Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet · Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet...

Preview:

Citation preview

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet

Kaisa VuorinenKM, erityisluokanopettaja

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, OKL

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Yhteys

• Kaisa.vuorinen@helsinki.fi

• @KaisaVuo

– Positiivinen pedagogiikka

– Positiivinenpedagogiikka.info

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

HUOMAA HYVÄ!

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016.Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa.PS- kustannus.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

CoPassion- tutkimushanke, copassion.fi

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Tässä luennossa

• POSITIIVINEN PSYKOLOGIA• POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA• LUONTEENVAHVUUDET

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Vahvuuksilla voimaa!

• ”Autetaan ihmisiä jalostamaan niitä inhimillisiä vahvuuksia, joihin kaikki korkeatasoinen osaaminen nojautuu.” Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen (2015).

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Luonne ratkaisee

• Alasta riippumatta menestymme luonteentaitojemme ansiosta. Koska olemme sinnikkäitä, rohkeita, kykenemme luovuuteen ja itsemme säätelyyn. Pärjäämisemme on kiinni kyvystämme tulla toimeen toisten kanssa, tuntea empatiaa ja antaa tukea, johtaa ja olla johdettavina. Millään akateemisella tai muulla taidolla ei ole merkitystä, jos se ei tule käyttöön tai jos pienikin vastatuuli hajottaa sekä miehistön että laivan.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

• MITÄ SE EI OLE?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

• MITÄ SE ON?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

• MITÄ SE EI OLE?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

• MITÄ SE ON?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

LUONTEENVAHVUUDET

• MITÄ SE EI OLE?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

LUONTEENVAHVUUDET

• MITÄ SE ON?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

OPETUS MUUTTUU

• OPPIMINEN MUUTTUU• HYVÄ NIIN!• OPETTAJA EI OLE• ENÄÄ PUHUVA PÄÄ!

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

AKTIIVINEN OPPILAS

• Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.POPS 2014, s. 17

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

MIKÄ EI MUUTU?

• IHMINEN• INHIMILLISET PERUSTARPEET

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

HYVÄ VAI PAHA?

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

HYVÄ VAI PAHA?

• "Human nature is often portrayed as selfish and power hungry, but research finds that we are hard-wired to be kind." Keltner, D. 2014.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

NEGATIIVINEN VINOUMA

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Kukoistus on tila yli onnellisuuden

• Keyesin (2005):• emotionaalinen hyvinvointi:• elämässäsi on myönteisiä tunteita,

negatiivisten ja myönteisten tunteiden sopiva balanssi, olet tyytyväinen elämääsi monella eri osa-alueella. Sinulla on tunnekuntoisuutta selvitä negatiivisista asioista elämässäsi

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Kukoistus (Keyes 2005)

• sosiaalinen hyvinvointi• elämässäsi on myönteisiä ja merkityksellisiä

ihmissuhteita, sinulla on kokemus arvostuksesta ja ryhmään kuulumisesta, hyväksyt erilaisia ihmisiä ja koet, että toiminnallasi on merkitystä ryhmälle

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Kukoistus (Keyes 2005)

• psykologinen hyvinvointi• hyväksyt itsesi ja tunne omat vahvuutesi,

uskallat mennä kohti haasteita ja toteuttaa omaa potentiaaliasi. Elämälläsi on merkitystä ja koet itsenäisyyttä ja voit elää arvojesi mukaista elämää.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Stressi ehkäisee oppimista tehokkaasti

• Muistiin varastointi heikentyy akuutissa stressissä

• Jos emme voi hyvin syystä tai toisesta, energiamme kuluu tämän asian selvittämiseen

• Jos olemme stressaantuneita, oppimisvalmiudet ovat kuin lukossa

• Taistele tai pakene

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

• ”NAPPAA NE HYVÄNTEOSSA!”• Myötätuntoinen ja myönteinen

opiskeluilmapiiri lisää kognitiivisia valmiuksia!

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Resilienssi, toipumiskyky• Positiivisen pedagogiikan ja vahvuusopetuksen tavoitteena on kasvattaa lapsissa ja

nuorissa elämän haasteiden ja stressaavien tilanteiden varalle toipumiskykyä eli resilienssiä (engl. resiliency)

• resilienssi sietokykyä, myönteistä selviämistä sekä uskoa omiin kykyihin ja selviytymiseen

• Resilienssi voidaan laajasti määritellä dynaamiseksi kyvyksi sopeutua menestyksekkäästi häiriötekijöihin, jotka uhkaavat järjestelmän toimintaa ja kehitystä.

• Resilienssi kasvaa vuorovaikutuksessa• Vuorovaikutus, joka sanoittaa ja vahvistaa hyvää, luo positiivisten muistojen

varannon

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Vahvuudet

• Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

"Attending to what`s good creates greater goodness“ Neal Mayerson

2015

• Espoon OPS, positiivinen kasvatus ja opetus• Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on.• Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan

jäsenenä.• Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen

koulutyössä.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Espoon OPS 2016

• Espoon perusopetuksessa opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitystä täydentää positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma. Oppilaiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan auttamalla heitä tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Rohkaiseva ohjaus ja kannustava palaute lisäävät oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä edistävät kiinnostusta ja halua laajentaa ja syventää oppimaansa. Oppimisen haasteisiin vastataan kehittämällä oppilaan vahvuuksia edelleen.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Positive education

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Positiivinen pedagogiikka

• Tavoitteena vahvistaa piirteitä, jotka saavat ihmisen toimimaan ja mahdollistavat mm. kognitiivisen tiedon hyväksikäytön

• Positiivisen pedagogiikan keskiössä on ajatus siitä, että hyvinvointitaitoja ja ajattelutapoja, jotka lisäävät myönteisiä tunteita, myönteisiä ihmissuhteita ja luonteenvahvuuksia tulee ja voidaan opettaa kouluissa

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Oppiminen tapahtuu parhaiten ympäristössä, joka on

• Turvallinen• Jossa voit käyttää omia parhaita puoliasi• Joka hyväksyy erilaisuuden• Jossa on empatiaa ja myötätuntoa• Rakentaa vahvuuksille, eikä moukaroi heikkouksia!• Oppijan minäkuva muodostuu varhain!• Don`t hammer the weakness, build on what`s strong!

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Päivittäiset positiiviset tunnetilat• ennustavat ja aikaansaavat henkilökohtaisten resurssien kasvua, kuten

– Kokemusta pätevyydestä– Kokemusta merkityksellisyydestä– Optimismia– Resilienssiä– Oman minän hyväksyntää– Myönteisiä ihmissuhteita– Fyysistä terveyttä

• Positiivisten emootioiden ja fyysisen terveyden välillä yhteys (lähtökohtana broaden-and-build-teoria, Fredrickson 2001)

• Parhaiten tunnetaan stressinsäätelyn ja vagushermon toiminnan välinen yhteys.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

1.UnderstandingAbility to notice and feel what another person is feeling

2. Motivation Willingness and readiness to alleviate another person’s suffering or to act to support another person’s needs

3. BehaviorActing to alleviate alleviate another person’s suffering or to act to support another person’s needs

Compassion

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Myötätunto opetuksessa

• Sivistykseen kuuluu taito käsitellä pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.

• Myötätunto aktivoi mielihyväkeskusta

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

LUONNE

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

LUONTEENVAHVUUDET

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Itsesäätelykyky ennustaa akateemisia tuloksiaparemmin kuin älykkyysosamäärä

Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Duckworth & Seligman, 2005

16.3.2016

Heckman & Rubinstein, 2001:

It is common knowledge outside of academic journals thatmotivation, tenacity, trustworthiness, and perseveranceare important traits for success in life. It is thus surprisingthat academic discussions of skill and skill formation almostexclusively focus on measures of cognitive ability and ignorenoncognitive skills.

Noncognitive skills

• Luonteenvahvuudet ovat ihmisen jo olemassa olevia ominaisuuksia, jotka nousevat esille luonnostaan, tuntuvat aidoilta ja joiden käyttäminen on sisäisesti motivoivaa ja energisoivaa.

• Luonteenvahvuudet ovat merkityksellisiä itsessään, mutta myös koska niiden käyttö lisää yksilön hyvinvointia ja onnellisuutta.

VOIMATYÖKALUJA, JOIDEN AVULLA VOIMME SANKAROITUA!

• Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan ja vahvuuksien käyttäminen antaa tunteen, että on luonut itse oman kohtalonsa.

VAHVUUDET

KIELI

• Luonteenvahvuudet (VIA- Values In Action, Peterson & Seligman 2004)

• The VIA Classification provides a cross-culturally relevant framework for educating the heart.A common language for students and teachers to understand and call forth what is best in ourselves and others.

Uusi kieli - uusi todellisuus!

YDINVAHVUUDET

TAITOJA

• HYVINVOINTI ON OPITTAVA TAITO!• ”BOUNCE BACK”• JOUSTAVA LUONNE• TUNNETAIDOT• MYÖTÄTUNTO• MERKITYKSELLISYYS

RESILIENSSI

KASVUN ASENNE, DWECK 2006

• Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. POPS 2014, 47

VAHVUUDET ARVIOINNISSA

• KANNUSTAVA, REALISTINEN PALAUTE• TIETOINEN KIELI• 1+1=2

VAHVUUSPERUSTAISUUS

• TAVOITTEET• MOTIVOITUMINEN• KYVYKKYYS• VAPAUS, VIRTAUS, VASTUU

KESKIÖSSÄ LAPSI

• Oppilaita ohjataan seka itsenäisesti etta ryhmäna tarkastelemaan edistymistään ja työnsa tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessa keskustellen sovittu työta aloitettaessa. POPS 2014, 49

TAVOITTEET

• MISSÄ OLEN EDISTYNYT?• MITEN VOIN ITSE VAIKUTTAA OMAAN

ONNISTUMISEENI JA OPPIMISEEN?

KYVYKKYYS

• Onnistumisen kokemukset• Hallinnan tunne• Toimijuus ja omistajuus• Haasteiden voittamisen kokemukset• Kollektiivinen onnistuminen, jaettu kokemus• Sosiaalinen kannustus• Tunteet• Huoltajat

KYVYKKYYS

• VAHVUUKSILLE RAKENTAMINENSYNNYTTÄÄ KOKEMUKSENOMAN LUONTEEN POTENTIAALISTA

• ITSEMÄÄRÄMISTEORIA, Deci & Ryan 2000, Martela 2015

• PÄTEVYYS, LÄHEISYYS, AUTONOMIA, HYVÄNTEKEMINEN

MIKSI?

• KOLME INTERVENTIOTA• OHJAAJAT: LOTTA UUSITALO-MALMIVAARA &

KRISTIINA KUMPULAINEN

VÄITÖSTUTKIMUS

• 16 OPPITUNTIA 5.-6. LUOKKALAISILLE100 OPPILASTA, 100 VERROKKIAVAHVUUSPERUSTAISEN OPETUKSEN PILOTOINTOINTI SUOMALAISEEN KOULUJÄRJESTELMÄÄNVIA-VAHVUUSTESTISÄHKÖINEN OPPIMATERIAALIOPPITUNNIT:LUONNE, VAHVUUDET, TUNNETAIDOT, KASVUN ASENNE,MYÖTÄTUNTO

1. INTERVENTIO ESPOOLAISISSA ALAKOULUISSAKEVÄTLUKUKAUSI 2015-

2016

• YLI 200 OPPILASTA, YLI 100 VERROKKIAALA- JA YLÄKOULUTERITYISKOULUT, ERITYISLUOKATYLI 20 OPETTAJAA (LUOKAN-, AINEEN- JA ERITYISOPETTAJIAESPOON KAUPUNGIN OPS 2016 "POSITIIVINEN KASVATUS JA OPETUS"16 OPPITUNTIA, SÄHKÖINEN OPPIMISYMPÄRISTÖOPETTAJIEN KOULUTUS

2. INTERVENTIO: VAHVUUSPERUSTAISENOPETUKSEN LAAJENTAMINEN ESPOOLAISISSAPERUSKOULUISSA LUKUVUOSI

2016-2017

• 10 OPPILAAN ERITYISLUOKKASOPEUTUMISEN, TUNNE-ELÄMÄN JA OMAN TOIMINNAN OHJAAMISEN VAIKEUSITSESÄÄTELY, SINNIKKYYS, YSTÄVÄLLISYYS/MYÖTÄTUNTO

3. INTERVENTIO VAATIVAN ERITYISEN TUEN LUOKASSA LUKUVUOSI 2016-

2017

INTERVENTIO

INTERVENTIO

MIKÄ MENI HYVIN?

MISTÄ OLEN KIITOLLINEN?

VAHVUUSSANASTO

Millaisen papukaijankutsut olallesi tänä aamuna? Boniwell, I. 2014

• Missä kouluaineissa tarvitset eniten sinnikkyyttä?

• Missä vapaa-ajan harrastuksessasi voit kehittää sinnikkyyttä?

• Mitä hyötyä sinulle on sinnikkyydestä?• Kuka voi huomata, kun olet sinnikäs?

SINNIKKYYS

Vahvuuksilla voimaa!

• Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan ja vahvuuksien käyttäminen antaa tunteen, että on luonut itse oman kohtalonsa.

Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto16.3.2016

Dynaaminen kehitysprosessi

• Vahvuuksien ja taitojen oppiminen mahdollistaa:• Hyvinvointi• Intohimo• Tuottavuus• Minä-pystyvyys• Toimijuus• Oma aktiivinen rooli• Kehittyviä taitoja, luonne on dynaaminen

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Positiivisen pedagogiikan mikrohetket

Vahvuuskieli

Kasvun asennetta ruokkiva ilmapiiri

Positiivisen pedagogiikan mikrohetket

Rakentava palaute

Mikrohetki: mikä tahansa pieni hetki, jolloin voit vahvistaa suhdettasi toiseen ihmiseen.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

• "Mitä olet oppinut tunneilta?""Olen ymmärtänyt asioita paremmin. Esim. ennen jos mä olen nähnyt jonkun henkilön, niin mä olen ajatellut, että tossa ei ole mitään erikoista. Mutta nyt kun mä mietin sitä, esim. sen jotain vahvuutta että okei toi on oikeesti sellainen urhea ja kiva tyyppi." Tyttö 11 v. "No ihan säätelystä, että onko järkevää että kannattaako tässä, että harkitsevaisuutta. Onks hyvä idea tässä niinkualkaa huudella ja metelöidä vai ihan niin ku kuunnella." Tyttö 11 v. "On jäänyt mieleen rakkaus, että tekee hyviä pikku rakkausjuttuja toisille. Ja se tekee hyvän mielen itelle. Ja toiselle. Ja sit on jäänyt vielmyötätunto. Eli myötätunto ja kaikki ne asiat yhdessä, niin tulee hyvä mieli. " Poika 11 v.

HAASTATTELUT

• "Millaisille oppilaille olisi hyötyä vahvuusopetuksesta?""Sellasille, jotka niin ku ajattelee, että mä olen nyt tässä ja nyt mä en tee mitään. Niin kusilleen, että niiden itsetuntemus paranisi ja niinku, että nyt mä olen tässä ja tämä on mun paikka ja mä olen hyvä tässä. " Poika 12 v."Sellasille, jotka riehuu paljon ja haluutosi paljon huomioo. Ne oppii enemmän itsestään ja toisistaan. Ja pystyy kehuun muita. Niist tulee parempiiystävii vaikka ne ei oo koskaan niin hyvin tuntenut ja haukkunut toisii vaik ei tunne niin hyvin toisii." Tyttö 11 v.

HAASTATTELUT

• "1970- luvulla luotiin mahdollisuuksien tasa-arvo. Nyt pitää toteuttaa uudistuksen toinen alue, jokaisen oppilaan on koulussa löydettävä omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa. Ja itseasiassa tälläinen vahvuuslähtöinen koulukulttuuri pitäisi nyt saada entistä vahvemmin juurtumaan suomalaiseen kouluun. Unelma koulusta: ”Peruskoulun päättävä oppilas on löytänyt omat vahvuutensa, lahjakkuutensa, hänellä on terve itsetunto, vahva identiteetti, intohimo lähteä toteuttaa itseään, onnistumaan elämässä.” (Erkki Aho 2015)

UNELMA

"Kun etsit toisista parhaita puolia,setuo myös sinusta esiin parhaat

puolet!"

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Kiitos!

lähteitä• Aro, T., Laakso, M. L., & Närhi, V. (2007). TOMERA–Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kehityksen tukeminen päivähoidossa. NMI-

bulletin, 2(2007), 11-19.• Baumeister, R. F., Bratslavsky, E., Finkenauer, C. & Vohs, K. D. 2001. Bad is stronger than good. Review of general psychology, 5 (4),

323–370.• Boniwell, I. 2013. Educating For Happiness

and Resilience: Dr. Ilona Boniwell at TEDxHull. https://www.youtube.com/watch?v=DbC18wFkHNI (kuunneltu 12.2.2015).• Duckworth, A. L. & Seligman, M. E. P. 2005. Self-discipline outdoes IQ in predicting academic performance of

adolescents. Psychological science, 16 (12), 939–944.• Duckworth, A. L., Peterson, C., Matthews, M. D., & Kelly, D. R. (2007). Grit: perseverance and passion for long-term goals. Journal

of personality and social psychology, 92(6), 1087.• Duckworth, A. L. (2011). The significance of self-control. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(7), 2639-2640.• Dweck, C. S. 2010. Even geniuses work hard. Educational Leadership, 68 (1), 16–20.• Dweck, C. S. 2007. The perils and promises of praise. Kaleidoscope, Contemporary and Classic Readings in Education, 12.• Dweck, C. 2006. Mindset: The new psychology of success. Random House.• Fredrickson, B. 2013. Love 2.0: How Our Supreme Emotion Affects Everything We Think, Do, Feel, and Become. USA: Hudson

Street Press.• Heckman, J. J. & Rubinstein, Y. 2001. The importance of noncognitive skills: Lessons from the GED testing

program. American Economic Review, 91 (2), 145–149.• Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E. 2014. Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa L. Uusitalo-

Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.• Huppert, F. A. & So, T. T. 2013. Flourishing across Europe: Application of a new conceptual framework for defining well-

being. Social Indicators Research, 110 (3), 837–861.• Keyes, C. L. 2005. Mental illness and/or mental health? Investigating axioms of the complete state model of health. Journal of

consulting and clinical psychology, 73 (3), 539.• Linkins, M., Niemiec, R. M., Gillham, J. & Mayerson, D. 2015. Through the lens of strength: A framework for educating the heart.

The Journal of Positive Psychology, 10 (1), 64–68.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Lähteitä• Luthar, S. S., Cicchetti, D. & Becker, B. 2000. The construct of resilience: A critical evaluation and guidelines for future work. Child

development, 71 (3), 543.• Lyubomirsky, S. 2008. The how of happiness: A scientific approach to getting the life you want. USA: Penguin.• Masten, A. S. 2014. Children’s natural resilience is nurtured through 'ordinary magic'. https://www.minnpost.com/mental-health-

addiction/2014/09/ann-masten-children-s-natural-resilience-nurtured-through-ordinary-m• Masten, A. S. 2009. Ordinary Magic: Lessons from Research on Resilience in Human Development. Education Canada, 49 (3), 28–

32.• Noble, T. & McGrath, H. 2013. Well-being and resilience in education. Teoksessa S. A. David, I. Boniwell & A. C. Ayers (toim.) The

Oxford handbook of happiness. Oxford: Oxford University Press, 563–578.• Park, N., Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Strengths of character and well-being. Journal of social and Clinical

Psychology, 23 (5), 603–619.• Park, N. 2004. The role of subjective well-being in positive youth development. The Annals of the American Academy of Political

and Social Science, 591 (1), 25–39.• Pessi, A. B. 2014. Teoksessa Positiivisen psyologian voima• Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Character strengths and virtues: A handbook and classification. New York: Oxford

University Press.• Uusitalo-Malmivaara, L. 2014a. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian

voima. Jyväskylä: PS-kustannus.• Uusitalo-Malmivaara, L. 2014b. VIA-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoitukseen. NMI-Bulletin, 42–50.• Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016. Huomaa hyvä! PS- kustannus.

16.3.2016 Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

Recommended