virsien säestämistä varten, lisäksi niillä soitetaan jumalan-palvelusten alku- ja loppusoittoja, hautajaisten saattomusiikkia ja häämusiikkia. Urut soivat myös kuolleiden muistamisen ja ehtoollisen vieton aikana. Uruilla on myös erilaisissa konserteissa oma tärkeä tehtävänsä.

Kirkossa voidaan urkujen lisäksi käyttää muitakin soittimia. Urkulehterin kaiteen keskellä olevissa kuvissa ovat: Jeesus, Jumalan Karitsa ja evankelistojen symbolit

Page 16: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

KirkonkellotKirkonkelloja on kaksi. Vanhemmassa, joka on valettu Tukholmassa vuonna 1761, ovat sanat:”Todistacat Herran Hengen lepäwän Pohian maalla, Zach:6.8.”. Toista kelloa alettiin hankkia v. 1843. Kello valettiin Pietarissa, josta se kuljetettiin hevosella Nivalaan. Kelloon ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä. ja halkesikin pian. Se myytiin romuksi ja hankittiin Helsingistä nykyinen, isompi kello vuonna 1878. Siihen on kirjoitettu sanat. ”Soittakaamme Herralle, veisatkaamme hänelle.”Myös tämä kello halkesi noin sadan vuoden käytön jälkeen, mutta saatiin onnistuneesti korjatuksi Nivalassa Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa.

Ennen suntio joutui kiipeämään kirkon torniin, kun hän soitti kelloja erilaisissa tilanteissa mm. jumalanpalvelukseen, vihkimiseen, hautaukseen ja ehtookellojen soittoon liittyvissä tilanteissa. Nykyisin kellojen soitto on sähköistetty, ne soitetaan sakastista. Enää ei tarvitse nousta 74 askelmaa kirkontorniin saadakseen kirkonkellot soimaan.

Page 17: Koulu ja seurakunta - Tietoa kirkosta

Suntio työssäänKirkko on suntion työpaikka. Suntion työhön kuuluvat avustavat tehtävät jumalanpalveluksessa ja yleensä kaikissa kirkon tilaisuuksissa. Hän huolehtii kirkon lämmityksestä ja valoista, siivoaa kirkon, puhdistaa portaat talvella lumesta. Suntio valmistelee tilaisuudet, laittaa virret virsitaululle ja sytyttää kynttilät.Ennen ehtoollista suntio asettaa ehtoollistarvikkeet paikoilleen. Hän myös avustaa jumalanpalvelukseen toimittajia pukeutumisessa ja vastaa siitä, että kaikki toimii ja tilaisuus pääsee alkamaan.