Nuoret koulun rakentajina ja vaikuttajina

Tommi Laitionuorisotoimenjohtaja, Helsingin kaupunkiOpi ja kasva8.10.2013 Finlandia-talo- Helsinki

1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.

Kouluhallinnon ja yksittäisen nuoren Kouluhallinnon ja yksittäisen nuoren välillä on mittakaavaero, joka välillä on mittakaavaero, joka hidastaa kansalaisuutta.hidastaa kansalaisuutta.

Spike Jonze: Hassut hurjat hirviöt

14.04.23 Suunnittelija Inari Penttilä

on Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Ruudissa

vaikuttaminen lähtee nuorten omasta tekemisestä, yhdessä

porukan kanssa.

14.04.23

Miksi ryhmät?Ryhmässä yhden ei tarvitse osata kaikkea.Erilaisissa ryhmissä voi toteuttaa eri puolia itsestään.Ryhmässä voi erikoistua.Hankalissa asioissa voi tukeutua muiden kokemukseen.Sosiaaliset suhteet vahvistavat koettua ja objektiivista hyvinvointia.

(Assembly 2013)

1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.2. Opettajan ymmärrettävä koulun

epävirallista kehää.

Sekä koulun virallisen kehän että epävirallisen kehän on vahvistuttava vaikuttamistoiminnan kautta.

”Portinvartijoiden” tunnistaminen on oleellista onnistumiselle.

Yhteistyö nuorisotyön kanssa voi auttaa tässä.

Nuorten arvoissa korostuvat oikeudenmukaisuus, reiluus ja rehellisyys. Niillä voitetaan erilaisuus.

Nuoret eivät kuitenkaan usko, että näillä piirteillä menestyy.

Meidän työmme on todistaa, että reiluus kannattaa.

1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.2. Opettajan ymmärrettävä koulun

epävirallista kehää. 3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä

koulun asioihin.

”Naapurustojen vaikutukset ovat voimakkaimpia lasten ja nuorten osalta, sillä he viettävät tyypillisesti eniten aikaa asuinalueella ja sen instituutioissa, ja toisaalta he ovat vaikutuksille alttiimpia keskeneräisen sosialisaatioprosessinsa takia.”- Bernelius (2013): Eriytyvät kaupunkikoulut(Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2013)

(Roihuvuoren osallistuvan budjetoinnin työpaja)

1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.2. Opettajan ymmärrettävä koulun

epävirallista kehää. 3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä

koulun asioihin.4. Todellinen vaikuttaminen edellyttää

koululta sietokykyä.

1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.2. Opettajan ymmärrettävä koulun

epävirallista kehää. 3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä

koulun asioihin.4. Todellinen vaikuttaminen edellyttää

koululta sietokykyä. 5. Edustuksellisten vaikutuskanavien

toiminnan ehtona on kokemus kansalaisuudesta.

Suomen ja Ruotsin koulujen välillä on kymmenien prosenttien ero siinä, miten oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa koulun asioihin – Ruotsin hyväksi.

Molemmissa maissa on oppilaskunnat. Mutta mahdollisuus valita jotkut hoitamaan asioita ei taida riittää.

(Ruudin päättäjämiitti / Katri Riikonen NK)(Ruudin päättäjämiitti / Katri Riikonen NK)

Meidän on erityisesti vahvistettava muita kuin edustuksellisia politiikan muotoja. Edustuksellisuus rajaa politiikan ”toisten jutuksi”, vieraannuttaa kielen elämästä, vahvistaa ajatusta yksilön kansalaiskuluttajuudesta, suosii kantasuomalaisia ja niitä joita on kannustettu kotona.

MopomiittiAssembly

KiasmaWall

14.04.23

Tommi LaitionuorisotoimenjohtajaHelsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskusHietaniemenkatu 9BPL 5000, 00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 89045tommi.laitio (a) hel.fitommilaitio.munstadi.firuuti.nettwitter: tommilaitio