Kriisityön koulutuspäivät

KRIISITYÖN KOULUTUSPÄIVÄTSalli Saari, dosentti, psykologiJyväskylä 21-22.9.2011

Kriisien luokittelu

Kehityskriisit Kehittyvät vähitellen ajan kuluessa ja iän

karttuessa Muutos ei kovin suuri, siihen sopeudutaan

vähitellen Elämän kriisit

Useimmiten ihmissuhteiden ja työ- ja asuinpaikan muutoksia

Yleensä on käytettävissä aikaa sopeutumiseen Äkilliset, järkyttävät tapahtumat

(traumaattiset kriisit) Tapahtuvat yth’äkkiää, odottamatta Sopeutuminen aloitettava heti

Järkyttävän tapahtuman tunnusmerkit: Mikä aiheuttaa sopeutumisprosessin

Ennustamattomuus Tapahtuu yht´äkkiää,

odottamatta Kontrolloimattomuus

Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla ei voida vaikuttaa

Uhkaa keskeisiä elämänarvoja haavoittuvuus maailmankuva muuttuu elämän arvot muuttuvat

Muutoksen suuruus Normaali sopeutumisreaktio reaktiot niin voimakkaita,

etteivät ne ole hallittavissa

Tapahtumaan ei voida valmistautua

Jossitteluajatukset, syyllisyydentunnot versus hallinnantunne

Elämältä putoaa pohja Elämänkatsomuksellinen

kriisi

Kaikki voimavarat käyttöön Pelot ettei selviä Kontrolloimattomien

tunteiden ja reaktioiden pelko

TRAUMAATTISTEN TAPAHTUMIEN MÄÄRÄ VUODESSA Tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemat, yhteensä noin

4500 itsemurhat 1075

itsemurhayritykset 10 000 tapot ja murhat 130

tapon yritykset 400-500 väkivallan kohteeksi joutuminen 30 000

liikenneonnettomuudessa kuolleet 270 (2010) loukkaantuneet 10000

hukkumiset 100-200 tulipaloissa kuolleet alle 100

uhreja useita tuhansia Äkilliset luonnolliset kuolemat n. 10 000

“Läheltä piti” tapahtumien traumaattinen luonne

Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me emme reagoi pelkästään siihen mitä todella tapahtuu vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua

keskeistä ihmisten reaktioiden ymmärtämisessä

reaktiot saattavat laueta, vaikka itse tapahtumasta olisi kulunut aikaa, kun tieto läheltä piti tapahtumasta tulee useita tunteja tai päiviä jälkikäteen

JÄRKYTTÄVÄN TAPAHTUMAN PSYKOLOGISET UHRIT

tapahtumassa mukana olleet loukkaantuneet tai säikähdyksellä selvinneet

läheisen ihmisen äkillisesti menettäneet omaiset ja lähiyhteisöt

kauhistuttavaa tapahtumaa sivusta seuranneet silminnäkijät

pakko katsoa samaistuminen

auttajat ammattityöntekijät -vapaaehtoiset

tapahtuman aiheuttajat, "syylliset"

Laajan uhrikäsitteen merkitys

Aikaisemman lääkinnällisen uhrikäsitteen mukaan onnettomuuden uhrit olivat aina tapahtumapaikalla eli kuolleet ja luokkaantuneet

Psykologisen näkökulman huomioon ottaminen muuttaa tilannetta radikaalisti uhrien määrä moninkertaistuu vain pieni osa uhreista paikan päällä valtaosa kodeissa, kouluissa, työpaikoilla,

matkoilla ympäri Suomea, joskus ympäri maailmaa Asettaa aivan uusia vaatimuksia kriiisityölle ja sen

organisaatiolle

Psyykkinen sokki: kaikille yhteiset reaktiot

Tarkoituksena suojata mieltä

sellaiselta tiedolta, jota se ei pysty ottamaan vastaan

tallentaa muistiin myöhemmin tarvittavaa tietoa ja vaikutelmia

taata toimintakyky eli tarkoituksemukainen toiminta

Ilmenee muuttuneena

tietoisuutena epätodellinen olo unenomainen turta

olotila muuttunut käsitys

ajasta “supermuisti”

tunteiden puuttumisena

Erot tapahtumassa mukana olleiden ja siitä kuulleiden sokkireaktioissa

Tapahtumassa mukana olleet erinomainen kyky

toimintaan ja päätöksentekoon

Kaikki psyykkiset ja fyysiset resurssit käytössä: kaikki tähtää henkiin jääämiseen

Voimakkaat aistivaikutelmat

Ei tunnereaktioita, ei myöskään kivun tunnetta, jos henkiin jääminen sitä edelllyttää

Tapahtumasta kuulleet kyvyttömyys toimintaan

ja puuttuva kyky tehdä päätöksiä

Tiedon saamisen ajankohtaan saattaa liittyä aistivaikutelmia, muuten ei

Välittömästi tiedon jälkeen usein voimakas tunnereaktio jota seuraa turta olo

Tietoisuuden tason muutokset, jotka ilmenevat esim. tiedon käsittelyssä

Psyykkinen sokki, jatkoa

Epätarkoituksenmukaisia reaktioita esiintyy tilanteesta riippuen noin 20-30% yliampuvat reaktiot

paniikki hysteria

aliampuvat reaktiot lamaannus apatia

AKUUTTI STRESSIHÄIRIÖ (DSM-IV) Reaktiona voimakas pelko, avuttomuus

tai kauhu Kolme seuraavista dissosiatiivisista

oireista Subjektiivisen turtumuksen tai irrallisuuden

tunne Vähentynyt tietoisuus ympäristöstä Derealisaatio Depersonalisaatio Dissosiatiivinen muistihäiriö

Reaktiovaihe

Tarkoitus tulla tietoiseksi

siitä, mitä todella on tapahtunut ja sen merkityksestä itselle ja elämälle

Ilmenee voimakkaat

tunnereaktiot: itse-syytökset,

syyllisyydentunnot, tarve etsiä syyllisiä

itkeminen, itkuisuus, helpotuksen tunne, ahdistus, viha, pelko, suru, häpeä

somaattiset reaktiot: vapina, pahoinvointi, sydänvaivat (painon tunne, puristus, rytmihäiriöt, sydän hakkaa) lihassäryt, huimaus, väsymys, univaikeudet

Työstämis ja käsittelyvaihe

Tarkoitus entisestä

luopuminen, suru pelkojen ja

traumojen työstäminen

uuden ennakoiminen ja siihen sopeutuminen

Ilmenee mieli sulkeutuu tulevaisuuden

perspektiivin puuttuminen

etäisyyden luominen tapahtumaan

muisti-ja keskittymis-vaikeudet

ihmissuhteet koetuksella ärtyvyys vetäytyminen

JÄRKYTTÄVÄN KOKEMUKSEN TOIVOTTU LOPPUTULOS

Tapahtuma muodostuu Tietoiseksi, levolliseksi osaksi omaa itse Levollisuus: tapahtumaa voi ajatella tai olla

ajattelematta Tapahtumaa voi ajatella ilman voimakkaita

tunnereaktioita, ei tarvitse välttää sen ajattalemista tai torjua sitä pois mielestä

Ei väkisin tunge mieleen

Tekijät, jotka vaikuttavat järkyttävän kokemuksen käsittelyyn

Altistuksen määrä ja laatu Sukupuoli yksilön kyvyt ja voimavarat kriisin

käsittelyssä ulkoinen sosiaalinen tuki aikaisemmat traumattiset kokemukset ulkoiset mahdollisuudet kriisin

käsittelyyn

Häiriöt järkyttävän kokemuksen käsittelyssä Kokemuksen käsittely juuttuu

sokkivaiheeseen ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu

reaktiovaiheeseen oireet jäävät päälle, posttraumaattinen

stressihäiriö syyttämiseen

turhat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit suruun

ei pystytä irrottamaan otetta menetetystä

Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)

Epätavallisen voimakas tapahtuma Tapahtuma koetaan jatkuvasti uudelleen:

mieleen tunkevat muistikuvat Jatkuva katastrofiin assosioituvien ärsykkeiden

vällttäminen tai yleinen tunneherkkyyden turtuminen

Itsepintaisia lisääntyneen vireystason oireita, ruumiintoiminnot ovat aktiivisia ja ruumis valmis taistelemaan tai pakenemaan

Oireiden tulee esiintyä voimakkaina vähintään kuukauden

TRAUMAN TUNNUSOMAISET PIIRTEET

Tallentuu siinä muodossa kuin se syntyy säilyttää alkuperäisen voimansa, ei muutu heijastaa vaikutuksensa elämänratkaisuihin ja -

laatuun, ihmissuhteisiin, toistamispakko Vaikuttaa minäkuvaan tuottaen siihen vääriä

uskomuksia aktivoituu alkuperäistilannetta jollain tavalla

muistuttavissa tilanteissa voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton,

vaikutukset kuitenkin tiedostamattomia ei vaihtoehtoja toimia tai valita toisin

TRAUMOJEN MERKITYS PSYYKKISISSÄ HÄRIÖISSÄ

Monien psyykkisten häiriöiden sekä altistavina että laukaisevina tekijöinä traumaattiset kokemukset fobiat paniikkihäiriö masennus ahdistusneuroosit psykosomaattiset sairaudet narsistiset häiriöt

alhainen itsetunto posttraumaattinen stressi häiriö Dissosiaatio häiriöt Myös psykoosit

TRAUMAN VAIKUTUS AJATUKSIIN OMASTA ITSESTÄ

olen huono en osaa en opi

olen paha syyllisyys häpeä

olen avuton en voi vaikuttaa siihen mitä minulle tapahtuu

olen turvaton pelko

Dissosiaation rooli traumaattisissa kokemuksissa Kun traumaattinen tapahtuma jää

integroitumatta persoonallisuuteen, on seurauksena dissosiaatio

Pohjana erilainen muistijärjestelmä Traumaattinen muisti:

Tallentuu mielikuvina, aisteina, tunteina ja käyttäytymisenä

Ei muuta ajan kuluessa eikä sitä voi tietoisesti palauttaa mieleen

Muistuu mieleen sopivan ärsykkeen laukaisemana Narratiivinen muisti

Tallentunut semanttisesti ja symbolisesti Tietoisesti muistiin palautettavaa Sosiaalista, voidaan tarvittaessa korjata ja muuttaa

Häiriöt psyykkisessä sopeutumis-prosessissa tutkimusten mukaan

Jonkinasteinen trauma kehittyy noin 30-40%:lla, jos uhreihin ei kohdisteta mitään interventiota

Kun järkyttävän kokemuksen käsittelyprosessi häiriintyy, se ei parane itsestään. Häiriö jatkuu vuosia

häiriö saattaa kanavoitua psyykkiseen sairastamiseen somaattiseen sairastamiseen syytetoimiin rikolliseen ja asosiaaliseen käyttäytymiseen

Psykologisen häiriön riski traumatisoivan tapahtuman kokeneilla

95% on psykologisia reaktioita ja oireita välittömästi tapahtuman jälkeen

30-40% altistuneista uhreista oli oireita vielä vuoden kuluttua tapahtumastaof (Raphael 1986, Galea 2004)

10-20% pelastustyöntekijöistä on korkea riski kehittää PTSD

Elinikäinen riski PTSD kehittymiselle on 5-15% väestössä yleensä (Kramer &Green 1997, Breslau 2002, Kessler 2005)

Kriisi- tai mielenterveyspalvelujen käyttö traumatisoivan tapahtuman jälkeen

Boscarino & al. (2004) tutki mielenterveyspalvelujen käyttöä vuosi World Trade Centre terrori iskun jälkeen New York:n väestössä yleensä

Mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyi 9% 5% oli aloittanut taas hoidon Lääkkeiden käyttö lisääntyi 4%

Heidän keskuudessaan, joilla jo oli todettu mielenterveys häiriö 55% ei ollut hakenut apua, vaikka heillä oli PTSD tai masennus (Boscarino et al. 2005)

Laaja seulontaohjelma WTC:n pelastustyöntekijöiden keskuudessa osoitti 50% oli mielenterveysongelmia 3% käytti mielenterveyspalveluja

Johtopäätökset

Onnettomuuden ja traumatsoivan tapahtuman kokeneilla on paljon hoitamatonta avun tarvetta

Uhrit eivät käytä palveluja, vaikka heillä on oireita ja vaikka palveluja on tarjalla

Ainoa keino ratkaista tämä ongelma on tarjota aktiivisesta apua ja palveluja traumatisoivan tapahtumaan uhreille

Akuutin kriisiavun psykologiset tavoitteet

Psyykkisen kestävyyden, sitkeyden (resilience) lisääminen ja kehittäminen

Itseluottamuksen tukeminen ja ylläpitäminen

Traumaattisen kokemuksen integroiminen persoonallisuuteen Dissosiaation vähentäminen

Akuutin kriisityön yhteiskunnalliset tavoitteet inhimillisen kärsimyksen vähentäminen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja

sairauspoissaolojen vähentäminen lääkkeiden käytön ja lääkekulujen

vähentäminen terveydenhuoltopalvelujen käytön

vähentäminen väliaikaisen ja pysyvän

työkyvyttömyyden vähentäminen

Äkillisen järkyttävän kokemuksen käsittelyn periaatteet

Painopiste alkuvaiheessa yhteisöllisessä työssä Kokemusta käsitellään niissä yhteisöissä, joita kokemus

kosketta Näissä yhteisöissä ja ryhmissä ei tarveharkintaa uhrien osalta

Asiantuntijoiden suunnittelema kokonaisvaltainen ja hallittu avun organisointimalli versus tilaaja tuottaja malli Apua tarvitsevien ryhmien ja yhteisöjen kartoittaminen

Avun tarjoaminen altistuneille aktiivisesti Tuen saatavuus jatkuvaa

yhteystiedot ensikontaktista lähtien Perheen ja luonnollisten ryhmien yhteenkuuluvuuden

tukeminen Tuetaan ihmisten selviytymistä, ei avuttomuutta

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT

PSYYKKINEN SOKKI suojareaktio

REAKTIOVAIHE tapahtuneen

merkityksen tiedostaminen

TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE

PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing

VARHAINEN INTERVENTIO

Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti

PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu

vertaistuki

Akuutin kriisityön toimintaperiaatteet ja menetelmät Avun oikea ajoitus, joka edellyttää

avun aktiivista tarjontaa ensilinjan auttajien toimesta asianomainen vain antaa luvan, että häneen

voidaan olla yhteydessä ei psykologista tarveharkintaa ensilinjan auttajien

toimesta Oikean lähestymistavan käyttöä oikeaan aikaan Avun oikeaa ”annostelua”

edetään kerralla vain niin pitkälle kuin asianomainen pystyy ottamaan vastaan

Tiedon merkitys traumaattisessa kriisissä Psyykkinen hätätilanne

Se mitä tapahtuu, tuntuu käsittämättömältä, epätodelliselta

Psyykkisen tilan korjausyritys: yritetään käsittää, mitä on tapahtunut Kelataan tapahtumaa läpi uudelleen ja uudelleen Käsittäminen edellyttää tietoa tapahtumasta

Sopeutumisprosessi ei käynnisty eikä etene, jollei ole riittävästi tietoa siitä, mitä tapahtui Ristiriita: halutaan tietää eikä haluta tietää

Traumaattisen tapahtuman käsittäminen Tavoite, että tapahtumasta pystyttäisiin

luomaan ajassa etenevä aukoton kertomus Se mitä ei tiedetä, jää vaivaamaan

Ihmiset saatettava tiedon äärelle Olennaista miten tiedot kerrotaan

Vaikeaa myös kertojalle Tiedotusvälineiden rooli keskeinen

Hallinnantunteen lisääminen Traumaattisesta tapahtumasta

seurauksena hallinnantunteen täydellinen menetys

Yritettävä palauttaa pieninä palasina Mitä seuraavaksi tapahtuu, mitä nyt pitää

tehdä Miten selviytyä tästä hetkestä seuraavaan Mitä minussa itsessäni ja läheisissä

ihmisissä tapahtuu: miten psyykkinen prosessi etenee: psykoedukaatio tärkeää

Valmistautumisen käyttö kriisityössä Mahdollisuudella valmistautua tietoon tai kokemukseen

tavattoman suuri merkitys Jos kokemus tai tieto vastaanotetaan

valmistautumattomana, monesti seurauksena traumaattinen kokemus

Sama kokemus tai tieto, jos siihen on mahdollisuus valmistautua kunnolla, on terapeuttinen

Periaate jota voidaan käyttää runsaasti kriisityössä Vainajan katsominen Onnettomuuspaikalla käynti Tuleva tehtävä, esim. vainajan vanhempien kohtaaminen

Esteet sosiaaliselle tuelle

On kunniakasta selvitä yksin Avun pyytäminen ja toisiin

turvautuminen on heikkoutta Puheet pullamössösukupolvesta: on

ennenkin selvitty yksin Myös tutkijoiden aiheuttama paine:

”valtaosa ihmisistä selviytyy traumaattisesta tilanteesta”

Sosiaalisen tuen merkitys

Kaikissa tutkimuksissa kiistaton Me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme

traumaattisessa kriisissä Antamaan turvaa pelkällä läsnäolollaan Huolehtimaan arkipäivän kulusta Tapahtuman käsittely tapahtuu

konkreettisemmin puhumalla Pitämään ”järjissään”, pelot kurissa Välittämisen ilmaisut tärkeitä

Aggressiivinen, vihamielinen suhtautuminen

Äkillisen, järkyttävän kokemuksen kokeneilla vaikeus hyväksyä sitä, mitä tapahtunut

Johtaa usein aggressioihin, vihamielisiin reaktioihin, jotka etsivät kohdetta

Kohde voi olla kuka tahansa, viranomainen, kriisityöntekijä

Vaatii todellista ammattitaitoa, jotta pystyy ottamaan vastaan aggression ilman puolustautumista, selittelyä ja vasta- aggressiota

Jos aggressiota ei oteta vastaan, voi johtaa käsittelyn jumiutumiseen syyttämiseen

Välitön tuki järkyttävissä tilanteissa, puhdas supportio

rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri möytäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen anna uhrin puhua tapahtuneesta, älä itse

täytä tilaa omilla kokemuksillasi varo tyhjiä sanoja ja liiallisia lupauksia levollinen läsnäolo ja välittävä kosketus

auttaa eniten

Vaikeudet psyykkisessä ensiavussa Tasapainon löytäminen empaattisuuden,

uhrin tunnetilaan mukaan menemisen ja oman levollisuuden säilyttämisen välillä

Omien voimakkaiden tunteiden hallitseminen

Sulkeminen versus auki pitäminen Lohduttaminen sulkee

Älä itke – itke vaan Mielipiteen, kannan ilmaisu, tulkinta sulkee

Psykologinen defusing (purkukokous) Toteutetaan mahdollisimman pian kriittisen tilanteen

jälkeen soveltuu erityisesti ammatti-ihmisten (terveydenhuolto,

poliisi, pelastushenkilökunta) välittömien reaktioiden purkuun tavoitteena työkyvyn nopea palauttaminen

ryhmät pieniä ja homogeenisia kesto 20-45 minuuttia vaiheet

johdanto:miksi järjestetty keskusteluvaihe: mitä koitte, mitä teitte, mitä näitte informaatio ja seuranta

Kriisi-istunnon kulmakivet

Todellisuuden kohtaaminen Psyykkisten reaktioiden työstäminen

ajatukset tunteet aistimukset, flashbackit

Reaktioiden normalisointi ja tuleviin rektioihin valmistaminen

Sosiaalisen tuen käynnistäminen ja syventäminen

Kriisi-istunnon ja psykologisen jälkipuinnin erot Psykologinen debriefing on työssä koettujen

järkyttävien kokemusten, kriisi-istunto perheenjäsenten, omaisten tai muiden läheisten kokemusten varhaista käsittely

Vaiheet ja toimintaperiaatteet samat, sisältö useimmiten erilainen

Kriisi-istunnossa mennään paljon syvemmälle ajatusten ja tunteiden käsittelyssä

Kriisi-istunnon vetäminen vaatii paljon enemmän psykologia taitoja

Kriisi-istunnossa osanottajien tarpeiden huomioon ottaminen tärkeää

Kriisi-istunnossa vuorovaikutuksen laatu korostuu, debriefing teknisempi menetelmä

Psykologinen läpikäynnin: toimintaperiaatteet Ryhmämenetelmä Istunnon ajoitus ottaen huomioon

tapahtuman järkyttävyys uhreille ryhmän muodostamis-periaatteet

pyrkimys homogeenisiin ryhmiin puhumisen avoimmuuden ja helppouden

huomioon ottaminen luonnollisten ryhmien kunnioittaminen pyrkimys kaikkien osallisten mukaan

saamiseen Istunnossa vähintäin kaksi vetäjää

Järkyttävän kokemuksen ryhmämuotoisen käsittelyn edut Käsittely monipuolisempaa ja laajempaa

Useiden ihmisten kokemukset materiaalina Huomion ja rasituksen jakautuminen usean

ihmisen kesken Erityisen tärkeää nuorilla

Mahdollisuus itse verrata omia kokemuksia ja reaktioita toisten samaa kokeneiden kokemuksiin Viitekehyksen saaminen omalla kokemukselle ja

reaktioille Ryhmädynamiikan hyväksikäyttö Sosiaalisen tuen laajeneminen ja

syveneminen

Kriisi-istunnon vaiheet

Aloitus Tavoitteena osallistujien ahdistuksen ja

jännityksen vähentäminen Tehtävät

Kerrotaan mitä istunnossa tapahtuu ja sen tavoitteet Käydään läpi työskentelyperiaatteet Muodostetaan vetäjistä auktoriteetit

Kokemus Pyrkimys, että kaikki osallistuvat alusta loppuun

Kestoajan estimointi

Kriisi-istunnon vaiheet: faktojen läpikäynti Tavoitteet

Tapahtumasta aukoton ajassa etenevä kertomus: tapahtuman käsittäminen

Viedä mielikuvitukselta tilaa Antaa mahdollisuus kertoa ja kuulla, tasata tietoja

Käydään tapahtuma läpi yksityiskohtaisesti Kootaan kaikkien osallistujien tiedot ja kokemukset Täydennetään viranomaisten tiedoilla Kaikki tieto heti uhrien tietoon: tietojen osittainen

kertominen kidutusta

Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana

Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita

Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi

luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana

Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita

Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi

luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

Psykologiset menetelmät ajatusten ja tunteiden käsittelyssä Huomioiminen, kuittaaminen,

vastaanottaminen Pysäyttäminen, tilan antaminen tai siirtäminen Istunnon jäsentäminen niin, että kaikki

osaanottajat käsittelevät yhdessä samaa tunnetta, ajatusta tai ilmiötä

syventäminen: kerro lisää? Pystytkö kuvaamaan tarkemmin?

Laajentaminen: Miten teillä muilla, onko teillä samanlaisia tuntemuksia?

Ruumiillisten oireiden läpikäynti Tunnistetaan ruumiilliset reaktiot eri

vaiheissa Lisätään ymmärrystä ruumiillisiin

reaktioihin Keinoja helpottaa oloa, miten niihin tulee

suhtautua Hallintakeinojen ja helpotuskeinojen

opettamista hengitys

Reaktioiden normalisointi

Tavoite viitekehyksen antaminen, johon omia reaktioita,

tunteita ja ajatuksia voi suhteuttaa omien reaktioiden ymmärtäminen, hyväksyminen ja

tilan antaminen niille Keinot

mahdollisuus verrata omia reaktioita muiden samaa kokeneiden reaktioihin

tiedon välittäminen tulevista reaktioista tieto siitä, että reaktiot kuuluvat asiaan, ovat

normaaleja hallintakeinojen vahvistaminen

Istunnon päättäminen ja jatkosta sopiminen Periaate, että istunnossa esille tulleet reaktiot,

ajatukset ja tunteet käsitellään, ei siirretä tuonnemmaksi

Istunto päätetään selkeästi vetäjien toimesta Aikaisemmin käytäntönä yksi varsinainen

istunto ja seurantaistunto kuukauden päästä Tutkimukset ja käytännön kokemukset

viittaavat siihen, että varsinkin erittäin järkyttävien kokemusten jälkeen useampi kokoontuminen tarpeen

Siitä, miten jatketaan, sovittava istunnon lopussa

Vetäjien roolit

Joko kaksi tasavertaista vetäjää tai päävetäjä-apuvetäjä järjestelmä

Vetäjien tehtävänä kuljettaa debriefingprosessia vaiheesta toiseen

Vetäjät ovat aina auktoriteetteja Vetäjien tehtävänä huomioida, että kaikki

osallistujat saavat tilaa sanottavalleen Vetäjät auttavat osaanottajia käsittelemään

vaikeita faktoja ja tunteita esittämällä käsittelyä edistäviä kysymyksiä

Kriisi-istunnosta kieltäytyminen ja sen käsittely

Kriisipalvelut liitetään mielenterveyspalveluihin eikä haluta leimautua niiden käyttäjäksi

pelko kohdata ja käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Psyykkisen hajoamisen pelko.

On tavoiteltavaa ja kunniakasta selvitä yksin. Olemme perheen ja sukulaisten kesken

puhuneet paljon tapahtuneesta. Emme tarvitse ulkopuolista apua

En tarvitse psykologista läpikäyntiä. Minulla ei ole mitään vaikeita reaktioita tapahtumaan liittyen

Kriisityö ja lapset

Aikuiset aliarvioivat lasten kykyä huomata ja tulkita tapahtumia lapset eivät huomaa mitään lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta lapsi tajuavaa vain pinnallisesti traumaattiset

tapahtumat ja unohtaa ne helposti Lapsia aliarvioidaan myös heidän

kyvyssään käsitellä järkyttäviä tapahtumia Lasten toipumiskykyä aliarvioidaan

Iän ja kehitystason merkitys järkyttävän kokemuksen käsittelyyn Järkyttävän kokemuksen käsittelyssä

erotettavissa kolme ikäryhmää Alle kouluikäiset 0-6 –vuotiaat

Eivät pysty käyttämään kieltä (0-3v.) Pystyvät käsittelemään kokemusta kielellisesti

(4-6 v.) Ala-asteikäiset 7 – 12 -vuotiaat Nuoret 13 – 18 -vuotiaat Aikuiset 18 -

Aikuisen merkitys lapsen ja nuoren järkyttävän kokemuksen käsittelyssä

Järkyttävä kokemus koettelee aikuisuutta Se kaivaa aikuisesta lapsen ja lapsesta aikuisen

esiin Erot järkyttävän kokemuksen käsittelyssä

pienemmät kuin muutoin asioiden käsittelyssä Lapsen ja nuoren järkyttävästä kokemuksesta

selviäminen suurelta osin kiinni aikuisesta Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista kriisin

käsittelyssä, he eivät selviä yksin Erityisesti uhkatilanteet, tilanteet, jotka

aiheuttavat pelkoa koettelevat aikuisuutta

Järkyttävien kokemusten käsittely, kun ei vielä osaa puhua Järkyttävä kokemus välittyy muiden ihmisten

(vanhemmat, sisarukset) reaktioiden kautta Pienet lapset vaistoavat levottomuuden ja

ahdistuksen Säilytettävä normaalin elämän rytmi ja

rutiinit Lasta hoitamaan välillä aikuisia, joita

järkyttävä kokemus ei kosketa niin läheisesti Aikuisille aikaa kokea järkytyksen aiheuttamia

tunteita ja ajatuksia, jotta jaksavat olla lapsen kanssa ja huolehtia hänestä

Lapset usein levottomia ja itkeskeleviä, tarvitsevat ja vaativat erityistä huomiota

4 -6 -vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely Asioiden käsityskyky vielä rajoittunut Siitä huolimatta heille tulee kertoa totuus Aikuisilla tarve suojella lapsia

Aikuiset ajattelevat, että lapset kokevat järkyttävät kokemukset kuin he itse

Lapset käsittävät järkyttävät asiat oman kehitystasonsa mukaan, usein paljon yksinkertaisemmin ja helpommin kuin aikuiset

Esteet aikuisessa, ei lapsessa Lapsella annettava erityisen paljon turvaa

sylissä pitämistä Keskustelua, lapsen kysymyksiin vastaamista

7-12-vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely Käsitys- ja huomiokyky paljon parempi kuin aikuiset

ajattelevat Puuttuu vielä aikuisten esteet ja vaikeudet käsitellä

vaikeita asioita Suorat yksinkertaiset kysymykset, jotka vievät käsittelyä

eteenpäin Jos aikuiset eivät kykeneviä käsittelemään järkyttävää

kokemusta lapsen kanssa Lapset jäävät yksin kokemuksensa ja sen aiheuttamien

ajatusten ja tunteiden kanssa Lapset suojaavat aikuista, eivät ota esille sellaista, joka

aikuista ahdistaa Heijastuu ajan myötä usein fyysisinä vaivoina

(päänsärkynä, vatsakipuina)

Lapsille tunnusomaisia piirteitä kriisien käsittelyssä Lasten keskeisiä kriisien käsittelyssä

näkyviä psyykkisiä piirteitä ovat konkreettinen ajattelu itsekeskeisyys taikauskoisuus lyhytjännitteisyys

Lapsilla kyky käyttää kriisien käsittelyssä leikkiä piirtämistä ja muita ilmaisuja mielikuvitusta

Lasten tarpeet traumaattisten kokemusten käsittelyssä

Lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten ihmisten tukea ja apua lapset tulee otta vakavasti ja heitä tulee

kuunnella ja antaa aikaa lasten kysymyksiin tulee vastata, jos pystyy,

jos ei, se tulee kertoa Lapset tarvitsevat fyysistä läheisyyttä ja

turvaa lapset suojelevat aikuisia: varovat vaikeita

puheenaiheita, kertovat vain, mitä aikuiset tietävät heidän tietävänjne.

Lapset kriisi-istunnossa

Jos lapsia useita, oma vetäjä Lapset mukana aloitus- ja faktavaiheen, sen

jälkeen lapset voivat siirtyä oman vetäjän kanssa toiseen tilaan

Lasten tulee voida käsitellä tapahtumaa omalla tavallaan esim piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla

Lopuksi palataan yhteen ja käydään läpi, mitä lapset ovat tehneet

7-8 -vuotiaista lähtien aikuisten kesken, kun annetaan oma tila

Nuorten kriisien käsittelyn erityispiirteet

Nopea tiedon kulku nuorten keskuudessa Aikuiset ja kriisityöntekijät auttamattoman hitaita

Netin suuri merkitys tiedon saamisessa ja välittämisessä Aikuiset ulkopuolella ja avuttomia

Nuoret kokoontuvat yhteen nopeasti Vertaistuki olennaisen tärkeää Tarvittaisiin aikuisia olemaan näissä tilanteissa

läsnä ja maadoittamaan käsittelyä Nuorten tapa käsitellä yleensä vain yhdessä

olemista, ei aktiivista käsittelyä Nuoret vieroksuvat aikuisten tapaa käsitellä

Aikuisten otettava nuorten ehdot ja käsittelytapa huomioon

Keskustelu toiminnan tai muun puuhastelun ohessa

Traumojen hoito: ajoituksen merkityksestä Traumaattiset kokemukset tuottavat

väärän uskomuksen minäkuvaan Tätä toteuttaa itseään ennen kuin se

puretaan Vaikutus: elämä alkaa mennä pieleen Mitä nopeammin väärä uskomus

puretaan, sitä vähemmän elämä ehtii mennä pieleen

PTSD kroonisoituu 4 kuukaudessa

Kriisiterapian periaatteita

Tavoitteena tukea ja tehostaa normaalia kriisiprosessia Kun ei ole ryhmää, jossa kokemusta käsitellä Kun ryhmämuotoinen interventio ei riitä

Käyntitiheyden vastattava potilaan tarpeita Alussa tiivistä (melkein joka päivä) ja sitten

harventuva Puolet ajasta käsitellään mitä viime käynnin

jälkeen on tapahtunut, puolet ajasta käytetään tulevien tapahtumien valmisteluun

Antaa mahdollisuuden ajatuksissa ja tunteissa ”rypemiseen” ja juuttumien purkamiseen

Trauman purkamisen edellytykset Tietoisuus trauman syntyhistoriasta

Mistä ja miten psyykkinen trauma on kehittynyt

Trauman aiheuttamat kaikki tunteet tulee läpityöskennellä, kokea uudelleen

Traumaattiseen kokemukseen tulee saada uusi näkökulma

Traumaterapian yleiset strategiat Stabilisointi

Tuetaan potilaan omia selviytymiskeinoja Egon vahvistaminen Epänormaalin normalisointi

Trauman kohtaaminen ja prosessointi Traumaattisen kokemuksen kognitiivinen,

emotionaalinen ja fysiologinen prosessointi Välttämiskäyttäytymisen vähentäminen

Trauman integrointi (sulauttaminen) potilaan elämänhistoriaan Uusi merkitys sille mitä tapahtui

Taustaa 7-vaiheiselle ohjelmalle (Pieper) Ei uusi terapiamuoto vaan yhdistelmä

tuloksellisista terapeuttisista interventioista Traumaterapioiden tuloksellisuustutkimusten

meta-analyysi (van Etten & Taylor 1998) Traumafokusoitu kognitiivinen terapia ja EMDR

tehokkaimmat Keskittyy kognitiiviselle tasolle alussa Estää uudelleen traumatisoitumisen

Toinen osa keskittyy emotionaaliselle tasolle Narratiivisen trauma-fokusoidun

kognitiivisen terapian ja EMDR:n yhdistelmä

7- vaiheinen ohjelma (Pieper)1. Tutkimus, diagnosointi ja vakauttaminen2. Terapian merkityksestä ja

mahdollisuuksista kertominen 3. Kontrolloitu altistus4. Altistus kuvitteellisessa tilanteessa5. Eye Movement Desensitization and

Reprosessing (EMDR)6. Altistus todellisessa ympäristössä7. Jälkikeskustelu, traumakokemusten

integrointi ja seuranta

TRAUMAN TYÖSTÄMISEN TYÖKALUJA Aika

mennyt - nykyhetki Vastuu

aikuinen - lapsi kuka vastuussa teit parhaasi

Turvallisuus selvisit hengissä pelot

Vaihtoehdot voit valita toisin

Aivovauriot ja traumojen psykoterapia Traumaattiset kokemukset usein sellaisia, että

seurauksena myös aivovamma Aivovammat usein diagnosoimatta Usein potilaat eivät tuo terapiassa esille

aivovammaa, vaikka se olisi diagnosoitu Usein aivovammat aiheuttavat samanlaisia

oireita kuin posttraumaattinen stressihäiriö, vaikea erottaa kummasta on kysymys

Aivovammat vaikeuttavat olennaisesti traumaterapeuttista käsittelyä

Puuttuu tietoa, puuttuu koulutusta

Akuutin kriisityön juriidinen pohja

Työ lähtenyt ruohonjuuritasolta Saavuttanut sekä ammattihenkilöstön, suuren

yleisön ja median suuren hyväksynnän Sosiaali- ja terveysministeriön

asiantuntijatyöryhmän muistio 1999 sisältää suositukset akuutin kriisityön järjestämisperiaatteista

Pelastustoimiasetus 2003 sisältää velvoitteen palvelun toteuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden uudistaminen 2009

Uusi terveydenhuoltolaki (käsittelyssä eduskunnassa)

  27 § Mielenterveystyö  Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen.

Mielenterveystyön sisältö lakiesityksen mukaan Tässä laissa tarkoitettuun

mielenterveystyöhön kuuluu 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä

mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki;

2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa;

3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoaja lääkinnällistä kuntoutusta.

Ensihoitopalvelun sisältö uuden lain mukaan 40 § mukaan 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan

kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta

meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa

potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön;

2) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin;

3) osallistuminen alueellisten varautumis- javalmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden

varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; jne

AKUUTIN KRIISITYÖN EDELLYTYKSET

Kaikki eivät osaa tehdä tätä työtä. Se vaatii erityistaitoja ja -koulutusta

Kaikki eivät pysty tekemään kriisityötä.Se vaatii hyvää stressinsietokykyä, erityistä sitoutumista, kykyä kestää vahvoja tunteita ja hyvää tilanne tajua.

Työtä tulee tehdä riittävästi, jotta tieto ja kokemus kertyisi osaamiseksi.

Tätä työtä ei voi tehdä koko ajan, jotta herkkyys säilyisi.