View
9
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Kylmän ja kuuman ympäristön vaikutus urheilusuoritukseen
Dosentti Tiina M. Ikäheimo, FT
Ympäristöterveyden ja Keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Oulun yliopisto
tiina.ikaheimo@oulu.fi
35. Oulun liikuntalääketieteen päivät, 27.4. 2017
University of Oulu
Liikunta kuumassa
Pitkäkestoinen liikunta kuumassa
Sprinttisuoritus (yksittäinen, toistetut)
Sydän –ja verenkiertovaikutukset
Dehydraatio
Hypertermia
Väsyminen
Kuumavauriot: lämpöhalvaus
Harjoittelu ja kilpaileminen kuumassa
Akklimatisaatio
Jäähdyttäminen
Nesteytys
2
Luentorunko
6/15/2018
Liikunta kylmässä
Sydän- ja verenkiertovaikutukset
Dynaaminen ja isometrinen työ
Lihasten suorituskyky
Hengitystiet
Kylmävauriot: paleltumat, hypotermia
Harjoittelu ja kilpaileminen kylmässä
University of Oulu
Liikunta kylmässä ja kuumassa: vaikuttavat tekijät
3
LiikuntaDynaaminen vs. staattinenKuormitustasoKestoSprintti vs. pitkäkestoinenVauhti
YmpäristöLämpötilaTuuliLämpösäteilyKosteusAltistusmuoto (ilma, vesi)Korkeus
VaatetusVedenläpäisykykyLämmöneristävyysTuulenpitävyysSäädeltävyysKoko, malli, paino
YksilöIkä, sukupuoli, koko, muotoFyysinen kuntoSopeutuminenTerveysLääkitysRavitsemus, nesteytys
University of Oulu6/15/2018 Replace footertext if needed4
Liikunta kylmässä
University of Oulu
Sydän- ja verisuonitoiminnot kylmässä ja liikunnassa
‒ Sekä kylmä että liikunta lisäävät erikseen sydämen hapentarvetta
6/15/2018 Replace footertext if needed5
Kylmä Dynaaminen työ Staattinen työ
University of Oulu
Sydän- ja verisuonitoiminnot kylmässä ja liikunnassa: dynaaminen työ
‒ Liikunta -15°C vs. +22°C, 60-70% HRmax
‒ Kylmässä tapahtuvassa liikunnassa vaskulaarinen resistenssi ja systolinen verenpaine on koholla
‒ Yhteisvaikutus (kylmä + liikunta) voi olla additiivinen ja sydämen työmäärä lisääntyy
‒ Arvioidaan, että kylmässä lisääntyneeseen sydämen työmäärään vastataan dynaamisessa työssä systolisen verenpaineen kohoamisen myötä ja isometrisessä työssä kasvattamalla sykettä
6/15/2018 Replace footertext if needed6Ikäheimo ym. 2016 PPTR
University of Oulu
Sydän- ja verisuonitoiminnot kylmässä ja liikunnassa: isometrinen työ
‒ Isometrisessä työssä (laskettelu, urheilukiipeily)
‒ Myös sentraalinen verenpaine kohoaa kylmässä, mikä viittaa suurempaan vasemman kammion työmäärään
6/15/2018 Replace footertext if needed7
Eur J Appl Physiol (2014)
Indice of Myocardial oxygendemand
Indice of arterialstiffness and vawereflection
University of Oulu
Liikunta kylmässä ja hermolihastoiminnot
‒ Koostuu keskus- ja ääreishermoston- sekä lihaksen toiminnassa
‒ Lyhytkestoisessa suorituksessa lihaksen lämpötilan 1 °C lasku heikentää sen suorituskykyä 2-5%
‒ Lihaksen jäähtyminen heikentää kaikkia suorituskyvyn osa-alueita (voimantuotto, nopeus, notkeus, koordinaatio)
Annos-vastevaikutus
‒ Jo melko vähäinen kylmäaltistus (keskimääräinen iholämpötila n. 28°C) heikentää suorituskykyä
17% °C-1 Tm
‒ Erityisesti liikuntamuoto, joka vaatii nopeutta ja hyödyntää pääosin lihaksen elastisia ominaisuuksia on herkkä jäähtymisen vaikutuksille
‒ Heikentynyt suorituskyky kylmässä voi aiheutua lihasten lihasparien (agonisti/antagonisti) samanaikaisesta aktivoitumisesta (”jarraus”)
Heikentynyt lihassukkulan herkkyys (muutokset refleksitoiminnoissa)
6/15/2018 Replace footertext if needed8
Scand J Med Sci Sports (2010)
University of Oulu
Sprinttisuoritus kylmässä
Ylävartalon suorituskyky korostuu sprinttihiihdossa
Kylmät olosuhteet, vähäinen kehon rasva ja suurempi lämmönhukka ylävartalosta voivat tehostaa jäähtymistä ja heikentää suorituskykyä
30-s ja 2-min tasatyöntösprinttisuoritus -14°C ja +6°C, toistot
Keskimääräinen iholpt oli alhaisempi -14°C (20.3°C) verrattuna +6°C (27.0°C), ei eroja syvälpt
Voimantuotto heikkeni n. 5% enemmän -14°C:ssa
Maksimaalinen teho oli 7.2% ja hapenkulutus 7.8% alhaisempi -14°C:ssa
Pinnallinen lihaksiston jäähtyminen laskee suorituskykyä
6/15/20189
J Strength Cond Res (2013)
30 s
2 min
University of Oulu
Liikunta kylmässä ja hengitystiet
Kylmä ilma on aina kuivaa
- Ilma, jonka RH 100% sisältää -10°C 3 mg/l ja +10°C:ssa 9 mg/l- Esim. veden määrä (100% kosteus) on 18 mg/l +20°C ja 44
mg/l +37°C (esim. alveolit)- Ilmateiden lämmittäminen (+37°C) ja kosteuttaminen (RH
100%) haaste
Korostuu liikunnassa kun siirrytään nenähengityksestä suuhengitykseen, ~35-40 l/min
- Ylähengitysteiden lämpötila voi laskea useammalla asteellaJaeger et al 1980
- Hyperventilaatio (60 l/min) -17°C ilmaa laski alempien hengitysteiden lämpötilan +27- +31°C
Kylmän hengitysteitä jäähdyttävä ja kuivattava vaikutus
- Hengitysteiden supistuminen heikentää suorituskykyä (jo kasvojen jäähtyminen aikaansaa vasteen)
- Epiteelivauriot, hengitysteiden tulehdus (neutrofiilit, lymfosyytit)
6/15/2018 Replace footertext if needed10
Br. J. Sports Med. 2012
University of Oulu
Liikunta kylmässä ja hengitystiet
Vaikutukset urheilussa
Liikunnan aikaansaamaa astmaa tai hengitysteiden lisääntynyt supistumisherkkyys ≥50%:lla kilpahiihtäjistä, hiihdossa ventilaatio jopa 200 l/min
Hengitysteiden vauriot korreloivat myös hiihtoharjoittelun määrään ja näitä todetaan myös terveillä hiihtäjillä
Pitkäkestoisista vaikutuksista joitain viitteitä, palautuminen epäselvää jos altistus loppuu
Muita lajeja, jossa esiintyy hengitysteiden supistumista/astmaa: pikaluistelijat, jääkiekkopelaajat, taitoluistelijat (kylmän lisäksi sisäilman epäpuhtaudet), kilpapyöräilijät
Suojautuminen
Hengityssuojaimet, jotka lämmittävät ja kosteuttavat sisäänhengitysilman
Lääkitys
Pakkasrajasuosituksia (FIS): -16°C kisoille, jotka ≥30 km, -18°C lyhyemmät matkat ja -20°C sprinttimatkat
Br J Sports Med 2012
University of Oulu
Liikunta ja kylmävauriotPaleltumat
jääkiteiden muodostuminen kudokseen
tuuli lisää riskiä merkittävästi; huomioitava lajeissa, joissa
konvektio suuri, esim. alppilajit, lumilautailu, kelkkailu,
jossa liikutaan 22-100 km/h
Riski alle 5% kun lämpötila (WCTI) on <-15°C
Jos WCTI <-27°C paleltuma voi toteutua ≤30 min kuluessa
Hypotermia
Voi kehittyä pitkäkestoisessa liikunnassa jo melko korkeissa
lämpötiloissa, jos liikuntaintensiteetti on alhainen
Jos liikuntaintensiteetti on >60% VO2max, on syvälämpötila
normaali tai hieman koholla +4°C:ssa ja jossa tuuli 20 km/h
12
Br. J. Sports Med. (2012)
University of Oulu
Liikunta ja kylmävauriotRiski kylmävaurioihin talviurheilulajeissa on melko vähäinen
Lämpötila harvemmin <-20°C
Suoritukset usein lyhytkestoisia
Lämmöntuotto korkea >600 W
Hypotermiaa voi esiintyä avovesiuinnissa
Jos veden lämpötila on ≤16°C
Keskimääräisen vesiurheilijan (mies)
syvälämpötila, joka ui 1.4 m/s 16°C laskee arviolta
35.7°C:een
13
Br. J. Sports Med. (2012)
University of Oulu
Harjoittelu ja kilpaileminen kylmässä
‒ Lämpötilan ja tuulen mittaaminen
Lähellä alueita, joissa toiminta tapahtuu
‒ Viimaindeksitiedon huomioiminen ja yhdistäminen lajeihin, jossa merkittävä vauhti
Alle -27°C viimaindeksilämpötilaa tulee välttää
‒ Suojainten käyttö kylmässä
‒ Säännöllinen terveydentilan seuranta urheilijoilla, joilla hengitysteiden supistumisherkkyys tai rasitusastma
‒ Rasitusastman hoidossa
Varhainen tulehduksen ehkäiseminen (esim. hengitettävät
steroidit)
Hengitysteitä avaava lääkitys
Huomioitava uusimmat WADAn hyväksymät lääkkeet
‒ Avovesiuintiin osallistuvat
Sopeutuminen kylmään veteen, riittävä lämmittely
6/15/2018 Replace footertext if needed14
Br. J. Sports Med. 2012
University of Oulu
Liikunta kuumassa
6/15/2018 Replace footertext if needed15
University of Oulu
Pitkäkestoinen liikunta kuumassa
‒ Maratontapahtuma: kesto noin 42 km, ~2.2 h, 80-90% VO2max
‒ Pyöräilykilpailu: 47 km, ~1 h, 85-95% VO2max
‒ Sydämen pitää pumpata arviolta 22-27 l min-1, lihasten 19-24 kcal min-1
‒ Maratonjuoksun optimaalinen lämpötila on yleensä +10-+12°C
Ilman kosteus pitää myös huomioida
‒ Juoksuajat hidastuvat progressiivisesti kun WBGT kohoaa +5°C:sta +25°C:een
‒ Viileämpi sää +5- +10°C parantaa mahdollisuutta ylläpitää juoksuvauhtiaEly ym. 2008
Erityisesti nopeilla juoksijoilla
6/15/2018 Replace footertext if needed16
Scand J Med Sci Sports 2010
Med Sci Sports Exerc 2008
J. Physiol. 2008
University of Oulu
Yksittäinen sprinttisuoritus kuumassa
‒ Yksittäinen sprinttisuoritus voi parantua (esim. keskimääräinen ja huippujuoksunopeus) kun lihasta lämmitetään passiivisesti
Tehostunut fosfokreatiniinin hyödyntäminen, oksidatiivisten (tyypi I) lihassolujen rekrytointi, anaerobinen ATP:n hyödyntäminen, hermojen johtumisnopeuden parantuminen
‒ 11% lisäys maksimaaliseen voimatuottoon ja tehoon (20 s pyöräilysprintti)
Lihaksen lämmittäminen +44°C, 45 min, Tm 39.3°C
‒ Passiivinen lämmittäminen (30 min) lisäsi maksimaalista tehoa jopa 25% (yli 20 rpm) kun verrattiin pyöräilyä +30°C ja +19°C välillä
‒ Vuodenaikaisvaihtelu ja ympäristön lämpötila
Parhaat tulokset saavutettu heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja elokuun neljännellä viikolla (100-1500 m)
100 ja 200 m matkojen tulokset paranivat 2%, jos lämpötila >25°C
6/15/2018 Replace footertext if needed17Scand J Med Sci Sports (2015)
University of Oulu
Toistuvat sprinttisuoritukset kuumassa
- Toistuvat suoritukset +30-35°C (syvälämpötila <38.5°C) parantavat suorituskykyä verrattuna viileämpään
Keskimääräinen teho pyöräilyssä (5 x 15 s- sprintit) 8% korkeampi +35°C vs. +22°C
- Teho heikentyy toistetuissa sprinttisuorituksissa kun syvälämpötila ja lihaksen lämpötila kohoavat Teho heikentyy kun syvälämpötila (~39.5°C) ja lihaksen
lämpötila (~40.2°C) kohoavat pyöräillessä +40°C vs. +20°C (5 x 15 s sprintit)
Tehon heikentyminen (2%) kuumassa (+35-+45°C) pelatuissa jalkapallo- ja tennispeleissä verrattuna viileään (+21-+22°C) ympäristöön
Palautuminen nopeampaa lämpimässä pelattujen pelien jälkeen
- Miksi teho heikkenee? afferentti sensorinen informaatio lihaksista heikkenee,
sydämen minuuttitilavuuden lasku heikentää lihaksen hapensaantia (vähäisempi verenvirtaus), anaerobinen energiantuotanto lisääntyy (ATP , PCr, laktaatti, H+
6/15/2018 Replace footertext if needed18
University of Oulu
Sydän- ja verisuonitoiminnot kestävyysliikunnassa kuumassa
‒ Verenkierron lisääntyminen kuormituksessa työskenteleviin lihaksiin (hapentarve) ja kuumassa samaan aikaan kehon pintaosiin (lämmön hukkaaminen)
Verenvirtaus lihaksessa jopa 250-400 ml (100 g-1) min-1
Ihon pinnan verenvirtauksen voimakas lisääntyminen (voi olla
maksimissaan 8 l min-1)
‒ Sydämen minuuttitilavuuden kasvu liikunnassa kuumassa
Iskutilavuus laskee, syke nousee
Jos sydämen minuuttitilavuutta lisäämällä ei voida
kompensoida verenkierron lisääntymistä sekä lihaksissa
että iholla = verenpaine
Jos taas lihaksen verenvirtaus ei ole riittävä vastaamaan
lisääntyneeseen aineenvaihduntaan = hapenkulutus
Heikentynyt ihon verenvirtaus= kehon lämpötila
6/15/2018 Replace footertext if needed19
J. Physiol. (2008)
University of Oulu
Urheilusuoritus kuumassa: dehydraatio
- Hikoilu kuumassa liikunnassa (jopa 2 l tunnissa) voi
johtaa kuivumiseen ja lisää sydän- ja
verisuonitoimintojen kuormaa
- Arviolta 4% kuivuminen (kehon painosta)
kohtuukuormitteisessa liikunnassa kuumassa
Verenvirtauksen heikkeneminen (systeeminen, lihas,
ihoverenkierto)
Lihasten ja syvälämpötilan kohoaminen
Glykogeenin lisääntynyt käyttö
Alhaisempi lihasten VO2 uupumisen yhteydessä
Dehydraatio ja samanaikainen hypertermia johtaa
urheilijalla varhaisempaan väsymiseen
Verenvirtaus lihaksissa vähenee
Sydämen minuuttitilavuus ja kudosten perfuusiopaine
heikkenee. Erityisesti iskutilavuuden lasku
Kudosten hapensaanti ja oksidatiivinen
aineenvaihdunta heikkenevät
6/15/2018 Replace footertext if needed20
J. Physiol. (2008)
University of Oulu
Liikunta kuumassa ja suorituskyky:hypertermia
‒ Kehon syvälämpötila <38.5°C
‒ Lyhytkestoisessa liikunnassa lihaksen lämpötilan kohoaminen parantaa suorituskykyä (1°C kohoaminen, suorituskyky 2-5% )
‒ Kehon syvälämpötilan kohotessa myös lihaksen toimintakyky heikkenee
‒ Koko kehon hypertermia rajoittaa verenvirtausta lihakseenTrangmar ym. 2017
‒ Hypertermia (ilman kuivumista) laskee sydämen iskutilavuutta ja lisää sykettä liikuntasuorituksessa
Nestetytys, jolla estetään kuivuminen ja hypertermia tehostaa sydän- ja verisuonitoimintoja
‒ Hypertermia itsessään heikentää aerobista suorituskykyä ja johtaa terveyshaittoihin (lämpöhalvaus)
‒ Kuumakuormitukseen voi liittyä heikentynyt voimantuotto, teho, nopeus ja kestävyys ja mm. neuromotoristen taitojen heikentynyt toiminta
‒ Ennenaikainen uupuminen
6/15/2018 Replace footertext if needed21
Physiol Rep (2017)
J. Physiol (2008)
University of Oulu
Liikunta kuumassa: väsyminen
‒ Urheilusuorituksissa, jossa intensiteetit lähellä maksimaalista suorituskykyä väsyminen johtuu pääosin sydän- ja verisuonitoimintojen rajoituksista, jotka johtavat heikentyneeseen lihasten hapetukseen
‒ Pitkäkestoisessa aerobisessa liikunnassa keskeinen väsymisen syy voi olla keskushermoston toiminnan muutokset
Aivoverenkierron väheneminen, ei kuitenkaan suora syy
väsymiseen
Kohonnut aivojen lämpötila itsessään voi johtaa
motoriseen aktivaatioon, johon myötävaikuttavat
afferentit signaalit lihaksista sekä dopaminerginen
järjestelmä
6/15/2018 Replace footertext if needed22
J Appl Physiol (2008)J Appl Physiol (2001)
Dorando Pietri, 1908 kesäolympialaisten maraton
University of Oulu
Liikunta kuumassa ja kuumavauriot: lämpöhalvaus
Lämpöhalvaus (exertional heat stroke)
‒ liikunnan ja ympäristönlämpötilan aikaansaama hypertermia, lämmönsäätelyjärjestelmän pettäminen, merkittävät keskushermoston toiminnan häiriöt
‒ Ruumiinlpt ≥ +42C
‒ Oireita: Yleinen heikotus, päänsärky, sekavuus, epäsäännöllinen hengitys, poikkeava käytös, tasapainon menetys, väsymys, kouristelu, kuiva, kuuma iho, oksentelu, äkillinen tajunnan menetys
‒ Kestävyysurheilulajit
23
University of Oulu
Kuuma-akklimatisaatio ja urheilusuoritus
Kuumassa harjoittelun edut:
- Parantaa lämpöviihtyvyyttä
- Parantaa sekä submaksimaalista että maksimaalista suorituskykyä
- Tehostunut pintaverenkierto ja tehokkaampi hikoilu,
plasmavolyymin lisääntyminen (parantunut kyky ylläpitää
verenpainetta ja sydämen minuuttitilavuutta)
Sopeutuminen toteutuminen:
- kuumaan toteutuu jo n. kahdessa viikossa
- Jopa puolet nopeammin hyvä vs. huonokuntoisilla
- Jo muutama päivä aiheuttaa muutoksia, mutta mm.
kardiovaskulaari- ja hikoiluvasteet lähes maksimissaan 6-10 päivän
jälkeen
- Vaikutusten purkautumien n. 2-4 vkoa
Ympäristö:
- Sopeutuminen kuivassa kuumassa ympäristössä parantaa suoritusta
kosteassa kuumassa ja päinvastoin
- Kostea kuuma voi tehokkaammin aikaansaada hyvän hikoiluvasteen
- Harjoittelu ympäristössä jossa kisat ovat
- Akklimaatio vs. akklimatisaatio
6/15/201824
Br. J. Sports Med. 2015
Cohen & Gisolfi Med. Sci. Sports Exerc. (1982)
University of Oulu
Kuuma-akklimatisaatio, millainen treeni?
‒ Adaptaatio riippuu toistettujen kuuma-altistusten intensiteetistä, kestosta ja toistoista
‒ Tulisi kestää vähintään 60 min kerrallaan ja aikaansaada kehon syvälämpötilan nousun ja hikoilua
‒ Kuumaan sopeutumisen kehittyessä voi olla hyvä sopeuttaa harjoituksen intensiteetti
Isoterminen protokolla, jossa ylläpidetään kehon
syvälämpötila vähintään 38.5C
Sykeohjattu harjoittelu, jossa ylläpidetään sama
suhteellinen intensiteetti
6/15/2018 Replace footertext if needed25
University of Oulu
JäähdyttäminenJäähdyttäminen voi
Parantaa kehon kapasiteettia lisääntyneelle lämpösisällölle (etukäteen jäähdyttäminen)
Hidastaa kehon syvempien osin lämpenemistä (suorituksen aikainen jäähdyttäminen
Nopeuttaa palautumista korkean intensiteetin suorituksen jälkeen (jälkikäteen jäähdyttäminen)
Tekniikoita
Jäähdyttävät liivit, kylmän veden tai jäämurskeen nieleminen, jäähdyttäminen mentolilla, kasvoihin kohdistuva tuuli, vesisuihke, paikalliset kylmäkallet, kylmävesi-immersio, kryoterapia
Yhdistelmät tehokkaimpia
Suurempien alueiden jäähdyttäminen kerralla tehokkaampaa
Ympäristö
Jäähdytyksellä suurin vaikutus kuumassa ympäristössä, muualla tulokset ristiriitaisia
Etukäteisjäähdyttäminen parantaa kestävyysurheilusuorituksia ja vaihtelevan intensiteetin suorituksia
Vaikutus häviää yleensä 20-25 min kuluessa kun liikuntasuoritus on alkanut
26
Temperature (2016)
University of Oulu
Jäähdyttäminen ‒ Suorituksen aikainen jäähdyttäminen
Parantaa suorituskykyä keskimäärin 9%, kylmän
veden/jäämurskeen nieleminen sekä jäähdyttävän liivin käyttö
tehokkaimpia metodeja
Mikä on käytännöllisin?
Ympäristölämpötila vaikuttaa:
Edulliset vaikutukset selvimmät, jos liikunta <30°C, mutta ei
kuumassa (?)
Jäähdytyksen tulisi olla riittävän tehokasta ja yhtäjaksoista
optimivaikutuksen aikaansaamiseksi
Jäähdytyksen toteuttaminen sekä ennen, että
urheilusuorituksen aikana, ei tuo merkittävää lisäetua
‒ Suorituksen jälkeinen jäähdyttäminen
Kylmävesi-immersio (5-15°C), kylmä ilma (-30°C), kryoterapia (-
100°C) tai paikallinen jäähdyttäminen
Subjektiivinen palautuminen (kipu, koettu kuormittuneisuus)
Kryoterapia voi kohottaa lihasvoimaa ja vähentää
lihaskipujaBeakley et al. 2012 tulehdusvasteita Banfi et al. 2009
Jason Terry/Dallas Mavericks
University of Oulu
Nesteytys kuumassa suosituksia
‒ Ennen harjoituksia tai kilpailuja
nesteitä 6 ml/kg 2-3 tunnin välein, jotta liikunta voidaan aloittaa hyvässä nestestasapainossa
nesteytyksen tarkistus: kehon paino, virtsan väri, osmolaliteetti ja suhteellinen tiheys (ominaispaino)
‒ Pitkäkestoisessa kuormituksessa kuumassa tulee minimoida kehon vesimassan menetyksiä, jotta voidaan vähentää fysiologista kuormittavuutta ja säilyttää optimaalinen suorituskyky
‒ Kuumassa harjoittelevilla urheilijoilla on suurempi suolan tarve kuin muilla. Suolan otto voi olla tarpeen myös liikuntasuorituksen aikana.
‒ Kilpailuissa, jotka kestävät useita päiviä (pyöräily, tennisturnaukset ym.) erilaiset monitorointitekniikat voivat olla tarpeen (esim. kehon paino, virtsan osmolaliteetti ja suhteellinen tiheys)
‒ Nesteytys myös urheilusuorituksen jälkeen on tärkeää
Jos tavoitellaan nopeata nesteytystä, nesteiden ja mineraalien sisäänotto, jossa palauttavaan nesteytykseen kuuluu suolat, hiilihydraatit ja proteiini
6/15/2018 Replace footertext if needed28
Scand J Med Sci Sports (2010)
Br J Sports Med (2015)
University of Oulu
Kisojen järjestäjät: harjoittelu ja kilpaileminen kuumassa
‒ WBGT (wet bulb glob temperature) arviointi
‒ Päätös keskeytyksestä
‒ Tauotus, jolloin mahdollisuus viilentämiseen tai nesteytykseen
‒ Mahdollisuus olla varjossa tai tiloissa joissa on ilmastointi
‒ Kilpailujen ajoittaminen
- Pidemmät tauot, useampia taukoja
- Aamulla vs. iltapäivällä, passiivinen kehon lämpötilan
kohoaminen tai ympäristönlämpötilan hyödyntäminen
‒ Ensihoidon valmius
6/15/2018 Replace footertext if needed29
Br J Sports Med (2015)
University of Oulu
Bergeron MF, Bahr R, Bärtsch P, Bourdon L, Calbet JA, Carlsen KH, Castagna O, González-Alonso J, Lundby C, Maughan RJ, Millet G, Mountjoy M, Racinais S, Rasmussen P, Singh DG, Subudhi AW, Young AJ, Soligard T, Engebretsen L. International Olympic Committee consensus statement on thermoregulatory and altitude challenges for high-level athletes. Br J Sports Med. 2012 Sep;46(11):770-9.
Bongers CC, Hopman MT, Eijsvogels TM. Cooling interventions for athletes: An overview of effectiveness, physiological mechanisms, and practical considerations. Temperature (Austin). 2017 Jan 3;4(1):60-78. Review.
Castellani JW, Tipton MJ. Cold Stress Effects on Exposure Tolerance and Exercise Performance. Compr Physiol. 2015 Dec 15;6(1):443-69.
Castellani JW, Young AJ. Health and performance challenges during sports training and competition in cold weather. Br J Sports Med. 2012 Sep;46(11):788-91.
Girard O, Brocherie F, Bishop DJ. Sprint performance under heat stress: A review. Scand J Med Sci Sports. 2015 Jun;25 Suppl 1:79-89. Review.
González-Alonso J, Crandall CG, Johnson JM. The cardiovascular challenge of exercising in the heat. J Physiol. 2008 Jan 1;586(1):45-53.
Kippelen P, Fitch KD, Anderson SD, Bougault V, Boulet LP, Rundell KW, Sue-Chu M, McKenzie DC. Respiratory health of elite athletes - preventing airway injury: a critical review. Br J Sports Med. 2012 Jun;46(7):471-6.
Maughan RJ. Distance running in hot environments: a thermal challenge to the elite runner. Scand J Med Sci Sports. 2010 Oct;20 Suppl 3:95-102.
Nybo L. Hyperthermia and fatigue. J Appl Physiol (1985). 2008 Mar;104(3):871-8. Review.
Racinais S, Oksa J. Temperature and neuromuscular function. Scand J Med Sci Sports. 2010 Oct;20 Suppl 3:1-18.
Racinais S, Alonso JM, Coutts AJ, Flouris AD, Girard O, González-Alonso J, Hausswirth C, Jay O, Lee JK, Mitchell N, Nassis GP, Nybo L, Pluim BM, Roelands B, Sawka MN, Wingo J, Périard JD. Consensus recommendations on training and competing in the heat. Br J Sports Med. 2015 Sep;49(18):1164-73
Sue-Chu M. Winter sports athletes: long-term effects of cold air exposure. Br J Sports Med. 2012 May;46(6):397-401.
Wiggen ØN, Waagaard SH, Heidelberg CT, Oksa J. Effect of cold conditions on double poling sprint performance of well-trained male cross-country skiers. J Strength Cond Res. 2013 Dec;27(12):3377-83.
Kirjallisuus
Recommended