Metsien aineettomaan hyvinvointiin liittyvät ehdotukset kansalliseen metsäohjelmaan

Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen,

kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi

Metsäneuvosto 14.3.2012Eki Karlsson, Suomen Latu

Katja Matveinen-Huju, MMM

Airi Matila, Tapio

Työryhmän tavoite

• Määräaikainen Elämänlaatutyöryhmä perustettiin syksyllä 2011 KMO:n Metsät parantavat elämänlaatua -kokonaisuuden konkretisoimiseksi, sisällön tuottamiseksi ja kokonaisuuden edistämiseksi

• Raportti ja toimenpide-esitykset valmistuvat maalis-huhtikuussa 2012

• Työryhmää edelsi KMO:n

Elämänlaatutyöpaja 6.5.2011

Elämänlaatua metsiin viitekehys

Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi

Viestintä ja neuvonta

Tutkimus ja kehittäminen

Tuotteistaminen ja liiketoiminta

Olosuhteet ja saavutettavuus

Työryhmän jäsenet

• Eki Karlsson, Suomen Latu (pj)• Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj)

• Airi Matila, Tapio (siht.)• Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF• Sirpa Eronen, Siuntion

Hyvinvointikeskus• Terhi Hook, Matkailun

edistämiskeskus• Pertti Hämäläinen, TEM• Lea Jylhä, MTK• Harri Karjalainen, YM• Sirpa Kärkkäinen, SMY• Markku Laulumaa, Suomen

riistakeskus

• Anneli Leivo, Metsähallitus

• Päivi Maaranen, Museovirasto• Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki• Olavi Paronen, UKK-instituutti• Erja Rappe, Marttaliitto• Juha Rutanen, Ruralia-instituutti• Anna-Kaisa Rämö, PTT• Olli Saastamoinen, Itä-Suomen

yliopisto• Ville Schildt, MMM• Raija Seppänen, MMM

• Tuija Sievänen, Metla• Katriina Soini, MTT• Ismo Suksi, STM• Heli Talvitie, OKM• Pekka Väänänen, Green Window Oy

• Christell Åström, Kuntaliitto

Työskentelymalli

• Työryhmän kokoukset: 26.8.2011, 3.10.2011, 25.11.2011, 30.1.2012 ja 29.3.2012

• Ensimmäinen kokous: järjestäytyminen• Teemat: kulttuuri, aineeton hyvinvointi ja metsäsuhde; kussakin

kokouksessa tunnin työpajaosuus• Väliajoilla yleistä kommentointia Facebookissa• Jokaisessa kokouksessa työstettiin toimenpide-ehdotuksia

KMO:aan.• Toimenpide-ehdotukset priorisointiin sähköisen kyselyn avulla • Viimeinen kokous: raportin ja toimenpide-ehdotusten työstäminen

Työryhmä työsti ja arvioi 35 toimenpidettä

Olosuhteet ja saavutettavuus

Tuotteistaminen ja liiketoiminta

Tutkimus ja kehittäminen

Viestintä ja neuvonta

Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi

2

2

1

0

6

5

0

2

6

3

2

3

+ 3 yhteistä toimenpidettä

KMO:n Elämänlaatutyöryhmän arvioi 35 toimenpidettä

Nykyisten KMO:n metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi

T

oim

en

pit

ee

n y

ks

ittä

ine

n

toim

ivu

us

(k

a)

Yksittäisen toimenpiteen merkittävyys metsien elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa (ka N=17)

Uusien metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi

To

ime

np

ite

en

yk

sit

täin

en

to

imiv

uu

s (

ka

) Metsien aineettoman

hyvinvoinnin viestintä

Jokamiehenoikeuksien viestintä

Isot kiitokset aktiiviselle ja asiaansa uskovalle metsien elämänlaatutyöryhmälle

• Uskon, että paras kiitos työryhmälle ja sen käyttämän asiantuntijuuden ja ajan osalta on se, kuinka yhteisesti ehdotetut uudet toimenpiteet saavat tarvittavat resurssit niiden toteuttamiseen tulevaisuudessa!

Kiitos työryhmän puolestaEki Karlsson

Liite: Alustavia ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi• Lisätään viestintää ja popularisoidaan tietoa metsien aineettomasta

hyvinvoinnista eri käyttäjäryhmille suunnatusti, mm. virkamiehille, kaavoittajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Toteutetaan metsien terveysvaikutusten viestintäkampanja ottaen mallia esimerkiksi sokeri- tai rasvakampanjasta.

• Ylläpidetään reitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista -toimenpiteeseen lisätään seuraava osa. Reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Vahvistetaan yhteistyötä reitistöjen käytön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä.

• Käynnistetään ja toteutetaan jokamiehenoikeuksien viestintäkiertue hankeluonteisesti vuonna 2012 Jokamiehen oikeudet -käsikirjan valmistuttua. Kiertueen kohderyhminä ovat ammattilaiset, maanomistajat, kuntalaiset ja koululaiset. Selvitetään mahdollisuutta hakea jokamiehenoikeuksille mainintaa UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon.

• Rakennetaan virtuaalinen MetsäWiki, johon kerätään tietoa metsiin liittyviltä hallinnonaloilta ja sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. MetsäWikissä olisi tietoa mm. luonto- ja kulttuurikohteista, luontopoluista, tapahtumista ja eläimistä.

• Vuosittain toteutettaviin väestökyselyihin liitetään aineetonta hyvinvointia, kuten metsäkontakteja ja metsäaktiviteetteja, kuvaavia kysymyksiä. Vuotuinen seuranta tukee LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettavaa tietoa. Tehdään käyttäjätutkimuksia kansallispuistojen käyttäjätutkimuksen tapaan myös kuntatasolla.

• Kehitetään laajemman alueen virkistyskäytön suunnittelujärjestelmä käsittämään sekä kuntien että valtion alueet. Terveyttä tuovien viherympäristöjen saavutettavuus tulisi turvata luomalla jatkumo kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. Kootaan tietopaketti virkistysalueiden kaavoituksesta.

• Käynnistetään metsäretkikortti -kampanja, jolla aktivoidaan ihmisiä menemään metsään ja parantamaan metsänlukutaitoaan. Kampanjan toteutukseen osallistuvat eri hallinnonalat, ja toteutuksessa hyödynnetään sähköisiä välineitä. Tehostetaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kumppanuutta tukevilla sopimuksilla asukkaiden metsäsuhdetta edistävissä viestintä- ja markkinointihankkeissa.

• Tehdään tunnetuksi aineettoman hyvinvointikäytön sopimuksellisuutta eri osapuolille. Kootaan tietoa onnistuneista toimintamalleista.

• Selvitetään ihmisen metsäsuhteen kehittyminen eri elämänvaiheissa, metsäsuhteen kehittämiseen liittyvät toimijat sekä ne nivelkohdat, joissa metsäsuhteeseen voidaan eniten vaikuttaa. Tutkitaan metsäsuhteen kehittymistä ja muuttumista, sillä sitä kautta voidaan löytää keinoja vahvistaa ja tasapainottaa metsäsuhdetta.

• Toteutetaan kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruu yksityismetsissä. Toteutuksen työvaiheita ovat metsänomistajien kiinnostuksen herättäminen, olemassa olevan tietoaineiston kokoaminen, maastotyö, kohdetiedon välitys toimijoille ja tiedon ylläpito. Selvitetään yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan elvyttämisen keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi.

• Tutkitaan kulttuurintutkimuksen menetelmillä, mitä aineeton ja aineellinen metsäkulttuuri sisältävät ja miten ne ovat osa meitä niin arjessa kuin juhlassa sekä mikä niiden merkitys on meille. Tutkimukseen sisältyy muun muassa lasten metsäkuvan tutkiminen. Vahvistetaan viestinnän keinoilla metsän merkitystä suomalaisen identiteetin rakentajana.

• Koulutetaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden neuvontaa antavien organisaatioiden henkilökuntaa antamaan metsäkulttuuriin liittyvää neuvontaa muun neuvonnan ohessa.

• Käynnistetään metsien aineettomien hyvinvointivaikutusten monitieteinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa metsä-, terveys- ja muut tahot tutkivat yhdessä metsien aineettoman hyvinvointivaikutuksen prosessia, taloudellista merkitystä ja tuotteistamista.

• Liitetään tarinankerronta osaksi erä- ja luonto-opaskoulutusta. • Tuotteistetaan ja tuotetaan aineettomaan hyvinvointiin

markkinaehtoisia palveluita. Uudet palvelut voidaan viedä nykypäivän trendeihin, esim. metsäparkour, IT-alan tuotteet, vihreä resepti. Tehdään metsästä ekologinen elämäntapa -ajattelun mukainen tuotepaketti, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan.

• Metsäkulttuuriin liittyvien aineettomien ja aineellisten tuotteiden ja tuotteistuksen pelisäännöt selvitetään tutkimuksen ja kehittämisen avulla.

• Kootaan erilaisista asiantuntijoista verkosto, joka välittää tietoa metsäkulttuurista ja tekee sitä saavutettavaksi. Järjestetään metsäkulttuuritreffit, joissa kulttuuri- ja metsätoimijat voivat vaihtaa ajatuksia.

• Tutkitaan suomalaista metsädiskurssia, jotta saadaan selville, miten metsäpuhe vaikuttaa yhteiskuntaan.