Suora ja epäsuora kerronta suomalaisessa...

2/17/10 

1 

Suora ja epäsuora kerronta suomalaisessa vii8omakielessä 

SVKP121/221 Johdatus suomalaisen vii8omakielen rakenteeseen (5 op), 25.2.2010 (F105) 

FT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 

Havainnollistustarina 

Käsi8eistöä (i) 

•  Referoin( (vs. puhdas kerronta) 'aiemmin esitetyn sijoi8aminen omaan teksJin' •  Esityslaji 'tapa, jolla referoidaan' •  Suora esitys  'puhujan näkökulma' 

•  Epäsuora esitys 'referoijan näkökulma' 

Käsi8eistöä (ii) 

•  JOHTOILMAUS + REFERAATTIOSA •  Tommi sanoi: "Kyllä te tästä kurssista selviä5e." (suora esitys) 

•  Tommi totesi opiskelijoille, e5ä kyllä he tästä kurssista selviävät. (epäsuora esitys) 

(Vapaa) suora esitys SVK:ssa 

•  Vapaa suora esitys toteutetaan SVK:ssa surrogaaW‐ eli sijaistarkoiteJlan avulla (Lukasczyk 2008:97).  

•  Vii8oja on blendautunut siksi hahmoksi (so. o8anut sen hahmon roolin; so. Esi8ää Jlanteen sen hahmon näkökulmasta), jonka puhe8a, ajatusta tai toimintaa hän referoi (ibid.).  

•  DeikJnen keskus on kuvi8eellisessa Jlanteessa, eli vii8oja voi esim. osoi8aa itseensä ja muihin tarkoi8eisiin kuten kuvi8eellisessa maailmassa tehtäisiin (ibid.). 

Esimerkki (Lukasczyk 2008: 53) 

2/17/10 

2 

(Vapaa) epäsuora esitys 

•  Ominaista hahmon ja kertojan näkökulmien sekoi8uminen; tämä ilmenee eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä puheen, ajatuksen vai toiminnan referoiminen (Lukasczyk 2008: 97). 

•  (Vapaassa) epäsuorassa puheessa ja ajatuksessa surrogaaWblendi ei ole täydellinen, sillä tyypillisesJ vii8oja esim. katsoo vastaano8ajaan päin; myös deikJsten elemenWen käy8ö voi olla joko kuvi8eellisen puhe‐ tai ajatusJlanteen mukaista tai kertomisJlanteen mukaista; Kuvaileva Jla vii8aa aina kertojan näkökulmaan (id., 98). 

•  (Vapaassa) epäsuorassa toiminnassa on harvoin deikJsiä ilmauksia; tällaisessa referoinnissa kertojan näkökulma nousee usein esille (ibid.). 

Esimerkki (Lukasczyk 2008: 63) 

Johtolauseet SVK:ssa 

•  Kolmentyyppisiä  johtolauseita (Lukasczyk 2008:98‐99): –  Prototyyppinen johtolause  (N[erisnimi, OSOITUS]+V[SANOA, HUOMATA]) 

–  PredikaaJton johtolause (N[erisnimi, OSOITUS]) –  Tekijätön johtolause (VTULLA‐MIELEEN)? 

•  Johtolauseet ja niiden referaaWosat analysoituvat kieliopillisesJ topiikki‐kommenW ‐rakenteiksi 

Esimerkkejä 

•  Prototyyppinen johtolause: KETTU SANOA / OS‐1 KETTU… TOPintrans.              KOM 

•  PredikaaJton johtolause: JÄNIS / OS‐2 KUKA TOP       KOM 

•  Tekijätön johtolause: …TULLA‐MIELEEN / MISSÄ ASUA vrt. ydinargumenJn omissio 

ReferaaWosan merkitsimiä 

•  Ulkoisia liiWmiä –  Johtoilmaukset –  Katseen, pään ja harJalinjan muutokset; nämä ajoi8uvat referaaWosan edelle ja loppuun samalla tavalla kuin typografiset merkit kirjoitetussa suomessa (Lukasczyk 2008: 99). 

•  Sisäisiä liiWmiä – Manuaalisia: dialogiparJkkelit, toistot ja muut hahmolle ominaiset ilmaisutavat 

–  Ei‐manuaalisia: kasvojenilmeet, katseen, pään ja vartalon suuntautuminen sekä asento (ibid.) 

Kirjallisuus 

•  Hakulinen, A., M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto, T. R. Heinonen & I. Alho (2004). ISO suomen kielioppi. Helsinki: SKS.  

•  Liddell, S. K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: CUP. 

•  Lukasczyk, U. (2008). SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ – ReferoinJ kolmessa suomalaisella vii8omakielellä tuotetussa fikJivisessä kertomuksessa. KasvatusJeteen pro gradu –tutkielma. Okl, Jyväskylän yliopisto.