SOVESTA SOTEENValtiokonttorin tilaisuus 18.10.2017Hotelli Presidentti

Veljeskotien tulevaisuushanke ja niiden tämänhetkinen tilanne

Marja-Liisa Taipale

Jako kolmeen

Kurkistus peruutuspeiliin lyhyt kertaus SOVE-hankkeesta

- oltiinko oikeilla jäljillä sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan?

Veljeskotien nykytilanne

- analyysi tehtiin syksyllä 2016

Miten tulevaisuus SOTE- ja maakuntauudistuksen myllerryksessä?

- veljeskotien johtajien näkemyksiä syksyllä 2016

Hankkeen tausta

Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja

Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori käynnisti yhdessä STM:n kanssa näiden tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (2009-2011 + 2012)

Hankkeen avulla pyrittiin varmistamaan, että sairas- ja veljeskodeilla oleva korkeatasoinen moniammatillinen (erityisesti gerontologinen/geriatrinen) kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä kuntoutukseen soveltuvat tilat ja kapasiteetti saadaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa palvelevaan käyttöön.

Vahvistamalla talojen kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet pyrittiin varmistamaan myös se, että niiden kyky palvella sotiemme veteraaneja loppuun asti säilyy hyvänä ja he saavat ansaitsemansa palvelut.

Veljeskodit sijaitsevat eri puolilla Suomea

Hankkeen ohjausryhmä

Marja-Liisa Taipale, Valtiokonttori, pj

Eeva-Liisa Virnes, Kuntaliitto

Tuomo Hokkinen, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto, Hokuli ry

Anne Arvonen, STM Hanna Nyfors

Reijo Haapiainen, professori, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö

Juhani Saari, Sotainvalidien Veljesliitto

Reijo Tilvis, professori, geriatri, Helsingin Yliopisto, HYKS

Riku Santala, BearingPoint

Kumppanina hankkeen toteuttamisessa toimi BearingPoint Finland Oy

Silloisesta nykytilan analyysista hankesalkkuun Hankkeen aluksi ja sen pohjaksi tehtiin kaikkien veljeskotien osalta nykytilan analyysi Analyysivaiheen tuloksena syntyi hankesalkku

Laajoja kokonaisvaltaisia ja mahdollisimman konkreettisia hankkeitaMonipuolinen hankesalkku, jossa eri tyyppisiä hankekokonaisuuksialinkittyivät veljeskotien tulevaisuuteen

Markkinat ja kysynnän analysointi

Toiminnan tehostaminen

Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen

Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen

Kaikki hankkeet toteutettiin yhdessä sairas- ja veljeskotien kanssa. Periaatteena oli, että jokainen talo osallistui ainakin yhden hankkeen tekemiseen, mutta kaikkien hankkeiden tulokset olivat kaikkien käytettävissä.

Tuotokset Jokaisen yksittäinen hanke oli jo sellaisenaan iso kokonaisuus ja jokaisen

hankkeen tuotoksina syntyi joko raportti tai kattava käsikirja, joiden lisäksi aiheesta järjestettiin koulutuksia ja seminaaritilaisuuksia eri puolilla Suomea - niin veljeskotien edustajille kuten myös kuntien päättäjille ja toimijoille (laaja kuntakierros vuonna 2012)

Tuotoksina syntyi esimerkiksi - kaksi laajaa palvelukonseptia (ennalta ehkäisevä gerontologinenkuntoutus sekä kotiuttava kuntoutus) – mallinnettiin ja esiteltiin laajasti

- toiminnan tehostamisen käsikirja - kustannuslaskentamalli - toimintolaskennan käsikirja - viitekehys strategisen suunnittelun toteuttamiseksi veljeskotikentässä

Kaikki hankkeet konkretisoitiin veljeskotikohtaisten vierailujen, tutkimusten ja koulutuksen avulla, jotta saavutettaisiin selkeitä ja mitattavia tuloksia

Hankkeen loppupäätelmiä

Hankkeen aikana viimeisetkin veljeskodeista ymmärsivät ja sisäistivät muutoksen välttämättömyyden ja mahdollisuudet primääriasiakaskunta väheni kiihtyvällä tahdilla

Veljeskotien toimintaa kehitettiin monipuolisesti aina operatiivisesta toiminnasta tulevaisuudessa tarjottaviin palvelutuotteisiin sekä veljeskotien rooliin suhteessa palvelujen ostajiin kehitystyö jatkui hankkeen jälkeen… valmiuksia kohtaamaan uudenlaiset haasteet ja valmiuksia uudenlaiseen palvelutuotantoon entisten ydinalueiden lisäksi

Hankkeessa painotettiin erityisesti muutosten ja toiminnallisten parannusten viemistä käytäntöön välittömästi hankkeen aikana

Veljeskodeille syksyllä 2016 Valtiokonttorin toimeksiannosta tehty seurantakysely Kysely pohjautuu STM:n ja Valtiokonttorin vuosina 2009-2011 (2012)

toteuttamaan SOVE-hankkeeseen

Hankkeessa olivat tuolloin mukana kaikki veljeskodit 23 kpl, tässä kyselyssä mukana oli 19 veljeskotia

Hankkeen päättyessä veljeskotien silloisia johtajia pyydettiin arvioimaan johtamansa veljeskodin tilannetta 2, 5 ja jopa 10 vuoden aikajänteellä

Tässä kyselyssä mm. verrattiin tilannetta hankkeen päättymisajankohtaan – mikä edelleen tuolloin arvioidusta pitää paikkaansa, mikä muuttunut, miksi muuttunut…

TUOTTEIDEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

0

20

40

60

80

100

120

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Eri tuotteiden osuus liikevaihdosta %

Sotainvalidit Veteraanit Kela Kunta/Shp Palveluasuminen Itsemaksavat Muu

0

2000000

4000000

6000000

8000000

10000000

12000000

14000000

16000000

18000000

20000000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Liikevaihto tuoteryhmittäin euroina

Sotainvalidit Veteraanit Kelan kuntoutus Kunnan/shkp:n tilaama kuntoutus Palveluasuminen/kunnan tilaama Itsemaksavien palvelut (kaikki) Muut

LIIKEVAIHTO

€

1 2 000 000

2 7 500 000

3 3 400 000

4 4 000 000

5 19 000 000

6 2 900 000

7 3 400 000

8 2 000 000

9 4 500 000

10 10 000 000

11 4 000 000

12 4 800 000

13 7 400 000

14 2 500 000

15 12 200 000

16 5 000 000

17 16 300 000

18 7 400 000

19 3 600 000

KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut

- sotiemme veteraanien väheneminen lähialueella osuus asiakaskunnasta pienentynytsamaan aikaan julkinen sektori on kiristänyt maksusitoumusten myöntämisperusteita

- ei ole saatu sotainvalidien, muiden veteraanien eikä puolisoiden tilalle riittävästi uusia asiakkaita

- kunnat/kuntayhtymät siirtävät palveluja lisääntyvässä määrin omaksi tuotannokseen (ostot näin vähentyneet merkittävästi)

- ennustettu pieneneminen johtuu pääosin siitä, että kuntoutuslaitoksemme vahvaa kuntoutusosaamista ei näillä näkymin tulla hyödyntämään yhteistyökuntien toimesta

KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut

- /+ ydintuotteiden liikevaihto on laskenut vuoteen 2010 verrattuna, mutta kokonaisuus on kasvanut. Liikevaihdon kasvu johtuu työterveyspalvelujen kasvusta.

+ kapasiteetti on kasvanut, palvelut monipuolistuneet ja hinnat nousseet

+ Kelan ja vakuutusyhtiöiden maksavien asiakkaiden osuus on lisääntynyt varsinkin avokuntoutuksessa

+ itsemaksavien asiakkaiden osuus on lisääntynyt pikkuhiljaa laitoskuntoutuksessa, laitoshoidossa ja avokuntoutuksessa.

KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut

+ siirrytty tehostetun palveluasumisen tuottajaksi (osa paikoista varattu tähän tarkoitukseen)

+ asiakkaat toimintakykyluokiltaan vaativampia hoitopäivähinta noussut. Toimintaa on tehostettu ja se on parantanut mm. käyttöastetta.

+ sairaalatasoinen geriatrinen jatkohoito ja kuntoutus parempi hinta, lisäksi kuntoutussairaalan käyttöaste on kasvanut

+ onnistuttu hankkimaan uusia asiakasryhmiä (Kela, kunnat, kuntayhtymät, yksityisasiakkaat) palvelujen tarjonnan laajentaminen

+ uusi tilanne, kun toteutetun fuusion myötä liikevaihto kasvoi runsaasti Uusia asiakkaita (Kela, te-hallinto, vakuutusyhtiöt, kunnat)

HENKILÖSTÖKULUJEN OSUUS KAIKISTA KULUISTA V. 2015

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Series1 71 73.35 66 75 67 66.4 72 68 65 60 66 74.6 83 45.5 72 74.3 72 72 77

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista v. 2015 %

Veljeskodin nykyinen yhtiömuoto/omistuspohja

Yhdistys 2

Säätiö 7

Osakeyhtiö 8

Muu 2

Yhteensä 19

TULEVAISUUDEN PAINOPISTEET TOIMINNASSA(Veljeskotien johtajien näkemys painopisteistä syksyllä 2016)

Halu ja tahto olisi olla geriatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö, mutta tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Geriatrisen kuntoutusosaamisen säilyttäminen ja vahvistaminen alueella ja palliatiivisen saattohoidon lisääminen alueella

Edelleen vaativa sairaalatasoinen geriatrinen hoito ja kuntoutus sekä muut monipuoliset, ikäihmisten ennaltaehkäisevät kuntoutuspalvelut, mm. kotona asuvat ja laitoshoidon riskissä olevat monisairaat ns. kotiin kuntoutus-tuote

Maakunnallinen vaativan kuntoutuksen huippuyksikkö, joka tuottaa palveluja SOTE-organisaatiolle.

Laitoskuntoutusprosessien edelleen kehittäminen, kotiin vietävien palveluiden kehittäminen, digipalvelujen hyödyntäminen asiakastyössä. Uusien omistajien mahdollistamat synergiaedut ja niiden hyödyntäminen täysimääräisesti.

TULEVAISUUDEN PAINOPISTEET TOIMINNASSA jatkuu…

Pääkohderyhmänä edelleen vanhusväestö. Pitkäaikaishoito (erityisryhmät, vaikeahoitoiset), kuntoutus, kotiin vietävät palvelut, asumisratkaisut.

Avopalveluiden kasvu on myös selkeä tavoite. Tavoitteena toiminnassa majoitushuoneiden käyttöasteesta riippuvaisuuden pienentäminen.

Tehostettu palveluasuminen, kevyen palveluasumisen lisääminen (mm. veteraanien kotipalvelut mahdollistuvat).

Työterveyspalvelut & työterveyshuolto- kasvavat jatkuvasti ja tulevat olemaan merkittävä osa liiketoimintaa- työterveyshuollon liittyminen yhteisyrityksenä veljeskodin toimintaan

SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta (johtajien näkemykset)Jos muuttunut, syitä eroihin ennustetun ja toteutuneen välillä

Sanat ja teot eivät ole kulkeneet käsi kädessä, vaan kuntien välinen köydenveto on jarruttanut yhteistyön kehitystä

Suunta on toteutunut ennustetun mukaisesti paitsi kunnan osuus arvioidusta liikevaihdosta on jäänyt pois.

Suunnitelmissa oli olla kunnan ja sairaanhoitopiirin sekä Kelan kuntoutuksen palvelutuottaja. Kunnat ja shp:t eivät ostaneet palveluja riittävästi tai kiinteällä paikkamäärällä ja ovat tehneet kuntoutuspalvelut pääosin itse. Kunta ilmoittikin, ettei tule tarvitsemaan kuntoutuspaikkoja ja shp rakensi oman kuntoutusyksikön.

SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta (johtajien näkemykset)Jos muuttunut, syitä eroihin ennustetun ja toteutuneen välillä

Lisäksi Kelan kurssit vaativat erityisasiantuntijoita, joiden ostopalvelutkulut realisoituvat, vaikka kursseille ei tullut riittävästi osallistujia ja niitä jouduttiin siirtämään tai perumaan kokonaan.

Tilanne muuttunut kokonaan uuden yrityksen myötä, jonka osa (yksikkö) entinen veljeskoti on

Tilanne olennaisesti muuttunut fuusion myötä.

SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta

SOVE-hankkeen lopussa tehtyjen tulevaisuuden suunnan ennusteiden mukaan on edetty 9 veljeskodissa

tuolloin valitut suuntaviivat ja painopisteet ovat pääosin samat tänäkin päivänä ja lähitulevaisuudessa (osittain pienin muutoksin ja tarkennuksin)

Tulevaisuuden suurimmat haasteet (Johtajien näkemyksiä)

Sotiemme veteraanien väheneminen asiakaskato

Asiakaskunnan muutos on hyvässä vauhdissa, mutta vielä se ei ole riittävällä tasolla turvatakseen tulevaisuuden

SOTE-uudistus

Mikä on kolmannen sektorin rooli SOTE-uudistuksen jälkeen

Valinnan vapaus viipyy – valinnanvapauden laajuus?

Toivottavasti veljeskotiverkoston kuntoutusosaaminen määrätään hyödynnettäväksi tulevassa SOTE:ssa. Kuntoutus-sanan täytyy tarkoittaa kuntoutusta (olla laatukriteereiden mukaista)

Tulevaisuuden suurimmat haasteet(Johtajien näkemyksiä)

Epävakaa kuntatalous

Kilpailun koveneminen

Väestöpohjaan suhteutettuna hoitopaikkoja on alueella aivan liikaa

Palvelujen mahdollisten ostajien vakuuttaminen toiminnan vaikuttavuudesta

Kelan kuntoutuksen linjaukset kovenneet

Osaava henkilöstö häviää

Erityisosaajien saatavuus

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Veljeskotien tilanne on muuttunut huomattavasti siitä, kun SOVE-hanke toteutettiin vuosina 2009-2011 ja siihen liittyvä ”kuntakierros” vuonna 2012.

Veljeskodeissa vuosikymmenien aikana kehitetty ja jatkuvasti monin tavoin ylläpidetty kuntoutus- ja hoivaosaaminen on vahvaa ja se olisi hyödynnettävissä koko yhteiskunnan ja erityisesti sen iäkkäiden ihmisten käyttöön ja hyödyksi. Kuitenkin samanaikaisesti tapahtuneet muutokset kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ovat vaikuttaneet siihen, että tuota osaamiskapasiteettia ei ole otettu käyttöön siinä määrin kuin mitä alun perin, jo veljeskoteja perustettaessa, oli tarkoitus.

SOVE-hankkeen aikaan (2009-2012) veljeskodit olivat vielä melkoisen homogeeninen ryhmä. Saatettiin aidosti puhua veljeskotiverkostosta, vaikka joillakin oli jo jonkin verran uusia tuotteita, ja jotkut niistä olivat jo valinneet oman tiensä eivätkä aktiivisesti osallistuneet yhteistoimintaan. SOVE-hankkeessa edettiin yhdessä valittujen hankeaihioiden pohjalta ja niitä työstettiin yhdessä eteenpäin.

Viime vuosina veljeskodit ovat enenevässä määrin eriytyneet toisistaan ja hakeutuneet uusille painopistealueilleen. Alueelliset erot !!

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Osa veljeskodeista jatkaa jo aikaisemmin tehtyjen ja/tai hankkeen lopussa vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti. Painopisteenään selvästi iäkkäiden ihmisten kuntoutus, geriatrinen kuntoutus, vaativa, sairaalatasoinen kuntoutus jne. Avainsanana siis kuntoutus, jota on vahvasti kehitetty ja laajennettu myös uusille asiakasryhmille.

Osa veljeskodeista on suuntautunut asumispalveluihin (tehostettu tai kevyempi) kuntoutus- ja hoivapalvelujen lisäksi.

Osalla on myös muunlaista ja monimuotoista toimintaa, esimerkkinä työterveyshuoltopalvelut, kotiin vietävät avopalvelut, ateriapalvelut, kuntotestit jne…

Eri veljeskodeilla on siis valmiuksia hyvinkin monenlaisiin palvelutoimintoihin – palvelua voidaan tarjota esim. iäkkään henkilön kulloisten tarpeiden mukaan joko kotiin vietyinä tai veljeskodissa toteutettuina tai sekä – että, henkilölle räätälöityinä jaksoina.

Henkilöstörakenteita on myös muokattu vastaamaan uusia palveluja

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Sosiaali- ja terveysalan epävarmuus näkyy ennen kaikkea kunnissa ja niiden toiminnassa. Kunnat ovat tehneet omia ”hätäratkaisujaan” ja ulkoistaneet palvelujen tuottamista

perustamilleen yhteisyrityksille tai ottaneet ne toteutettaviksi omana tuotantonaan. Sama epävarmuus näkyy myös sairaanhoitopiireissä. Tämä on vienyt asiakkaita veljeskodeilta, jotka pystyisivät tuottamaan mm. kuntoutuspalvelut kustannustehokkaasti ja tehokkaammin kuin kunta tai sairaanhoitopiiri itse.

Koko maa on jonkinlaisen SOTE-palvelujen uusjaon kourissa, joka on johtanut siihen, että asemia varmistellaan ja ratkaisuja odotellaan.

Suurimmassa osassa veljeskodeista nähdään ihan oikeutetusti niiden vahvuutena toiminnan sisällön vahva kehittämistyö, jota on tehty viime vuosien aikana ja tämän hetken osaaminen ja kuntoutuksen erittäin hyvät tulokset-> Tämä pitää edelleen pitää näkyvillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tuoda eri yhteyksissä esiin.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Lisäksi tuloksellisuus, vaikuttavuus, tuottavuus pitää osata itse esittää (tulokset, luvut, numerot, hankkeet, julkaisut…). Ei riitä, että sanoo olevansa parempi tai tehokkaampi, yms. (vaikka tiedossa onkin kuntien vertailutietojen vaikea saatavuus) toimiminen ja vaikuttaminen aktiivisesti omalla toiminta-alueella verkostoituminen sopivien toimijoiden kesken sen kertominen, missä voisi auttaa tulevan SOTE-uudistuksen

toteutusta onnistumaan

Toivottavasti syksyllä 2016 asetettu ja vuoden 2017 syyskuussa raporttinsa jättävä kuntoutuskomitea tuo selkeyttä kuntoutuksen kenttään ja käsitteiden sisältöön.

KIITOS