View
8
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
RambollPL 718, Pakkahuoneenaukio 233101 TampereFinland
Puhelin: 020 755 6800www.ramboll.fi
Tampereen kaupunkiNiemenrannan hulevesiselvitys
Suunnitelmaselostus
Marraskuu 2008
Viite 82122636Versio APvm 25.11.2008Hyväksynyt K.HellTarkistanut K.HellKirjoittanut P.Paavilainen
Niemenrannan
Sisällys
1. TYÖN TAUSTA 1
2. NYKYTILANNE 22.1 Arvokkaat kohteet 22.2 Niemenrannan alueen hydrologia 2
3. MAANKÄYTÖN MUUTOKSET 4
4. VAIKUTUKSET HYDROLOGIAAN 44.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valumaalue 3) 44.2 Itäinen alue (valumaalueet 12) 5
5. RATKAISUT 55.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valumaalue 3) 55.2 Itäinen alue (valumaalueet 12) 6
6. YHTEENVETO 8
Liite 1: piirustus 2.3/14737/1 Yleiskartta 1:4000 25.11.2008Liite 2: piirustus 2.3/14737/2 Ollinojan tulvaniityt… 1:2000 25.11.2008
Niemenrannan hulevesiselvitys
1
1. TYÖN TAUSTA
Tampereen kaupunki kaavoittaa uutta rakentamista Niemenrannan alueelleLielahteen. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Niemenrannan hulevesienjohtamisreitit ja tarvittavat mahdolliset aluevaraukset osayleiskaavaa varten.Niemenrannan alueen sijainti ja osayleiskaavaluonnos on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1: Niemenrannan alue. Kuvassa harmaalla väritetty alue on osayleiskaavan ulkopuolelle tässä vaiheessa jäävää selvitysaluetta. Selvitysalueellasijaitsee mm. MRealin entinen tehdas.
Niemenrannan osayleiskaavaalue on kooltaan noin 86 hehtaaria (ei sisälläselvitysaluetta).
Näsijärvi,Lielahti
Tohlopinjärvi
NIEMENRANTA
Lintulampi
Lentävänniemi
Niemenrannan hulevesiselvitys
2
2. NYKYTILANNE
Niemenrannan alue on nykyisellään pääosin rakentumatonta niittyä, metsikköä, pensaikkoa ja alueen eteläosassa entistä teollisuusaluetta. Alueella onkaksi entistä kaatopaikkaa, joiden sulkemistyöt ja pilaantuneen maaperänpuhdistustyöt on käynnissä.
Alue rajautuu itäpuoleltaan Näsijärven Lielahteen, eteläpuoleltaan Lielahdenteollisuusalueeseen, länsipuolelta Lielahdenkatuun ja Lintulammin asuinalueeseen ja pohjoispuoleltaan Lentävänniemen alueeseen.
2.1 Arvokkaat kohteet
Niemenrannan alueelle on tehty useita luonnon ja rakennetun ympäristönkartoituksia kaavoitusprosessin alussa. Alueen ympäristöä on kuvattu kattavasti raportissa Niemenranta ympäristöselvitykset 21.3.2007(http://www.tampere.fi/tiedostot/5oEI7jMul/ymparistoselvitykset.pdf), jossamainitut merkittävimmät kohteet on esitelty lyhyesti alla.
Alueen keskivaiheilla on vanhojen karttojen perusteella tiedossa oleva arkeologinen kohde Niemen kyläpaikka. Kyläpaikan lisäksi alueella on yksittäisiäarkeologisia kohteita.
Alueen itäosassa on havaittu esiintymä kahdesta aiemmin tieteelle tuntemattomasta heinäkoilajista (suku Elachista), joista toista lajia on havaittu kokomaailmassa ainoastaan yksi naarasyksilö Niemenrannasta. Toisesta lajista onhavaintoja muualtakin Suomesta. Näistä perhosista ei ole vielä tehty tieteellistä lajikuvausta, joten niillä ei ole vielä tieteellisiä eikä suomenkielisiä lajinimiä. Perhoshavainnot on tehty suunnittelualueen itäosassa sijaitsevallametsäisellä mäellä, joka on kaavassa merkitty suojeltavaksi VLalueeksi.
Näiden merkittävimpien suojelukohteiden lisäksi alueella on muita arvokkaitalajeja ja kohteita, mm. ruisrääkän ja pikkutikan reviirit sekä yksittäisetuhanalaisten kasvien tilapäiseksi luokitellut esiintymät vanhojen läjitysalueiden reunamilla. Arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa ja hulevesien hallintasuunnitelma on toteutettu kohteet huomioiden.
2.2 Niemenrannan alueen hydrologia
Niemenrannan alue jakaantuu kolmeen valumaalueeseen (ks. kuva 2). Valumaalueiden 1 ja 2 hulevedet purkautuvat suoraan Näsijärveen muodostamatta alueelle selkeitä uomia. Näille valumaalueille ei tule vesiä ulkopuolelta. Valumaalueen 3 hulevedet purkautuvat Näsijärveen Ollinojan reitinkautta (merkitty kuvassa sinisellä) tai suoraan pintavaluntana. Ollinojan reittiä myöten alueen kautta johtuvat myös yläpuolisen Lintulammin asuinalueen hulevedet (valumaalue 4).
Niemenrannan hulevesiselvitys
3
Kuva 2: Niemenrannan nykyiset valumaalueet. Valumaalue 4 on kaavaalueen ulkopuolella Lintulammin alueella, mutta purkautuu kaavaalueen läpikulkevaan Ollinojaan.
Ollinoja ei nykyisellään enää ole avouoma, vaan se on putkitettu 800 mmbetoniputkeen, joka purkaa pieneen tasausaltaaseen. Altaan alapuolella linjajatkuu ensin lyhyen matkaa putkilla 2x315 M, joilla on korvattu Ollinojansvvpumppaamo, ja lopun matkaa Näsijärveen asti putkena 600 M.
Ollinojan linjan betonisen osuuden maksimikapasiteetti on noin 1,0 m3/s ja600 mm muoviputken noin 0,4 m3/s. 600 mm muoviputki kuuluu tehtaanvanhoihin putkistoihin ja se on rakennettu osittain tehtaan lietealtaiden alueelle. Ollinojaan tulee vesiä Niemenrannan alueelta (n. 55 ha) ja yläpuoliselta Lintulammin alueelta (n. 45 ha). Mitoitussateella 150 l/s/ha Lintulamminalueelta tulee noin 1 m3/s (valuntakerroin 30 %, hidastumiskerroin 0,5) elibetoniputki riittää yläpuolisen alueen kuormitukselle, mutta valumaalueen 3vesimäärä sekä muoviputken kapasiteetin ylittävä osa virtaamasta kertyvättällä hetkellä nykyiseen tasausaltaaseen.
Suunnittelun aikana on sovittu, että Ollinojan muoviputkiosuutta ei tulla senpienemmästä kapasiteetista huolimatta suurentamaan, koska putki sijaitseerakennusteknisesti erittäin ongelmallisessa paikassa (pehmeikkö, mahdolliset pilaantuneet maat).
Näsijärvi
Näsijärvi
Tohlopinjärvi
1
23
4
Nykyinen tasausallas jakäytöstä poistunut sadevesipumppaamo
Niemenrannan hulevesiselvitys
4
3. MAANKÄYTÖN MUUTOKSET
Tulevaisuudessa Niemenrannan alueella maankäyttö tulee tiivistymään jaOllinojan kuormitus ja tulvariskit kasvavat.
Kaavaalueen kokonaispintaala on 86 hehtaaria, ja maankäyttö jakautuuseuraavasti:
asuinalueet 33,0 ha (39 %), joistao kerrostaloja 24,1 ha (28 %)o pientaloja 8,9 ha (11 %)
muu rakennettu alue 5,5 ha (6 %)o julkisten palveluiden ja hallinnon sekä yhdyskuntateknisen
huollon alueet ja katualueet puistot ja virkistysalueet 36,4 ha (42 %)
o puistoa 23,4 ha (27 %)o suljetun kaatopaikan alue 13,0 ha (15 %)
vesiliikenteen alue 11,0 ha (13 %)
4. VAIKUTUKSET HYDROLOGIAAN
Koko alueella rakennetun alueen osuus tulee kasvamaan ja kuivatus tehostumaan nykyisestä tilanteesta. Alueen purkautuvat hulevesimäärät tulevatkasvamaan ja virtaamaprofiili äärevöitymään rakentumisen myötä.
Erityisesti alueen keskiosissa muutos on voimakas, kun nykyistä metsämaata muutetaan kerrostaloalueeksi. Nykyiset tehdasalueet on alustavasti kaavailtu tiiviin teollisuus/palvelurakentamisen alueiksi, joten näilläkään alueillavalunta ei tule pienenemään kaavan toteutumisen myötä. Valumaalue 3myös kasvaa, kun fyysisesti alempana sijaitseva Lielahden uuden Kodin Ykkösen tontti viemäröidään pumppaamalla Ollinojaan.
4.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valumaalue 3)
Alueen rakentumisen jälkeinen valumaaluejako on esitetty kuvassa 3.
Tohlopinjärvi
Näsijärvi
Näsijärvi
Kodin Ykkönen
Niemenrannan hulevesiselvitys
5
Kodin Ykkösen kiinteistö sijaitsee fyysisesti Ollinojaa alempana. Kiinteistöliitetään Ollinojan linjaan pumppaamalla hulevedet rakennettavaan uuteenviettoputkeen 1000 B, joka on tällä hetkellä suunniteltu liitettäväksi Ollinojanlinjaan 800 B.
Tämä liitoskohta muodostuu linjassa erittäin kriittiseksi pisteeksi: Kodin Ykkösen tontilta pumpataan sadetilanteessa hulevesilinjaan 560 l/s, kun samaan aikaan yläpuoliselta Lintulammin alueelta tulee mitoitussateella 150l/s/ha noin 1 m3/s virtaama, joka käyttää jo täysin Ollinojan linjan 800 Bkapasiteetin.
Toinen kriittinen piste on kohdassa, jossa Ollinojan linja 800 B muuttuu linjaksi 600 M ja putken kapasiteetti pienenee entisestään.
Kriittisissä pisteissä on odotettavissa tulvimista, joka voi heijastua padotuksen vuoksi pitkälle yläjuoksun suuntaan.
4.2 Itäinen alue (valumaalueet 12)
Kaavaalueen rakentuminen kasvattaa ja äärevöittää purkautuvaa virtaamaamyös itäisellä alueella. Toisin kuin läntisellä alueella, itäisen alueen kautta eikuitenkaan virtaa ylempien valumaalueiden hulevesiä ja hulevedet voidaanjohtaa uusilla rakennettavilla linjoilla suoraan Näsijärveen. Tästä syystä itäisellä alueella hulevesien johtaminen on yksinkertaista ja ongelmaksi muodostuu lähinnä hulevesien laatu, joka sekään ei ole kovin merkittävä kuormitustekijä Lielahdessa vesialueen historian ja kokonaisvalumaalueen laajuuden vuoksi.
5. RATKAISUT
Tässä työssä ei laskettu varsinaisia sadevesiverkoston mitoituksia, vaan selvitettiin tarvittavat aluevaraukset Ollinojan tulvimisen hallitsemiseksi. Tästäsyystä tulvaaltaiden ja –reittien mitoituksessa käytettiin pitkäkestoista mitoitussadetta, joka tuottaa suuremmat vesimäärät kuin verkoston mitoittamiseen käytettävä lyhyt huippusade.
Ilmastonmuutoksen tuomaan epävarmuuteen varauduttiin suuren mitoitussateen lisäksi käyttämällä alueelle valuntakerrointa 100 %. Tämä vastaakoko alueen kattamista täysin läpäisemättömällä pinnalla, jolloin kaikki alueelle satava vesi valuu hulevesiverkostoon. Käytännössä tällainen tilanne voikuitenkin todella tapahtua esim. rankkasateen sattuessa talvella maan ollessa jäässä tai sulan maan aikana, kun pitkäkestoiset sateet ovat kyllästäneetmaaperän täysin vedellä.
5.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valumaalue 3)
Tulvimisen hallitsemiseksi Kodin Ykkösen linjaa jatketaan Ollinojan linjanrinnalla putkella 1000 B sen sijaan, että putki liitettäisiin suoraan Ollinojanlinjaan. Uusi putki 1000 B puretaan rakennettavaan tulvapainanteeseen 2(ks. kuva 4). Lisäksi tulvapainannetta 1 (nykyinen tasausallas) laajennetaan.
Suunnitelma on tarkemmin esitetty liitteissä 1 ja 2.
Niemenrannan hulevesiselvitys
6
Tulvapainanteet on mitoitettu kaavan aluevarauksessa kerran 20 vuodessatoistuvalle sateelle 150 l/s/ha / 30 min, kertymä yhteensä 27 mm. Mitoitussateella saatiin kertymäksi tulvaaltaaseen 1 (nykyinen tasausallas) noin3200 m3 ja tulvaaltaaseen 2 (uusi tasausallas) noin 5800 m3. Kaavassa onesitetty rajaukset tulvaaltaille. Mitoitustilavuuden saavuttaminen esitetyillärajauksilla vaatii maankaivutöitä.
Tulvapainanteiden lisäksi kaavaan on jätetty aluevaraukset tulvareiteille,jotka mitoitettiin kerran 100 vuodessa toistuvalle sateelle 150 l/s/ha / 60min, kertymä yhteensä 54 mm. Tasausaltaasta 2 purkautuu 1/100 vuottatulvatilanteessa noin 9500 m3/h = 2,6 m3/s. Tasausaltaasta 1 purkautuu1/100 vuotta tulvatilanteessa noin 2400 + 9500 = 11900 m3/h = 3,3 m3/s.Tulvareittinä on 1 m syvä painanne, pohjan leveys 1 m, luiskat 1:2, leveyspäältä 4 m. Tulvareitin kaltevuus on 0,1 % jolloin kapasiteetti on noin 3,5m3/s.
Vertailun vuoksi todettakoon, että 50 mm vuorokausisateen toistumisaikaTampereen seudulla on noin 10 vuotta ja että Porin kaupunkitulvat aiheuttaneessa rankkasateessa kertymä oli jopa 100 mm muutamassa tunnissa.
Hulevesien laadullista hallintaa on Ollinojan reitillä hankala toteuttaa, koskahulevesien päävirtausreitti on jo rakennettu putkiyhteys. Tulvaaltaat tulevatpalvelemaan kuitenkin jossain määrin myös hulevesien laadullista käsittelyä.Tarvittaessa Ollinojan linjaan purkaville reiteille voidaan tehdä hiekan ja kelluvan roskan erotuskaivoja.
Kuva 4: Tulvaaltaat ja –reitit Ollinojan reitillä. Järjestelmä on esitetty tarkemmin liitteissä 1 ja 2.
5.2 Itäinen alue (valumaalueet 12)
Valumaalueilla 1 ja 2 hulevesien johtaminen onnistuu melko suoraviivaisesti. Yleissuunnitelmassa on esitetty hulevesien johtamista mahdollisimmanpaljon pintoja pitkin kortteleita reunustaviin avouomiin siellä missä se korkeusasemallisesti onnistuu. Muualla hulevedet kerätään perinteiseen tapaanritiläkaivoilla putkistoihin, jotka pyritään purkamaan maastoon mahdollisimman pian. Tällä ratkaisulla pyritään vähentämään Lielahteen kohdistuvaahaitallisten aineiden kuormitusta.
Kodin Ykkönen
Tasausallas 1(nykyisen laajennus)
Tasausallas
Tulvareitti
Uusi linja 1000 B
Näsijärvi
Niemenrannan hulevesiselvitys
7
Kohdissa, joissa hulevesiputket purkavat maastoon hyvin lähellä rantaa eliavouomaosuus jäisi lyhyeksi, käsittely ehdotetaan toteutettavaksi siten, ettähulevedet imeytetään purkupisteestä rantaa seurailevan kevyen liikenteenväylän alitse ja imeytymättä jäävä osuus ohjataan väylän alitse rummunkautta hieman kauempana. Putkilinjaan tehdään ennen purkupistettä hiekan ja roskanerotuskaivot. Ratkaisut on esitetty kuvassa 5 ja 6, ja kuvassa7 on esitetty kohdat, joihin ratkaisua ehdotetaan.
Kuva 5: Hiekan, kelluvan roskan ja öljyn erotuskaivot ennen putkilinjan purkupistettä.
Kuva 6: Putkilinjojen purkaminen Näsijärveen rantaa myötäilevän kevyenliikenteen väylän alitse.
Niemenrannan hulevesiselvitys
8
Kuva 7: Itäisen osan hulevesien johtaminen ja käsittely. Kuvien 56 käsittelymenetelmien sijoituspisteet on rengastettu kuvassa punaisella.
6. YHTEENVETO
Niemenrannan alueen hulevesien johtamisen suurimmat haasteet ovat alueen länsiosassa Ollinojan reitillä. Rakennetun linjan kapasiteetti jää kuormitukseen nähden selkeästi liian pieneksi, mutta linjan suurentaminen on rakennusteknisesti erittäin vaikeaa. Ratkaisuna on hulevesien hallittu tulviminen kahteen altaaseen. Poikkeuksellisia tilanteita varten alueelle varataanhulevesien tulvareitti. Hulevesien laadullinen hallinta tulee kyseeseen lähinnävesien syntypaikalla. Tulvaaltaat vaikuttavat myös jossain määrin vedenlaatua parantavasti.
Alueen itäosassa pyritään hulevesiä johtamaan mahdollisuuksien mukaanluonnonmukaisesti, jotta hulevesistä johtuvaa laadullista kuormitusta Lielahteen voidaan vähentää. Menetelmäratkaisuissa pyritään kuitenkin hyväänkustannustehokkuuteen, koska lahti ei ole erityisen herkkä vesialue. Niemenrannan itäosan kuormitus jää myös verraten vähäiseksi, kun huomioidaan lahden kuormitushistoria sekä alueen pienuus ja maankäytön tyyppiverrattuna ympäröivään alueeseen. Pääratkaisuna pyritään johtamaan hulevesiä mahdollisimman paljon avouomassa ja pintavaluntana. Kohdissa, joissa putkilinja joudutaan purkamaan maastoon erittäin lähellä Näsijärven rantaa, tehdään linjaan erotuskaivot ja pienimuotoinen imeytyskenttä ylivuotoineen.
Recommended