Mamk Delphi

Delfoi, skenaariot ja ennakointi

Mamk 15.9.2009

Hannu Linturi

Teemat1. Tulevaisuusorientaatio

• Yhteisöt• Uskomukset

2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat

3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,

Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)

• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)

4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)

Delfoin käyttö Mamkissa?

Session aikana selviää onko Delfoilla käyttöä …

• työyhteisön kehittämisessä, tai• eri toimialojen konsultaatioissa, tai• projekteissa, tai• opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai• opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai • kenties jossain muussa, missä?

TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS

http://www.tse.fi/TUTU

http://www.tse.fi/TUTU

TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

http://www.tvanet.fi/

http://www.tvanet.fi/

TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

http://www.futurasociety.fi/

http://www.futurasociety.fi/

B IF U R K A A TIOm u rro s

m e ts ä s ty s ,p a im en to la is u u s

m aa ta lo u s

teo llis u u s

in fo rm aa tio

Tofflerilaiset aikakaudet

Enemmän enemmästä

Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Teollinen yhteiskunta

n. 1970 n. 2020-40

Enemmän ja parempaa

vähemmästä

Myöhäisteollinen murrosaika

INFORMATIONALISMI

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnan toimintalogiikka

Yhteiskunnan malli

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002

Murroksen kehityskaari

10.04.2023 9

The future can be…

Probable (plausible)

• It is probable that the Sun will rise tomorrow.

Possible

• It is possible that it will be raining tomorrow.

Conditional

• If it is not raining, I will go for a picnic.

Desirable

• I hope that it won’t be raining tomorrow...

Threatening (avoidable)

• …but I’m afraid that it will be raining.

This is w

here a human

being enters the

picture:

If it rains, what will I do instead?

What is my alternative plan?

Imaginable, possible and probable futures

PRESENT

All that we can imagine as existing (science fiction, myths, stories, dreams, etc.)

All that is possible(limited by natural laws etc.)

All that is probable in the field of possible

Desirable events

Avoidable events

Value neutral events

All that there is, but which we cannot imagine.

Tulevassa olevan oppiminen

Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.

”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.”

Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

http://www.meaningprocessing.com/

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

Paolo Freire 1970-luvun alussa

Futurologia

Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.

Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.

Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.

July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.








TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting).

Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Futures Research Methodology V2.0

1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games

2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.

3. Delphi 17. Normative Forecasting

4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping

5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)

6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight

7. Structural Analysis 21. Agent Modeling

8. Systems Perspectives 22. SOFI

9. Decision Modeling 23. SOFI Software

10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept

11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning

12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis

13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and

14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

Delfoi -metodi

The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia

2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö

3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin

4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia

5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa

6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi

1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)

2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen

(paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-

väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10.Kolmas kierros (fokusointi)11.Analyysi ja raportointi12.Julkaisu

Variaatioita

• Consensus Delphi (Olaf Helmer)• Technology (quantitative) Delphi• Policy Delphi (Murray Turoff)• Argumentative Delphi (Osmo Kuusi) www.edelfoi.fi

http://www.edelfoi.fi/• Disaggregative Delphi (Petri Tapio)• Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)• TechCast Delphi www.techcast.org

http://www.techcast.org/• Real Time Delphi (Millennium Project) www.edelphi.fi

http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)

• Communicative, Dialogical, Structured, Social, …

http://www.edelfoi.fi/

http://www.techcast.org/

http://www.edelphi.fi/

Disaggregative DelphiDelphi features Traditional Disaggregative

SimilaritiesIdeal TransparencyIterativity

Best argument winsAnonymity of arguments

Multiple rounds

DifferencesPhilosophyGoalFeedbackStatistical test

Consensus

Accurate prediction

Median & quartiles

ANOVA between rounds

Dissensus

Alternative scenarios

All responses

eg. Cluster analysis

ExtraCaseTransparencyForm of dataRole of manager

Individual expert

Anonymity

Questionnaire

Passive

Interest group

No anonymity

Questionnaire & interview

Active

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Real Time Delphi (or RT Delphi)• It is “round-less” but cumulative and based on feedback

– a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses

– Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses

• Futurists and Planners can use an RT Delphi to:– Systemically collect, store, feedback, and rate the best

thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting

– Define and weight criteria for important & controversial decisions

– Add and rate alternative decision options– Provide logic and traceability to decision making

• RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient

Possible Development Likelihood by 2030 (%)

National programs for improving collective intelligence• Some richer as well as lower income countries have (by this year of

2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.

Likelihood by 2030

The average group answer: 63.6 Respondents: 189

Just in time knowledge and learning • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous

computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.

Likelihood by 2030


Individualized education • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of

individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.

Likelihood by 2030


Education and Learning: Possibilities by 2030

The Matrix

Criteria >>> Quality Feasibility

Weights >>>

Avg.: 2Responses: 25

2

Rationale


2

Rationale

Proposed Decision

1…N


5

Rationale


6

Rationale

Criteria in this row

Average judgments of the group

Number of responses so far

Drop down menu

Your response;

Place for you to enter reasons and see others

Alternate solutions allremaining rows

Red cells mean big difference

CODE

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a

discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot,

trendiarviot, avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Delphi approachesInterest of knowledge Method, eg.

Timing of investments Estimate a year when something happens

New innovations Open question for new technologies

Scenarios for ’old’ issues Give background data from the past and draw a line to the future

Policy Delphi Probable and preferred future

Argument Delphi Make them argue

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,

mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)

What will you do with the gathered data?

• Think about it before you gather it!– Concentrate on statements or arguments?

– Gathering of authentic statements/arguments or content analysis?

– Quantitative data? Think about scales!• do not use 5-Likert (or other ordinal scale) scale if you do not

have to• use rather interval scale or relative scale• use only one or two scale types

• Feedback from the first round may include– Answers from the previous round + same questions again

– Separate report and better questions

– Each participant’s own answers related to others

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Delfoi –kehittäjäyhteisö

http://edelfoi.ning.com/

eDelfoi 3.0


eDelfoi 3.0


MONOLOGI The Wisdom of Crowds

• Diversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta

• Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä

• Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia

• Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wisdom_of_Crowds




DIALOGI JA DIALEKTIIKKAKaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)

Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).

Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)

Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.

Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)

Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)

TRIALOGI

World Café

• The Fifth Discipline: Personal Mastery, Mental Models, Shared Vision, Team Learning, Systems Thinking

• Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology• Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistys

http://www.theworldcafe.com/

Definition of a Scenario:

A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

10.04.2023 39

Skenaariona ilmenevä tulevaisuudentilan kuvaus (kertomus) muodostuu • nykytilan analyysistä• niiden loogisten tapahtumaketjujen, päätösten,

valintojen ja prosessien kuvauksista, jotka johtavat nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuteen (deduktiivinen tai ennakoiva skenaariotyöskentely, forecasting), tai vaihtoehtoisesti mahdollisesta tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (induktiivinen skenaariotyöskentely, backcasting)

SKENAARIOMENETELMÄSTÄ

Skenaarioiden avulla kuvattavan mahdollisen tulevaisuuden maailmaa kutsutaan usein myös tulevaisuuskartaksi ja sinne johtavia mahdollisia tapahtumaketjuja tulevaisuus-poluiksi.

Classic Herman Kahn Scenarios

• Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay

• Worst case scenario based on mismanagement and bad luck

• Best case scenario based on good management and good luck.

10.04.2023 41

Ennusteen suunta:

Jatkuvan kasvunskenaario

Talous-lama-skenaario

Paluu menneeseen-skenaario

Fore-casting

TULEVAISUUSPYRAMIDI

Päätös 1 * tulokset, seuraukset

Päätös 2 * tulokset, seuraukset

Päätös n-2 * tulokset, seuraukset

Mahdollisuus-skenaario

Päätös n-1 * tulokset, seuraukset

Päätös n * tulokset, seuraukset

Back-casting

NYT-hetki

“Scenario Space”Defined by Axes

Axes Define “Scenario Space”

Global Political Stability

Global Political Turmoil

Many HighTech Breakthroughs

Scenario 1 Scenario 2

Few HighTech Breakthroughs

Scenario 3 Scenario 4

10.04.2023 43

Ennuste on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää todennäköisimpänä tai ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavasti toteutuva) tulevaisuus on.

Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisuuksien joukossa.

Skenaario antaa siis vastauksia siihen, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyden taso erilaisten ehtojen tapahtuessa. Sitä varten tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia tulevaisuudet saattavat olla.

Ennusteen ja skenaarion ero








Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset

valinnat Suomessa

Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun

yliopisto

Sisältö

Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?

Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?

Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta

Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön

Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)

Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatio-skenaariot

S1..S4

Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja

tulevaisuudessaM1 .. Mn

Delfoi-kysely(tulevaisuus)

Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen ennakointi

Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä

Laaja ja asiantunteva

joukko ihmisiä metsäalan

sisältä ja liepeiltä

osallistui aktiivisesti

delfoi-kyselyyn

Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)

T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso

Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)

Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),

Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)

Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)

Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)

Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)

Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat panostukset

nostivat Suomen

metsäsektorin johtavaan

asemaan 1980-90-luvuilla

Missä nyt mättää –

purevatko omat koirat, netti,

jenkit vai kiinalaiset?

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN

Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa

”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki

Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan

Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

18 %

43 %

32 %

7 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

4 = erittäinepätodennäköistä

3 =epätodennäköistä

2 = todennäköistä

1 = erittäintodennäköistä

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Maailman ja metsäalan

tuleva kehitys: paljon

epävarmuutta ja

yllätystekijöitä ilmassa

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä (eristäytyminen)

Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)

McWorld (taloudellinen avoimuus)

Zapatista (tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

0 %

5 %

61 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

4 = mahdoton

3 = epätodennäköinen

2 = mahdollinen

1 = todennäköinen

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Näkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinen

Näkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinen

Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia

Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä

Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä

Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.

Eri kehityskuluist

a löytyy samojakin

tekijöitä

Onko Suomella ja

metsäsektorilla malttia

varautua?

• Mihin on syytä jatkossa varautua?

• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

HSE: Cemat

http://www.hse.fi/FI/cemat/

“Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

GDP, Road traffic and CO2 from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future?

0

5

10

15

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

CO2/106tn &

GDP/index1926=1,0

0

20

40

60 Road Traffic Volume

109 vehicle km

GDP

CO2 Emissions fromRoad Traffic

Road Traffic Volume

Fourteen interest groups• AKT Transport Workers’ Federation

• AL Automobile and Touring Club of Finland

• DODO Dodo-The Living Nature of the Future

• ENE Traffic Policy Association Majority

• LILI Traffic League

• LM Ministry of Transport and Communications

• LAL Bus Transport Federation

• RHK Finnish Rail Administration

• STY Finnish Road Association

• TT The Confederation of Finnish Industry and Employers

• TL Finnish Road Administration

• YM Ministry of the Environment

• YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.

• ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Delphi with two rounds

• Round I: Questionnaire– drawing the lines for probable and preferable futures of GDP,

road traffic volume and CO2 emissions

– writing down open arguments for ’why’ and ’how’

• Round II: Interview– aspects of a thematic as well as a structured interview

– quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’

– open questions, counter-arguments

P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Feedback in the case

P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

The preferable futures of road traffic volume- Organisation X and other responses

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Time/yr

Road TrafficVolume/

106 vehicle km

Historia

org x VOL

Arguments …

• Arguments for the upper curves– public transport should be supported

without restricting passenger car traffic– the freedom for private car use should

not be restricted

– the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development


… arguments …• Arguments for the middle curves

– the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications

– urban infill is preferable to reduce the need for traffic

– traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic

– economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP


…arguments

• Arguments for the lower curves– telecommunications will and should substitute

physical traffic– local more non-material economy is preferable– railroads should be emphasised in both passenger

traffic and freight transport

– CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume


Cluster analysis

• Grouping the responses to clusters

• Preferable as well as probable futures of the three key variables

– GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic

• Qualitative content analysis – are the arguments for the responses within a cluster similar?


Lisätään talouskasvu …

10.04.2023P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)69

0

50

100

150

200

250

300

350

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Time (Year)

CO2 emissions Index 1971=100

GDP

TransportCO2

Total CO2

+ lin. ekstrapolointi …

10.04.2023 70

y = 3,1931x + 89,261

R2 = 0,9688

y = 5,6973x + 78,684

R2 = 0,9715

y = 2,2463x + 98,815

R2 = 0,9694

0

100

200

300

400

500

600

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)

CO2 emissions

Index 1971=100

GDP

TransportCO2

Total CO2

Linear(Transport CO2)Linear(GDP)

Linear(TotalCO2)

P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

+ eksp. ekstrapolointi …

10.04.2023 71

y = 97,68e0,0213x

R2 = 0,9828

y = 98,717e0,031x

R2 = 0,9953

y = 103,02e0,016x

R2 = 0,9733

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)

CO2 emissions

GDPppp

Index 1971=100GDP

TransportCO2

Total CO2

Expon.(TransportCO2)Expon.(GDP)

Expon.(Total CO2)


+ ilmastotavoite (IPCC 2007)

10.04.2023

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)

CO2 emissions

Index 1971=100

Transport CO2

Total CO2

+2.0…2.4 C'stabilisationhigh estimate

+2.0…2.4 C'stabilisationlow estimate


+ pitkä aikasarja 1860-2050 …

10.04.2023 73

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

1850 1900 1950 2000 2050

CO2

emissions/

CO2 106 t

öljy

Source: CDIAC & IEA & IPCC

Tarttis tehrä jotain mutta mitä?

• Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.

– CO2 / sähköntuotanto

– CO2 / henkilöliikenteen määrä

• Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.

– Sähköntuotanto / BKT

– Henkilöliikenteen määrä / BKT

• Pienennetään BKT:ta

10.04.2023P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

74P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

75

SWOT ja painotukset

Tekijät

Strategiat

VahvuudetMENESTYS-TEKIJÄT

HeikkoudetKAPEIKKO-TEKIJÄT

MahdollisuudetMENESTYS-STRATEGIA

KEHITTÄMIS-STRATEGIA

Uhat (X)X -STRATEGIA ELIMINOINTI-

STRATEGIA

DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN

76

SWOT-innovaatio

Varsinais-Suomen TKTT-prosessin jaDelfoi-sovelluksen vaiheet: • 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006

• 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen

• 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)


77

VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros


78

1 = Erilaisia toimipaikkoja, erilaisia ravintoloita 2 = Hyvät ja puhtaat raaka-aineet lähellä (kalat,

kasvikset, sienet yms.) 3 = Koulutusjärjestelmä (alan kaikki koulutusasteet ja

monipuoliset oppimisen mallit käytössä 4 = ”Mediaseksikäs ala” 5 = Muumimaailma, Viikinkikeskus 6 = Nuori ikärakenne 7 = Oppilaitosten ja yritysten välinen toimiva yhteistyö 8 = Saaristomatkailu 9 = Saariston rengastie Turku-Parainen-Nauvo 10 = Turku 11 = Turun monikulttuurisuus ja etninen keittiö hyvin

esillä 12 = Turun saaristo-Ahvenanmaa -alue 13 = Työnsilta saariston ja Lapin välillä (työvoima

Lapissa talvella, kesällä Saaristossa) 14 = Varsinais-Suomi on elämyksellinen

Ymatkailukohde ympäri vuoden 15 = Muu, mikä?

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen,

sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä

oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen

mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän

perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin

panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten

arvojen vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän

teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen

kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin

panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14."Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö















• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.

• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

Asiantuntijuus?

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)

• Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja privatisoituminen (the self)

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

• Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha• Joustavuus, säätelyn

purku• Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen

poistuminen• Suureneminen ja integraatio

• Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen, abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys

sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota

sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)

oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja

merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)

subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet

Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …

”Tower of Test and Generate”

Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

Herakleitos (535-474 eaa)• Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan,

sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

• Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

• Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

• Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.