View
10
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Oulun yliopisto
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteellaLämpösummaan perustuvat
palvelut
- D-arvoennuste (LUKE/Karpe-hanke)
- D-arvoennuste (Mtech avoin)
- WisuEnnuste (Mtech maksullinen)
- Ruohon korkeuden mittaus
(satoennusteviivain)
- Muut satotasomittarit (CEDA satolautanen)
Valion korjuuaikapalvelu
Nurmen kasvun ja korjuuajan seuranta
Peltomittaukset 6 eri lohkolla Sotkamossa. Mittauksia tehtiin
28.5. – 6.8.2018 välisenä aikana, parhaimmillaan joka päivä.
Oulun yliopisto
0102030405060708090100
10.4. 30.5. 19.7. 7.9.
1. sato XNIR
1. sato Artturi
2. sato Artturi
2. sato XNIR
0
50
100
150
200
250
300
350
20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.
Ku
iva-
ain
e (g
/kg)
Mittauspäivä
Kuiva-aine
0
50
100
150
200
250
300
20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.
Val
kuai
nen
(g/k
g ka
)
Mittauspäivä
Valkuainen
0
100
200
300
400
500
600
700
20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.
ND
F (g
/Kg
ka)
Mittauspäivä
NDF-kuitu
0
20
40
60
80
100
20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.Tu
hka
(g/
kg k
a)
Mittauspäivä
Tuhka
Laitevalmistajan lisäkalibrointi
1. sadon näytteillä satojen välissä
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Nurmiheinälohko: 1. ja 2. sato
Oulun yliopisto
2. sato kuiva-aine
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Kuiv
a-a
ine (
g/k
g)
L1 seosnurmi
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L2 seosnurmi
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Kuiv
a-a
ine (
g/k
g)
L4 nurmiheinä
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L3 nurmiheinä
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L5 apilapitoinen nurmi
150
170
190
210
230
250
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L6 apilapitoinen nurmi
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Oulun yliopisto
100
120
140
160
180
200
220
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Raakavalk
uain
en (
g/k
g k
a)
L1 seosnurmi
100
120
140
160
180
200
220
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L2 seosnurmi
100
120
140
160
180
200
220
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Raakavalk
uain
en (
g/k
g k
a)
L4 nurmiheinä
100
120
140
160
180
200
220
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L3 nurmiheinä
2. sato raakavalkuainen
100
120
140
160
180
200
220
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L6 apilapitoinen nurmi
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
100
120
140
160
180
200
220
240
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L5 apilapitoinen nurmi
Oulun yliopisto
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L2 seosnurmi
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
ND
F K
uitu (
g/k
g k
a)
L4 nurmiheinä
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
ND
F K
uitu (
g/k
g k
a)
L1 seosnurmi
2. sato NDF-kuitu
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L3 nurmiheinä
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L5 apilapitoinen nurmi
320
370
420
470
520
570
620
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L6 apilapitoinen nurmi
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Oulun yliopisto
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Tuhka (
g/k
g k
a)
L1 seosnurmi
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L2 seosnurmi
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
Tuhka (
g/k
g k
a)
L4 nurmiheinä
2. sato tuhka
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L5 apilapitoinen nurmi
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L3 nurmiheinä
40
60
80
100
24.7. 29.7. 3.8. 8.8.
L6 apilapitoinen nurmi
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Oulun yliopisto
Mittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Mittalaitteen ero Artturi-tuloksiin
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
Lohko 1seosnurmi
Lohko 2seosnurmi
Lohko 3nurmiheinä
Lohko 4nurmiheinä
Lohko 5apilapit. nurmi
Lohko 6apilapit. nurmi
2. sadon peltomittausten keskiarvopoikkeama Artturi-tuloksista
Kuiva-aine Raakavalkuainen Kuitu Tuhka
Apilapitoinen nurmi poikkeaa tuloksissa→ Kasvilajikohtaiset laitekalibroinnit tarpeen?
Oulun yliopisto
Artturi
XNIR
200
250
300
350
400
450
500
550
600Kuiva-aine (g/kg)
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Valkuainen (g/kg ka)
400
450
500
550
600
650NDF-kuitu (g/kg ka)
0
20
40
60
80
100Tuhka (g/kg ka)
Mittaus
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
XNIR vs Artturi: säilörehunäytteet 16 kpl
(laitteen alkuperäinen kalibrointi)
Oulun yliopisto
Mittalaitteen ero Artturi-tuloksiin
Säilörehu vs. tuorenurmi
Mittaus
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
0%
5%
10%
15%
20%
25%
Säilörehu Tuorenurmi
XNIR-mittausten keskiarvopoikkeama Artturi-tuloksista
Kuiva-aine Raakavalkuainen Kuitu Tuhka
• Säilörehu-näytetyypille ei tehty
lisäkalibrointia (Eurooppa-kalibrointi)
• Säilörehu tasalaatuisempaa, joten
näytteen vaihtelu pienempää (toisaalta
näytemäärä kuitenkin yli puolet pienempi)
Oulun yliopisto
• Mittalaitteen osalta tehtävä vielä lisäkalibrointeja
isommalla näytemäärällä
• apilapitoiselle nurmelle oma kalibrointi
• säilörehulle myös tarpeellinen
• D-arvon ennustemalli tehty pienellä näytemäärällä
→ ennusteen tarkennus lisänäytteillä
→ lisäkalibrointi voi myös huonontaa ennustetta
JohtopäätöksiäMittaus pellolla
käsikäyttöisellä
NIR-mittalaitteella
Recommended