Carita Kiili, Leena Laurinen & Miika MarttunenKasvatustieteiden laitos

Jyväskylän yliopistowww.jyu.fi/coalition

Miten argumentointikaaviottukevat yhdessä lukemista verkossa?

ITK 2009, Hämeenlinna

Miten argumentointikaaviottukevat yhdessä lukemista verkossa?

TiedonhakuMiten löydän haluamani ?

SuunnitteluMitä haluan tietää?

Informaation arvioiminenTarvitsenko tätä?

Voiko tähän luottaa?

Informaationprosessointi

Mitä tämä tarkoittaa?Mihin tämä liittyy?

MuokkaaminenMiten ja mihin käytän tätä?

MetakognitioMiten kannattaa

toimia?Miten työskentelyni

etenee?

Internetlukemisen prosessimalli(vrt Eagleton & Dobler 2007,78)

Internetlukeminen vaatii useiden kognitiivisten toimintojen organisointia.

Oppimista edistävä lukeminen internetissä

Tavoite Konteksti Keinot

Oppiminen Internet oppimisympäristönä

Oppimista edistävä (strateginen) lukeminen

-ilmiöiden ymmärtämisenä

- ongelmanratkaisuna

- uusien näkökulmien hahmottamisena(Mercer & Littleton 2007, 3)

-monimutkainen informaatioympäristö- sisältää laadultaan kirjavaa informaatiota

- käytetään erilaisten informaatio-ongelmien ratkaisuun kouluissa ja vapaa-ajalla

- tarjoaa erilaisia näkökulmia

-tiedonhaun, informaation arvioinnin, informaation prosessoinnin ja näiden prosessien säätelyn strategiat(kts esim. Graesser 2007)

Opiskelijat tarvitsevat tukea verkkolukutaitojensa kehittämiseen

Osalla opiskelijoista on vaikeuksia:• sopivien hakukyselyjen muotoilemisessa

(Walraven ym. 2008)• informaation arvioimisessa (Metzger ym. 2003) • informaation syvällisessä prosessoinnissa

(Jedeskog & Nissen 2004; Kiili ym. 2009).

Argumentointikaavio kollaboratiivisenlukemisen apuna

Argumentointikaavion täydentäminen edistää:• kollaboratiivista vuorovaikutusta (Suthers & Hundhausen 2003)• ajattelun näkyväksi tekemistä (van Amelswoort

2006)• argumenttien välisten suhteiden hahmottamista

(Suthers 2003) • tehtävän edistymisen seuraamista (Cox 1999)

– Esimerkiksi puolesta ja vastaan argumenttien tasapuolinen tarkastelu

Opetuskokeilussa internetlukemista tuettiin

Aikaisemman tiedon aktivoimisella

Kollaboratiivisella työskentelyllä

Argumentatiivisella tehtävänannolla

Pienryhmäkeskustelut stimuloivat aikaisemman tiedon aktivointia (Schmidt et al. 1989), mikä helpottaa uuden tiedon ymmärtämistä.Auttaa opiskelijoita hahmottamaan,mitä he eivät vielä tiedä (Gurlitt & Renkl 2008)

Voidaan tukea yhteistä tiedonrakentamista (Wiley & Bailey 2006)

Voidaan tukea tiedonhakua (Lazonder 2005) ja metakognitiivista prosessointia (Lazonder & Rouet 2008).

Tutkimuskysymys

Millaisia internetlukemisen strategioita opiskelijat verbalisoivat etsiessään pareittain informaatiota internetissä jokoa) täydentäessään argumentointikaaviota taib) tehdessään muistiinpanoja

Tutkittavat ja tehtävänanto

Tutkittavat:-76 lukion 2. luokan oppilasta (47 tyttöä ja 29 poikaa)

Tehtävä:- Opiskelijoiden tehtävänä oli laatia kirjoitelma aiheesta ”Pitäisikö sensuuria internetissä tiukentaa?” Heitä pyydettiin tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista.

- Opiskelijat työskentelivät pareittain.

Argumentointikaaviotyö-kalun käytön harjoittelu

(5 min)

Palautekysely (5 min)

Aikaisemman tiedon aktivointi

10-15 min

Tiedonhaku 30 min

Kirjoittaminen 45 min

Tehtävän esittely (5 min)

Yhteisen kirjoitelman laatiminen

Keskustelu + muistiinpanojen

tekeminen

Keskustelu + argumentointikaavion

laatiminen

Informaation etsiminen internetistä +

argumentointikaavion täydentäminen

Informaation etsiminen internetistä +

muistiinpanojen täydentäminen

Argumentointikaavioryhmä Muistiinpanoryhmä

Opetuskokeilun eteneminen

Argumentoinnin perusteiden opetus

Vapaa pääsy kaikille

Esim. lapset

Vaikea rajoittaa

KiusaaminenTieto vähenee

Identiteetti ei varma

Esiintyminen toisen nimellä

Huhut ja juorut

Ei voi hallitatai poistaa

Esim.kouluammus- kelutapaukset

Rikollisuus

Sananvapauden rajoittaminen

Ei oikeuttailmaista

mielipiteitäNegatiiviset

asiat leviävät nopeasti

Netti-rasismi

Asenteiden leviäminen

Sensuuria internetissä tulee tiukentaa

Sensurointi ei saa olla liian tiukkaa

Asiallisia sivuja poistettu

Propaganda sensuurin avulla

KiinaSensuurilla kielletään

myös blogit ja päiväkirjat

Vaikeutetaanitsensä

ilmaisemista

Pokeri- ja pelisivustojenja piraattimusiikki ja elokuvasivustojen

sensurointi?

Helppo vaikuttamiskanava

Suodattimet ei välttämättä toimi

Epätoden tai väärän tiedon levittäminen

Vrt. kirjesensuuri

Lapsi-porno

Terrorismi

Mediakasvatus ja -lukutaito ratkai-

Suna parempi

Demo- kraattista?

Tutkimusaineisto

• opiskelijaparien tiedonhakuvaiheessa käymät keskustelut

– tällä hetkellä 25 keskustelua on analysoitu

• opiskelijoiden toiminnot internetissä (tallennettiin screen capture - ohjelmalla)

Analyysi

Kunkin opiskelijaparin keskusteluista luokiteltiin ne strategista lukemista osoittavat ilmaukset, jotka kuvasivat

• tiedonhakua • informaation arviointia • informaation prosessointia • sekä näiden toimintojen säätelyä

Strategista lukemista osoittavien ilmaustenluokittelu (1)

Tiedonhaun strategiat

Informaation arviointistrategiat

• hakustrategian pohtiminen• hakukyselyn muotoilu tai sen arviointi• linkin valinta hakutuloksista• linkin valinta linkkilistasta

• relevanssin arviointi• luotettavuuden arviointi

Pääluokat Alaluokat

Strategista lukemista osoittavien ilmaustenluokittelu (2)

Pääluokka Alaluokka

Informaation prosessointistrategiat

• informaation poimiminen• käsitteiden pohtimien tai käsitteiden/ argumenttien välisten suhteiden pohtiminen pohtiminen• informaation elaborointi- oman aikaisemman tiedon yhdistäminen- päättely- sisällöllisten tai tarkentavien kysymysten esittäminen- ratkaisuehdotusten esittäminen• idean tiivistäminen tai muotoileminen• mielipiteen tai kannan ilmaiseminen• argumentointi

Strategista lukemista osoittavien ilmaustenluokittelu (3)

Pääluokat Alaluokat

Oman/toisen toiminnankoordinointi

Metakognitiivisetstrategiat

• suunnittelu• arviointi (kyvyt, yhteinen toiminta, suoritus tai tuotos)• oman ymmärtämisen tarkkailu tai sen varmentaminen parilta

Argumentointikaavio-

ryhmä n=13

Muistiinpano-

ryhmä n=12 U-testi

Informaation prosessointi 63,2 54,5 ns.

Oman tai toisen toiminnan tarkkailu tai koordinointi 29,7 18,2 z=-2,34; p < .05

Tiedonhaku 10,8 18,1 z=-2,05; p < .05

Metakognitiivinen säätely 10,3 9,8 ns.

Informaation arviointi 9,3 11,1 ns.

YHTEENSÄ 123,3 111,7

Opiskelijaparien strategista internetlukemistaosoittavat ilmaukset keskimäärin

Opiskelijaparien informaation prosessointiaosoittavat ilmaukset keskimäärin

Kaavioryhmä

n=13

Muistiinpano-

ryhmä n=12 U-testi

Informaation poiminta 17,8 21,5 ns.

Informaation elaborointi 15,9 18,6 ns.

Käsitteiden pohtiminen tai käsitteiden /argumenttien suhteiden pohtiminen 12,9 1,3 z=-4,23; p < .001

Argumentointi 9,7 9,1 ns.

Idean tiivistäminen tai muotoileminen 3,8 0,4 z=-3,15; p < .01.

Mielipiteen tai oman kannan ilmaiseminen 2,6 3,9 ns.

YHTEENSÄ 63,2 54,5

Md = 54,5Md = 50,0

Min = 40

Min = 14

Max = 111Max = 105

Informaation prosessointia kuvaavia tunnuslukujaf

Aineistoesimerkki informaation prosessoinnista (argumentointikaavioryhmä)

A: ….niin siihen voisi laittaa, että jos sensuuria lisättäisiin, niin nuoret rupeisi ehkä miettimään, että mitä voi sanoa [argumentointi]

T: Miksi? Miten niin? [kysymyksen asettaminen] Nyt ei oikeen [oman ymmärtämisen tarkkailu]A: No siis sillain, että jos kukaan ei kato siellä, että mitä voi sanoo, niin sitten voi kiusata toisiaan ja

kaikkee muuta [argumentointi]T: Mutta kyllähän näihin nykyään, niin eikö näihin suhtauduta aika vakavasti [argumentointi]A: NiinT: No, mut voin mä laittaa, mikä se oli [koordinointi]

T: Sensuurin lisääminen tekisi, auttaisiA: Nuoria tajuamaan, että netti on vaikutusvaltainen paikkaT: että netti on…..T: Internetissä sanotut asiat otetaan todestaA: voidaan ottaa todestaT: voidaan ottaa myös

(Kaavioon: Sensuurin lisääminen auttaisia nuoria tajuamaan, että internetissä sanotut asiat voidaan ottaa todesta)

Idean tiivistäminen jamuotoileminen

Aineistoesimerkki toimintojen säätelystä(argumentointikaavioryhmä)

N: Mitä tähän nyt voi laittaa uutta - kun nyt ei niinkuun tuu enää – nyt on lapsipornot sun muut käsitelty, Jokela ja ne jutut

K: On hyviä ja huonoja on y ka

N: Ota ne, jotka lähtee suoraa siitä

K: ko ne. Ja sit yy kaa koo. Kolme noita miinuksia. Neljä plussaa. Eli kolme sellasta, jotka ei tue ja neljä, jotka tukee

Aineistoesimerkki argumenttien välisten suhteiden pohtimisesta (argumentointikaavioryhmä)

S: Liittyyks se [esim. sähköpostin lähettämisestä vankilaan] sit niin kuin sananvapauteen vai tohon poliisin valtiosysteemiin?

J: No, vähän molempiin. Ehkä. Sananvapauteen enemmän, kutoi poliisivaltio on niin kuin sellainen pelottelukuva.

Yhteenveto

• Opetuskokeilussa internetlukemista tuettiin aikaisemman tiedon aktivoimisella, argumentatiivisella

tehtävänannolla ja kollaboratiivisella työskentelyllä.

Tämä aikaansai informaation syvällistä prosessointia. Informaation poimimisen lisäksi sitä työstettiin elaboroimalla ja käymällä tekstien virittämää argumentatiivista keskustelua.

• Tosin opiskelijaparit erosivat siinä, kuinka paljon he jakoivat internetlukemisen strategioita työskentelynsä aikana. Myös erilaiset strategiat painottuivat opiskelijaparien työskentelyssä.

Yhteenveto

• Argumentointikaavion täydentäminen lukemisen yhteydessä näyttäisi edistävän kollaboratiivista informaation prosessointia opiskelijoilla, jotka eivät välttämättä muutoin

osaisi kovin hyvin jakaa prosessointiaan keskenään.

• Argumentointikaavion laatiminen edistää erityisesti käsitteiden/argumenttien välisten suhteiden pohtimista.

LähteetEagleton, M. B & Dobler, E. 2007. Reading the Web: Strategies for Internet inquiry. New York: The Guilford Press.Cox, R. 1999. Representation construction, externalised cognition and individual differences. Learning and Insruction 9, 343 –363.Jedeskog, G. & Nissen, J. 2004. ICT in the Classroom: Is doing more important than knowing? Education and Information

Technologies, 9(1), 37–45.Graesser, A. C. 2007. An introduction to strategic reading comprehension. Teoksessa D. S. McNamara (toim.) Reading

comprehension strategies: Theories, interventions and technologies. New York: Lawrence Erlbaum Associates, 3–26. Gurlitt, J. & Renkl, A. 2008. Are high-coherent concept maps better for prior knowledge activation? Different effects of concept

mapping task on high school vs. university students. Journal of Computer Assisted Learning, 24 , 407–419. Kiili, C., Laurinen, L, & Marttunen, M. (painossa). Skillful Internet reader is metacognitively competent. Teoksessa L. T. W. Hin and

R. Subramaniam (toim.) Handbook of research on new media literacy at the K-12 Level: Issues and challenges. Hershey, PA: IGI Global.

Lazonder, A. W. 2005. Do two heads search better than one? Effects of student collaboration on web search behaviour and search outcomes. British Journal of Educational Technology, 36(3), 465–475.

Lazonder, A. W. & Rouet, J-F. 2008. Information problem solving instruction: Some cognitive and metacognitive issues. Computers in Human Behavior, 24(3), 753–765.

Mercer, N. & Littleton, K. (2007). Dialogue and the development of children’s thinking: A sociocultural approach. London: Routledge.

Metzger, M. J., Flanagin, A. J., & Zwarun, L. 2003. College student web use, perceptions of information credibility, and verification behavior. Computers & Education, 41(3), 271–290.

Schmidt, H. G., De Volder, M. L., De Grave, W. S., Moust, J. H. C., & Patel, V. L. 1989. Explanatory models in the processing of science text: the role of prior knowledge activation through small-group discussion. Journal of Educational Psychology, 81(4), 610–619.

Suthers, D.D. 2003 "Representational guidance for collaborative inquiry" In: Andriessen, J.E.B., Baker, M., Suthers, D.D. eds. , Arguing to Learn. Confronting Cognitions in Computer-Supported Collaborative Learning Environments, Kluwer, Dordrecht, pp 27-46

Suthers D. & Hundhausen C. 2003. An experimental study of the effects of representational guidance on collaborative learning processes. The Journal of the Learning Sciences 12 (2), 183–218.

Walraven, A., Brand-Gruwel, S., & Boshuizen, H. P. A. 2008. Information-problem solving: A review of problems students encounter and instructional solutions. Computers in Human Behaviour, 24(3), 623–648.

Van Amelsvoort M. 2006. A space for debate. How diagrams support collaborative argumentation-based learning. Doctoral dissertation. ICO, Dutch Interuniversity Center for Educational Research. PrintPartners Ipskamp, Enschede.

Wiley, J., & Bailey, J. 2006. Effects of collaboration and argumentation on learning from Web pages. Teoksessa A. M. O'Donnell, C. E. Hmelo-Silver, & G. Erkens (toimi.), Collaborative learning, reasoning, and technology. Rutgers invitational symposium on education series (pp. 297–321). Mahwah, N.J.: Lawrence Erlbaum Associates.

Tutkimus on osa Suomen Akatemianrahoittamaa COALITION -hanketta.

www.jyu.fi/coalition