Omaishoito onnistumaan –

työpaja 12.6.2015Helsingin kaupungin sosiaali-

ja terveysvirasto

Faktaa omaishoidosta

Pääasiallisia auttajia on noin 350 000

Omaishoito on yhteiskunnallisesti merkittävä ja inhimillinen tapa huolehtia ihmisistä, jotka ikääntymisen, sairauden tai vammaisuuden vuoksi eivät selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua.

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Omaishoitotilanteen taustalla on aina elämänmuutos, jonka perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa.

Omaishoito vaikuttaa koko perheeseen, eli jokaiseen perheeseen kuuluvan elämään.

Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa.

Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat.

Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen myötä.

Omaishoitajalle elämäntilanne on usein hyvin vaativa ja raskas. Omaishoidon yleistyessä myös palvelujen tarve lisääntyy ja monipuolistuu.

Omaishoidon tarpeeseen ei kyetä tulevaisuudessa vastaamaan, mikäli omaishoitoa tukevia palveluja ei kehitetä.

Yli 1,2 miljoona suomalaista auttaa läheistään

Pääasiallisia auttajia on noin 350 000

Yli puolet kaikista omaishoitajista on yli 65-vuotiaita

Terveys 2000- ja 2011 tutkimusten mukaan väestötasolla yli 70-vuotiaista 140 000 saa pääasiassa omaisilta apua

Laitoshoitoa korvaavia omaishoitotilanteita, eli sellaisia joissa omaishoitaja tekee laitoshoitoa vastaavaa hoitotyötä on noin 60 000 tapausta.

Omaishoidon- tuen saajia on 43 000

(v.2014)

Suurimmat hoidon tarvetekijät ovat:

• fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen

•muistisairaudet

• krooniset sairaudet.

Väestön keski-ikä noussut: Hoidon tarpeen määrä kasvanut.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf

Hoidettavista 58 % on miehiä, hoitajista 69 % naisia.

Omaishoito koskettaa kaikkia

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf

Suurin osa omaishoitajista on puolisoita.

Vanhempia ja lapsia on seuraavaksi eniten.

Suurin osa hoitajista on eläkkeellä olevia henkilöitä. Työssäkäyviä hoitajia on 17 %.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta.

Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.

Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Indeksitarkistus on 1.1.2015 lukien noin 0,96 %.

Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja hoitopalkkioihin ja palveluihin.

Palvelut hoidettavalle

Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle.

Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, päivätoiminta, kotihoito tai lyhytaikainen hoito hoitoyksikössä.

Omaishoitajan tukeminen

Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö.

Omaishoitajalle järjestettävä vapaa

• Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.

• Kunta voi harkintansa mukaan järjestää edellä mainituille sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille vapaapäiviä enemmän kuin kolme vapaapäivää kuukaudessa sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunta voi järjestää vapaapäiviä ja virkistysvapaita myös muille kuin sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille.

• Lakisääteisten vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Hoitopalkkion maksaminen muiden vapaapäivien ajalta on kunnan päätettävissä. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaiden aikana.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf

Kunnissa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä omaishoidon tuen ja sen palkkioiden suhteen. Erityisesti palkkioluokkien lukumäärä vaihtelee huomattavasti (pääasiassa 2-4 kpl).

Näyttää siltä, että tukeen varattavia määrärahoja vähennetään tai lisätään kunnan taloudellisen tilanteen mukaan, ilman pitkän aikavälin tavoiteasettelua

Omaishoidon tuen maksuluokat Helsingissä v. 2015

Ensimmäinen maksuluokka:1601,36 euroa/kk

Toinen maksuluokka: 803,87 euroa/kk

Kolmas maksuluokka: 543,60 euroa/kk

Neljäs maksuluokka: 384,67 euroa/kk

Helsingin kaupungin tarjoamia palveluita

• Lyhytaikaishoito• Osavuorokautinen hoito• Päivätoiminta• Kotiavustaja• Omaishoidon toimintakeskus: koulutus,

vertaistuki, ryhmätoiminta• Palveluseteli: kotiin ostettavat palvelut,

lyhytaikaishoito, päivätoiminta

Kustannukset

Kelan Ikä-tutkimuksen mukaan omaishoito säästi keskimäärin 20 000 euroa vuodessa hoidettavaa henkilöä kohden

Tämä merkitsee, että yli 70-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvat menot olisivat kaksinkertaiset ilman omaisten apua.

Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia vuodessa

STM:n mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.

Omaishoidon tuki maksaa kunnalle vuodessa 13 300e / asiakas.

Kotihoito (2 käyntiä/vrk, 38e/käynti) maksaa kunnalle 27 700e vuodessa.

Vanhusten tehostettu palveluasuminen maksaa 51 500e vuodessa kunnalle (141e/vrk).

Vanhainkotihoito (180e/vrk) maksaa 65 700e vuodessa kunnalle.

Kehitysvammahuollon palvelut maksavat 37 000e vuodessa/asiakas.

Hoito kehitysvammalaitoksessa (297e/vrk) maksaa 108 400e kunnalle.

Palvelujärjestelmää kehitettävä omaishoitoa tukevaksi

On tunnustettava, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa.

Omaishoitoperheille on tarjottava nykyistä paremmat mahdollisuudet

osallistua omien palvelujensa kehittämiseen yhdessä niitä tuottavien

tahojen kanssa.

Tämänhetkiset palvelut eivät vastaa omaishoitoperheiden tarpeita.

Tavoitteena on, että vain 3% yli 75-vuotiaista olisi tulevina vuosina

laitoshoidossa.

Kotihoidon palveluita on kehitettävä omaishoitoperheiden tarpeita

vastaaviksi.

Asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelujärjestelmä edellyttää sen

muuntumista asiakkaiden tarpeiden mukaan, akuuttitilanteiden hyvää

hoitamista ja monimuotoista kuntoutusta –kaikkina viikonpäivinä.

Kuntien on varauduttava lyhyt- ja pitkäaikaishoidon antamiseen

hoidettavalle.

Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus

toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen.

Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen.

Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa ja selkeää tietoa oikeuksista

ja palveluista.

Kotona hoitamisen yhtälöä ei voi ratkaista ilman omaishoidon kasvavaa

osuutta ja merkitystä.

Omaishoitajat tarvitsevat yksilöllistä ja kuhunkin omaishoidon vaiheeseen soveltuvaa ohjausta ja neuvontaa.

Tuen ja palvelujen määrää on kasvatettava hoidon sitovuuden ja

vaativuuden mukaan.

Omaishoito on elämäntapa, haaste ja mahdollisuus

OMAISHOITOPERHEIDEN TOIVEITA

NEUVONTA JA OHJAUS • Perheet toivovat avointa tietoa

käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja oikeuksista, tietoa palveluista, tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista, sekä aikaa tutustua saamaansa informaatioon etukäteen. Neuvonnan ja ohjauksen merkitys lisää arjen toimivuutta.

ASIAKASSUUNNITELMA • Suunnitelman valmisteluun tulee varata

riittävästi aikaa. Tapaamisten valmistelussa tulee kunnioittaa perheen näkemystä siitä, keitä suunnitelman valmisteluun ja tekemiseen otetaan mukaan. Asiakasosallisuus ja mielipiteen kuuleminen on tärkeää.

TUKITOIMET• Perheen odotukset, tarpeet ja toiveet

on otettava huomioon. Suunnitelman sisältämät tukitoimet määrittyvät oikein, kun perhe saa itse arvioida tarpeensa ja voimavaransa sekä kertoa, mitä he pitävät arvokkaana ja perheen hyvinvoinnin kannalta tavoiteltavana ja hyödyllisenä.

HOITO JA PALVELUSUUNNITELMA• Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on

muuntuva ja muokattavissa perheen elämäntilanteen mukaan. Varsinkin lapsiperheillä tilanteet muuttuvat nopeasti.

• Suunnitelman seuranta ja arviointi on järjestettävä säännöllisesti.

• Suunnitelmassa huomioidaan perheen mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia suhteita ja osallistua yhteiskuntaan sekä luodaan mahdollisuuksia esim. ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen.

ASIAKASOSALLISUUS JA OIKEA-AIKAISET JA RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT

• Perheen tulee voida kokea, että jaksamista tukevat tukitoimet ovat räätälöity juuri heille.

VARASUUNNITELMA ARJEN SUJUMISEKSI• Perheiden arjessa ongelmat kertautuvat,

jos yksi tukemisen lenkki takkuilee. • On hyvä laatia varasuunnitelmia arjen

sujumiseksi. Myös työnjaollisista rooleista on hyvä sopia. Asiakkuudesta rakentuu räätälöity prosessi, jolla turvataan tuen jatkuvuus ja oikein kohdentuminen. ”Hyvä suunnitelma on kuin itse kirjoitettu – perheen oman näköinen suunnitelma.”

ARVIOINTI JA SEURANTA

• Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelutarpeet voivat toimia hakemuksena. Miksi vaivata perhettä tekemään erillisiä hakemuksia?

Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vertaistukeen.

Vertaisryhmiin on oltava mahdollisuus osallistua.

Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle.

Toisistaan huolehtivia iäkkäitä pariskuntia ei saa

jättää yksin.

Vammaisten lasten vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen

parisuhteeseen.

Omaishoitajalla on oikeus omaan elämään.  

Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon.

Kokemusasiantuntijuus ja yksilölliset, joustavat palvelut

Palveluita kehitetään järjestelmän ehdoilla eikä omaishoitoperheiden

kokemusta palveluiden tarvitsijoina ja käyttäjinä hyödynnetä.

Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan yksilöllisten palvelumuotojen kehittämistä. Tämä

edellyttää omaishoitoperheiden tarpeiden tunnistamista.

Omaishoitoperheille on tarjottava nykyistä paremmat mahdollisuudet

osallistua omien palvelujensa kehittämiseen yhdessä niitä tuottavien

tahojen kanssa.

Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle

järjestettävä hoitopaikka.

Työssäkäyvien omaishoitajien hoitoa tarvitseville läheisille on tarjottava

riittävästi  päivätoiminnan tai päivähoidon vaihtoehtoja.

Yksilöllisiä tilapäishoidon vaihtoehtoja on kehitettävä.

Erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen vanhempia on

kohdeltava omaishoitajina.

Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon.

Kuulluksi  tuleminen • onko perheen tilanne, ongelmat ja

huolet tunnistettu? • Onko perheen näkemys otettu

huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä?

Itsemääräämisoikeus • Palvelutarpeet tulee käydä läpi ja

tarkistaa, että tarpeisiin vastaamisessa näkyvät perheen toivomukset ja mielipide.

Perheet toivovat, että omaishoitotilanteessa olisi mahdollista tavoitella samanlaista elämää, mitä kukin eli ennen omaishoitoa. Tämän toiveen ottaminen hoito- ja palvelusuunnittelun periaatteelliseksi lähtökohdaksi vaatii auttajilta ymmärrystä ja tahtoa.

Haasteet

Vuonna 2030 Suomessa ennustetaan olevan lähes kaksinkertainen määrä 75 vuotta täyttäneitä nykyiseen verrattuna.

Kymmenen seuraavan vuoden aikana Suomeen on arvioitu tarvittavan 40 000 uutta hoivapaikkaa ja neljän miljardin euron investointeja rakennuksiin.

Asiakkaan tarpeisiin vastaava kotihoito edellyttää sen muuntumista asiakkaiden tarpeiden mukaan, akuuttitilanteiden hyvää hoitamista ja monimuotoista kuntoutusta – joka päivä, kaikkina viikonpäivinä.

Kykenemmekö vastaamaan omaisten tuen ja avun tarpeisiin, kun he vastaavat läheistensä huolenpidosta?

Yhteiskunnalliset haasteet

Läheishoiva tuo kustannussäästöjä, mutta: - vajaa työelämäosallisuus - lyhennetyt työpäivät- työelämästä pois jääminen - yhteiskunnan pienenevät verotulot - ym.

• Hoitopalkkiot ovat jääneet selkeästi jälkeen hintojen noususta.  Huhtikuussa 2012 omaishoidon tuen keskipalkkio oli 440,30 euroa. 

• Ilman omaishoitajia hoidettavista olisi laitoshoidossa keskimäärin 36 % eli 10 000–19 000 ihmistä, mikä on kuntatalouden kannalta yksi merkittävimmistä asioista.

Kunnat tarjoavat lyhytaikaisia laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja sekä sijaishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Myös palveluseteleiden käyttö on yleistymässä. Kotiapuun ja siivoukseen kunnat myönsivät 20 – 50 euron arvoisia seteleitä.

• Silti lähes 50 % omaishoitajista ei useista eri syistä pitänyt lakisääteisiä vapaitaan. Useimmiten omaiset eivät halunneet siirtää, tai omaishoidettava ei itse halunnut lähteä, edes tilapäisesti muualle hoitoon.

Valtakunnallisesti tarvitaan:- Yhtenäiset kriteerit ja maksuluokat kirjattuna lakiin- Verotuksen keventäminen tai poistaminen palkkioista- Palvelutarpeen arviointiin yhtenäinen malli - Yhtenäinen mittari palvelutarpeen arviointiin- Yhtenäiset kriteerit omaishoidon tuen saamiselle.

Kunnassa tarvitaan: • Riittävä talousarvion määräraha tarpeeseen

nähden• Lyhytaikaishoitopaikkojen profilointi - oikea

asiakas oikeassa paikassa• Omaishoidon tukitiimin toiminnan laajentaminen,

omaishoitajien vertaisryhmät ja tukeminen• Perhehoidon ja sijaishoidon kehittäminen edelleen• Kotihoidon riittävä resursointi ja tarpeisiin

vastaavat palvelut

Yksilötasolla• Läheishuolenpito antaa tyydytystä ja

voimaaMutta hoivan kustannuksina voi syntyä: • ansiotulojen vähentyminen, eläketulon

pieneneminen, uralla etenemisen katkeaminen, elämänlaadun muuttuminen

• Muut yksilötason vaikutukset

Hallitusohjelma 2015:Hallitus tukee omaishoitajien jaksamista 75 miljoonalla

Eduskunta on perustanut omaishoidon tukiryhmän. Työskentely alkaa 9/2015.

Timo Soini (ps) ”Nyt tartumme omaishoitoon. Omaishoito on inhimillisyyttä jaloimmassa muodossaan. ”

Jyrki Katainen (kok) ”Jos lisärahaa olisi, sitä kannattaisi käyttää omaishoidon tukipalveluihin. Ne ovat arkielämän kannalta tärkeämpiä kuin itse tukiraha.”

Juha Sipilä (kesk) ”Omaishoito on hyvä esimerkki vastuunoton ja huolenpidon yhteiskunnasta, missä lähimmäinen omalla arvokkaalla panoksellaan vähentää yhteiskunnan kustannuksia.”

Kuinka omaishoito saadaan toimivaksi?

LähteetKehusmaa, Sari, Autti-Rämö, Ilona & Rissanen, Pekka 2013. Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin. Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):2. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104425/kehusmaa.pdf?sequence=2)

Konttinen, Jussi & Gandara, Rio 2015. Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa? Helsingin Sanomat 15.3.2015. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1426233472725

Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto. Mitä omaishoito on?http://www.omaishoitajat.fi/mit%C3%A4-omaishoito

Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto. Opastava-hanke 2012-2016. http://www.omaishoitajat.fi/opastava-hanke-2012%E2%80%932016

Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto 2014. Hallitusohjelmavaatimukset vuosille 2015-2019. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.pohjaton-asiakas.fi/files/Liiton%20eduskuntavaalitavoitteet%202015.pdf

Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto 2004. Omaishoidon teesit. http://www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit

Pernaa, Minna 2015. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti 26.3.2015. Omaishoitaja – näkymättömän työn tekijä. http://tesso.fi/artikkeli/omaishoitaja-nakymattoman-tyon-tekija

Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Raportteja ja muistioita 2014:2. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116146/URN_ISBN_978-952-00-3483-2.pdf?sequence=1

Suomen Kuntaliitto 2014. Omaishoidon tuki. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/ikaantyneet/omaishoidontuki/Sivut/default.aspx

Tampereen kaupunki 2015. Omaishoitajien kansalaisraati. Julkilausuma. http://www.tampere.fi/material/attachments/o/0sMEXDPKe/julkilausuma_omaishoidonraati.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 – Alustavia tuloksia ja havaintoja. http://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Vammaispalvelujen käsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5

Vilkko, Anni: Läheisenä elämän muutostilanteissa -seminaari Heurekassa 3.4.2014. http://www.otu.fi/images/pdf/seminaarimateriaalit/laheisenaelamanmuutostilanteissa/mittaamatontavalittamista.pdf