Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa 21.3.2017

-03.05.2023 Etunimi Sukunimi1

Sosiaalihuoltosote-uudistuksessa

-

Mitä on sosiaalihuolto? Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat:

koko väestön yleiset sosiaalipalvelut eräiden väestöryhmien erityispalvelut sosiaalihuollon taloudellinen tuki ja toimeentuloturva.

Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.

Tätä tehtäväänsä sosiaalihuolto hoitaa tiiviissä yhteistyössä eri sektoreiden ja toimijoiden kanssa.

31.1.20172

-03.05.20233 Etunimi Sukunimi

Sosiaalihuollon tehtäviä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista ja torjua

syrjäytymistä turvata lapsille turvallinen kasvuympäristö ja tukea

vanhemmuutta vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia tukea pääsyä koulutukseen ja työhön ja niissä selviytymistä parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistää iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää


Muutokseen johtavat interventiot onnistuvat vain, kun lähtökohtana on ihmisen elämäntilanne kokonaisuutena ja hänen toimintakykynsä ja mahdollisuuksiensaaito parantaminen.

Kokonaisvaltainen työote johtaa tuloksiin


Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on selvä yhteys

Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % käyttää mielenterveyslääkkeitä.

Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes 60 % asui ennen sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut mielenterveysongelmia ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli paljon. (THL HuosTa 2014-2015)

Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä Nuoret luukulla -tutkimuksessa (2015): ”Elämän kolhimat”: tarve palvelujen kynnysten madaltamiselle ja

pitkäjänteiselle ja sujuvalle yhteensovittamiselle ”Puolivalmiit”: tarve motivoiville, kuntouttaville, joustaville palveluille ja tuelle ”Taantuman uhrit”: tarve oikeisiin töihin!



Asiakkaan näkökulma

-31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.20178

Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissaVÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (koko väestö):

• Maakunnan toimijoiden laaja-alainen yhteistyö

• Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen

• Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista

• Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus

SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 60% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö

• Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta

• Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy• Yhteistyö tarvittaessa maakunnan

liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta

LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 30% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti

• Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut• Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen

myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti

• Maakunta voi halutessaan tarjota asuk- kailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää.

KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 10% väestöstä):

• Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus

• Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakas-suunnitelmasta sekä sen toteutumisesta

• Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita• Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä

sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa.tolan kanssa

-

Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja? Sote -keskuksesta saan:

• tietoa sosiaalipalveluista, neuvontaa ja ohjausta pulmatilanteessani

• tilapäisesti tai lyhytaikaisesti tarvitsemiani sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotipalvelua.

• toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia kotikäyntejä

• samasta paikasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

• tietoa kunnan ja muiden alueen toimijoiden hyvinvointia edistävistä toiminnoista.

03.05.20239 Etunimi Sukunimi

Maakunnan liikelaitoksesta saan:

• laajemman palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman ja pitkäaikaisesti tarvitsemaani tukea ja sosiaalipalveluja, kuten sosiaalityötä ja asumispalveluja.

• vapauden valita, otanko palvelut vastaan liikelaitokselta vai valitsenko asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja niiden mukaiset palveluntuottajat.

• apua ja tukea valintojen tekemiseen.

-10 03.05.2023

Mitä palveluja asiakasvoi valita?

SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI-Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja-Hammaslääkäri ja suuhygienisti-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta-Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta

MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT-päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali-palveluja-Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa

ASIAKASSETELI-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti-hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. -Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta.

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI-Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin

-

Sote-keskus ohjaa tai olen itse yhteydessä maakunnan liikelaitokseen Jos tarvitsen pitkäaikaisia tai monenlaisia sosiaalipalveluja,

minut ohjataan maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen arvioon.

Minulle tehdään tarvittaessa asiakassuunnitelma. Minun lisäkseni sen tekemiseen kutsutaan tarvittaessa omaiseni sekä muita toimijoita, esim. terveydenhuollon ammattilaisia.

Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella minulle myönnetään tarvittavat palvelut. Saan niistä oikaisuvaatimuskelpoisen hallintopäätöksen.

Voin mahdollisuuksien mukaan toivoa tiettyä työntekijää.

31.1.201711

-

Asiakasseteli Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteliä

käytetään.

Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin maakunnan päättämiin, asiakassuunnitelmaan

perustuviin palveluihin voi itse valita haluamansa palveluntuottajan tai

paikan, mistä haluaa palvelun saada Tuo lisää valinnanvapautta ja vaihtoehtoja

sosiaalipalvelujen asiakkaalle.

31.1.201712 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017

-

Henkilökohtainen budjetti Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse

päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.

Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa.

Asiakas saa tarvittaessa apua ja tukea henkilökohtaisen budjetin suunnitteluun.

Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista.

31.1.201713 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017


Sosiaalihuollon ammattilaisennäkökulma


Tavoitteena on luoda jatkuvasti kehittyvä järjestelmä, jossa palvelujen ja niissä käytettävien menetelmien ja teknologian kehityksen myötä palveluita voitaisiin siirtää jatkuvasti enenevässä määrin sote-keskuksiin ja siten huolehtia perustason vahvistumisesta.

Valinnanvapauden tavoitetila


• Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen.

• Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. - esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät tai harvoin tarvittavat vammaispalvelut tai lastensuojelun palvelut

• Tällöinkin palvelut tulisi tuottaa asiakkaan omaan elinympäristöön.

• Työtehtävät voivat vaihtua muutoksessa

Maakunnalliset sosiaalipalvelut voidaan organisoida uudella tavalla


Palveluohjauksen merkitys korostuu Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli tuen ja

palvelujen yhteensovittajana siten, että asiakas saa tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden.

Monituottajamallissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tehdään laaja-alaisena verkostotyönä.

Tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja asiakaspalvelua, jotta kokonaisuus säilyy ja tieto kulkee mukana.

-

Miten sosiaalihuolto hyötyy sote-uudistuksesta?

Se saa isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun maakunta johtaa palveluja kokonaisuutena. Tämä luo uusia mahdollisuuksia jakaa ja kehittää osaamista ja erikoistumista.

Maakunta saa järjestämisvastuulleen myös työllisyys- ja kasvupalvelut. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämisen esim. aikuissosiaalityössä.

Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon ammattilaiset löytyvät jatkossa kaikissa sote-keskuksista. Keskeistä on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen tarpeessa olevat henkilöt.

Uudet lähipalvelut sosiaalihuollossa. Digitalisaatio tuo uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäseudulla asuvia.



Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen uudistumista ja uudenlaista osaamista. Uudet

rakenteet ja muuttuva yhteiskunta edellyttää uudenlaista tekemistä myös sosiaalihuollolta.

Kentän osaajat tarvitaan mukaan valmisteluun. Tarvitaan ammattilaisten yhteistä osallistumista ja ideointia asiakkaan asemaa ja integraatiota parantavista toimintamalleista.

Uudenlaisia työmalleja ja yhdessä tekemistä

Uutta asennetta. Vanhan työn katsomista uusin silmin.

-03.05.202320

-

Rakenteellinensosiaalityö

21

-

Mitä on rakenteellinen sosiaalityö?

Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja päätöksenteon avuksi.

Ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista sosiaalityötä sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti.

Tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista sekä palvelujen ja tukitoimien kyvystä vastata niihin (vaikuttavuus)

Tavoitteellisten toimien määrittelyä ja tekemistä ongelmien korjaamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

22

-

Miksi rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan?

03.05.2023 Etunimi Sukunimi23

Syrjäytyminen ja muut hankalat ongelmat liittyvät usein koko yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin.

Nämä ongelmat eivät ole ratkaistavissa yksittäisillä toimenpiteillä tai pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Palvelujärjestelmä osaa ratkaista kesyjä, yksinkertaisia ja selvärajaisia ongelmia. Kun monet ongelmat kietoutuvat yhteen, palvelujärjestelmä on usein tehoton ja avuton.

Rakenteellinen sosiaalityö ja siihen sisältyvä sosiaalinen raportointi tuottavat todellisuuskuvaa ihmisten ja rakenteiden kohtaamisesta. Ne pyrkivät selkiyttämään ongelmia ja niiden vaatimia ratkaisumalleja.

-

Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa: esimerkkinä Helsinki

Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä• Pohjautuu asiakastyön dokumentointiin

(esim. palvelutarpeen arvio) ja työntekijöiden asiantuntijuuteen

Laadullista tietoa muokataan ja täydennetään tilasto- ja tutkimustiedolla siten, että se on helposti hyödynnettävissä

• Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa, julkaisukanavana kaupungin internet-sivu

Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä virasto- että kaupunkitasolla

• Tieto poliittisten päättäjien käyttöön ja osaksi kaupungin strategian suunnittelua

http://www.hel.fi/sosiaalinenraportointi

-


Asukkaille on tarjottava matalan kynnyksen tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen ja sosiaalisten suhteiden luomisen.

Edistämällä erityisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimintamahdollisuuksia ja toimintakykyä kaikissa palveluissa ja toiminnoissa.

Järjestämällä kaikille lapsille mahdollisuudet harrastukseen ja sen mukanaan tuomiin sosiaalisiin suhteisiin.

Vahvistamalla asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon.

Miten kunnat ja maakunnat voivat parantaa asukkaiden osallisuutta?

-03.05.202327

Asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa

• palvelujen suunnittelussa• ohjaamalla vertaistukitoimintaan• lisäämällä sosiaalista kuntoutusta ja

ohjattua, monialaista ryhmätoimintaa Järjestöyhteistyön hyödyntäminen

• tukihenkilöt ja vapaaehtoistyö Etsivän työn muotoja pitäisi lisätä ja

palveluiden reunamilla tai ulkopuolella olevat asiakkaat tunnistaa

Yksinäisyys pitäisi tunnistaa ja ottaa puheeksi

Miten sote-palveluissa voidaan parantaa asiakkaiden osallisuutta?

-

Päivystysuudistuksen kautta kohti maakunnallisia sote- rakenteita


-

Sosiaalipalvelutsairaaloissa• Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös

12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydestä:

• 5 yliopistollista sairaalaa• 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa

• Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi)

• Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös sosiaaliasemilta ja muista alueellisista sosiaalipäivystyksistä.

03.05.202329

-

Kärkihankkeissa kehitetään palveluja uuteen toimintaympäristöön


-

Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet

03.05.202331 Budjetit vahvistetaan vuosittain

-

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma


-

-

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa

34

-

-


alueuudistus.fitwitter:

STM_Uutiset

Government & Nonprofit

Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa 21.3.2017