Ryhmän ohjaajan toiminta koulutusryhmän

muodostumisvaiheessa

Digioo-opintojen artikkelini esittely 14.12.2015

Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fiTwitter: @matleenalaaksoDiat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso

Johdanto• Ryhmät käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet, jotka ohjaajan on

hyvä tiedostaa. – Ovatko vaiheet perättäisiä, toisiinsa limittyviä ja voiko palata

taaksepäin? – Ryhmä suhteuttaa nämä kehitysvaiheet kestoonsa.

• Kehitysvaiheista on erilaisia malleja. Yhteistä niille on ryhmän kehittyminen "alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön".  

Bruce Tuckmanin viiden kehitysvaiheen malli

• Muodostuminen (forming) • Kuohunta (storming) • Säännöistä sopiminen (norming) • Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe (performing) • Päättyminen (adjourning). 

Ryhmän toiminta käynnistyy muodostumisvaiheella 

• Ryhmä alkaa toimia jo ennen kuin sen jäsenet edes keskustelevat keskenään.

• Yliopisto-opettajien mielestä– Ryhmän ohjaamisen ongelmakohdista yleisimpiä ovat ryhmän

kehitysvaiheiden edistäminen ja palautteen käsittely. – Kaikista haastavimmiksi koettiin ryhmän alkuvaihe, toiseksi

haastavimmaksi kuohuntavaihe.

Seuraavassa käsittelen ryhmän muodostumisvaihetta kolmesta näkökulmasta, jotka kaikki ovat tavalla tai toisella esillä, kun aloitan koulutuksen uuden ryhmän kanssa. – Vuorovaikutuksesta pelisääntöihin – Tutustuminen ja virittäytyminen työskentelyyn – Odotukset ja tavoitteet 

Vuorovaikutuksesta pelisääntöihin Muodostumisvaihe•tyypillistä on varovaisuus ja oman paikan etsiminen.•ollaan varsin riippuvaisia ohjaajasta.•ryhmän toimintatavat ja ilmapiiri rakentuvat ohjaajan toiminnan kautta. •ryhmän jäsenet arvioivat ohjaajaa, hänen pätevyyttä, luotettavuutta ja persoonaa.

Kuinka toimin?•Esittäydyn ja etsin yhteistä.•Huomio itsestäni ryhmään, tavoitteena

– tukea ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta– viestittää, että aina saa kysyä ja kommentoida - ja myös olla eri mieltä

tai heittää keskusteluun kriittisiä kommentteja.

Pelisäännöt • Ryhmän ohjaaja siis luo pelisääntöjä ensihetkestä alkaen, tiedosti

hän sitä tai ei (esim. aikataulut, tilaa vuorovaikutukselle, koulutustila). Toimintakulttuuriin vaikuttavat myös organisaation oppimiskulttuuri ja menetelmät.

• Ohjaajan on hyvä heti alussa kertoa sellaiset käytännöt, jotka tulevat annettuna. Kun ryhmä on jo tullut hieman tutuksi ja kaikki vuorovaikutus ei enää kulje ohjaajan kautta, on hyvä luoda yhteistoiminnallisesti ryhmän pelisäännöt.

Tutustuminen ja virittäytyminen työskentelyyn 

• Ohjaajan tehtävänä on huolehtia ryhmän lämmittelystä, virittämisestä ja ryhmäytymisestä.

• Uudessa ryhmässä oma identiteetti näyttää aina olevan jossain määrin uhattuna. Siksi identiteettiin keskittyvät lämmittelyharjoitukset sopivat hyvin uudelle ryhmälle.

• Alussa ryhmän jäsenet hakevat turvallisuutta tutustumalla toisiinsa. – Voi tutustua vain yhteen henkilöön kerrallaan.– Lyhyen koulutuksen tutustuminen voi tapahtua nopeasti: käsiäänestys,

sanapilvet, chat,.. • Lyhytkestoisessa ryhmässä, missä osallistujat ovat toisilleen tuttuja, voi

tutustumista ja teemaan virittäytymistä hyvin yhdistää.– Esim. intiaaninimet tai kuvakortin/esineen valinta.

• Kun ryhmä toimii kauemmin eivätkä jäsenet ennestään tunne toisiaan, on tutustumiseen syytä varata enemmän aikaa.

• Esittäytyminen järjestyksessä vain ei?• Pidä ohjaajana mielessä ryhmän kaksoistavoite:

– ryhmän tehokkuudesta huolehtiminen.– kiinteytymistä huolehtiminen.

Odotukset ja tavoitteet • Koulutusryhmän alussa on hyvä kartoittaa osallistujien odotuksia

ja tavoitteita.• Ne ohjaavat usein myös ohjaajan toimintaa.

– Ennakkotehtävät kertovat ohjaajalle osaamistasosta ja mielenkiinnon kohteista.

– Opeverkostojen blogi-koonti • Pepissä eriyttäminen webinaarien avulla. • Oppijaa on tärkeä ohjata tavoitteiden asettelussa ja auttaa

nivomaan omat tavoitteet kurssin tavoitteisiin.

Muodostumisvaiheesta kuohuntavaiheeseen 

• Ryhmän muodostumisvaihe alkaa jäädä taakse, kun jäsenten vuorovaikutus lisääntyy. Tällöin tuvallisuus lisääntyy ja liittymistunteet alkavat siirtyä ohjaajasta muihin jäseniin.

• Ärtymystä voidaan tuntea myös ohjaajaan, koska hänelle asetetut odotukset olivat alussa niin suuret.

• Esimerkkejä haasteita– Jos ohjaaja ei siedä kritiikkiä ja viihtyy keskipisteenä eikä tue

osallistujienvälistä vuorovaikutusta, se jarruttaa seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

– Ryhmä ei pääse toimimaan ryhmänä myöskään, jos ohjaaja ei luota ryhmään, vaan ajattelee, että hänen tulee itse ratkaista kaikki kysymykset.

Yhteenveto • Ryhmän ohjaajan on hyvä tuntea ryhmän kehitysvaiheet sekä oma

roolinsa niissä. Ne vaikuttavat ryhmään, oli ohjaaja niistä tietoinen tai ei. Ohjaaja voi omalla toiminnallaan sekä edistää että vähentää ryhmän kiinteyttä ja toisaalta edistää vai vaikeuttaa ryhmän perustehtävän tekemistä.

• Ryhmän muodostumisvaiheessa ohjaajan malli toivotusta toiminta- ja vuorovaikutustavasta on merkittävä, mutta vähenee ryhmän jäsenten tutustuessa toisiinsa. 

• Kun halutaan edistää esimerkiksi ryhmän jäsenten vuorovaikutusta, yhteisöllistä oppimista ja vertaisarviointia, on ryhmän jäsenten tutustuminen toinen toisiinsa erityisen tärkeää. Tutustumisen ohella ohjaajan tehtävänä on virittää ryhmää teeman mukaiseen työskentelyyn ja auttaa ryhmää työskentelemään perustehtävänsä mukaisesti. Koulutuksen alussa on hyvä sopia tai kartoittaa tavoitteet, joihin palataan koulutusta arvioitaessa. 

Lähdeluettelo• Aarnio P. & Vuorinen R. 1985. Vuorovaikutus ja yhteistyö.

Ryhmätyön opas. 2. tarkistettu painos. Jyväskylä: SKSK-Kustannus. 

• Kauppinen, A. 2013. Oppiminen, tilanteet ja vuorovaikutus. Teoksessa Kauppinen, A. (toim.) 2013. Oppimistilanteita ja vuorovaikutusta. Vantaa: SKS [Tietolipas 241], 12-43. 

• Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita. 

• Repo-Kaarento S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä? Vantaa: Kansanvalistusseura. 

• Williams, A. 2002. Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen voimavarana. (suom. Kaila K.) Tampere: Resurssi. 

• Öystilä, S. 2004. Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Teoksessa Poikela E. (toim.) 2004. Ongelmaperustainen pedagogiikka – teoriaa ja käytäntöä. Julk. alunp. 2002. 4. painos. Tampere: Tampere University Press, 88-114.

Lisätietoja• CC-lisenssit: creativecommons.fi • CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0

Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen

hyödyntäminen on sallittu.– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän

diasarjan osalta: Matleena Laakso, http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/ryhmn-ohjaajan-toiminta-koulutusryhmn-muodostumisvaiheessa. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.

• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi

Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.