Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen Alue ......Skenaarioiden päivitys •Makrot...

Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen

Alue-ennakointiseminaari

Pori 30.3. 2012

Juha Honkatukia

Yksikönjohtaja

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2

Esityksen sisältö

• Vuosien 2011-2012 ennakoinnin tilanne

– Makroennusteiden päivitys

– Toimialaennusteiden päivitys

– Julkisen tuotannon aineisto

• Erot vuoden 2011 tuloksiin

• Ennakointitulosten alueellistaminen – Bottom-up

– Päivitys 2011 -> 2012

– Toimialarakenne

– Kasvun lähteet

VATTAGE-malli

•Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE)

•Perustuu laajaan tietokantaan

•Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta

•Dynaaminen

•Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten

kysymysten analysointiin

•yritysten voitonmaksimointi – panoskysynnät, investoinnit

•kuluttajan ongelma – kulutuskysyntä, säästäminen

•eksogeeniset rajoitteet - resurssit

•Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä

•Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa

•Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

VATTAGE-malli

•Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä

•Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten

vaikutuksia systemaattisesti

•Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon,

työllisyyteen, talouskasvuun – ja julkiseen sektoriin itseensä

•Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut

kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien

kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille

•Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

5

VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa

•

Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN

1995-2004 2005 - 2010 skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN

Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN

Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN

Säästämisaste Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> ENDOGEENINEN 2015 - 2025

Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA

Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp.

Vienti Dekomp.

Tuonti Dekomp.

Kokonaistyöllisyys Dekomp.

Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet

Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet

Väestö

Työvoiman tarjonta

Toimiala- ja maakuntataso

Työllisyys KT-tiedot

Investoinnit KT-tiedot

Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit

Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit

Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit

Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit

Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet

Hyödykkeet

Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet

Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington

Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington

Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit

Julkisen kulutuksen rakenneparametrit

Skenaarioiden päivitys

•Makrot

–KO:n ennusteet

•Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2012)

•Toipuminen huomattavasti hitaampaa

–AWG (2060 asti)

•Ei suuria muutoksia (2012)

•Historiatieto

–Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit

–Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012)

–Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti)

–Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012)

•Muut lähteet

–Energiaintensiivinen teollisuus – VTT/TEM (2012)

–Palvelut – STM

•Talouspolitiikka

–Säästötoimet makroista, ei hallitusohjelman tavoitteita, ilmastopolitiikka voidaan huomioida

Perusuran päivittäminen

• Makrotaloudellisten muuttujien päivitys

– Kulutustiedot

– Vienti- ja tuontitiedot

– Työvoima ja työllisyystiedot

– Investointitiedot

• Viimeisin Tilastokeskuksen tai

Tullihallituksen tieto + ennusteet (ennen

kaikkea VM)

7

Viennin arvon vuotuinen kasvu (% ) vuosina 2006-2011

tärkeimmillä teollisuuden toimialoilla

8

-60,0

-40,0

-20,0

0,0

20,0

40,0

60,0

2 Y2006 3 Y2007 4 Y2008 5 Y2009 6 Y2010 7 Y2011

Sanomalehtipaperin valmistus Radio-, televisio- ja tietoliikkennevälineiden valmistus

Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus Metallituotteiden valmistus

Koneiden ja laitteiden valmistus

Kotitalouksien kysynnän kasvu 2007-2011

9

-4,0%

-3,0%

-2,0%

-1,0%

0,0%

1,0%

2,0%

3,0%

4,0%

5,0%

2007 2008 2009 2010 2011

Investointien vuotuinen kasvu (%) 2006-

2010

10

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

2006 2007 2008 2009 2010

Työllisten määrän kasvu vuosina 2006-2011

11

-4,0%

-3,0%

-2,0%

-1,0%

0,0%

1,0%

2,0%

3,0%

2006 2007 2008 2009 2010 2011

Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden

kysyntärakenteisiin

• Eri kysyntäerissä finanssikriisin aikana ja sen jälkeen

tapahtuneiden muutosten analysointia

– Suurin murros vientikysynnässä

– Myös investointikysyntä romahti finanssikriisin

seurauksena, mutta kriisin jälkeinen kasvu ollut

vientikysynnän kasvua nopeampaa

– Yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä reagoivat

vähiten

– Kulutuskysynnän merkitys Suomen taloudessa

kasvanut

12

Finanssikriisin vaikutukset

Suomen talouden

kysyntärakenteisiin

13

Finanssikriisin vaikutukset

Suomen talouden

kysyntärakenteisiin

14

Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden

kysyntärakenteisiin

• Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen

tulevaisuudessa?

– Vientikysynnän supistuminen ei selity ainoastaan

hintakilpailukyvyn heikkenemisellä vientisektorin

rakenteelliset ongelmat sekä globaali kokonaiskysynnän

väheneminen voidaanko olettaa kysynnän palautuvan

kriisiä edeltäneelle tasolle?

– Investointikysyntä on riippuvaista ensisijaisesti taloudellisen

epävarmuuden määrästä, investointihalukkuuden

kehityksestä sekä rahoituksen saatavuudesta

kasvun mahdollisuudet olemassa

15

Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden

kysyntärakenteisiin

• Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen

tulevaisuudessa?

– Yksityisen kulutuskysynnän kasvu riippuu käytettävissä

olevien tulojen kasvusta sekä kotitalouksien

kulutushalukkuudesta työllisyyden kasvu ja kuluttajien

luottamus määrittelevät näkymät suotuisat eurokriisistä

huolimatta

– Julkisen kulutuskysynnän kasvu riippuvaista sekä

hyvinvointivaltion instituutioista että poliittisista päätöksistä

ilman suuria muutoksia kysynnän kasvu jatkuu myös

tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden

merkityksen kasvu

16

Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana

• Kysyntärakenteissa tapahtuneiden muutosten peilikuva

– Teollisuustuotannon taso edelleen vuonna 2011 selvästi

finanssikriisiä edeltänyttä aikaa matalammalla

– Yksityisen palvelutuotannon kasvu ollut suhteellisen nopeaa

finanssikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen

– Julkisyhteisöjen palveluiden arvonlisäys pysynyt ennallaan

– Alkutuotannossa finanssikriisin vaikutukset hyvin pieniä

17

Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana

18

19

Työvoiman tarve Suomen taloudessa

Ennakoidut skenaariot vuoteen 2025 asti

• Perusura

– BKT kasvaa 1.8 % vuodessa vuonna 2025

– Työllisten määrä alkaa vähetä 2010-luvun lopulla

– Palveluiden osuus arvonlisäyksestä kasvaa huomattavasti, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden

• SOME

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuskasvu nopeampaa

– Tarvittava työvoiman määrä selvästi pienempi

• Nopeampi maahanmuutto

– Työvoiman määrä kasvaa nopeammin kuin perusuralla

– Vaikutukset näkyvät lähinnä palvelualojen työllisyydessä

• Tavoiteskenaario

– Julkisen talouden tuottavuusohjelma,

– Nopeampi tuottavuuden kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa

– Suurempi julkinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen

– Vientikysynnän suotuisampi kehitys useilla toimialoilla

Keskeisiä tuloksia

-Perusura vs. tavoiteura vs. 2012 pävitys

-Maakunnallistaminen

Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus

kansantuotteen kasvuun vuosina 2005–2025

(Perusskenaario)

-10

0

10

20

30

40

502

00

5

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

%

Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot

Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus

kansantuotteen kasvuun vuosina 2005–2025

(Tavoiteskenaario)

-10

0

10

20

30

40

50

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

%

Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot

Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen

kasvuun vuosina 2005–2025

(Perusskenaario)

-20.0

-10.0

0.0

10.0

20.0

30.0

40.0

50.0

60.0

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

%

Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti

Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen

kasvuun vuosina 2005–2025

(Tavoiteskenaario)

-30,0

-20,0

-10,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

%

Yksityinen kulutua Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti

Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen

kasvuun (Päivitys 2012)

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012)

Hyödykeverot

Voitot

Primäärituotannontekijät

Tuottavuus

Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen

kasvuun (Päivitys 2012)

-20

-10

0

10

20

30

40

50

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012)

6 Imports

5 Exports

4 Stocks

3 Government

2 Investment

1 Consumption

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti

• Talouskasvu selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alussa

• Vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä vähenee oleellisesti

• Tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi, kun toimialarakenne

tuottavuuden kasvulle epäsuotuisampi kuin aiemmin

• Merkittävin osuus kasvusta peräisin yksityisen kulutuskysynnän

kasvusta, joka silti hitaampaa kuin 2000-luvulla työvoiman

määrän supistuminen

• Investointikysyntä ja julkinen kulutuskysyntä kasvavat suurin

piirtein 2000-luvulla havaittua vauhtia

27

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti

28

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti

29

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti

30 2,9 % 2,8 % 2,7 % 2,6 % 2,5 %

20,8 % 21,4 % 22,1 % 22,8 % 23,4 %

5,2 % 5,3 % 5,2 % 5,2 % 5,2 %

20,8 % 20,7 % 20,2 % 19,8 % 19,5 %

5,0 % 4,9 % 4,9 % 4,8 % 4,7 %

4,9 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 3,8 %

5,6 % 5,6 % 5,6 % 5,5 % 5,4 %

4,1 % 4,1 % 4,0 % 3,9 % 3,8 %

4,1 % 4,2 % 4,3 % 4,4 % 4,5 %

12,6 % 12,5 % 12,6 % 12,8 % 12,9 %

11,3 % 11,2 % 11,1 % 10,9 % 10,8 %

2,6 % 2,8 % 3,0 % 3,2 % 3,4 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Energia, lämpö- ja vesihuolto

Liikenne ja tietoliikenne

Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

Sosiaalipalvelut

Terveydenhoito

Koulutus

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

Rahoitus ja liike-elämän palvelut

Rakentaminen

Teollisuus

Alkutuotanto

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti

31

3,2 2,6 2,7 3,6 2,6

23,821,8 23,1

25,923,0

5,25,2

5,2

4,8

5,2

20,7

19,519,8

20,0

19,8

4,8

5,35,2

4,0

4,8

4,8

4,74,6

4,5

4,1

4,95,9 4,5

4,65,5

3,54,1 3,9

3,43,9

3,74,4 4,4

4,24,4

12,0 13,8 13,7 12,912,8

10,9 11,2 11,3 10,810,9

2,3 1,4 1,4 1,3 3,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 2025 (PÄIVITYS)

%

Energia, lämpö- ja vesihuolto

Liikenne ja tietoliikenne

Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

Sosiaalipalvelut

Terveydenhoito

Koulutus

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

Rahoitus ja liike-elämän palvelut

Rakentaminen

Teollisuus

Alkutuotanto

Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up)

•VERM: alueellistettu VATTAGE-malli

•VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-

mallin koko maan tasoinen ennuste

•Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja

kysyntätekijöiden kehityksessä

•Alueelliset lähtökohdat

• Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne

• Alueellisesti, ikäryhmittäin

• Julkinen sektori ja aluepolitiikka

• Vientinäkymät

Ikääntymisen vaikutusten arvioinnin

lähtökohtina lisäksi

Toteutuneet politiikkatoimet 2010-2011 asti:

•Kunnallisverotuksen muutokset

•Tuloverot, yhteisöverto

•Valtionverotuksen muutokset

•Tuloverojen kevennykset

•ALV:n muutokset

•KELA-maksut

•Valtionosuusjärjestelmän kuvaus kuntatasolta

•Ekonometriset arviot valtion, kuntien ja

sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoista

•Julkiset investoinnit noudattavat toimialojen

yleistä kasvuvauhtia

Valtionosuusjärjestelmän tuonti VERMiin; lähtökohtia

• Verotulojen tasausjärjestelmä on tasausrajan eri puolilla epäsymmetrinen ->

tarvitaan kuntatason tietoa

• Malliin tuotu kuntatason tietoa tasauslaskelman mahdollistamiseksi; vain

lähtödatat ovat ”aitoja” kuntatietoja; malli ei tuota dataa kunta- vaan

aluetasolla.

• VOS -järjestelmä kokonaisuudessaan hyvin mutkikas, mutta moni

vaikuttava tekijä on lähes muuttumaton yli ajan; vain ”liikkuvat” osat

tarpeellisia mallintaa

• Vuosien 2004-2011 todelliset VOS:t voidaan tuoda malliin eksogeenisina;

mallikoodi aktivoidaan siten vasta vuodesta 2012 eteenpäin

• Kohtuullisen suuri osa valtion tulonsiirroista kunnille eivät ole varsinaisia

valtionosuuksia, vaan muita tulonsiirtoja; näiden oletetaan kehittyvän

samaan tahtiin VOSien kanssa.

• Ahvenanmaan tulonsiirrot noudattavat eri logiikkaa, mallinnettava erikseen

VOS-laskenta VERM

• Yleinen valtionosuus

• Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat

• Sosiaaliala – työttömyys

• Koulutus

• Ahvenanmaa

• Laskenta aivan kuin vuoden 2010 uudistusta ei olisi tehty

(koska sen vaikutus marginaalinen ja koulutuksen VOS

lasketaan VERMissä alusta pitäen lähinnä vuoden 2010

systeemin kaltaisesti)

VOS-laskenta VERMissä

• Yleinen valtionosuus

• Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat

• Sosiaaliala – työttömyys

• Muu sos.&terv.

• Opetus

• Tulojen tasaus

• Ahvenanmaa – Könttäsumma

– Tasausmaksu

• Väestön & hintatason muutos (ΔKHI)

• Väestönmuutos ikäryhmitt. & Δ KHI

• Työttömien määrän muutos & Δ KHI

• Δ KHI

• Väestö 7-15 v (ei 6-vuotiaat) & Δ KHI

• Alueen kuntasektorin verotulojen muutos & väestönmuutos & tasausrajan ja tasausvähennyskertoimen muutos

• Ahvenanmaa – 0.45%* valtion budjettitulot

– Valtion tuloverot kokonaisuudessa n vs. Ahvenanmaalla

Osiot Muuttujat

Julkisen kulutuksen kasvu (2004=100) heikommin menestyneissä

maakunnissa (milj.€) vuosien 2004 ja 2020 välisenä aikana

37

Kuntasektorin tulot ja menot komponenteittain Keski-

Suomen seutukunnissa vuonna 2008

38

Jyvaskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari

Kulutusmenot 761,1 38,0 65,5 122,8 112,0 192,1

Investoinnit 96,8 0,4 3,9 7,1 5,8 8,1

Muut pääomamenot 10,2 1,3 1,9 1,8 2,0 1,9

Maksetut tulonsiirrot 110,3 2,3 4,8 13,1 10,7 16,2

Verotulot -503,5 -16,4 -39,1 -79,6 -66,6 -87,1

Muut tulot -130,5 -3,4 -7,2 -14,7 -17,7 -15,8

Tulonsiirrot valtiolta -275,6 -20,6 -37,1 -57,9 -53,9 -124,0

Vaje 68,8 1,5 -7,3 -7,4 -7,7 -8,6

-600,0

-400,0

-200,0

0,0

200,0

400,0

600,0

800,0

1000,0

Aks

elin

ots

ikko

Keski-Suomen seutukuntien vaje vuonna 2008

Kuntasektorin vaje Keski-Suomen seutukunnissa

vuosina 2008-2020

39 -15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Keski-Suomen seutukuntien kuntatalouden vaje, MEURO, y-o-y

Jyvaskyla

Joutsa

Keuruu

Jamsa

Aanekoski

SaarijViitas

Väestönkasvu maakunnissa ja Keski-Suomen

seutukunnissa vuodesta 2004

40

Työikäisen väestön osuus koko väestöstä maakunnissa ja

Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta 2004

41

Vanhusikäisen väestön osuus koko väestöstä

maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta

2004

42

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Jyvaskylä

Joutsa

Keuruu

Jämsä

Äänekoski

Saarijärvi-Viitasaari

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Itä-Uusimaa

Vanhusikäisten osuus koko väestöstä

2004

2010

2015

2020

Valtion kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski-

Suomen seutukunnissa vuodesta 2004

43

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Jyvaskylä

JoutsaKeuruu

Jämsä

Äänekoski

Saarijärvi-Viitasaari

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Itä-Uusimaa

Ahvenanmaa

Valtion kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004

2005

2010

2015

2020

Kuntien kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski-

Suomen seutukunnissa vuodesta 2004

44

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Jyvaskylä

JoutsaKeuruu

Jämsä

Äänekoski

Saarijärvi-Viitasaari

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Itä-Uusimaa

Ahvenanmaa

Kuntien kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004

2005

2010

2015

2020

45

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

1 Uusimaa

2 VarsinSuomi

3 Satakunta

4 KantaHame

5 Pirkanmaa

6 PaijatHame

7 Kymenlaakso

8 EtelaKarjala

9 EtelaSavo

10 PohjSavo 11 PohjKarjala

12 KeskiSuomi

13 EtelaPohjanm

14 Pohjanmaa

15 KeskiPohjanm

16 PohjPohjanm

17 Kainuu

18 Lappi

19 ItaUusimaa

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (2011)

2005

2010

2015

2020

46

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

1 Uusimaa

2 VarsinSuomi

3 Satakunta

4 KantaHame

5 Pirkanmaa

6 PaijatHame

7 Kymenlaakso

8 EtelaKarjala

9 EtelaSavo

10 PohjSavo11 PohjKarjala

12 KeskiSuomi

13 EtelaPohjanm

14 Pohjanmaa

15 KeskiPohjanm

16 PohjPohjanm

17 Kainuu

18 Lappi

19 ItaUusimaa

Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta 2004 (2012)

2005

2010

2015

2020

47

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1 Uusimaa

2 VarsinSuomi

3 Satakunta

4 KantaHame

5 Pirkanmaa

6 PaijatHame

7 Kymenlaakso

8 EtelaKarjala

9 EtelaSavo

10 PohjSavo11 PohjKarjala

12 KeskiSuomi

13 EtelaPohjanm

14 Pohjanmaa

15 KeskiPohjanm

16 PohjPohjanm

17 Kainuu

18 Lappi

19 ItaUusimaa

Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta 2004

2005

2010

2015

2020

2025

48 0

5

10

15

20

25

30

35

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Taso

ero

vu

ote

en

20

04

, %

Kansantuotteen kasvun komponentit

Tuoteverot

Tuotannon verot

Tuottavuus

Pääoma

Työtunnit

49 -6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

Taso

ero

vu

ote

en

20

04

, %

Toimialojen tuottavuuskasvun vaikutus kansantuotteen kasvuun

Teknologiaklusteri

Muu teollisuus, rakentaminen ja energia

Alkutuotanto, kauppa ja majoitus

50

0

2

4

6

8

10

12

14

1 Uusimaa

2 VarsinSuomi

3 Satakunta

4 KantaHame

5 Pirkanmaa

6 PaijatHame

7 Kymenlaakso

8 EtelaKarjala

9 EtelaSavo

10 PohjSavo 11 PohjKarjala

12 KeskiSuomi

13 EtelaPohjanm

14 Pohjanmaa

15 KeskiPohjanm

16 PohjPohjanm

17 Kainuu

18 Lappi

19 ItaUusimaa

Alueiden kontribuutio koko maan kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004

2005

2010

2015

2020

2025

51

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Arvonlisäys, MEURO, 2004

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

52

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Arvonlisäys, MEURO, 2010

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

53

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Arvonlisäys, MEURO, 2020

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

54

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Arvonlisäys, osuudet, 2004

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

55

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Arvonlisäys, osuudet, 2010

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

56

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Arvonlisäys, osuudet, 2020

Julkiset palvelut

Liike-elämän palvelut

Liikenne

Kauppa ja majoitus

Rakentaminen

Energia

Konepaja- ja elektroniikka

Muu energiaintensiivinen

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

Päivityksen keskeisiä tuloksia

-Viennin kehitys lähempänä 2010

perusskenaariota kuin 2011 tavoite-

-Kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen

korostuvat

-Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuus-

valtaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin

2011 tavoiteskenaariossa

-Jatkotyö

-Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden

linkitys

-Tulokset sähköisinä

- Aluetason dialogi?

58

Aineiston päivitys

• Toimialaluokitus

• Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto

Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi

toimialaluokitus

• Alkoi vuoden 2011 lopussa, kun

Tilastokeskus sai valmiiksi uudet tarjonta-

ja käyttötaulut

• Perusvuodeksi 2008

• Uusi toimialaluokitus TOL2008 ja

tuoteluokitus CPA2008

59

• Aineisto: tarjonta- ja käyttötaulut, kansantalouden

tilinpidon tuotantotilit, sektoritilit ja pääomakanta,

aluetilinpito (vasta vuodelta 2009), julkisen sektorin tilit

(maaliskuussa 2012)

• Lisäaineistot: tullihallituksen kauppatasetiedot,

palveluiden ulkomaankauppatilasto, FLEED-aineisto

(työikäinen väestö + toimipaikkatilasto), kuntatilastot

60

Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi

toimialaluokitus

• Tilanne tällä hetkellä:

– perustietokanta (tarjonta- ja käyttötaulut +

tuotantotilit) pian valmis (koko maan malli)

– Pääomakanta ja julkisen sektorin taloustoimet

lisättävä tietokantaan

– Aluemallin tietokanta koko maan mallin

tietokannan pohjalta

– Mallin lisäosien aineistojen päivitys ja uuden

perusuran rakentaminen seuraavassa vaiheessa

61

Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi

toimialaluokitus

• Tavoitteena tarkastella yksityisiä ja julkisia tuottajina

erillisinä yksikköinä

– Palvelutuotannon tulot kuntataloudessa?

• Vain muutamilla toimialoilla taloudellisesti

merkittävää julkista tuotantoa

– koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkimus- ja

kehittäminen

– näissä jako yksityiseen tuotantoon, valtion tuotantoon ja

kuntien tuotantoon (sosiaaliturvarahastot yksityistä

tuotantoa)

62

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto

Palkansaajakorvaukset sektoreittain jaetuilla

toimialoilla

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut

Yksityinen Valtio Kunnat ja kuntayhtymät

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto

• Tuotantotoiminnan lisäksi tarkasteluun ollaan

tuomassa tulonsiirrot julkisesti omistetuilta

yhtiöiltä tai liikelaitoksilta

• Kuntatilastojen hyödyntäminen alueellisessa

analyysissa ja julkisen sektorin tilien koko maan

tarkastelussa

• Kohti kokonaisvaltaisempaa kuvaa julkisen

sektorin taloudellisesta toiminnasta

Päivityksen keskeisiä tuloksia

-Palveluvaltaistuminen korostuu

-Viennin kehitys lähempänä 2010

perusskenaariota kuin 2011 tavoite-

-Palveluvaltaistuminen korostuu

-Päivitetyssä alueskenaariossa

vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat

hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa

-Jatkotyö

-Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden

linkitys

- Aluetason dialogi?

66

Verotuksen mahdollisuudet

• Marginal cost of funds

• Hyvinvointivaikutusten dekomponointi

• Veroreformi

• Kehykset

Kiitos mielenkiinnosta!

Lisää: etunimi.sukunimi@vatt.fi

Honkatukia 040-304 5561

Kinnunen 040-304 5504

Ahokas 040-304 5526