Lapset puheeksi koulutus

LAPSET PUHEEKSI -KESKUSTELUN TAUSTA

Lapsen ja nuoren suotuisan kehityksen tukeminen ja ongelmien ehkäisy

Kehitysympäristöjen (koti, päivähoito, koulu ja kaveripiiri) vaikeudet voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen

Mutta: on olemassa asioita, jotka suojaavat lapsen kehitystä

Lapset puheeksi (Lp) keskustelu pyrkii tunnistamaan ja vahvistamaan näitä suojaavia tekijöitä

Tavoitteena on rakentaa lapsen ja nuoren arkipäivä kehitystä tukevaksi

1

13-17.1.2014 1 Lapset Puheeksi - koulutus / A.Maliniemi

Lp- keskustelu perustuu

tietoon, että vanhempia kohdanneet ongelmat vaikuttavat lapseen

tietoon, mitä vanhemmat ja muut lapsen kanssa toimivat voivat tukea lapsen ja nuoren kehitystä näissä tilanteissa

Lp– työmenetelmä on tarkoitettu sekä aikuisten palveluihin että päivähoitoon ja kouluun

Työntekijän koulutus ja työtehtävä voivat vaihdella, eikä työskentelyyn tarvita terapiakoulutusta.


Lp eri konteksteissa

• Lp

•

aikuispalveluissa

Lapset puheeksi – keskustelu on kehitetty auttamaan työntekijää ottamaan lapset puheeksi rakentavasti vanhempia ja lapsia kunnioittaen Edellyttää rakentavaa asennetta = kahden asiantuntijan avoin keskustelu

ja

Esityksen nimi Tekijä 1


• Varhaiskasvatus ja koulu

• Eri tavalla kuin aikuispalveluissa lapsi elää arkeaan päivähoidossa ja koulussa

Lp:n tarkoituksena on rakentaa lapsen arkipäivää sekä kotona että päivähoidossa ja koulussa mahdollisimman tukevaksi

Kun vanhemmat ja päivähoidon/koulun työntekijä tapaavat Lp:ssa on keskustelussa kaksi lapsen arkeen vaikuttavaa tahoa

Kummallakin on oma tehtävänsä, tonttinsa ja asiantuntemuksensa lapsen suhteen

•

•

•


Kehitysympäristöt

• Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa, kanssakäymisessä ja toiminnassa muiden kanssa kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä

Kehitysympäristöllä on oma itsenäinen merkityksensä lapsen kehitykselle

•

• Sen ominaisuudet laatuun

vaikuttavat vuorovaikutuksen

1


Kehitysympäristöjen tehtävät

1. Tuottaa lapsen kehitystä

• Toiminnan laatu vaikuttaa lapsen kehitykseen

2. Ongelmien ennaltaehkäisy

• Kun toisessa kehitysympäristössä on ongelmia toinen voi kantaa lasta

3. Hoito ja kuntoutus

• Lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja tukea ongelmallisilla alueilla


Lp eri konteksteissa

• Lp

•

päivähoidossa ja koulussa

Tavoitteena hyvä yhteistyö kehitysympäristöjen ja ”oman tontin hoitaminen”

välillä

• Vanhemmat tuntevat lapsen arjen kotona ja omahoitaja päivähoidossa ja opettaja koulussa

3.10. Esityksenii / Tekijä 18


Kehityksen tukemisen ja ennaltaehkäisyn periaate

• Lasten kehityksen tukeminen kotona, päivähoidossa ja koulussa

Riippumatta siitä onko lapsella ongelmia tai ei •

• Kyseessä ei ole ongelman / huolen perustuva menetelmä

huomaamiseen

• Promootio (edistäminen), preventio (ehkäiseminen) ja korjaava työ

1


• Tärkeää: lapsen ja kehitysympäristöjen vahvuuksien ja kehityksen mahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen •

•

Voi vaatia työntekijältä työorientaation muuttamista

Kyse ei ole pelkästään varhaisesta ongelmiin puuttumisesta

Ongelmiin puuttumisesta vahvuuksien • tunnistamiseen ja tukemiseen

Esityksen n 20


Vahvuus-haavoittuvuus

• Vahvuus tarkoittaa asiaa, joka menee entisellään (tavallisesti), vaikka elämässä on vaikeuksia

•

•

•

Lapsen normaalisti sujuva arki on vahvuus

Tärkeää on löytää arkea kannattelevia tekijöitä

Motto: Löydä vähintään yksi vahvuus, jota voit konkreettisesti vahvistaa lapsen arjessa

•

•

Perustuu resilience, pärjäävyyden käsitteeseen

Ei ole yksilön ominaisuus vaan syntyy lapsen kehitysympäristöjen vuorovaikutuksessa

ja

3.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 21


• Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on ongelma tällä hetkellä tai jos mitään ei tehdä saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin

• Usein on kyse haavoittuvasta yhtälöstä lapsen ja ympäristön välillä



Lapset puheeksi menetelmän päälinjat

•

•

Kartoitetaan yhdessä vahvuudet ja haavoittuvuudet

Tehdään yhdessä toimintasuunnitelma vahvuuksien auttamiseksi

tukemiseksi ja haavoittuvuuksissa



Lasta tukevia tekijöitä kun perheessä on vaikeuksia

•

•

Toimiva arkipäivä

Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin sekä siskoihin ja veljiin

Ymmärrys perheen tilanteesta, lapsi saa selityksen kokemuksilleen

Kiinnittyminen päivähoitoon/kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään

Läheinen ja luottavainen suhde ainakin yhteen päivähoidon / koulun työntekijään

Lapsi tietää työntekijänsä tietävän äidin /isän vaikeuksista ja on lupa kertoa vaikeuksista työntekijälle

•

•

•

•



• Ymmärrys lapsen reaktioita kohtaan: mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja tuetaan vaikeina päivinä

Tilaa tunteiden ilmaisulle

Onnistumisen kokemukset kodissa ja kodin ulkopuolella

•

•

• Kehitysympäristöjen yhteistyö: on tärkeää, lapsen elämän aikuiset tekevät yhteistyötä

– Erityisesti, kun vanhemmilla on vaikeuksia

että



Lapset puheeksi menetelmän kulku

•

•

Ennen LP -keskustelua:

Keskustelun tarkoitus ja kulku selvitetään vanhemmille

Vahvuus ja haavoittuvuus – käsitteet selitetään

– Vahvuus= sujuu tavallisesti

– Haavoittuvuus= on ongelma nyt tai jos mitään ei tehdä saattaa muodostua ongelmaksi myöhemmin

Ketkä osallistuvat? Mukaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö

Annetaan osallistujille LP-loki ja sovitaan keskustelun aika

•

•

•



Lapset puheeksi menetelmän kulku

•

•

•

•

Aikuispalvelut ja päivähoito /koulu

1-2 tapaamista

1.osassa kartoitetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet

2.osassa käydään vahvuudet ja haavoittuvuudet läpi ja mietitään mitä konkreettisia toimia voidaan kotona ja päivähoidossa / koulussa tehdä lapsen tukemiseksi (toimintasuunnitelma)



Lp– keskustelun ensimmäinen osa

•

•

•

•

•

Päivähoito ja koulu

I Perheen, lapsen ja päivähoitopaikan kuvailu

II Lapsi kotona ja näkökulmia vanhemmuuteen

III Lapsi päivähoidossa

Vanhempien ja päivähoidon kanssakäyminen ja yhteistyö lapsen kasvattajina



Lapset puheeksi – keskustelun toinen osa

• I Edellinen tapaaminen ja tämän keskustelun tarkoitus

II a. Kartoituksen käyminen läpi kun lapsen elämässä ei ole erityisiä haasteita

– Miten vahvistaa lapsen arkea ja toimia mahdollisissa haavoittuvuuksissa

II b. Keskustelu vanhemman ongelman merkityksestä ja kartoituksen käyminen läpi kun perheen elämässä on paineita

– Kerroit, että teillä on kotona vaikeuksia. Haluatko kertoa niistä tarkemmin?

•

•



– Miten olet itse kokenut ne? Entä puoliso? Oletteko hakeneet ja saaneet apua?

Miten paineet näkyvät ollessasi lasten kanssa?

Käydään vanhemman kanssa läpi lasta suojaavat tekijät (1-10). Oletteko puhuneet asiasta lapsille? Miten lapset mahtavat asiat ymmärtää?

Käydään edellisellä kerralla tehty kartoitus ja vahvuudet ja haavoittuvuudet läpi ajatellen erityisesti perheen paineiden näkymistä lapsen käyttäytymisessä ja lapsen tukemista, sekä suojaavien tekijöiden vahvistamista sekä kotona että päivähoidossa.

–

–

–

–



Kiteytettynä

•

•

Selitä vanhemmalle mistä on kyse

Selitä vahvuus ja haavoittuvuus (anna paperilla mukaan)

– Vahvuus= sujuu tavallisesti

– Haavoittuvuus= aiheuttaa ongelmia nyt tai jos mitään ei tehdä saattaa muodostua ongelmaksi myöhemmin

Anna kysymysrunko kotiin

Päivähoidossa ja koulussa: katso kyseisen lapsen kohdalla kysymysrunko läpi oman työsi kannalta

•

•



Kiteytettynä…

• Aloittakaa kartoitus (1.osa):

–

–

–

ensin kodin näkemykset (huom. aikuispalvelut)

sitten päivähoidon näkemykset

yhteistyö

• Kartoituksen jälkeen pohtikaa yhdessä lapsen arjessa voidaan (2.a osa):

kuinka

–

–

–

Vahvistaa vahvuuksia

Toimia haavoittuvuuksissa

ELI: tehkää toimintasuunnitelma, arjessa

joka näkyy lapsen

• Huom! Aikuispalvelut: anna tietoa lasta suojaavista tekijöistä, pyydä vanhempaa ottamaan lapsen hyvinvoinnin tukeminen esille päivähoidossa tai

3.10.20k12oulussa Esityksen nimi / Tekijä 32


• Kartoituksen jälkeen jos perheessä merkittäviä vaikeuksia 2.b osa : pohtikaa yhdessä mitä, lapsen arjessa voidaan tehdä suhteessa vaikeuksiin



Health & Medicine

Lapset puheeksi koulutus