View
6
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
28/09/2018 First name Last name 5
Matkailun suuralueet:
JÄRVI-SUOMI
Vuoden 2017 sekä aiempien vuosien yöpymistilastojen vertailussa tulee huomioida, että majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja
hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta
johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.
28/09/2018 First name Last name 6
JÄRVI-SUOMIYöpymisten kehitys vuositasolla
2,9 milj.50 %
+18,7* % 1,1 milj.19 %
+7,6* %
1,2 milj.16 %
+14,5* %
1,6 milj.46 %
+22,2* %
kaikkiyöpymiset
5,7 milj. kaikkiyöpymiset
5,6 milj.
kaikkiyöpymiset
7,2 milj.
kaikkiyöpymiset
3,5 milj.
Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun suuralueilla 2017
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ulkomaiset yöpymiset
Matkailun suuralueista pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin eniten ulkomaisia yöpymisiä (2,9 milj.) vuonna 2017, ja niiden osuus oli puolet kaikista alueen yöpymisistä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 19 %*.
Järvi-Suomessa sekä rannikko-saaristo -alueella ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin reilu miljoona. Molemmilla alueilla ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna – Järvi-Suomessa kasvua oli lähes 15 %*.
Lapissa ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät peräti 22 %* ja määrällisesti yöpymisiä kertyi jo 1,6 miljoonaa. Ulkomaisten yöpymisten osuus oli Lapissa 46 % alueen kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä.
*) Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.
Järvi-Suomessa ulkomaisia yöpymisiä jo 1,2 miljoonaa
-3 %
+3 %+3 %
+4 %
+1 %
-3 %-8 %
-2 %
+4 %
-3 %-20 % +1 %
+5 %
-1 % -3 %
+18 %
+19 %
+8 % +15 %
+22 %
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
Pääkaupunkiseutu 2013-2017 Rannikko ja saaristo 2013-2017
Järvi-Suomi 2013-2017 Lappi 2013-2017
Ulkomaiset yöpymiset 2013-2017 matkailun suuralueilla sekä muutos edellisvuoteen
Pääkaupunkiseudun matkailijarakenne monipuolisin
1. Britannia 18 %2. Saksa 10 %3. Ranska 9 %4. Venäjä 6 %5. Alankomaat 6 %
1. Venäjä 34 %2. Saksa 10 %3. Viro 6 %4. Ruotsi 5 %5. Britannia 5 %
1. Ruotsi 27 %2. Saksa 12 %3. Venäjä 8 %4. Viro 6 %5. Britannia 4 %
1. Venäjä 8 %2. Kiina & Hongkong 8 %3. Saksa 7 %4. Ruotsi 7 %5. Britannia 7 %
Top 5 lähtömaat matkailualueittain ja osuus kaikista alueen ulkomaisista yöpymisistä:
Positiivinen kehitys ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärissä
jatkui pääkaupunkiseudulla jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuosi
2017 oli matkailun ennätyksellisen kasvun aikaa ja yöpymiset
lisääntyivät peräti 19 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla
matkailevat saapuvat yhä useammasta maasta. Venäjältä,
Kiinasta, Saksasta, Ruotsista, Britanniasta yöpymisiä kertyi
kustakin yli 200 000, ja tämän lisäksi myös Yhdysvalloista sekä
Japanista yöpymisiä kertyi molemmista lähemmäs 200 000.
Näistä maista Venäjä ja Kiina lisäsivät yöpymismääriään
pääkaupunkiseudulla eniten, joten ne nousivatkin Saksan ohi
listan kärkeen.
Lapin huima kasvu jatkui jo toista vuotta peräkkäin. Britit olivat
Lapin selkeästi suurin matkailijaryhmä noin 300 000
yöpymisellään. Saksa ylsi noin 170 000 yöpymisvuorokauteen,
ja myös Ranskasta ja Venäjältä yöpymisiä kirjattiin yli 100 000.
Suurimmista lähtömaista kasvua kertyi eniten Kiinasta,
Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista.
Useamman heikomman matkailuvuoden jälkeen myös
Rannikko/saaristo -alueen sekä Järvi-Suomen
yöpymismäärät kääntyivät viime vuonna selvään kasvuun.
Rannikko/saaristo -alueella selkeästi suurin lähtömaa oli Ruotsi
ja Järvi-Suomessa Venäjä. Molemmilla alueilla näiden maiden
lisäksi myös muut tärkeimmät lähtömaat lisäsivät
yöpymismääriään.
Saksa, Venäjä ja Britannia kuuluivat jokaisen matkailun
suuralueen top5 lähtömaan joukkoon.
2,9 milj.
1,1 milj. 1,2 milj.
1,6 milj.
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Järvi-Suomi
2015 2016 2017
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Rannikko ja saaristo
2015 2016 2017
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Lappi
2015 2016 2017
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Pääkaupunkiseutu
2015 2016 2017
Ulkomaiset yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 matkailun suuralueilla sekä tärkeimpien lähtömaiden osuudet alueen yöpymisistä vuonna 2017
Vuosi 2017 – top7 & osuus1. Venäjä 8 %2. Kiina & Hongkong 8 %3. Saksa 7 %4. Ruotsi 7 %5. Britannia 7 %6. USA 7 %7. Japani 6 %
Vuosi 2017 – top6 & osuus1. Britannia 18 %2. Saksa 10 %3. Ranska 9 %4. Venäjä 6 %5. Alankomaat 6 %6. Kiina & Hongkong 5 %
Vuosi 2017 – top5 & osuus1. Ruotsi 27 %2. Saksa 12 %3. Venäjä 8 %4. Viro 6 %5. Britannia 4 %
Vuosi 2017 – top4 & osuus1. Venäjä 34 %2. Saksa 10 %3. Viro 6 %4. Ruotsi 5 %
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
22 %
45 %29 %
13 %
8 %
7 %
6 %
5 %
Osuus ulkomaisista 6,7 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017Suomi = 100 %
Maakuntien osuudet kaikista yöpymisistä sekä ulkomaisista yöpymisistä Suomessa 2017
Lappi
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Kanta-Häme
Satakunta
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
UusimaaVarsinais-Suomi
Ahvenanmaa
Osuus kaikista 21,9 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017Suomi = 100 %
2 %
3 %
1 %2 %
4 %
2 %4 %
3 %
3 %3 %2 % 1 %
2 % 1 %
3 %2 % 3 %
2 %
1 %1 %
2 %
1 %5 %
0 %1 %
1 %
1 %
4 %4 % 1 %
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
59%
51%
50%
33%
24%
23%
22%
20%
20%
19%
19%
18%
15%
15%
15%
14%
11%
11%
11%
9%
5%
Ahvenanmaa
Lappi
Uusimaa 1 (vain pk-seutu)
Etelä-Karjala
Kuusamo
Etelä-Savo
Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Uusimaa 2 (ei pk-seutua)
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Satakunta
Keski-Suomi
Pohjois-Karjala
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa (ei Kuusamoa)
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Etelä-Pohjanmaa
Ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä maakunnittain 2017Järvi-Suomen maakunnista Etelä-Karjalallasuhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä
Kun tarkastellaan ulkomaisten yöpymisten osuutta kunkin maakunnan kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä, niin suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin viime vuonna Ahvenanmaalla. Maakunnan kaikista yöpymisistälähes 60 prosenttia oli ulkomaisia.
Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ulkomaisten yöpymisten osuus oli noin puolet kaikista yöpymisistä.
Järvi-Suomen alueella ulkomaisia oli suhteessa kaikkiin rekisteröityihin yöpymisiin eniten Etelä-Karjalassa (33 %).
Etelä-Savossa ulkomaisia oli noin viidennes maakunnan kaikista yöpymisistä, kun taas Kainuussa niitä oli vain vajaa kymmenesosa.
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
59 %
51 %
17 %
47 %
33 %
15 %
9 %
11 %
23 %
19 % 20 %
18 %
11 %19 %
15 %
22%
5 %15 %
Lappi
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
UusimaaVarsinais-SuomiAhvenanmaa
Pirkanmaa
Kanta-Häme
Satakunta
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
11 %
Järvi-Suomen yöpymiset ja tärkeimmät lähtömaat 2017
Yöpymiset, lkm
Yöpymisten muutos, %
2017 2017Ulkomaiset 1 178 100 14,5
Venäjä 398 200 11,5Saksa 114 500 21,7Viro 67 000 13,8Ruotsi 59 900 14,5Britannia 39 700 20,5Ranska 34 400 4,9Alankomaat 32 000 36,9Yhdysvallat (USA) 26 300 -0,2Kiina ja Hong Kong 25 800 54,6Sveitsi 24 600 10,0Puola 22 800 11,3Italia 22 200 6,5Norja 21 400 54,5Latvia 19 500 59,2Espanja 19 000 41,7Tanska 18 700 37,6Itävalta 16 400 41,7Thaimaa 12 700 -47,9Japani 11 900 5,6
Koko Suomessa kirjattiin yhteensä
6,7 miljoonaa ulkomaistayöpymistä
vuonna 2017
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) maakunnissa vuonna 2017Kukin maakunta = 100 %
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
498
100
597
400
727
200
823
200
681
900
391
700
357
300
398
200
75 900
79 300
79 600
76 700
80 000
85 20081 700
101 400
406
200
409
300
420
600
387
900
406
600
416
800
406
000
480
800
42 300
60 900
64 40063 300
55 100
76 10076 500
80 800
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Venäjä Skandinavia Muu Eurooppa Aasia Amerikka Oseania Afrikka Ei tiedossa
Järvi-Suomen ulkomaisista matkailijoista jo puolet manner-Euroopasta tai Skandinaviasta
Vuosi 2017 oli Järvi-Suomessa matkailun kasvun aikaa. Suhteellisesti eniten matkailu kasvoi Skandinaviasta sekä manner-Euroopasta. Myös Venäjän matkailu piristyi.
Venäjä on Järvi-Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa, vaikkakin sen osuus on selvästi pienempi kuin huippuvuosina 2012-2013. Noin kolmannes ulkomaisista yöpymisistä rekisteröitiin viime vuonna venäläismatkailijoille.
Järvi-Suomenmatkailun suurimmat matkailijavirrat
Yöpymistenmuutos 2016 vs.
2015
Yöpymisten muutos 2017 vs.
2016
Eurooppa pois lukien Skandinavia ja Venäjä
-3 % +18 %
Venäjä -9 % +12 %
Skandinavia -4 % +24 %
Aasia +1 % +6 %
Amerikka +23 % +2 %
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
0 % +5 %+5 %
-7 % +4 %+4 % 0 %
+16 %
+8 %
+20 %
+22 %
+13 %
-17 %
-43 %-9 %
+12 %
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
800 000
900 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 2010 – 2017 sekä muutos edellisvuoteen verrattuna
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
Järvi-Suomi: Ulkomaisten yöpymisten kehitys 2010-2017 sekä yöpymismäärät maakunnittain 2017
41 900
67 600
87 000
91 400
109 100
160 300
162 800
226 600
231 300
Kanta-Häme
Pohjois-Karjala
Kainuu
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Keski-Suomi
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Pirkanmaa
Järvi-Suomen kaikki ulkomaiset yöpymiset maakunnittain 2017 sekä muutos 2017/2016
+10 %
+24 %
+16 %
+18 %
-1 %
+9 %
+12 %
+37 %
-3 %
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Pirkanmaa:1. Saksa2. Ruotsi3. Venäjä4. Viro5. Britannia6. USA
Etelä-Savo:1. Venäjä2. Saksa3. Venäjä4. Sveitsi5. Viro6. Espanja
Keski-Suomi:1. Viro2. Saksa3. Venäjä4. Alankomaat5. Ruotsi6. Ranska
Päijät-Häme:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Norja5. Viro6. Kiina (& HK)
Pohjois-Savo:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Viro5. Britannia6. Sveitsi
Kainuu:1. Venäjä2. Ranska3. Saksa4. Kiina (& HK)
5. Ukraina6. Tanska
Pohjois-Karjala:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Viro5. Sveitsi6. Britannia
Kanta-Häme:1. Saksa2. Ruotsi3. Venäjä4. Viro5. UK6. USA
Etelä-Karjala:1. Venäjä2. Thaimaa3. Saksa4. Viro5. Puola6. Ruotsi
Kunkin maakunnan tärkeimmät lähtömaat vuonna 2017
Hämeenlinnan osuus 56 %
Joensuun osuus 53 %
Sotkamon osuus 51 %
Kuopion seudun osuus 66 %
Lahden osuus 59 %
Jyväskylän osuus 49 %
Savonlinnan osuus 52 %
Lappeenrannan osuus 49 % ja Imatran 41 %
Tampereen osuus 82 %
Tärkeimpien matkailukeskittymien osuudet alueen kaikista ulkomaisista yöpymisistä
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Koko Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärien kehitys 2010 - 2017
Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää
050 000
100 000150 000200 000250 000300 000350 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Pirkanmaa
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
050 000
100 000150 000200 000250 000300 000350 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Etelä-Karjala
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Päijät-Häme
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Keski-Suomi
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Etelä-Savo
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Pohjois-Savo
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kainuu
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Pohjois-Karjala
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
0
50 000
100 000
150 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kanta-Häme
Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
First name Last name 18
JÄRVI-SUOMI
Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste
Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste matkailun suuralueilla
2017Ulk.yöpymisen keskihinta 74 €Kot.yöpymisen keskihinta 69 €
2017Ulk.yöpymisen keskihinta 58 €Kot.yöpymisen keskihinta 38 €
2017Ulk.yöpymisen keskihinta 56 €Kot.yöpymisen keskihinta 50 €
2017Ulk.yöpymisen keskihinta 49 €Kot.yöpymisen keskihinta 46 €
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
0,00
10,00
20,00
30,00
40,00
50,00
60,00
70,00
80,00
90,00
100,00
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Huoneen keskihinta, eur RevPar, eur Huonekäyttöaste, % %€
Järvi-Suomi: Huoneen keskihinnan, keskimääräisen myyntitulon ja käyttöasteen kuukausitason kehitys 2017
*) RevPar, eur:Majoituksen keskimääräinen myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
28/09/2018 First name Last name 24
JÄRVI-SUOMIYöpymiset matkan tarkoituksen mukaan
Lapin alueen ulkomaisista yöpymisistä valtaosa on ollut vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisiä, kun taas pääkaupunkiseudulla yöpymiset ovat viime
vuosina kohdistuneet aikalailla puoliksi vapaa-ajan ja puoliksi työhön liittyvään matkustukseen
Järvi-Suomessa noin kaksi kolmesta rekisteröidystä yöpymisestä koski vapaa-ajan matkustusta, ja rannikko/saaristo –alueella hieman useampi
kuin joka toinen – molemmilla alueilla työmatkustuksen osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt
Vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuudet ulkomaisista yöpymisistä matkailun suuralueilla
5549 51 49 51
62 62 59 58 57
75 76
67 67 67
82 84 83 85 85
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2013 2014 2015 2016 2017
Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä suuralueittain
Pk-seudun vapaa-ajan yöpymiset, % Rannikko&saariston vapaa-ajan yöpymiset, %Järvi-Suomen vapaa-ajan yöpymiset, % Lapin vapaa-ajan yöpymiset, %
%
0
20
40
60
80
100
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista suuralueen rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä vuonna 2017
PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTOJÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO
• Lapin alueella vapaa-ajan matkailun osuus ulkomaisista yöpymisistä pysytteli
80 prosentin tuntumassa lähes koko vuoden – poikkeuksena joulukuu, jolloin
sen osuus ylsi yli 90 prosentin ja toisaalta toukokuu, jolloin vapaa-ajan
matkustuksen osuus jäi 60 prosenttiin
• Pääkaupunkiseudulla sekä rannikko/saaristo -alueella vapaa-ajan matkailun
osuus oli selvästi suurin kesällä, kun taas Järvi-Suomessa se kipusi yli 70
prosentin sekä talvi- että kesäkuukausina
%
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä yöpymisiä kertyi
selvästi eniten joulukuussa Lapin alueella. Myös
tammi-helmikuussa päästiin Lapissa yli 200 000
yöpymisvuorokauteen. Kaikista ulkomaisista vapaa-
ajan yöpymisistä Suomessa Lapin osuus oli yli puolet
joulukuun lisäksi tammi-maaliskuussa.
Pääkaupunkiseutu houkutteli sen sijaan ulkomaisia
vapaa-ajan matkailijoita eniten heinä-elokuussa,
jolloin kuukausittaiset yöpymisvuorokaudet kipusivat
niinikään yli 200 000:een.
Rannikko/saaristo -alueen vapaa-ajan matkailupiikki
osui selväsi heinäkuuhun, Järvi-Suomessa heinä-
elokuu olivat yhtä suosittuja lomamatkailun kannalta.
Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla 2017
0
100 000
200 000
300 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017
PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO
0
100 000
200 000
300 000
400 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Ulkomaisten työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017
PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO Työmatkustus keskittyi vuoden ympäri
enimmäkseen pääkaupunkiseudulle – vilkkainta
työmatkustus-aikaa olivat kesäkuu sekä elo-syyskuu.
Rannikko/saaristo -alueen työmatkustus pysyi melko
tasaisena vuoden ympäri joulukuuta lukuun ottamatta.
Järvi-Suomen alueella työmatkustukseen liittyvät
yöpymiset jäivät rannikko/saaristo –aluetta
vähäisemmiksi.
Lapin alueella myös työmatkustus ajoittui vapaa-ajan
matkustuksen tapaan enemmän talvikuukausille.
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kertyi selvästi eniten Etelä-Karjalassa, missä niitä kirjattiin lähes
200 000. Etelä-Savossa päästiin yli 130 000 ja Pirkanmaalla lähes 100 000 vapaa-ajanmatkan yöpymisvuorokauteen.
Vapaa-ajan matkustus kasvoi viime vuonna kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Pirkanmaa oli Järvi-Suomen maakunnista ainoa, missä työmatkustus oli vapaa-ajan matkustusta suurempaa. Vapaa-ajan matkustus
kasvoi siellä kuitenkin selvästi työmatkustusta enemmän.
Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Järvi-Suomen maakunnissa 2017
+24 %
+21 %
+16 %
+9 %
+54 % -5 % +1 %
-4 %
+10%
+2 %
+43 % +16 %
+30 %
+23 %
+3 %-4 % +42 % +13 %
0
50 000
100 000
150 000
200 000
Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kanta-Häme
Ulkomaiset yöpymiset maakunnittain matkan tarkoituksen mukaan vuosi 2017 sekä muutos edellisvuoteen
Vapaa-aika Työ
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
28/09/2018 First name Last name 28
JÄRVI-SUOMIYöpymiset talvi- ja kesäkaudella
Rekisteröidyt yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 Järvi-Suomen alueella
116 939
86 094 83 450
55 568
76 702
118 418
177 279 173 598
89 900
61 97667 408 70 736
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
200 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
2015 2016 2017• Heinä-elokuussa eniten
ulkomaisia yöpymisiä
• Myös tammi- ja kesäkuussa ulkomaiset yöpymiset yltäneet yli 100 000 rajan
• Hiljaisimmat kuukaudet ovat huhtikuu ja lokakuu
Kesäsesongin (kesä-elo) tärkeimmät lähtömaat olivatVenäjä, Saksa, Ruotsi, Viro,
Britannia ja Sveitsi.
Kun taas talvisesongin (joulu-helmi) selvästi suurin lähtömaa oli Venäjä ja sen
jälkeen Viro ja Saksa.
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
KESÄ
TALVI 46 %
54 %
Ulkomaiset yöpymiset sekä niiden muutos edellisvuoteen
1,0 milj. +12 % 0,3 milj. +11 % 0,5 milj. +19 % 1,2 milj. +30 %
1,7 milj. +19 % 0,7 milj. +7 % 0,7 milj. +12 % 0,3 milj. +18 %
KESÄ
TALVI 55 %
28 %KESÄ
TALVI 18 %
20 % KESÄ
TALVI 16 %
17 %
Järvi-Suomen alueella kotimaisten yöpymisten osuus on selvästi ulkomaisten yöpymisiä suurempi sekä talvi- että kesäkaudella.
Talvikaudella 2016-2017 Järvi-Suomessa kirjattiin ulkomaisia yöpymisiä 471 600, mikä tarkoitti 76 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin talvella 2015-2016. Talvikaudella 2017-2018 ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edelleen 3 %.
Kesäkaudella 2017 päästiin 697 900 yöpymisvuorokauteen ja lisäystä edelliskesään kertyi 77 000 yöpymistä.
Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueilla talvi- ja kesäkaudella* 2017
*) talvikausi 11-04kesäkausi 05-10
Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset talvikaudella
Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset kesäkaudella
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
-3 %
+3 %+8 %
-6 %
+1 %
-2 % -6 %
-4 %
+7 %
-3 % -15 %
+7 %
+3 %
-1 % -4 %
+2 %
+19 %
+7 % +12 %
+18 %
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
1 800 000
2 000 000
Pääkaupunkiseutu2013-2017
Rannikko ja saaristo2013-2017
Järvi-Suomi 2013-2017
Lappi 2013-2017
Ulkomaiset yöpymiset kesäkaudella (touko-lokakuu)ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017
-4 %
-1 %
-2 %
+9 %+3 %
+2 %
+1 %
0 %-6 %
-2 %
-30 %
-3 %+10 %
-7 %-10 %
+14 %+12 %
+11 %
+19 %
+30 %
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
1 800 000
Pääkaupunkiseutu2013-2017
Rannikko ja saaristo2013-2017
Järvi-Suomi 2013-2017
Lappi 2013-2017
Ulkomaiset yöpymiset talvikaudella (marras-huhtikuu)ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017
Selvää kasvua niin talvi- kuin kesämatkailussakin
Pääkaupunkiseudun kesämatkailun trendi on ollut jo useamman vuoden nouseva ja viime kesänä yöpymiset lisääntyivät peräti 19 %.
Myös talven osalta on parin viime vuoden aikana kirjattu selkeää kasvua. Pääkaupunkiseudun yöpymisistä 62 % kohdistui viime vuonna kesäkaudelle.
Rannikko/saaristo -alueen kuin myös Järvi-Suomen talvi- ja kesäkaudet kokivat muutaman hiljaisemman matkailuvuoden jälkeen piristyksen viime
vuonna, jolloin ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät selvästi niin talvi- kuin kesäkaudellakin. Molemmilla alueilla matkailu painottuu enemmän
kesään – Rannikko/saaristo -alueella kesän osuus yöpymisistä oli 68 % ja Järvi-Suomessa 60 %.
Päinvastoin kuin muualla Suomessa, Lapin matkailu on selvästi painottunut talveen. Talven osuus yöpymisistä oli viime vuonna peräti 79 %.
Vaikka kesänkin yöpymismäärät ovat kasvussa, niin parin viime talven huimat kasvuluvut ovat entisestään lisänneet Lapin matkailun painottumista
talveen.
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Talvikausi 2018:Lähes 1,4 milj. (+11 %)Talvikausi 2018:
Lähes 1,2 milj. (+14 %)
Talvikausi 2018:Lähes 0,5 milj. (+3 %)
Talvikausi 2018:Yli 0,3 milj. (0 %)
37 %
17 %
10 %
11 %
20 %
10 %21%
12 %
16 %
Venäjä 43 %Saksa 10 %
Venäjä 69 %Thaimaa 6 %
Venäjä 86 %
Saksa 11 %Ruotsi 9 %Venäjä 7 %Viro 6 %USA 5 %UK 5 %
Ruotsi 11 %Venäjä 8 %Saksa 8 %Viro 7 %UK 5 %
8 %
14 %11 %
Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) Järvi-Suomen maakunnissa sesongeittain 2017
Venäjä 19 %Saksa 10 %Kiina &Hk 7 %Tanska 7 %Ukraina 7 %
TALVIKAUSI 2016-2017
KESÄKAUSI 2017
Venäjä 67 %Saksa 8 %
Venäjä 51 %Ranska 11 %Kiina &Hk 5 %
Venäjä 50 %Viro 7 %Saksa 7 %
Viro 24 %Venäjä 20 %Latvia 8 %Alankomaat 6 %
Venäjä 27 %Saksa 16 %Ruotsi 6 %
Venäjä 43 %Saksa 14 %Sveitsi 5 %
Venäjä 23 %Saksa 21 %Ruotsi 7 %
Venäjä 12 %Saksa 10 %Ruotsi 10 %Viro 8 %Norja 7 % Venäjä 17 %
Norja 11 %Saksa 9 %Ruotsi 7 %
30 %
25 %
11 %18 %
16 %
15 %
…sekä suurimmat lähtömaat ja niiden osuudet alueen ulkomaisista yöpymisistä
Saksa 21 %Ruotsi 8 %Viro 7 %UK 6 %
Saksa 14 %Ruotsi 9 %UK 8 %Viro 8 %
Venäjä 17 %Saksa 10 %Ruotsi 8 %Kiina &Hk 6 %Viro 6 %
19 %
23 %
6 %
21 %13 %
56 %
60 %
43 %
23 %
25 % 20 %
15 %
5 %22 %
10 %
31 %
49 %
12 %
17 %
59 %Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
28/09/2018 First name Last name 33
JÄRVI-SUOMI
Kaikki matkailijat Järvi-Suomessa&
Matkailijan profiili
Matkailijatutkimus 2017
8,3 miljoonaa matkaa, +13 %• 5 milj. yöpynyttä matkailijaa, +18 %
• 2,2 milj. lomamatkaa, +7 %
• 3,3 milj. päiväkävijää, +6 %
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Matkakohde Suomessa
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
1 päivä35 %
2 päivää17 %
3 päivää14 %
4 - 5 päivää15 %
6 päivää tai enemmän
19 %
MATKAN KESTO
Työmatka8 %
Tuttava- tai sukulaisvierailu
14 %
Ostosmatka49 %
Loma- tai vapaa-
ajanmatka21 %
Terveyden- ja sairaanhoito
0 %
Opiskelu tai koulutus
3 %
Kauttakulku1 %
Muu4 %
MATKAN TARKOITUS
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat
Haastattelujen lkm: 5 413
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Muu (esim. omassa
omistuksessa oleva mökki)
11 %Vuokra-asunto
(sis. Airbnb)8 %
Leirintäalue, vuokramökki
16 %
Ystävät ja sukulaiset
33 %
Hotelli/motelli32 %
MAJOITUSMUOTO
Päivämatkalaiset56 %
Yöpyvät matkalaiset
44 %
PÄIVÄMATKALAISET JA YÖPYVÄT MATKAILIJAT
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat
Haastattelujen lkm: 5 413
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Haastattelujen lkm: 5 413
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet
8%
2%
4%
3%
2%
4%
6%
7%
3%
15%
5%
14%
9%
19%
10%
16%
71%
11%
7%
7%
8%
10%
9%
8%
10%
14%
4%
18%
9%
16%
9%
19%
15%
4%
En mitään näistä
Konsertit ja musiikkifestivaalit
Urheilutapahtumat
Pyöräily, maastopyöräily
Muut talviaktiviteetit ja kokemukset (mm…
Perhekohteet (huvipuistot yms )
Kulttuuritapahtumat
Kansallispuistot
Talviurheilu
Suomalaiset makuelämykset
Hyvinvointipalvelut ja hoidot
Rakennukset, linnat, monumentit, museot
Suomalaiset (kesä)mökit
Suomalainen sauna
Muut ulkoilma-aktiviteetit
Kävely, vaellus, retkeily luonnossa
Shoppailu
Koki matkan aikana Kiinnostaa (ei kokenut)
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Talvi (marras-huhtikuu)
43 %Kesä (touko-
lokakuu)57 %
MATKAILIJAT SESONGEITTAIN
Haastattelujen lkm: 5 413
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat
17%
9%
15%
19%
21%
29%
Muussa seurueessa
Laajennettu perhe(perheenjäseniä talouden
ulkopuolelta)
Yksin
Vain kumppani
Ydinperhe (saman taloudenlapsia)
Ystävien kanssa
MATKASEURUE
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
7%
19%
30%
25%
13%
6%
15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 yli 64
MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄT
Haastattelujen lkm: 5 413
34%
25%
3%
22%
13%
3%
15-44 -v. 45-64 -v. Yli 64-v.
MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄ & SUKUPUOLI
Mies Nainen
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat
VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Keskiarvo
Ennakkokulut / hlö 35 €
Majoittuminen(hotellit, yms.)
44 €
Ravintolat ja kahvilat 37 €
Ostokset ja elintarvikkeet 167 €
Liikkuminen (esim. autonvuokra,
taksit, julkinen liikenne)14 €
Polttoaineet 5 €Kulttuuripalvelut
(esim. museot, teatteri, konsertit)
2 €
Kylpylät ja hyvinvointipalvelut
2€
Huvipalvelut (esim. laskettelu,
huvipuistot, diskot)
8 €
Muu 5 €
Yhteensä 319 €
Keskimääräinen rahankäyttöJärvi-Suomessa per matkailija
Haastattelujen lkm: 5 413 3%
5%
6%
8%
9%
14%
14%
54%
89%
Muu
Kylpylät ja hyvinvointipalvelut
Kulttuuripalvelut
Huvipalvelut
Polttoaine
Majoittuminen
Liikkuminen
Ravintolat ja kahvilat
Ostokset ja elintarvikkeet
Matkailijoiden rahankäyttökohteet
JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat
Lisätietoa alueiden yöpymisistä:
Visit Finland Tilastopalvelu Rudolf
www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/uusi-tilastopalvelu/
Lisätietoa matkailijoista:
Visit Finland Matkailijatutkimus 2017
http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/
(julkaisupäivä 15.3.2018)
Recommended