Mitä kotkalaisille kuuluu?

Jukka Murto, tutkijaRisto Kaikkonen, kehittämispäällikkö

12.04.23 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 1

Kotka 27.03.2013

Mitä kotkalaisille kuuluu?Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia

Mihin Kotkassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?

• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä!

– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.


Tietoperustainen päätöksenteko• Evidence based policy making

– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen

• Päätöksentekoa suunnataan – toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja

tutkimustietoon perustuen

• Päätöksentekoon tarvitaan– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita,

selvityksiä, tilastoraportteja– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta

• Päätöksissä tarvitaan– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa


Tähän pitäisi vaikuttaa kaiketi?


Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä

TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme:

• Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä

• Tiedolla herättely toimii

• Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää

• Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen

• Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen

12.04.23 5THL / Murto & Kaikkonen 03/2013

THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan


• Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla

– Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä

– Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja

– Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen

– Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta

– Näistä aluiden tietotarpeita koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen

– Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa

– Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin

– THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot.

– Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen

Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli• Ilmiön merkitys ja tulkinta • Määritelmä

• Vaikutus väestön hyvinvointiin

• Taloudellinen merkitys

• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan

• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä

• Katso myös seuraavat osoittimet

• Asiasanat

• Tekninen kuvaus ja lisätiedot • Laskeminen

• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään

• Päivitystiedot

• Lisätiedot ja käytön rajoitukset

• Tietoaineisto

• Viitteet

• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus

• Yhteystiedot

• Tietoaineiston yhteystiedot

Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/tulokset/notes/ath_alco_cr.htm

712.04.23 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013


Väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaKANSALLISETREKISTERIT- väestö- elinolot ym.- esim. HILMO,

AVOHILMO

TUTKIMUKSET - koettu terveys- koettu hyvinvointi- elintavat - palvelutarve- esim. ATH –tutkimus

PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT- palvelujen käyttö ja sisältö- esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot

AINEISTOJEN YHDISTELYTTutkimushankkeet- esim. THL:n sairastavuusindeksi

HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta

- esim. INDI-hanke

INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN

- esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa

Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely

• Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne

• Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000-tutkimusperinne

• Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt (AVTK/EVTK)-tutkimusperinne

• Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne

• AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa

• Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)!

• Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE

• Kouluterveyskysely-perinne

• Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne


Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?


SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. •-Ei sosiaaliryhmittäin •+Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. •Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia •+Liki kaikki tiedot alueittain sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) •-Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa •TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne •+Kattavasti tietoja eri alueilta •-Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita •Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös •Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO... •+Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa •-Ei väestöryhmittäin


THL:n sairastavuusindeksi

• Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella

• Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa


THL:n sairastavuusindeksi

• Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen

a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta

• Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut

24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua)


Muuta tärkeää

• THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: – www.thl.fi/kaventaja : terveyseroasiaa– www.thl.fi/kasvunkumppanit : lasten asiaa

• Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä– www.hyvinvointikertomus.fi : pohjautuu SotkaNetin

tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen!


Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:


Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminenTietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustanaYhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjakoToimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin


DATA

TUTKIMUS


Tietoperusteinen päätöksenteko

18

Väestöryhmittäiset terveyserot

18THL / Murto & Kaikkonen 03/201312.04.23

Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.


Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

Nykyään meillä Suomessa• Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan

– Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011)

– SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36)

• Nykyinen tilanne on huono – Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten

omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita)

– Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin.

– Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia.

– Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön.

• Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.


Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH


Tavoitteet ja merkitys• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien

hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.

• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.

• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:


Tavoitteet• Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason

toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina 2012–2014.

– tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä

– kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö

– verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

• Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä.

– alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan

– paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä– uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava

• Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa

– sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.)– muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset

tekijät ym.)


Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti:

• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä

• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla

• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, – verrata omia tietojaan

• muiden alueiden tietoihin • koko maan tilanteeseen • asetettuihin tavoitteisiin


Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä• Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta,

palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä

• Elintapoja ei saada rekistereistä

• Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä

• Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua

– Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä– Niitä saadaan ATH:sta

• Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta


12.04.23 26THL / Murto & Kaikkonen 03/2013

EläketurvakeskusKELA

ATH-organisaatiokaavio 2012

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita• HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS

• Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa

– Kehittäjät ja tutkijat– Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot– Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot

• Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan– Mitä ne oikeasti tarkoittavat?– Miten niitä pitäisi tulkita?

• Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä

– Tieto on liian spesifiä?– Tieto ei puhuttele?– Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä?– Kentän ääni riittää?


Valmiit ATH-tuloksetMistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan

käyttöönsä?12.04.23 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 28



3. Tee valinnat

Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan


Kun valmiit tulokset eivät riitäTurvaudunko tutkimukseen?


Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista


ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s.

• Tutkimuksen otsikko

• Tarkoitus/tavoitteet

• Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus

• Tekijät

• Aikataulu

• Julkaisumuoto ja- kieli

• Yhteistyötahot

• Rahoitus/resurssit

• Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen [email protected]

•

•


ATH-tutkimuksen tuloksia Kotkasta



Tutkimuksen sisältö pääteemoittain• Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys,

asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana

lopussa


Vastausaktiivisuus Kotka

Koko Suomea edustava otos 8 000• Satunnaisotos koko Suomesta

• Luo vertailupohjan tuloksille

• ATH syksy 2012 yhteensä 37 000 suomalaista– Myös teidän alueeltanne

• Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATH-tutkimuksen valtakunnallistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä 38 000 kansallinen otos juuri nyt!

– Kirkkonummi, 3000 lisäotos

• Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella!


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY


Koettu terveys ikäryhmittäin. Kotkassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa.


Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.


Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua


Kotkassa unettomuus vanhemmissa ikäryhmissä yleisempää kuin nuorilla


Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja.


Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Kotkassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa


Itse raportoitu kohonnut kolesteroli. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi yleisempää.


Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut.


TOIMINTAKYKY


Useampi kuin joka viides yli 75-vuotias kotkalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä.- matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä


Noin joka viides 20-54 -vuotias kotkalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi


Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut


Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä


Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla


Peräti joka kolmas 20–54 -vuotiaista kotkalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja!


HYVINVOINTI, OSALLISUUS


Hyvinvointi• Loving—Having—Being (Allardt 1976)

– Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys– Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys,

ystävävyyssuhteet – Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status),

korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta <tekeminen>

• Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta

• Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963)

• 1900-luvun alkupuolelta BKT

• 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne.

• 1970-luvulta subjektiivinen hyvinvointi

• Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus

• Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta. Psyykkinen , fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus

THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 5612.04.23


Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä


Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema


Jopa noin kolmannes 20–54 -vuotiaista kotkalaisista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia


Useampi kuin joka kymmenes kotkalainen 20–54 -vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää


Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?


Osallisuus• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa.

– Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus.

– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.

• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).

• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.

– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa

– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.

– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.

• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.


Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Kotkassa nuorilla osallistuminen erilaisiin yhdistys- , kerho- ja harrastetoimintaan hieman alemmalla tasolla kuin keskimäärin koko Suomessa



Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä


Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä


PALVELUT


Palveluiden tarve ja käyttö• Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet

– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä

• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa

• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa– ”unmet needs”

• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia

käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.

• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.

– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.

– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.


Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden


Kulttuuripalveluiden riittävyys


Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin


Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä


Lähiympäristöt• Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys

• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.

– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet

– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.

• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.

– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.

– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. – Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta

tärkeää.

• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.

– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.


Elintavat ja riskitekijät


Lihavien osuus ikäryhmittäin


Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä



Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on

Humalahakuinen juominen ikäryhmittäin


Niukasti kasviksia käyttävien osuus. Miehet syövät kasviksia selvästi vähemmän kuin naiset


Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja


Tulospoimintoja suoraan tulospalvelustawww.thl.fi/ath

-oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin• Lääkäripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_htenough_htdoc_cr

• Kulttuuripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_oth_culture_cr

• Julkiset liikenneyhteydet http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_neighbourhood_ptransp_cr

• Tyytyväisyys ihmissuhteisiin http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_qol_relationships_cr

• Onnellisuuden kokeminen http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_mentalht_happiness_cr

• Sosiaalinen aktiivisuus http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_involvement_attended_cr

• Tulojen riittävyys ja köyhyys http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_absdeprivation_sum_cr


Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä

• Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma

• Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus

• Järjestökentälle suunnitellaan

• Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan

• Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit

• Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa



KirjanaTerveytemme.fi/maamuTOIMIA.fiAsiaan palataan vuonna 2014Osana ATH:ta

Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;)


Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon

TutkimuskysymyksiäKeskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon

hyödyntämisen suuntaan12.04.23 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 86

Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat?

• Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat – Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät

• Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät kotkalaisessa väestössä

• Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä


Väestöryhmien väliset hyvinvointierot

• Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen– Sukupuolittain– Siviilisäädyittäin– Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus,

ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys

• Kuolleisuus ja sen seuranta?

• Palveluiden käyttö ja sen seuranta?


Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan!

• Valtakunnalliset päätökset

• Maakunnaliset päätökset

• SHP:n toiminta

• Kaupungin/kunnan päätökset

• Yksilön tekemät valinnat

• Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet

• Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat

• Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset


Miten saada aineistoa käyttöön?• www.thl.fi/ath

Mukaan tutkimukseenTutkijat

• Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle

• Valmis suunnitelman pohja

• Ohjeet datan tilaamiselle

• Ohjeet aineiston käyttöönotolle

• Tulossa myös videoita aiheesta

• THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä– Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla


12.04.23 91

Kiitos mielenkiinnostanne!

Marja VaaramaYlijohtajaTHL/TA1p. 029 524 6004 [email protected]

Risto KaikkonenKehittämispäällikköTHL/ATHp. 029 524 [email protected]

Seppo Koskinen TutkimusprofessoriTHL/TA1p. 029 524 [email protected]

Erkki VartiainenYlijohtajaTHL/TA2p. 029 524 8622 [email protected]

Jukka MurtoTutkijaTHL/TA1p. 029 524 [email protected]

THL / Murto & Kaikkonen 03/2013

News & Politics

Mitä kotkalaisille kuuluu?