SOTE-uudistuksen vaikutusten arviointi 21.3.2014

Sote-uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi

21.3.2014

THL:n arviointityöryhmä

10.04.2023 1THL:n arviointityöryhmä

THL SOTE-vaikutusarvio 2

Esityksen sisältö

1. Toimeksiannot ja viitekehys

2. Arviointikysymykset

3. Järjestäjätahot nyt ja tulevaisuudessa

4. Toteutuvatko lakiesityksen tavoitteet

5. Johtopäätökset

6. Yksityiskohtainen arviointimateriaali

10.04.2023


Toimeksiannot

20.11.2013

• Alustava arvio järjestämislain valmisteluryhmän ehdotuksesta sisällytettäväksi ryhmän loppuraporttiin 19.12.2013

• Yksityiskohtainen arvio, jossa tarkastellaan vaikutuksia kansalaisen asemaan, palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, palvelujen tuotantoon ja kustannus-tehokkuuteen sekä valtion ja kunnallistalouteen

28.1.2014

• Arvio lausunnolla olevasta HE-luonnoksesta

• Vaihtoehdot, joissa perustason alueita ei olisi lainkaan vs. maksimimäärä

10.04.2023

THL SOTE-vaikutusarvio 410.04.2023


A. Esivalmistelu B. Vaikutusten alustava arviointi

C. Vaikutustenennakkoarviointi

D. Arvioinnin tulos

Aineistot ja menetelmät

Osallistaminen

Mallit

Tulkinnat

Tieteellinen ympäristö

Yhteiskunnallinen ympäristö

Ennakointi

Kuuleminen

Arviointiakseli

1

2

3

4

5

6

7

8

9

E.

Seu

rant

a

SOTE-uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi

1. Alustava arviointi 20.11. - 18.12.2013 2. Vaikutusten ennakkoarviointi 21.3.2014 mennessä

10.04.2023


Lain tavoitteet

1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä

2) edistää sosiaali- ja terveyden-huollon laatua

4) luoda edellytykset palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa

5) varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas palvelurakenne

6) edistää toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaa peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti

a) alueellisesti ja valtakunnallisesti selkeä ja eheä järjestämisrakenne

b) alueellisesti ja valtakunnallisesti ohjattavissa oleva palvelujärjestelmä

c) SOTEn kannalta riittävän suuri uudistus

Uudistuksen selkeys ja toimeenpantavuus

Taloudellisuus• Järjestämisrakenne• Tutkimus kustannuskehityksestä koeaineisto:

Eksote, Kainuu, Aava, Oiva• Rakennemuutos tietokanta• Asiantuntija-arvio

Sote integraatio• Järjestäjien määrä ja koko, sote-eheys• Rakenneuudistus –tietokanta• Asiantuntija-arvio• Sisällön analyysi

Palvelujen saatavuus• Alueellinen ja sosioekonominen saatavuus• Rakennemuutos tietokanta• Asiantuntija-arvio

Palvelujen kansallinen ohjattavuus• Miten ohjattavissa valtakunnallisesti• Asiantuntija-arvio

Arviointikehikko

Lain vaikutukset Arvioinnin aikataulu

Alustava arvio 18.12.2013

Vaikutusten ennakko- arvio 21.3.2014

Arviointi- menetelmät

• Tutkimus• Asiantuntija-arvio• Haastattelut

Arvioinnin kohdeaineisto

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä –

Luonnos 16.12.2013HE luonnos 2.1.2014

3) varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon

10.04.2023


Ennakkoarvioinnissa on hyödynnetty• kansallista tietoa ja kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista

uudistuksista

• alueellisten uudistusten pohjalta tehtyjä laskelmia uudistusten kustannusvaikutuksista

• mallinnuksia syntyvistä järjestäjätahoista ja väestöpohjista

• mallinnuksia vaikutuksista asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitoon ja tietojen käsittelyyn

• avainhenkilöiden haastatteluja uudistuksen odotettavissa olevista vaikutuksista

• kansainvälistä tutkimus- ja seurantatietoa

10.04.2023


Arviointikysymykset peilaavat lain tavoitteita

1. Edistääkö ja ylläpitääkö laki väestön hyvinvointia ja terveyttä?

2. Edistääkö laki sosiaali- ja terveydenhuollon laatua?

3. Varmistaako laki asiakkaan ja potilaan oikeuden hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon?

4. Luoko laki edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa?

5. Varmistaako laki toimivan ja eheän sekä vaikuttavan ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen?

6. Edistääkö laki sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaako se sosiaali- ja

terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti?

7. Syntyykö lain toteutumisen myötä alueellisesti ja valtakunnallisesti ohjattavissa ja johdettavissa oleva, riittävän eheä sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujärjestelmä?

10.04.2023


Järjestäjätahot nyt

Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto

Asukas-luku

Alle20 000

20 000 –50 000

50 000 –100 000

Yli 100 000

yhteensä Yli 50 000

Kunta itse 55 22 5 7 89 12

Kunta-yhtymä

9 20 1 1 31 2

Vastuu-kunta

9 14 5 3 31 8

Yhteensä 73 56 11 11 151 22

Erikoissairaanhoito

Kunta-yhtymä

4 16 20 20

Yhteensä 73 56 15 27 171 42

10.04.2023


Karttojen lukuohje

• Seuraavissa dioissa esitetään sosiaali- ja terveysalueet:

• maakunnittain, maakunnan keskuskaupunki punaisella, • sen työssäkäyntialue yhtenäisellä värillä• saman maakunnan sosiaali- ja terveysalueen väri (pääosin) samalla rasteroidulla värillä. • Uudenmaan kuva poikkeaa tästä yleisestä linjasta, koska Uudenmaan kuusi mahdollista

aluetta haluttiin selvemmin erottaa toisistaan.

• Yli 20 000 asukkaan kuntien nimet ja ainakin teoriassa muutaman muun mahdollisen perustason kunnan nimien pohjaväri on sininen ja nimet valkoisella.

10.04.2023


Järjestäjätahot tulevaisuudessa – Pohjois-Suomi

10.04.2023


Järjestäjätahot tulevaisuudessa - Etelä-Suomi

10.04.2023


Toteutuvatko lakiehdotuksen tavoitteet?

1. Edistääkö ja ylläpitääkö laki väestön hyvinvointia ja terveyttä?

+ lähinnä nykyistä vahvempien järjestäjätahojen kautta

2. Edistääkö laki sosiaali- ja terveydenhuollon laatua?

+ tarjoaa mahdollisuuden palvelujen laadun parantamiseen, koska käytettävissä suurempien alueiden voimavarat ja osaamispotentiaali

1 mahdollistaa jatkossakin verraten pienet järjestäjätahot, mikä voi rajoittaa oikeasuuntaista laatukehitystä pitkälle tulevaisuuteen

3. Varmistaako laki asiakkaan ja potilaan oikeuden hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon?

+ järjestämistahojen koon kasvamisen voidaan arvioida parantavan niiden kykyä turvata oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon

+ - 0 Lakiehdotus ei määrittele oikeutta hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaan määrittelyt esitetään sisältölaeissa, mikäli niistä jotakin esitetään

10.04.2023


Toteutuvatko lakiehdotuksen tavoitteet? jatkuu

4. Luoko laki edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa?

1 ei turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle ja riittävälle palvelujen saatavuudelle koko maassa, vaan alueiden välille syntyy suuria eroja

1 mikäli alueelle syntyy sekä sosiaali- ja terveysalue että perustason alue, seurauksena voi olla kirjavia ja epätasa-arvoistavia ratkaisuja

5. Varmistaako laki toimivan ja eheän sekä vaikuttavan ja kustannus-tehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen?

+ askel oikeaan suuntaan, mutta

1 ei sinällään riittävä toivotun kehityksen aikaansaamiseksi

7 Uudenmaan ratkaisuesitys yhdistettynä 6 perustason alueeseen heikentää mahdollisuuksia saavuttaa lain tavoitteet

10.04.2023


Toteutuvatko lakiehdotuksen tavoitteet? jatkuu

6. Edistääkö laki sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaako se sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti?

+ mahdollistaa periaatteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisen integraation, mutta

1 syntyvien perustason alueiden mahdollinen suuri määrä ja väestö-osuus saattavat estää lain tavoitteen toteutumisen käytännössä

7. Syntyykö lain toteutumisen myötä alueellisesti ja valtakunnallisesti ohjattavissa ja johdettavissa oleva, riittävän eheä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä?

+ sosiaali- ja terveydenhuollon ohjattavuus alueellisena kokonaisuutena oletettavasti paranee jossakin määrin, mutta

1 erityisvastuualueen tekemien päätösten toimeenpanon mekanismi on epäselvä

10.04.2023


Johtopäätökset

1) Arviointiryhmä katsoo, että – lakiehdotuksen peruslähtökohta nykyistä vahvemmista sosiaali- ja

terveyspalvelujen järjestäjistä on oikea– lakiehdotus sisältää askeleita oikeaan suuntaan ja luo pohjaa sosiaali- ja

terveydenhuollon rakenneuudistuksen myöhemmille vaiheille

2) Arviointiryhmän käytettävissä olleiden kustannustietojen perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvua todennäköisesti hillitsisi se, että sosiaali- ja terveysalueet järjestävät nämä palvelut.

3) Alustavien arvioiden mukaan nettokustannusten kasvu voisi hidastua 190 - 450 miljoonaa euroa vuodessa.

4) Lakiuudistus mahdollistaa uudenlaisen ja välttämättömän tietohallinnon koordinaation.

10.04.2023


Johtopäätökset jatkuu

5) Arviointiryhmän näkemyksen mukaan esitetyt uudistukset eivät riitä takaamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

6) Mikäli uudistus toteutetaan nyt esitetyssä muodossa, tuloksena on edelleen hyvin hajautunut järjestelmä.

7) Poikkeusperusteiden laajamittaisen käyttö kyseenalaistaa koko järjestämisuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Keskeisin haaste on syntyvien perustason alueiden suuri määrä.

8) Perustason alueet vaikeuttavat alueellisesti kestävän ja asianmukaisesti johdettavissa olevan palvelujärjestelmän muotoutumista merkittävällä tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohdista perustason alueille ei ole perusteita.

9) Lakiehdotuksen ei voida katsoa parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon toimivuutta.

10.04.2023


Johtopäätökset jatkuu

10)Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen järjestämisrakenteen pirstaleisuus sekä vastuutahojen ja alueellisten toimijoiden suuri tarve ohjaaville linjauksille puoltaa ehdotuksen suuntaisen lakiuudistuksen pikaista läpiviemistä ja toimeenpanoa.

11) Ehdotusta pitää olennaisilta osiltaan parantaa hyödyntäen jo tehty laaja valmistelutyö.

12)Jatkovalmistelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisintegraatiosta ei saa vaarantaa.

13)Poikkeusperusteiden käyttöä pitää rajata vahvasti muuten järjestelmä lukkiutuu puolinaisiin ratkaisuihin pitkäksi aikaa.

10.04.2023


THL:n arviointityöryhmä• Ylijohtaja Marina Erhola (puheenjohtaja)

• Ylijohtaja Marja Vaarama (varapuheenjohtaja)

• Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa

• Tutkimusprofessori Markku Pekurinen

• Johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila

• Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

• Johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson

• Erikoistutkija Eeva Nykänen

• Raportin työstämiseen ovat osallistuneet lisäksi johtava asiantuntija Reijo Väärälä, ylilääkäri Hannu Rintanen, erikoistutkija Jutta Järvelin ja tutkija Vesa Syrjä.

• Lisäksi lukuisat THL:n asiantuntijat ovat osallistuneet raportin taustatyöhön.

10.04.2023


Yksityiskohtainen arviointimateriaali

10.04.2023


Hallinnolliset vaikutukset

+ Hallinnollisten päätöksenteko-organisaatioiden määrän väheneminen ja hallintotehtävien nykyistä keskitetympi hoitaminen voi lisätä hallinnon kustannustehokkuutta

7 Hallintorakenteen monitasoisuudesta johtuva kokonais-koordinaation puute vaikeuttaa palvelujen integraatiota ja alueellista ohjausta, ongelmana erityisesti perustason alueet

7 Hallinnollisten muutosten ja uudelleen järjestelyjen määrä ja toimeenpanovalmisteluun tarvittava työpanos muodostuu varsin mittavaksi, vaatii vähintään kaksi vuotta aikaa

10.04.2023


Hallinnolliset uudelleen järjestelyt

Järjestämisvastuun yhteistoimintasopimuksia tehdään noin 50. Lisäksi tehdään erva –kuntayhtymien perussopimukset ja toimeenpanosopimukset sekä vuosittaiset palvelusopimukset.

Omistamisen hallintaa koskevien kuntayhtymien perussopimukset muutetaan. Lisäksi on laadittava/tarkistettava kaikkien em. organisaatioiden sekä kunnallisten palvelun tuottajien johtosäännöt ym. vastaavat säännöt.

Vanhojen organisaatioiden purkamiseen tai siihen rinnastettavaa olennaista uudelleen organisointia koskevat toimet koskevat teoreettisesti noin 160 nykyistä organisaatiota.

./..

10.04.2023


Hallinnolliset uudelleen järjestelyt (jatkoa)

Omaisuuden hallintaa varten jää ainakin alkuvaiheessa runsaasti (10-30) kuntayhtymiä. Tämä riippuu kokonaan kuntien keskinäisistä päätöksistä.

Hallinnolliset järjestelyt ovat mittavat ja vaativat ainakin 2 vuoden valmisteluajan.

Hallinnollisten järjestelyjen riskejä ovat: Sopimusprosessit muodostuvat monimutkaisiksi ja vaativat runsaasti

koordinointia; uhkana epäyhtenäisyys. Omistamisen hallinnan järjestämistä ei voi pitää hallinnollisesti

rationaalisena. Uudelleen järjestelyt ovat työläs prosessi ja saattaa johtaa

päällekkäiseen hallinnon resursointiin.

10.04.2023


Toimeenpano ja toimivuus käytännössä Haastattelututkimus Valtaosa arvioi uudistuksen olevan askel oikeaan suuntaan.

Suurin osa oli noin 20 sosiaali- ja terveysalueen kannalla ilman perustason alueita, sillä se

takaisi paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon integraation antaisi edellytykset palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseen mahdollistaisi palvelujen kehittämisen ja laadun parantamisen sekä kustannusten nousuvauhdin hidastamisen.

Osa vastaajista sisällyttäisi malliin myös perustason alueet, sillä niiden arvioitiin turvaavan peruskunnissa palvelujen horisontaalisen integraation ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön.

Kunnille tulisi antaa oikeus itse yhteistyössä päättää sosiaali- ja terveysalueen hallintomallista.

10.04.2023


Toimeenpano ja toimivuus käytännössäHaastattelututkimus (jatkoa)

Valtaosa arvioi uudistuksen selkeyden ja toimeenpantavuuden näkökulmasta ongelmallisiksi seuraavat asiat:

1. perustason alueet, sillä ne estävät palveluiden integraation sosiaali- ja terveysalueella

2. erityisvastuualueet, sillä niiden rooli ja ohjausvoima kansallisen ohjauksen toteuttajana on jäämässä epäselväksi

3. sosiaalihuollon epäselvän ja toissijaisen aseman suhteessa terveydenhuoltoon

10.04.2023

26

SOTE-nettokustannukset 2002-2012 asukasta kohti,

Kainuu vs. vertailualue - 2012 hintataso

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

Kainuu,maakunta

Vertailualue

THL SOTE-vaikutusarvio10.04.2023



EKSOTE vs. vertailualue - 2012 hintataso

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

EKSOTE

Vertailualue

10.04.2023


SOTE-alueen ’säästöpotentiaali’ EKSOTEn tiedoilla arvioituna

Kuntien nettomenot

Kuntien nettomenot, alijäämä huomioiden

SOTE-nettomenot 2012, milj. euroa

18 694 milj. € 18 694 milj. €

Menot/asukas, euroa 3 445 € 3 445 €

EKSOTEn alijäämä 2010-2012/ asukas/vuosi, euroa

47,5 €

SOTEn ’säästöpotentiaali’ (%)/vuosi

2,4 % 1,0 %

’Kokonaissäästö’potentiaali, milj. euroa

450 milj. € 190 milj. €

’Säästöpotentiaali’, euroa/asukas 82,6 € 35,1 €

10.04.2023


Arvio tietohallinnon muutosedellytyksistä

Erityisvastuualue Sairaanhoitopiirien lukumäärä

Koordinaation vahvuus, pisteet

Koordinaation vahvuus, pisteiden keskiarvo

Järjestelmien yhdenmukai-suus ja yhteen- toimivuus, pisteet

Järjestelmien yhdenmukai-suus ja yhteen- toimivuus, keskiarvo

HUS-erva 3 3-3-3 3 3-3-1 2,3

TYKS-erva 3 3-3-1 2,3 2-1-0 1

TAYS-erva 4 3-3-2-1 2,3 3-3-2-0 2

KYS-erva 5 3-3-3-3-2 2,8 3-3-3-2-2 2,6

OYS-erva 5 3-3-3-3-2- 2,8 3-3-2-1-1 2

Sairaanhoitopiirien koordinaatiotehtävä ja tietojärjestelmä-ratkaisujen yhdenmukaisuus erityisvastuualueilla

10.04.2023


Kemi

Tornio

Rovaniemi

Raahe

Oulu

Kajaani

Terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja järjestelmäintegraation kypsyysaste asteikolla 0-6 sekä aktiivisuus sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyössä (-/+/++).Pohjois-Suomi

Kypsyysaste:

6

5

4

3

2

1

-

-

-

++

+

-

10.04.2023


Terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja järjestelmäintegraation kypsyysaste asteikolla 0-6 sekä aktiivisuus sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyössä (-/+/++).Etelä-Suomi

Mikkeli

Savonlinna

EspooVantaa

Hyvinkää

PorvooLohja

Helsinki

SaloTurku Kaarina

Raisio

Hämeen-linna

Riihimäki

Hollola

Heinola

KotkaHamina

Imatra

Lappeenranta

Joensuu

Iisalmi

Siilin- järvi

Kuopio

Varkaus

Äänekoski

Jyväskylä

Jämsä

Tampere

Valkeakoski

Lempäälä

Nokia Kangasala

Seinäjoki

Rauma

Pori

Pietarsaari

Vaasa

Kokkola

Pieksämäki

Sastamala

Lahti

Ylöjärvi

Kouvola

Kypsyysaste:

6

5

4

3

2

1

++

+

-

++

-

--

--

-

+

+

+

+

++

++

10.04.2023


Sote-alue

Perustason alue

Kunta (A)Kuuluu vain

sote-alueeseen

Kunta (B)Kuuluu

sote-alueeseen ja perustason alueeseen

Asukasperusteinen maksu sote-alueen yhteisistä tehtävistä

Asukasperusteinen maksu*

(tarvepainotettu)

Suoriteperusteinen maksu käytetyistä

palveluista

* Jos kunnat eivät sovi muuta maksuperustetta

Asukasperusteinen maksu*

(tarvepainotettu)

Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen rahoitus sote-järjestämislakiehdotuksen mukaan.

10.04.2023


ESH-nettokustannukset 2000-2012 asukasta kohti, HUS-alue vs. vertailualue - 2012 hintataso

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

200

400

600

800

1,000

1,200

HUS

Vertailualue

Muutos (%) / v2000-2012

HUS-alue 1,0 %Vertailualue 2,5 %

10.04.2023

34

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

Muutos (%) / v2000-2012

HUS-alue 1,2 %Vertailualue 2,4 %

HUS

Vertailualue


HUS-alue vs. vertailualue - 2012 hintataso

THL SOTE-vaikutusarvio10.04.2023


SOTE:n ’säästöpotentiaali’ HUS-alueen tiedoilla arvioituna

Vuoden 2012 menotaso ESH-nettomenot

SOTE-nettomenot

Kokonaismenot, milj. euroa 5 789 milj. € 18 694 milj. €

- HUS-alue- Muu Suomi

1 511 milj. €4 278 milj. €

5 227 milj. €13 467 milj.€

Menot/asukas, euroa 1 067 € 3 445 €

- HUS-alue- Muu Suomi

967 €1 107 €

3 344 €3 485 €

Muun Suomen (pl. HUS-alue)’säästöpotentiaali’ (%)/vuosi

1,5 % 1,2 %

’Kokonaissäästö’potentiaali, milj. euroa*

70 milj. € 170 milj. €

’Säästöpotentiaali’, euroa/asukas 17,4 € 44,3 €

10.04.2023

* Huom! Laskelmissa ei ole otettu huomioon HUS:n alijäämään vaikutusta

Health & Medicine

SOTE-uudistuksen vaikutusten arviointi 21.3.2014