View
60
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Tutkimuksen lähdemateriaali. Proseminaari 30.1.2007. Tutkimuksen lähdemateriaali. Tavoitteena on löytää relevantti lähdemateriaali omasta tutkimusaiheesta ymmärtää kuhunkin aineistoon sisältyvät lähdekriittiset ongelmat osata viitata käytettyyn aineistoon. Erilaisia lähestymistapoja:. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Tutkimuksen lähdemateriaali
Proseminaari 30.1.2007
Tutkimuksen lähdemateriaali
• Tavoitteena on – löytää relevantti lähdemateriaali omasta
tutkimusaiheesta – ymmärtää kuhunkin aineistoon sisältyvät
lähdekriittiset ongelmat– osata viitata käytettyyn aineistoon
Erilaisia lähestymistapoja:
• Lähteet julkaisuformaatin mukaan– painetut julkaisut (kirjat, lehdet…)– arkistoaineistot; asiakirjat, äänitteet, videot, mikrofilmit– digitaaliset aineistot (verkkojulkaisut, e-lehdet…)
• Lähteet aineiston käyttötavan mukaan– primäärit lähteet– sekundäärit lähteet
• Lähteet sijainti-/säilytyspaikan/muodostumisen mukaan– arkistot (esim. maanmittauslaitoksen karttakokoelma, isojaon
kartat)– kirjastot (esim. HYK)– verkko
Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan perinteisesti kahteen pääryhmään:
• Primäärinen, so. alkuperäislähteet [alkuperäinen, ensisijainen]
• Sekundäärinen, ”muut lähteet” [aiempaan perustuva, toissijainen, toisarvoinen, myöhempi]. Sisältää tulkinnallisen komponentin
• myös: tertiäärinen (esim. kirjastojen luettelot)
Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan kahteen pääryhmään (2):
• Jako vastaa lähdekritiikin periaatteita ja henkeä: ”alkuperäislähteiden todistusvoima on tutkimusongelman kannalta arvioiden suurempi kuin sekundääristen lähteiden”
• Tutkimusongelma määrää, mitkä lähteet ovat primäärejä ja mitkä sekundäärejä: lähteen alkuperäisyys ymmärretään lähteen ja tutkittavan ilmiön välittömäksi yhteydeksi. Vastaavasti kaikki sellainen tieto, joka on kulkenut välikäsien kautta tai syntynyt jälkikäteen, kuuluu sekundäärisiin lähteisiin
Primäärit lähteet
• Alkuperäislähde on suoranainen jäänne tutkittavasta ilmiöstä (esim. Museoviraston kokoelmissa olevat löydöt) tai se on syntynyt välittömässä yhteydessä siihen (kaivausraportti)
• Myös: tutkimustuloksen ensimmäinen esittäminen
• Alkuperäislähteen muodostaja (esim. kaivausten johtaja) on usein keskeisellä tavalla vaikuttanut tutkittavaan ilmiöön ja ollut samalla silminnäkijä todistajana (kaivausmenetelmän valinta, mitä ilmiöitä dokumentoidaan)
Primäärit lähteet
• Suhtautumisessa tiedonkeruuseen ja prosessin objektiivisuuteen on eroja: – usko tiedon objektiivisuuteen ja
virheettömyyteen (data l. "annettu tieto")– hyväksytään tietoon sisältyvä epävarmuus ja
subjektiivisuus
• Oleellista tuntea periaatteet, joiden mukaan lähdemateriaalin kokoaminen ja dokumentoiminen on tapahtunut
Arkeologeilla…
• primäärinen lähdemateriaali käytännössä koostuu useimmiten arkistolähteistä– kaivaus- ja inventointiraportit valokuvineen, karttoineen– analyysitulokset (osteologiset analyysit, makrot, ajoitustulokset)
• myös julkaistu kaivauskertomus on primääriaineistoa• Tutkittaessa esim.
– arkeologisen tutkimustoiminnan saamaa julkisuutta lehdistössä ovat sanomalehtikirjoitukset primääriä lähdemateriaalia
– tutkimushistoriaa ovat tutkijoiden ko. aikakaudelle kuuluvat tekstit primääriaineistoa
– Muita esimerkkejä?
Sekundäärit lähteet• sisältävät tutkijan tulkinnallisen komponentin• Vrt. toissijainen viittaaminen: viitataan tutkijaan
(jonka kirjaa ei esim. saada käsiin) toisen tutkijan kirjoittaman tekstin kautta– periaatteessa tutustuttava aina itse alkuperäiseen
lähdeteokseen: EI SAA käyttää lähteenä muiden tekemiä referaatteja/viittauksia ilman että asia tuodaan selkeästi esille
– lähdemateriaalina ongelmallista aineistoa: saattavat sisältää virhetulkintoja, käännösvirheitä ja suoranaista vääristelyä.
Lähdekritiikki?
• Arvioitava tutkimuksessa käytettävän tiedon luotettavuus!– primäärit ja sekundäärit lähteet tutkittava
tiedon alkuperää, mihin väite perustuu?– kirjoittajan asiantuntemus ko. aihepiiristä– tutkimuksen julkaisuvuosi– eri julkaisukanavat
• Hyödyllistä erottaa toisistaan– populäärijulkaisut
• ei käytetä lähdeviittausjärjestelmää = ei voi tarkistaa tiedon alkuperää
• kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntijuuteen• Kaupallisilla kustantajilla heikkolaatuisiakin teoksia
– yleisteokset• esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa• myös: kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntemukseen (vrt.
paikallishistoriat)– tutkimukset
• lähdeviittausjärjestelmä• päättelyketjun esiintuominen
– tutkimukset, joissa käytetty referee-järjestelmää• kuten ed.• asiantuntijaluku
Vrt. kirjastojen luokitusjärjestelmä
• B1 Tieteelliset artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (referee).
• B2 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa.
• B3 Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Referee-lehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut.
• B4 Artikkelit Helsingin yliopiston laitossarjoissa.• B5 Yleistajuiset artikkelit
Julkaisutoiminta - mitä arkeologit julkaisevat?
• SARJOIHIN KUULUMATTOMAT JULKAISUT– monografiat– artikkelikokoelmat
• SARJOIHIN KUULUVAT JULKAISUT– monografiat– artikkelikokoelmat
Esitetyllä jaolla merkitystä • lähdeviittausjärjestelmän• tiedonhaun (kirjastotietokannat, kirjastot)• tiedon luotettavuuden kannalta
Sarjoihin kuulumattomat julkaisut
• Monografiat– mm. oppikirjat, paikallishistoriat
• esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa
• Leena Lehtinen: Opas Etelä-Savon esihistoriaan
– kaupallisten julkaisijoiden erillisteokset• esim. Pekka Kivikäs: Kalliomaalaukset –
muinainen kuva-arkistomme
Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (2)
• Artikkelikokoelmat– Juhlakirjat
• Saimaalta Kolille. Karjalan tutkimuslaitoksen 20-vuotiskirja 1971-1991
• Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen
– Konferenssijulkaisut• XIII International Congress of Prehistoric and Protohistoric
Sciences. Forli, Italia, 8-14. September 1996
– Näyttelyiden yhteydessä tehdyt julkaisut• Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idän ja
lännen välissä
Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (3)
• Moniosaiset teokset (-sarjat)– Suomen historia I -– Ihmisen suku I-V
Kotimaiset julkaisusarjat
• Suomen Muinaismuistoyhdistys– Suomen Museo (SM) 1890-
• artikkeleita esihistorian, historian, taidehistorian ja kansatieteen alalta; myös bibliografisia koosteita
– Finskt Museum (FM) 1890-– Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja
(SMYA) 1870-• nykyisin väitöskirjojen julkaisufoorumi • esim. Lavento, M. 2001: Textile ceramics in Finland and on
the Karelian Isthmus. Nine variations and the fugue on a theme of C.F. Meinander. (SMYA 109)
Kotimaiset julkaisusarjat (2)
– Iskos 1975-• väitöskirjoja, konferenssijulkaisuja• Esim. Tuukka Talvio: Coins and coin finds in
Finland AD 800-1200. (Iskos 12)• Esim. Proceedings of the VII Nordic Conference on
the Application of Scientific Methods in Archaeology. Savonlinna, Finland 7-11. September 1996. (Iskos 11)
• 2000-luvulla uusi profiloituminen
• Suomen arkeologinen seura ry– Fennoscandia Antiqua I 1982– Fennoscandia archaeologica (FA) 1985-
• tieteellisiä artikkeleita pääasiassa Suomesta, Pohjoismaista ja Venäjältä
• FA XII konferenssijulkaisu
– Muinaistutkija (arkeologisen seuran tiedotuslehti, 4 nroa vuodessa)
– Sarjoihin kuulumattomia julkaisuja: esim. Maiseman arkeologiaa (1998)
• Yliopistojen sarjat– Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen
monistesarja 1970-1982• pääasiassa graduja
– Helsinki Papers in Archaeology 1986-2000• projektien tutkimuksia (Rasi, Saimaa-projekti), oppi- ja
kurssimateriaalia (valokuvausopas), konferenssijulkaisuja
– Karhunhammas (Turun yliopiston arkeologian osasto)– Oulun yliopiston arkeologian laboratorion
tutkimusraportteja (ent. Arkeologian tutkimusraportti)
• Maakuntamuseoiden julkaisusarjat, vuosikirjat ja lehdet– Sihti (Savonlinnan maakuntamuseo)– Turun maakuntamuseon raportteja– Masumni (Tampereen museot)
• Museovirasto– Arkeologian osaston julkaisusarja
• Konferenssijulkaisuja (Fenno-Ugri et slavi 1992. Prehistoric economy and means of liveli hood)
• Kentältä poimittua
– Arkeologia Suomessa 1985-– Sarjoihin kuulumattomat julkaisut:
• oppaat, esim. Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen (2000)
• museoviraston tutkimushankkeisiin ja seminaareihin pohjautuvat julkaisut, esim. Huts and houses (2002)
• laajalle yleisölle suunnatut julkaisut, esim. Maiseman muisti (2001)
Recommended